Menettely : 2014/2059(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0019/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0019/2014

Keskustelut :

PV 21/10/2014 - 6
CRE 21/10/2014 - 6

Äänestykset :

PV 22/10/2014 - 4.5
CRE 22/10/2014 - 4.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2014)0038

MIETINTÖ     
PDF 290kWORD 232k
15.10.2014
PE 537.268v02-00 A8-0019/2014

talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuoden 2014 painopisteiden täytäntöönpano

(2014/2059(INI))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Philippe De Backer

Lausuntojen valmistelijat (*):

Nils Torvalds, budjettivaliokunta;

Sergio Gutiérrez Prieto, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

(*) Yhteistyöhön osallistuvat valiokunnat – työjärjestyksen 54 artikla

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuoden 2014 painopisteiden täytäntöönpano

(2014/2059(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 136 artiklan,

–       ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 3 artiklan,

–       ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1175/2011(1),

–       ottaa huomioon jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU(2),

–       ottaa huomioon täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1174/2011(3),

–       ottaa huomioon liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1177/2011(4),

–       ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011(5),

–       ottaa huomioon julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1173/2011(6),

–       ottaa huomioon komission 6. joulukuuta 2012 antaman tiedonannon toimintasuunnitelmasta veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi (COM(2012)0722),

–       ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman troikan roolista ja toiminnoista(7),

–       ottaa huomioon 5. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman pk-yritysten rahoituksen saannin parantamisesta(8),

–       ottaa huomioon 25. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden hallinnoinnista eurooppalaisen ohjausjakson 2014 puitteissa(9),

–       ottaa huomioon julkista taloutta koskevien suunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013(10),

–       ottaa huomioon rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013(11),

–       ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon vuoden 2014 maakohtaisista suosituksista (COM(2014)0400),

–       ottaa huomioon 25. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman "Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuisen kasvuselvityksen 2014 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat"(12),

–       ottaa huomioon kansallisten parlamenttien edustajien kanssa käydyt keskustelut eurooppalaisen ohjausjakson vuoden 2014 painopisteiden toteuttamisesta,

–       ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013,

–       ottaa huomioon komission 30. heinäkuuta 2014 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antaman tiedonannon ohjeista sellaisten asetuksen (EU) N:o 1301/2013 23 artiklan mukaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan (COM(2014)0494 final);

–       ottaa huomioon 14. syyskuuta 2011(13) ja 16. tammikuuta 2014(14) antamansa päätöslauselmat asunnottomuutta koskevasta EU:n strategiasta,

–       ottaa huomioon 25. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden hallinnoinnista eurooppalaisen ohjausjakson 2014 puitteissa(15),

–       ottaa huomioon komission 13. marraskuuta 2013 antaman kertomuksen "Kasvua ja työllisyyttä edistävät sisämarkkinat: selvitys jäsenvaltioissa tapahtuneesta edistyksestä ja jäljellä olevista esteistä – Osa vuoden 2014 kasvuselvitystä" (COM(2013)0785),

–       ottaa huomioon komission 2. kesäkuuta 2014 antaman tiedonannon vuoden 2014 maakohtaisista suosituksista (COM(2014)0400),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–       ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A8-0019/2014),

A.     toteaa, että julkisen talouden kestävyys ja julkisen talouden ja makrotalouden valvontaa koskevien EU:n sääntöjen järkevä noudattaminen on välttämätön edellytys talous- ja rahaliiton (EMU) moitteettomalle toiminnalle;

B.     toteaa, että jäsenvaltioiden makrotaloudellisia ja budjettipolitiikkaa koskevia toimia on koordinoitava tehokkaammin ja komission on toteutettava euroaluetta koskevaa kattavaa politiikkaa todellisen talous- ja rahaliiton aikaan saamiseksi;

C.     toteaa, että eurooppalaisella ohjausjaksolla on keskeinen merkitys talous- ja budjettipolitiikan koordinoinnissa jäsenvaltioissa;

D.     toteaa, että kasvava kokonaistyöttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys ovat edelleen merkittävä uhka taloudelliselle ja sosiaaliselle vakaudelle ja lähentymiselle EU:ssa;

E.     toteaa, että nuorisotyöttömyyteen on puututtava ennakoivasti tehostamalla ja laajentamalla nykyisiä yhteistyöpuitteita asiasta vastaavien kansallisten viranomaisten välillä;

F.     toteaa, että julkisen talouden vakauttamista on jatkettava kasvua edistävällä ja eriytetyllä tavalla, koska julkisen velan määrä on edelleen suuri, työttömyystaso korkea, nimellisen BKT:n kasvu hidasta, inflaatiotaso huomattavasti tavoitetason alapuolella ja köyhyysuhan alaisena olevien ihmisten määrä suuri ja koska haasteena on lisäksi yhteiskunnan ikääntyminen ja se, että on tuettava uusien työpaikkojen luomista etenkin nuorille;

G.     ottaa huomioon, että talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson periaate edellyttää jäsenvaltioilta sitoutumista taloudelliseen yhteisvastuuseen, ja katsoo, että jäsenvaltioiden vastuun suuruus on suhteessa siihen, mikä on niiden osuus unionin talouden yleisestä suorituskyvystä;

H.     toteaa, että Eurooppa-neuvosto vahvisti tämän vuoden eurooppalaisen ohjausjakson painopisteet maaliskuussa ja että ne vahvistettiin uudelleen kesäkuussa; toteaa, että eniten painotetaan toimia, joilla vahvistetaan kilpailukykyä ja tuetaan työpaikkojen luomista ja työttömyyden torjumista, sekä jatkotoimia, jotka koskevat talouden rahoittamista ja työmarkkinoiden toimintaa parantavia uudistuksia;

I.      toteaa, että Eurooppa 2020 -strategia on osa EU:n vastausta maailmanlaajuiseen talouskriisiin ja tuleviin haasteisiin ja että komissio myöntää, että suurinta osaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista ei saavuteta;

J.      toteaa, että maailmalaajuinen rahoituskriisi ja EU:n pankki- ja velkakriisi ovat merkittävästi vaikeuttaneet pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saantia;

K.     toteaa, että Euroopan parlamentti on useaan kertaan vaatinut hallintokehyksen vahvistamista;

L.     toteaa, että sisämarkkinat eivät ole täysin toimivat, varsinkaan palvelujen osalta;

M.    toteaa, että talouskriisi ja negatiivinen kasvu ovat jatkuneet jo kuusi vuotta, mutta talous on hitaasti elpymässä, ja tämän suuntauksen odotetaan leviävän kaikkiin jäsenvaltioihin vuoteen 2015 mennessä; toteaa, että komission ennusteiden mukaan talouden elpyminen on yhä haurasta ja että uudistusten on jatkuttava, jotta kansalaisten työllisyys- ja sosiaalialan tarpeet saadaan täytettyä ja tuottavuus ja kilpailukyky palautettua; huomauttaa komission toteavan, että sosiaalinen tilanne on heikentynyt eri puolilla EU:ta, työttömyys on noussut ennennäkemättömiin lukuihin ja eroavuudet alueiden ja jäsenvaltioiden välillä ovat lisääntymässä; katsoo, että toimenpiteet tämän työllisyys- ja sosiaalisen tilanteen korjaamiseksi edistäisivät kilpailukykyä ja kasvunäkymiä;

N.     ottaa huomioon, että lievästä alenemisesta huolimatta EU:n työttömyys- ja nuorisotyöttömyysluvut ovat edelleen hälyttävän korkeat (25,005 miljoonaa työtöntä koko EU:ssa kesäkuussa 2014 ja 5,06 miljoonaa työtöntä nuorta koko EU:ssa heinäkuussa 2014); toteaa lisäksi, että erot jäsenvaltioiden työttömyys- ja nuorisotyöttömyysasteessa (5 prosentin työttömyysaste Itävallassa mutta 27,3 prosentin Kreikassa; 9,3 prosentin nuorisotyöttömyys Itävallassa, mutta 53,8 prosentin Espanjassa) ovat merkittävä riski paitsi EU:n talouden vakaudelle myös Euroopan sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle;

O.     toteaa, että komissio on huomauttanut innovoinnin, tutkimuksen ja kehittämisen merkityksestä lisäarvon synnyttämisessä ja että erityisesti tietoperustaiset alat kärsivät lisääntyvistä ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuusongelmista;

P.     toteaa, että työmarkkinoiden pirstoutuminen on nykyisin yksi merkittävimmistä jäsenvaltioiden ja eri alojen välisen eriarvoisuuden aiheuttajista; toteaa, että tästä ovat osoituksena erot työllistymismahdollisuuksissa (muun muassa korkeat kynnykset työn saamiseksi), työoloissa ja palkoissa, jotka ovat joskus riittämättömät kohtuullisen elintason takaamiseksi, sekä matalan ja korkean osaamistason työn välisen polarisaation lisääntyminen, mikä voi estää liikkuvuutta työmarkkinoilla; toteaa, että uudistuksia tarvitaan yhä, jotta tällainen pirstoutuneisuus saadaan poistettua;

Q.     toteaa, että vähimmäispalkan määritteleminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan;

R.     toteaa, että työoloja, syrjintää ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva EU:n lainsäädäntö suojelee työntekijöitä hyväksikäytöltä ja syrjinnältä ja auttaa esimerkiksi naisten ja vammaisten henkilöiden kaltaisten ryhmien integroinnissa työmarkkinoille; toteaa, että työtapaturmien ja työstä aiheutuvien terveysongelmien kustannuksiksi on arvioitu 2,6–3,8 prosenttia BKT:stä ja että arvioiden mukaan yritykset saavat jokaista terveyttä ja turvallisuutta koskevien vaatimusten täytäntöönpanoon käytettyä euroa vastaan 2,2 euroa;

S.     toteaa, että talous- ja rahoituskriisi on osoittanut joidenkin jäsenvaltioiden julkisen talouden haavoittuvuuden;

T.     ottaa huomioon, että kriisin voittamiseksi jotkin jäsenvaltiot ovat supistaneet rajusti julkista talouttaan juuri samaan aikaan, kun sosiaalisen suojelun tarve on lisääntynyt työttömyyden kasvun vuoksi; toteaa, että kansallisten sosiaaliturvamäärärahojen riittävyyttä on lisäksi koetellut se, että maksut ovat vähentyneet sen jälkeen, kun suuria määriä ihmisiä on jäänyt työttömiksi tai on toteutettu laajamittaisia palkkojen leikkauksia, joten eurooppalainen sosiaalinen malli on todella vaarassa;

U.     huomauttaa komission myöntäneen, että talouden kiristämispolitiikka, jota alettiin toteuttaa kriisin ja useiden EU:n jäsenvaltioiden tilanteen vuoksi, on vaikuttanut kielteisesti talouskasvuun ja sosiaalisiin asioihin kuten komissio on todennut 2. kesäkuuta 2014 antamassaan tiedonannossa (COM(2014)0400): "Kriisin ja sen vuoksi toteutettujen toimenpiteiden vaikutukset taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen näkyvät myös epätasa-arvoisuuden lisääntymisenä. Tiettyjen työttömyyden muotojen rakenteellinen luonne, terveydenhuoltopalvelujen ja koulutuksen saatavuuden rajoittaminen ja eräät veroetuuksien uudistukset saattavat aiheuttaa suhteetonta rasitusta yhteiskunnan haavoittuvampiin osiin.";

V.     toteaa, että SEUT-sopimuksen 9 artiklan mukaisesti ”unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset”; katsoo, että on tärkeää panna tämä horisontaalinen lauseke riittävästi täytäntöön kaikilla politiikanaloilla SEU-sopimuksen 3 artiklan tavoitteiden saavuttamiseksi; toteaa, että SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaisesti “edistääkseen koko unionin sopusointuista kehitystä unioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään maaseutuun, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, sekä saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin”;

W.    ottaa huomioon, että ainoastaan 7,5 miljoonaa henkeä eli 3,1 prosenttia unionin työvoimasta on tätä nykyä töissä toisessa jäsenvaltiossa ja että nuoret liikkuvat kaikkein todennäköisimmin;

X.     toteaa, että kriisin seurauksena pk-yritykset ja mikroyritykset kärsivät äärimmäisen suurista rahoituksen saantiin liittyvistä kustannuksista ja vaikeuksista, mikä heikentää niiden mahdollisuuksia kasvaa ja luoda työpaikkoja; toteaa, että komission ja jäsenvaltioiden on näin ollen tuettava pk-yritysten kehitystä, jotta voidaan edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa talouskasvua ja laadukkaita työpaikkoja EU:ssa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti;

1.      panee merkille analyysin, jonka mukaan talouden elpymisestä EU:ssa esiintyi kahden viime vuoden aikana rohkaisevia merkkejä, ja on huolissaan siitä, että se on hidastunut vuoden 2014 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien tilanteessa, jossa oli saavutettu nolla-alaraja ja hyvin alhainen inflaatiotaso oli yleinen; muistuttaa kuitenkin, että elpyminen on vielä hyvin haurasta ja epätasaista ja että sitä on tuettava, jotta kasvua voimistettaisiin ja työpaikkoja lisättäisiin keskipitkällä aikavälillä;

2.      korostaa, että tarvitaan pikaisesti kunnianhimoista aloitetta investointien lisäämiseksi EU:n alueella, jotta elpyminen saadaan jälleen käyntiin ja jatkumaan; kehottaa komissiota käynnistämään kiireellisesti Jean-Claude Junckerin ehdottaman 300 miljardin euron eurooppalaisen investointiohjelman, jolla myötävaikutetaan Euroopan kasvun elvyttämiseen lyhyellä aikavälillä;

3.      toteaa, että talouspolitiikan tärkeimmät tavoitteet ovat jäsenvaltioiden kilpailukyvyn palauttaminen ja työttömyyden vähentäminen;

4.      korostaa, että nykyisen taloustilanteen asettamat haasteet, joihin liittyy heikko BKT (vakaa euroalueella ja 0,2 prosentin kasvu koko EU:ssa vuoden 2014 toisella neljänneksellä), huomattavan alhainen inflaatio (0,3 prosenttia elokuussa 2014, mikä on alhaisin taso sitten marraskuun 2009) ja aivan liian korkea työttömyysaste (11,5 prosenttia euroalueella ja 10,2 prosenttia koko EU:ssa heinäkuussa 2014), edellyttävät pikaisia toimia;

5.      kehottaa jälleen komissiota antamaan konkreettisia suosituksia jäsenvaltioille ja koko EU:lle, myös talouden sopeutusohjelmia seuraaville valtioille, jotta niissä ei tartuta ainoastaan talouden vakauttamiseen, vaan myös rakenneuudistuksiin, jotka johtavat todelliseen, kestävään ja sosiaalisesti tasapainoiseen kasvuun, työllisyyteen ja kilpailukyvyn lujittumiseen ja yhä vahvempaan lähentymiseen;

6.      panee merkille jäsenvaltioiden makrotalouden sopeutusohjelmissa toteuttamat kauaskantoiset rakenneuudistukset; pitää valitettavana, että muilta euroalueeseen kuuluvilta jäsenvaltiolta puuttuu kunnianhimoa taloutensa nykyaikaistamisessa, koska se on yksi syy alhaisiin keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävän kasvun ennusteisiin;

7.      pitää valitettavana, että euroalue ja EU ovat vaarassa jäädä jälkeen muista alueista talousnäkymissä ja taloudellisissa mahdollisuuksissa, mikä vähentää EU:n houkuttelevuutta sisäisten ja ulkopuolisten investoijien silmissä;

8.      korostaa, että rahoitus-, valtionvelka- ja kilpailukykykriisiä ei voida ratkaista pelkästään löyhällä rahapolitiikalla; korostaa siksi, että on tärkeää jatkaa syvälle käyviä, tasapainoisia ja sosiaalisesti kestäviä rakenneuudistuksia kasvun ja työpaikkojen lisäämiseksi; muistuttaa, ettei EU voi kilpailla yksinomaan kustannuksilla, vaan sen on investoitava huomattavasti enemmän tutkimukseen ja kehittämiseen, teollisuuden kehittämiseen, koulutukseen ja osaamiseen sekä resurssitehokkuuteen niin jäsenvaltioiden kuin EU:n tasolla; muistuttaa, että rakenneuudistusten sekä julkisen ja yksityisen velkatason alentamisen tärkeimpänä tavoitteena pitäisi olla, että kyetään keskittymään kestävää kasvua tukeviin toimiin ja viime kädessä työpaikkojen luomiseen ja köyhyyden torjumiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään voimakkaammin tukipankkien tarjoamia mahdollisuuksia, jotta Euroopan unionin talous saadaan elvytetyksi;

9.      muistuttaa, että Eurooppa 2020 -strategian painopisteet ja tavoitteet, kuten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen, ovat edelleen ajankohtaisia ja että ne olisi toteutettava;

10.    korostaa jälleen kerran, ettei useiden euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden liiallinen velkaantuminen ole vain kasvun este vaan myös suunnaton rasite tuleville sukupolville; on yhä huolestunut siitä, ettei liiallisen yksityisen velan vähentämisessä ole edistytty;

11.    muistuttaa siksi, että jäsenvaltioiden olisi talouspolitiikkaa ja -uudistuksia suunnitellessaan kiinnitettävä erityistä huomiota niiden vaikutukseen tähän sukupolveen ja tuleviin sukupolviin, myös niiden tarpeeseen saada nauttia hyvistä elinolosuhteista ja työllistymismahdollisuuksista; katsoo, ettei yhteiskuntiemme tulevaisuutta saa nyt vaarantaa päätösten viivyttelyllä ja poliittisilla virheillä;

12.    suhtautuu myönteisesti Jean-Claude Junckerin ilmoitukseen, joka sisältyi hänen esittämiinsä tulevan komission poliittisiin suuntaviivoihin, että hän sitoutuu lisäämään eurooppalaisia investointeja 300 miljardilla eurolla;

13.    korostaa, että talous- ja rahaliitto ei ole vielä läheskään valmis, ja muistuttaa komissiota sen velvoitteista ja sitoumuksista ottaa huomioon makrotalouden epätasapaino EU:ssa ja erityisesti euroalueella taloudellisen ja talousarvioon liittyvän koordinoinnin lisäämiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi EU:ssa; pitää siksi myönteisenä komission valitun puheenjohtajan sitoutumista 5. joulukuuta 2012 annetussa kertomuksessa ”Kohti todellista talous- ja raha liittoa” vahvistetun etenemissuunnitelman toteuttamiseen;

14.    kehottaa jälleen komissiota esittämään ehdotuksia talous- ja rahaliiton välitöntä loppuunsaattamista varten tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomista koskevan hahmotelmansa kaikkien suuntaviivojen mukaisesti; toteaa, että EMU:n loppuun saattamisen olisi perustuttava yhteisömenetelmään; toistaa jälleen kerran vaatimuksensa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävästä säädöksestä, joka koskee lähentymisen suuntaviivoja, joissa asetetaan tietyksi ajanjaksoksi erittäin rajallinen määrä kaikkein kiireisimpiä uudistustoimia koskevia tavoitteita, ja pyytää jälleen jäsenvaltioita takaamaan, että kansalliset uudistusohjelmat perustuvat edellä mainittuihin lähentymistä koskeviin suuntaviivoihin ja että ne ovat komission tarkistamia; kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan kansallisten uudistusohjelmien täysimääräiseen täytäntöönpanoon; ehdottaa tämän perusteella, että jäsenvaltiot voisivat sitoutua EU:n toimielinten kanssa lähentymistä koskevaan kumppanuuteen, johon liittyisi mahdollisuus uudistustoimien ehdolliseen rahoitukseen; muistuttaa, että tällaisen tehokkaamman taloudellisen yhteistyön olisi kuljettava käsi kädessä kannustimeen perustuvan rahoitusmekanismin kanssa; katsoo, että mahdollisen lisärahoituksen tai mahdollisten lisävälineiden, kuten solidaarisuusmekanismin, on oltava erottamaton osa EU:n talousarviota mutta sovitun monivuotisen rahoituskehyksen määrien ulkopuolella;

15.    kehottaa tulevaa komissiota esittämään ehdotuksen euroalueen yhtenäisestä ulkoisesta edustuksesta SEUT-sopimuksen 138 artiklan mukaisesti, jotta saadaan aikaan tehokas euroalue, jolla on yhteinen kanta tämän edustuksen toimivaltaan kuuluviin asioihin; muistuttaa, että juuri ennen kuin Euroopan parlamentti valitsi komission uuden puheenjohtajan tiistaina 15. heinäkuuta 2014, tämä lupasi puheessaan, että EMUa ja euroa edustetaan Bretton Woods-instituutioissa yhtenäisellä puheenjohtajuudella, yhdestä paikasta ja yhdellä äänellä;

16.    kehottaa tulevaa komissiota esittämään muun muassa ehdotuksen euroalueen yhtenäisestä ulkoisesta edustuksesta SEUT-sopimuksen 138 artiklan mukaisesti sekä kertomuksen, johon sitouduttiin niin kutsutussa budjettikuripaketissa ja etenemissuunnitelmassa ”Kohti todellista talous- ja rahaliittoa” ja jossa käsitellään unionin nykyisen talouskehyksen mahdollisuuksia tasapainottaa julkisten investointien tarpeita talouskuriin liittyvien tavoitteiden kanssa;

