Jäsenet

 

Euroopan parlamentti koostuu 766 jäsenestä, jotka on valittu laajentuneen Euroopan unionin 28 jäsenvaltiosta. Vuodesta 1979 lähtien jäsenet on valittu yleisillä, välittömillä vaaleilla viideksi vuodeksi.

 
 

Kukin jäsenvaltio määrittelee oman vaalimenettelynsä, mutta jokaisessa valtiossa sovelletaan samoja demokratian perussääntöjä: naisten ja miesten välinen tasa-arvo ja äänestyssalaisuus. Äänestysikä on kaikissa jäsenvaltioissa 18 vuotta, lukuun ottamatta Itävaltaa, jossa se on 16. Euroopan parlamentin vaaleihin liittyy jo joitakin yhteisiä sääntöjä: yleiset, välittömät vaalit, suhteellisuussääntö ja viiden vuoden toimikausi, jota voidaan jatkaa.

Yleissääntönä on, että Euroopan parlamentin paikat jakautuvat suhteessa kunkin maan väkilukuun. Kullakin jäsenvaltiolla on kiinteä määrä paikkoja, kuitenkin enintään 99 ja vähintään 6.

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo: naisten edustus Euroopan parlamentissa kasvaa jatkuvasti. Tällä hetkellä hiukan yli 1/3 jäsenistä on naisia.

Euroopan parlamentin jäsenen työaika jakautuu Brysselin ja Strasbourgin sekä hänen vaalipiirinsä välillä.

Brysselissä jäsen osallistuu valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksiin sekä ylimääräisiin täysistuntoihin ja Strasbourgissa kahteentoista täysistuntoon. Pääasiallisen toimintansa lisäksi hänen on luonnollisesti omistettava aikaa myös omalle vaalipiirilleen.

Euroopan parlamentin jäsenet ryhmittyvät poliittisten näkemystensä, eivät kansallisuuden mukaan.

Euroopan parlamentin jäsenet harjoittavat edustajantointaan riippumattomasti.

Euroopan parlamentin jäsenillä on yhä enemmän valtuuksia ja he vaikuttavat toiminnallaan kansalaisten jokapäiväiseen elämään kaikilla aloilla: ympäristö, kuluttajansuoja, liikenne sekä koulutus, kulttuuri, terveys, jne.

Jäsenten asema: Euroopan parlamentin jäsenten uusi ohjesääntö tuli voimaan 14. heinäkuuta 2009. Ohjesääntö lisää jäsenten palkkauksen avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Uusi samansuuruinen palkka maksetaan EU:n budjetista.

 
 
Euroopan parlamentin jäsenten menettelysäännöt

Menettelysäännöt tulivat voimaan 1. tammikuuta 2012. Niissä asetetaan pääperiaatteeksi, että jäsenet toimivat ainoastaan yleisen edun mukaisesti ja suorittavat tehtävänsä pyyteettömästi, nuhteettomasti, avoimesti, huolellisesti, rehellisesti, vastuullisesti ja Euroopan parlamentin mainetta varjellen.

Menettelysäännöissä määritellään eturistiriidat ja se, miten jäsenten olisi korjattava eturistiriitatilanne, ja niihin sisältyy muun muassa virallisia lahjoja ja entisten jäsenten ammattitoimintaa koskevia sääntöjä.

Menettelysäännöissä jäsenet velvoitetaan toimittamaan yksityiskohtainen ilmoitus taloudellisista sidonnaisuuksistaan. Jäsenten on myös ilmoitettava osallistumisestaan kolmansien osapuolten järjestämiin tilaisuuksiin, kun kolmas osapuoli korvaa heidän matka-, majoitus- ja oleskelukulunsa tai maksaa nämä kulut suoraan. Nämä ilmoitukset ovat osoitus menettelysääntöihin sisältyvien avoimuutta koskevien sääntöjen ja vaatimusten tiukkuudesta. Jäsenen ilmoituksissaan antamat tiedot ovat saatavilla hänen Europarl-sivullaan.

Jäsenten on menettelysääntöjen täytäntöönpanomääräysten mukaisesti lisäksi ilmoitettava lahjoista, joita he ovat vastaanottaneet edustaessaan virallisesti Euroopan parlamenttia. Tällaiset lahjat kirjataan lahjarekisteriin.

Puhemies voi määrätä seuraamuksia jäsenille, joiden todetaan rikkoneen menettelysääntöjä. Puhemies ilmoittaa seuraamuksesta täysistunnossa, ja se pidetään näkyvästi esillä parlamentin verkkosivustolla vaalikauden jäljellä olevan ajan.

