Menettely : 2014/2221(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0037/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0037/2015

Keskustelut :

PV 11/03/2015 - 7
CRE 11/03/2015 - 7

Äänestykset :

PV 11/03/2015 - 9.15
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0067

MIETINTÖ     
PDF 241kWORD 123k
2.3.2015
PE 544.392v02-00 A8-0037/2015

talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2015

(2014/2221(INI))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Dariusz Rosati

Valmistelijat(*):

Jean Arthuis, budjettivaliokunta

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2015

(2014/2221(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 136 artiklan,

–       ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1175/2011(1),

–       ottaa huomioon jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU(2),

–       ottaa huomioon täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1174/2011(3),

–       ottaa huomioon liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1177/2011(4),

–       ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011(5),

–       ottaa huomioon julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1173/2011(6),

–       ottaa huomioon julkista taloutta koskevien suunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013(7),

–       ottaa huomioon rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013(8),

–       ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon vuoden 2014 maakohtaisista suosituksista (COM(2014)0600),

–       ottaa huomioon 25. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuisen kasvuselvityksen 2014 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat”(9),

–       ottaa huomioon 28. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon "Vuotuinen kasvuselvitys 2015" (COM(2014)0902),

–       ottaa huomioon 10. helmikuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokas hyödyntäminen” (COM(2015)0012),

–       ottaa huomioon kansallisten parlamenttien edustajien kanssa käydyt keskustelut eurooppalaisen ohjausjakson vuoden 2015 painopisteiden toteuttamisesta,

–       ottaa huomioon 5. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman pk-yritysten rahoituksen saannin parantamisesta(10),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–       ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnot (A8-0037/2015),

A.     toteaa, että talouden elpyminen EU:ssa on hidastunut huomattavasti vuoden 2014 kuluessa, mutta komission mukaan sen odotetaan vauhdittuvan vuonna 2015 ja edelleen vuonna 2016; toteaa, että kriisin alkamisesta vuonna 2008 on kulunut kuusi vuotta ja euroalueen työttömyysaste on edelleen ennätysmäisen korkealla eli lähes 12 prosenttia; toteaa, että heikko kasvu on pahentanut inflaatiota hidastavaa suuntausta; toteaa, että rahoituskriisin seurauksena euroalue erottuu alueena, jonka kasvu on riittämätöntä, samalla kun monet muut maat ovat elpymässä nopeammin; toteaa, että deflaatiopaineista huolimatta komissio ennustaa, että inflaation pitäisi kiihtyä vuoden 2015 puolivälistä alkaen ja vuoden 2016 aikana;

B.     ottaa huomioon, että investointien taso on laskenut noin 470 miljardilla sitten kriisin huippukohdan ja että investointivajeen on arvioitu olevan noin 230–370 miljardia euroa verrattuna investointien pitkän aikavälin trendeihin; toteaa, että reagointi euroalueen julkisen talouden velkakriisiin ja esiin tulleeseen unionin toimielinjärjestelmän tehottomuuteen on ollut merkittävää mutta ei kuitenkaan riittävää euroalueen talouden vauhdittamiseksi siinä määrin, että se palaisi nopealle kasvu-uralle;

1.      katsoo, että euroalue kamppailee edelleen selviytyäkseen vuoden 2008 jälkeisen poikkeuksellisen pitkäkestoisen taloudellisen taantuman seurauksista; huomauttaa, että elpyminen on vielä haurasta ja sitä olisi edistettävä, jotta kasvua ja työpaikkoja voitaisiin tuottaa huomattavasti enemmän keskipitkällä aikavälillä; panee kuitenkin merkille, että vuoden 2014 kasvu on laajapohjaisempi; toteaa, että nykypäivänä haasteena on reagoida sekä syklisiin lyhyen aikavälin että rakenteellisiin pitkän aikavälin ongelmiin; korostaa, että lyhyen aikavälin paineet voivat johtaa väliaikaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat heikentää pitkän aikavälin kasvukapasiteettia; korostaa tarvetta varmistaa, että lyhyen ja pitkän aikavälin toimet ovat toisiaan vahvistavia;

2.      panee merkille komission vuotuisen kasvuselvityksen 2015, jossa pyritään edistämään paluuta korkeampiin kasvutasoihin ja vauhdittamaan elpymistä; kannattaa kolmen pääpilarin lähestymistapaa (investointien edistäminen, rakenneuudistusten vauhdittaminen sekä julkisen talouden vastuullinen ja kasvua edistävä vakauttaminen) oikeana keinona saavuttaa nämä tavoitteet; katsoo, että tämä lähestymistapa olisi kokonaisuudessaan liitettävä tuleviin maakohtaisiin suosituksiin; kannattaa komission ehdotuksia eurooppalaisen ohjausjakson parantamiseksi virtaviivaistamalla nykyisiä menettelyjä, myös ohjausjakson aikataulua, sekä lisäämällä kansallisten parlamenttien osallistumista, jotta voidaan lisätä kansallista omavastuullisuutta ottaen huomioon, että jäsenvaltiot panivat täysin täytäntöön ainoastaan yhdeksän prosenttia maakohtaisista suosituksista vuonna 2013; kehottaa komissiota esittämään pikaisesti vedenpitäviä tietoja maakohtaisen suositusten täytäntöönpanosta vuonna 2014; korostaa tässä yhteydessä tarvetta virtaviivaistaa eurooppalaisen ohjausjakson nykyisiä menettelyjä, myös sen aikataulua, ja lisätä kansallisten parlamenttien osallistumista, jotta voidaan lisätä rakennemuutoksia koskevaa kansallista omavastuullisuutta;

