Menettely : 2014/0011(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0029/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0029/2015

Keskustelut :

PV 07/07/2015 - 12
CRE 07/07/2015 - 12

Äänestykset :

PV 08/07/2015 - 4.7
CRE 08/07/2015 - 4.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0258

MIETINTÖ     ***I
PDF 582kWORD 307k
2.3.2015
PE 541.353v03-00 A8-0029/2015

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään, sen toiminnasta sekä direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta

(COM(2014)0020 – C8‑0016/2014 – 2014/0011(COD))

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Esittelijä: Ivo Belet

TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 ASIAN KÄSITTELY

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään, sen toiminnasta sekä direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta

(COM(2014)0020 – C8‑0016/2014 – 2014/0011(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0020),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 192 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0016/2014),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–       ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 4. kesäkuuta 2014 antaman lausunnon(1),

–       ottaa huomioon alueiden komitean antaman lausunnon(2),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–       ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A8-0029/2015),

1.      vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.      pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.      kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus  1

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan -1 kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(-1) Päätelmissä, jotka 23 ja 24 päivänä lokakuuta 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi vuoteen 2030 ulottuvista ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista, todetaan, että EU:n tärkein väline unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen saavuttamiseksi on toimiva ja uudistettu päästökauppajärjestelmä, johon kuuluu väline, jolla markkinoita vakautetaan.

Tarkistus  2

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 a) Ottaen huomioon tarpeen säilyttää unionin päästökauppajärjestelmän kannustimet neuvoteltaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2012/27/EU1a komissio ilmoitti tarkastelevansa vaihtoehtoja toimiksi, muun muassa tarvittavan päästöoikeusmäärän pysyvää pidättämistä, jotta voitaisiin hyväksyä mahdollisimman pian tarvittavia rakenteellisia lisätoimenpiteitä päästökauppajärjestelmän lujittamiseksi vaiheessa 3 ja sen vaikuttavuuden lisäämiseksi.

 

__________________

 

1a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

Tarkistus  3

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 2 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(2) Euroopan hiilimarkkinoiden tilaa vuonna 2012 käsittelevässä kertomuksessaan7 Euroopan parlamentille ja neuvostolle komissio totesi, että on tarpeen toteuttaa toimenpiteitä, joilla tartutaan rakenteellisiin tarjonnan ja kysynnän välisiin epäsuhtiin. Vuoteen 2030 ulottuvia ilmasto- ja energiapolitiikan puitteita koskevassa vaikutusten arvioinnissa8 todetaan, että tämän epäsuhdan odotetaan jatkuvan eikä siihen voida riittävästi tarttua mukauttamalla lineaarista kehityspolkua kyseisissä puitteissa asetettavaan tiukempaan tavoitteeseen. Muuttamalla lineaarista kerrointa ainoastaan muutetaan vähitellen kattoa. Näin ollen ylijäämä vähenisi ainoastaan vähitellen, jolloin markkinoiden olisi jatkossa toimittava yli vuosikymmenen ajan siten, että sillä olisi noin 2 miljardin tai enemmän päästöoikeuden ylijäämä. Jotta voidaan tarttua tähän ongelmaan ja saada unionin päästökauppajärjestelmästä kestävämpi epäsuhtien varalta, olisi perustettava markkinavakausvaranto. Jotta voidaan varmistaa sääntelyvarmuus huutokaupattavien päästöoikeuksien tarjonnasta vaiheessa 3 ja jättää valmisteluaikaa sopeutumiseksi rakenteellisen muutoksen käyttöönottoon, markkinavakausvaranto olisi perustettava vuonna 2021 käynnistyvän vaiheen 4 alusta alkaen. Jotta voidaan säilyttää mahdollisimman suuri ennustettavuus, olisi annettava selkeät säännöt päästöoikeuksien lisäämisestä varantoon sekä niiden vapauttamisesta varannosta. Mikäli edellytykset täyttyvät, vuodesta 2021 alkaen reserviin olisi lisättävä päästöoikeuksia määrä, joka vastaa 12 prosenttia liikkeeseen laskettujen päästöoikeuksien määrästä vuonna x-2. Vastaava määrä päästöoikeuksia olisi vapautettava varannosta, kun liikkeelle laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärä on alle 400 miljoonaa.

