Menettely : 2014/2154(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0012/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0012/2015

Keskustelut :

PV 10/02/2015 - 13
CRE 10/02/2015 - 13

Äänestykset :

PV 11/02/2015 - 9.21
CRE 11/02/2015 - 9.21
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0035

MIETINTÖ     
PDF 177kWORD 102k
27.1.2015
PE 539.818v02-00 A8-0012/2015

AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen toiminnasta

(2014/2154(INI))

Kehitysvaliokunta

Esittelijä: Charles Goerens

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen toiminnasta

(2014/2154(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus)(1), sellaisena kuin sitä on ensimmäisen kerran muutettu Luxemburgissa 25. kesäkuuta 2005(2) ja sellaisena kuin sitä on toisen kerran muutettu Ouagadougoussa 22. kesäkuuta 2010(3),

–       ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2013 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun ja ensimmäisen kerran Luxemburgissa 25. kesäkuuta 2005 muutetun kumppanuussopimuksen muuttamista toisen kerran koskevan sopimuksen tekemisestä(4),

–       ottaa huomioon 3. huhtikuuta 2003 hyväksytyn AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen työjärjestyksen(5), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Addis Abebassa (Etiopia) 27. marraskuuta 2013(6),

–       ottaa huomioon kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta kaudelle 2014–2020 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 233/2014(7),

–       ottaa huomioon 11. joulukuuta 2013 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta(8),

–       ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen laatimisesta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen valtioiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävän EU:n yhteistyön rahoitusta varten vuosina 2014–2020 (yhdestoista Euroopan kehitysrahasto)(9),

–       ottaa huomioon 3. huhtikuuta 2014 antamansa päätökset vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 ja kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä sekä ottaa huomioon 3. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012(10),

–       ottaa huomioon yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 27. marraskuuta 2013 hyväksymät päätöslauselmat oikeusvaltioperiaatteen sekä puolueettoman ja riippumattoman oikeuslaitoksen roolin kunnioittamisesta, AKT-maiden etelä–etelä- ja kolmenvälistä yhteistyötä koskevista haasteista ja mahdollisuuksista, laiduntamisen sosiaalisista ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista AKT-maissa sekä Suurten järvien alueen turvallisuudesta,

–       ottaa huomioon yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 19. kesäkuuta 2013 hyväksymät päätöslauselmat sotilasvallankaappausten uusista uhkista AKT-maiden demokratialle ja poliittiselle vakaudelle ja kansainvälisen yhteisön roolista, aiheesta ”Talouskumppanuussopimukset – seuraavat vaiheet”, terveydenhoitoalan henkilöstövoimavaroista AKT-maissa, Guinean tasavallan tilanteesta sekä Keski-Afrikan tasavallan tilanteesta,

–       ottaa huomioon yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 29. marraskuuta 2012 hyväksymät päätöslauselmat Somalian poliittisen ja humanitaarisen kriisin ratkaisemiseen liittyvistä Euroopan unionin ja AKT-ryhmän haasteista, tieto- ja viestintäteknologiaperustaisesta yrittäjyydestä ja sen vaikutuksista kehitykseen AKT-maissa sekä energian saatavuuden merkityksestä kestävän talouskehityksen ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen kannalta,

–       ottaa huomioon yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 30. toukokuuta 2012 hyväksymät päätöslauselmat Libyan konfliktin poliittisista vaikutuksista sen lähialueilla sijaitseviin AKT-maihin ja EU:n jäsenvaltioihin, hintojen epävakaudesta, maataloustuotteiden maailmanmarkkinoiden toiminnasta ja sen vaikutuksista AKT-maiden elintarviketurvallisuuteen sekä kaivostoiminnan sosiaalisista ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista AKT-maissa,

–       ottaa huomioon yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen Länsi-Afrikan alueellisessa kokouksessa Abujassa (Nigeria) 19. heinäkuuta 2013 hyväksymän julkilausuman(11),

–       ottaa huomioon yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen Karibian alueellisessa kokouksessa Santo Domingossa (Dominikaaninen tasavalta) 16. helmikuuta 2013 hyväksymän julkilausuman(12),

–       ottaa huomioon yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen Tyynenmeren alueellisessa kokouksessa Apiassa (Samoa) 20. heinäkuuta 2012 hyväksymän julkilausuman(13),

–       ottaa huomioon yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen eteläisen Afrikan alueellisessa kokouksessa Lusakassa (Sambia) 24. helmikuuta 2012 hyväksymän julkilausuman(14),

–       ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2013 hyväksytyt vaalitarkkailuvaltuuskuntiin osallistuvien yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen jäsenten menettelysäännöt,

–       ottaa huomioon 18. syyskuuta 2000 annetun YK:n vuosituhatjulistuksen, jossa on yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa määritelty vuosituhannen kehitystavoitteet köyhyyden poistamiseksi,