3.      korostaa sisämarkkinoiden yhdentymistä koskevien kertomusten merkitystä ja lisäarvoa aiempina vuosina, sillä ne ovat vaikuttaneet komission vuotuisen kasvuselvityksen yleisiin painopistealueisiin ja niissä on yksilöity eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyviä maakohtaisia suosituksia; pitää siksi erittäin valitettavana, ettei sisämarkkinoiden yhdentymistä koskevaa kertomusta ole laadittu vuodelle 2015;

4.      korostaa, että vuonna 2010 käyttöön otetun eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä käynnistetään vuosittainen talouspolitiikan koordinointijakso, jossa jäsenvaltioiden talousarvioihin liittyvät, makrotaloudelliset ja rakenteelliset uudistukset analysoidaan yksityiskohtaisesti;

5.      on huolissaan siitä, että useimmat jäsenvaltiot yhä menettävät markkinaosuuksia maailmanlaajuisesti; katsoo, että koko EU:n talouden kilpailukykyä maailmantaloudessa on edelleen tehostettava lisäämällä erityisesti kilpailua tavara- ja palvelumarkkinoilla, jotta voidaan parantaa tehokkuutta innovoinnin avulla; vaatii, että työvoimakustannusten olisi pysyttävä tuottavuuden mukaisina ja että palkkojen olisi edistettävä sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä; painottaa, että kun jäsenvaltioiden on hallittava menojaan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukaisesti, niiden olisi investointisitoumusten vähentämisen sijasta leikattava juoksevia menojaan, vaikka säännöissä ei oteta huomioon sitä, että investointimenoilla ja juoksevilla menoilla on erilaiset vaikutukset kasvuun; panee merkille komission tiedonannon "Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokas hyödyntäminen" (COM(2015)0012), joka selkeyttää menettelyä ja selittää rakenteellisten uudistusten, investointien ja finanssipoliittisen vastuun välisen yhteyden hyödyntäen parhaalla mahdollisella tavalla sääntöihin sisältyvää joustovaraa; pitää myönteisenä komission ehdotusta eurooppalaisen ohjausjakson virtaviivaistamisesta; huomauttaa, että yleispätevään ratkaisuun perustuvaa lähestymistapaa olisi vältettävä maakohtaisia suosituksia valmisteltaessa;

Investoinnit

6.      katsoo, että investointien puute johtuu heikosta luottamuksesta, kysyntää koskevista vähäisistä odotuksista, korkeasta velkaantumisasteesta, yksityissektorin riskiaversiosta, tuottavia julkisia investointeja edistävien toimenpiteiden puutteesta, rahoitusmarkkinoiden pirstoutumisesta, hitaasta velkaantumisen vähentämisestä, kysyntää koskevista vähäisistä odotuksista, joita liiallisesti paisuneiden menojen korjaamiseksi toteutetut säästötoimet ovat entisestään heikentäneet, tarkoituksenmukaisen rahoituskapasiteetin puutteesta ja siitä, että usein jäsenvaltiot ja EU eivät kykene toteuttamaan näistä tekijöistä selviytymiseksi tarvittavia asianmukaisia toimia; korostaa, että investointivaje voidaan paikata kohdennetuilla julkisilla investoinneilla ja lisäämällä merkittävästi investointeja yksityisiin yrityksiin ja eurooppalaiseen liike-elämään; kehottaa toteuttamaan uudistuksia, joilla helpotetaan sellaisen uuden liiketoimintaympäristön luomista, joka edistää uutta liiketoimintaa, uusia investointeja ja innovaatioita sekä mahdollisia sijoitusten tuottoja, jotka ovat erittäin tärkeitä rahoituspääoman houkuttelemiseksi unionin talouteen; korostaa, että investointeihin kohdistuvan rahoituksen lisääminen edellyttää hyvin toimivaa rahoitusjärjestelmää, jossa lisääntyneen vakauden ja rajojen yli toimivien laitosten avulla voidaan helpottaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten likviditeettiä ja markkinatakaustoimintaa;