(2) Euroopan hiilimarkkinoiden tilaa vuonna 2012 käsittelevässä kertomuksessaan7 Euroopan parlamentille ja neuvostolle komissio totesi, että on tarpeen toteuttaa toimenpiteitä, joilla tartutaan rakenteellisiin tarjonnan ja kysynnän välisiin epäsuhtiin. Vuoteen 2030 ulottuvia ilmasto- ja energiapolitiikan puitteita koskevassa vaikutusten arvioinnissa8 todetaan, että tämän epäsuhdan odotetaan jatkuvan eikä siihen voida riittävästi tarttua mukauttamalla lineaarista kehityspolkua kyseisissä puitteissa asetettavaan tiukempaan tavoitteeseen. Muuttamalla lineaarista kerrointa ainoastaan muutetaan vähitellen kattoa. Näin ollen ylijäämä vähenisi ainoastaan vähitellen, jolloin markkinoiden olisi jatkossa toimittava yli vuosikymmenen ajan siten, että sillä olisi noin 2 miljardin tai enemmän päästöoikeuden ylijäämä, jolloin päästökauppajärjestelmä ei antaisi toivottua investointisignaalia hiilidioksidipäästöjen kustannustehokasta vähentämistä varten. Jotta voidaan tarttua tähän ongelmaan ja saada päästökauppajärjestelmästä kestävämpi tarjonnan ja kysynnän epäsuhtien varalta ja näin korjata järjestelmän suunnitteluvirhe ja mahdollistaa asianmukaisesti toimivat päästökauppamarkkinat, joilla hinnat ovat vakaat ja kilpailukykyiset ja vastaavat päästöoikeuksien todellista arvoa, vaiheen 3 aikana olisi perustettava markkinavakausvaranto, jotta sen myönteiset vaikutukset alkavat näkyä ennen vuonna 2021 käynnistyvää vaihetta 4. Markkinavakausvarannolla olisi varmistettava myös synergiavaikutus muiden ilmastopoliittisten toimien, kuten uusiutuvia energiamuotoja ja energiatehokkuutta koskevien politiikkatoimien, kanssa. Jotta voidaan säilyttää mahdollisimman suuri ennustettavuus, olisi annettava selkeät säännöt päästöoikeuksien lisäämisestä varantoon sekä niiden vapauttamisesta varannosta. Mikäli edellytykset täyttyvät, vuodesta 2018 alkaen varantoon olisi lisättävä päästöoikeuksia määrä, joka vastaa 12 prosenttia liikkeeseen laskettujen päästöoikeuksien määrästä vuonna x-1. Vastaava määrä päästöoikeuksia olisi vapautettava varannosta, kun liikkeelle laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärä on alle 400 miljoonaa.

____________________

____________________

7 COM(2012)0652 final

7 COM(2012)0652 final

8 Insert reference

8 Insert reference

Tarkistus  4

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 3 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(3) Markkinavakausvarannon perustamisen lisäksi direktiiviin 2003/87/EY olisi tehtävä joitakin tähän liittyviä muutoksia yhdenmukaisuuden ja päästökauppajärjestelmän sujuvan toiminnan varmistamiseksi. Direktiivin 2003/87/EY täytäntöönpano voi johtaa siihen, että suuria määriä päästöoikeuksia huutokaupataan kunkin päästökauppakauden lopussa, mikä voi heikentää markkinoiden vakautta. Jotta voidaan välttää päästöoikeuksien tarjonnan epäsuhtainen markkinatilanne yhden päästökauppakauden lopussa ja seuraavan alussa, millä voisi mahdollisesti olla häiritseviä vaikutuksia markkinoihin, olisi säädettävä siitä, että huutokaupataan osa yhden päästökauppakauden lopussa tapahtuneesta mahdollisesta suuresta tarjonnan lisääntymisestä seuraavan päästökauppakauden kahden ensimmäisen vuoden aikana.

(3) Markkinavakausvarannon perustamisen lisäksi direktiiviin 2003/87/EY olisi tehtävä joitakin tähän liittyviä muutoksia yhdenmukaisuuden ja päästökauppajärjestelmän sujuvan toiminnan varmistamiseksi. Direktiivin 2003/87/EY täytäntöönpano voi johtaa siihen, että suuria määriä päästöoikeuksia huutokaupataan kunkin päästökauppakauden lopussa, mikä voi heikentää markkinoiden vakautta. Jotta voidaan välttää päästöoikeuksien tarjonnan epäsuhtainen markkinatilanne yhden päästökauppakauden lopussa, millä voisi mahdollisesti olla häiritseviä vaikutuksia markkinoihin, olisi säädettävä siitä, että kyseiset päästöoikeudet lisätään markkinavakausvarantoon kyseisen päästökauppakauden lopussa.

Tarkistus  5

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 a) Komission asetuksessa (EU) N:o 176/20141a säädettiin 900 miljoonan päästöoikeuden ”takapainottamisesta” vuosista 2014–2016 vuosiksi 2019 ja 2020 (päästökauppajärjestelmän vaiheen 3 loppu). Näiden takapainotettujen päästöoikeuksien huutokauppaaminen saisi aikaan vaikutuksen, joka olisi ristiriidassa markkinavakausvarantoa koskevan nykyisen ehdotuksen toivotun vaikutuksen eli päästöjen ylijäämän vähentämisen kanssa. Tästä syystä takapainotettuja päästöoikeuksia ei pitäisi huutokaupata, vaan ne olisi lisättävä suoraan markkinavakausvarantoon.

 

__________________

 

1a Komission asetus (EU) N:o 176/2014, annettu 25 päivänä helmikuuta 2014, asetuksen (EU) N:o 1031/2010 muuttamisesta erityisesti vuosina 2013‑2020 huutokaupattavien kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien määrän vahvistamiseksi (EUVL L 56, 26.2.2014, s. 11).

