Nimitysmenettely

Komission puheenjohtajan nimitysmenettelyä muutettiin Amsterdamin, Nizzan ja Lissaboniin sopimuksilla. Kyseiset sopimukset lisäsivät parlamentin painoarvoa, sillä se sai valtuudet osallistua Euroopan komission nimittämiseen hyväksymällä tai hylkäämällä komission. Komission puheenjohtajan nimittämiseen sovelletaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 7 kohtaa. Eurooppa-neuvosto, joka toimii määräenemmistöllä, asettaa ehdokkaan komission puheenjohtajaksi. Sen on otettava huomioon Euroopan parlamentin vaalien tulos. Tämän jälkeen Euroopan parlamentti valitsee ehdokkaan jäsentensä enemmistöllä.

Neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä ja yhteisymmärryksessä valitun puheenjohtajan kanssa luettelon muista henkilöistä, joita se ehdottaa komission jäseniksi (mukaan luettuna unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja). Kukin komission jäsenehdokas tulee asiasta vastaavan valiokunnan kuultavaksi ennen kuin Euroopan parlamentti äänestää komission jäsenten hyväksymisestä yhtenä kokoonpanona. Tämän prosessin jälkeen Eurooppa-neuvosto nimittää koko komission määräenemmistöllä.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 8 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 234 artiklan nojalla Euroopan parlamentilla on valtuudet hyväksyä koko komissiolle epäluottamuslause. Epäluottamuslauseen avulla parlamentti voi harjoittaa Euroopan unionin demokraattista valvontavaltaansa. Jotta epäluottamuslause-esitys otetaan käsiteltäväksi, vähintään yhden kymmenesosan parlamentin jäsenistä on jätettävä se puhemiehelle, ja se on perusteltava.

Komission toimikauden aikana parlamentilla on valtuudet kaataa se epäluottamuslauseella, joka hyväksytään kahdella kolmasosalla annetuista äänistä ja parlamentin jäsenten enemmistöllä.

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitaan henkilöistä, jotka kotimaassaan kuuluvat tai ovat kuuluneet ulkopuolisiin tilintarkastuselimiin taikka ovat erityisen päteviä tähän tehtävään.

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet nimitetään kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvosto hyväksyy jäsenet määräenemmistöllä Euroopan parlamenttia kuultuaan.

Jos parlamentin yksittäisestä nimityksestä antama lausunto on kielteinen, puhemies pyytää neuvostoa peruuttamaan nimitysehdotuksensa ja tekemään parlamentille uuden ehdotuksen.

Euroopan keskuspankki on ylin päätöksentekoelin, joka määrittelee Euroopan unionin valuuttapolitiikan ja määrää muun muassa korkotason.

Johtokunta koostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja neljästä muusta jäsenestä, jotka Eurooppa-neuvosto nimeää määräenemmistöllä henkilöistä, joilla on arvostettu asema ja ammattikokemus rahatalouden tai pankkitoiminnan alalla. Heidät valitaan kahdeksaksi vuodeksi, eikä toimikautta voida uusia.

Johtokunnan jäsenet nimitetään Euroopan unionin neuvoston suosituksesta ja Euroopan parlamentin sekä EKP:n neuvoston kuulemisen jälkeen.

Oikeusasiamiehen toimi perustettiin Maastrichtin sopimuksella demokratiaa ja hallinnon avoimuutta koskevan pyrkimyksen toteuttamiseksi. Jäsenet nimeävät jokaisten Euroopan parlamentin vaalien jälkeen koko vaalikauden ajaksi oikeusasiamiehen salaisella äänestyksellä, ja hyväksymiseen vaaditaan annettujen äänten enemmistö.

Oikeusasiamies hoitaa tehtäväänsä täysin riippumattomana. Hän ei saa toimikautensa aikana harjoittaa muuta palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa. Oikeusasiamiehen tehtävänä on käsitellä unionin kansalaisten sekä niiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, joiden asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, kanteluja unionin toimielinten tai laitosten toiminnassa ilmenneistä epäkohdista.

Euroopan parlamentti hyväksyi oikeusasiamiehen aloitteesta hyvän hallinnon säännöt, joissa kerrotaan kansalaisten EU:n hallintoon liittyvistä oikeuksista ja selvitetään virkamiehille, millä tavoin heidän on toimittava suhteissaan kansalaisiin.