Jäsenet

 

Euroopan parlamentti koostuu 751 jäsenestä, jotka on valittu laajentuneen Euroopan unionin 28 jäsenvaltiosta. Vuodesta 1979 lähtien jäsenet on valittu yleisillä, välittömillä vaaleilla viideksi vuodeksi.

 
 

Kukin jäsenvaltio määrittelee oman vaalimenettelynsä, mutta jokaisessa valtiossa sovelletaan samoja demokratian perussääntöjä: naisten ja miesten välinen tasa-arvo ja äänestyssalaisuus. Äänestysikä on kaikissa jäsenvaltioissa 18 vuotta, lukuun ottamatta Itävaltaa, jossa se on 16. Euroopan parlamentin vaaleihin liittyy jo joitakin yhteisiä sääntöjä: yleiset, välittömät vaalit, suhteellisuussääntö ja viiden vuoden toimikausi, jota voidaan jatkaa.

Yleissääntönä on, että Euroopan parlamentin paikat jakautuvat suhteessa kunkin maan väkilukuun. Kullakin jäsenvaltiolla on kiinteä määrä paikkoja, kuitenkin enintään 96 ja vähintään 6.

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo: naisten edustus Euroopan parlamentissa kasvaa jatkuvasti. Tällä hetkellä hiukan yli 1/3 jäsenistä on naisia.

Euroopan parlamentin jäsenen työaika jakautuu Brysselin ja Strasbourgin sekä hänen vaalipiirinsä välillä.

Brysselissä jäsen osallistuu valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksiin sekä ylimääräisiin täysistuntoihin ja Strasbourgissa kahteentoista täysistuntoon. Pääasiallisen toimintansa lisäksi hänen on luonnollisesti omistettava aikaa myös omalle vaalipiirilleen.

Euroopan parlamentin jäsenet ryhmittyvät poliittisten näkemystensä, eivät kansallisuuden mukaan.

Euroopan parlamentin jäsenet harjoittavat edustajantointaan riippumattomasti.

Euroopan parlamentin jäsenillä on yhä enemmän valtuuksia ja he vaikuttavat toiminnallaan kansalaisten jokapäiväiseen elämään kaikilla aloilla: ympäristö, kuluttajansuoja, liikenne sekä koulutus, kulttuuri, terveys, jne.

Jäsenten asema: Euroopan parlamentin jäsenten uusi ohjesääntö tuli voimaan 14. heinäkuuta 2009. Ohjesääntö lisää jäsenten palkkauksen avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Uusi samansuuruinen palkka maksetaan EU:n budjetista.

 
 
Euroopan parlamentin jäsenten menettelysäännöt

Menettelysäännöt tulivat voimaan 1. tammikuuta 2012. Niissä asetetaan pääperiaatteeksi, että jäsenet toimivat ainoastaan yleisen edun mukaisesti ja suorittavat tehtävänsä pyyteettömästi, nuhteettomasti, avoimesti, huolellisesti, rehellisesti, vastuullisesti ja Euroopan parlamentin mainetta varjellen.

Menettelysäännöissä määritellään eturistiriidat ja se, miten jäsenten olisi korjattava eturistiriitatilanne, ja niihin sisältyy muun muassa virallisia lahjoja ja entisten jäsenten ammattitoimintaa koskevia sääntöjä.

Menettelysäännöissä jäsenet velvoitetaan toimittamaan yksityiskohtainen ilmoitus taloudellisista sidonnaisuuksistaan. Jäsenten on myös ilmoitettava osallistumisestaan kolmansien osapuolten järjestämiin tilaisuuksiin, kun kolmas osapuoli korvaa heidän matka-, majoitus- ja oleskelukulunsa tai maksaa nämä kulut suoraan. Nämä ilmoitukset ovat osoitus menettelysääntöihin sisältyvien avoimuutta koskevien sääntöjen ja vaatimusten tiukkuudesta. Jäsenen ilmoituksissaan antamat tiedot ovat saatavilla hänen Europarl-sivullaan.

Jäsenten on menettelysääntöjen täytäntöönpanomääräysten mukaisesti lisäksi ilmoitettava lahjoista, joita he ovat vastaanottaneet edustaessaan virallisesti Euroopan parlamenttia. Tällaiset lahjat kirjataan lahjarekisteriin.

Puhemies voi määrätä seuraamuksia jäsenille, joiden todetaan rikkoneen menettelysääntöjä. Puhemies ilmoittaa seuraamuksesta täysistunnossa, ja se pidetään näkyvästi esillä parlamentin verkkosivustolla vaalikauden jäljellä olevan ajan.

