Päänavigointiin (paina Enter-näppäintä)
Suoraan sivun sisältöihin (paina Enter)
Muiden verkkosivustojen luetteloon (paina Enter-näppäintä)

Organisaatio

 
 
Puhemies
Puhemies valitaan toimikaudeksi, joka on puolet parlamentin vaalikaudesta eli kaksi ja puoli vuotta. Toimikausi voidaan uusia. Puhemies edustaa parlamenttia ulkoisissa yhteyksissä ja suhteissa muihin unionin toimielimiin. Puhemies ohjaa kaikkea parlamentin ja sen elinten toimintaa ja johtaa täysistuntokeskusteluja sekä varmistaa parlamentin työjärjestyksen noudattamisen. Jokaisen Eurooppa-neuvoston kokouksen alkajaisiksi puhemies tuo julki Euroopan parlamentin kannat ja näkemykset neuvoston asialistalla olevista asioista ja muista aiheista. Kun parlamentti on hyväksynyt unionin talousarvion, puhemies vahvistaa sen allekirjoituksellaan. Parlamentin puhemies allekirjoittaa yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa kaikki tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä annetut säädökset.
 
 
 
Parlamentin jäsenet
Parlamentin jäsenet
Euroopan parlamentissa on 751 jäsentä, jotka on valittu laajentuneen unionin 28 jäsenvaltiosta. Vuodesta 1979 lähtien jäsenet on valittu yleisillä välittömillä vaaleilla viideksi vuodeksi. Jäsenvaltiot päättävät itse vaalitavasta, mutta niiden on varmistettava sukupuolten tasa-arvo ja vaalisalaisuus. Euroopan parlamentin vaaleissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Edustajanpaikat jaetaan kunkin jäsenvaltion väkiluvun perusteella. Hieman yli kolmasosa Euroopan parlamentin jäsenistä on naisia. Jäsenet jakautuvat ryhmiin poliittisten kantojen, ei kansallisuuksien mukaan.
 
 
 
Poliittiset ryhmät
Poliittiset ryhmät
Euroopan parlamentin jäsenet toimivat poliittisissa ryhmissä. Jäsenet eivät ole ryhmittyneet kansallisuuden vaan poliittisten kantojen mukaan. Tällä hetkellä parlamentissa on seitsemän poliittista ryhmää. Poliittisen ryhmän muodostamiseen tarvitaan 25 jäsentä vähintään neljäsosasta jäsenvaltioita. Jäsen voi kuulua vain yhteen poliittiseen ryhmään. Osa jäsenistä ei kuulu mihinkään poliittiseen ryhmään. Heitä kutsutaan sitoutumattomiksi jäseniksi.
 
 
 
Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät

Poliittiset ryhmät organisoivat toimintansa itse valitsemalla puheenjohtajan (tai joissakin ryhmissä kaksi puheenjohtajaa), työvaliokunnan ja sihteeristön.

Jäsenille istuntosalissa osoitettavat paikat määräytyvät heidän poliittisen suuntautumisensa mukaan vasemmalta oikealle ryhmäpuheenjohtajien sopimuksella.

Poliittiset ryhmät käsittelevät ennen jokaista täysistuntoäänestystä parlamentin valiokuntien laatimia mietintöjä ja esittävät niihin tarkistuksia.

Poliittisen ryhmän kanta vahvistetaan ryhmän sisäisessä keskustelussa, eikä ketään jäsentä voida pakottaa äänestämään tietyllä tavalla.

 
 
 
 
Valiokunnat

Parlamentin täysistuntojen valmistelua varten jäsenet toimivat pysyvissä valiokunnissa, jotka ovat erikoistuneet tiettyihin aloihin. Parlamentissa on 20 valiokuntaa. Niissä on 25–71 jäsentä, ja niillä on puheenjohtaja, puheenjohtajisto ja sihteeristö. Valiokuntien poliittinen kokoonpano ilmentää täysistunnon kokoonpanoa.

Valiokunnat laativat, muuttavat ja hyväksyvät säädösehdotuksia ja valiokunta-aloitteisia mietintöjä. Ne käsittelevät komission ja neuvoston ehdotuksia ja laativat tarvittaessa mietintöjä, jotka esitellään täysistunnossa.