7.      on tyytyväinen Euroopan investointiohjelmaan, joka on tärkeä väline yksityisten ja julkisten investointien lisäämiseksi; panee merkille, että suunnitelmalla pyritään synnyttämään lisäinvestointeja, luomaan uusia hankkeita, houkuttelemaan investoijia ja palauttamaan luottamusta; katsoo kuitenkin, että suunnitelman arvioiminen mielekkäällä tavalla on tässä vaiheessa aivan liian aikaista; huomauttaa, että investointien edistämistä ei pidä nähdä vaihtoehtona uudistuksille vaan niiden täydennyksenä; vaatii, että Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR) olisi käytettävä varojen käyttämiseksi hankkeisiin, jotka tuottavat taloudellista hyötyä tai joiden sosiaalinen kustannus-hyötyvaikutus on positiivinen; korostaa, ettei ESIR-rahasto saisi vain korvata kansallisesti rahoitettuja hankkeita yhteisrahoitteisilla unionin hankkeilla; korostaa, että eurooppalaisten investointirahastojen olisi tuotettava lisäinvestointeja eikä ainoastaan korvattava kansallisia investointivaroja, jotka menisivät kulutukseen; katsoo, että Euroopan investointiohjelmassa olisi keskityttävä ensisijaisesti eurooppalaista lisäarvoa tuottaviin hankkeisiin, jotka eivät voi vielä saada pankkirahoitusta; korostaa investointiohjelman sääntelyyn liittyvien osatekijöiden tärkeyttä, joilla voidaan parantaa investointiympäristöä; toteaa, että komission investointisuunnitelman täytäntöönpano on erittäin tärkeää kaivatun lisäarvon saamiseksi; tähdentää, että investointihankkeet on valittava huolellisesti, jotta vältetään epäonnistumiset kestävän kasvun ja työllisyyden luomisessa Eurooppaan; muistuttaa, että komission investointiohjelman tuloksia on arvioitava perusteellisesti ja tarkasteltava erityisesti, millä perustein hankkeita on valittu ja priorisoitu, minkä lisäksi on pyrittävä välttämään voittojen yksityistämistä ja tappioiden sosialisointia; korostaa investointiohjelman vipuvoiman ja varsinaisten hankkeiden toteuttamisen keskinäistä riippuvuutta; korostaa, että tehokkaan vipuvoiman saavuttamista koskevaa tavoitetta ei pidä toteuttaa hankkeiden järkevän valinnan kustannuksella, jossa olisi otettava huomioon myös hankkeiden maantieteellinen sijainti; korostaa, että on varmistettava hallinnon ja valintamenettelyn laadukkuus: panee merkille, että pienet ja keskisuuret yritykset ovat saaneet kärsiä eniten kriisin seurauksista, ja toteaa, että sopeutusohjelmassa olevat jäsenvaltiot odottavat, että investointiohjelman myötä pk-yritysten rahoituksen ja lainan saanti tehostuu huomattavasti ja myös helpottuu;

8.      kehottaa jäsenvaltioita tukemaan aktiivisesti investointisuunnitelmaa ja antamaan panoksensa ESIR-rahastoon täydentämällä unionin talousarviosta ja EIP:stä saatuja varoja, jotta yksityissektoria voidaan ohjata ja rohkaista investointeihin;

9.      korostaa, että investointiohjelmassa olisi oltava pk-yrityksiin sovellettava menettelytapa, jotta voitaisiin luoda yhdenvertaiset toimintaedellytykset, sillä pk-yritykset asetetaan usein kokonsa ja markkina-asemansa vuoksi muita heikompaan asemaan;

10.    painottaa, että rahoituksen saamisen vaikeus on suurimpia esteitä etenkin pk-yritysten kasvulle EU:ssa; on huolestunut siitä, että pk-yritysten on jatkuvasti vaikea saada pankkilainoja; katsoo, että on tarpeen luoda enemmän vaihtoehtoja pankkirahoitukselle, etenkin parantamalla riskipääoman ja vertaisrahastojen liiketoimintaympäristöä ja edistämällä luotto-osuuskuntia, mutta myös yleisemmin parantamalla pääomien tehokasta kohdentamista pääomamarkkinoiden kautta; katsoo, että yhdentyneemmät pääomamarkkinat ja rahoituslaitosten parempi valvonta ovat keskeisiä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä; korostaa, että pk-yrityksillä olisi oltava etuoikeutettu mahdollisuus osallistua investointiohjelmaan;

11.    ymmärtää, että energia on tärkeä osa taloudellista kilpailukykyä; korostaa, että energia-alan sisämarkkinoiden esteiden poistaminen on tärkeää muun muassa energiaomavaraisuuden edistämiseksi; kehottaa komissiota arvioimaan tämän alan edistystä unionin ja kansallisella tasolla ja tukemaan toimia, joilla puututaan pirstaloitumiseen ja täytäntöönpanon hankaluuksiin;

12.    on yhä huolestunut siitä, ettei liiallisen yksityisen velan vähentämisessä ole edistytty; huomauttaa, että tämä ei ole ainoastaan rahoitusvakautta koskeva huoli vaan myös rajoittaa EU:n kasvupotentiaalia ja tekee EKP:n rahapolitiikasta tehottomampaa; kehottaa komissiota tekemään lisäehdotuksia yksityissektorin velkaantumisen vähentämiseen tähtäävien tehokkaiden menettelyjen, mukaan lukien konkurssi- ja maksukyvyttömyysmenettelyjen, luomiseksi siten, että samalla edistetään kulujen oikeudenmukaista ja avointa jakamista, sillä yrityksiä ja kotitalouksia painava raskas velkataakka on yksi tärkeimmistä yksityisinvestointeja rajoittavista tekijöistä;