Tarkistus  6

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 3 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 b) On tärkeää, että päästökauppajärjestelmä kannustaa hiilitehokkaaseen kasvuun ja että suojataan niiden eurooppalaisten teollisuudenalojen kilpailukyky, joihin kohdistuu todellinen hiilivuotoriski. Euroopan parlamentti painotti 4 päivänä helmikuuta 2014 kilpailukykyistä ja kestävää eurooppalaista terästeollisuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta antamassaan päätöslauselmassa, että ”komission on käsiteltävä konkreettisemmin ja yksityiskohtaisemmin hiilivuotokysymystä”. Päätelmissä, jotka 23 ja 24 päivänä lokakuuta 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi vuoteen 2030 ulottuvista ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista, annettiin selkeät ohjeet päästöoikeuksien ilmaisjaon ja hiilivuotosäännösten jatkamisesta vuoden 2020 jälkeen, ja niissä todettiin, että ”kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi näiden alojen tehokkaimpien laitosten ei pitäisi joutua maksamaan kohtuuttomia hiilikustannuksia, jotka johtavat hiilivuotoon”. Olisi otettava käyttöön oikeasuhteisia toimenpiteitä, jotka heijastavat niiden käyttöönottohetkellä voimassa olevaa hiilidioksidin hintaa, jotta voitaisiin suojata niitä teollisuudenaloja, joihin kohdistuu todellinen hiilivuotoriski, niiden kilpailukykyyn kohdistuvilta kielteisiltä vaikutuksilta ja näin välttää se, että kaikkein tehokkaimmille laitoksille aiheutuu lisäkustannuksia päästökauppajärjestelmästä. Komission olisi tarkistettava direktiiviä 2003/87/EY ja erityisesti sen 10 a artiklaa tämän osalta. Kun tavoitteena on rakentaa energian sisämarkkinat, kyseisen tarkistuksen yhteydessä olisi ehdotettava myös nykyisestä valtiontukiin perustuvasta mekanismista poikkeavia unionin laajuisia yhtenäisiä toimia, joilla hyvitetään sähkölaskuun siirtyneet hiilidioksidikustannukset, jotta voidaan varmistaa täysin tasapuoliset toimintaedellytykset.

Tarkistus  7

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 4 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(4) Komission olisi tarkasteltava uudelleen markkinavakausvarannon toimivuutta sen soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella. Markkinavakausvarannon toiminnan uudelleentarkastelussa olisi erityisesti tarkasteltava sitä, ovatko säännöt päästöoikeuksien lisäämisestä varantoon asianmukaisia suhteessa tavoitteeseen eli rakenteellisten tarjonnan ja kysynnän välisen epäsuhtien korjaamiseen.

(4) Komission olisi tarkasteltava uudelleen markkinavakausvarannon toimivuutta sen soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella kolmen vuoden kuluessa markkinavakausvarannon toiminnan alkamispäivästä. Markkinavakausvarannon toiminnan uudelleentarkastelussa olisi erityisesti tarkasteltava sitä, ovatko säännöt päästöoikeuksien lisäämisestä varantoon ja varannosta vapauttamisesta asianmukaisia suhteessa tavoitteeseen eli rakenteellisten tarjonnan ja kysynnän välisen epäsuhtien korjaamiseen. Uudelleentarkastelun yhteydessä olisi tarkasteltava myös markkinavakausvarannon vaikutusta unionin teollisuuden kilpailukykyyn sekä hiilivuotoriskiin.

Tarkistus  8

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5) Direktiivin 2003/87/EY 10 artiklaa ja 13 artiklan 2 kohtaa olisi muutettava,

(5) Direktiivi 2003/87/EY olisi sen vuoksi muutettava,

Perustelu

Ei ole tarvetta viitata tiettyihin muutettaviin artikloihin.

Tarkistus  9

Ehdotus päätökseksi

1 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Perustetaan markkinavakausvaranto, joka aloittaa toimintansa 1 päivänä tammikuuta 2021.

1. Perustetaan vuonna 2018 markkinavakausvaranto, joka aloittaa toimintansa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018.

Tarkistus  10

Ehdotus päätökseksi

1 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1a. Komissio varmistaa, että komission asetuksen (EU) N:o 176/20141a mukaisesti takapainotetut päästöoikeudet lisätään suoraan markkinavakausvarantoon.

 

__________________

 

1a Komission asetus (EU) N:o 176/2014, annettu 25 päivänä helmikuuta 2014, asetuksen (EU) N:o 1031/2010 muuttamisesta erityisesti vuosina 2013‑2020 huutokaupattavien kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien määrän vahvistamiseksi (EUVL L 56, 26.2.2014, s. 11).

Tarkistus  11

Ehdotus päätökseksi

1 artikla – 1 b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1b. Jakamattomiksi päästöoikeuksiksi katsotaan uusien osallistujien varantoon päästökauppakauden lopussa jäävät päästöoikeudet ja päästöoikeudet, joita ei ole jaettu laitosten sulkemisten tai sähköalan nykyaikaistamista koskevan poikkeuksen vuoksi. Kaikkia tällaisia jakamattomia päästöoikeuksia ei huutokaupata kolmannen päästökauppakauden lopussa, vaan ne lisätään suoraan markkinavakausvarantoon.

Tarkistus  12

Ehdotus päätökseksi

1 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Komissio julkaisee kunakin vuonna liikkeelle laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärän seuraavan vuoden 15 päivään toukokuuta mennessä. Liikkeelle laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärän perustana vuonna x on kyseisen kauden aikana 1 päivästä tammikuuta 2008 myönnettyjen päästöoikeuksien kumulatiivinen määrä, mukaan lukien päästöoikeudet, jotka kyseisenä kautena on myönnetty direktiivin 2003/87/EY 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti, sekä laitosten hyödyntämät oikeudet käyttää EU:n päästökauppajärjestelmän nojalla kansainvälisiä hyvityksiä ennen 31 päivää joulukuuta vuonna x syntyneiden päästöjen osalta; tästä vähennetään EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvista laitoksista peräisin olevat todennettujen päästöjen kumulatiiviset määrät tonneina 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta vuonna x väliseltä ajalta, direktiivin 2003/87/EY 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti mitätöidyt päästöoikeudet sekä varannossa olevien päästöoikeuksien määrä. Huomioon ei oteta vuosien 2005 ja 2007 välisenä kolmivuotiskautena syntyneitä päästöjä sekä näitä päästöjä varten myönnettyjä päästöoikeuksia. Ensimmäisen kerran määrä julkaistaan 15 päivänä toukokuuta 2017.