17.    kehottaa komissiota lujittamaan eurooppalaista ohjausjaksoprosessia muun muassa varmistamalla, että annetaan riittävästi aikaa ja resursseja suositusten laatimiseen ja niitä koskevien jatkotoimien toteuttamiseen ja että suosituksista tehdään mahdollisimman tarkoituksenmukaisia EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa toteutettavan talouspolitiikan kannalta; kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia siitä, miten eurooppalaisen ohjausjakson suosituksista voidaan saada aikaisempaa sitovammat; pitää tärkeänä, että Euroopan parlamentti osallistuu prosessiin aikaisessa vaiheessa ja mahdollisimman laajasti, jotta - kun otetaan huomioon parlamentin kasvava merkitys ja sen toiminnan sitovuus - poliittiseen mielipiteenmuodostusprosessiin ei pääse muodostumaan aukkoa;

18.    katsoo, että kansallisten parlamenttien sitoutumista maakohtaisiin suosituksiin on vahvistettava; kehottaa komissiota tarjoamaan mahdollisuuden esitellä maakohtaiset suositukset kansallisissa parlamenteissa ennen kuin ne hyväksytään neuvostossa;

19.    panee merkille komission vuoden 2014 maakohtaiset suositukset; panee merkille komission arvion, jonka mukaan julkisen talouden vakauttamisessa ja rakenneuudistusten toteuttamisessa, erityisesti työmarkkinoiden sekä eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien nykyaikaistamisessa, on edistytty jonkin verran;

20.    panee tässä yhteydessä merkille Eurooppa-neuvoston maakohtaisille suosituksille antaman hyväksynnän sekä neuvoston suositukset ja etenkin euroaluetta koskevat erityissuositukset;

21.    huomauttaa, että rahoitustukiohjelmien onnistuminen edellyttää solidaarisuuden ja ehdollisuuden yhdistelmää, vahvaa omavastuullisuutta ja sitoutumista uudistamiseen; muistuttaa komissiota, että sen olisi täysin mukautettava budjettikuripaketista (asetus (EU) N:o 472/2013) johtuvat oikeudelliset velvoitteet nykyisiin sopeutusohjelmiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään rahoitustuen ja väliaikaisen troikkajärjestelmän parannettuun lainsäädäntörakenteeseen, jossa noudatetaan EU:n talouden hallintokehystä ja yhteisön lainsäädäntöä ja taataan siten demokraattinen vastuuvelvollisuus; panee merkille komission laatiman Euroopan parlamentin troikkaa koskevan mietinnön seurantakertomuksen; kehottaa komissiota ottamaan huomioon Euroopan parlamentin troikkaa käsittelevien mietintöjen päätelmät;

22.    kannattaa kilpailukykyä vahvistavien, investointeja, työpaikkojen luomista ja työttömyyden torjuntaa edistävien sekä työmarkkinoiden toimintaa parantavien toimien painottamista erityisesti aloilla, joilla on merkittäviä kasvumahdollisuuksia; katsoo, että jäsenvaltioilla on arvokasta tietoa jaettavana nuorisotyöttömyyden torjunnasta; korostaa, että työssäoppimista sisältävä koulutusmalli on osoittautunut nuorisotyöttömyyden torjunnassa erityisen toimivaksi;

23.    painottaa, että koheesiopolitiikka muodostaa tärkeän investointikehyksen, jonka kautta voidaan kanavoida kasvuystävällisiä menoja, mukaan lukien investoinnit innovointiin ja tutkimukseen, digitaalistrategia, pk-yritysten rahoituksen saannin helpottamiseen käytettävät menot, investoinnit ympäristön kestävyyteen, etusijalla oleviin Euroopan laajuisiin liikenneyhteyksiin sekä koulutukseen ja sosiaaliseen osallisuuteen; korostaa, että kaikki siihen sisältyvät välineet (ERI-rahastot) edellyttävät nyt terveitä talouden ohjausmenettelyjä;

24.    kehottaa komissiota luomaan kokonaisvaltaisen mekanismin, joka edistää parhaiden käytäntöjen vaihtoa kaikkien nuorisotyöttömyysasioista vastuussa olevien kansallisten tahojen välillä; muistuttaa, että vaikka kaikille sopivaa ratkaisua ei voi toteuttaa, jotkut jäsenvaltiot ovat puuttuneet nuorisotyöttömyyteen tehokkaammin kuin muut;

25.    korostaa, että Eurooppa 2020 -strategia on otettava täysipainoisesti huomioon EU:n ohjausjakson täytäntöönpanossa; kehottaa komissiota asettamaan myös sisämarkkinoiden hallinnon etusijalle, koska se myötävaikuttaa huomattavasti siihen, että saavutetaan EU:n ohjausjakson tavoitteet eli kestävä taloudellinen kasvu ja työllisyys;

26.    muistuttaa kuitenkin, että jäsenvaltioiden tulokset maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa ovat hyvin vaatimattomat; katsoo, että jäsenvaltioiden Euroopan asiaan sitoutumisen ja sen, miten ne panevat maakohtaisia suosituksia täytäntöön, välillä vallitsee epäjohdonmukaisuus; pitää tärkeänä, että jäsenvaltioiden hallitukset sitoutuvat EU:n tasolla tehtyihin sitoumuksiin; korostaa, että maakohtaiset suositukset olisi laadittava niin, että ne tarjoavat jäsenvaltioille tilaa poliittiseen päätöksentekoon tällaisten suositusten johdosta toteutettavien toimien ja erityisten uudistusten määrittämiseksi;

27.    kehottaa erityisesti komissiota tutkimaan tulosperusteisten yhteisten vertailuarvojen kehittämistä rakenneuudistusten mittaamiseksi ja vertailemiseksi kaikkien sellaisten tulevien ehdotusten puitteissa, joilla pyritään parantamaan talouspolitiikan koordinointia talous- ja rahaliitossa;

28.    huomauttaa, että komission mukaan vain kymmenen prosenttia vuoden 2013 maakohtaisista suosituksista on pantu kokonaan täytäntöön; panee lisäksi merkille, että 45 prosentissa maakohtaisia suosituksia on edistytty vain vähän tai ei lainkaan;

29.    korostaa, että asianmukainen ja demokraattisesti vastuullinen eurooppalaista ohjausjaksoa varten luotu järjestelmä sekä maakohtaisten suositusten täytäntöönpano ovat tärkeä edellytys taloudelliselle lähentymiselle talous- ja rahaliitossa, mikä puolestaan on tärkeä edellytys rahaliiton moitteettomalle toiminnalle ja mahdollistaa talouden ja rahoituksen vakauden sekä Euroopan talouden kilpailukyvyn korkean tason, jotka edistävät kasvua ja työllisyyttä; odottaa jäsenvaltioiden hallituksilta, että ne puolustavat aktiivisesti kansallisella tasolla maakohtaisia suosituksia koskevia päätöksiä ja panevat ne täytäntöön, sillä kaikki jäsenvaltiot ovat ne neuvostossa hyväksyneet (”kansallinen omistajuus”);

30.    korostaa, että jotkut maakohtaiset suositukset perustuvat EU:n säädöksiin ja että EU:n säädösten täytäntöön panematta jättäminen voi johtaa oikeusmenettelyihin; kehottaa jäsenvaltioita täyttämään EU:n lainsäädännön mukaiset oikeudelliset velvoitteensa; katsoo, että komission olisi tulostaulusta päätelmiä tehdessään otettava riittävässä määrin huomioon se, että euroalue ja siihen kuuluvat jäsenvaltiot ovat toisistaan riippuvaisia ja avoimia talouksia;

31.    kehottaa komissiota, jonka tehtävänä on perussopimusten valvominen, käyttämään kaikkia EU:n lainsäädännön tarjoamia keinoja tehostetun talouspolitiikan koordinoinnin ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon tukemiseen siten, että kaikki jäsenvaltiot toteuttavat määräajassa omaan tilanteeseensa sovitettua talous- ja finanssipolitiikkaa;

32.    panee merkille, että yhä useampi maakohtainen suositus koskee alueita; korostaa tarvetta hyödyntää täysimääräisesti uusia Euroopan rakenne- ja investointirahasto-ohjelmia, erityisesti kun niitä käytetään sivustatuen antamiseen rakenneuudistuksille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota varmistamaan, että painopisteet asetetaan oikealla tavalla varainkäytön laadun parantamiseksi;

33.    pyytää komissiota tiedottamaan neljännesvuosittain parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa edistymisen varmistamiseksi toteutetuista toimista ja tähän mennessä saavutetusta edistymisestä; pyytää jäsenvaltioita antamaan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle selvityksen syistä maakohtaisten suositusten täytäntöön panematta jättämiseen;

34.    kehottaa euroryhmän puheenjohtajaa seuraamaan tarkasti maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa euroalueeseen kuuluvissa jäsenvaltioissa ja raportoimaan saavutetusta edistymisestä osana euroryhmän arviota vuoden 2015 alustavista talousarviosuunnitelmista, jotka asianomaisten jäsenvaltioiden on määrä toimittaa vuoden 2014 lokakuun puoliväliin mennessä;

35.    kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota sukupuoliulottuvuuteen kansallisissa uudistusohjelmissaan, mukaan lukien naisten integroiminen työelämään, sukupuolten välisten palkka- ja eläke-erojen poistaminen, paremmat lastenhoitopalvelut sekä joustavat työaikajärjestelyt;

36.    katsoo, että tulevaa eurooppalaista ohjausjaksoa ajatellen olisi luotava kasvua ja investointeja edistävää julkisen talouden vakauttamispolitiikkaa koskeva tasapainoinen pitkän aikavälin strategia julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi; korostaa kuitenkin, että olisi erityisesti painotettava kasvua lisääviä uudistuksia ja toimia erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joilla on taloudessaan liikkumavaraa investoida kasvun edistämiseksi ja talouden tasapainottamiseksi euroalueella; muistuttaa, että nykyisessä oikeudellisessa kehyksessä on mahdollista, edellyttäen että rakenneuudistuksia on käynnistetty, sallia jäsenvaltioille tietynasteinen joustavuus, ja kehottaa käyttämään tätä mahdollisuutta;

37.    korostaa, että julkisen talouden kestävyys on pitkän aikavälin kasvun edellytys;

38.    katsoo, että jäsenvaltioiden on ensisijaisesti pyrittävä nykyaikaistamaan taloutta, sosiaaliturvajärjestelmiä, eläkejärjestelmiä ja terveydenhuoltoa, jotta tuleville sukupolville ei koituisi kohtuutonta rasitusta; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon uudistustensa vaikutuksen koko Euroopan talouteen;

39.    katsoo, että rakenneuudistuksissa olisi erityisesti pyrittävä parantamaan työmarkkinoiden kykyä integroida nuoria ja muita syrjäytyneitä ryhmiä työelämään ja tarjota mahdollisuuksia vanhemmille työntekijöille; katsoo, että työssäoppimista sisältävä koulutusmalli on siinä erityisen tehokas väline; katsoo myös, että rakenneuudistuksilla olisi pyrittävä sosiaaliturvan, terveydenhuollon ja eläkejärjestelmien keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyyteen ja oikeudenmukaisuuteen sekä vähentämään energiariippuvuutta eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi ja asettamaan työpaikkojen luominen ehdottomalle etusijalle;

40.    huomauttaa, että hyvin toimivien sisäisten työmarkkinoiden ja maahanmuuttoa koskevan kestävän asenteen puuttuminen haittaa kasvua EU:ssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan yhteiset ja osallistavat työmarkkinat ja ryhtymään harjoittamaan yhteistä nykyaikaista ja osallistavaa maahanmuuttopolitiikkaa; korostaa, että työntekijöiden oikeudenmukainen ja tasaveroinen kohtelu on keskeinen asia sisäisten työmarkkinoiden luomisessa;

41.    huomauttaa, että energiapolitiikka ja talouskasvu liittyvät tiiviisti yhteen; edellyttää siksi kunnianhimoista unionin energiapolitiikkaa, joka voi johtaa toimitusvarmuuden parantumisen ja energia-alan innovaatioiden myötä talouden suurempaan vakauteen ja kasvuun;

42.    huomauttaa, ettei vielä ole vakavasti tutkittu sitä, missä määrin väestönkehityssuuntaukset ovat vaikuttaneet kasvun jatkuvaan hidastumiseen Euroopan maissa viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana; korostaa, ettei EU:lla ole hyvin toimivia sisäisiä työmarkkinoita, mikä myös heikentää unionin kasvumahdollisuuksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan todelliset EU:n sisäiset työmarkkinat ja ottamaan käyttöön kaikki unionin keinot, jotta voidaan toteuttaa yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa valitun komission puheenjohtajan ehdotusten mukaisesti;

43.    kehottaa jälleen kerran jäsenvaltioita yksinkertaistamaan verojärjestelmiään, jotta yrityksille luodaan jälleen suotuisa toimintaympäristö poikkeuksetta jokaisessa jäsenvaltiossa, ja muistuttaa kehottaneensa vähentämään työn verottamista; kehottaa komissiota hyödyntämään vuoden 2012 toimintasuunnitelmasta saatuja kokemuksia tältä alalta ja toteuttamaan kiireellisiä toimia ja laatimaan konkreettisiin lainsäädäntötoimiin perustuvan kokonaisvaltaisen strategian veropetosten ja veronkierron torjumiseksi; muistuttaa komissiota parlamentin hiljattain hyväksymän veronkiertoa ja verojen välttämistä (Kleva Kekušin mietintö) käsitelleen mietinnön ehdotuksista;

44.    muistuttaa, että rakenneuudistuksia on täydennettävä koulutukseen, tutkimukseen, innovointiin, nykyaikaiseen infrastruktuuriin ja kestävään energiaan tehtävillä pitkän aikavälin investoinneilla ja yhdistettävä tällaisiin investointeihin digitaalisen ja ekologisen siirtymän lujittamiseksi; korostaa, että tutkimukseen, innovointiin, koulutukseen ja infrastruktuuriin tehtävät investoinnit ovat kilpailukyvyn, kestävän kasvun ja työpaikkojen luomisen edellytys; korostaa unionin talousarvion merkitystä näillä keskeisillä yhteistä etua koskevilla aloilla;

45.    korostaa, että koska julkisen talouden velkaantumisaste on jo korkea, ei ole varaa lisätä menoja merkittävästi, jotta uudistukset ja talouden vakauttamispyrkimykset eivät jäisi tehottomiksi; suosittaa siksi menojen siirtämistä tuottamattomista aloista tuottaviin, tulevaisuuteen suuntautuneisiin aloihin; korostaa, että vakaus- ja kasvusopimuksessa on joustovaraa ja sitä pitäisi käyttää, mutta tämä edellyttää ensisijaisesti sitä, että jäsenvaltiot laativat uskottavia uudistuksia;

46.    panee merkille EKP:n pääjohtajan keskuspankin vuosisymposiumissa Jackson Holessa 22. elokuuta 2014 pitämän puheen; kehottaa poliittisia päättäjiä tekemään oikeat johtopäätökset raha-, finanssi- ja rakenneuudistuspolitiikan suhteen kasvun ja työpaikkojen luomiseksi; palauttaa mieliin tasapainoiset huomiot, joissa todetaan, että minkään suuruiset vero- tai rahapoliittiset elvytystoimet eivät voi kuitenkaan korvata euroalueella tarvittavia rakenneuudistuksia, että työttömyyden vähentämiseksi laadittavan johdonmukaisen strategian pitää sisältää sekä kysyntään että tarjotaan keskittyviä toimia niin euroalueella kuin jäsenvaltioissa ja että ainoastaan silloin, kun strategia on aidosti johdonmukainen, se voi toimia;

47.    katsoo, että yksi merkittävimmistä EU:n talouden kasvua rajoittavista tekijöistä on yksityisten kokonaisinvestointien alhainen taso ja julkisilta investoinneilta nykyisellä tasolla puuttuva vipuvaikutus; kehottaa komissiota tutkimaan syitä yksityisten investointien alhaiseen tasoon EU:ssa; painottaa, että tarvitaan konkurssi- ja maksukyvyttömyysmenettelyjen uudistusta ylivelkaantumisongelman ratkaisemiseksi euroalueen reuna-alueilla;

48.    korostaa, että investoinnit ovat tärkeitä, koska ne vaikuttavat kysyntään ja tarjontaan ja luovat siten työpaikkoja, tuottavat tuloja kotitalouksille, lisäävät verotuloja ja auttavat hallituksia vakauttamaan ja lisäämään kasvua; muistuttaa, että on tärkeää toteuttaa investointien kannalta myönteisiä toimia, vähentää byrokratiaa ja hallinnollisia rasitteita; kehottaa tulevaa Euroopan komissiota lisäämään eurooppalaisia investointeja 300 miljardilla eurolla Jean-Claude Junckerin poliittisissa suuntaviivoissa antaman ilmoituksen mukaisesti;

49.    kehottaa komissiota vihdoin täyttämään sisämarkkinoiden ja erityisesti palveluiden sisämarkkinoiden toteuttamista koskevan sitoumuksensa; vaatii jäsenvaltioita täyttämään Eurooppa 2020 -strategiaa koskevat sitoumuksensa, erityisesti kun on kyse tutkimuksesta ja kehittämisestä, resurssitehokkuudesta, innovoinnista, työllisyydestä, koulutuksesta, köyhyydestä, uusiutuvista energiamuodoista ja päästöjen vähentämisestä; kehottaa näin ollen komissiota lisäämään toimia EU:n lainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpanon ja valvonnan varmistamiseksi jäsenvaltioissa ja käyttämään tässä määrätietoisesti kaikkea toimivaltaansa;

50.    on huolestunut joissakin jäsenvaltioissa ilmenevistä protektionistisista suuntauksista, erityisesti kun ne koskevat ihmisten vapaata liikkuvuutta; huomauttaa, että perussopimuksessa taataan henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaan liikkuvuus, ja muistuttaa, että komission on turvattava nämä vapaudet ja pantava ne täytäntöön;

51.    korostaa, että erityisesti pk-yrityksiin kohdistuva rahoituksen saannin puute on suuri kasvun este EU:ssa; kehottaa näin ollen komissiota asettamaan painopisteeksi työn, joka koskee erityisesti rakennerahastojen, Euroopan investointipankin, Euroopan investointirahaston ja julkisten kehityspankkien kautta saatavia pk-yritysten vaihtoehtoisia rahoituslähteitä, ja ottamaan huomioon Euroopan parlamentin pk-yritysten rahoituksen saannin parantamisesta 5. helmikuuta 2013 antamassa päätöslauselmassa (2012/2134(INI)) esitetyt suositukset; korostaa, että on tarpeen vähentää edelleen pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevia byrokraattisia esteitä ja soveltaa EU:n lainsäädännössä tulevaisuudessa suhteellisuusperiaatetta entistä tiukemmin;

52.    katsoo, että kiireellisiä uudistuksia olisi laadittava kaikkia niitä valtioita varten, joissa yritysten perustamisvaikeudet haittaavat kasvua ja työpaikkojen luontia;

53.    kehottaa komissiota esittämään pikaisesti toimia pääoman sisämarkkinoiden toteuttamiseksi, jotta pääoman kohdentamista yrityksille voidaan parantaa reaalitalouden elvyttämiseksi; katsoo, että pankkirahoitukseen tarvitaan sekä suurille yrityksille että pienille ja keskisuurille yrityksille lisää vaihtoehtoja ja että on erityisesti parannettava edellytyksiä saada rahoitusta pääomamarkkinoiden ja muiden yksityisten lähteiden kuten riskirahastojen, vertaisrahastojen tai osakerahastojen kautta; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota yritysten käynnistämiseen ja liiketoiminnan harjoittamiseen tarvittavan pääoman kustannuksiin jäsenvaltioissa ja päivittämään tulostaulua asianmukaisesti;

54.    korostaa, että pitkän aikavälin investointeja koskevan lainsäädännön laatiminen on hyvin tärkeää;

55.    korostaa, että on tärkeää toteuttaa pikaisesti pankkiunioni; toteaa, että pankkiunionin kolmen pilarin hyväksyminen sekä luottolaitoksia ja vakuutusyhtiöitä koskevien uusien sääntöjen täytäntöönpano voivat osaltaan edistää Euroopan rahoitusalan kestävyyden palauttamista; katsoo, että pankkiunioni on toteutettava vakuutus- ja markkinaunionin avulla; muistuttaa, että pankkisektorin olisi vastattava itse rahoituslaitosten romahtamisen seurauksista;

56.    korostaa, että terve, vakaa, hyvin hajautettu ja avoin rahoitusjärjestelmä on ratkaiseva edellytys tulevalle kasvulle;