–       ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ”EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan vaikutuksen lisääminen: muutossuunnitelma” (COM(2011)0637),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–       ottaa huomioon kehitysvaliokunnan mietinnön (A8-0012/2015),

A.     toteaa, että AKT:n ja EU:n yhteisellä parlamentaarisella edustajakokouksella on ainutlaatuinen asema, sillä se on ainoa kansainvälisellä sopimuksella eli Cotonoun sopimuksella perustettu monenvälinen parlamentaarinen edustajakokous;

B.     ottaa huomioon, että yhteinen parlamentaarinen edustajakokous on kehittynyt aidoksi parlamenttien väliseksi foorumiksi, jossa voidaan keskustella avoimesti ja suoraan kehitysyhteistyöhön keskeisesti liittyvistä asioista, ja toteaa, että sillä edistetään huomattavasti AKT-maiden ja EU:n yhdenvertaisuuteen perustuvaa kumppanuutta;

C.     ottaa huomioon, että AKT-valtioiden ryhmän jäsenten ja EU:n välinen Cotonoun sopimus kulminoituu köyhyyden vähentämistä ja lopulta sen poistamista koskevaan tavoitteeseen; katsoo, että yhteistyöllä olisi edistettävä myös kestävää talouskehitystä, joka on pysyvän rauhan, turvallisuuden sekä demokraattisen ja poliittisen vakauden perusta AKT-maissa;

D.     toteaa, että vuonna 2013 järjestettiin tiedonhankintamatkoja Maliin, jotta saataisiin parempi käsitys maan hauraasta tilanteesta, Liberiaan, jotta edistettäisiin Cotonoun sopimuksen 8 artiklan mukaista poliittista vuoropuhelua, ja Haitiin, jotta todennettaisiin jälleenrakentamisen edistyminen ja poliittinen tilanne;

E.     toteaa, että sen jälkeen, kun edustajakokous hyväksyi vaalitarkkailuvaltuuskuntiin osallistuvien jäsentensä menettelysäännöt, on syntynyt uutta, lisäarvoa tuottavaa muutosvoimaa, ja toteaa, että tästä ovat esimerkkinä Malin presidentinvaaleja sekä Madagaskarin parlamenttivaaleja ja presidentinvaalien toista kierrosta tarkkailevat yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen valtuuskunnat;

F.     katsoo, että Cotonoun kumppanuussopimuksen tarkistaminen vuonna 2010 vahvisti yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen roolia ja alueellista ulottuvuutta;

G.     katsoo, että olisi varmistettava yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen täysimääräinen osallistuminen Cotonoun sopimuksen 8 artiklan mukaiseen poliittiseen vuoropuheluun;

H.     katsoo, että olisi tärkeää edistää säännöllisesti käytävää, kattavaan analyysiin perustuvaa epävirallista vuoropuhelua asiaankuuluvien virallisten ja epävirallisten toimijoiden eri ryhmien kanssa, AKT–EU-yhteistyön piirissä (yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen, AKT–EU-ministerineuvoston, AKT:n ja EU:n yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelut) ja muissa piireissä, joilla ei ole suoraa etunäkökohtaa AKT–EU-maailmassa;

I.      toteaa, että vuosina 2003–2013 lähes kaikki yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen Euroopan täysistunnot järjestettiin periaatteessa siinä maassa, joka hoiti Euroopan unionin neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta; katsoo, että vuorossa olevien puheenjohtajavaltioiden on noudatettava sitoumuksia, joita tässä asiassa on tehty Cotonoun kumppanuussopimuksen nojalla;

J.      katsoo, että BRICS-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) ja muiden kehittyvien talouksien nopea nousu maailmanlaajuisesti sekä AKT-maissa ja -alueilla vaikuttaa entistä enemmän AKT-ryhmään ja AKT:n ja EU:n välisten suhteiden nykytilaan;

K.     toteaa, että Euroopan parlamentin jäsenten avustajien matkustamista koskevien puhemiehistön hyväksymien uusien sääntöjen mukaan nämä valtuutetut avustajat eivät saa enää avustaa jäseniä edustajakokouksen täysistunnoissa, mikä vaikuttaa voimakkaasti sen työhön;

1.      on tyytyväinen, että yhteinen parlamentaarinen edustajakokous tarjoaa edelleen yhtenä Cotonoun sopimuksen yhteisistä toimielimistä foorumin avoimelle, demokraattiselle ja perusteelliselle vuoropuhelulle, jota Euroopan parlamentin jäsenet ja AKT-maiden parlamenttien jäsenet käyvät tämän sopimuksen täytäntöönpanosta samoin kuin Euroopan kehitysrahaston (EKR) mukaisen kehitysyhteistyön valvonnasta ja talouskumppanuussopimusten tekemisestä ja täytäntöönpanosta; arvostaa yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen valmiuksia toimia foorumina, jossa voidaan keskustella vaikeista ja kiistanalaisista aihealueista suoraan ja avoimesti; vaatii siksi, että Cotonoun sopimuksen korvaavaan tulevaan sopimukseen sisällytetään nimenomainen maininta seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvasta syrjimättömyydestä, mitä Euroopan parlamentti on useissa tilanteissa vaatinut;

