Eurooppalaiset ja energia (osa II)

 

Tämä energiaan liittyvä Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus on jatkoa tammikuussa 2011 julkaistulle aiemmalle tutkimukselle, joka toteutettiin 4. helmikuuta järjestettyä Eurooppa-neuvoston kokousta silmällä pitäen (vakio EB 74.3). Kyseinen tutkimus käsitteli energiatoimituksia, yhteistyötä ja yhteisvastuuta.

Euroopan parlamentin hyväksymät uudet kannat huomioon ottaen tässä uudessa tutkimuksessa keskitytään erityisaiheisiin, joilla on myös erittäin suuri merkitys Euroopan unionin energiapolitiikan kehittämisessä: energian säästäminen, energian toimitusvaikeudet, energiaverkkojen yhdistäminen ja Euroopan energiayhteisö. Tutkimuksen kenttätyön teki TNS Opinion ‑tutkimuskeskus 9. helmikuuta ja 6. maaliskuuta 2011 välisenä aikana, jolloin taustalla vaikutti ankara talvi ja kaikkien raaka-ainehintojen nousu.

On tärkeää huomata, että molempia tutkimuksia yhdistää yksi asia: tulokset osoittavat jälleen, kuinka kunkin EU:n jäsenvaltion energiakulttuuri ja ‑tilanne vaikuttavat haastateltujen kansalaisten vastauksiin.

Tämän uuden tutkimuksen osalta on pidettävä mielessä kaksi sosio-demografista näkökohtaa: Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta miesten ja naisten vastausten välillä on hyvin vähän eroja. Toisaalta tuloksista käy ilmi todellinen sukupolvien välinen kuilu, joka näkyy sekä käyttäytymisessä että käsityksissä energiaongelmista.

Energian säästämisen osalta EU:n kansalaiset suosivat toimenpiteitä, joilla ei ole taloudellisia vaikutuksia.

  • Ensisijaisia ovat kotitalouksien säästötoimet: valaistuksen ja sähkölaitteiden käytön vähentäminen (55 %) sekä lämmityksen tai ilmastoinnin vähentäminen (43 %).
  • Taustaolosuhteet ovat epäedulliset kalliille toimenpiteille: rakennuksen eristäminen (19 %), vähäpäästöisemmän auton ostaminen (6 %).
  • Tieliikenteeseen liittyvien säästöjen tunnettuutta tulee parantaa: oman auton käytön vähentäminen (19 %), julkisen liikenteen käytön lisääminen (14 %) ja ajonopeuden pienentäminen (10 %).
  • Niiden eurooppalaisten osuus, jotka eivät muuttaneet käyttäytymistään millään tavalla energian säästämiseksi, on merkittävä (14 %).

Vastaajat pitävät ensisijaisina käytännön toimenpiteitä, jotka pienentävät energialaskua.

  • Vastaajat haluavat mitata energiankulutustaan päivittäin älykkäiden mittareiden avulla (47 %).
  • Vastaajat odottavat verokannustimien käyttöönottoa (40 %).
  • Vastaajat kannattavat kilpailuolosuhteiden luomista energiayhtiöiden välille (36 %).
  • Vastaajat tukevat energialaskujen muuttamista selvemmiksi ja yksinkertaisemmiksi (23 %).

Eurooppalaiset haluavat, että energian säästämistä koskeva 20 %:n tavoite muutetaan pakolliseksi (80 % vastasi "kyllä").

Eurooppalaiset tukevat energiaepävarmuuden torjuntaa (81 % vastasi "kyllä").

Yhdistetyn eurooppalaisen energiaverkon etuina pidetään seuraavia piirteitä:

  • johtaisi energiakustannusten pienenemiseen (59 %)
  • kannustaisi erityyppisten energianlähteiden parempaan hyödyntämiseen (47 %)
  • lisäisi energiantoimituksen luotettavuutta (35 %)
  • parantaisi EU:n mahdollisuuksia neuvotella merkittävistä sopimuksista EU:n ulkopuolisten maiden kanssa (28 %)
  • edistäisi yhteisvastuuta EU:n jäsenvaltioiden välillä (25 %).

Vastaajat antavat vahvan tuen Euroopan energiayhteisön perustamiselle (78 % vastasi "samaa mieltä").

Lisätietoa:
 
 
 
Tools
 
 
Mielipidetutkimukset Euroopan parlamentin

Euroopan parlamentti teettää säännöllisesti tutkimuksia jäsenvaltioissa vallitsevasta yleisestä mielipiteestä.

Tällä seurannalla se hankkii tietoa kansalaisten näkemyksistä ja odotuksista, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin toimintaa. Mielipidetutkimukset ovat tärkeä apuväline päätöksenteossa ja Euroopan parlamentin työn valmistelussa ja arvioinnissa.

Lukija voi hakea tietoja niin eurooppalaisten asenteista ilmastonmuutokseen tai tämänhetkiseen taloustilanteeseen kuin siitä, mitä kansalaiset ajattelevat Euroopan parlamentin vaaleista, Euroopan parlamentista ja Euroopan yhdentymisestä yleisesti ja odottavat niiltä.