Jäsenten toimintaa käsittelevä neuvoa-antava komitea

Jäsenten toimintaa käsittelevä neuvoa-antava komitea on elin, jonka tehtävänä on antaa jäsenille ohjeita menettelysääntöjen tulkitsemisesta ja soveltamisesta. Neuvoa-antava komitea arvioi puhemiehen pyynnöstä myös menettelysääntöjen väitetyt rikkomistapaukset ja antaa puhemiehelle mahdollisia toimenpiteitä koskevia neuvoja.

Neuvoa-antava komitea koostuu viidestä jäsenestä. Puhemies nimittää jäsenet heidän kokemuksensa ja parlamentin poliittisten ryhmien poliittisen tasapainon perusteella. Kukin viidestä jäsenestä toimii vuorollaan puheenjohtajana kuuden kuukauden ajan. Puhemies nimittää myös yhden varajäsenen kustakin poliittisesta ryhmästä, joka ei ole muuten edustettuna neuvoa-antavassa komiteassa.

Neuvoa-antava komitea julkaisee vuosittain kertomuksen toiminnastaan.

Neuvoa-antavan komitean kokoonpano
 
Danuta Maria HÜBNER Group of the European People's Party (Christian Democrats) Member Poland Platforma Obywatelska
 
 
Mady DELVAUX Group of the Progressive Alliance of Socialists and Democrats in the European Parliament Member Luxembourg Parti ouvrier socialiste luxembourgeois
 
 
Sajjad KARIM European Conservatives and Reformists Group Member United Kingdom Conservative Party
 
 
Jean-Marie CAVADA Group of the Alliance of Liberals and Democrats for Europe Member France Nouveau Centre-UDI
 
 
Jiří MAŠTÁLKA Confederal Group of the European United Left - Nordic Green Left Member Czech Republic Komunistická strana Čech a Moravy
 
 


Varajäsenet
Heidi HAUTALA Group of the Greens/European Free Alliance Vice-Chair Finland Vihreä liitto
 
 
Laura FERRARA Europe of freedom and direct democracy Group Member Italy Movimento 5 Stelle
 
 
   
Palkat ja korvaukset
Euroopan parlamentin jäsenten palkka

Euroopan parlamentin jäsenille maksetaan tavallisesti sama peruspalkka heinäkuussa 2009 voimaan tulleen jäsenten ohjesäännön mukaisesti.

Euroopan parlamentin jäsenten kuukausipalkka ennen veroja on jäsenten ohjesäännön mukaisesti 8.020,53 euroa vuonna 2014. Palkka maksetaan Euroopan parlamentin talousarviosta, ja siitä vähennetään yhteisön vero ja tapaturmavakuutusmaksu, minkä jälkeen palkka on 6.250,37 euroa. Jäsenvaltiot voivat periä palkasta myös kansallisia veroja. Peruspalkka on 38,5 prosenttia Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarin peruspalkasta.

Joitakin poikkeuksia on: parlamentin jäseninä jo ennen vuoden 2009 vaaleja toimineet saattoivat valita pitävänsä aikaisemman kansallisen järjestelmän mukaisen palkan, siirtymäkorvaukset ja eläkkeet.

Eläkkeet

Ohjesäännön mukaisesti entisillä jäsenillä on oikeus vanhuuseläkkeeseen 63 vuotta täytettyään. Vanhuuseläke on 3,5 prosenttia palkasta kultakin täydeltä vuodelta, jonka aikana jäsen on hoitanut edustajantointa, kuitenkin enintään 70 prosenttia. Vanhuuseläkekulut rahoitetaan Euroopan parlamentin talousarviosta.

Heinäkuusta 2009 alkaen uudet jäsenet eivät ole voineet osallistua vuonna 1989 käyttöön otettuun jäsenten lisäeläkejärjestelmään, ja se poistuu vähitellen käytöstä.

 
 
Euroopan parlamentin jäsenille maksettavat korvaukset

Samoin kuin kansallisten parlamenttien jäsenille, myös Euroopan parlamentin jäsenille maksetaan korvauksia, joiden on tarkoitus kattaa parlamentin jäsenten tehtävien hoidon yhteydessä syntyvät kulut.