Rakenneuudistukset

13.    huomauttaa, että rakennemuutoksia on vielä tehtävä monissa maissa; toteaa myös, että ne jäsenvaltiot, jotka ovat panneet menestyksekkäästi täytäntöön sopeutusohjelmia tai rahoitusalan ohjelmia, ovat kyenneet palaamaan pääomamarkkinoille, joilta ne voivat nyt saada pääomia alhaisilla koroilla; huomauttaa, että muun muassa Euroopan keskuspankin (EKP) toteuttamat toimet olivat tämän paluun taustalla olevia syitä; kannustaa euroalueen muita jäsenvaltioita olemaan yhtä kunnianhimoisia talouksiensa nykyaikaistamisessa; toteaa, että on otettava asianmukaisesti huomioon uudistusten sosiaaliset vaikutukset ja työllisyysvaikutus; korostaa, että EKP:n löyhemmän rahapolitiikan täydennykseksi jäsenvaltioiden olisi tehtävä kunnianhimoisia ja sosiaalisesti kestäviä rakennemuutoksia;

14.    kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan työmarkkinoitaan, kehittämään aktiivisempia työmarkkinoita koskevia toimintalinjoja, joiden tavoitteena on luoda hyväpalkkaisia työpaikkoja, uudenaikaistamaan sosiaaliturvajärjestelmiä, myös eläkejärjestelmiä, takaamaan samalla osallistavuuden, kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden, sekä parantamaan ja virtaviivaistamaan yritysten investointeja koskevia lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia puitteita; painottaa, että rakenneuudistuksilla on saatava aikaan todellista ja kestävää kasvua, korkeampaa työllisyyttä, parempaa kilpailukykyä ja jatkuvaa lähentymistä ja niitä on täydennettävä hyvin kohdennetuilla pitkän aikavälin investoinneilla koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen, innovointiin, infrastruktuuriin, teollisuuteen, tieto- ja viestintätekniikkaan, kestävään energiaan ja henkilöresursseihin;

15.    kehottaa jäsenvaltioita takaamaan sosiaaliturvajärjestelmiensä osallistavuuden, kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden ja vahvistamaan näitä erityisesti sosiaaliturvaa eniten tarvitsevien kohdalla sekä parantamaan ja virtaviivaistamaan yritysten investointeja koskevia lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia puitteita; painottaa, että työpaikkojen on oltava laadukkaita, jotta voidaan ehkäistä työssäkäyvien köyhyyttä, ja sellaisia, että niillä voidaan puuttua sukupuolten palkkaeroihin; korostaa, että taloudellisia uudistuksia on täydennettävä hyvin kohdennetuilla pitkän aikavälin investoinneilla koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen, innovointiin, infrastruktuuriin, tieto- ja viestintätekniikkaan sekä kestävään energiaan;

16.    korostaa, että EU:n riippuvuuden vähentämisen ulkoisista energialähteistä on oltava osa EU:n kasvustrategiaa; muistuttaa siksi, että ulkoisia energialähteitä on monipuolistettava, EU:n energiainfrastruktuuria on parannettava ja EU:n energia-alan sisämarkkinat on saatava valmiiksi, sillä nämä ovat keskeisiä painopisteitä EU:n energiaturvallisuusstrategiassa;

17.    painottaa, että EU ei voi kilpailla pelkästään kustannuksilla vaan sen on lisättävä tuottavuutta tekemällä kestäviä investointeja tutkimukseen j a kehittämiseen, koulutukseen ja taitoihin sekä resurssitehokkuuteen niin kansallisella kuin EU:n tasolla; kehottaa komissiota ja hallituksia antamaan näille etusijan talousarvioissaan; korostaa, että jäsenvaltioiden olisi uudistuksia suunnitellessaan kiinnitettävä erityistä huomiota nuorisotyöttömyyteen, jotta nuorten mahdollisuuksia ei evättäisi jo lähtökohtaisesti; kehottaa siksi jäsenvaltioita hyödyntämään käytössä olevia määrärahoja, kuten nuorisotakuun määrärahoja, nopeammin ja tehokkaammin;

18.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään rahoitustuen ja väliaikaisen troikkajärjestelmän parannettuun lainsäädäntörakenteeseen, jossa noudatetaan unionin talouden hallintokehystä ja unionin lainsäädäntöä ja taataan siten demokraattinen vastuuvelvollisuus; korostaa, että on tärkeää varmistaa Euroopan parlamentin maaliskuussa 2014 hyväksymien troikkaa käsittelevien mietintöjen seuranta; kehottaa komissiota panemaan täytäntöön näihin mietintöihin sisällytetyt päätelmät; huomauttaa, että EU:n tietyille jäsenvaltioille solidaarisuuden ja ehdollisuuden yhdistelmänä antama rahoitustuki on onnistunutta silloin, kun siihen liittyy vahva kansallinen omavastuullisuus ja sitoutuminen uudistamiseen; muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita, että niiden on tehtävä laaja-alainen arviointi rahoitustukiohjelmista;

