menu.mainnavigation
Lainsäädäntöaloiteoikeus kuuluu komissiolle. Maastrichtin sopimuksella Euroopan parlamentti sai oikeuden tehdä lainsäädäntöaloitteita eli parlamentti voi pyytää komissiota tekemään sille ehdotuksen. Lissabonin sopimuksella näitä oikeuksia laajennettiin.
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaan komissio tekee aloitteet unionin vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien laatimiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komissio laatii työohjelmansa, joka on osa unionin vuotuisia ja monivuotisia ohjelmia. Euroopan parlamentti toimii yhteistyössä komission kanssa jo komission työohjelmaa laadittaessa, ja komissio ottaa huomioon parlamentin tuolloin esittämät painopisteet. Komission hyväksyttyä työohjelmansa parlamentin, neuvoston ja komission välillä järjestetään kolmikantakokous, jotta päästään sopimukseen unionin ohjelmista.
Yksityiskohtaiset järjestelyt, muun muassa aikataulu, vahvistetaan työjärjestyksen liitteessä XIV (puitesopimus Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista).
Parlamentti hyväksyy päätöslauselman vuotuisesta ohjelmasta. Puhemies pyytää neuvostoa esittämään kantansa komission työohjelmaan ja parlamentin päätöslauselmaan. Jos jokin toimielin ei pysty noudattamaan asetettua aikataulua, sen on ilmoitettava muille toimielimille viivästyksen syyt ja ehdotettava uutta aikataulua.
Parlamentti voi jäsentensä enemmistöllä pyytää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan mukaisesti komissiota tekemään sille aiheellisia säädösehdotuksia asiasta vastaavan valiokunnan laatiman mietinnön pohjalta. Parlamentti voi samassa yhteydessä asettaa määräajan ehdotuksen tekemiselle. Asiasta vastaavan valiokunnan on pyydettävä etukäteen lupa puheenjohtajakokoukselta. Komissio voi joko suostua laatimaan tai kieltäytyä laatimasta Euroopan parlamentin pyytämää lainsäädäntöehdotusta.
Myös yksittäinen jäsen voi käyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan nojalla parlamentille myönnettyä aloiteoikeutta ja ehdottaa unionin säädöstä. Ehdotus on annettava parlamentin puhemiehelle, joka lähettää sen käsiteltäväksi asiasta vastaavaan valiokuntaan. Valiokunta voi päättää esittää ehdotuksen parlamentille (ks. edellä).
Tapauksissa, joissa Euroopan parlamentilla on perustamissopimusten mukaisesti aloiteoikeus, valiokunnat voivat laatia mietinnön ja antaa täysistunnolle päätöslauselmaesityksen toimivaltaansa kuuluvasta aiheesta. Niiden on pyydettävä ennen mietinnön laatimista lupa puheenjohtajakokoukselta.