57.    korostaa, että talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso ei saa millään tavoin vaarantaa Euroopan parlamentin eikä kansallisten ja alueellisten parlamenttien erioikeuksia; korostaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden välisen toimivallan jaon olisi oltava selvä ja että Euroopan parlamentti on unionin tasolla vastuuvelvollisuudesta huolehtiva toimielin, kun taas kansalliset parlamentit ovat vastuuvelvollisuudesta huolehtivia toimielimiä jäsenvaltioissa; pitää tärkeänä, että Euroopan parlamentti osallistuu prosessiin virallisesti ja asianmukaisesti aikaisessa vaiheessa ja mahdollisimman laajasti, jotta voidaan lisätä demokraattista legitimiteettiä;

58. korostaa, että on vahvistettava demokraattista vastuuvelvollisuutta Euroopan parlamentille ja kansallisille parlamenteille euroalueen toiminnan olennaisista osista, kuten Euroopan vakausmekanismista, euroryhmän päätöksistä ja rahoitustukiohjelmien valvonnasta ja arvioinnista; pyytää komissiota suorittamaan ja julkaisemaan sisäisen jälkiarvioinnin suosituksistaan ja troikkaan osallistumisestaan;

Alakohtaisia huomioita talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta 2014

59.    suhtautuu myönteisesti komission toteamukseen siitä, että julkisen talouden vakauttamisen on jatkuttava kasvulle suotuisalla ja eriytetyllä tavalla, jonka ansiosta jäsenvaltiot voivat kasvuun ja työpaikkojen luomiseen investoimisen lisäksi torjua suurta velkaantumista, työttömyyttä ja väestön ikääntymisen aiheuttamia haasteita;

60.    korostaa vihreän talouden tarjoamia työllistämismahdollisuuksia, koska siinä voitaisiin komission arvioiden mukaan luoda vuoteen 2020 mennessä viisi miljoonaa työpaikkaa pelkästään energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian aloilla, jos toteutetaan kunnianhimoista ilmasto- ja energiapolitiikkaa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan investointien riittävän tason näillä aloilla ja ennakoimaan työntekijöiden tulevia osaamistarpeita; kehottaa komissiota sisällyttämään vihreän talouden työllistämismahdollisuuksien hyödyntämisen yhdeksi keskeiseksi painopisteeksi vuoden 2015 vuotuiseen kasvuselvitykseen;

61.    suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio ottaa huomioon kansallisista uudistusohjelmista ilmi käyvät jäsenvaltioiden väliset erot, mutta kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota alueisiin, jotka kärsivät pysyvistä luontoon tai väestörakenteeseen liittyvistä haitoista, erityisesti varoja osoitettaessa;

62.    korostaa, että sosiaali- ja työllisyyspolitiikkoja ei pitäisi tarkastella ainoastaan kustannusnäkökulmasta, vaan huomioon olisi otettava myös työmarkkinoiden rakenneuudistukset ja pitkän aikavälin hyödyt, jotta voidaan pitää yllä yhteiskuntaa ja kansalaisia varten tehtäviä investointeja ja saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet sekä suojella jäsenvaltioiden ja koko EU:n tulevaisuutta ja vakautta;

63.    korostaa, että vaikka palkat ovat tärkeä muuttuja euroalueen makrotaloudellisen epätasapainon korjaamisessa, ne eivät ole ainoastaan talouden sopeutuksen työkalu vaan ennen kaikkea tuloja, joita työntekijät tarvitsevat elääkseen; kehottaa komissiota varmistamaan, että palkkoja koskevat suositukset eivät lisää työssäkäyvien köyhyyttä tai palkkoihin liittyvää eriarvoisuutta jäsenvaltioissa tai aiheuta vahinkoa matalatuloisille ryhmille;

64.    on erittäin huolestunut siitä, että EU on kaukana Eurooppa 2020 -strategian työllisyyttä koskevien ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamisesta ja että erityisesti köyhyyden vähentämistä koskevan tavoitteen saavuttamisesta ollaan jäljessä, kun otetaan huomioon, että köyhyydessä elävien ihmisten määrä on vähentymisen sijasta kasvanut 10 miljoonalla vuosien 2010 ja 2012 välisenä aikana; kehottaa uutta komissiota omaksumaan johdonmukaisen lähestymistavan ja pyytämään jäsenvaltioita raportoimaan välittömästi kansallisesta edistymisestä Eurooppa 2020 -strategian suhteen; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan kansallisissa uudistusohjelmissaan hyvin määritellyt kansalliset strategiat, joiden avulla ne voivat edistyä Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa erityisesti köyhyyden vähentämisen osalta;

65.    on tyytyväinen siihen, että komissio käytti tämänvuotisissa maakohtaisissa suosituksissa, erityisesti viittauksissa työttömyys- ja nuorisotyöttömyysasteisiin ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuuksiin, uutta työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua; toteaa, että nämä indikaattorit ovat puhtaasti analyyttisiä; pyytää sisällyttämään tulostauluun täydentäviä indikaattoreita, kuten työn laadun, lapsiköyhyyden, terveydenhuollon saatavuuden ja asunnottomuuden indeksin; kehottaa antamaan näiden indikaattoreiden tosiasiallisesti vaikuttaa koko eurooppalaiseen ohjausjaksoprosessiin;

66.    kehottaa komissiota ja neuvostoa parantamaan edelleen indikaattoreita, joilla valvotaan Eurooppa 2020 -strategian sosiaalista sekä ympäristö- ja innovaatioulottuvuutta osana eurooppalaista ohjausjaksoa; kehottaa komissiota jatkamaan keskustelua työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreiden määrästä ja kehittämisestä, koska EU:n taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat ovat saman kolikon kaksi puolta, ja niillä molemmilla on keskeinen rooli EU:n kehityksessä;

67.    toistaa kehotuksensa järjestää tarvittaessa euroryhmän työllisyys- ja sosiaaliministerien kokous ennen euroalueen huippukokouksia, jotta varmistetaan, että sosiaalialaa ja työllisyyttä koskevat huolenaiheet otetaan paremmin huomioon euroalueen viranomaisten keskusteluissa ja päätöksissä, ja jotta nämä asiat tuodaan keskusteluun euroalueen valtion- ja hallitusten päämiesten kokouksissa; uskoo myös työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston sekä talous- ja rahoitusasioiden neuvoston yhteisten kokousten merkitykseen yhtenäisen kannan aikaan saamiseksi tarvittaessa;

68.    pitää myönteisenä, että komissio myöntää, että julkisen talouden vakauttamista koskevilla toimilla, joihin ryhdyttiin joidenkin jäsenvaltioiden kestävyyden takaamisen lisäksi myös koko EU:n talouden kestävyyden takaamiseksi, on ollut ankarat ja kauaskantoiset vaikutukset työllisyyteen ja sosiaaliseen tilanteeseen EU:ssa; kehottaa tehostamaan toimia perussopimuksissa ja EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettujen työllisyyttä koskevien ja sosiaalisten velvoitteiden täyttämiseksi; kehottaa EU:n perusoikeusvirastoa arvioimaan perusteellisesti näiden toimien vaikutusta perusoikeuksiin ja antamaan suosituksia, jos peruskirjan määräyksiä rikotaan;

69.    suhtautuu myönteisesti puheenjohtajavaltio Italian aikeisiin, sellaisena kuin ne on esitetty 30. elokuuta 2014 järjestetyn Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen päätelmissä, järjestää valtion- tai hallitusten päämiesten kokous työllisyydestä ja erityisesti nuorisotyöllisyydestä;

70.    pitää myönteisenä edellä mainittua työttömyysasteiden pienenemistä joissakin jäsenvaltioissa; muistuttaa kuitenkin, että Eurooppa 2020 -strategiassa todetaan nimenomaan, että luku, jota on seurattava, on työllisyysaste, ja pitää valitettavana, että nykyiset työllisyysastetta kuvaavat indikaattorit eivät kuvasta kaikkien EU:n työmarkkinoiden todellisuutta;

71.    panee merkille, että komissio kiinnittää huomiota rakenneuudistusten tarpeeseen kasvun ja työpaikkojen puite-edellytysten parantamiseksi erityisesti korkean työttömyyden aikoina ja että monia eri mahdollisuuksia voidaan avata sekä kansallisella että EU:n tasolla saattamalla sisämarkkinat valmiiksi;

72.    kehottaa uutta komissiota tekemään työllisyyden elpymisestä ehdottoman ensisijaisen tavoitteen siten, että se laatii kasvua ja laadukkaiden työpaikkojen luomista koskevan kunnianhimoisen ja kokonaisvaltaisen strategian ja ottaa tähän työhön mukaan kaikki uudet komission jäsenet; katsoo, että tässä tarkoituksessa työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavan komission jäsenen olisi laadittava suunnitelma, joka käsittää kaikki toimintalohkot ja johon sisällytetään konkreettisia toimia laadukkaan työllisyyden lisäämiseksi;

73.    katsoo, että EU:n kilpailukykyä ei voida palauttaa pelkästään kustannuksia leikkaamalla vaan sen ohella on lisättävä tutkimukseen ja kehittämiseen, koulutukseen, osaamiseen ja resurssitehokkuuden kasvattamiseen tehtäviä investointeja; pyytää joustavoittamaan työmarkkinoita ja lisäämään niiden dynaamisuutta, jotta ne pystyvät sopeutumaan taloustilanteen häiriöihin ilman joukkoirtisanomisia ja kohtuuttomia palkkamukautuksia; muistuttaa, että monien työntekijöiden ostovoima on heikentynyt merkittävästi EU:ssa, kotitalouksien tulot ovat laskeneet ja kotimainen kysyntä lamaantunut; huomauttaa, että taloutemme välttämättömän kilpailukyvyn palauttamiseksi EU:n on harkittava myös strategioita, joissa keskitytään muihin tuotantokustannuksiin, hintakehitykseen ja voittomarginaaleihin sekä monialaisiin toimiin, joilla edistetään innovointia, tuottavuutta ja huippuosaamista;

74.    on huolestunut jatkuvasti lisääntyvästä vaurauteen ja tuloihin liittyvästä eriarvoisuudesta, joka heikentää ostovoimaa ja kotimaista kysyntää sekä reaalitalouteen tehtäviä investointeja; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään kansallisiin uudistusohjelmiinsa toimenpiteitä tämän eriarvoisuuden vähentämiseksi, jotta voidaan lisätä kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

75.    korostaa, että verotaakkaa on siirrettävä työstä muihin kestäviin verotusmuotoihin, jotta voidaan edistää kasvua ja työpaikkojen luomista;

76.    suhtautuu myönteisesti komission maakohtaisiin suosituksiin ympäristöverotuksen alalla ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön nämä suositukset samalla kun ne varmistavat, että siitä hyötyvät erityisesti matalapalkkaiset henkilöt; korostaa, että siirtymisellä työn verottamisesta ympäristöverotukseen sekä ympäristölle haitallisten tukien vaiheittaisella poistamisella on talousarvioon, työllisyyteen, sosiaalisiin asioihin ja ympäristöön liittyviä myönteisiä vaikutuksia; kehottaa komissiota asettamaan ympäristöverotuksen painopistealueeksi tulevassa vuotuisessa kasvuselvityksessä;

77.    on huolestunut siitä, että euroalueen taloudellinen pirstoutuminen vaarantaa joissakin tapauksissa pk-yritysten kasvun ja kestävyyden; vaatii palauttamaan talouden luotonantovalmiudet, joiden avulla pk-yritykset voivat investoida ja luoda työpaikkoja, sekä helpottamaan yrittäjäksi alkamista pk-yrityksissä ja pk-yritysten osallistumista COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelmien kaltaisiin ohjelmiin;

78.    kehottaa jäsenvaltioita poistamaan tarpeettomia hallinnollisia rasitteita ja byrokratiaa itsenäisiltä ammatinharjoittajilta, mikroyrityksiltä ja pk-yrityksiltä sekä helpottamaan yritysten perustamisedellytyksiä;

79.    pyytää komissiota pikaisesti antamaan SEUT-sopimuksen 9 artiklan pohjalta konkreettisen muodon luvatulle 300 miljardin euron investointisuunnitelmalle ja kehottaa arvioimaan, onko tämä summa riittävä palauttamaan EU:n täydet mahdollisuudet kasvuun, kilpailukykyyn ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseen;

80.    pitää myönteisenä, että komissio kehottaa koko EU:n maakohtaisia suosituksia käsittelevässä yleistiedonannossaan investoimaan enemmän T&K-toimintaan, innovointiin, koulutukseen, osaamiseen ja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan sekä energiaan, liikenteeseen ja digitaalitalouteen;

81.    pyytää komissiota ja jäsenvaltioita lujittamaan EU:n teollisuutta harjoittamalla entistä joustavampaa kilpailupolitiikkaa kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämiseksi sekä laatimalla ekologisen ja digitaalisen siirtymäsuunnitelman; pyytää uudelleen komissiota laatimaan työmarkkinaosapuolia kuultuaan ehdotuksen säädökseksi työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan sekä rakennemuutoksen ennakoinnista ja hallitsemisesta, jotta voidaan varmistaa EU:n teollisuuden taloudellinen ja sosiaalisesti vastuullinen sopeutuminen muutoksiin siten, että työntekijöiden oikeudet turvataan asettamatta yrityksille, ja varsinkaan pk-yrityksille, kohtuutonta sääntelytaakkaa;

82.    on huolestunut siitä, että monissa jäsenvaltioissa ja monilla aloilla on työpaikkojen katoamisen lisäksi havaittavissa työpaikkojen laadun rapautumista, työllistymiskynnysten kohoamista ja työelämän normien heikkenemistä; korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on toimittava kohdennetusti työpaikkojen laadun parantamiseksi, jotta työntekijöiden osaaminen ja työmarkkinoiden tarpeet voidaan sovittaa yhteen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan kohdennetusti siten, että pyritään ratkaisemaan lisäongelmat, joita osa-aikaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa oleminen muuten kuin omasta tahdosta, epävarmat työsuhteet (kuten nollatuntisopimukset), näennäinen itsenäisenä yrittäjänä toimiminen ja pimeä työ aiheuttavat; suhtautuu siksi myönteisesti komission aloitteeseen pimeää työtä koskevasta eurooppalaisesta foorumista; pyytää jälleen jäsenvaltioita varmistamaan, että epävarmojen, määräaikaisten tai osa-aikaisten työsopimusten nojalla tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivilla henkilöillä on tietyt keskeiset oikeudet ja riittävä sosiaaliturva;

83.    kehottaa komissiota varmistamaan, että sen poliittisen ohjauksen mukaisten työmarkkinauudistusten tarkoituksena on muun muassa vähentää segmentoitumista, edistää siirtymistä työpaikasta toiseen, lisätä haavoittuvien ryhmien osallistumista työmarkkinoille, vähentää työssäkäyvien köyhyyttä, edistää sukupuolten tasa-arvoa, vahvistaa epätyypillisessä työsuhteessa olevien työntekijöiden oikeuksia ja tarjota itsenäisille ammatinharjoittajille kattavampi sosiaaliturva;

84.    huomauttaa, että EU:n työllisyys- ja sosiaalista tilannetta käsitelleessä vuoden 2013 vuosikertomuksessaan komissio korosti sosiaalisen suojelun menojen merkitystä turvana sosiaalisia riskejä vastaan; muistuttaa näiden automaattisten vakauttajien merkityksestä torjuttaessa epäsymmetrisiä häiriöitä, pyrittäessä välttämään kansallisten hyvinvointivaltioiden liiallista heikentämistä ja vahvistettaessa siten koko talous- ja rahaliiton kestävyyttä; kehottaa komissiota korostamaan maakohtaisissa suosituksissaan vahvojen automaattisten vakauttajien säilyttämisen merkitystä jäsenvaltioissa, kun otetaan huomioon niiden huomattava rooli sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ylläpitämisessä sekä kotimaisen kysynnän ja talouskasvun voimistamisessa; kehottaa uudelleen komissiota laatimaan vihreän kirjan automaattisista vakauttajista euroalueella;

85.    panee merkille Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion Italian ohjelmassaan määrittelemän aikomuksen käynnistää keskustelu automaattisista vakauttajista EU:n tasolla ja kiinnittää siinä erityistä huomiota mahdolliseen työttömyystukijärjestelmän perustamiseen euroalueelle;

86.    korostaa tässä yhteydessä aktiivisen ja osallistavan työmarkkinapolitiikan merkitystä strategisena työkaluna työllisyyden edistämiseksi; on erittäin huolestunut siitä, että useat jäsenvaltiot ovat vähentäneet aktiivisen ja osallistavan työmarkkinapolitiikan rahoitusta työttömyyden kasvusta huolimatta; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa aktiivisten työmarkkinatoimien kattavuutta ja tehokkuutta;

87.    suhtautuu myönteisesti 15. toukokuuta 2014 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 573/2014/EU julkisten työvoimapalvelujen tehostetusta yhteistyöstä; panee merkille tammikuussa 2014 annetun ehdotuksen asetukseksi Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaalista (EURES); pyytää parlamenttia ja neuvostoa käsittelemään uudistusta pikaisesti, jotta EURES-portaalista voi tulla tehokas väline EU:n sisäisen työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi asetuksen (EU) N:o 1296/2013 säännösten mukaisesti ja monimuotoisuuden edistämiseksi; muistuttaa, että liikkuvuuden on oltava vapaaehtoista eikä se saa rajoittaa pyrkimyksiä luoda laadukkaita työ- ja harjoittelupaikkoja lähietäisyydellä; korostaa, että luotettavat ammatilliset tiedot muissa jäsenvaltioissa työskentelystä ja vallitsevista elinolosuhteista ovat ennakkoedellytys Euroopan talousalueen hyvälle toiminnalle;

88.    toteaa, että yhä useammat työntekijät ja erityisesti nuoret lähtevät kotimaastaan muihin jäsenvaltioihin etsimään työtä; kehottaa komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa edistämään EU:n sisäistä työvoiman liikkuvuutta, jotta voidaan varmistaa vapaa liikkuvuus ja samalla taata yhdenvertaisen kohtelun periaate sekä turvata palkat ja sosiaaliturvan taso; kehottaa jokaista jäsenvaltiota luomaan sosiaaliset ja työolosuhteet, jotka ovat sopusoinnussa Eurooppa 2020 -strategian kanssa;

89.    on huolestunut siitä, että luonnontieteisiin, teknologiaan, insinööritieteisiin ja matematiikkaan (STEM-tieteisiin) liittyvän osaamisen tarjonta ei kohtaa tällaista osaamista koskevan yritysten kysynnän kanssa tulevina vuosina, mikä vähentää EU:n työvoiman mukautumiseen ja kehittymiseen liittyviä valmiuksia; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan koulutusjärjestelmien ja myös elinikäisen oppimisen nykyaikaistamiseen ja erityisesti työssäoppimista sisältäviin koulutusmalleihin sekä helpottamaan siirtymistä kouluista työelämään;

90.    katsoo, että nuorten johtajuus-, esimies- ja yrittäjyystaitoja on parannettava, jotta uudet yritykset ja uusyritykset voivat hyötyä uusista markkinoista ja hyödyntää koko kasvupotentiaalinsa, niin että nuoret voivat ryhtyä työnantajiksi eivätkä ainoastaan työntekijöiksi;

91.    toteaa, että pankkilainat ovat edelleen yleisin rahoituslähde EU:ssa; katsoo kuitenkin, että todellista hyötyä saadaan innovatiivisista ja muiden kuin pankkien välityksellä toteutetuista uusista rahoitusmuodoista, joita ovat joukkorahoitus, pk-yritysten bisnesenkelit, yksityishenkilöiden väliset lainajärjestelmät, mikroluotot, helposti saatavilla olevia mikroluottoja tarjoavat tahot ja muut välineet, joiden avulla voidaan tehdä tärkeitä investointeja, jotta aloittelevat yritykset ja pk-yritykset voivat kasvaa ja luoda työpaikkoja;

92.    pitää myönteisenä, että nuorisotyöttömyys on vähentynyt, mutta huomauttaa sen olevan vielä hälyttävällä tasolla: 22 prosenttia koko EU:ssa ja 23,1 prosenttia euroalueella; korostaa jäsenvaltioiden välisiä huolestuttavia eroja (7,8 prosenttia Saksassa ja 56,3 prosenttia Kreikassa huhtikuussa 2014); korostaa, että työhön liittyvä epävarmuus ja alityöllisyys ovat myös lisääntyneet, ja muistuttaa, että silloinkin kun nuoret löytävät työpaikan, monet heistä – keskimäärin 43 prosenttia nuorista ja 13 prosenttia aikuisista työntekijöistä – päätyvät epävarmoihin tai muuten kuin heidän omasta tahdostaan osa-aikaisiin työsuhteisiin; on huolestunut myös siitä, että työttömien ja asunnottomien nuorten määrä on kasvussa monissa eri jäsenvaltioissa;