Parlamentti voi lisäksi asettaa erityiskysymyksiä käsitteleviä väliaikaisia valiokuntia sekä tutkintavaliokuntia, jotka selvittävät unionin oikeuden loukkaamista tai puutteellista soveltamista.

 
 
 
Valtuuskunnat
Valtuuskunnat
Parlamentin valtuuskunnat vastaavat suhteista unionin ulkopuolisten maiden parlamentteihin sekä niiden kanssa tapahtuvasta tiedonvaihdosta. Parlamentti osallistuu valtuuskuntiensa välityksellä unionin ulkoiseen edustamiseen ja auttaa edistämään kolmansissa maissa unionin perustana olevia arvoja, jotka ovat vapaus, demokratia, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltioperiaate. Eri valtuuskuntatyypit ovat: valtuuskunnat parlamentaarisissa sekavaliokunnissa, valtuuskunnat parlamentaarisissa yhteistyövaliokunnissa, muut parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat ja valtuuskunnat monenvälisissä parlamentaarisissa edustajakokouksissa.
 
 
 
Poliittiset elimet
Parlamentissa on erilaisia poliittisia elimiä, jotka vastaavat parlamentin toiminnan ja lainsäädäntötyön suunnittelun organisoinnista, parlamentin säännöistä sekä hallinto-, talous-, henkilöstö- ja organisaatiokysymyksistä.
 
 
 
Puheenjohtajakokous

Puheenjohtajakokous on Euroopan parlamentin poliittinen elin, joka

  • päättää parlamentin työn järjestämisestä ja lainsäädäntötyön suunnitteluun liittyvistä asioista,
  • valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpanosta ja niiden toimivallasta sekä
  • suhteista muihin Euroopan unionin toimielimiin, kansallisiin parlamentteihin ja kolmansiin maihin.

Puheenjohtajakokous valmistelee toimielimen aikataulun ja täysistuntojen esityslistan ja järjestää jäsenten paikkajaon istuntosalissa.

Puheenjohtajakokous muodostuu parlamentin puhemiehestä ja poliittisten ryhmien puheenjohtajista.
Puheenjohtajakokouksessa on lisäksi yksi sitoutumaton jäsen, jolla ei ole kuitenkaan äänestysoikeutta.
Puheenjohtajakokous tekee päätöksensä yhteisymmärryksellä tai äänestämällä siten, että äänet painotetaan kunkin poliittisen ryhmän jäsenten lukumäärän mukaisesti.

Puheenjohtajakokous huolehtii sille työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä.
Se järjestää parlamentin ja sen elinten työn.
Sitä kuullaan lainsäädäntötyön suunnitteluun liittyvissä asioissa ja asioissa, jotka liittyvät suhteisiin Euroopan unionin muihin toimielimiin ja elimiin.
Puheenjohtajakokous kokoontuu yleensä kaksi kertaa kuukaudessa. Sen kokoukset eivät ole julkisia.

Puheenjohtajakokouksen pöytäkirjat käännetään virallisille kielille, painetaan ja jaetaan kaikille parlamentin jäsenille.
Jäsenet saavat esittää puheenjohtajakokouksen toimintaan liittyviä kysymyksiä.

Jäsenet voivat täysistuntojen ulkopuolella järjestettävän kaikille jäsenille avoimen puheenjohtajakokouksen yhteydessä vaihtaa mielipiteitään kuultavaksi kutsutun henkilön kanssa tai tutustua ensisijaisesti Euroopan komission tekemiin ehdotuksiin.

 
 
Puhemiehistö

Puhemiehistö on Euroopan parlamentin johtoelin työjärjestyksen mukaisesti.
Sillä on toimivaltuudet vahvistaa Euroopan parlamentin ennakkoarvio tuloista ja menoista sekä ratkaista hallintoon, henkilökuntaan ja organisointiin liittyviä kysymyksiä.