19.    kehottaa komissiota toteuttamaan viipymättä toimia veropetosten ja veronkierron torjumiseksi; kehottaa luomaan yksinkertaisen ja avoimen verotusjärjestelmän; kehottaa jäsenvaltioita pyrkimään sopimukseen yhteistä ja yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa koskevasta ehdotuksesta, sillä se on tärkeä väline väärinkäytösten torjumisessa, ja katsoo, että parlamentin 19. huhtikuuta 2012 antaman lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB)(11) on oltava järkevän kompromissin perustana; kehottaa jälleen kerran jäsenvaltioita siirtämään verotuksen painopistettä pois työn verottamisesta; toteaa, että veropetosten ja veronkierron torjumiseen tähtäävillä toimilla ei pitäisi vaarantaa jäsenvaltioiden valtaoikeuksia; suhtautuu kuitenkin myönteisesti verojärjestelyjen tehokkaaseen koordinointiin unionissa;

20.    tähdentää koulutusjärjestelmien uudistustarpeita, jotta tulevat sukupolvet voisivat valmistautua tulevaisuuden työmarkkinoiden kasvaviin tarpeisiin;

21.    katsoo, että jäsenvaltiot ja komissio eivät ole vielä noudattaneet sisämarkkinoiden päätökseen saattamista koskevaa sitoumustaan, etenkin kun kyse on palvelujen sisämarkkinoista ja digitaalitaloudesta;

22.    kehottaa jälleen komissiota parantamaan sisämarkkinoiden hallinnointia; kehottaa komissiota yhdenmukaistamaan sisämarkkinoiden tavoitteet eurooppalaisen ohjausjakson tavoitteiden kanssa ja varmistamaan yhtenäisyyden sisämarkkinoiden ja toisaalta eurooppalaisen ohjausjakson valvontamekanismin välillä; katsoo, että sisämarkkinoiden täytäntöönpanoa mittaavista indikaattoreista koostuva erillinen analyysiväline voi antaa hyödyllistä tietoa maakohtaisia suosituksia ja vuotuista kasvuselvitystä varten; korostaa sisämarkkinoiden yhdentymistä koskevien kertomusten merkitystä ja lisäarvoa aiempina vuosina, sillä ne ovat vaikuttaneet komission vuotuisen kasvuselvityksen yleisiin painopistealueisiin ja niissä on yksilöity eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyviä maakohtaisia suosituksia; pitää siksi valitettavana, ettei sisämarkkinoiden yhdentymistä koskevaa kertomusta ole laadittu vuodelle 2015; kehottaa komissiota käyttämään kaikkia EU:n lainsäädännön tarjoamia nykyisiä keinoja eurooppalaisen ohjausjakson täytäntöönpanon tehostamiseen;

23.    on huolissaan joissakin jäsenvaltioissa ilmenevistä protektionistisista suuntauksista; huomauttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ei määrätä henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaan liikkuvuuden rajoittamisesta, ja muistuttaa, että komission on turvattava nämä vapaudet ja valvottava niiden täytäntöönpanoa;

24.    korostaa, että hyvin toimivien sisäisten työmarkkinoiden ja maahanmuuttoa koskevan tasapainoisen lähestymistavan puuttuminen haittaavat kasvua EU:ssa; on huolissaan joissakin jäsenvaltioissa ilmenevistä protektionistisista suuntauksista; huomauttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ei määrätä henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaan liikkuvuuden rajoittamisesta, ja muistuttaa, että komission on turvattava nämä vapaudet ja valvottava niiden täytäntöönpanoa;

25.    muistuttaa, että on tärkeää varmistaa sekä rajat ylittävä että alojen välinen työvoiman liikkuvuus, parantaa työn tuottavuutta (johon liittyy ammattitaidon kohentaminen työllistyvyyden edistämiseksi) ja työpaikkojen laatua sekä joustavoittaa työmarkkinoita kuitenkin niin, että samalla työpaikat säilytetään riittävässä määrin turvattuina, vähennetään epävarmoja työsuhteita ja varmistetaan asianmukaiset mahdollisuudet työehtosopimusneuvotteluille; korostaa, että ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän yhteensovittamisen samoin kuin työn- ja uraohjauksen parantamisella on suuri merkitys tulevaisuudessa; katsoo, että liikkuvuuden lisäämisellä voidaan auttaa vähentämään täyttämättömien avointen työpaikkojen suurta määrää, joka korkean työttömyyden ohella on edelleen ongelma; korostaa, että investoiminen naispuolisten työntekijöiden ja nuorten työllisyyteen on tärkeää etenkin kehittymässä olevien teknologioiden alalle ja uusille aloille, sillä näillä aloilla on potentiaalia työpaikkojen luomiseen;