93.    pitää myönteisenä, että nuorisotakuu mainitaan useimmissa maakohtaisissa suosituksissa; kehottaa komissiota seuraamaan tarkasti vuoden 2014 maakohtaisissa suosituksissa määriteltyjä haasteita, jotka koskevat työtarjonnan laatua, puutetta aktiivisista toimista työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten saavuttamiseksi, työvoimaviranomaisten hallinnollisia valmiuksia ja kaikkien asianomaisten kumppaneiden tosiasiallisen sitoutumisen puutetta, ja määrittämään parhaita käytäntöjä, jotka voisivat toimia mittapuuna ohjelmien parantamisessa; kehottaa lisäämään avoimuutta täytäntöönpanon seurannassa ja pyrkimään kunnianhimoisemmin selvittämään tilannetta niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka eivät ole edistyneet tässä asiassa, ja käyttämään etupainotteista toteutusta paremmin; korostaa tässä yhteydessä, että nuorisotyöllisyysaloitetta olisi pidettävä kannustimena kaikille jäsenvaltioille käyttää Euroopan sosiaalirahastoa laajempien nuorille suunnattujen, erityisesti köyhyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevien, hankkeiden rahoittamiseen;

94.    kehottaa komissiota ehdottamaan eurooppalaista kehystä, jossa otetaan käyttöön nuorisotakuiden täytäntöönpanoa koskevia vähimmäisvaatimuksia, mukaan luettuina laadukkaat harjoittelu- ja työpaikat, kohtuullinen palkka nuorille, työnvälityspalvelujen saatavuus ja mahdollisuus käyttää työhön liittyviä oikeuksia, ja jonka piiriin kuuluvat 25–30-vuotiaat nuoret; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään käytettävissä olevat määrärahat tehokkaasti ja panemaan nuorisotakuut viipymättä täytäntöön; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tekemään nuorisotakuusta ensisijaisen tavoitteen, kun otetaan huomioon, että budjettimäärärahat on keskitetty erityisesti kahdelle ensimmäiselle vuodelle; kehottaa korottamaan käytettävissä olevia määrärahoja monivuotisen rahoituskehyksen luvatun väliarvioinnin yhteydessä pitäen mielessä, että Kansainvälisen työjärjestön arvion mukaan euroalueen nuorisotyöttömyysongelman ratkaisemiseen tarvitaan 21 miljardia euroa; pitää tätä korotusta tarpeellisena investointina, kun otetaan huomioon nuorisotyöttömyydestä aiheutuvat valtavat 153 miljardin euron vuotuiset taloudelliset tappiot, jotka vastaavat 1,2:ta prosenttia EU:n BKT:stä (Eurofound, 2012)(16);

95.    korostaa sen merkitystä, että painotetaan käytännön taitoja ja työssäoppimista sisältävää koulutusta, minkä avulla edistetään nuorten työllistettävyyttä;

96.    kehottaa jäsenvaltioita lisäämään yritysten ja koulutusalan välistä yhteistyötä kaikilla tasoilla;

97.    panee merkille maaliskuussa 2014 harjoittelun laatupuitteista annetun neuvoston suosituksen, jonka tarkoituksena on ehkäistä nuorten työntekijöiden syrjintää ja hyväksikäyttöä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osana eurooppalaista ohjausjaksoa sisällyttämään nämä suositukset kansallisiin uudistusohjelmiin ja maakohtaisiin suosituksiin;

98.    panee huolestuneena merkille, että naisten työttömyysaste (11,7 prosenttia euroalueella ja 10,4 prosenttia koko EU:ssa) on korkeampi kuin kokonaistyöttömyysaste (11,5 prosenttia euroalueella ja 10,2 prosenttia koko EU:ssa); pyytää sen vuoksi laatimaan laadukkaiden työpaikkojen luomista koskevia suunnitelmia, joihin sisältyy naisiin kohdennettuja toimenpiteitä; kehottaa valtavirtaistamaan sukupuolinäkökulman suosituksissa ja huomauttaa, että sukupuolten tasa-arvon ja naisten työmarkkinoille osallistumisen lisäämistä ei saa vaarantaa muilla suosituksilla; pyytää antamaan erityisiä suosituksia sukupuolten palkka- ja eläke-eron pienentämiseksi, sillä se jarruttaa taloutta ja kilpailukykyä ja on myös osoitus yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta;

99.    pitää myönteisinä suosituksia, joissa on käsitelty naisten vähäistä osallistumista työelämään; kehottaa komissiota sisällyttämään seuraavaan vuotuiseen kasvuselvitykseen työllisyyslukuja pitemmälle ulottuvan laajemman sukupuolten tasa-arvonäkökulman; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan työmarkkinoiden eriytymiseen ja hoitovastuiden epätasaiseen jakautumiseen; vaatii kohtuuhintaisia ja laadukkaita julkisia lasten ja huollettavien henkilöiden hoitopalveluja, joiden avulla heitä hoitavat henkilöt, erityisesti naiset, voivat palata työelämään ja jotka auttavat työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisessa;

100.  kehottaa jäsenvaltiota kiinnittämään erityistä huomiota heikommassa asemassa olevien ryhmien suureen työttömyyteen ja asettamaan etusijalle työmarkkinoille pääsyn ja sijoittumisen sekä sisällyttämään työmarkkinoille pääsyä ja sinne sijoittumista koskevat toimet kaikkeen unionin politiikkaan, koska työpaikka on avain onnistuneeseen integroitumiseen;

101.  on erittäin huolestunut siitä, että pitkäaikaistyöttömyys ja ikääntyneiden työttömyys ovat yleistyneet ja että työmarkkinoille palaaminen on näissä ryhmissä entistä vaikeampaa; pyytää jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti Euroopan sosiaalirahastoa näiden työntekijöiden auttamiseksi palaamaan onnistuneesti työmarkkinoille;

102.  panee huolestuneena merkille, että usein yli 40-vuotiaat eivät enää saa työhönsä liittyvää asianmukaista koulutusta ja jatkokoulutusta; pyytää siksi työnantajia, työmarkkinaosapuolia ja jäsenvaltioiden hallituksia toteuttamaan työmarkkinoilla todellisen elinikäisen oppimisen käsitteitä ja arviointeja, jotta voidaan saavuttaa mahdollisimman nopeasti merkittäviä parannuksia vanhempien työntekijöiden pätevyydessä;

103.  pitää myönteisinä niitä maakohtaisia suosituksia, joilla pyritään parantamaan vähimmäistulojärjestelmien, turvaverkkojen ja sosiaaliturvan riittävyyttä ja kattavuutta, samoin kuin maakohtaisia suosituksia, jotka liittyvät työmarkkinoille osallistumista edistäviin toimiin; katsoo kuitenkin, että komission vuosiksi 2014 ja 2015 odottama epätasainen ja hauras kasvu ei yksin riitä korjaamaan kriisin ja sen seurausten vaikutuksia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen; vaatii jäsenvaltioita seuraamaan tiiviisti suosituksia, toimimaan niiden mukaisesti ja ehdottamaan kansallisissa uudistusohjelmissaan erityisiä kohdennettuja toimenpiteitä köyhyyden ja erityisesti asunnottomuuden ja lapsiköyhyyden torjumiseksi;

104.  pyytää komissiota yhdistämään eurooppalaisen ohjausjakson läheisemmin Eurooppa 2020 -strategian sosiaalisiin tavoitteisiin; katsoo, että kansallisissa uudistusohjelmissa olisi raportoitava edistymisestä kansallisten köyhyystavoitteiden saavuttamisessa ja osoitettava niiden osuus Eurooppa 2020 -strategian perusteella sovitun yhteisen köyhyystavoitteen saavuttamisesta; pyytää komissiota antamaan maakohtaiset suositukset köyhyyden torjumisesta tulevaisuudessa kaikissa jäsenvaltioissa; pyytää jäsenvaltioita ryhtymään erityisiin sosiaalista osallisuutta ja syrjinnän torjuntaa koskeviin toimenpiteisiin köyhyyden vähentämiseksi suurimmassa sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ryhmien osalta; pyytää jäsenvaltioita panemaan täytäntöön kattavan aktiivista osallistumista koskevan strategian takaamalla vähimmäistulon ja sosiaaliturvajärjestelmän omien kansallisten käytäntöjensä mukaisesti, mukaan lukien työehtosopimusten tai kansallisen lainsäädännön säännökset;

105.  pyytää jäsenvaltioita ottamaan huomioon jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä 9. ja 10. joulukuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen ja panemaan täytäntöön pitkäkestoiset, kohdennetut ja yhdennetyt toimenpiteet romaniyhteisöjen sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen tason vähentämiseksi ryhtymällä erityisesti toimiin romanien integroimiseksi työmarkkinoille vahvistamalla muun muassa sosiaalituen ja aktivoinnin välisiä yhteyksiä ja lisäämällä romanilasten osallistumista koulutukseen ja vähentämällä koulun varhain kesken jättävien määrää;

106.  pyytää komissiota torjumaan välittömästi lapsiköyhyyden hälyttävää nousua koko EU:ssa ottamalla käyttöön takuun lasten köyhyyden torjumisesta; katsoo, että tällainen takuu on äärimmäisen tärkeä, jotta nykyisen talous- ja sosiaalikriisin seurauksista kärsineitä lapsia voidaan suojella;

107.  pitää valitettavana, että komissio esitti eläkkeitä koskevat suosituksensa ottamatta huomioon eläkkeitä koskevista vihreästä ja valkoisesta kirjasta annettua parlamentin kantaa; painottaa, että eläkeuudistukset vaativat kansallista poliittista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja että niiden menestyksellisen toteutuksen edellytyksenä on, että niistä neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kanssa, sekä että jäsenvaltioiden eläkejärjestelmien välttämättömät laaja-alaiset uudistukset olisi suunniteltava, laadittava ja toteutettava siten, että varmistetaan niiden kestävyys vaarantamatta samalla eläkkeiden riittävää tasoa, täysin Eurooppa 2020 -strategian taloudellisten ja sosiaalisten painopisteiden mukaisesti;

108.  pitää valitettavana, että vain harvassa maakohtaisessa suosituksessa käsitellään työssäkäyvien köyhyyttä ja asunnottomuutta koskevaa ongelmaa; huomauttaa, että uusia keski- ja työväenluokkaa koskevia köyhyyden muotoja ilmenee, kun asuntolainojen lyhentäminen aiheuttaa ongelmia, mikä lisää häätöjä ja kiinteistöjen ulosmittauksia; pyytää komissiota puuttumaan vuoden 2015 vuotuisessa kasvuselvityksessä nimenomaisesti työssäkäyvien ja sellaisten henkilöiden köyhyyteen, joilla on vain rajatut siteet tai ei lainkaan siteitä työmarkkinoille; suosittelee, että komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat integroitua politiikkaa, jolla edistetään sosiaalista ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa, tehokkaita ennaltaehkäisytoimia häätöjen vähentämiseksi ja toimia myös kasvamassa olevan energiaköyhyyden torjumiseksi;

109.  on tyytyväinen siihen, että joissakin maakohtaisissa suosituksissa käsitellään lapsiköyhyyden torjuntaa ja kohtuuhintaisia päivähoitopalveluja, mutta vaatii lisäämään toimia, jotka kohdistuvat pienituloisiin perheisiin; pyytää antamaan lisää suosituksia sosiaalista osallisuutta koskevista strategioista ja myös köyhyyden äärimmäisten muotojen, kuten asunnottomuuden, torjunnasta;

110.  panee merkille, että komissio tukee aktiivista osallistumista koskevia strategioita; katsoo kuitenkin, että tällaisten strategioiden on sisällettävä toimenpiteitä vammaisten ja työkyvyltään alentuneiden henkilöiden integroimiseksi työmarkkinoille; kannustaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon lisäarvon, jota saadaan siitä, että työnantajia kannustetaan työllistämään työmarkkinoista kauimpana olevia henkilöitä laatimalla tasapainoinen vastuualueiden ja tukiverkostojen yhdistelmä, jossa ovat osallisina kaikki asiaankuuluvat jäsenvaltioiden työmarkkinapolitiikkojen laatimisesta vastaavat toimijat;

111.  pyytää korkeiden köyhyyslukujen vuoksi arvioimaan, ovatko vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston määrärahat riittävät, ja jos eivät ole, harkitsemaan mahdollisuutta niiden rahoituksen lisäämiseksi monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä;

112.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että jäsenvaltioiden on torjuttava asunnottomuutta ennaltaehkäisyyn, asumiseen painottuviin lähestymistapoihin, häätämistä koskevien asetusten ja käytäntöjen tarkistamiseen sekä asunnottomien henkilöiden kriminalisoinnin lopettamiseen perustuvien kattavien strategioiden avulla; vaatii lisäämään tähän liittyvää rajatylittävää parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja vastavuoroista oppimista ja toteaa, että Progress-ohjelmalla on tässä yhteydessä tärkeä tehtävä;

113.  on tyytyväinen suositukseen, joka koskee koulutukseen tehtäviä investointeja, mutta on huolestunut siitä, että yli 20 jäsenvaltiota on vähentänyt koulutusmenojaan suhteellisesti laskettuna (prosenttiosuutena BKT:stä), mikä vaarantaa niiden kasvua ja työpaikkojen luomista koskevan potentiaalin sekä kilpailukyvyn; huomauttaa, että mainittuja investointeja vähentämällä lisätään EU:n rakenteellista heikkoutta, koska korkeasti koulutettujen työntekijöiden tarve kasvaa ja monissa jäsenvaltioissa suuri osa työvoimasta on tällä hetkellä alhaisen osaamistason työntekijöitä;

114.  panee merkille komission suosituksen terveydenhuoltojärjestelmien uudistamisesta, jotta ne voivat toteuttaa niille asetetut tavoitteet tarjota koko väestölle laadukasta hoitoa kustannustehokkaalla tavalla ja jotta voidaan varmistaa niiden taloudellinen kestävyys;

115.  muistuttaa kehotuksestaan ottaa kansalaisyhteiskunnan sidosryhmät kansallisella ja EU:n tasolla entistä paremmin ja jäsennetysti mukaan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevaan prosessiin, jotta voidaan turvata sen legitiimiys ja lisätä sen vaikuttavuutta; odottaa, että työmarkkinaosapuolet otetaan komission suunnitelmien mukaisesti mukaan työhön hyödyntämällä työmarkkinaosapuolten neuvottelukomiteaa ennen vuoden 2015 vuotuisen kasvuselvityksen hyväksymistä;

116.  antaa moitteita siitä, etteivät kaikki jäsenvaltiot ole ottaneet kansallista parlamenttia ja kansallisia työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskuntaa mukaan kansallisten uudistusohjelmiensa valmistelutyöhön; pyytää jäsenvaltioita esittämään yksityiskohtaisen katsauksen kansallisista uudistusohjelmistaan ja kertomaan, kuka on osallistunut asiaan mitenkin; pyytää komissiota laatimaan inventaarion eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyviä erilaisia parlamentaarisia menettelyjä ja sidosryhmien osallistumista koskevista kansallisista käytännöistä;

Talousarviota koskeva politiikka

117.  korostaa jälleen kerran EU:n talousarvion merkitystä kestävän kasvun edistämisessä, työpaikkojen luomisessa ja makrotalouden epätasapainon sekä sosiaalisen eriarvoisuuden korjaamisessa EU:ssa; palauttaa erityisesti mieliin, että vaikka EU:n talousarvion rooli investointien alullepanijana jätettäisiin huomiotta, noin 60 prosenttia siitä kohdistetaan suoraan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen; painottaa lisäksi, että monet vuosien 2014–2020 ohjelmat käsittävät innovatiivisia rahoitusvälineitä, joilla voi olla ratkaiseva asema sekä julkisten että yksityisten investointien tukemisessa jäsenvaltioissa, erityisesti mitä tulee pitkäaikaisiin investointeihin, jotka on laajalti tunnustettu keskeiseksi poliittiseksi painopisteeksi;

118.  muistuttaa, että uuden monivuotisen rahoituskehyksen alkuvaiheessa on tarpeen panna nopeasti ja tehokkaasti täytäntöön uudet ohjelmat sekä EU:ssa että jäsenvaltioissa, jotta nämä ohjelmat voivat osaltaan vaikuttaa talouden elpymisprosessiin; kehottaa erityisesti panemaan nopeasti täytäntöön monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisiin vuosiin kohdistetut etupainotetut ohjelmat, kuten Horisontti 2020, Cosme, Erasmus+ ja nuorisotyöllisyysaloite; korostaa, että näillä ohjelmilla on vipuvaikutus sekä synerginen ja katalyyttinen asema suhteessa kansallisiin investointeja koskeviin toimintapolitiikkoihin sekä kasvun ja työpaikkojen luomiseen; korostaa tarvetta käynnistää nopeasti vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikka (jo allekirjoitetut kumppanuussopimukset, toimintaohjelmien hyväksyminen ja ennakkorahoituksen maksaminen); painottaa jälleen kerran koheesiopolitiikan potentiaalista merkitystä kasvun ja työpaikkojen luomisen tukemisessa koko EU:n alueella; kehottaa jäsenvaltioita tässä yhteydessä varmistamaan, että EU:n rahoitus ohjataan aina kun se on mahdollista hankkeisiin, joilla edistetään uusien työpaikkojen luomista erityisesti nuorille sekä kestävää kehitystä ja kilpailukykyä; on erittäin huolestunut siitä, että maksattamatta olevat sitoumukset, joista suurin osa liittyy koheesiopolitiikkaan, ovat ennätyksellisellä tasolla, ja että tietyissä jäsenvaltioissa on suuri määrärahojen peruuntumisriski edellisen ohjelmakauden rahoituksen osalta;

119.  tukee EU:n nuorisotakuuta ja nuorisotyöllisyysaloitetta olennaisina keinoina torjua dramaattisen korkeaa nuorisotyöttömyyttä; suhtautuu myönteisesti komission viimeaikaisiin toimiin avustaa jäsenvaltioita nuorisotyöllisyysaloitteesta rahoitettujen toimenpiteiden nopeassa ohjelmasuunnittelussa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota varmistamaan näiden ohjelmien asianmukaisen, tehokkaan, nopean ja oikea-aikaisen täytäntöönpanon;

120.  korostaa, että EU:n työpaikkojen, kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen edellyttää, että arvoketjujen muodostumista EU:ssa edistetään ja että EU:ssa toimivat yritykset, pk-yritykset mukaan luettuna, liitetään entistä kiinteämmin arvoketjujen kaikkiin tasoihin; muistuttaa, että tällaisten toimintatapojen olisi katettava kaikenkokoiset yritykset ja niillä olisi edistettävä tuotantoketjun säilymistä Euroopassa ja tuettava aloja, joiden kasvumahdollisuudet ovat hyvät ja joilla keskitytään erityisesti innovointiin, taitoihin, kestävyyteen, yrittäjyyteen ja luovuuteen, sekä mahdollistettava riittävä kasvu ja vauraus työpaikkojen luomiseksi;

121.  korostaa, että aikana, jolloin monet jäsenvaltiot ovat suuresti riippuvaisia yhdestä energiantoimittajasta, mukaan luettuina kuusi Venäjän maakaasusta täysin riippuvaista jäsenvaltiota, työpaikkojen edistäminen ja turvaaminen edellyttää myös sitä, että vähennetään EU:n alttiutta energia-alan ulkoisille häiriöille, kuten meneillään oleva Ukrainan kriisi osoittaa; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti 26. ja 27. kesäkuuta 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiin ja toivoo, että näitä päätelmiä täydennetään viimeistään lokakuussa 2014 kunnianhimoisilla keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteillä, joilla parannetaan EU:n energiavarmuutta;

122.  korostaa, että kauden 2014–2020 maksumäärärahojen tiukat enimmäismäärät ovat edelleen EU:n talousarvion keskeinen ongelma, jolla on kielteisiä vaikutuksia talouden elpymiseen, koska maksuviivästykset ovat haitallisia ensisijaisesti välittömille edunsaajille; muistuttaa, että täytäntöönpanoa ajatellen on tarpeellista varmistaa maksumäärärahojen oikea-aikainen ja hallittu kehitys, jotta voidaan samanaikaisesti käyttää aiemmista sitoumuksista ja ennakkorahoituksesta peräisin olevia maksumäärärahoja, jotta uudet ohjelmat voidaan käynnistää viipymättä ja jotta maksattamatta olevia sitoumuksia ei jouduta siirtämään epätavallisen paljon vuoden 2015 talousarvioon; kehottaa tässä yhteydessä neuvostoa hyväksymään täysimääräisesti komission esittämän lisätalousarvioesityksen nro 3/2014, jotta EU:n talousarviolla on mahdollisimman suuri vaikutus investointien käytännön toteutumiseen; huomauttaa, että jos lisätalousarvioesitykset nro 2, 3 ja 4 hyväksytään ilman muutoksia, tämä merkitsisi ainoastaan 106 miljoonan euron vaikutusta talousarvioon ylimääräisinä BKTL-osuuksina, jotka jäsenvaltioiden on asettava saataville, jotta voidaan varmistaa maksumäärärahojen riittävä taso vuonna 2014 unionin nykyisten oikeudellisten velvoitteiden kattamiseksi; korostaa päättäväisyyttään jatkaa maksuja ja maksattamatta olevia määriä koskevan yleistilanteen seuraamista ja käyttää täysin hyödyksi kaikkia monivuotisen rahoituskehyksen ja asiaan liittyvän toimielinten sopimuksen sisältämiä joustavuuskeinoja; korostaa, että EU:n talousarvion toistuvaa maksukriisiä on tarkasteltava kestävällä tavalla, kun seuraava komissio, joka astuu virkaan 1. marraskuuta 2014, käynnistää mahdollisimman pian vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen vaalien jälkeisen tarkistuksen;

123.  muistuttaa näkemyksestään, jonka mukaan jäsenvaltioiden taloudellista tilannetta voidaan helpottaa unionin talousarvion rahoittamista koskevan uuden omien varojen järjestelmän avulla, sillä se vähentää BKTL:ään perustuvia maksuosuuksia, jolloin jäsenvaltiot voivat selviytyä vakautustoimistaan vaarantamatta EU:n rahoitusta, jolla tuetaan talouden elpymistä ja uudistustoimia; palauttaa mieliin, että komissio on esittänyt useita lainsäädäntöehdotuksia omien varojen järjestelmän uudistamiseksi, mutta tähän mennessä neuvosto ei ole keskustellut niistä vakavasti; korostaa tästä syystä pitävänsä tärkeänä uutta omia varoja käsittelevää korkean tason työryhmää. jonka olisi johdettava EU:n rahoituksen todelliseen uudistukseen;

124.  kehottaa komissiota ottamaan marraskuussa 2014 julkaistavassa vuotuisessa kasvuselvityksessä 2015 täysimääräisesti huomioon unionin talousarvion roolin eurooppalaista ohjausjaksoa koskevassa prosessissa ja korostamaan sitä sekä tarjoamaan tosiseikkoihin perustuvaa käytännön tietoa talousarvion käynnistävistä, kannustavista, synergisistä ja täydentävistä vaikutuksista kaikkiin julkisiin menoihin paikallisella, alueellisella ja jäsenvaltioiden tasolla;

125.  kehottaa lisäksi komissiota antamaan seuraavassa vuotuisessa kasvuselvityksessä kattavan kokonaiskuvan siitä, mitä on saatu aikaan talous- ja rahoituskriisistä selviytymiseksi Eurooppa-neuvoston kokouksessa 2012 hyväksytyn kasvu- ja työllisyyssopimuksen täytäntöönpanon avulla, ja tekemään uusia ehdotuksia roolista, joka EU:n talousarviolla voisi olla edistettäessä entistä enemmän älykästä, kestävää, osallistavaa ja resurssitehokasta sekä työpaikkoja luovaa kasvua;

126.  suhtautuu myönteisesti komission uuden puheenjohtajan sitoumukseen toteuttaa 5. joulukuuta 2012 laadittu komission etenemissuunnitelma ”Kohti todellista talous- ja rahaliittoa”; katsoo, että kaikkien lisärahoitusten tai -välineiden, kuten solidaarisuusmekanismin, on oltava kiinteä osa EU:n talousarviota mutta kuitenkin sovittujen monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien yläpuolella.