2.      korostaa, että poliittista vuoropuhelua on vahvistettava ja että edustajakokouksen on vuoropuhelun yhteydessä edistettävä ja puolustettava Cotonoun sopimuksen 9 artiklassa vahvistettuja periaatteita ja erityisesti niitä, jotka koskevat oikeusvaltion periaatetta ja hyvää hallintotapaa;

3.      korostaa lisäarvoa, joka syntyy siitä, että yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen täysistunnot pidetään niissä EU:n jäsenvaltioissa, jotka ovat vuorollaan EU:n neuvoston puheenjohtajavaltioita, ja katsoo, että tätä vuorottelujärjestelmää olisi sovellettava jatkossakin; on huolissaan valitettavista käänteistä, joiden vuoksi puheenjohtajavaltio Irlanti päätti olla isännöimättä edustajakokouksen 25. täysistuntoa; kiittää kuitenkin Tanskan hallitusta, joka tarjoutui järjestämään erittäin onnistuneen 23. täysistunnon Horsensissa, missä Horsensin asukkaiden ja AKT-maiden edustajien välille luotiin pysyviä kulttuurisia ja koulutuksellisia yhteyksiä; pitää valitettavana, että jotkin EU:n jäsenvaltiot, jotka ovat toimineet tai joiden on määrä myöhemmin toimia EU:n neuvoston puheenjohtajavaltioina, eivät ole olleet tai eivät ole kiinnostuneita isännöimään edustajakokouksen täysistuntoja; kehottaa kulloinkin vuorossa olevaa neuvoston puheenjohtajavaltiota osallistumaan tarmokkaammin edustajakokouksen täysistuntojen valmisteluun, järjestämiseen ja isännöintiin;

4.      korostaa yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen istuntojen ja myös pysyvien valiokuntien kokousten merkitystä mutta pitää valitettavana sitä, että EU:n jäsenvaltioiden ja AKT-maiden välillä osallistuminen on usein ollut epätasaista; on myös huolissaan Euroopan parlamentin jäsenten osallistujamäärän laskusta etenkin äänestyksissä; panee merkille, että virkamatkoihin, kuten alueellisiin kokouksiin, osallistuminen on ollut tasaisempaa, ja toivoo, että tätä esimerkkiä noudatettaisiin myös vastaisuudessa Brysselissä järjestettävissä edustajakokouksen istunnoissa;

5.      palauttaa mieliin toimikautensa päättävän korkean edustajan ja varapuheenjohtajan antaman sitoumuksen, jonka mukaan EU:n neuvostolla tulisi olla ministeritason edustus edustajakokouksen täysistunnoissa, ja kehottaa tulevaa korkeaa edustajaa ja varapuheenjohtajaa noudattamaan tätä sitoumusta;

6.      palauttaa mieliin AKT–EU-ministerineuvoston velvoitteen antaa edustajakokoukselle vuosittain kertomus Cotonoun sopimuksen täytäntöönpanosta ja katsoo, että kertomuksen ei pitäisi olla pelkkä selonteko pidetyistä kokouksista vaan siihen olisi sisällytettävä myös poliittisia, sosioekonomisia ja ympäristövaikutuksiin liittyviä osa-alueita;

7.      muistuttaa, että tarkistetun Cotonoun sopimuksen 14 artiklan mukaan yhteiset toimielimet pyrkivät varmistamaan koordinoinnin, johdonmukaisuuden ja täydentävyyden sekä tehokkaan ja molemminpuolisen tiedonkulun; katsoo, että samoin kuin Euroopan parlamentin puhemies kutsutaan Eurooppa-neuvoston kokouksiin, niin myös yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen kahdelle yhteispuheenjohtajalle olisi tarjottava mahdollisuus osallistua AKT–EU-ministerineuvoston istuntoihin; kehottaa korkeaa edustajaa ja varapuheenjohtajaa parantamaan edelleen olemassa olevaa yhteistyötä ja varmistamaan, että edustajakokous saa kutsun osallistua seuraavaan yhteisneuvoston istuntoon;

8.      korostaa, että AKT-maiden kansallisilla parlamenteilla, paikallisviranomaisilla ja valtiosta riippumattomilla toimijoilla on ratkaiseva rooli maa- ja aluekohtaisten strategia-asiakirjojen valmistelussa ja seurannassa sekä EKR:n täytäntöönpanossa; kehottaa komissiota ja AKT-maiden hallituksia takaamaan osallistumisensa luovuttamalla kaikki saatavilla olevat tiedot AKT-maiden parlamenteille ajallaan ja avustamalla niitä demokraattisen valvonnan toteutuksessa erityisesti siten, että ne kehittävät niiden valmiuksia;