Jäsenten toimintaa käsittelevä neuvoa-antava komitea

Jäsenten toimintaa käsittelevä neuvoa-antava komitea on elin, jonka tehtävänä on antaa jäsenille ohjeita menettelysääntöjen tulkitsemisesta ja soveltamisesta. Neuvoa-antava komitea arvioi puhemiehen pyynnöstä myös menettelysääntöjen väitetyt rikkomistapaukset ja antaa puhemiehelle mahdollisia toimenpiteitä koskevia neuvoja.

Neuvoa-antava komitea koostuu viidestä jäsenestä. Puhemies nimittää jäsenet heidän kokemuksensa ja parlamentin poliittisten ryhmien poliittisen tasapainon perusteella. Kukin viidestä jäsenestä toimii vuorollaan puheenjohtajana kuuden kuukauden ajan. Puhemies nimittää myös yhden varajäsenen kustakin poliittisesta ryhmästä, joka ei ole muuten edustettuna neuvoa-antavassa komiteassa.

Neuvoa-antava komitea julkaisee vuosittain kertomuksen toiminnastaan.

Neuvoa-antavan komitean kokoonpano
 
Carlo CASINI Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit)) Työvaliokunnan jäsen Italia Unione dei Democratici cristiani e dei Democratici di Centro
 
 
Evelyn REGNER Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä Jäsen Itävalta Sozialdemokratische Partei Österreichs
 
 
Cecilia WIKSTRÖM Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä Jäsen Ruotsi Folkpartiet liberalerna
 
 
Gerald HÄFNER Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä Jäsen Saksa Bündnis 90/Die Grünen
 
 
Sajjad KARIM Euroopan konservatiivit ja reformistit Jäsen Yhdistynyt kuningaskunta Conservative Party
 
 
Varajäsenet
Jiří MAŠTÁLKA Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto Tšekin tasavalta Komunistická strana Čech a Moravy
 
 
Francesco Enrico SPERONI Vapaa ja demokraattinen Eurooppa Italia Lega Nord
 
 
 
 
Palkat ja korvaukset
Euroopan parlamentin jäsenten palkka

Euroopan parlamentin jäsenille maksetaan tavallisesti sama peruspalkka heinäkuussa 2009 voimaan tulleen jäsenten ohjesäännön mukaisesti.

Euroopan parlamentin jäsenten kuukausipalkka ennen veroja on jäsenten ohjesäännön mukaisesti 7.956,87 euroa vuonna 2011. Palkka maksetaan Euroopan parlamentin talousarviosta, ja siitä vähennetään yhteisön vero ja tapaturmavakuutusmaksu, minkä jälkeen palkka on 6.200,72 euroa. Jäsenvaltiot voivat periä palkasta myös kansallisia veroja. Peruspalkka on 38,5 prosenttia Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarin peruspalkasta.

Joitakin poikkeuksia on: parlamentin jäseninä jo ennen vuoden 2009 vaaleja toimineet saattoivat valita pitävänsä aikaisemman kansallisen järjestelmän mukaisen palkan, siirtymäkorvaukset ja eläkkeet.

Eläkkeet

Ohjesäännön mukaisesti entisillä jäsenillä on oikeus vanhuuseläkkeeseen 63 vuotta täytettyään. Vanhuuseläke on 3,5 prosenttia palkasta kultakin täydeltä vuodelta, jonka aikana jäsen on hoitanut edustajantointa, kuitenkin enintään 70 prosenttia. Vanhuuseläkekulut rahoitetaan Euroopan parlamentin talousarviosta.

Heinäkuusta 2009 alkaen uudet jäsenet eivät ole voineet osallistua vuonna 1989 käyttöön otettuun jäsenten lisäeläkejärjestelmään, ja se poistuu vähitellen käytöstä.

 
 
Euroopan parlamentin jäsenille maksettavat korvaukset

Samoin kuin kansallisten parlamenttien jäsenille, myös Euroopan parlamentin jäsenille maksetaan korvauksia, joiden on tarkoitus kattaa parlamentin jäsenten tehtävien hoidon yhteydessä syntyvät kulut.

Yleinen kulukorvaus

Yleinen kulukorvaus on tarkoitettu kattamaan kaikki kulut, joita parlamentin jäsenille aiheutuu valtiossa, jossa jäsen on valittu, kuten toimiston ylläpitokulut, puhelin- ja postikulut sekä tietoliikennelaitteiden hankintaan, käyttöön ja ylläpitoon liittyvät kulut. Tämä korvaus puolitetaan jäseniltä, jotka ilman pätevää syytä eivät ole osallistuneet vähintään puoleen yhden istuntokauden aikana (syyskuusta seuraavan vuoden elokuuhun) järjestetyistä täysistunnoista.