26.    pitää myönteisenä toimia, joilla eurooppalaisesta ohjausjaksosta tehdään tehokkaampi ja demokraattisempi; ymmärtää, että täytäntöönpanon tulokset ovat parempia julkisen rahoituksen alalla, jossa seurantavälineet ovat vahvempia; vaatii työllisyyden ja sosioekonomisten indikaattorien tasapainoista integrointia;

Finanssipoliittinen vastuu

27.    on tyytyväinen siihen, että liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä olevien maiden lukumäärä on laskenut voimakkaasti – vuonna 2014 yhteentoista, kun vastaava lukumäärä vuonna 2011 oli 24; toteaa, että tämän julkisen talouden paranemisen vuoksi finanssipolitiikan viritys jää todennäköisesti laajalti neutraaliksi vuonna 2015; pyytää komissiota arvioimaan, onko EU:n finanssipolitiikan luonne yhteensopiva investointien lisäämistarpeen kanssa; on silti huolestunut kasvavasta eriarvoistumisesta, ostovoiman heikkenemisestä, korkeasta pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyydestä ja yhä hyvin korkeasta julkisesta ja yksityisestä velkaantumisesta useissa euroalueen jäsenvaltioissa, joka paitsi hidastaa kasvua on myös huomattava riski mahdollisten tulevien häiriöiden esiintyessä; kehottaa komissiota tulkitsemaan kasvuindikaattoreita viisaasti ja varovaisesti ja tarkastelemaan uudestaan talousennusteiden laatua, sillä edellisen komission ennusteita on aivan liian usein tarkistettu alaspäin;

28.    on samaa mieltä komission kanssa siitä, että useimpien jäsenvaltioiden olisi pyrittävä edelleen kasvua edistävään julkisen talouden vakauttamiseen; kehottaa jäsenvaltioita, joilla on riittävästi julkisen talouden liikkumavaraa, vähentämään veroja ja sosiaaliturvamaksuja yksityisten investointien ja työpaikkojen luomisen lisäämiseksi; kehottaa komissiota antamaan konkreettisia suosituksia jäsenvaltioille, myös niille, jotka panevat täytäntöön talouden sopeuttamisohjelmia, ja varmistamaan näin, että suosituksissa tuetaan talouskasvua kestävillä ja sosiaalisesti tasapainoisilla rakenneuudistuksilla, jotka johtavat laadukkaiden työpaikkojen luomiseen, parempaan kilpailukykyyn ja jatkuvaan lähentymiseen;

29.    panee merkille komission arvion jäsenvaltioiden alustavista talousarviosuunnitelmista; painottaa, että talousarviosuunnitelmien tarkastelussa olisi pyrittävä kestävään finanssipolitiikkaan; korostaa finanssipolitiikan sääntöjen soveltamisen tärkeyttä ja vaatii yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattamista;

30.    panee merkille, että ainoastaan viisi jäsenvaltiota on noudattanut täysin vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä; painottaa, että jäsenvaltiot laativat vakaus- ja kasvusopimuksen yksimielisesti; korostaa, että kun merkittävä osa menoista käytetään julkisen velan hoitamiseen, tämä vähentää niitä resursseja, jotka ovat käytettävissä julkisiin palveluihin ja investointeihin; hyväksyy sen vuoksi sen, että alijäämän supistaminen erittäin velkaantuneissa maissa on edelleen välttämätöntä, mutta katsoo, että tällainen talouden vakauttaminen olisi toteutettava siten, että suojellaan julkisten palvelujen haavoittuvaisia käyttäjiä ja julkisia investointeja ja peritään veroja oikeudenmukaisella tavalla kasvun lisäämisen avulla;

Kansallisten toimien koordinoinnin tehostaminen

31.    on tyytyväinen varoitusmekanismia koskevaan kertomukseen; panee tyytyväisenä merkille jäsenvaltioiden sisäisen epätasapainon asteittaisen vähenemisen; kiinnittää huomiota monien jäsenvaltioiden ulkoiseen epätasapainoon, mukaan lukien kauppataseiden suuriin ylijäämiin; panee merkille EU:n maailmanlaajuisten markkinaosuuksien menettämisen;

32.    huomauttaa, että makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn tavoitteena on välttää paitsi erittäin haitallisia vaikutuksia maan kasvuun ja työllisyyteen myös huonosti suunnitellun kansallisen politiikan kielteisiä heijastusvaikutuksia muihin euroalueen jäsenvaltioihin; panee merkille joulukuussa 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston ilmoituksen, jonka mukaan EMUn talouspoliittisten toimien tiiviimpää yhteensovittamista koskevaa keskustelua lykätään vuoteen 2015 kolmen puheenjohtajan ja yhden pääjohtajan kertomukseen asti;

33.    muistuttaa näkemyksestään, jonka mukaan nykyisestä talouden hallintokehyksestä puuttuu riittävä demokraattinen vastuuvelvollisuus, joka koskee sen ja muiden asianomaisten laitosten ja elinten sääntöjen noudattamista; kehottaa komissiota tekemään tarvittavat ehdotukset, joilla voidaan vastata EU:n talouden hallintokehyksen demokraattisen vastuuvelvollisuuden puutteeseen;