2. Komissio julkaisee kunakin vuonna liikkeelle laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärän seuraavan vuoden 15 päivään toukokuuta mennessä. Liikkeelle laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärän perustana vuonna x on kyseisen kauden aikana 1 päivästä tammikuuta 2008 myönnettyjen päästöoikeuksien kumulatiivinen määrä, mukaan lukien päästöoikeudet, jotka kyseisenä kautena on myönnetty direktiivin 2003/87/EY 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti, sekä laitosten hyödyntämät oikeudet käyttää EU:n päästökauppajärjestelmän nojalla kansainvälisiä hyvityksiä ennen 31 päivää joulukuuta vuonna x syntyneiden päästöjen osalta; tästä vähennetään EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvista laitoksista peräisin olevat todennettujen päästöjen kumulatiiviset määrät tonneina 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta vuonna x väliseltä ajalta, direktiivin 2003/87/EY 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti mitätöidyt päästöoikeudet sekä varannossa olevien päästöoikeuksien määrä. Huomioon ei oteta vuosien 2005 ja 2007 välisenä kolmivuotiskautena syntyneitä päästöjä sekä näitä päästöjä varten myönnettyjä päästöoikeuksia. Ensimmäisen kerran määrä julkaistaan 15 päivänä toukokuuta 2016.

Tarkistus  13

Ehdotus päätökseksi

1 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Kunakin vuonna vuodesta 2021 alkaen varantoon lisätään päästöoikeuksia määrä, joka vastaa 12 prosenttia liikkeelle laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärästä vuonna x-2, sellaisena kuin se on julkaistu toukokuussa vuonna x‑1, ellei varantoon lisättävien päätösoikeuksien määrä ole alle 100 miljoonaa.

3. Perustetun varannon oikea-aikaista täytäntöönpanoa koskevan 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti varantoon lisätään viipymättä päästöoikeuksia määrä, joka vastaa 12 prosenttia liikkeelle laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärästä vuonna x-1, sellaisena kuin se on julkaistu toukokuussa vuonna x‑1, ellei varantoon lisättävien päätösoikeuksien määrä ole alle 100 miljoonaa.

Tarkistus  14

Ehdotus päätökseksi

2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Direktiivi 2003/87/EY

10 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on vuodesta 2021 huutokaupattava kaikki päästöoikeudet, joita ei myönnetä maksutta 10 a ja 10 c artiklan mukaisesti ja joita ei lisätä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä [OPEU please insert number of this Decision when known] perustettuun markkinavakausvarantoon(*).

1. Jäsenvaltioiden on vuodesta 2018 huutokaupattava kaikki päästöoikeudet, joita ei myönnetä maksutta 10 a ja 10 c artiklan mukaisesti ja joita ei lisätä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä [OPEU please insert number of this Decision when known] perustettuun markkinavakausvarantoon(*).

Tarkistus  15

Ehdotus päätökseksi

2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Direktiivi 2003/87/EY

10 artikla – 1a kohta uusi

 

Komission teksti

Tarkistus

1a. Jos jäsenvaltioiden huutokauppaamien päästöoikeuksien määrä kunkin 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kauden viimeisenä vuonna ylittää yli 30 prosentilla huutokaupattavien päästöoikeuksien odotetun keskimääräisen määrän seuraavan kauden kahtena ensimmäisenä vuotena ennen päätöksen [OPEU please insert number of this Decision when known] 1 artiklan 3 kohdan soveltamista, kaksi kolmannesta määrien välisestä erosta on vähennettävä huutokaupattavien päästöoikeuksien määristä kauden viimeisenä vuonna ja lisättävä tasaerinä jäsenvaltioiden huutokauppaamiin määriin seuraavan kauden kahtena ensimmäisenä vuonna.”

1a. Päästökauppakauden lopussa uusien osallistujien varannossa käyttämättä olevat päästöoikeudet ja muut päästöoikeudet, joita ei ole jaettu sulkemisen tai sähköalaa koskevan poikkeuksen vuoksi, katsotaan ”jakamattomiksi päästöoikeuksiksi”. Kaikki tällaiset jakamattomat päästöoikeudet lisätään suoraan markkinavakausvarantoon.

Tarkistus  16

Ehdotus päätökseksi

2 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)

Direktiivi 2003/887/EY

10 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – johdantokappale

 

Nykyinen teksti

Tarkistus

 

3 a. Korvataan 10 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantokappale seuraavasti:

”3. Jäsenvaltioiden on päätettävä, miten päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja käytetään. Vähintään 50 prosenttia 2 kohdassa tarkoitetusta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista, mukaan luettuina kaikki 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetusta huutokaupasta saadut tulot, taikka näitä tuloja vastaava määrä, on käytettävä yhteen tai useampaan seuraavista tarkoituksista:

”3. Jäsenvaltioiden on päätettävä, miten päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja käytetään. Vähintään 50 prosenttia 2 kohdassa tarkoitetusta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista, mukaan luettuina kaikki 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetusta huutokaupasta saadut tulot, taikka näitä tuloja vastaava määrä, käytetään yhteen tai useampaan seuraavista tarkoituksista:

Perustelu

Huutokaupasta saatujen tulojen käyttövelvoitteen täsmentäminen estää käyttämästä varoja budjettivajeen paikkaamiseen. Näin huutokaupasta saatuja tuloja käytetään todella ilmastonmuutoksen käsittelemiseen ja tukemaan unionin siirtymistä vähähiiliseen talouteen vuoden 2008 ilmasto- ja energiapaketin periaatteiden mukaisesti.