9.      panee merkille Euroopan parlamentin kehitysvaliokunnan työryhmien toimet yhdennentoista EKR:n alaisten AKT-maiden ja -alueiden ohjelma-asiakirjojen arvioinnin ja seurannan valvonnassa ja pyytää raportoimaan yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen jäsenille prosessin tuloksista;

10.    kiittää yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen työvaliokuntaa, joka on onnistunut laajentamaan työnkuvaansa puhtaasti hallinnollisten asioiden ulkopuolelle ja käyttänyt kokouksiaan myös poliittiseen keskusteluun ottamalla Brysselin ja Addis Abeban kokousten esityslistalle merkittäviä yhteisiä huolenaiheita, kuten AKT:n ja EU:n välisten suhteiden tulevaisuus vuoden 2020 jälkeen; kehottaa soveltamaan tätä käytäntöä myös tulevaisuudessa;

11.    kehottaa yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen työvaliokuntaa suhtautumaan strategisemmin edustajakokouksen työohjelmaan ja sen pysyvien valiokuntien mietintöjen valintaan sekä varmistamaan, että mietinnöt liittyvät tiiviisti edustajakokouksen strategisiin tavoitteisiin ja että niillä edistetään erityisesti neuvotteluja, jotka koskevat vuoden 2015 jälkeistä kehityksen toimintakehystä sekä EU:n ja AKT:n suhteita vuoden 2020 jälkeen;

12.    toteaa jälleen kerran olevansa syvästi huolissaan poliittisen ja humanitaarisen tilanteen heikentymisestä useissa AKT-maissa ja useilla AKT-alueilla sekä vaikutuksista, joita tällaiset tilanteet aiheuttavat eri tasoilla kotimaassa ja maan ulkopuolella, ja ilmaisee solidaarisuutta konflikteista kärsiville väestöryhmille; kehottaa yhteistä parlamentaarista edustajakokousta seuraamaan kriisissä kamppailevien AKT-maiden tilannetta, tarkkailemaan entistä tiiviimmin epävakaita olosuhteita ja vaatimaan AKT-maita ja EU:n jäsenvaltioita torjumaan koordinoidusti ebolaviruksen leviämistä Länsi-Afrikassa;

13.    panee tyytyväisenä merkille, että yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen luonne on yhä parlamentaarisempi – ja siten poliittisempi – ja että sen jäsenillä on entistä aktiivisempi rooli ja sen keskustelujen laatu on parantunut, ja katsoo, että tämä edistää merkittävästi AKT-maiden ja EU:n välistä kumppanuutta; kehottaa yhteistä parlamentaarista edustajakokousta lujittamaan vuoropuhelua ihmisoikeuksista YK:n ihmisoikeuksien julistuksen ja Cotonoun sopimuksen mukaisesti ja sisällyttämään tämän vuoropuhelun pysyvästi asialistoilleen;

14.    korostaa, että Euroopan parlamentilla on poliittinen vastuu ottaa huomioon AKT‑maiden parlamenttien lausunnot talouskumppanuussopimuksista käytävien neuvottelujen tuloksista ennen kuin se antaa hyväksyntänsä;

15.    kiinnittää huomiota siihen, että keskustelua AKT:n ja EU:n välisistä suhteista vuoden 2020 jälkeen ja AKT-valtioiden ryhmän tulevaisuudesta käydään parhaillaan, ja korostaa, että yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen on otettava keskeinen rooli tässä prosessissa; painottaa, että tässä yhteydessä on tarvetta sellaiselle kattavalle ja vahvistetulle yhteiselle parlamentaariselle valvonnalle, joka ei riipu lopputuloksesta; korostaa, että kaikkiin Cotonoun sopimuksen korvaaviin tuleviin sopimuksiin olisi sisällytettävä nimenomainen maininta seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvasta syrjimättömyydestä, mitä Euroopan parlamentti on useissa tilanteissa vaatinut;

16.    toteaa jälleen kerran olevansa syvästi huolissaan homoseksuaalisuuden kriminalisointia koskevan lainsäädännön hyväksymisestä ja sitä koskevasta keskustelusta joissakin AKT-maissa; kehottaa yhteistä parlamentaarista edustajakokousta sisällyttämään tämän keskustelujensa asialistalle; kehottaa lujittamaan ehdottoman sitovien ihmisoikeuslausekkeiden periaatetta sekä kyseisten lausekkeiden noudattamatta jättämisestä määrättäviä seuraamuksia, erityisesti kun on kyse sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvasta syrjinnästä ja hiv/aids-tartunnan saaneiden henkilöiden syrjinnästä;

