Tietoa valtuuskunnista

Euroopan parlamentin valtuuskunnat huolehtivat suhteista unionin ulkopuolisten maiden parlamentteihin ja tiedonvaihdosta niiden kanssa. Parlamentti osallistuu valtuuskuntiensa kautta Euroopan unionin edustamiseen ulkomailla ja edistää kolmansissa maissa arvoja, joihin Euroopan unioni perustuu. Näitä arvoja ovat vapaus, demokratia, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltion periaatteet.

Valtuuskuntia on nykyisin 44. Niiden jäsenmäärä vaihtelee alkaen 12 jäsenestä ja yltää parlamentaaristen edustajakokousten valtuuskunnissa jopa yli 70 jäseneen.

Parlamentissa on seuraavanlaisia valtuuskuntia:

  • Parlamentaariset sekavaliokunnat
  • Parlamentaariset yhteistyövaliokunnat
  • Muut parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat
  • Valtuuskunnat monenvälisissä parlamentaarisissa edustajakokouksissa

Valtuuskuntien puheenjohtajat koordinoivat työtään valtuuskuntien puheenjohtajakokouksessa.

Eri parlamenttien valtuuskunnat kokoontuvat puolivuosittain vuorotellen jossakin Euroopan parlamentin toimipaikoista tai asianomaisen kolmannen maan parlamentin määräämässä paikassa.

Parlamentaariset sekavaliokunnat

Parlamentaariset sekavaliokunnat asetetaan yhdessä unioniin assosioituneiden valtioiden parlamenttien kanssa tai niiden valtioiden parlamenttien kanssa, joiden kanssa on aloitettu liittymisneuvottelut.

Valtuuskuntien kokouksissa Euroopan parlamentin ja kolmansien maiden parlamenttien jäsenet kertovat toisilleen prioriteeteistaan ja assosiaatiosopimusten täytäntöönpanosta. Parlamentaariset sekavaliokunnat voivat laatia suosituksia Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneen valtion parlamentille ja Euroopan parlamentille. Ne seuraavat liittymisprosessia.

Euroopan parlamentti ja kolmansien maiden kanssa tehdyt sopimukset määrittelevät parlamentaaristen sekavaliokuntien velvollisuudet.

Sopimuksissa on määritelty myös valtuuskuntien toimintasäännöt. Toimintasäännöt perustuvat Euroopan parlamentin valtuuskunnan ja toisena osapuolena olevan parlamentin valtuuskunnan yhdenvertaisuuteen.

Parlamentaariset sekavaliokunnat kokoontuvat yleensä kaksi kertaa vuodessa.

Parlamentaariset yhteistyövaliokunnat

Parlamentaariset yhteistyövaliokunnat perustetaan Euroopan unionin ja kolmansien maiden välillä allekirjoitetun yhteistyösopimuksen mukaisesti.

Yhteistyövaliokunnat toimivat yhteistyössä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien valtioiden kanssa ja myös niiden valtioiden kanssa, jotka ovat allekirjoittaneet EU:n kanssa strategisen kumppanuussopimuksen.

Valtuuskuntien jäsenten lukumäärä vaihtelee. Valtuuskunnassa on yhtä monta jäsentä Euroopan parlamentista ja kyseisen kolmannen maan parlamentista.

Muut parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat

Muiden parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien tehtävänä on ylläpitää ja edistää suhteita Euroopan unionin ulkopuolisten maiden parlamentteihin ja niiden maiden parlamentteihin, jotka eivät ole hakeneet Euroopan unionin jäsenyyttä.

Nämä valtuuskunnat toimivat yhteistyössä ulkoasiainvaliokunnan, kehitysyhteistyövaliokunnan ja kansainvälisen kaupan valiokunnan kanssa. Euroopan parlamentti vahvistaa kyseisten valtuuskuntien jäsenten lukumäärän puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta.

Valtuuskuntien jäsenet valitaan parlamentin vaalikauden ajaksi.

Ulkoasiainvaliokunta huolehtii toimivaltaansa kuuluvien parlamentaaristen sekavaliokuntien ja yhteistyövaliokuntien sekä parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien, tilapäisten valtuuskuntien ja vaalitarkkailuvaltuuskuntien työskentelyn yhteensovittamisesta.

Valtuuskunnat monenvälisissä parlamentaarisissa edustajakokouksissa

Yhteisiä parlamentaarisia edustajakokouksia on viisi.

  • Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ja Euroopan unionin yhteinen parlamentaarinen edustajakokous (AKT-EU)
  • Välimeren unionin parlamentaarinen edustajakokous (EMPA)
  • Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarinen edustajakokous (Eurolat)
  • EU:n ja sen itäisten naapurimaiden parlamentaarinen edustajakokous (Euronest).
  • Suhteista Naton parlamentaariseen yleiskokoukseen vastaava valtuuskunta
Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ja Euroopan unionin yhteinen parlamentaarinen edustajakokous (AKT-EU)

Tämä monenvälinen edustajakokous kokoaa yhteen eri maiden edustajat. Sen tarkoituksena on luoda EU:n ja AKT-maiden parlamentaarinen yhteistyöfoorumi.

Kumppanuus perustuu Cotonoun sopimukseen (AKT:n ja EU:n kumppanuussopimus).