Tarkistus  17

Ehdotus päätökseksi

2 artikla – 1 kohta – 3 b alakohta (uusi)

Direktiivi 2003/87/EY

10 artikla – 4 kohta – 1 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 b. Lisätään 10 artiklan 4 kohtaan ensimmäisen alakohdan jälkeen alakohta seuraavasti:

 

”Kun komissio on toteuttanut ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun mukautuksen, päätöksellä [OPEU please insert number of this Decision when known] perustettuun markkinavakausvarastoon lisätään päästöoikeuksien määrän lisäystä vuosina 2019 ja 2020 vastaava määrä, kuten esitetään komission asetuksen (EU) N:o 1031/2010* liitteessä IV.”

 

_______________

 

* Komission asetus (EU) N:o 1031/2010, annettu 12 päivänä marraskuuta 2010, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokaupan ajoituksesta, hallinnoinnista ja muista näkökohdista (EUVL L 302, 18.11.2010, s. 1).

Tarkistus  18

Ehdotus päätökseksi

2 artikla – 1 kohta – 3 c alakohta (uusi)

Direktiivi 2003/87/EY

10 a artikla – 8 kohta – 2 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 c. Lisätään 10 a artiklan 8 kohtaan toisen alakohdan jälkeen alakohta seuraavasti:

 

”300 miljoonaa päästöoikeutta annetaan vähitellen saataville päätöksellä [OPEU please insert number of this Decision when known] perustetun markkinavakausvarannon toiminnan alkamispäivästä 31 päivään joulukuuta 2025 saakka tämän kohdan mukaisesti ja teollisiin innovaatiohankkeisiin tämän direktiivin liitteessä I luetelluilla aloilla tässä kohdassa tarkoitettujen objektiivisten ja avointen kriteerien perusteella. Nämä 300 miljoonaa päästöoikeutta otetaan päätöksen [OPEU please insert number of this Decision when known] 1 artiklan 1 b kohdassa tarkoitetuista jakamattomista päästöoikeuksista.”

Tarkistus  19

Ehdotus päätökseksi

2 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a artikla

 

Direktiivin 2003/87/EY uudelleentarkastelu

 

Komissio tarkastelee … päivään …kuuta …+ mennessä uudelleen direktiiviä 2003/87/EY, jotta voidaan tehokkaasti suojata niitä unionin teollisuudenaloja, joihin kohdistuu todellinen hiilivuotoriski, ottaa käyttöön tarkempi päästöoikeuksien jakomenetelmä ja kannustaa hiilitehokkaaseen kasvuun lisäämättä päästöoikeuksien ylitarjontaa. Komissio ottaa uudelleentarkastelussa huomioon 23 ja 24 päivänä lokakuuta 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät erityisesti hiilivuotosäännöksistä ja päästöoikeuksien ilmaisjaon jatkumisesta, jotta direktiivi vastaisi paremmin muuttuvia tuotantotasoja ja siinä kannustettaisiin mahdollisimman tehokkaaseen toimintaan. Komissio harkitsee myös unionin laajuisia yhtenäisiä toimia, joilla hyvitetään tästä direktiivistä johtuvat välilliset hiilikustannukset, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset maailmanlaajuisesti ja unionin tasolla. Tarvittaessa komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle säädösehdotuksen tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

 

________________

 

+ Virallinen lehti: Lisätään päivämäärä: kuuden kuukauden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta.

Tarkistus  20

Ehdotus päätökseksi

3 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Komissio tarkastelee uudelleen 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä EU:n hiilimarkkinoiden sujuvaa toimintaa koskevan analyysin perusteella markkinavakausvarantoa ja tekee tarvittaessa ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Uudelleentarkastelussa kiinnitetään erityistä huomiota prosenttimäärään, jota käytetään määrittämään varantoon 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisättävien päästöoikeuksien määrä sekä 1 artiklan 4 kohdan mukaiseen liikkeelle laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärään liittyvän kynnysarvon numeeriseen arvoon.

Kolmen vuoden kuluessa markkinavakausvarannon toiminnan alkamispäivästä komissio tarkastelee uudelleen EU:n hiilimarkkinoiden sujuvaa toimintaa koskevan analyysin perusteella markkinavakausvarantoa ja tekee tarvittaessa ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Uudelleentarkastelussa kiinnitetään erityistä huomiota prosenttimäärään, jota käytetään määrittämään varantoon 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisättävien päästöoikeuksien määrä sekä 1 artiklan 4 kohdan mukaiseen liikkeelle laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärään liittyvän kynnysarvon numeeriseen arvoon. Uudelleentarkastelun yhteydessä komissio tarkastelee myös markkinavakausvarannon vaikutusta Euroopan teollisuuden kilpailukykyyn sekä hiilivuotoriskiin. Markkinavakausvarannon asetteluarvojen määräaikaistarkistus kaksi vuotta ennen uuden vaiheen käynnistämistä on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, että asetteluarvot ovat edelleen tarkoituksenmukaisia siten, että samalla säilytetään markkinoiden varmuus.

(1)

EUVL C 0, 0.0.0000, s. 0.

(2)

EUVL C 0, 0.0.0000, s. 0.


PERUSTELUT

Johdanto

”EU:n tärkein väline [kasvihuonekaasupäästöjen vähentämis]tavoitteen saavuttamiseksi on toimiva ja uudistettu päästökauppajärjestelmä, johon kuuluu väline, jolla markkinoita vakautetaan komission ehdotuksen mukaisesti.” Eurooppa-neuvoston päätelmät, 23. lokakuuta 2014

Komissio esitti 22. tammikuuta 2014 markkinavakausvarantoa koskevan ehdotuksen, johon kuului tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosina 2020–2030.