17.    katsoo, että Cotonoun jälkeisen keskustelun olisi tarjottava tilaisuus analysoida perusteellisesti, missä kohdin nykyinen sopimus on epäonnistunut ja onnistunut AKT-maiden kestävän sosioekonomisen kehityksen näkökulmasta tarkasteltuna; katsoo myös, että on varmistettava, ettei mikään AKT-maa joudu muita huonompaan asemaan, mikäli AKT:n ja EU:n välillä tehdään tulevaisuudessa kehitysyhteistyötä ja taloudellista yhteistyötä tai kauppa- ja investointisopimuksia;

18.    kehottaa yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen työvaliokuntaa nimittämään edustajakokouksesta kaksi kehitykseen vaikuttavien politiikkatoimien johdonmukaisuutta käsittelevää pysyvää rinnakkaisesittelijää, jotka työskentelevät tiivisti Euroopan parlamentin samaa aihetta käsittelevän pysyvän esittelijän kanssa, ja kehottaa laatimaan puolivuosittain mietinnön tarkistetun Cotonoun sopimuksen 12 artiklan täytäntöönpanosta;

19.    pitää tärkeänä, että mukana olevissa maissa toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa järjestetään tapaamisia samanaikaisesti AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen täysistuntojen kanssa, sillä näin voidaan edistää laajempialaista tarkastelutapaa ja korostaa niiden kokemuksia painottamalla parhaita käytäntöjä sekä vahvistaa siteitä näiden järjestöjen kanssa;

20.    korostaa, että AKT-maiden kanssa tehtävillä talouskumppanuussopimuksilla olisi pyrittävä saavuttamaan kehitystavoitteita, jotka ovat kansallisten ja alueellisten etujen sekä AKT-maiden kansalaisten tarpeiden mukaisia, sillä näin voidaan vähentää köyhyyttä, saavuttaa vuosituhattavoitteet ja varmistaa perusihmisoikeuksien kunnioittaminen, ja toteaa, että näihin kuuluvat sosioekonomiset oikeudet, kuten oikeus ruokaan ja julkisiin peruspalveluihin;

21.    kehottaa yhteistä parlamentaarista edustajakokousta kehittämään yhteisen toimintatavan tulevan kehityksen toimintakehyksen määrittelemiseksi vuoden 2015 jälkeen; kannustaa edustajakokouksen jäseniä osallistumaan neuvotteluihin uusista kestävän kehityksen tavoitteista;

22.    on tyytyväinen, että vuosina 2012 ja 2013 järjestettiin onnistuneita alueellisia kokouksia Cotonoun sopimuksen ja yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen työjärjestyksen mukaisesti; toteaa, että nämä kokoukset tarjoavat mahdollisuuden vaihtaa aidosti näkemyksiä alueellisista asioista, kuten selkkausten ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta, alueellisesta yhdentymisestä ja yhteistyöstä sekä WTO:n sääntöjen mukaisia talouskumppanuussopimuksia koskevista neuvotteluista; kiittää Nigeriassa, Dominikaanisessa tasavallassa, Samoalla ja Sambiassa pidettyjen kokousten järjestäjiä heidän tuloksellisesta työstään;

23.    korostaa yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen täysistuntojen yhteydessä järjestettyjen seminaarien merkitystä, sillä ne täydentävät täysistunnoissa käytäviä keskusteluja; kehottaa työvaliokuntaa, joka on vastuussa edustajakokouksen päätöslauselmien ja päätösten jatkotoimien seurannasta, vahvistamaan rooliaan ja seurantatoimia asianomaisen pysyvän valiokunnan puheenjohtajan ja esittelijän kanssa;

24.    suhtautuu myönteisesti yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen Euroopan parlamentin yhteispuheenjohtajan osallistumiseen EU:n kehitysministerien epävirallisiin kokouksiin ja AKT-maiden valtion- ja hallitusten päämiesten seitsemänteen huippukokoukseen;

25.    kehottaa komissiota jatkamaan käytäntöään antaa edustajakokouksen täysistunnoissa jätettyihin suullisiin kysymyksiin kirjallisia vastauksia etukäteen;

26.    kehottaa niitä maita ratifioimaan tarkistetun Cotonoun sopimuksen, jotka eivät ole vielä sitä tehneet;

27.    kiittää komission jäsentä Piebalgsia hänen omistautuneesta ja laadukkaasta työstään edustajakokouksen toiminnassa;

28.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, AKT-maiden ministerineuvostolle, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ja komission varapuheenjohtajalle, yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen työvaliokunnalle sekä Tanskan, Surinamen, Irlannin ja Etiopian hallituksille ja parlamenteille.

(1)

EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

(2)

EUVL L 287, 28.10.2005, s. 4.