Sisämarkkinat

127.  vaatii luomaan todelliset energian sisämarkkinat, joiden avulla varmistetaan tasapuolinen markkinoille pääsy, korkeatasoinen kuluttajansuoja ja erityisesti pk-yritysten pääsy markkinoille;

128.  katsoo, että jäsenvaltioiden on lisättävä toimiaan julkishallintojensa uudenaikaistamiseksi saattamalla julkishallintoa koskevaan lainsäädäntöön liittyvät uudistuksensa päätökseen, tarjoamalla enemmän ja paremmin saavutettavia digitaalisia palveluja kansalaisille ja yrityksille, vähentämällä kustannuksia ja lisäämällä tehokkuutta sekä helpottamalla rajat ylittävää yhteistyötä ja panemalla täytäntöön julkishallintojen yhteentoimivuusperiaatteita; korostaa, että unionin julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevan lainsäädännön täysimääräinen ja nopea täytäntöönpano tarjoaisi hyvän tilaisuuden lisätä innovaatiota ja pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia sekä uudenaikaistaa julkishallintoa sekä keskus- että paikallishallinnon tasolla parantamalla julkisten menojen ja investointien laatua ja lisäämällä niiden tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä;

Ympäristöpolitiikka:

129.  painottaa, että EU:n talouksien viherryttäminen edistää pitkän aikavälin kasvua, joka kestää kriisitkin, ja että se lisää kilpailukykyä ja synnyttää työpaikkoja sekä parantaa EU:n energiavarmuutta ja energiaomavaraisuutta; katsoo, että vihreää taloutta olisi pidettävä merkittävänä talouskehityksen edistäjänä;

130.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille, komissiolle, kansallisille parlamenteille ja Euroopan keskuspankille.

(1)

EUVL L 306, 23.11.2011, s. 12.

(2)

EUVL L 306, 23.11.2011, s. 41.

(3)

EUVL L 306, 23.11.2011, s. 8.

(4)

EUVL L 306, 23.11.2011, s. 33.

(5)

EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.

(6)

EUVL L 306, 23.11.2011, s. 1.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0240.

(8)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0036.

(9)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0130.

(10)

EUVL L 140, 27.5.2013, s. 11.

(11)

EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1.

(12)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0129.

(13)

EUVL C 51 E, 22.2.2013, s. 101.

(14)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0043.

(15)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0130.

(16)

Eurofound (2012), "NEETs: young people not in employment, education or training: characteristics, costs and policy responses in Europe", Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxembourg.


BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (30.9.2014)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta:

vuoden 2014 painopisteiden täytäntöönpano

(2014/2059(INI))

Valmistelija(*): Nils Torvalds

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa jälleen kerran EU:n talousarvion tärkeää asemaa kestävän kasvun edistämisessä, työpaikkojen luomisessa ja makrotalouden epätasapainon sekä sosiaalisen eriarvoisuuden korjaamisessa EU:ssa; palauttaa erityisesti mieliin, että vaikka EU:n talousarvion rooli investointien alullepanijana jätettäisiin huomiotta, noin 60 prosenttia siitä kohdistetaan suoraan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen; painottaa lisäksi, että monet vuosien 2014–2020 ohjelmat käsittävät innovatiivisia rahoitusvälineitä, joilla voi olla ratkaiseva asema sekä julkisten että yksityisten investointien tukemisessa jäsenvaltioissa, erityisesti mitä tulee pitkäaikaisiin investointeihin, jotka on laajalti tunnustettu keskeiseksi poliittiseksi painopisteeksi;

2.  muistuttaa, että uuden monivuotisen rahoituskehyksen alkuvaiheessa on tarpeen panna nopeasti ja tehokkaasti täytäntöön uudet ohjelmat sekä EU:ssa että jäsenvaltioissa, jotta nämä ohjelmat voivat osaltaan vaikuttaa talouden elpymisprosessiin; kehottaa erityisesti panemaan nopeasti täytäntöön monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisiin vuosiin kohdistetut etupainotetut ohjelmat, kuten Horisontti 2020, Cosme, Erasmus+ ja nuorisotyöllisyysaloite; korostaa, että näillä ohjelmilla on vipuvaikutus sekä synerginen ja katalyyttinen asema suhteessa kansallisiin investointeja koskeviin toimintapolitiikkoihin sekä kasvun ja työpaikkojen luomiseen; korostaa tarvetta käynnistää nopeasti vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikka (jo allekirjoitetut kumppanuussopimukset, toimintaohjelmien hyväksyminen ja ennakkorahoituksen maksaminen); painottaa jälleen kerran koheesiopolitiikan potentiaalista merkitystä kasvun ja työpaikkojen luomisen tukemisessa koko EU:n alueella; kehottaa jäsenvaltioita tässä yhteydessä varmistamaan, että EU:n rahoitus ohjataan aina kun se on mahdollista hankkeisiin, joilla edistetään uusien työpaikkojen luomista erityisesti nuorille sekä kestävää kehitystä ja kilpailukykyä; on erittäin huolestunut siitä, että maksattamatta olevat sitoumukset, joista suurin osa liittyy koheesiopolitiikkaan, ovat ennätyksellisellä tasolla, ja että tietyissä jäsenvaltioissa on suuri määrärahojen peruuntumisriski edellisen ohjelmakauden rahoituksen osalta;

3.  tukee EU:n nuorisotakuuta ja nuorisotyöllisyysaloitetta olennaisina keinoina torjua dramaattisen korkeaa nuorisotyöttömyyttä; suhtautuu myönteisesti komission viimeaikaisiin toimiin avustaa jäsenvaltioita nuorisotyöllisyysaloitteesta rahoitettujen toimenpiteiden nopeassa ohjelmasuunnittelussa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota varmistamaan näiden ohjelmien asianmukaisen, tehokkaan, nopean ja oikea-aikaisen täytäntöönpanon;

4.  korostaa, että EU:n työpaikkojen, kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen edellyttää, että arvoketjujen muodostumista EU:ssa edistetään ja että EU:ssa toimivat yritykset, pk-yritykset mukaan luettuna, liitetään entistä kiinteämmin arvoketjujen kaikkiin tasoihin; muistuttaa, että tällaisten toimintatapojen olisi katettava kaikenkokoiset yritykset ja niillä olisi edistettävä tuotantoketjun säilymistä Euroopassa ja tuettava aloja, joiden kasvumahdollisuudet ovat hyvät ja joilla keskitytään erityisesti innovointiin, taitoihin, kestävyyteen, yrittäjyyteen ja luovuuteen, sekä mahdollistettava riittävä kasvu ja vauraus työpaikkojen luomiseksi;

5.  korostaa, että aikana, jolloin monet jäsenvaltiot ovat suuresti riippuvaisia yhdestä energiantoimittajasta, mukaan luettuina kuusi Venäjän maakaasusta täysin riippuvaista jäsenvaltiota, työpaikkojen edistäminen ja turvaaminen edellyttää myös sitä, että vähennetään EU:n alttiutta energia-alan ulkoisille häiriöille, kuten meneillään oleva Ukrainan kriisi osoittaa; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti 26.–27. kesäkuuta 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiin ja toivoo, että niitä täydennetään viimeistään lokakuussa 2014 kunnianhimoisilla keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteillä, joilla parannetaan EU:n energiavarmuutta;

6.  korostaa, että kauden 2014–2020 maksumäärärahojen tiukat enimmäismäärät ovat edelleen EU:n talousarvion keskeinen ongelma, jolla on kielteisiä vaikutuksia talouden elpymiseen, koska maksuviivästykset ovat haitallisia ensisijaisesti välittömille edunsaajille; muistuttaa, että täytäntöönpanoa ajatellen on tarpeellista varmistaa maksumäärärahojen oikea-aikainen ja hallittu kehitys, jotta voidaan samanaikaisesti käyttää aiemmista sitoumuksista ja ennakkorahoituksesta peräisin olevia maksumäärärahoja, jotta uudet ohjelmat voidaan käynnistää viipymättä ja jotta maksattamatta olevia sitoumuksia ei jouduta siirtämään epätavallisen paljon vuoden 2015 talousarvioon; kehottaa tässä yhteydessä neuvostoa hyväksymään täysimääräisesti komission tekemän lisätalousarvioesityksen nro 3/2014, jotta EU:n talousarviolla on mahdollisimman suuri vaikutus investointien käytännön toteutumiseen; huomauttaa, että jos lisätalousarvioesitykset nro 2, 3 ja 4 hyväksytään ilman muutoksia, tämä merkitsisi ainoastaan 106 miljoonan euron vaikutusta talousarvioon ylimääräisinä BKTL-osuuksina, jotka jäsenvaltioiden on asettava saataville, jotta voidaan varmistaa maksumäärärahojen riittävä taso vuonna 2014 unionin nykyisten oikeudellisten velvoitteiden kattamiseksi; korostaa päättäväisyyttään jatkaa maksuja ja maksattamatta olevia määriä koskevan yleistilanteen seuraamista ja käyttää täysin hyödyksi kaikkia monivuotisen rahoituskehyksen ja asiaan liittyvän toimielinten sopimuksen sisältämiä joustavuuskeinoja; korostaa, että EU:n talousarvion toistuvaa maksukriisiä on tarkasteltava kestävällä tavalla, kun seuraava komissio, joka astuu virkaan 1. marraskuuta 2014, käynnistää mahdollisimman pian vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen vaalien jälkeisen tarkistuksen;

7.  pitää valitettavana, että jäsenvaltiot aliarvioivat edelleen EU:n talousarvion asemaa ja merkitystä talouden hallinnan ja talousarvion koordinoinnin vahvistamisessa koko unionissa, ja toteaa siksi jäsenvaltioille, ettei niiden tulisi pitää maksuosuuttaan EU:n talousarviosta vakautustoimiensa mukautettavana suureena eikä pyrkiä keinotekoisesti vähentämään kasvua edistäviä EU:n talousarvion menoja korkeimmalla tasolla tekemiensä poliittisten sitoumusten vastaisesti; kehottaa jälleen komissiota ottamaan täysimääräisesti huomioon tämän toistuvan ja vaarallisen suuntauksen, kun se arvioi jäsenvaltioiden talousarviosuunnitelmia, ja ehdottamaan konkreettisia toimia suuntauksen muuttamiseksi; katsoo, että EU-tason rahoituksella voidaan päinvastoin saada aikaan säästöjä jäsenvaltioiden talousarvioissa;

8.  muistuttaa näkemyksestään, jonka mukaan jäsenvaltioiden taloudellista tilannetta voidaan helpottaa unionin talousarvion rahoittamista koskevan uuden omien varojen järjestelmän avulla, sillä se vähentää BKTL:oon perustuvia maksuosuuksia, jolloin jäsenvaltiot voivat selviytyä vakautustoimistaan vaarantamatta EU:n rahoitusta, jolla tuetaan talouden elpymistä ja uudistustoimia; palauttaa mieliin, että komissio on esittänyt useita lainsäädäntöehdotuksia omien varojen järjestelmän uudistamiseksi, mutta tähän mennessä neuvosto ei ole keskustellut niistä vakavasti; korostaa tästä syystä pitävänsä tärkeänä uutta omia varoja käsittelevää korkean tason työryhmää. jonka olisi johdettava EU:n rahoituksen todelliseen uudistukseen;

9.  kehottaa komissiota ottamaan marraskuussa 2014 julkaistavassa vuotuisessa kasvuselvityksessä 2015 täysimääräisesti huomioon unionin talousarvion roolin eurooppalaista ohjausjaksoa koskevassa prosessissa ja korostamaan sitä sekä tarjoamaan tosiseikkoihin perustuvaa käytännön tietoa talousarvion käynnistävistä, kannustavista, synergisistä ja täydentävistä vaikutuksista kaikkiin julkisiin menoihin paikallisella, alueellisella ja jäsenvaltioiden tasolla;

10. kehottaa lisäksi komissiota antamaan seuraavassa vuotuisessa kasvuselvityksessä kattavan kokonaiskuvan siitä, mitä on saatu aikaan talous- ja rahoituskriisistä selviytymiseksi Eurooppa-neuvoston kokouksessa 2012 hyväksytyn kasvu- ja työllisyyssopimuksen täytäntöönpanon avulla, ja tekemään uusia ehdotuksia roolista, joka EU:n talousarviolla voisi olla edistettäessä entistä enemmän älykästä, kestävää, osallistavaa ja resurssitehokasta sekä työpaikkoja luovaa kasvua;

11. suhtautuu myönteisesti komission uuden puheenjohtajan sitoumukseen toteuttaa 5. joulukuuta 2012 laadittu komission etenemissuunnitelma ”Kohti todellista talous- ja rahaliittoa”; katsoo, että kaikkien lisärahoitusten tai -välineiden, kuten solidaarisuusmekanismin, on oltava kiinteä osa EU:n talousarviota mutta kuitenkin sovittujen monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien yläpuolella.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

29.9.2014

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

28

3

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jean-Paul Denanot, Gérard Deprez, Valdis Dombrovskis, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Esteban González Pons, Ingeborg Gräßle, Heidi Hautala, Monika Hohlmeier, Kaja Kallas, Bernd Kölmel, Vladimír Maňka, Clare Moody, Siegfried Mureşan, Victor Negrescu, Paul Rübig, Patricija Šulin, Eleytherios Synadinos, Indrek Tarand, Marco Valli, Monika Vana, Daniele Viotti, Marco Zanni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pablo Echenique, Anneli Jäätteenmäki, Zbigniew Kuźmiuk, Ivan Štefanec, Claudia Tapardel, Nils Torvalds, Derek Vaughan, Anders Primdahl Vistisen, Flavio Zanonato, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Edouard Martin


TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.10.2014)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuoden 2014 painopisteiden täytäntöönpano

(2014/2059(INI))

Valmistelija (*): Sergio Gutiérrez Prieto

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – Työjärjestyksen 54 artikla

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–    ottaa huomioon 14. syyskuuta 2011(1) ja 16. tammikuuta 2014(2) antamansa päätöslauselmat asunnottomuutta koskevasta EU:n strategiasta,

A.  toteaa, että talouskriisi ja negatiivinen kasvu ovat jatkuneet jo kuusi vuotta, mutta talous on hitaasti elpymässä, ja tämän suuntauksen odotetaan leviävän kaikkiin jäsenvaltioihin vuoteen 2015 mennessä; toteaa, että komission ennusteiden mukaan talouden elpyminen on yhä haurasta ja että uudistusten on jatkuttava, jotta kansalaisten työllisyys- ja sosiaalialan tarpeet saadaan täytettyä ja tuottavuus ja kilpailukyky palautettua; huomauttaa komission toteavan, että sosiaalinen tilanne on heikentynyt eri puolilla EU:ta, työttömyys on noussut ennennäkemättömiin lukuihin ja eroavuudet alueiden ja jäsenvaltioiden välillä ovat lisääntymässä; katsoo, että toimenpiteet tämän työllisyys- ja sosiaalisen tilanteen korjaamiseksi edistäisivät kilpailukykyä ja kasvunäkymiä;

B.   ottaa huomioon, että lievästä alenemisesta huolimatta EU:n työttömyys- ja nuorisotyöttömyysluvut ovat edelleen hälyttävän korkeat (25,005 miljoonaa työtöntä koko EU:ssa kesäkuussa 2014 ja 5,06 miljoonaa työtöntä nuorta koko EU:ssa heinäkuussa 2014); toteaa lisäksi, että erot jäsenvaltioiden työttömyys- ja nuorisotyöttömyysasteessa (5 prosentin työttömyysaste Itävallassa mutta 27,3 prosentin Kreikassa; 9,3 prosentin nuorisotyöttömyys Itävallassa, mutta 53,8 prosentin Espanjassa) ovat merkittävä riski paitsi EU:n talouden vakauden myös sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta;

C.  ottaa huomioon, että komissio on pannut merkille, että monet jäsenvaltiot ovat jo käynnistäneet merkittäviä uudistuksia, joita ovat muun muassa aktiivisen työmarkkinapolitiikan vahvistaminen ja sen tehokkuuden parantaminen sekä vastaanottavaisen liiketoimintaympäristön luominen;

D.  toteaa, että komissio on huomauttanut innovoinnin, tutkimuksen ja kehityksen asemasta lisäarvon synnyttämisessä ja että erityisesti tietoperustaiset alat kärsivät lisääntyvistä ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuusongelmista;

E.   toteaa, että työmarkkinoiden pirstoutuminen on nykyisin yksi merkittävimmistä jäsenvaltioiden ja eri alojen välisen eriarvoisuuden aiheuttajista; toteaa, että tästä ovat osoituksena erot työllistymismahdollisuuksissa (muun muassa korkeat kynnykset työn saamiseksi), työoloissa ja palkoissa, jotka ovat joskus riittämättömät kohtuullisen elintason takaamiseksi, sekä matalan ja korkean osaamistason työn välisen polarisaation lisääntyminen, mikä voi estää liikkuvuutta työmarkkinoilla; toteaa, että uudistuksia tarvitaan yhä, jotta tällainen pirstoutuneisuus saadaan poistettua;

F.   toteaa, että vähimmäispalkan määritteleminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan;

G.  toteaa, että EU:n työoloja, syrjintää ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva lainsäädäntö suojelee työntekijöitä hyväksikäytöltä ja syrjinnältä ja auttaa esimerkiksi naisten ja vammaisten henkilöiden kaltaisten ryhmien integroinnissa työmarkkinoille; toteaa, että työtapaturmien ja työstä aiheutuvien terveysongelmien kustannuksiksi on arvioitu 2,6–3,8 prosenttia BKT:stä ja että arvioiden mukaan yritykset saavat jokaista terveyttä ja turvallisuutta koskevien vaatimusten täytäntöönpanoon käytettyä euroa vastaan 2,2 euroa;

H.  toteaa, että talous- ja rahoituskriisi on nostanut esiin julkisen talouden haavoittuvaisuuden joissakin jäsenvaltioissa;

I.    ottaa huomioon, että kriisin voittamiseksi jotkin jäsenvaltiot ovat supistaneet rajusti julkista talouttaan juuri samaan aikaan, kun sosiaalisen suojelun tarve on lisääntynyt työttömyyden kasvun vuoksi; toteaa, että kansallisten sosiaaliturvamäärärahojen riittävyyttä on lisäksi koetellut se, että maksut ovat vähentyneet sen jälkeen, kun monet ovat jääneet työttömiksi tai palkkoja on alennettu, joten eurooppalainen sosiaalinen malli on todella vaarassa;

J.    huomauttaa komission myöntäneen, että säästötoimet, joihin ryhdyttiin kriisin ja useiden EU:n jäsenvaltioiden vakavan taloustilanteen vuoksi, ovat vaikuttaneet kielteisesti talouskasvuun ja sosiaalisiin asioihin kuten komissio on todennut 2. kesäkuuta 2014 antamassaan tiedonannossa (COM(2014)0400); "Kriisin ja sen vuoksi toteutettujen toimenpiteiden vaikutukset taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen näkyvät myös epätasa-arvoisuuden lisääntymisenä. Tiettyjen työttömyyden muotojen rakenteellinen luonne, terveydenhuoltopalvelujen ja koulutuksen saatavuuden rajoittaminen ja eräät veroetuuksien uudistukset saattavat aiheuttaa suhteetonta rasitusta yhteiskunnan haavoittuvampiin osiin."