Yleinen kulukorvaus

Yleinen kulukorvaus on tarkoitettu kattamaan kaikki kulut, joita parlamentin jäsenille aiheutuu valtiossa, jossa jäsen on valittu, kuten toimiston ylläpitokulut, puhelin- ja postikulut sekä tietoliikennelaitteiden hankintaan, käyttöön ja ylläpitoon liittyvät kulut. Tämä korvaus puolitetaan jäseniltä, jotka ilman pätevää syytä eivät ole osallistuneet vähintään puoleen yhden istuntokauden aikana (syyskuusta seuraavan vuoden elokuuhun) järjestetyistä täysistunnoista.

Vuonna 2014 tämän korvauksen määrä on 4 299 euroa kuukaudessa.

Matkakulut

Suurin osa Euroopan parlamentin kokouksista, kuten täysistunnot sekä valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokoukset, pidetään Brysselissä tai Strasbourgissa. Euroopan parlamentin jäsenille korvataan kyseisiin kokouksiin osallistumista varten hankittujen matkalippujen todelliset kustannukset, joista on esitettävä kuitit, enintään business-luokan D tai vastaavan lentolipun mukaisesti, junan ensimmäisen luokan matkalipun mukaisesti tai automatkalla 0,50 euroa/km (yläraja on asetettu 1 000 kilometriin saakka), sekä tämän lisäksi etäisyyteen ja matkan kestoon perustuvat kiinteämääräiset korvaukset matkustamisesta aiheutuvien kustannusten (esimerkiksi moottoritiemaksujen, matkatavaroiden ylipainomaksujen tai varausmaksujen) kattamiseksi.

Muut matkakulut

Euroopan parlamentin jäsenet joutuvat usein matkustamaan omassa jäsenvaltiossaan tai sen ulkopuolella hoitaakseen tehtäviä, jotka eivät liity virallisiin kokouksiin (esimerkiksi konferenssin tai työvierailun vuoksi).

Oman jäsenvaltion ulkopuolella hoidettaviin tehtäviin liittyvien kulujen korvaamiseksi parlamentin jäsenille voidaan maksaa matkakulukorvaus, joka kattaa matka- ja asumiskulut sekä muut asiaan liittyvät kulut. Kuluja korvataan enintään 4 243 euroa vuodessa. Omassa jäsenvaltiossa hoidettaviin tehtäviin liittyvistä kuluista korvataan ainoastaan matkakulut maakohtaisen enimmäismäärän mukaisesti.

Päiväraha
  • Parlamentti maksaa jokaiselta päivältä 304 euron suuruisen kiinteämääräisen päivärahan, joka kattaa kokonaisuudessaan jäsenten muut kustannukset parlamentaarisen toiminnan aikana edellyttäen, että he todistavat olleensa läsnä allekirjoittamalla virallisen läsnäolorekisterin.

  • Täysistuntojen äänestyspäivinä päiväraha puolitetaan jäseniltä, jotka eivät ole osallistuneet vähintään puoleen nimenhuutoäänestyksistä, vaikka he olisivat olleet läsnä. Euroopan unionin ulkopuolella pidettävistä kokouksista maksetaan 152 euron korvaus (edellyttäen edelleen, että jäsen on allekirjoittanut läsnäolorekisterin), ja niiden asumiskulut korvataan erikseen.

 
 
Henkilöstöjärjestelyt

Euroopan parlamentin jäsenet voivat valita oman henkilöstönsä parlamentin vahvistaman talousarvion sallimissa rajoissa. Valtuutetut avustajat, joiden asemapaikka on Brysselissä (tai Luxemburgissa tai Strasbourgissa) kuuluvat suoraan parlamentin hallinnon alaisuuteen, ja heihin sovelletaan EU:n muun kuin pysyvän henkilöstön palvelussuhteen ehtoja. Avustajista, joiden asemapaikka on jäsenten jäsenvaltioissa, vastaavat maksuasiamiehet, jotka takaavat asianmukaiset vero- ja sosiaaliturvajärjestelyt.

Vuonna 2014 kullakin parlamentin jäsenellä on käytettävissään enintään 21 209 euroa kuukaudessa kaikkiin tästä aiheutuviin kustannuksiin. Mitään näistä varoista ei makseta Euroopan parlamentin jäsenelle itselleen.

Enintään neljäsosa näistä määrärahoista voidaan käyttää parlamentin jäsenen valitsemien palveluntarjoajien suorittamiin palveluihin, esimerkiksi tietystä aiheesta teetettävän tutkimuksen tilaamiseen.

Euroopan parlamentin jäsenten henkilöstöön ei voi kuulua lähisukulaisia.

 
 
 
 
Tools