34.    toteaa, että olisi tarkasteltava öljyn hinnan merkittävän laskun vaikutuksia ja sitä, olisiko tämä odottamaton hyöty välitettävä kokonaisuudessaan fossiilisten polttoaineiden kuluttajille vai jaettava siten, että hallitukset korottavat fossiilisten polttoaineiden veroja vähentääkseen vajeitaan, rahoittaakseen investointeja, välttääkseen ilmastonmuutosta koskevien toimien heikentämistä ja vähentääkseen inflaation hidastumispaineita;

EU:n talousarvio

35.    korostaa, että kansallisten talousarvioiden ja unionin talousarvion laadinnassa on noudatettava julkisen talouden tilinpidon oikeellisuuden perusperiaatetta, jotta varmistetaan lähentyminen ja vakaus EU:ssa; on vakuuttunut siitä, että tämä tilinpidon oikeellisuus on keino vastata jäsenvaltioiden väliseen sekä jäsenvaltioiden ja unionin kansalaisten väliseen luottamuspulaan, joka on kasvanut nykyisen rahoituskriisin puhjettua;

36.    kehottaa sen vuoksi yhdenmukaistamaan kansallisten talousarvioiden laatimisessa käytettävät taloudelliset oletukset; katsoo erityisesti, että kansainvälistä taloustilannetta olisi tarkasteltava yhteisesti;

37.    kehottaa komissiota yhdenmukaistamaan entisestään julkisen talouden tilinpäätösten esittämistapaa vertailukelpoisuuden parantamiseksi makrotalouden liiallisen epätasapainon ehkäisemiseksi; vaatii erityisesti, että jäsenvaltiot standardoivat tapansa esittää EU:n talousarviota koskevat maksuosuutensa tilinpäätöksissään;

38.    kehottaa komissiota puuttumaan kaikkiin ohjausjakson aikana ilmenneisiin demokratiavajeisiin unionin talous- ja rahaliiton kehittämiseen tähtäävän vuonna 2015 toteutettavan kehittämistoimenpidepaketin avulla;

39.    pitää erittäin tärkeänä Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden parlamenttien nykyistä tiiviimpää yhteistyötä talous- ja budjettipolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa; sitoutuu syventämään suhteitaan kansallisiin parlamentteihin rakentavassa kumppanuuden hengessä;

40.    pitää valitettavana, että maksamattomien määrärahojen suuri määrä EU:n talousarviossa heikentää EU:n uskottavuutta ja on ristiriidassa kasvua ja työllisyyttä, etenkin nuorten työllisyyttä, sekä pienten ja keskisuurten yritysten tukemista koskevien korkeimmalla poliittisella tasolla asetettujen tavoitteiden kanssa, ja pelkää pahoin, että tilanne kasvattaa unionin ja kansalaisten välistä juopaa;

41.    kehottaa monivuotisen rahoituskehyksen vaalien jälkeisen tarkistuksen yhteydessä analysoimaan ja siten lisäämään lisäarvoa, jota unionin rahoituksella saadaan pyrittäessä kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden lisäämiseen sekä energia-alan muutokseen tähtääviin unionin vahvistamiin tavoitteisiin; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön aiempaa selkeämmän menetelmän, jolla Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin liittyviä EU:n varoja ja menoja voidaan jäljittää tehokkaammin vaikutustenarviointien laadun parantamiseksi;

42.    kehottaa lisäksi komissiota raportoimaan niistä kielteisistä seurauksista, joita maksujen viivästymistä koskeva ongelma voi aiheuttaa jäsenvaltioiden talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä antamille sitoumuksille;

43.    panee merkille, että monissa jäsenvaltioissa julkisen hallinnon toimintaa ei vielä ole tehostettu, vaikka parannuksilla tällä alalla voitaisiin saada aikaan säästöjä järkiperäistämällä organisaatioita ja karsimalla yrityksiin ja kansalaisiin kohdistuvaa byrokratiaa;

44.    pitää myönteisenä, että komissio on vuotuisessa kasvuselvityksessään 2015 korostanut eurooppalaisten rakenne- ja investointirahastojen (nuorisotyöllisyysaloite mukaan luettuna) taloudellista merkitystä; palauttaa mieliin, että näiden rahastojen osuus julkisten investointien kokonaismäärästä on keskimäärin 10 prosenttia EU:ssa mutta että tilanne vaihtelee maittain ja joissakin jäsenvaltioissa niiden osuus voi olla jopa 80 prosenttia julkisista investoinneista; korostaa, että rakenne- ja investointirahastot tarjoavat hyvän esimerkin unionin talousarvion ja kansallisten talousarvioiden välisestä synergiasta, joka perustuu yhteisesti sovittuihin ja kasvua ja investointeja koskeviin, Eurooppa 2020 -strategian mukaisiin kumppanuussopimuksiin kirjattuihin tavoitteisiin; tukee kaikkia toimia, joilla pyritään edistämään unionin ja kansallisten budjettivarojen järkevää yhdistämistä tehokkuuden lisäämiseksi, talouden elvyttämiseksi ja kansallisten alijäämien pienentämiseksi jaettujen resurssien aikaansaamien myönteisten vaikutusten myötä;