K.  toteaa, että SEUT-sopimuksen 9 artiklan mukaisesti ”unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset”; katsoo, että on tärkeää panna tämä horisontaalinen lauseke riittävästi täytäntöön kaikilla politiikanaloilla SEU-sopimuksen 3 artiklan tavoitteiden saavuttamiseksi; toteaa, että SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaisesti ”edistääkseen koko unionin sopusointuista kehitystä unioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään maaseutuun, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, sekä saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin”;

L.   ottaa huomioon, että ainoastaan 7,5 miljoonaa henkeä eli 3,1 prosenttia unionin työvoimasta on tätä nykyä töissä toisessa jäsenvaltiossa ja että nuoret liikkuvat kaikkein todennäköisimmin;

M.  toteaa, että kriisin seurauksena pk-yritykset ja mikroyritykset kärsivät äärimmäisen suurista rahoituksen saantiin liittyvistä kustannuksista ja vaikeuksista, mikä vaikeuttaa niiden mahdollisuuksia kasvaa ja luoda työpaikkoja; toteaa, että komission ja jäsenvaltioiden on näin ollen tuettava pk-yritysten kehitystä, jotta voidaan edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa talouskasvua ja laadukkaita työpaikkoja EU:ssa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti;

1.   pitää myönteisenä, että vuoden 2014 maakohtaisten suositusten painopiste on siirtynyt pelkästä julkisen talouden vakauttamisesta siihen, että lujitetaan kestävän kasvun ja työllisyyden edellytyksiä; muistuttaa, että nykyisessä vakaus- ja kasvusopimuksessa on vielä liikkumavaraa, jonka tarkoituksena on helpottaa talouskasvua EU:ssa, ja että jäsenvaltioiden erilaiset talous- ja sosiaaliset tilanteet on otettava huomioon;

2.   suhtautuu myönteisesti komission toteamukseen siitä, että julkisen talouden vakauttamisen on jatkuttava kasvulle suotuisalla ja eriytetyllä tavalla, jonka ansiosta jäsenvaltiot voivat kasvuun ja työpaikkojen luomiseen investoimisen lisäksi torjua suurta velkaantumista, työttömyyttä ja väestön ikääntymisen aiheuttamia haasteita;

3.   korostaa vihreän talouden tarjoamia työllistämismahdollisuuksia, koska siinä voitaisiin komission arvioiden mukaan luoda vuoteen 2020 mennessä viisi miljoonaa työpaikkaa pelkästään energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian aloilla, jos toteutetaan kunnianhimoista ilmasto- ja energiapolitiikkaa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan investointien riittävän tason näillä aloilla ja ennakoimaan työntekijöiden tulevia osaamistarpeita; kehottaa komissiota sisällyttämään vihreän talouden työllistämismahdollisuuksien hyödyntämisen yhdeksi keskeiseksi painopisteeksi vuoden 2015 vuotuiseen kasvuselvitykseen;

4.   suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio ottaa huomioon kansallisista uudistusohjelmista ilmi käyvät jäsenvaltioiden väliset erot, mutta kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota alueisiin, jotka kärsivät pysyvistä luontoon tai väestörakenteeseen liittyvistä haitoista, erityisesti varoja osoitettaessa;

5.   muistuttaa komission todenneen, että "korkea työttömyysaste ja sosiaalinen ahdinko murentavat Euroopan inhimillistä ja sosiaalista pääomaa, mikä vaatii määrätietoisia toimia pidemmällä aikavälillä" (COM(2014)0400); kehottaa uutta komissiota ottamaan sosiaaliset ja työllisyyttä koskevat sitoumukset täysimääräisesti huomioon talousarviossa ja saattamaan ne sosiaalisia investointeja koskevan paketin tavoitteiden mukaisiksi;

6.   korostaa, että sosiaali- ja työllisyyspolitiikkoja ei pitäisi tarkastella ainoastaan kustannusnäkökulmasta, vaan huomioon olisi otettava myös työmarkkinoiden rakenneuudistukset ja pitkän aikavälin hyödyt, jotta voidaan pitää yllä yhteiskuntaa ja kansalaisia varten tehtäviä investointeja ja saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet sekä suojella jäsenvaltioiden ja koko EU:n tulevaisuutta ja vakautta;

7.   korostaa, että vaikka palkat ovat tärkeä muuttuja euroalueen makrotaloudellisen epätasapainon korjaamisessa, ne eivät ole ainoastaan talouden säätelyn työkalu vaan ennen kaikkea tuloja, joita työntekijät tarvitsevat elääkseen; kehottaa komissiota varmistamaan, että palkkoja koskevat suositukset eivät lisää työssäkäyvien köyhyyttä tai palkkoihin liittyvää eriarvoisuutta jäsenvaltioissa tai aiheuta vahinkoa matalatuloisille ryhmille;

8.   on erittäin huolestunut siitä, että EU on kaukana Eurooppa 2020 -strategian työllisyyttä koskevien ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamisesta ja että erityisesti köyhyyden vähentämistä koskevan tavoitteen saavuttamisesta ollaan jäljessä, kun otetaan huomioon, että köyhyydessä elävien ihmisten määrä on vähentymisen sijasta kasvanut 10 miljoonalla vuosien 2010 ja 2012 välisenä aikana; kehottaa uutta komissiota omaksumaan johdonmukaisen lähestymistavan ja pyytämään jäsenvaltioita raportoimaan välittömästi kansallisesta edistymisestä Eurooppa 2020 -strategian suhteen; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan kansallisissa uudistusohjelmissaan hyvin määritellyt kansalliset strategiat, joiden avulla ne voivat edistyä Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa erityisesti köyhyyden vähentämisen osalta;

9.   pyytää koordinoimaan etukäteen eurooppalaisen ohjausjakson ja erityisesti vuotuisen kasvuselvityksen ja maakohtaisten suositusten osana suositeltavia vero-, talous- ja sosiaalipolitiikkoja;

10. panee merkille komission tekemän työn talous- ja rahaliiton ”sosiaalisen pilarin” osalta osana prosessia, jossa integroidaan sosiaalinen ulottuvuus talouden ohjausmekanismien nykyiseen rakenteeseen; kehottaa jatkamaan tätä kunnianhimoisemmalla tavalla, jotta voidaan vähentää työttömyyttä, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä sekä torjua sosiaalinen polkumyynti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita mukauttamaan eurooppalaisen ohjausjaksoprosessin aikana toteutetut taloutta koskevat toimenpiteet Eurooppa 2020 -strategian sosiaalisiin tavoitteisiin ja perussopimuksissa säädettyihin sosiaalisiin periaatteisiin;

11. on tyytyväinen siihen, että komissio käytti tämänvuotisissa maakohtaisissa suosituksissa, erityisesti viittauksissa työttömyys- ja nuorisotyöttömyysasteisiin ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuuksiin, uutta työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua; toteaa, että nämä indikaattorit ovat puhtaasti analyyttisiä; pyytää sisällyttämään tulostauluun täydentäviä indikaattoreita, kuten työn laadun, lapsiköyhyyden, terveydenhuollon saatavuuden ja asunnottomuuden indeksin; kehottaa antamaan näiden indikaattoreiden tosiasiallisesti vaikuttaa koko eurooppalaiseen ohjausjaksoprosessiin;

12. kehottaa komissiota ja neuvostoa parantamaan edelleen indikaattoreita, joilla valvotaan Eurooppa 2020 -strategian sosiaalista sekä ympäristö- ja innovaatioulottuvuutta osana eurooppalaista ohjausjaksoa; kehottaa komissiota jatkamaan keskustelua työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreiden määrästä ja kehittämisestä, kun otetaan huomioon, että EU:n taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat ovat saman kolikon kaksi puolta, ja että niillä molemmilla on keskeinen rooli EU:n kehityksessä;

13. toistaa kehotuksensa järjestää tarvittaessa euroryhmän työllisyys- ja sosiaaliministerien kokous ennen euroalueen huippukokouksia, jotta varmistetaan, että sosiaalialaa ja työllisyyttä koskevat huolenaiheet otetaan paremmin huomioon euroalueen viranomaisten keskusteluissa ja päätöksissä, ja jotta nämä asiat tuodaan keskusteluun euroalueen valtion- ja hallitusten päämiesten kokouksissa; uskoo myös työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston sekä talous- ja rahoitusasioiden neuvoston yhteisten kokousten merkitykseen yhtenäisen kannan aikaan saamiseksi tarvittaessa;

14. pitää myönteisenä, että komissio myöntää, että julkisen talouden vakauttamista koskevilla toimilla, joihin ryhdyttiin joidenkin jäsenvaltioiden kestävyyden takaamisen lisäksi myös koko EU:n talouden kestävyyden takaamiseksi, on ollut ankarat ja kauaskantoiset vaikutukset työllisyyteen ja sosiaaliseen tilanteeseen EU:ssa; kehottaa tehostamaan toimia perussopimuksissa ja EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettujen työllisyyttä koskevien ja sosiaalisten velvoitteiden täyttämiseksi; kehottaa EU:n perusoikeusvirastoa arvioimaan perusteellisesti näiden toimien vaikutusta perusoikeuksiin ja antamaan suosituksia, jos peruskirjan määräyksiä rikotaan;

Työllisyys

15. suhtautuu myönteisesti puheenjohtajavaltio Italian aikeisiin, sellaisena kuin ne on esitetty 30. elokuuta 2014 järjestetyn Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen päätelmissä, järjestää valtion- tai hallitusten päämiesten kokous työllisyydestä ja erityisesti nuorisotyöllisyydestä;

16. pitää myönteisenä edellä mainittua työttömyysasteiden pienenemistä joissakin jäsenvaltioissa; muistuttaa kuitenkin, että Eurooppa 2020 -strategiassa todetaan nimenomaan, että luku, jota on seurattava, on työllisyysaste, ja pitää valitettavana, että nykyiset työllisyysastetta kuvaavat indikaattorit eivät kuvasta kaikkien EU:n työmarkkinoiden todellisuutta;

17. panee merkille, että komissio kiinnittää huomiota rakenneuudistusten tarpeeseen kasvun ja työpaikkojen puite-edellytysten parantamiseksi erityisesti korkean työttömyyden aikoina ja että monia eri mahdollisuuksia voidaan avata sekä kansallisella että EU:n tasolla saattamalla sisämarkkinat valmiiksi;

18. kehottaa uutta komissiota tekemään työllisyyden elpymisestä ehdottoman ensisijaisen tavoitteen siten, että se laatii kasvua ja laadukkaiden työpaikkojen luomista koskevan kunnianhimoisen ja kokonaisvaltaisen strategian ja ottaa tähän työhön mukaan kaikki uudet komission jäsenet; katsoo, että tässä tarkoituksessa työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavan komission jäsenen olisi laadittava suunnitelma, joka käsittää kaikki toimintalohkot ja johon sisällytetään konkreettisia toimia laadukkaan työllisyyden lisäämiseksi;

19. katsoo, että EU:n kilpailukykyä ei voida palauttaa pelkästään kustannuksia leikkaamalla vaan sen ohella on lisättävä tutkimukseen ja kehittämiseen, koulutukseen, osaamiseen ja resurssitehokkuuden kasvattamiseen tehtäviä investointeja; pyytää joustavoittamaan työmarkkinoita ja lisäämään niiden dynaamisuutta, jotta ne pystyvät sopeutumaan taloustilanteen häiriöihin ilman joukkoirtisanomisia ja kohtuuttomia palkkamukautuksia; muistuttaa, että monien työntekijöiden ostovoima on heikentynyt merkittävästi EU:ssa, kotitalouksien tulot ovat laskeneet ja kotimainen kysyntä lamaantunut; huomauttaa, että taloutemme välttämättömän kilpailukyvyn palauttamiseksi EU:n on harkittava myös strategioita, joissa keskitytään muihin tuotantokustannuksiin, hintakehitykseen ja voittomarginaaleihin sekä monialaisiin toimiin, joilla edistetään innovointia, tuottavuutta ja huippuosaamista;

20. on huolestunut jatkuvasti lisääntyvästä vaurauteen ja tuloihin liittyvästä eriarvoisuudesta, joka heikentää ostovoimaa ja kotimaista kysyntää sekä reaalitalouteen tehtäviä investointeja; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään kansallisiin uudistusohjelmiinsa toimenpiteitä tämän eriarvoisuuden vähentämiseksi, jotta voidaan lisätä kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

21. korostaa, että verotaakkaa on siirrettävä työstä muihin kestäviin verotusmuotoihin, jotta voidaan edistää kasvua ja työpaikkojen luomista;

22. suhtautuu myönteisesti komission maakohtaisiin suosituksiin ympäristöverotuksen alalla ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön nämä suositukset samalla kun ne varmistavat, että siitä hyötyvät erityisesti matalapalkkaiset henkilöt; korostaa, että siirtymisellä työn verottamisesta ympäristöverotukseen sekä ympäristölle haitallisten tukien vaiheittaisella poistamisella on talousarvioon, työllisyyteen, sosiaalisiin asioihin ja ympäristöön liittyviä myönteisiä vaikutuksia; kehottaa komissiota asettamaan ympäristöverotuksen painopistealueeksi tulevassa vuotuisessa kasvuselvityksessä;

23. on huolestunut siitä, että euroalueen taloudellinen pirstoutuminen vaarantaa joissakin tapauksissa pk-yritysten kasvun ja kestävyyden; vaatii palauttamaan talouden luotonantovalmiudet, joiden avulla pk-yritykset voivat investoida ja luoda työpaikkoja, sekä helpottamaan yrittäjäksi alkamista pk-yrityksissä ja pk-yritysten osallistumista COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelmien kaltaisiin ohjelmiin;

24. kehottaa jäsenvaltioita poistamaan tarpeettomia hallinnollisia rasitteita ja byrokratiaa itsenäisiltä ammatinharjoittajilta, mikroyrityksiltä ja pk-yrityksiltä sekä helpottamaan yritysten perustamisedellytyksiä;

25. pyytää komissiota pikaisesti antamaan SEUT-sopimuksen 9 artiklan pohjalta konkreettisen muodon luvatulle 300 miljardin euron investointisuunnitelmalle ja kehottaa arvioimaan, onko tämä summa riittävä palauttamaan EU:n täydet mahdollisuudet kasvuun, kilpailukykyyn ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseen;

26. pitää myönteisenä, että komissio kehottaa koko EU:n maakohtaisia suosituksia käsittelevässä yleistiedonannossaan investoimaan enemmän T&K-toimintaan, innovointiin, koulutukseen, osaamiseen ja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan sekä energiaan, liikenteeseen ja digitaalitalouteen;

27. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita lujittamaan EU:n teollisuutta harjoittamalla entistä joustavampaa kilpailupolitiikkaa kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämiseksi sekä laatimalla ekologisen ja digitaalisen siirtymäsuunnitelman; pyytää uudelleen komissiota laatimaan työmarkkinaosapuolia kuultuaan ehdotuksen säädökseksi työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan sekä rakennemuutoksen ennakoinnista ja hallitsemisesta, jotta voidaan varmistaa EU:n teollisuuden taloudellinen ja sosiaalisesti vastuullinen sopeutuminen muutoksiin siten, että työntekijöiden oikeudet turvataan asettamatta yrityksille, ja varsinkaan pk-yrityksille, kohtuutonta sääntelytaakkaa;

28. on huolestunut siitä, että monissa jäsenvaltioissa ja monilla aloilla on työpaikkojen katoamisen lisäksi havaittavissa työpaikkojen laadun rapautuminen, työllistymiskynnysten kohoaminen ja työelämän normien heikkeneminen; korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on toimittava kohdennetusti työpaikkojen laadun parantamiseksi, jotta työntekijöiden osaaminen ja työmarkkinoiden tarpeet voidaan sovittaa yhteen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan kohdennetusti siten, että pyritään ratkaisemaan lisäongelmat, joita osa-aikaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa oleminen muuten kuin omasta tahdosta, epävarmat työsuhteet (kuten nollatuntisopimukset), näennäinen itsenäisenä yrittäjänä toimiminen ja pimeän työn lisääntyminen aiheuttavat; suhtautuu siksi myönteisesti komission aloitteeseen pimeää työtä koskevasta eurooppalaisesta foorumista; pyytää jälleen jäsenvaltioita varmistamaan, että epävarmojen, määräaikaisten tai osa-aikaisten työsopimusten nojalla tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivilla henkilöillä on tietyt keskeiset oikeudet ja riittävä sosiaaliturva;

29. kehottaa komissiota varmistamaan, että sen poliittisen ohjauksen mukaisten työmarkkinauudistusten tarkoituksena on muun muassa vähentää segmentoitumista, edistää siirtymistä työpaikasta toiseen, lisätä haavoittuvien ryhmien osallistumista työmarkkinoille, vähentää työssäkäyvien köyhyyttä, edistää sukupuolten tasa-arvoa, vahvistaa epätyypillisessä työsuhteessa olevien työntekijöiden oikeuksia ja tarjota itsenäisille ammatinharjoittajille lisää sosiaaliturvaa;

30. huomauttaa, että EU:n työllisyys- ja sosiaalista tilannetta käsitelleessä vuoden 2013 vuosikertomuksessaan komissio korosti sosiaalisen suojelun menojen merkitystä turvana sosiaalisia riskejä vastaan; muistuttaa näiden automaattisten vakauttajien merkityksestä torjuttaessa epäsymmetrisiä häiriöitä, pyrittäessä välttämään kansallisten hyvinvointivaltioiden liiallista heikentämistä ja vahvistettaessa siten koko talous- ja rahaliiton kestävyyttä; kehottaa komissiota korostamaan maakohtaisissa suosituksissaan vahvojen automaattisten vakauttajien säilyttämisen merkitystä jäsenvaltioissa, kun otetaan huomioon niiden huomattava rooli sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ylläpitämisessä sekä kotimaisen kysynnän ja talouskasvun voimistamisessa; kehottaa uudelleen komissiota laatimaan vihreän kirjan automaattisista vakauttajista euroalueella;

31. panee merkille Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion Italian ohjelmassaan määrittelemän aikomuksen käynnistää keskustelu automaattisista vakauttajista EU:n tasolla ja kiinnittää siinä erityistä huomiota mahdolliseen työttömyystukijärjestelmän perustamiseen euroalueelle;

32. korostaa tässä yhteydessä aktiivisen ja osallistavan työmarkkinapolitiikan merkitystä strategisena työkaluna työllisyyden edistämiseksi; on erittäin huolestunut siitä, että useat jäsenvaltiot ovat vähentäneet aktiivisen ja osallistavan työmarkkinapolitiikan rahoitusta työttömyyden kasvusta huolimatta; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa aktiivisten työmarkkinatoimien kattavuutta ja tehokkuutta;

33. suhtautuu myönteisesti 15. toukokuuta 2014 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 573/2014/EU julkisten työvoimapalvelujen tehostetusta yhteistyöstä; panee merkille tammikuussa 2014 annetun ehdotuksen asetukseksi Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaalista (EURES); pyytää parlamenttia ja neuvostoa käsittelemään uudistusta pikaisesti, jotta EURES-portaalista voi tulla tehokas väline EU:n sisäisen työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi asetuksen (EU) N:o 1296/2013 säännösten mukaisesti ja monimuotoisuuden edistämiseksi; muistuttaa, että liikkuvuuden on oltava vapaaehtoista eikä se saa rajoittaa pyrkimyksiä luoda laadukkaita työ- ja harjoittelupaikkoja lähietäisyydellä; korostaa, että luotettavat ammatilliset tiedot muissa jäsenvaltioissa työskentelystä ja vallitsevista elinolosuhteista ovat ennakkoedellytys Euroopan talousalueen hyvälle toiminnalle;