Komission ehdotuksen tarkoituksena on tehdä rakenteellisia muutoksia päästökauppajärjestelmään, jotta voidaan puuttua päästöoikeuksien ylijäämään, jonka määräksi arvioidaan nykyään yli 2 miljardia (järjestelmään on kertynyt ylijäämää vuodesta 2009 lähtien eli vaiheen 2 aikana), ja korjata järjestelmän puutteet, jotta se saavuttaisi tavoitteensa: ”päästökauppajärjestelmä perustettiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kustannustehokkaasti ja taloudellisesti” (päästökauppadirektiivin 1 artikla).

Päästökauppajärjestelmän yleinen päästökatto takaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen vuodeksi 2020, mutta päästöoikeuksien ylijäämä heikentää järjestelmän pitkän aikavälin kustannustehokkuutta. Tämän vuoksi ylijäämä heikentää hiilimarkkinoiden pitkän aikavälin toimintaa ja painaa hiilen hintaa alas ja tätä kautta vähentää kannustimia investoida vähähiilisiin teknologioihin. Jos tilanteeseen ei puututa, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kustannukset kasvavat tulevaisuudessa merkittävästi.

Komission ehdotuksessa vastataan näin ollen Euroopan parlamentin kehotukseen, että komission olisi hyväksyttävä ”toimenpiteitä, joiden avulla voidaan korjata päästökauppajärjestelmän puutteita ja mahdollistaa sen alkuperäisten suunnitelmien mukainen toiminta”(1).

Markkinavakausvarantoa koskeva ehdotus korjaisi alkuperäisessä päästökauppajärjestelmässä olevan rakenteellisen puutteen, joka aiheutui siitä, että järjestelmä ei sallinut joustavuutta päästöoikeuksien tarjonnassa markkinaolosuhteiden muutosten huomioon ottamiseksi tai päästökauppajärjestelmän suojaamiseksi odottamattomilta ja yllättäviltä kysynnän häiriöiltä. Kuten ehdotukseen liitetyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa todettiin, nykyinen epäsuhta syntyi siitä, että päästöoikeuksien tarjonta (jonka määrää se, että unionin päästökauppajärjestelmä on ns. päästökatto ja -kauppa -järjestelmä, joka lyötiin lukkoon suotuisammassa taloustilanteessa) ja päästöoikeuksien kysyntä (joka on joustava ja johon vaikuttavat talouden suhdanteet, fossiilisten polttoaineiden hinta, ilmastopolitiikkatoimet ja muut tekijät) eivät vastaa toisiaan.

Edellä kuvatun perusteella esittelijä tukee komission ehdotusta markkinavakausvarannon perustamiseksi, koska kyseessä on rakenneuudistus, jolla päästökauppadirektiiviin sisällytetään sääntöjä, joilla hallitaan markkinoiden vaihteluja ja erityisesti päästöoikeuksien tarjontaa. Markkinavakausvaranto estää lyhytaikaisten harkinnanvaraisten interventiotoimenpiteiden toteuttamista markkinoilla ja tuo toimialalle pitkän aikavälin ennustettavuutta ja vakautta.

Esittelijä katsoo, että kyseinen uudistus on tarpeen, jotta unionin päästökauppajärjestelmä säilyisi jatkossakin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävän unionin politiikan kulmakivenä. Jos rakenneuudistukseen ei ryhdytä, päästökauppajärjestelmä on vaarassa romahtaa (eikä hiilen hinta kannusta investointien tekemiseen). Tämä johtaisi siihen, että kansallisen tason aloitteista tulee tärkeimpiä politiikan välineitä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja ilmastopolitiikka siirtyy uudestaan kansalliselle tasolle. Tästä olisi tuloksena sisämarkkinoiden hajanaisuus, monimutkainen unionin säännösten tilkkutäkki ja jopa unionin sisäisen hiilivuodon riski.

Takapainotetut päästöoikeudet

Parlamentti ja neuvosto muuttivat päästökauppadirektiiviä viime vuonna, jotta komissio voisi siirtää 900 miljoonan päästöoikeuden huutokauppaamisen vuosiksi 2019 ja 2020. Komissio hyväksyi helmikuussa 2014 asetuksen, jolla mukautetaan huutokauppa-aikataulua päästökauppajärjestelmän kolmannen päästökauppakauden osalta niin, että 300 ja 600 miljoonaa päästöoikeutta ”takapainotettiin” eli niiden huutokauppaaminen siirrettiin vuosiksi 2019 ja 2020.

Kuten edellä todettiin, tällä unionin päästökauppajärjestelmän ehdotetulla uudistuksella pyritään tuomaan markkinoille ennustettavuutta ja vakautta. Tämän vuoksi olisi epäjohdonmukaista, jos ”takapainotetut” päästöoikeudet palautettaisiin markkinoille vuosina 2019 ja 2020 ja ne lisättäisiin heti varantoon päästökauppajärjestelmän neljännen päästökauppakauden ajaksi. Tämä vääristäisi markkinoita turhaan ja olisi epäjohdonmukaista vähentämistä koskevan yleistavoitteen kanssa.

