DEMOKRATIA LIIKKEELLÄ:Vuosi seuraaviin EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEIHIN 

Viimeisimmän eurobarometri-tutkimuksen mukaan kansalaisten tuki Euroopan unionille on kasvanut jatkuvasti. Kyselytutkimus julkaistiin, kun toukokuussa 2019 järjestettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin on vuosi aikaa. Yli kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) vastaajista on vakuuttuneita siitä, että heidän maansa hyötyy EU:n jäsenyydestä. Tämä on paras tulos koskaan vuoden 1983 jälkeen. Ensimmäistä kertaa suurin osa (48 prosenttia) eurooppalaisista tuntee myös, että heidän äänellään on painoarvoa EU:ssa.

Lähes kolmannes (32 prosenttia) vastaajista tietää jo vaalien ajankohdan vuonna 2019, ja puolet (50 prosenttia) on kiinnostunut vaaleista. Kansalaiset pitävät kärkiehdokasmenettelyä myönteisenä kehityksenä (49 prosenttia vastaajista sanoo, että se kannustaa heitä äänestämään seuraavissa Euroopan parlamentin vaaleissa), mutta 70 prosenttia vastaajista toivoo, että siihen yhdistetään aito keskustelu unionista ja sen tulevaisuudesta.

Lisäksi suurin osa vastaajista katsoo, että kärkiehdokasmenettely lisää avoimuutta (63 prosenttia), edistää huomattavasti eurooppalaista demokratiaa (61 prosenttia) ja lisää Euroopan komission legitimiteettiä (60 prosenttia). Alle puolet (46 prosenttia) vastaajista uskoo, että menettely estää jäsenvaltioiden hallituksia valitsemasta parasta ehdokasta, ja 45 prosenttia uskoo, ettei sillä ole todellista vaikutusta (45 prosenttia).

Tulevassa vaalikampanjassa eurooppalaiset haluavat kuulla turvallisuusaiheista niiden laajimmassa merkityksessä, esimerkiksi muuttoliikkeestä, ja pitävät tärkeinä myös henkilökohtaiseen vaurauteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita.

Valtaosa vastaajista on tyytyväisiä siihen, miten demokratia toimii heidän omassa maassaan (55 prosenttia) ja Euroopan unionissa (46 prosenttia). Joidenkin maiden vastaajat ovat tyytyväisempiä demokratian toimimiseen EU:ssa kuin siihen, miten se toimii heidän omassa maassaan, kun taas joidenkin suurten jäsenvaltioiden kansalaiset ovat selvästi vähemmän tyytyväisiä demokratian toimimiseen EU:ssa. Tämä ero tulee vielä selvemmin esille, kun tyytyväisyys demokratian toimimiseen suhteutetaan maiden BKT:hen henkeä kohti ja nykyisiin työttömyyslukuihin.

Tutkimuksessa tiedusteltiin myös mielipiteitä, joita kansalaisilla on uusista ja perusteilla olevista poliittisista puolueista. Vuosina 2013–2018 EU:n jäsenvaltioissa on perustettu yli 70 uutta poliittista puoluetta ja poliittista liittoumaa. Jotkut niistä ovat menestyneet vaaleissa vastustamalla nykyisiä poliittisia vallanpitäjiä.

Kun eurooppalaisilta kysyttiin heidän käsityksiään uusista puolueista ja liikkeistä, suurimmalla osalla eurooppalaisista oli niistä varsin myönteinen kuva. Puolet vastaajista ei pidä kyseisiä puolueita tai liikkeitä uhkana demokratialle, kun taas 38 prosenttia on toista mieltä. Vastaajista 70 prosenttia katsoo, että pelkkä jonkun asian vastustaminen ei riitä eikä paranna mitään. 56 prosenttia kuitenkin uskoo, että uudet puolueet ja liikkeet voivat saada aikaan todellisen muutoksen, ja 53 prosenttia uskoo, että ne saattavat löytää uusia ratkaisuja paremmin kuin nykyisin vallassa olevat.

Euroopan parlamentin vaaleihin on vuosi aikaa. Kyselytutkimuksessa selvitettiin kansalaisten käsityksiä äänestämisestä. Kansalaisuuteen liittyvät syyt, kuten kansalaisvelvollisuus, mainittiin ensimmäisinä, kun eurooppalaisilta kysyttiin, miksi ihmiset heidän mielestään äänestävät Euroopan parlamentin vaaleissa. Enemmistö oli sitä mieltä, että ihmiset jättävät äänestämättä, koska he uskovat, että heidän äänensä ei muuta mitään, he eivät luota poliittiseen järjestelmään tai he eivät ole kiinnostuneita politiikasta tai äänestämisestä ylipäätään. Toinen huomion arvoinen seikka on tiedon puute. Myös tekniset syyt ovat merkittävässä asemassa, sillä 15 prosenttia vastaajista uskoo, että ihmiset eivät äänestä, koska heillä ei ole aikaa tai heillä on tärkeämpää tekemistä. Vastaajista 12 prosenttia taas ei tiedä, missä tai miten äänestäminen tapahtuu.