Vuonna 2011 tämän korvauksen määrä on 4 299 euroa kuukaudessa.

Matkakulut

Suurin osa Euroopan parlamentin kokouksista, kuten täysistunnot sekä valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokoukset, pidetään Brysselissä tai Strasbourgissa. Euroopan parlamentin jäsenille korvataan kyseisiin kokouksiin osallistumista varten hankittujen matkalippujen todelliset kustannukset, joista on esitettävä kuitit, enintään business class luokan lentolipun mukaisesti, junan ensimmäisen luokan matkalipun mukaisesti tai automatkalla 0,50 euroa/km, sekä tämän lisäksi matkan etäisyyteen ja kestoon perustuvat kiinteämääräiset korvaukset matkustamisesta aiheutuvien kustannusten (esim. moottoritiemaksujen, matkatavaroiden ylipainomaksujen tai varausmaksujen) kattamiseksi.

Entinen Brysselin- ja Strasbourgin- matkojen (ja muiden EU kohteiden) kiinteämääräisten matkakorvausten järjestelmä on poistettu.

Vuosittainen matkakulukorvaus

Parlamentin jäsenet joutuvat usein matkustamaan oman jäsenvaltionsa ulkopuolelle hoitaakseen tehtäviä, jotka eivät liity virallisiin kokouksiin (esimerkiksi osallistuakseen konferenssiin toisessa jäsenvaltiossa tai tehdäkseen esittelijän toimenkuvaan kuuluvan työvierailun toiseen maahan).

Tällaisiin matkoihin liittyvien kulujen korvaamiseksi parlamentin jäsenille voidaan maksaa kiinteämääräinen vuosittainen matkakulukorvaus, jonka on tarkoitus korvata matka- ja asumiskulut sekä muut asiaan liittyvät kulut. Korvaus maksetaan lentolipun tai junalipun todellisen hinnan perusteella, kun asianmukaiset matkakupongit ja tarvittavat tositteet esitetään.

Vuonna 2011 korvauksen määrä on enintään 4 243 euroa.

Päiväraha
  • Euroopan parlamentti maksaa 304 euron suuruisen kiinteämääräisen päivärahan jokaiselta päivältä, jona parlamentin jäsen on parlamentissa työtehtävissä, mikäli jäsen on allekirjoittanut virallisen läsnäolorekisterin. Päivärahan on tarkoitus korvata asumis- ja ruokailukulut sekä kaikki muut asiaan liittyvät kulut. Täysistuntojen aikana summa puolitetaan jäseniltä, jotka eivät ole olleet läsnä vähintään puolessa nimenhuutoäänestyksistä, vaikka he olisivat paikalla parlamentissa.

  • Kun parlamentin jäsen osallistuu Euroopan yhteisöjen ulkopuolella pidettäviin kokouksiin ja allekirjoittaa virallisen läsnäolorekisterin, Euroopan parlamentti maksaa jokaista päivää kohden 152 euron suuruisen summan ja lisäksi korvaa hotellikulut erikseen.

 
 
Henkilöstöjärjestelyt

Euroopan parlamentin jäsenet voivat valita oman henkilöstönsä parlamentin vahvistaman talousarvion sallimissa rajoissa. Valtuutetut avustajat, joiden asemapaikka on Brysselissä (tai Luxemburgissa tai Strasbourgissa) kuuluvat suoraan parlamentin hallinnon alaisuuteen, ja heihin sovelletaan EU:n muun kuin pysyvän henkilöstön palvelussuhteen ehtoja. Avustajista, joiden asemapaikka on jäsenten jäsenvaltioissa, vastaavat maksuasiamiehet, jotka takaavat asianmukaiset vero- ja sosiaaliturvajärjestelyt.

Vuonna 2011 kullakin parlamentin jäsenellä on käytettävissään enintään 21 209 euroa kuukaudessa kaikkiin tästä aiheutuviin kustannuksiin. Mitään näistä varoista ei makseta Euroopan parlamentin jäsenelle itselleen.

Enintään neljäsosa näistä määrärahoista voidaan käyttää parlamentin jäsenen valitsemien palveluntarjoajien suorittamiin palveluihin, esimerkiksi tietystä aiheesta teetettävän tutkimuksen tilaamiseen.

Yleisesti ottaen Euroopan parlamentin jäsenten henkilöstöön ei voi enää kuulua lähisukulaisia; edellisellä vaalikaudella palkattuihin sovelletaan siirtymäkautta.

 
 
 
 
Tools