Valiokuntien toiminta

Image of a committee meeting taking place in the European Parliament. People in a meeting room.

Jäsenet toimivat yhteensä kahdessakymmenessä tiettyyn alaan erikoistuneessa pysyvässä valiokunnassa.

Valiokunnat käsittelevät lainsäädäntöehdotuksia laatimalla mietintöjä, esittävät tarkistuksia täysistuntokäsittelyyn ja nimittävät neuvotteluryhmän käymään neuvoston kanssa neuvotteluja EU:n lainsäädännöstä. Lisäksi ne laativat valiokunta-aloitteisia mietintöjä, järjestävät asiantuntijoiden kuulemistilaisuuksia ja hoitavat unionin muita toimielimiä ja elimiä koskevia valvontatehtäviä.

Kussakin valiokunnassa on 25–73 varsinaista jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Kukin valiokunta valitsee itselleen varsinaisten jäsentensä keskuudesta kahden ja puolen vuoden kaudeksi puheenjohtajan ja enintään neljä varapuheenjohtajaa, jotka muodostavat yhdessä valiokunnan puheenjohtajiston. Valiokuntien poliittinen kokoonpano heijastaa parlamentin kokoonpanoa.

Parlamentti voi myös asettaa alivaliokuntia ja väliaikaisia erityisvaliokuntia käsittelemään erityisiä kysymyksiä. Sillä on oikeus asettaa tutkintavaliokuntia tutkimaan epäilyjä unionin oikeuden rikkomisesta tai unionin oikeutta sovellettaessa tapahtuneesta hallinnollisesta epäkohdasta.

Sovitteluvaiheessa kutsutaan koolle erityinen sovittelukomitea.

Valiokunnat kokoontuvat yleensä Brysselissä, ja niitä avustaa pääsihteeristö. Valiokuntien keskustelut ovat yleisölle avoimia, ja niitä voi pääsääntöisesti seurata suoratoistona.

Valiokuntien puheenjohtajat koordinoivat valiokuntien työtä valiokuntien puheenjohtajakokouksessa.

Erityisvaliokunnat

Parlamentti voi milloin tahansa asettaa väliaikaisia valiokuntia käsittelemään erityisiä kysymyksiä. Näiden erityisvaliokuntien toimikausi on 12 kuukautta, mutta sitä voidaan pidentää.

Tutkintavaliokunnat

Parlamentti voi asettaa tutkintavaliokuntia tutkimaan epäilyjä unionin oikeuden rikkomisesta tai unionin oikeutta sovellettaessa tapahtuneesta hallinnollisesta epäkohdasta.

Tutkintavaliokuntien toimivaltuudet vahvistetaan Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä.

Valiokuntien puheenjohtajakokous

Valiokuntien puheenjohtajakokous muodostuu kaikkien pysyvien valiokuntien tai erityisvaliokuntien puheenjohtajista. Se valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan kahden ja puolen vuoden kaudeksi.

Valiokuntien puheenjohtajakokous on parlamentin elimistä se, joka koordinoi valiokuntien työskentelyä ja vastaa niiden sujuvasta yhteistyöstä. Se antaa puheenjohtajakokoukselle suosituksia valiokuntien työstä ja istuntojaksojen esityslistasta.

Sovittelukomitea

Sovittelu on kolmas ja viimeinen vaihe tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä eli yhteispäätösmenettelyssä. Sovittelumenettely aloitetaan, jos neuvosto ei voi hyväksyä kaikkia parlamentin toisessa käsittelyssä hyväksymiä tarkistuksia.

Sovittelukomitea koostuu kahdesta valtuuskunnasta: neuvoston valtuuskunnasta, jossa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta (ministeri tai hänen edustajansa), ja parlamentin valtuuskunnasta, jossa on yhtä monta parlamentin jäsentä. Sovittelukomitean tehtävänä on laatia yhteinen teksti, joka on sen jälkeen hyväksyttävä sekä parlamentissa että neuvostossa.