Päänavigointiin (paina Enter-näppäintä)
Suoraan sivun sisältöihin (paina Enter)
Muiden verkkosivustojen luetteloon (paina Enter-näppäintä)

Näin täysistunto toimii

 
 

Täysistunto on Euroopan parlamentin toiminnan kohokohta, johon huipentuu valiokunnissa ja poliittisissa ryhmissä tehty lainsäädäntötyö. Täysistunto on myös näyttämö, jolla Euroopan unionin kansalaisten edustajat – Euroopan parlamentin jäsenet – osallistuvat yhteisön päätöksentekoon ja kertovat mielipiteensä komissiolle ja neuvostolle.

Pitkän aikaa Euroopan parlamentti oli pelkkä keskustelufoorumi ja neuvoa-antava elin.
Yleisten, välittömien vaalien käyttöönoton ja parlamentin jäsenten toiminnan ansiosta parlamentin valta on kuitenkin vähitellen kasvanut ja se on noussut toisen lainsäätäjän asemaan tasavertaisena neuvoston rinnalla: parlamentti ja neuvosto hyväksyvät yhdessä kaksi kolmasosaa EU:n laeista. Parlamentin täysistuntoon osallistuu tällä hetkellä yhteensä 751 edustajaa Euroopan unionin 28 jäsenvaltiosta. Täysistuntokeskustelut käydään 24 kielellä. Jäseniä, virkamiehiä, tulkkeja ja kääntäjiä koskevat tarkat säännöt, joilla varmistetaan täysistunnon sujuvuus.

 
 
 
Täysistunnon osapuolet

Täysistuntoa johtaa Euroopan parlamentin puhemies, jota avustaa tässä tehtävässä neljätoista varapuhemiestä. Puhemies avaa istunnon esimerkiksi pitämällä puheen tai tuomalla esiin jonkin ajankohtaisen tapahtuman. Parlamentti haluaa olla aina valmis reagoimaan päivänpolttaviin kysymyksiin eikä epäröi muuttaa tällaisissa tapauksissa esityslistaansa kannustaakseen unionia toimiin. Euroopan parlamentin puhemiehellä voi olla tässä suhteessa huomattava vaikutusvalta.

Istunnossa puhemies myöntää jäsenille puheenvuoroja ja valvoo keskustelujen sujuvuutta. Lisäksi hän johtaa äänestyksiä, äänestyttää tarkistuksista ja lainsäädäntöpäätöslauselmista sekä julistaa äänestystulokset. Puhemies pystyy arvovallallaan vaikuttamaan usein pitkien ja kiperien äänestysten kulkuun.

Parlamentin 751 jäsentä jakautuvat tällä hetkellä 8 poliittiseen ryhmään, jotka edustavat kaikkia ideologisia suuntauksia. Lisäksi parlamentissa on jäseniä, jotka eivät kuulu yhteenkään poliittiseen ryhmään (ns. sitoutumattomat jäsenet). Täysistunnossa käsiteltävien kysymysten valitseminen on poliittisten ryhmien tehtävä. Lisäksi ryhmät voivat esittää tarkistuksia täysistunnossa käsiteltäviin mietintöihin. Ryhmä ei voi kuitenkaan pakottaa jäsentään äänestämään tietyllä tavalla.

Euroopan komissio ja Euroopan unionin neuvosto osallistuvat täysistuntoihin ja pyrkivät näin helpottamaan toimielinten yhteistyötä päätöksenteossa. Euroopan parlamentti voi lisäksi pyytää näiden kahden toimielimen edustajia antamaan julkilausumia tai selvityksiä toimintalinjoistaan vastaamalla jäsenten esittämiin kysymyksiin. Näiden keskustelujen päätteeksi voidaan äänestää päätöslauselmasta.

Koska täysistunnon osanottajamäärä on suuri, improvisoinnille ei jää tilaa ja järjestelyistä on päätettävä mahdollisimman tarkkaan etukäteen. Myös täysistunnon esityslistan, jonka poliittisten ryhmien puheenjohtajakokous laatii, on oltava varsin hiottu.

Samaan aikaan valiokuntien puheenjohtajakokous, joka muodostuu kaikkien parlamentin valiokuntien – sekä pysyvien että väliaikaisten – puheenjohtajista, voi muotoilla puheenjohtajakokoukselle valiokuntien työskentelyä ja esityslistaa koskevia suosituksia.

 
 
Täysistuntotyöt

Euroopan parlamentti kokoontuu – elokuuta lukuun ottamatta – joka kuukausi Strasbourgissa neljän päivän ajan, maanantaista torstaihin, pidettävään täysistuntoon. Muut istuntojaksot pidetään Brysselissä. Istuntojakso itsessään koostuu päivittäisistä istunnoista.

Täysistuntotoiminta keskittyy pääasiassa keskusteluihin ja äänestyksiin. Euroopan parlamentin virallisiksi teksteiksi lasketaan ainoastaan täysistuntoäänestyksissä olleet tekstit ja kirjalliset kannanotot jotka Euroopan parlamentin jäsenten enemmistö on allekirjoituksellaan hyväksynyt.
Tekstit ovat aihepiireiltään erityyppisiä ja niihin voidaan soveltaa eri lainsäädäntömenettelyjä:

  • Parlamentti voi tarkastella lainsäädäntömietintöjä seuraavien lainsäädäntömenettelyjen yhteydessä: yhteispäätösmenettely, hyväksyntämenettely ja kuulemismenettely. Vain yhteispäätösmenettelyssä parlamentti on lainsäätäjänä tasavertainen Euroopan unionin neuvoston rinnalla. Siitä syystä näillä parlamentin mietinnöillä on enemmän lainsäädännöllistä painoarvoa kuin muilla.
  • Talousarviomenettely: Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat molemmat Euroopan unionin budjettivallan käyttäjiä ja ne päättävät unionin vuotuisista menoista ja tuloista.
  • Muut kuin lainsäädäntömietinnöt parlamentti laatii omasta aloitteestaan asiasta vastaavassa valiokunnassa. Näiden tekstien kautta parlamentti haluaa kiinnittää muiden toimielinten ja muiden yhteisön elinten taikka jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden hallitusten huomion erityisiin huolta herättäviin kysymyksiin. Vaikka näillä aloitteilla ei ole lainsäädännöllistä merkitystä, parlamentaarisen toiminnan kannalta ne ovat oikeutettuja, koska niiden kautta parlamentti pystyy kannustamaan komissiota tekemään ehdotuksia.

Parlamentilla on mahdollisuus ottaa täysistunnossa esiin mitä tahansa mielestään tärkeitä asioita. Se voi myös pyytää komissiota tekemään tarvittavan ehdotuksen asioista, jotka ovat parlamentin mielestä niin tärkeitä, että yhteisön olisi annettava niistä säädös. Lisäksi täysistuntoon sisältyy neuvostolle ja/tai komissiolle osoitettuja kysymyksiä käsittelevä kyselytunti. Yleensä komission kyselytunti on tiistaina, neuvoston keskiviikkona. Kysymykset on jätettävä parlamentin puhemiehelle etukäteen kirjallisina. Puhemies päättää niiden käsiteltäväksi ottamisesta.

Euroopan parlamentin vuotuinen toimintakalenteri hyväksytään yleensä kesäkuun täysistunnossa poliittisten ryhmien puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta. Kalenteriin sisältyvät myös parlamentin valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokousviikot. Täysistunnon esityslistasta käy ilmi, toimitetaanko neuvoston, komission tai Eurooppa-neuvoston julkilausumien sekä neuvostolle ja komissiolle osoitettujen suullisten kysymysten jälkeen äänestys päätöslauselmaesityksestä. Myös ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista keskusteluista voidaan antaa päätöslauselmaesitys. Yleensä nämä tekstit jättää käsiteltäväksi valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään neljäkymmentä jäsentä.

Kunkin täysistunnon pöytäkirjassa selvitetään kyseisen täysistunnon kulku ja siihen liittyvä toiminta (jätetyt asiakirjat, keskustelut, äänestykset, äänestysselitykset, nimitykset jne.). Lisäksi pöytäkirjaan liitetään äänestysten tulokset.

 
 
Täysistunto toiminnassa
Ennen päätöksiä on keskustelun aika

Parlamentin mietinnöstä äänestetään yleensä sen jälkeen, kun siitä on käyty keskustelu, jossa komissio, poliittisten ryhmien edustajat sekä parlamentin jäsenet ovat ilmaisseet kantansa. Puheaika – yleensä hyvin rajallinen – riippuu puhevuoroa pyytäneiden jäsenten määrästä.

Verrattuna usein kohtalaisen ripeästi eteneviin äänestyksiin täysistuntokeskustelut saattavat kestää useita tunteja, riippuen siitä, kuinka moni jäsen haluaa käyttää puheenvuoron. Useimmiten jäsenet puhuvat omalla äidinkielellään, jolloin parlamentin istuntotulkit tulkitsevat puheenvuoron samanaikaisesti unionin muille virallisille kielille.

Istunnossa puheaika jaetaan seuraavin perustein: ensimmäinen osa puheajasta jaetaan tasan kaikkien poliittisten ryhmien kesken ja jäljellä oleva puheaika jaetaan poliittisten ryhmien kesken niiden jäsenten kokonaismäärän mukaisessa suhteessa. Puheenvuoroa pyytävien jäsenten nimet merkitään puhujalistaan ryhmän koon perusteella määriteltävän tärkeysjärjestyksen mukaisesti. Etusija voidaan kuitenkin antaa asiasta vastaavan valiokunnan esittelijälle ja lausunnon antavan valiokunnan valmistelijalle.

Lisäksi täysistuntoon kutsutaan säännöllisesti tärkeitä vieraita, kuten valtioiden päämiehiä, jotka otetaan yleensä vastaan järjestämällä juhlaistunto.

. Klo 12: äänestysmaraton

Äänestykset järjestetään yleensä puolenpäivän aikoihin. Aikataulu on tiukka, sillä jäsenet äänestävät usein sadoista tarkistuksista.

Äänestettäessä parlamentin mietinnöstä tai päätöslauselmasta jäsenillä on mahdollisuus muuttaa heille esitettyä tekstiä tarkistuksin, joilla tekstiä voidaan poistaa, sitä voidaan muotoilla uudestaan tai korvata taikka sitä voidaan sisällöllisesti kehittää. Ensin jäsenet äänestävät kustakin tarkistuksesta erikseen ja sen jälkeen koko muutetusta tekstistä.

Tavallisesti jäsenet äänestävät kättä nostamalla, ja puhemies julistaa äänestystuloksen. Jos puhemies päättää, että äänestyksen tulos on epäselvä, asiasta äänestetään uudelleen koneäänestyksessä, jonka tulokset ovat tarkempia. Lisäksi jäsenet voivat äänestää nimenhuutoäänestyksenä, kun poliittinen ryhmä tai vähintään neljäkymmentä jäsentä pyytää sitä kirjallisesti äänestystä edeltävänä iltana. Tässä tapauksessa kunkin jäsenen äänestyskäyttäytyminen merkitään istuntopöytäkirjaan julkistamista varten. Äänestykset ovat istuntopöytäkirjan liitteenä, ellei ole esitetty salaista äänestystä koskevaa pyyntöä.

Täysistunnossa parlamentti tekee päätökset useimmiten annettujen äänten ehdottomalla enemmistöllä. Parlamentti on päätösvaltainen (äänestyksessä on oltava läsnä vähimmäismäärä jäseniä, jotta äänestyksen tulos olisi pätevä), kun yksi kolmasosa parlamentin jäsenistä on läsnä istuntosalissa. Jos puhemies vähintään neljänkymmenen jäsenen pyynnöstä toteaa, että parlamentti ei ole päätösvaltainen, äänestystä lykätään seuraavaan istuntoon.

Komissiolla on mahdollisuus reagoida äänestyksen päätyttyä ja esittää omat päätelmänsä. Äänestyksen päätyttyä jäsen voi halutessaan antaa äänestysselityksen arvioidakseen tilannetta tai selvittääkseen valintaansa tai ryhmänsä valintaa.