menu.mainnavigation
Perusoikeuskirjan on laatinut valmistelukunta, johon kuului EU:n toimielinten edustajien lisäksi jäsenvaltioiden parlamenttien edustajia, lakimiehiä sekä yliopistomaailman ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. Nizzassa joulukuussa 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi sen suositukseksi ja vertailuvälineeksi. Perusoikeuskirja täydentää Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimusta.
Perusoikeuskirjaa ei ole sisällytetty Lissabonin sopimukseen, vaan se on liitetty siihen julkilausuman muodossa.
Perusoikeuskirjan ainoana tarkoituksena on suojella ihmisten perusoikeuksia EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden toteuttaessa toimia EU:n perussopimusten mukaisesti.
Euroopan unionin perusoikeuskirjassa on koottu ensimmäistä kertaa EU:n historiassa yksiin kansiin kaikki EU:n kansalaisten ja EU:n alueella asuvien henkilöiden kansalaisoikeudet sekä poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet.
Perusoikeuskirjan johdannossa todetaan, että "unionin perustana ovat ihmisarvon, vapauden, yhdenvertaisuuden ja yhteisvastuullisuuden jakamattomat ja yleismaailmalliset arvot. Se rakentuu kansanvallan ja oikeusvaltion periaatteille. Se asettaa ihmisen toimintansa keskipisteeksi ottamalla käyttöön unionin kansalaisuuden ja luomalla vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen."
Oikeudet on jaettu kuuteen päälukuun (ihmisarvo, vapaudet, tasa-arvo, yhteisvastuu, kansalaisten oikeudet ja lainkäyttö), ja seitsemäs luku sisältää yleisiä määräyksiä.
Kokonaisvaltaisuuden periaatteen mukaisesti perusoikeuskirjassa nimetyt oikeudet koskevat pääosin kaikkia ihmisiä heidän kansalaisuuteensa tai asuinpaikkaansa katsomatta. Perusoikeuskirjan ainoana tarkoituksena on suojella ihmisten perusoikeuksia EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden toteuttaessa toimia EU:n perustamissopimusten mukaisesti.
Kun Euroopan unionin jäsenvaltiot päättivät laatia perusoikeuskirjan, ne eivät määritelleet sen asemaa. Sitä oli tarkoitus käsitellä myöhemmin, kun teksti hyväksyttäisiin lopullisesti, ja tarkoituksena oli siis ratkaista, pitäisikö perusoikeuskirja sisällyttää perustamissopimuksiin, jolloin siitä tulisi lainvoimainen ja se sitoisi jäsenvaltioita ja Euroopan unionin toimielimiä.
Lissabonin sopimuksen myötä perusoikeuskirjasta tuli lainvoimainen 25 jäsenvaltiossa. Yhdistynyt kuningaskunta ja Puola saavat luvan poiketa sen soveltamisesta.
Lissabonin sopimuksessa määrätään, että EU liittyy unionin ominaisuudessa Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Lissabonin sopimus muodostaa siis liittymisen oikeusperustan. Euroopan unionin uusi, ainutlaatuinen asema oikeushenkilönä helpottaa liittymistä. Liittymisen seurauksena Strasbourgissa toimiva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voi valvoa, että EU:n toiminta on Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaista. Tämä auttaa myös tehostamaan perusoikeuksien suojelua EU:n sisällä.