Puhemiehistö koostuu Euroopan parlamentin puhemiehestä, neljästätoista varapuhemiehestä ja viidestä kvestorista, jotka edustajakokous valitsee kahden ja puolen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia. Puhemiehistön äänten mennessä tasan puhemiehen ääni ratkaisee. Kvestorit ovat puhemiehistön neuvoa-antavia jäseniä.

Puhemiehistö hoitaa lukuisia parlamentin sisäisiä hallinnollisia ja taloudellisia tehtäviä.
Sillä on toimivaltuudet kaikissa parlamentin sisäistä työskentelyä koskevissa kysymyksissä.
Se ratkaisee istuntojen kulkuun liittyviä pyyntöjä, voi hyväksyä valiokuntien ja valtuuskuntien kokoukset tavanomaisten toimipaikkojen ulkopuolella ja valmistelee parlamentin menojen alustavaa ennakkoarviota.
Se nimittää parlamentin pääsihteerin, joka vastaa parlamentin hallinnosta ja päättää pääsihteeristön kokoonpanosta ja organisaatiosta.
Puhemiehistö kokoontuu yleensä kaksi kertaa kuukaudessa.

Puhemiehistön pöytäkirjat käännetään virallisille kielille, painetaan ja jaetaan kaikille parlamentin jäsenille.
Jäsenet saavat esittää puhemiehistön toimintaan liittyviä kysymyksiä.

Puhemiehistö päättää Euroopan parlamentissa edustettujen poliittisten puolueiden rahoituksesta.

 
 
Kvestorit

Kvestorikollegio on Euroopan parlamentin elin, joka vastaa jäseniä ja heidän työolojaan välittömästi koskevista hallinnollisista ja taloudellisista kysymyksistä.

Kvestoreita on viisi ja he kuuluvat puhemiehistöön.
Euroopan parlamentti valitsee kvestorit puhemiehen ja 14 varapuhemiehen vaalin jälkeen.
Kvestorit valitaan enemmistöllä kolmivaiheisessa salaisessa äänestyksessä. Kahdella ensimmäisellä äänestyskierroksella vaaditaan ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä. Kolmannella äänestyskierroksella riittää suhteellinen enemmistö.
Kvestorien toimikausi on kaksi ja puoli vuotta ja he ovat puhemiehistön neuvoa-antavia jäseniä.

Kvestorien tehtäviin kuuluvat jäseniä välittömästi koskevat hallinnolliset ja taloudelliset kysymykset, esimerkiksi laitteiden ja yleisten palvelujen toimittaminen jäsenille.
He voivat esittää puhemiehistön päättämien sääntöjen muutosehdotuksia tai uudelleen laatimista.
Kvestorit kokoontuvat yleensä kerran kuukaudessa.

Jäsenet saavat esittää kvestorien toimintaan liittyviä kysymyksiä.

 
 
Valiokuntien puheenjohtajakokous

Valiokuntien puheenjohtajakokous on Euroopan parlamentin poliittinen elin, joka varmistaa, että parlamentin valiokuntien välistä yhteistyötä parannetaan.

Valiokuntien puheenjohtajakokous muodostuu kaikkien pysyvien tai väliaikaisten valiokuntien puheenjohtajista ja se valitsee itse puheenjohtajansa. Yleensä valiokuntien puheenjohtajakokous kokoontuu kerran kuukaudessa Strasbourgissa täysistunnon aikana.

Valiokuntien puheenjohtajakokous voi antaa parlamentin puheenjohtajakokoukselle valiokuntatyötä sekä istuntojakson esityslistaluonnoksen laatimista koskevia suosituksia.
Lisäksi se voi neuvoa puheenjohtajakokousta kahden valiokunnan toimivaltuuksia koskevassa kiistassa.
Puhemiehistö ja puheenjohtajakokous voivat uskoa valiokuntien puheenjohtajakokoukselle tiettyjä tehtäviä.

 
 
Valtuuskuntien puheenjohtajakokous

Valtuuskuntien puheenjohtajakokous on Euroopan parlamentin poliittinen elin, joka tutkii säännöllisesti asioita, jotka koskevat parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien ja parlamentaarisissa sekavaliokunnissa olevien valtuuskuntien toimintaa.