Monet sidosryhmät ovat myös nostaneet esiin takapainotettujen päästöoikeuksien arvon vuoden 2020 jälkeen, kun hiilivuotosäännöksiä parannetaan, ja ovat esittäneet ajatuksia päästöoikeuksien jakamiseksi dynaamisemmin (ks. jäljempänä), joten näiden päästöoikeuksien palauttaminen markkinoille ei vaikuta järkevältä.

Tämän vuoksi esittelijä ehdottaa, että takapainotetut päästöoikeudet lisätään suoraan varantoon.

Hiilivuoto

Ehdotuksessa käsitellään ongelmia, jotka koskevat huutokaupattavien päästöoikeuksien ylitarjontaa, mutta siinä ei puututa päästöoikeuksien ilmaisjakoon eikä hiilivuotosäännöksiin.

Nykyistä hiilivuotojärjestelmää jatkettiin äskettäin vuoteen 2020 saakka. Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta tuki 24. syyskuuta 2014 ehdotettua komission päästöstä luettelon laatimisesta niistä toimialoista, joiden katsotaan olevan alttiita merkittävälle hiilivuodon riskille, vuosiksi 2015–2019. Päätöksen pohjana olevassa arvioinnissa käytettiin edelleen oletettuna hiilen hintana 30 euroa hiiliekvivalenttitonnia kohti, vaikka hiilen nykyhinta on huomattavasti alhaisempi. Hintaoletuksen puolesta puhui kuitenkin ehdotettu markkinavakausvarannon perustaminen ja tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Komission tekemästä vaikutustenarvioinnista käy ilmi, että markkinavakausvarannon vaikutus olisi rajallinen, vaikka se aloittaisi toimintansa ennen vuotta 2020. Päästöoikeudet pysyvät erittäin todennäköisesti samoilla hiilen hintatasoilla, joihin energiavaltaisen teollisuuden hiilivuotosäännökset perustuvat vuoteen 2020 saakka. Jos BKT kehittyy keskimääräistä vauhtia (1,8 prosentin kasvuvauhti), markkina-analyytikot odottavat hinnan olevan 30 euroa vasta vuonna 2027.

Esittelijä on tietoinen siitä, että teollisuudelle on annettava tietyt takeet siitä, että sitä suojataan hiilivuodolta myös vuoden 2020 jälkeen. Tämän vuoksi on tärkeää korostaa 23. lokakuuta 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiä, joissa vakuutetaan teollisuudelle seuraavaa: ”Ilmaisjakojärjestelmää ei lopeteta. Nykyisiä toimenpiteitä jatketaan vuoden 2020 jälkeen ilmastopolitiikasta johtuvan hiilivuodon riskin ehkäisemiseksi niin kauan kuin muut suuret taloudet eivät toteuta vastaavia toimia. Tavoitteena on antaa riittävää tukea aloille, joiden kansainvälinen kilpailukyky on vaarassa kärsiä.”

Komissio on jo käynnistänyt kuulemisensa ehdotuksista, jotka koskevat hiilivuotosäännöksiä vuoden 2020 jälkeen, nykyjärjestelmän parannukset mukaan luettuina. Nämä ehdotukset kytkeytyvät markkinavakausvarantoon, mutta niillä puututaan paljon muuhunkin kuin vain siihen järjestelmävirheeseen, joka aiheuttaa epäsuhtaa markkinoilla ja joka markkinavakausvarannolla on tarkoitus korjata.

Esittelijä on sitä mieltä, että lisäkeskustelua tarvitaan varmasti päästöoikeuksien ilmaisjaon parantamisesta, erityisesti muuttuvista tuotantotasoista ja takeista, että tehokkaimpien laitosten ei pitäisi joutua maksamaan kohtuuttomia hiilikustannuksia, jotka johtavat hiilivuotoon.

Esittelijä on Eurooppa-neuvoston kanssa samoilla linjoilla siinä, että päästöoikeuksien jakaminen olisi mukautettava paremmin eri teollisuudenalojen muuttuviin tuotantotasoihin. Jotta mahdollisuuksia jakaa päästöoikeudet tulevaisuudessa dynaamisemmin ei rajattaisi eikä estettäisi, esittelijä ehdottaa, että takapainotetut päästöoikeudet lisätään markkinavakausvarantoon. Eurooppa-neuvoston ohjeistuksen mukaisesti komission olisi mahdollisimman pian esitettävä ehdotuksensa päästöoikeusdirektiivin tarkistamiseksi, parannetut hiilivuotosäännökset mukaan luettuina.

Kannustimet investointien tekemiseen

Esittelijä kannattaa myös sitä, että osa päästöoikeuksista lisätään varantoon, josta voidaan sitten tukea investointien tekemistä vähähiilisiin teollisuusteknologioihin ja -prosesseihin.

Markkinavakausvarannon toiminta

Komission ehdotuksen mukaan markkinavakausvaranto toimisi seuraavasti:

–         varantoon lisätään päästöoikeuksia, kun ylijäämän kokonaismäärä ylittää 833 miljoonaa päästöoikeutta (mikä vastaa 12:ta prosenttia liikkeelle laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärästä vuonna x-2);

–         varannosta vapautetaan 100 miljoonaa päästöoikeutta, kun ylijäämä on alle 400 miljoonaa päästöoikeutta.

Näillä parametreilla voitaisiin mukauttaa markkinatilannetta ylös- tai alaspäin, jos riskeiltä suojaamista koskevat arviot ovat epätarkkoja. Tulevaisuudessa voitaisiin myös sopia joustavammista parametreista. Toiset toivovat korkeampia kynnysarvoja, kun taas toisten mielestä päästöoikeuksia olisi vapautettava varannosta varovaisemmin. Näitä kysymyksiä on pohdittava. Epävarmuustekijöitä on edelleen paljon, joten asiaa on tarkasteltava uudelleen piakkoin.