(3)

EUVL L 287, 4.11.2010, s. 3.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0273.

(5)

EUVL C 231, 26.9.2003, s. 68.

(6)

EUVL C 64, 4.3.2014.

(7)

EUVL L 77, 15.3.2014, s. 44.

(8)

EUVL L 77, 15.3.2014, s. 44.

(9)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0076.

(10)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0290.

(11)

APP 101.509.

(12)

APP 101.351.

(13)

http://www.europarl.europa.eu/intcoop/acp/2012_samoa/pdf/apia_communique_fin_en.pdf

(14)

http://www.europarl.europa.eu/intcoop/acp/2012_lusaka/pdf/lusaka_communique_final_en.pdf


PERUSTELUT

Cotonoun sopimuksen ehtojen mukaisesti yhteinen parlamentaarinen edustajakokous kokoontui neljä kertaa vuosina 2012 ja 2013.

Edustajakokouksen 23. täysistunto järjestettiin Tanskassa 28.–30. toukokuuta ja 24. täysistunto Paramaribossa (Suriname) 27.–29. marraskuuta 2012. Edustajakokouksen 25. täysistunto järjestettiin Brysselissä 17.–19. kesäkuuta ja 26. täysistunto Addis Abebassa (Etiopia) 25.–27. marraskuuta 2013.

Kehitysasioista vastaava komission jäsen Andris Piebalgs piti puheenvuoron edustajakokouksessa ja järjesti tavanomaisen kyselytunnin jäsenille. AKT:n ja EU:n neuvostojen peräkkäiset puheenjohtajat osallistuivat näihin täysistuntoihin.

Vuoden 2012 täysistunnoissa hyväksyttiin yhdeksän päätöslauselmaa ja yksi julkilausuma. Vuoden 2013 täysistunnoissa hyväksyttiin yhdeksän päätöslauselmaa. Alueellisia kokouksia järjestettiin vuonna 2012 Lusakassa (Sambia) ja Apiassa (Samoa) ja vuonna 2013 Santo Domingossa (Dominikaaninen tasavalta) ja Abujassa (Nigeria).

23. täysistunto Horsensissa (Tanska)

AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 23. täysistunnossa hyväksyttiin kolme pysyvien valiokuntien valmistelemaa päätöslauselmaa:

–       Libyan konfliktin poliittiset vaikutukset sen lähialueilla sijaitseviin AKT-maihin ja EU:n jäsenvaltioihin

–       Libyan konfliktin poliittiset vaikutukset sen lähialueilla sijaitseviin AKT-maihin ja EU:n jäsenvaltioihin

–       kaivostoiminnan sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset AKT-maissa.

Lisäksi täysistunnossa hyväksyttiin kiireellinen päätöslauselma Nigerian turvallisuustilanteesta.

Edustajakokous hyväksyi myös julkilausuman EU:n kalastuspolitiikan uudistuksesta ja sen vaikutuksista AKT-maihin.

Yhteispuheenjohtajat antoivat kolme julkilausumaa, jotka koskivat Malin tilannetta, Madagaskarin poliittista tilannetta sekä Sudanin ja Etelä-Sudanin tilannetta.

24. täysistunto Paramaribossa (Suriname)

AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 24. täysistunnossa hyväksyttiin kolme pysyvien valiokuntien valmistelemaa päätöslauselmaa:

–         Somalian poliittisen ja humanitaarisen kriisin ratkaisemiseen liittyvät Euroopan unionin ja AKT-ryhmän haasteet

–         tieto- ja viestintäteknologiaperustainen yrittäjyys ja sen vaikutukset kehitykseen AKT‑maissa

–         energian saatavuuden merkitys kestävän talouskehityksen ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Lisäksi hyväksyttiin kaksi kiireellistä päätöslauselmaa:

–       Malin tilanne

–       Suurten järvien alueen ja erityisesti Kongon demokraattisen tasavallan itäosan epävakaa ja epävarma tilanne.

Yhteispuheenjohtajat antoivat myös neljä julkilausumaa Malin ja Kongon demokraattisen tasavallan tilanteesta, vuosituhattavoitteista, Cotonoun kumppanuussopimuksen jälkeisistä toimista ja afrikannorsujen salametsästyksestä.

25. täysistunto Brysselissä (Belgia)

Yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 25. täysistunto järjestettiin Brysselissä (Belgia), sillä Irlanti, joka toimi EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiona, kieltäytyi kokouksen järjestämisestä Irlannissa edustajakokouksen AKT-maiden ja EU:n jäsenten vaatimuksista huolimatta. Toiminnallaan Irlanti katkaisi pitkään jatkuneen perinteen ja rikkoi sekä Cotonoun sopimuksen henkeä että yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen työjärjestystä.