34. toteaa, että yhä useammat työntekijät ja erityisesti nuoret lähtevät kotimaastaan muihin jäsenvaltioihin etsimään työtä; kehottaa komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa edistämään EU:n sisäistä työvoiman liikkuvuutta, jotta voidaan varmistaa vapaa liikkuvuus ja samalla taata yhdenvertaisen kohtelun periaate sekä turvata palkat ja sosiaaliturvan taso; kehottaa jokaista jäsenvaltiota luomaan sosiaaliset ja työolosuhteet, jotka ovat sopusoinnussa Eurooppa 2020 -strategian kanssa;

35. on huolestunut siitä, että luonnontieteisiin, teknologiaan, insinööritieteisiin ja matematiikkaan (STEM-tieteisiin) liittyvän osaamisen tarjonta ei kohtaa tällaista osaamista koskevan yritysten kysynnän kanssa tulevina vuosina, mikä vähentää EU:n työvoiman mukautumiseen ja kehittymiseen liittyviä valmiuksia; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan koulutusjärjestelmien ja myös elinikäisen oppimisen nykyaikaistamiseen ja erityisesti työssäoppimista sisältäviin koulutusjärjestelyihin sekä helpottamaan siirtymistä kouluista työelämään;

36. katsoo, että nuorten johtajuus-, esimies- ja yrittäjyystaitoja on parannettava, jotta uudet yritykset ja uusyritykset voivat hyötyä uusista markkinoista ja hyödyntää koko kasvupotentiaalinsa, niin että nuoret voivat ryhtyä työnantajiksi eivätkä ainoastaan työntekijöiksi;

37. toteaa, että pankkilainat ovat edelleen yleisin rahoituslähde EU:ssa; katsoo kuitenkin, että todellista hyötyä saadaan innovatiivisista ja muiden kuin pankkien välityksellä toteutetuista uusista rahoitusmuodoista, joita ovat joukkorahoitus, pk-yritysten bisnesenkelit, yksityishenkilöiden väliset lainajärjestelmät, mikroluotot, helposti saatavilla olevia mikroluottoja tarjoavat tahot ja muut välineet, joiden avulla voidaan tehdä tärkeitä investointeja, jotta aloittelevat yritykset voivat kasvaa ja luoda työpaikkoja;

38. pitää myönteisenä, että nuorisotyöttömyys on vähentynyt, mutta huomauttaa sen olevan vielä hälyttävällä tasolla: 22 prosenttia koko EU:ssa ja 23,1 prosenttia euroalueella; korostaa jäsenvaltioiden välisiä huolestuttavia eroja (7,8 prosenttia Saksassa ja Kreikassa 56,3 prosenttia huhtikuussa 2014); korostaa, että työhön liittyvä epävarmuus ja alityöllisyys ovat myös lisääntyneet, ja muistuttaa, että silloinkin kun nuoret löytävät työpaikan, monet heistä – keskimäärin 43 prosenttia nuorista ja 13 prosenttia aikuisista työntekijöistä – päätyvät epävarmoihin tai muuten kuin heidän omasta tahdostaan osa-aikaisiin työsuhteisiin; on huolestunut myös siitä, että työttömien ja asunnottomien nuorten määrä on kasvussa monissa eri jäsenvaltioissa;

39. pitää myönteisenä, että nuorisotakuu mainitaan useimmissa maakohtaisissa suosituksissa; kehottaa komissiota seuraamaan tarkasti vuoden 2014 maakohtaisissa suosituksissa määriteltyjä haasteita, jotka koskevat työtarjonnan laatua, puutetta aktiivisista toimista työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten saavuttamiseksi, työvoimaviranomaisten hallinnollisia valmiuksia ja kaikkien asianomaisten kumppaneiden tosiasiallisen sitoutumisen puutetta, ja määrittämään parhaita käytäntöjä, jotka voisivat toimia mittapuuna ohjelmien parantamisessa; kehottaa lisäämään avoimuutta täytäntöönpanon seurannassa ja pyrkimään kunnianhimoisemmin selvittämään tilannetta niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka eivät ole edistyneet tässä asiassa, ja käyttämään etupainotteista toteutusta paremmin; korostaa tässä yhteydessä, että nuorisotyöllisyysaloitetta olisi pidettävä kannustimena kaikille jäsenvaltioille käyttää Euroopan sosiaalirahastoa laajempien nuorille suunnattujen, erityisesti köyhyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevien, hankkeiden rahoittamiseen;

40. kehottaa komissiota ehdottamaan eurooppalaista kehystä, jossa otetaan käyttöön nuorisotakuiden täytäntöönpanoa koskevia vähimmäisvaatimuksia, mukaan luettuina laadukkaat harjoittelu- ja työpaikat, kohtuullinen palkka nuorille, työnvälityspalvelujen saatavuus ja mahdollisuus käyttää työhön liittyviä oikeuksia, ja jonka piiriin kuuluvat 25–30-vuotiaat nuoret; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään käytettävissä olevat määrärahat tehokkaasti ja panemaan nuorisotakuut viipymättä täytäntöön; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tekemään nuorisotakuusta ensisijaisen tavoitteen, kun otetaan huomioon, että budjettimäärärahat on keskitetty erityisesti kahdelle ensimmäiselle vuodelle; kehottaa korottamaan käytettävissä olevia määrärahoja monivuotisen rahoituskehyksen luvatun väliarvioinnin yhteydessä pitäen mielessä, että Kansainvälisen työjärjestön arvion mukaan euroalueen nuorisotyöttömyysongelman ratkaisemiseen tarvitaan 21 miljardia euroa; pitää tätä korotusta tarpeellisena investointina, kun otetaan huomioon nuorisotyöttömyydestä aiheutuvat valtavat 153 miljardin euron vuotuiset taloudelliset tappiot, jotka vastaavat 1,2:ta prosenttia EU:n BKT:stä (Eurofound, 2012)(3);

41. korostaa sen merkitystä, että painotetaan käytännön taitoja ja työssäoppimista sisältävää koulutusta, minkä avulla edistetään nuorten työllistettävyyttä;

42. kehottaa jäsenvaltioita lisäämään yritysten ja koulutusalan välistä yhteistyötä kaikilla tasoilla;

43. panee merkille maaliskuussa 2014 harjoittelun laatupuitteista annetun neuvoston suosituksen, jonka tarkoituksena on ehkäistä nuorten työntekijöiden syrjintää ja hyväksikäyttöä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osana eurooppalaista ohjausjaksoa sisällyttämään nämä suositukset kansallisiin uudistusohjelmiin ja maakohtaisiin suosituksiin;

44. panee huolestuneena merkille, että naisten työttömyysaste (11,7 prosenttia euroalueella ja 10,4 prosenttia koko EU:ssa) on korkeampi kuin kokonaistyöttömyysaste (11,5 prosenttia euroalueella ja 10,2 prosenttia koko EU:ssa); pyytää sen vuoksi laatimaan laadukkaiden työpaikkojen luomista koskevia suunnitelmia, joihin sisältyy naisiin kohdennettuja toimenpiteitä; kehottaa valtavirtaistamaan sukupuolinäkökulman suosituksissa ja huomauttaa, että sukupuolten tasa-arvon ja naisten työmarkkinoille osallistumisen lisäämistä ei saa vaarantaa muilla suosituksilla; pyytää antamaan erityisiä suosituksia sukupuolten palkka- ja eläke-eron pienentämiseksi, sillä se jarruttaa taloutta ja kilpailukykyä ja on myös osoitus yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta;

45. pitää myönteisinä suosituksia, joissa on käsitelty naisten vähäistä osallistumista työelämään; kehottaa komissiota sisällyttämään seuraavaan vuotuiseen kasvuselvitykseen työllisyyslukuja pitemmälle ulottuvan laajemman sukupuolten tasa-arvonäkökulman; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan työmarkkinoiden eriytymiseen ja hoitovastuiden epätasaiseen jakautumiseen; vaatii kohtuuhintaisia ja laadukkaita julkisia lasten ja huollettavien henkilöiden hoitopalveluja, joiden avulla heitä hoitavat henkilöt, erityisesti naiset, voivat palata työelämään ja jotka auttavat työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisessa;

46. kehottaa jäsenvaltiota kiinnittämään erityistä huomiota heikommassa asemassa olevien ryhmien suureen työttömyyteen ja asettamaan etusijalle työmarkkinoille pääsyn ja sijoittumisen sekä sisällyttämään työmarkkinoille pääsyä ja sinne sijoittumista koskevat toimet kaikkeen unionin politiikkaan, koska työpaikka on avain onnistuneeseen integroitumiseen;

47. on erittäin huolestunut siitä, että pitkäaikaistyöttömyys ja ikääntyneiden työttömyys ovat yleistyneet ja että työmarkkinoille palaaminen on näissä ryhmissä entistä vaikeampaa; pyytää jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti Euroopan sosiaalirahastoa näiden työntekijöiden auttamiseksi palaamaan onnistuneesti työmarkkinoille;

48. panee huolestuneena merkille, että usein yli 40-vuotiaat eivät enää saa työhönsä liittyvää asianmukaista koulutusta ja jatkokoulutusta; pyytää siksi työnantajia, työmarkkinaosapuolia ja jäsenvaltioiden hallituksia toteuttamaan työmarkkinoilla todellisen elinikäisen oppimisen käsitteitä ja arviointeja, jotta voidaan saavuttaa mahdollisimman nopeasti merkittäviä parannuksia vanhempien työntekijöiden pätevyydessä;

Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen

49. pitää myönteisinä niitä maakohtaisia suosituksia, joilla pyritään parantamaan vähimmäistulojärjestelmien, turvaverkkojen ja sosiaaliturvan riittävyyttä ja kattavuutta, samoin kuin suosituksia, jotka liittyvät työmarkkinoille osallistumista edistäviin toimiin; katsoo kuitenkin, että komission vuosiksi 2014 ja 2015 odottama epätasainen ja hauras kasvu ei yksin riitä korjaamaan kriisin ja sen seurausten vaikutuksia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen; vaatii jäsenvaltioita seuraamaan tiiviisti suosituksia, toimimaan niiden mukaisesti ja ehdottamaan kansallisissa uudistusohjelmissaan erityisiä kohdennettuja toimenpiteitä köyhyyden ja erityisesti asunnottomuuden ja lapsiköyhyyden torjumiseksi;

50. pyytää komissiota yhdistämään eurooppalaisen ohjausjakson läheisemmin Eurooppa 2020 -strategian sosiaalisiin tavoitteisiin; katsoo, että kansallisissa uudistusohjelmissa olisi raportoitava edistymisestä kansallisten köyhyystavoitteiden saavuttamisessa ja osoitettava niiden osuus Eurooppa 2020 -strategian perusteella sovitun yhteisen köyhyystavoitteen saavuttamisesta; pyytää komissiota antamaan maakohtaiset suositukset köyhyyden torjumisesta tulevaisuudessa kaikissa jäsenvaltioissa; pyytää jäsenvaltioita ryhtymään erityisiin sosiaalista osallisuutta ja syrjinnän torjuntaa koskeviin toimenpiteisiin köyhyyden vähentämiseksi suurimmassa sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ryhmien osalta; pyytää jäsenvaltioita panemaan täytäntöön kattavan aktiivista osallistumista koskevan strategian takaamalla vähimmäistulon ja sosiaaliturvajärjestelmän omien kansallisten käytäntöjensä mukaisesti, mukaan lukien työehtosopimusten tai kansallisen lainsäädännön säännökset;

51. pyytää jäsenvaltioita ottamaan huomioon jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä 9. ja 10. joulukuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen ja panemaan täytäntöön pitkäkestoiset, kohdennetut ja yhdennetyt toimenpiteet romaniyhteisöjen sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen tason vähentämiseksi ryhtymällä erityisesti toimiin romanien integroimiseksi työmarkkinoille vahvistamalla muun muassa sosiaalituen ja aktivoinnin välisiä yhteyksiä ja lisäämällä romanilasten osallistumista koulutukseen ja vähentämällä koulun varhain kesken jättävien määrää;

52. pyytää komissiota torjumaan välittömästi lapsiköyhyyden hälyttävää nousua koko EU:ssa ottamalla käyttöön takuun lasten köyhyyden torjumisesta; katsoo, että tällainen takuu on äärimmäisen tärkeä, jotta nykyisen taloudellisen ja sosiaalisen kriisin seurauksista kärsineitä lapsia voidaan suojella;

53. pitää valitettavana, että komissio esitti eläkkeitä koskevat suosituksensa ottamatta huomioon eläkkeitä koskevista vihreästä ja valkoisesta kirjasta annettua parlamentin kantaa; painottaa, että eläkeuudistukset vaativat kansallista poliittista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja että niiden menestyksellisen toteutuksen edellytyksenä on, että niistä neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kanssa, sekä että jäsenvaltioiden eläkejärjestelmien välttämättömät laaja-alaiset uudistukset olisi suunniteltava, laadittava ja toteutettava siten, että varmistetaan niiden kestävyys vaarantamatta samalla eläkkeiden riittävää tasoa, täysin Eurooppa 2020 -strategian taloudellisten ja sosiaalisten painopisteiden mukaisesti;

54. pitää valitettavana, että vain harvassa maakohtaisessa suosituksessa käsitellään työssäkäyvien köyhyyttä ja asunnottomuutta koskevaa ongelmaa; huomauttaa, että uusia keski- ja työväenluokkaa koskevia köyhyyden muotoja ilmenee, kun asuntolainojen lyhentäminen aiheuttaa ongelmia, mikä lisää häätöjä ja kiinteistöjen ulosmittauksia; pyytää komissiota puuttumaan vuoden 2015 vuotuisessa kasvuselvityksessä nimenomaisesti työssäkäyvien ja sellaisten henkilöiden köyhyyteen, joilla on vain rajatut siteet tai ei lainkaan siteitä työmarkkinoille; suosittelee, että komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat integroitua politiikkaa, jolla edistetään sosiaalista ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa, tehokkaita ennaltaehkäisytoimia häätöjen vähentämiseksi ja toimia myös kasvamassa olevan energiaköyhyyden torjumiseksi;

55. on tyytyväinen siihen, että joissakin maakohtaisissa suosituksissa käsitellään lapsiköyhyyden torjuntaa ja kohtuuhintaisia päivähoitopalveluja, mutta vaatii lisäämään toimia, jotka kohdistuvat pienituloisiin perheisiin; pyytää antamaan lisää suosituksia sosiaalista osallisuutta koskevista strategioista ja myös köyhyyden äärimmäisten muotojen, kuten asunnottomuuden, torjunnasta;

56. panee merkille, että komissio tukee aktiivista osallistumista koskevia strategioita; katsoo kuitenkin, että tällaisten strategioiden on sisällettävä toimenpiteitä vammaisten ja työkyvyltään alentuneiden henkilöiden integroimiseksi työmarkkinoille; kannustaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon lisäarvon, jota saadaan siitä, että työnantajia kannustetaan työllistämään työmarkkinoista kauimpana olevia henkilöitä laatimalla tasapainoinen vastuualueiden ja tukiverkostojen yhdistelmä, jossa ovat osallisina kaikki asiaankuuluvat jäsenvaltioiden työmarkkinapolitiikkojen laatimisesta vastaavat toimijat;

57. pyytää komissiota tukemaan EU:n varojen vaikuttavaa ja tehokasta käyttöä köyhyyden vähentämiseksi sellaisten toimintamallien avulla, jotka perustuvat kumppanuuteen kansalaisyhteiskunnan kanssa; pyytää erityisesti niitä jäsenvaltioita, joiden työttömyys- ja köyhyysluvut ovat korkeimmat, harkitsemaan, että ne käyttäisivät 25 prosenttia koheesiorahoituksestaan ohjelmiin, jotka liittyvät Euroopan sosiaalirahastoon; pyytää korkeiden köyhyyslukujen vuoksi myös arvioimaan, ovatko vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston määrärahat riittävät, ja jos eivät ole, harkitsemaan mahdollisuutta niiden rahoituksen lisäämiseksi monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä;

58. on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että jäsenvaltioiden on torjuttava asunnottomuutta ennaltaehkäisyyn, asumiseen painottuviin lähestymistapoihin, häätämistä koskevien asetusten ja käytäntöjen tarkistamiseen sekä asunnottomien henkilöiden kriminalisoinnin lopettamiseen perustuvien kattavien strategioiden avulla; vaatii lisäämään tähän liittyvää rajatylittävää parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja vastavuoroista oppimista ja toteaa, että Progress-ohjelmalla on tässä yhteydessä tärkeä tehtävä;

59. on tyytyväinen suositukseen, joka koskee koulutukseen tehtäviä investointeja, mutta on huolestunut siitä, että yli 20 jäsenvaltiota on vähentänyt koulutusmenojaan suhteellisesti laskettuna (prosenttiosuutena BKT:stä), mikä vaarantaa niiden kasvua ja työpaikkojen luomista koskevan potentiaalin sekä kilpailukyvyn; huomauttaa, että mainittuja investointeja vähentämällä lisätään EU:n rakenteellista heikkoutta, koska korkeasti koulutettujen työntekijöiden tarve kasvaa ja monissa jäsenvaltioissa suuri osa työvoimasta on tällä hetkellä alhaisen osaamistason työntekijöitä;

60. panee merkille komission suosituksen terveydenhuoltojärjestelmien uudistamisesta, jotta ne voivat toteuttaa niille asetetut tavoitteet tarjota koko väestölle laadukasta hoitoa kustannustehokkaalla tavalla ja jotta voidaan varmistaa niiden taloudellinen kestävyys;

Demokraattinen legitimiteetti

61. muistuttaa kehotuksestaan ottaa kansalaisyhteiskunnan sidosryhmät kansallisella ja EU:n tasolla entistä paremmin ja jäsennetysti mukaan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevaan prosessiin, jotta voidaan turvata sen legitiimiys ja lisätä sen vaikuttavuutta; odottaa, että työmarkkinaosapuolet otetaan komission suunnitelmien mukaisesti mukaan työhön hyödyntämällä työmarkkinaosapuolten neuvottelukomiteaa ennen vuoden 2015 vuotuisen kasvuselvityksen hyväksymistä;

62. antaa moitteita siitä, etteivät kaikki jäsenvaltiot ole ottaneet kansallista parlamenttia ja kansallisia työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskuntaa mukaan kansallisten uudistusohjelmiensa valmistelutyöhön; pyytää jäsenvaltioita esittämään yksityiskohtaisen katsauksen kansallisista uudistusohjelmistaan ja kertomaan, kuka on osallistunut asiaan mitenkin; pyytää komissiota laatimaan inventaarion eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyviä erilaisia parlamentaarisia menettelyjä ja sidosryhmien osallistumista koskevista kansallisista käytännöistä;

63. on huolestunut siitä, että rahoitustukiohjelman piiriin kuuluville jäsenvaltioille ei ole annettu Eurooppa 2020 -tavoitteita koskevia suosituksia; kehottaa komissiota arvioimaan talouden sopeutusohjelman vaikutusta Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden saavuttamiseen ja kehottaa sitä ehdottamaan sopeutusohjelmaan muutoksia, jotta se saadaan vastaamaan Eurooppa 2020 -tavoitteita.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

30.9.2014

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

41

5

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Guillaume Balas, Beatriz Becerra Basterrechea, Tiziana Beghin, Vilija Blinkevičiūtė, David Casa, Ole Christensen, Martina Dlabajová, Lampros Fountoulis, Arne Gericke, Marian Harkin, Jan Keller, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Zdzisław Krasnodębski, Kostadinka Kuneva, Jean Lambert, Jérôme Lavrilleux, Patrick Le Hyaric, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Javi López, Thomas Mann, Dominique Martin, Georgi Pirinski, Terry Reintke, Sofia Ribeiro, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Romana Tomc, Ulrike Trebesius, Marita Ulvskog, Renate Weber, Tatjana Ždanoka, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniela Aiuto, Maria Arena, Georges Bach, Heinz K. Becker, Deirdre Clune, Tania González Peñas, Sergio Gutiérrez Prieto, António Marinho e Pinto, Edouard Martin, Evelyn Regner, Helga Stevens, Ivo Vajgl, Gabriele Zimmer

(1)

EUVL C 51 E, 22.2.2013, s. 101.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0043.

(3)

Eurofound (2012), "NEETs: young people not in employment, education or training: characteristics, costs and policy responses in Europe", Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg.