Edustajakokouksen tavoitteet:

  • AKT-maiden ja EU:n välinen tiivis yhteistyö
  • AKT-maiden elintason kohentaminen ja talouden kehittäminen
  • ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen.

Välimeren unionin parlamentaarinen edustajakokous

Välimeren unionin parlamentaarisessa edustajakokouksessa on 120 edustajaa Euroopan unionin jäsenvaltioista ja yhtä monta edustajaa kymmenestä Välimeren alueen kumppanimaasta. Edustajakokouksessa keskustellaan yhteisen edun mukaisista poliittisista, taloudellisista ja kulttuuriin liittyvistä asioista sekä keinoista lujittaa Euro–Välimeri-yhteistyötä.

Edustajakokous voi ilmaista kantansa kaikista Euro–Välimeri-kumppanuutta koskevista asioista.


Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarinen edustajakokous (Eurolat)

Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisessa edustajakokouksessa on 120 jäsentä.

Eurolat on Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen välisen strategisen kumppanuuden parlamentaarinen toimielin. Se on parlamentaarisen vuoropuhelun, valvonnan ja seurannan foorumi kolmella keskeisellä toiminta-alalla:

  • demokratia, ulkopolitiikka, hyvä hallinto, integraatio, rauha ja ihmisoikeudet
  • talous, kauppa ja rahoitus
  • sosiaaliasiat, henkilövaihto, ympäristö, koulutus ja kulttuuri.

Edustajakokousta hallinnoidaan yhteisten sääntöjen mukaan.


EU:n ja sen itäisten naapurimaiden parlamentaarinen edustajakokous (Euronest)

Euroopan parlamentin valtuuskunta EU:n ja sen itäisten naapurimaiden parlamentaarisessa edustajakokouksessa Euronestissä perustettiin seitsemännen vaalikauden alussa (syyskuun lopussa 2009). Edustajakokous on itäisen kumppanuuden parlamentaarinen rakenne. Euroopan unionin itäistä kumppanuutta koskevan politiikan tarkoituksena on lähentää itäisiä naapureita unioniin ja tukea niiden poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia. Se tapahtuu erityisesti uusilla assosiaatiosopimuksilla, luomalla vapaakauppa-alueita ja järjestämällä rahoitusta.

Euronestissä on 60 jäsentä Euroopan parlamentista ja kymmenen kansallisten parlamenttien jäsentä kustakin itäisestä kumppanimaasta eli Armeniasta, Azerbaidžanista, Georgiasta, Moldovasta ja Ukrainasta.

Poliittisista syistä Valko-Venäjän osallistuminen on keskeytetty tilapäisesti. Parlamentaarikkojen aikomuksena on ottaa valkovenäläiset kollegansa vastaan heti, kun poliittiset edellytykset sen sallivat eli kun on järjestetty vapaat ja demokraattiset vaalit.

Euronest keskittyy monenväliseen parlamentaariseen vuoropuheluun useilla yhteisen edun mukaisilla aloilla, joita ovat muun muassa vakaus, demokratia, lainsäädännön ja normien lähentäminen, kauppa, energia ja kansojen väliset yhteydet.


Suhteista Naton parlamentaariseen yleiskokoukseen vastaava valtuuskunta

Naton parlamentaarinen yleiskokous on parlamenttien välinen organisaatio, johon kuuluu Pohjois-Atlantin liiton jäsenvaltioiden sekä 13:n liitännäisjäsenen – kuten Euroopan parlamentin – lainsäätäjiä.

Yleiskokouksen päätavoitteena on myötävaikuttaa siihen, että parlamenteissa tiedetään transatlanttisen kumppanuuden ja Naton toiminnan tärkeimmistä turvallisuushaasteista ja että liittokunnan parlamentaarikkojen keskinäinen ymmärrys paranee.

Yleiskokous järjestää noin 40 tilaisuutta vuosittain. Yleiskokouksen kaksi tärkeintä kokousta ovat kevätkokous ja vuosikokous. Suhteista Naton parlamentaariseen yleiskokoukseen vastaavan valtuuskunnan jäsenistä enintään kymmenen kerrallaan voi osallistua kokoukseen.


Valtuuskuntien puheenjohtajakokous

Valtuuskuntien puheenjohtajakokous on Euroopan parlamentin poliittinen elin, joka tutkii säännöllisesti asioita, jotka koskevat parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien ja parlamentaarisissa sekavaliokunnissa olevien valtuuskuntien toimintaa.

Valtuuskuntien puheenjohtajakokouksen kokoonpano

Valtuuskuntien puheenjohtajakokous muodostuu parlamenttien välisistä suhteista vastaavien pysyvien valtuuskuntien puheenjohtajista ja se valitsee itse puheenjohtajansa.

Valtuuskuntien puheenjohtajakokouksen tehtävät

Valtuuskuntien puheenjohtajakokous voi antaa parlamentin puheenjohtajakokoukselle valtuuskuntien työskentelyä koskevia suosituksia.
Valtuuskuntien puheenjohtajakokous laatii vuotuisen kalenteriluonnoksen ja esittää parlamenttien välisiä valtuuskuntakokouksia ja parlamentaaristen sekavaliokuntien kokouksia.
Puhemiehistö ja puheenjohtajakokous voivat uskoa valtuuskuntien puheenjohtajakokoukselle tiettyjä tehtäviä.