Edustajakokous hyväksyi kolme pysyvien valiokuntien valmistelemaa päätöslauselmaa:

–         sotilasvallankaappausten uudet uhat AKT-maiden demokratialle ja poliittiselle vapaudelle ja kansainvälisen yhteisön rooli

–         talouskumppanuussopimukset – seuraavat vaiheet

–         terveydenhoitoalan henkilöstövoimavarat AKT-maissa.

Lisäksi se hyväksyi kaksi kiireellistä päätöslauselmaa Guinean tasavallan tilanteesta ja Keski-Afrikan tasavallan tilanteesta, tarkistuksia edustajakokouksen työjärjestykseen sekä vaalitarkkailuvaltuuskuntiin osallistuvien yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen jäsenten menettelysäännöt.

Yhteispuheenjohtajat antoivat kaksi julkilausumaa Eritreasta ja Madagaskarista.

26. täysistunto Addis Abebassa (Etiopia)

Yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 26. täysistunto järjestettiin Addis Abebassa (Etiopia).

Edustajakokous hyväksyi kolme pysyvien valiokuntien valmistelemaa päätöslauselmaa:

–         oikeusvaltioperiaatteen sekä puolueettoman ja riippumattoman oikeuslaitoksen roolin kunnioittaminen

–         AKT-maiden etelä–etelä- ja kolmenvälistä yhteistyötä koskevat haasteet ja mahdollisuudet

–         laiduntamisen sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset AKT-valtioissa.

Lisäksi hyväksyttiin kiireellinen päätöslauselma Suurten järvien alueen turvallisuustilanteesta.

Yhteispuheenjohtajat antoivat neljä julkilausumaa, jotka koskivat Lampedusan traagista onnettomuutta, Keski-Afrikan tasavallan kriisiä, Madagaskarin tasavaltaa ja yhdeksättä WTO:n ministerikokousta.

Pysyvät valiokunnat: poliittisten asioiden valiokunta, taloudellisen kehityksen, rahoituksen ja kaupan valiokunta ja sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta

Kolme pysyvää valiokuntaa kokoontui neljä kertaa sekä vuonna 2012 että vuonna 2013: neljä kertaa täysistuntojen yhteydessä (Horsensissa, Paramaribossa, Brysselissä ja Addis Abebassa) ja kahdesti vuodessa täysistuntojen välisenä aikana (Brysselissä). Pysyvien valiokuntien ensisijaisena tehtävänä on laatia mietintöjä yhteisistä huolenaiheista sekä poliittisista, taloudellisista ja sosiaalisista käänteistä. Mietintöjen pohjalta laaditaan täysistunnoissa hyväksyttäviä päätöslauselmia (enintään kuusi mietintöä vuodessa).

Taloudellisen kehityksen, rahoituksen ja kaupan valiokunnalla on lisäksi toinen tärkeä tehtävä: se tarjoaa jäsenille mahdollisuuden seurata AKT:n ja EU:n välisten suhteiden kannalta ehdottoman tärkeän välineen käyttöä eli Euroopan kehitysrahaston mukaista kehitysyhteistyötä, jonka avulla korjataan demokratiavajetta, sillä EKR:n parlamentaarinen valvonta on aikaisemmin ollut erityisen puutteellista AKT-maissa.

Lisäksi valiokunnat seuraavat päätöslauselmien täytäntöönpanoa komissiossa, mikä mahdollistaa toteutettujen toimien osalta parlamentaarisen valvonnan ja perusteellisen vuoropuhelun.

Euroopan parlamentin jäsenten erittäin vähäisen osallistumisen vuoksi AKT-maiden jäsenet pyysivät laatimaan uuden aikataulun valiokunnan kokouksille, jotta ne eivät osuisi päällekkäin Euroopan parlamentin muiden toimintojen kanssa Brysselissä. Täysistuntojen välisenä aikana järjestettävät kokoukset siirrettiin keskiviikolta ja torstailta torstaille ja perjantaille, mikä lievensi hieman tulkkauspalveluihin kohdistunutta painetta mutta ei lisännyt Euroopan parlamentin jäsenten osallistumista.

Tiedonhankintamatkat

AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen työvaliokunta järjesti maaliskuussa 2012 tiedonhankintamatkan komission yhteiseen tutkimuskeskukseen Ispraan (Italia) ja heinäkuussa 2012 Fidžiin suuntautuneen matkan, jonka yhteydessä arvioitiin viranomaisten pyrkimyksiä palauttaa maahan perustuslaillinen järjestys ja parlamentaarinen demokratia.

Edustajakokouksen työvaliokunta järjesti kolme tiedonhankintamatkaa vuonna 2013.

Maliin suuntautuneella matkalla saatiin käsitys maan hauraasta poliittisesta tilanteesta ja arvio Malin viranomaisten valmiuksista järjestää vaalit.