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (24.9.2014)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuoden 2014 painopisteiden täytäntöönpano

(2014/2059(INI))

Valmistelija: Gerben-Jan Gerbrandy

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  painottaa, että EU:n talouksien viherryttäminen edistää pitkän aikavälin kasvua, joka kestää kriisitkin, ja että se lisää kilpailukykyä ja synnyttää työpaikkoja sekä parantaa EU:n energiavarmuutta ja energiaomavaraisuutta; katsoo, että vihreää taloutta olisi pidettävä merkittävänä talouskehityksen edistäjänä;

2.  pyytää komissiota sisällyttämään täysipainoisesti EU:n talouksien viherryttämisen vuoden 2015 vuotuisen kasvuselvityksen, eurooppalaisen ohjausjakson ja Eurooppa 2020 -strategian uudelleentarkastelun painopisteisiin, jotta voidaan tukea siirtymistä resurssitehokkaisiin ja vähähiilisiin talouksiin EU:ssa;

3.  korostaa, että parantamalla resurssi- ja energiatehokkuuttaan eurooppalaiset yritykset ja etenkin pk-yritykset voivat säästää kustannuksia, valloittaa kasvavia markkinoita ja vähentää raaka-aineiden tarvettaan;

4.  muistuttaa, että on välttämätöntä poistaa asteittain ympäristön kannalta haitalliset tuet vuoteen 2020 mennessä ja siirtää verotuksen painopiste työn verotuksesta kasvua paremmin edistäviin veropohjiin, kuten ympäristöveroihin;

5.  korostaa, että on olennaisen tärkeää parantaa resurssitehokkuutta, sillä se lisää kilpailukykyä tuomalla säästöjä ja vähentämällä riippuvuutta raaka-aineista ja energiasta; kehottaa sen vuoksi käsittelemään resurssitehokkuutta eurooppalaisella ohjausjaksolla;

6.  katsoo, että eurooppalaisessa ohjausjaksossa olisi otettava huomioon uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat käytettävissä olevat tiedot; pitää valitettavana, että komission tuoreissa arvioinneissa todetaan, että EU näyttää saavuttavan vain puolet 20 prosentin energiatehokkuustavoitteestaan ja että jäsenvaltioiden nykyiset suunnitelmat uhkaavat jäädä jälkeen Eurooppa 2020 -strategiassa vahvistetusta 20 prosentin kokonaistavoitteesta; kehottaa jäsenvaltioita ponnistelemaan kovemmin kansallisten energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi kansallisissa uudistusohjelmissaan;

7.  katsoo, että niin eurooppalaiseen ohjausjaksoon kuin myös Eurooppa 2020 -strategian uudelleentarkasteluun olisi sisällytettävä resurssitehokkuuden mittaus- ja vertailuanalyysimenetelmiä sekä pääindikaattori ja -tavoite;

8.  katsoo, että eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä olisi myös raportoitava uusiutuvasta energiasta ja energiatehokkuudesta unionin lainsäädännössä vahvistettujen oikeudellisesti sitovien tavoitteiden pohjalta;

9.  muistuttaa, että ekoinnovointia olisi edistettävä esittämällä sitä koskevia suosituksia eurooppalaisella ohjausjaksolla, sillä ekoinnovointi tarjoaa selkeitä mahdollisuuksia uusille yrityksille sekä keinon elvyttää perinteisiä aloja aiempaa vihreämmillä työpaikoilla;

10. toteaa, että vuoden 2014 vuotuisessa kasvuselvityksessä mainitut eroavuudet jäsenvaltioiden välillä heikentävät vihreän talouden kasvupotentiaalia; painottaa sen vuoksi pikaista tarvetta panna täysimääräisesti täytäntöön EU:n jätelainsäädäntö ja vähimmäistavoitteet, myös jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja jätehuoltoa koskevien kansallisten strategioiden avulla, sekä panna täytäntöön EU:n energiatehokkuusvaatimukset;

11. toteaa, että EU:ssa syntyy yhä keskimäärin noin viisi tonnia jätettä henkeä kohti vuodessa ja että siitä kierrätetään tosiasiallisesti hieman yli kolmannes; korostaa, että Euroopassa olisi edistyttävä nopeammin jätteen muuntamisessa resurssiksi ja kestävän jätehuollon, esimerkiksi kierrättämisen, edistämisessä; kehottaa jäsenvaltioita panemaan unionin jätelainsäädännön täysimääräisesti täytäntöön kansallisella tasolla nykyisten erojen pienentämiseksi ja kierrätystalouteen siirtymisen vauhdittamiseksi;

12. korostaa, että EU:n ympäristöministereiden on osallistuttava neuvoston tasolla aiempaa aktiivisemmin eurooppalaista ohjausjaksoa koskevaan prosessiin;

13. korostaa tehokkaan ja kestävän terveydenhuoltojärjestelmän merkitystä potilaille ja yleisemmin sen merkitystä pitkän aikavälin investointina taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kasvuun; painottaa, että Euroopan terveydenhuoltojärjestelmien osuus EU:n koko työvoimasta on 8 prosenttia ja EU:n bruttokansantuotteesta 10 prosenttia ja että niillä on vuoden 2014 vuotuisen kasvuselvityksen mukaan tarkoitus luoda huomattava määrä uusia työpaikkoja; kehottaa siksi komissiota korostamaan maakohtaisten suositusten paketissaan uudistuksia, jotka ovat tarpeen kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyden, innovoinnin, tehokkuuden ja laadun ylläpitämiseksi, ja pyytää sisällyttämään eurooppalaista ohjausjaksoa koskevaan prosessiin terveyspolitiikan asiantuntemusta;

14. panee merkille terveydenhuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevat suositukset; korostaa, että vaikka on tärkeää parantaa laadukkaiden terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta ja taloudellista kestävyyttä, se ei voi tapahtua ilman erityisiä sitoumuksia, joiden avulla varmistetaan laadukkaan terveydenhuollon saatavuus ja samalla edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa;

15. kehottaa komissiota kehittämään luotettavia menetelmiä terveydenhuollon saatavuuden ja terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuden arvioimiseen ja auttamaan siten vähentämään jäsenvaltioiden välisiä ja jäsenvaltioiden sisäisiä eroja ja terveyteen liittyvää eriarvoisuutta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

24.9.2014

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

53

15

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Margrete Auken, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Catherine Bearder, Ivo Belet, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Lynn Boylan, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Mireille D’Ornano, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Jørn Dohrmann, Ian Duncan, Stefan Eck, Bas Eickhout, Eleonora Evi, José Inácio Faria, Ashley Fox, Francesc Gambús, Iratxe García Pérez, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Jens Gieseke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Jytte Guteland, György Hölvényi, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Karin Kadenbach, Kateřina Konečná, Giovanni La Via, Peter Liese, Norbert Lins, Valentinas Mazuronis, Susanne Melior, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, Frédérique Ries, Michèle Rivasi, Teresa Rodriguez-Rubio, Annie Schreijer-Pierik, Dubravka Šuica, Tibor Szanyi, Nils Torvalds, Jadwiga Wiśniewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Paul Brannen, Nicola Caputo, Herbert Dorfmann, Jo Leinen, James Nicholson, Marijana Petir, Christel Schaldemose, Michaela Šojdrová, Bart Staes, Theodor Dumitru Stolojan

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Elisabeth Köstinger, Barbara Spinelli


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (26.9.2014)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuoden 2014 painopisteiden täytäntöönpano

(2014/2059(INI))

Valmistelija: Sergio Gaetano Cofferati

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–   ottaa huomioon 25. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden hallinnoinnista eurooppalaisen ohjausjakson 2014 puitteissa(1),

–   ottaa huomioon komission 13. marraskuuta 2013 antaman kertomuksen ”Kasvua ja työllisyyttä edistävät sisämarkkinat: selvitys jäsenvaltioissa tapahtuneesta edistyksestä ja jäljellä olevista esteistä – Osa vuoden 2014 kasvuselvitystä” (COM(2013)0785),

–   ottaa huomioon komission 2. kesäkuuta 2014 antaman tiedonannon ”Vuoden 2014 eurooppalainen ohjausjakso: maakohtaiset suositukset – Kasvun tukeminen” (COM(2014)0400),

1.  toteaa, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ovat vielä saavuttamatta, ja katsoo, että vaadittua päivitystä varten olisi otettava käyttöön tehokkaampia toimia nykyisen eron kuromiseksi umpeen;

2.  kehottaa komissiota tarttumaan Eurooppa 2020 -strategian puolivälin tarkastelun ja yhdennettyjen suuntaviivojen tarkistamisen tarjoamaan tilaisuuteen ja lujittamaan sisämarkkinoiden ja muun muassa yhä tärkeämmäksi käyvän digitaalistrategian asemaa kasvussa, innovoinnissa ja työpaikkojen luomisessa sekä vahvistamaan EU:n kilpailukykyä keskeisillä kasvualoilla eli palvelu-, energia- ja liikennealalla sekä digitaalisilla sisämarkkinoilla;

3.  kehottaa jälleen komissiota esittämään ehdotuksia Eurooppa 2020 -strategian puolivälin tarkastelun yhteydessä, jotta sisämarkkinat voidaan luokitella eurooppalaisen ohjausjakson erityispilariksi, ja antamaan asiaa koskevia suuntaviivoja ja maakohtaisia suosituksia;

4.  pitää myönteisenä, että vuoden 2014 maakohtaisissa suosituksissa siirryttiin lujittamaan kasvua ja työllisyyttä; kiittää tässä yhteydessä komissiota sen työstä sisämarkkinoihin liittyvien maakohtaisten suositusten määrittelemiseksi mutta vaatii päättäväisempiä toimia kansallisten ja unionin politiikkojen ohjaamiseksi ja koordinoimiseksi, samalla kun rakenneuudistusten toteuttamista jatketaan, jotta edistetään sisämarkkinoiden vahvistamista tavoitteena niiden toimintaa vaikeuttavien esteiden poistaminen ja niiden potentiaalin hyödyntäminen älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun vahvistamisessa ja työpaikkojen luomisessa erityisesti nuorille; korostaa tältä osin, että on ylläpidettävä tahtoa edistää sisämarkkinoiden poliittisia painopisteitä, joita on määritetty palvelujen, verkkojen ja digitaalitalouden aloilla; korostaa, että maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon arvioinnissa olisi tarkasteltava myös sitä, miten keskeiset sidosryhmät hyötyvät sisämarkkinoista;

5.  kehottaa edistämään tarmokkaammin yritysten ja kansalaisten saatavilla olevia sisämarkkinoiden välineitä, myös keskitettyjä asiointipisteitä, jotta yritykset ja kansalaiset olisivat paremmin tietoisia kasvun ja työpaikkojen luomiseen liittyvistä mahdollisuuksista sisämarkkinoilla;

6.  panee merkille valmistusteollisuuden potentiaalin sisämarkkinoilla; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää poistaa teollisuustuotteiden tuotantoa, jakelua ja hankintaa hankaloittavia esteitä valmistusteollisuudessa;

7.  tukee komission säänneltyjä ammatteja koskevaa työtä mutta katsoo, että olisi lisättävä toimia kansallisella tasolla asetettujen rajoitusten poistamiseksi, erityisesti niiden, jotka vaikuttavat pääsyyn säänneltyihin ammatteihin, jotta tuetaan työpaikkoja, kasvua ja pätevien ammattilaisten liikkuvuutta sisämarkkinoilla; katsoo lisäksi, että tavaroiden sisämarkkinoilla ilmeneviä esteitä olisi seurattava tarkemmin;

8.  katsoo, että eurooppalaisen ohjausjakson on oltava osallistava prosessi ja että poliittisista painopisteistä on keskusteltava myös hallituspiirien ulkopuolella, jotta voidaan laajentaa kansallista sitoutumista ja panna tehokkaasti täytäntöön sekä talouden ohjaus ja hallinta että sisämarkkinoiden hallinnointi; katsoo, että vuoropuhelu kansallisten parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa on olennaisessa roolissa, kun pyritään palauttamaan luottamusta sisämarkkinoihin; kehottaa tässä yhteydessä tukemaan komissiota, joka avustaa jäsenvaltioita monimutkaisen sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanossa;

9.  katsoo, että eurooppalaisessa ohjausjaksoprosessissa tarvitaan avoimempaa ja tehokkaampaa poliittista koordinaatiota, erityisesti lisäämällä kansallisten parlamenttien osallistumista, vahvistamalla ja aikaistamalla työmarkkinaosapuolten panosta sekä lisäämällä Euroopan parlamentin erioikeuksia;

10. toteaa, että sisämarkkinat ovat yksi Eurooppa-hankkeen tärkeimmistä osa-alueista, joka hyödyttää sekä kansalaisia että yrityksiä; muistuttaa, että sisämarkkinat ovat edelleen hyvin pirstaleiset ja kasvua, innovaatiota ja työpaikkoja koskevia runsaita mahdollisuuksia jää suurelta osin hyödyntämättä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita täyttämään lupauksensa ja turvaamaan sisämarkkinoiden vauhdittamisen yhtenä unionin tärkeimmistä painopistealoista;

11. painottaa, että Euroopan talouksien on hyödynnettävä toiminnassaan täysimääräisesti keskinäistä riippuvuutta sisämarkkinoilla ottaen samalla huomioon jäsenvaltioiden erilaiset kehitysvaiheet ja painopisteet; katsoo, että olisi keskityttävä sekä teollisuuteen että palveluihin, jotta voidaan vahvistaa tuotantojärjestelmien välistä suotuisaa lähentymistä ja myönteisiä heijastusvaikutuksia koko sisämarkkinoilla;

12. katsoo, että julkisten ja yksityisten varojen riittävä kohdentaminen ja tehokas käyttö on olennaisen tärkeää, jotta voidaan elvyttää reaalitaloutta, edistää elpymistä kaikissa jäsenvaltioissa ja edistää resurssitehokasta taloutta; suhtautuu sen vuoksi myönteisesti komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ehdottamaan 300 miljardin euron investointiohjelmaan; tukee komission suositusta, jonka mukaan etusijalle asetettaisiin julkiset investoinnit infrastruktuuriin, tutkimukseen, innovointiin ja inhimillisen pääoman kehittämiseen; korostaa tarvetta edistää rahoituksensaantia ja huomauttaa, että luotonsaantiin liittyvät suuret erot syventävät edelleen kasvavia sisäisiä eroja; katsoo lisäksi, että näillä investoinneilla olisi edistettävä yhdenmukaisen ja integroidun teollisuuspolitiikan käynnistämistä ja että niitä olisi täydennettävä painottamalla erityisesti työpaikkojen luomista varsinkin nuorille;

13. vaatii komissiota toteuttamaan lisätoimenpiteitä pk-yritysten, myös digitaalisessa ympäristössä toimivien uusyritysten, rahoituksen saannin parantamiseksi sekä kehittämään liiketoimintaympäristöä, yksinkertaistamaan menettelyjä ja vähentämään hallinnollisia rasitteita sisämarkkinoilla toimivilta yrityksiltä;

14. pitää pk-yritysten rahoituksen saannin helpottamista ensisijaisena tavoitteena ja kehottaa panemaan yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) täysimääräisesti täytäntöön;

15. katsoo, että Eurooppaa on uudelleenteollistettava strategisten alojen pohjalta; kehottaa sen vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan kiireellisesti yhteisen strategian, jolla vahvistetaan Euroopan teollisuutta ja pyritään näin lisäämään reilua kilpailua ja luomaan laadukkaita työpaikkoja;

16. jakaa komission huolen siitä, että sellaisten monikansallisten yhtiöiden määrä on lisääntynyt, jotka turvautuvat verosuunnittelustrategioihin keventääkseen tai välttääkseen kokonaisverotaakkaansa hyödyntämällä verojärjestelmien välisiä eroavaisuuksia; korostaa, että tarvitaan parempaa ja tehokkaampaa verojen koordinointia, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset ja välttää vilpillinen kilpailu ja haitalliset vääristymät sisämarkkinoilla;

17. katsoo, että on luotava perusteellisen analyysin pohjalta unionin laajuinen verotietojärjestelmä, jolla kansallisten verorakenteiden yhdenmukaistamisen sijaan helpotetaan niiden koordinointia seuraamalla jatkuvasti ja avoimesti jäsenvaltioiden tekemiä leikkauksia ja korotuksia; katsoo, että talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaisi tällaisen järjestelmän toiminnan kannalta hyvän perustan, koska muiden samanaikaisten makrotaloudellisten erityistoimenpiteiden kanssa siinä seurattaisiin asianmukaisesti eri jäsenvaltioiden erilaisia veropolitiikkoja ottaen täysimääräisesti huomioon kyseisen jäsenvaltion yleiset talousennusteet samoin kuin talouden perustekijät ja tulevaisuudennäkymät sekä yhteiset eurooppalaiset tavoitteet; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita tämän vuoksi liittämään eurooppalaiseen ohjausjaksoon verotulovajeen pienentämiseen tähtäävän strategian;

18. katsoo, että sisämarkkinoiden avulla voidaan olennaisesti vauhdittaa kasvua ja että komission määrittämät keskeiset alat – palvelut, rahoituspalvelut, liikenne, energia ja digitaalimarkkinat – ovat ratkaisevia sen täysimääräisen integroinnin kannalta;

19. painottaa, että talouskriisi on heikentänyt huomattavasti monien Euroopan unionin kansalaisten elinoloja ja johtanut epätasa-arvoisuuden ja köyhyyden jyrkkään lisääntymiseen; huomauttaa, että laadukkaiden, kohtuuhintaisten ja tehokkaiden julkisten palvelujen turvaaminen kansalaisille ja yrityksille on keskeisen tärkeää talouskasvun edistämiseksi ja samalla se takaa sosiaalisen koheesion ja köyhyyden vähentämisen sekä mahdollistaa talouksien ja yhteiskuntien paremman kestävyyden;

20. vaatii luomaan todelliset energian sisämarkkinat, joiden avulla varmistetaan tasapuolinen markkinoille pääsy, korkeatasoinen kuluttajansuoja ja erityisesti pk-yritysten pääsy markkinoille;

21. korostaa, että eurooppalainen ohjausjakso on erinomainen tilaisuus vaatia jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan digitaalisten sisämarkkinoiden edistämiseksi, mikä tarkoittaa paitsi kasvun ja työpaikkojen luomista, erityisesti pk-yrityksissä ja nuorille, myös tulevaisuuteen suuntautuvan ja nykyaikaisen EU:n kehittämistä;

22. katsoo, että jäsenvaltioiden on lisättävä toimiaan julkishallintojensa uudenaikaistamiseksi saattamalla julkishallintoa koskevaan lainsäädäntöön liittyvät uudistuksensa päätökseen, tarjoamalla enemmän ja paremmin saavutettavia digitaalisia palveluja kansalaisille ja yrityksille, vähentämällä kustannuksia ja lisäämällä tehokkuutta sekä helpottamalla rajat ylittävää yhteistyötä ja panemalla täytäntöön julkishallintojen yhteentoimivuusperiaatteita; korostaa, että unionin julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevan lainsäädännön täysimääräinen ja nopea täytäntöönpano tarjoaisi hyvän tilaisuuden lisätä innovaatiota ja pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia sekä uudenaikaistaa julkishallintoa sekä keskus- että paikallishallinnon tasolla parantamalla julkisten menojen ja investointien laatua ja lisäämällä niiden tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä;

23. katsoo, että on tärkeää korjata digitaalisia palveluja koskevien kansallisten sääntöjen pirstaleisuutta ja kehittää innovatiivisemmat ja avoimemmat digitaaliset sisämarkkinat, jotka perustuvat terveeseen kilpailuun, ovat hyvin saatavilla ja tarjoavat korkeatasoista kuluttajasuojaa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

25.9.2014

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

28

2

7

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Dita Charanzová, Carlos Coelho, Sergio Gaetano Cofferati, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, Nicola Danti, Pascal Durand, Vicky Ford, Ildikó Gáll-Pelcz, Maria Grapini, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Marlene Mizzi, Eva Paunova, Jiří Pospíšil, Marcus Pretzell, Robert Rochefort, Virginie Rozière, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Ivan Štefanec, Catherine Stihler, Mylène Troszczynski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Tiziana Beghin, Biljana Borzan, Birgit Collin-Langen, Andrzej Duda, Jussi Halla-aho, Adam Szejnfeld, Marc Tarabella, Ulla Tørnæs, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Kerstin Westphal, Theodoros Zagorakis, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Gabriel Mato, Igor Šoltes

(1)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0130.


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

13.10.2014

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

18

15

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Burkhard Balz, Hugues Bayet, Pervenche Berès, Udo Bullmann, Fabio De Masi, Anneliese Dodds, Markus Ferber, Jonás Fernández, Elisa Ferreira, Neena Gill, Sylvie Goulard, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Danuta Maria Hübner, Petr Ježek, Othmar Karas, Alain Lamassoure, Philippe Lamberts, Werner Langen, Bernd Lucke, Olle Ludvigsson, Ivana Maletić, Notis Marias, Marisa Matias, Bernard Monot, Luděk Niedermayer, Patrick O’Flynn, Stanisław Ożóg, Dariusz Rosati, Molly Scott Cato, Peter Simon, Renato Soru, Theodor Dumitru Stolojan, Kay Swinburne, Sampo Terho, Ernest Urtasun, Marco Valli, Cora van Nieuwenhuizen, Miguel Viegas, Jakob von Weizsäcker, Steven Woolfe, Pablo Zalba Bidegain, Marco Zanni, Sotirios Zarianopoulos

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Matt Carthy, Philippe De Backer, Eva Joly, Eva Kaili, Syed Kamall, Jeppe Kofod, Thomas Mann, Siegfried Mureşan, Eva Paunova, Michel Reimon, Maria João Rodrigues, Andreas Schwab, Tibor Szanyi, Nils Torvalds

Oikeudellinen huomautus