Kahden vuoden viipeestä esittelijä on sitä mieltä, että kun viitevuodeksi otetaan x-2, reaktioaika venyy melko pitkäksi. Esittelijä katsookin, että ehdotusta olisi tarkistettava tämän ongelman ratkaisemiseksi.

Luettelo sidosryhmistä, joiden kanssa on järjestetty tapaamisia ja tilaisuuksia

Viimeisen tapaamisen/tilaisuuden päivämäärä: 24.2.2015

Hallitukset ja pysyvät EU-edustajat

–         Belgian pysyvä edustaja

–         Tanskan pysyvä edustaja

–         Alankomaiden pysyvä edustaja

–         Ranskan pysyvä edustaja

–         Saksan pysyvä edustaja

–         Italian ympäristöministeri

–         Italian pysyvä edustaja

–         Latvian pysyvä edustaja

–         Yhdistyneen kuningaskunnan pysyvä edustaja

–         Puolan Eurooppa-asioista vastaava valtiosihteeri

Teollisuuden toimialat ja valtiosta riippumattomat järjestöt

–         AGC Glass Europe

–         Alstom

–         Arcelor-Mittal

–         Aurubis A.G./ Eurométaux (Euroopan metallivalmistajien yhdistys)

–         BASF

–         Belgisch Staalindustrieverbond (Belgian terästeollisuusliitto)

–         Business Europe

–         CAN-Europe

–         Carbon Market Watch

–         CEFIC (Euroopan kemianteollisuuden järjestö)

–         CEPI (Euroopan paperiteollisuuden liitto)

–         CEPS (Centre for European Policy Studies / Carbon Market Forum)

–         Cembureau (Euroopan sementtialan litto)

–         Change Partnership

–         Ecofys

–         ENECO

–         ENEL

–         ENI (Euroopan naapuruusväline)

–         E.ON

–         ESTA (Euroopan teräsputkiliitto)

–         Eurelectric (sähköalan unioni)

–         Eurofer (Euroopan rauta- ja terästeollisuuden liitto)

–         Eurométaux (Euroopan metallialan järjestö)

–         Eurooppalainen energiafoorumi

–         EWEA (Euroopan tuulivoimayhdistys)

–         Essencia (Belgian kemianteollisuus)

–         Exxon

–         Federacciai (Italian teräsyhtiöiden liitto)

–         ICIS Tschach Solution GmbH (hiilimarkkina-analyysejä tekevä yritys)

–         IIGCC (sijoittajien yhteistyöfoorumi ilmastonmuutoksen alalla)

–         Glass for Europe

–         Greenpeace

–         Hydro/Eurométaux (Euroopan metallialan järjestö)

–         London School of Economics (Grantham research institute on climate change and the environment, ilmastonmuutoksen taloudellisiin vaikutuksiin keskittyvä tutkimuskeskus)

–         Mercuria Energy Group

–         IETA (International Emissions Trading Association)

–         Point Carbon, Thomson Reuters

–         Puolan energiajärjestö

–         Potsdamin ilmastonmuutoksen seurausten tutkimusinstituutti / Euro-CASE

–         Sandbag-järjestö

–         Shell

–         UFE (L'Union Française de l'Electricité, Ranskan sähköalojen ammattiliitto)

–         VGI (lasiteollisuusalan liitto)

–         WWF.

(1)

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. maaliskuuta 2012 etenemissuunnitelmasta siirtymiseksi kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050, P7_TA(2012)0086.


ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Markkinoiden vakauden takaavan reservin perustaminen ja toiminta unionin kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamiseksi unionissa ja direktiivin 2003/87/EY muuttaminen

Viiteasiakirjat

COM(2014)0020 – C7-0016/2014 – 2014/0011(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

22.1.2014

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

6.2.2014

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

6.2.2014

ITRE

6.2.2014

JURI

6.2.2014

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

Päätös tehty (pvä)

ECON

22.7.2014

JURI

3.9.2014

 

 

Esittelijä(t)

Nimitetty (pvä)

Ivo Belet

10.7.2014

 

 

 

Valiokuntakäsittely

5.11.2014

3.12.2014

21.1.2015

 

Hyväksytty (pvä)

24.2.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

58

10

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Margrete Auken, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Catherine Bearder, Ivo Belet, Biljana Borzan, Lynn Boylan, Cristian-Silviu Bușoi, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Mireille D’Ornano, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Jørn Dohrmann, Ian Duncan, Stefan Eck, Bas Eickhout, Eleonora Evi, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Enrico Gasbarra, Gerben-Jan Gerbrandy, Jens Gieseke, Sylvie Goddyn, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Jytte Guteland, György Hölvényi, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Karin Kadenbach, Kateřina Konečná, Giovanni La Via, Peter Liese, Norbert Lins, Valentinas Mazuronis, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Massimo Paolucci, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, Marcus Pretzell, Frédérique Ries, Michèle Rivasi, Daciana Octavia Sârbu, Annie Schreijer-Pierik, Davor Škrlec, Tibor Szanyi, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Nils Torvalds, Glenis Willmott, Jadwiga Wiśniewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Paul Brannen, Nicola Caputo, Mark Demesmaeker, Esther Herranz García, Merja Kyllönen, Jo Leinen, József Nagy, Younous Omarjee, Alojz Peterle, Sirpa Pietikäinen, Julia Reid, Bart Staes

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Andrew Lewer

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

2.3.2015

Oikeudellinen huomautus