Matkalla Liberiaan edistettiin parlamenttien välistä poliittista vuoropuhelua, jota edellytetään Cotonoun sopimuksen 8 artiklassa ja jota korkea edustaja / varapuheenjohtaja Ashton oli esittänyt. Viranomaisten, parlamentin jäsenten sekä kansalaisyhteiskunnan ja kansainvälisten järjestöjen edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esiin ongelmia, jotka liittyivät hyvään hallintoon sekä budjettituen parlamentaariseen valvontaan ja lainsäädäntövallan järjestämiseen.

Matka Haitiin oli vuonna 2010 järjestetyn matkan seurantatoimi, jonka tarkoituksena oli todentaa jälleenrakennuksen edistyminen ja poliittinen tilanne maassa, joka on ajautunut poliittiseen umpikujaan.

Vaalitarkkailuvaltuuskunnat

Yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen työvaliokunta lähetti myös kaksi vaalitarkkailuvaltuuskuntaa: ensimmäisen tehtävänä oli tarkkailla Malissa heinäkuussa 2013 pidettyjä presidentinvaaleja ja toisen tehtävänä oli tarkkailla Madagaskarissa joulukuussa 2013 pidettyjä parlamenttivaaleja ja presidentinvaalien toista kierrosta.

Edustajakokous hyväksyi 19. kesäkuuta 2013 vaalitarkkailuvaltuuskuntiin osallistuvien yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen jäsenten menettelysäännöt.

Tuleva kehitys

Laadukkaan työnsä ansiosta edustajakokous on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa keskeisenä toimijana AKT:n ja EU:n välisissä suhteissa ja yhteistyössä. Se on aktiivisesti seurannut AKT-maiden poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia käänteitä ja pyrkinyt edistämään kehitystavoitteita ja ihmisoikeuksien sekä perusvapauksien kunnioittamista, kuten sosiaalisten perusoikeuksien kunnioittaminen, oikeusvaltioperiaatteeseen perustuva demokratia ja avoin sekä vastuuvelvollinen hallinto, jotka ovat erottamaton osa kestävää kehitystä.

Edustajakokous on osallistunut ja osallistuu jatkossakin keskeisesti talouskumppanuussopimusten täytäntöönpanon ja sopimusneuvottelujen seurantaan, millä varmistetaan, että neuvottelujen lopputuloksessa otetaan huomioon kehitystä ja taloutta koskevat tavoitteet, kuten todetaan vuonna 2000 tehdyn Cotonoun sopimuksen valtuutuksessa. Tässä yhteydessä korostetaan erityisesti myös alueiden ja tätä pienempien yksikköjen yhdentymistä ja yhteistyötä.

AKT:n ja EU:n yhteistyö perustuu oikeudellisesti sitovaan järjestelmään sekä yhteisten toimielinten toimintaan. Yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen on tärkeää seurata edelleen tiiviisti tilanteiden kehittymistä varmistaakseen, että sen näkemykset otetaan huomioon Cotonoun sopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen vuonna 2020 toteutettavien vaihtoehtojen tarkastelussa. Edustajakokouksen parlamentaarista ulottuvuutta ei pitäisi heikentää, vaan sillä olisi oltava merkittävä rooli myös vuoden 2020 jälkeisessä kehyksessä, rajoittamatta kuitenkaan AKT:n ja EU:n vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevien neuvottelujen mahdollisia lopputuloksia.


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ

Puolesta äänestäneet 21

PPE: Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Maurice Ponga, Cristian Dan Preda, György Schöpflin, Davor Ivo Stier, Bogdan Brunon Wenta, Rainer Wieland, Anna Záborská

 

S-D: Seb Dance, Doru-Claudian Frunzulică, Louis-Joseph Manscour, Linda McAvan, Norbert Neuser, Elly Schlein, Pedro Silva Pereira

 

ECR: Nirj Deva

 

ALDE: Beatriz Becerra Basterrechea, Paavo Väyrynen

 

Verts/ALE: Heidi Hautala, Maria Heubuch

 

EFDD: Rosa D'Amato

Vastaan äänestäneet 2

EFDD: Nathan Gill

 

NI: Louis Aliot

Members abstained: 2

GUE/NGL: Kostas Chrysogonos, Lola Sánchez Caldentey


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

21.1.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

2

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Louis Aliot, Beatriz Becerra Basterrechea, Kostas Chrysogonos, Nirj Deva, Doru-Claudian Frunzulică, Nathan Gill, Heidi Hautala, Maria Heubuch, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Linda McAvan, Norbert Neuser, Maurice Ponga, Cristian Dan Preda, Lola Sánchez Caldentey, Elly Schlein, György Schöpflin, Pedro Silva Pereira, Davor Ivo Stier, Paavo Väyrynen, Bogdan Brunon Wenta, Rainer Wieland, Anna Záborská

 

Seb Dance, Louis-Joseph Manscour

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Rosa D’Amato

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö