Euroopan parlamentti ja kansainväliset vanhempien tekemät lapsikaappaukset 

Euroopan parlamentin sovittelija kansainvälisissä vanhempien tekemissä lapsikaappauksissa antaa tietoa ja auttaa lapsia, jotka toinen vanhemmista on kaapannut toiseen maahan, ja heidän vanhempiaan, jotka ovat tällaisen rajatylittävän perhekiistan osapuolia Euroopassa tai sen ulkopuolella.

     

Perheasioita koskevat rajatylittävät kiistat yleistyvät EU:ssa sitä mukaa kuin Sovittelusta on vuosien mittaan tullut vakiintunut menettely ja hyväksi havaittu keino ratkaista perhekiistoja. Euroopan parlamentti onkin sitoutunut edistämään sovittelun käyttöä perheasioita koskevissa rajatylittävissä kiistoissa ja suojelemaan lasten oikeuksia kaikkialla Euroopassa.  

  Elisabeth Morin-Chartier  nimitettiin Euroopan parlamentin sovittelijaksi toukokuussa 2017. Häntä ennen tehtävää hoitivat Mairead McGuinness (2014–2017), Roberta Angelilli (2009–2014), Evelyne Gebhardt (2004–2009), Mary Banotti (1995–2004) ja Marie-Claude Vayssade (1987–1994). Sovittelijan tehtävä perustettiin vuonna 1987 Euroopan parlamentin silloisen puhemiehen lordi Plumbin aloitteesta.

8th parliamentary term, MORIN-CHARTIER, Elisabeth (EPP, FR) 

Miten Euroopan parlamentin sovittelija voi auttaa lapsikaappauksissa?

Vanhempien ero on lapsille aina vaikea asia, mutta tilanne hankaloituu entisestään, kun riidan osapuolet eivät asu samassa maassa. Vanhemman tekemästä lapsikaappauksesta on kyse, kun vanhempi vie lapsen luvattomasti pois tämän vakituisesta asuinpaikasta tai jättää hänet luvattomasti palauttamatta sinne ilman toisen vanhemman suostumusta.

Euroopan parlamentin sovittelijan työn johtavana periaatteena on lapsen edun turvaaminen.

Näin sovittelija avustaa vanhempia

TSovittelijan toimisto pitää yhteyttä kansallisiin keskusviranomaisiin, rajatylittävien perheasioiden sovittelijoiden järjestöihin, lapsikaappaustapauksiin erikoistuneisiin asianajajiin, kansalaisjärjestöihin ja muihin tahoihin. Euroopan parlamentin sovittelija voi auttaa rajatylittävän perhekiistan osapuolina olevia vanhempia antamalla heille tietoa esimerkiksi erilaisista keinoista tilanteen ratkaisemiseksi. Nämä tiedot täydentävät mutteivät korvaa osapuolten asianajajien antamaa lainopillista neuvontaa tai perheasioita koskevien rajatylittävien kiistojen ammattimaisten sovittelijoiden antamaa neuvontaa ja ohjausta.

Sovittelu vaihtoehtona lapsikaappausta, huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeville oikeusmenettelyille

Sovittelu on toimiva ja tehokas keino perhekiistojen ratkaisemiseksi etenkin vaikeissa tapauksissa, kuten lapsikaappaustapauksissa tai muissa rajatylittävissä kiistoissa. Sovittelun avulla voidaan välttää pitkälliset ja kalliit oikeusmenettelyt, jos vanhemmat pääsevät sovintoon joko lapsen pikaiseksi palauttamiseksi tai lapsen tarpeettoman uudelleensiirtämisen estämiseksi. Näin vanhemmat voivat löytää pitkäkestoisen ratkaisun, jossa otetaan huomioon kaikki huoltajuuteen ja tapaamisoikeuteen liittyvät kiistakysymykset sekä muut lapsen hyvinvointiin liittyvät seikat.

Sovittelijan toimisto pyrkiikin aktiivisesti kertomaan tästä mahdollisuudesta vanhemmille ja auttaa heitä ottamaan yhteyttä rajatylittävien perheasioiden sovittelijoiden järjestöihin eri puolilla maailmaa.

Sovittelija kertoo sovittelun hyödyistä ja edistää sen käyttöä Euroopassa ja sen ulkopuolella kannustamalla tiiviimpään yhteistyöhön tuomareiden, asianajajien ja keskusviranomaisten välillä sekä sovittelijoiden järjestöjen kanssa.

Oikeudellinen kehys: vanhempien tekemät lapsikaappaukset

Vuonna 1980 tehtyä yksityisoikeuden alaa koskevaa yleissopimusta kansainvälisestä lapsikaappauksesta sovelletaan 98 valtiossa. Yleissopimuksen tarkoituksena on turvata johonkin sopimusvaltioon luvattomasti viedyn tai sieltä luvattomasti palauttamatta jääneen lapsen pikainen palauttaminen ja turvata se, että sopimusvaltion oikeusjärjestykseen perustuvia huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevia oikeuksia kunnioitetaan toisissa sopimusvaltioissa.

Unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella sovelletaan ns. Bryssel II a -asetusta eli neuvoston asetusta (EY) N:o 2201/2003. Unionin jäsenvaltioissa Tanskaa lukuun ottamatta sovelletaan siten Haagin yleissopimuksen lisäksi unionin sääntöjä.

Lapsen oikeuksien suojelu

Lapsen oikeuksien suojelu ja edistäminen on Lissabonin sopimuksen  artiklaan kirjattu Euroopan unionin nimenomainen tavoite.

Euroopan unionin perusoikeuskirjan  mukaan EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on unionin oikeutta soveltaessaan varmistettava lapsen oikeuksien suojelu.

Euroopan parlamentti on sovellettavien oikeussääntöjen mukaisesti sitoutunut suojelemaan ja edistämään lapsen oikeuksia.

Sovittelijan toimiston pitkäaikaisten kokemusten pohjalta ja vuodesta 2018 eteenpäin sovittelija edistää aktiivisesti lapsen oikeuksia myös EU:n toimintapolitiikassa. Tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin asiasta vastaavien valiokuntien ja sen lapsen oikeuksia käsittelevän laajennetun työryhmän kanssa toimisto seuraa EU:n lainsäädäntöaloitteita ja muita aloitteita parlamentissa varmistaakseen , että lapsen oikeudet saavat tarvitsemansa huomion.

Sovittelija toimii lisäksi yhteyspisteenä lapsen oikeuksia koskevissa asioissa EU:n toimintapolitiikan ja lapsen oikeuksien alalla toimiville elimille ja järjestöille sekä kansalaisyhteiskunnalle.

Contact: 

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artikla Lapsen oikeudet 

1. Lapsella on oikeus hänen hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon. Lapsen on saatava ilmaista vapaasti mielipiteensä. Lapsen mielipide on hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti otettava huomioon häntä koskevissa asioissa.

2 .Kaikissa lasta koskevissa viranomaisten tai yksityisten laitosten toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

3 .Jokaisella lapsella on oikeus ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa säännöllisesti, jollei se ole lapsen edun vastaista.