Valtuuskuntien puheenjohtajakokous muodostuu parlamenttien välisistä suhteista vastaavien pysyvien valtuuskuntien puheenjohtajista ja se valitsee itse puheenjohtajansa.

Valtuuskuntien puheenjohtajakokous voi antaa parlamentin puheenjohtajakokoukselle valtuuskuntien työskentelyä koskevia suosituksia.
Valtuuskuntien puheenjohtajakokous laatii vuotuisen kalenteriluonnoksen ja esittää parlamenttien välisiä valtuuskuntakokouksia ja parlamentaaristen sekavaliokuntien kokouksia.
Puhemiehistö ja puheenjohtajakokous voivat uskoa valtuuskuntien puheenjohtajakokoukselle tiettyjä tehtäviä.

 
 
 
 
Laajennetut työryhmät

Eri poliittisiin ryhmiin ja valiokuntiin kuuluvat parlamentin jäsenet voivat muodostaa laajennettuja työryhmiä, joissa he voivat epävirallisesti vaihtaa näkemyksiä tietyistä kysymyksistä ja edistää jäsenten ja kansalaisyhteiskunnan välisiä yhteyksiä.

Laajennetut työryhmät eivät ole parlamentin elimiä, eivätkä ne näin ollen voi esittää parlamentin kantaa asioista.

Puheenjohtajakokous hyväksyi 16. joulukuuta 1999 laajennettuja työryhmiä koskevat sisäiset säännöt (muutettu viimeksi 11. syyskuuta 2014). Niissä määrätään edellytyksistä, joiden mukaisesti laajennettuja työryhmiä voidaan perustaa kunkin vaalikauden alussa, sekä niiden toimintaa koskevista säännöistä.

Laajennettujen työryhmien puheenjohtajien on ilmoitettava rahana tai luontoisetuna annettu tuki samoin ehdoin kuin yksittäisten jäsenten. Ilmoitukset on saatettava ajan tasalle vuosittain, ja ne kootaan kvestorien ylläpitämään rekisteriin.

Puheenjohtajakokous vahvisti 11. joulukuuta 2014 pitämässään kokouksessa seuraavan luettelon laajennetuista työryhmistä, jotka perustetaan nykyisen vaalikauden aikana:

  • Aktiivinen ikääntyminen, sukupolvien välinen solidaarisuus ja perhepolitiikka
  • Rasismin torjunta ja monimuotoisuus
  • Luonnon monimuotoisuus, maaseutu, metsästys ja vapaa-ajankalastus
  • Lasten oikeudet
  • Ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja luonnon monimuotoisuus
  • Julkishyödykkeet ja julkiset palvelut
  • Luovat alat
  • Digitaalistrategia
  • Vammaisuus
  • Äärimmäinen köyhyys ja ihmisoikeudet
  • Euroopan matkailun kehitys, kulttuuriperintö, Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitti ja Euroopan muut kulttuurireitit
  • Uskonnon ja vakaumuksen vapaus ja uskonnollinen suvaitsevaisuus
  • Integriteetti – avoimuus sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta
  • Homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten oikeudet
  • Pitkäaikaiset investoinnit ja uudelleen teollistaminen
  • Maaseutu- ja vuoristoalueet sekä syrjäiset alueet
  • Meret, joet, saaret ja rannikkoalueet
  • Pienet ja keskisuuret yritykset eli pk-yritykset
  • Taivas ja avaruus
  • Yhteisötalous
  • Urheilu
  • Ammattiyhdistykset
  • Perinteiset vähemmistöt, kansalliset yhteisöt ja kielet
  • Kaupunkialueet
  • Eläinten hyvinvointi ja suojelu
  • Länsi-Sahara
  • Viini, väkevät alkoholijuomat ja laatuelintarvikkeet
  • Nuorisoasiat
 
 
 
Istuntosali 360°

Virtuaalikierros istuntosalissa.

 
 
 
Työjärjestys

Euroopan parlamentti on vahvistanut itselleen työjärjestyksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 232 artiklan mukaisesti. Työjärjestyksessä on kaikki parlamentin organisaatiota ja toimintaa koskevat säännöt.