45.    korostaa kiireellistä tarvetta torjua tehokkaasti veronkiertoa, jonka vuoksi EU:lta jää mahdollisesti saamatta merkittävä määrä varoja;

46.    kehottaa komissiota tekemään selvityksen Verkkojen Eurooppa -välineen ja Horisontti 2020 -puiteohjelman kaltaisten EU-ohjelmien varojen uudelleensuuntaamisen mahdollisista vaikutuksista;

47.    kehottaa jäsenvaltioita täydentämään investointiohjelmaa, jolla pyritään maksimoimaan julkisten menojen vaikutukset ja houkuttelemaan yksityisiä investointeja;

48.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, kansallisille parlamenteille ja Euroopan keskuspankille.

(1)

EUVL L 306, 23.11.2011, s. 12.

(2)

EUVL L 306, 23.11.2011, s. 41.

(3)

EUVL L 306, 23.11.2011, s. 8.

(4)

EUVL L 306, 23.11.2011, s. 33.

(5)

EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.

(6)

EUVL L 306, 23.11.2011, s. 1.

(7)

EUVL L 140, 27.5.2013, s. 11.

(8)

EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1.

(9)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0129.

(10)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0036.

(11)

EUVL C 258 E, 7.9.2013, s. 134.


BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (23.2.2015)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2015

(2014/2221(INI))

Valmistelija (*): Jean Arthuis

(*)       Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että kansallisten talousarvioiden ja unionin talousarvion laadinnassa on noudatettava julkisen talouden tilinpidon oikeellisuuden perusperiaatetta, jotta varmistetaan lähentyminen ja vakaus EU:ssa; on vakuuttunut siitä, että tämä tilinpidon oikeellisuus on keino vastata jäsenvaltioiden väliseen sekä jäsenvaltioiden ja unionin kansalaisten väliseen luottamuspulaan, joka on kasvanut nykyisen rahoituskriisin puhjettua;

2.  kehottaa sen vuoksi yhdenmukaistamaan kansallisten talousarvioiden laatimisessa käytettävät taloudelliset oletukset; katsoo erityisesti, että kansainvälistä taloustilannetta olisi tarkasteltava yhteisesti;

3.  kehottaa komissiota yhdenmukaistamaan entisestään julkisen talouden tilinpäätösten esittämistapaa vertailukelpoisuuden parantamiseksi makrotalouden liiallisen epätasapainon ehkäisemiseksi; vaatii erityisesti, että jäsenvaltiot standardoivat tapansa esittää EU:n talousarviota koskevat maksuosuutensa tilinpäätöksissään;

4.  kehottaa komissiota puuttumaan kaikkiin ohjausjakson aikana ilmenneisiin demokratiavajeisiin unionin talous- ja rahaliiton kehittämiseen tähtäävän vuonna 2015 toteutettavan kehittämistoimenpidepaketin avulla; muistuttaa vaatimuksestaan, jonka mukaan lisärahoituksen tai -välineiden, kuten solidaarisuusmekanismin, olisi kuuluttava parlamentin suorittaman talousarvion valvonnan piiriin ja että niille osoitettavan rahoituksen ei tulisi sisältyä monivuotisessa rahoituskehyksessä asetettuun enimmäismäärään;

5.  pitää erittäin tärkeänä Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden parlamenttien nykyistä tiiviimpää osallistumista talous- ja budjettipolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon; sitoutuu syventämään suhteitaan kansallisiin parlamentteihin rakentavassa kumppanuuden hengessä, jotta voidaan tehostaa komission ja neuvoston samoin kuin kansallisten hallitusten ja julkisten hallintojen parlamentaarista valvontaa; toivoo, että vuoden 2015 eurooppalaisten parlamenttien viikon avulla samoin kuin vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen 13 artiklan mukaisen kokouksen avulla voidaan edistää tämän tavoitteen saavuttamista;

6.  palauttaa mieliin, että talousarviota koskevaa oikeellisuusperiaatetta sovelletaan myös unionin talousarvioon ja että se edellyttää, että annettuja sitoumuksia varten myönnetään riittävät määrärahat; pitää valitettavana, että parlamentin varoituksista huolimatta nämä periaatteet ovat vakavasti heikentyneet maksamattomien maksujen sekä maksujen ja sitoumusten jatkuvasti kasvavan epäsuhdan vuoksi; toteaa, että tilanne on johtanut ennennäkemättömään määrään maksamattomia laskuja, joiden kokonaissumma nousi 24,7 miljardiin euroon vuoden 2014 lopussa; palauttaa mieliin, että nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä maksumäärärahojen enimmäismäärä on historiallisen alhainen; pitää valitettavana, että tämä salakavala velka heikentää EU:n uskottavuutta ja on ristiriidassa kasvua ja työllisyyttä, etenkin nuorten työllisyyttä, sekä pienten ja keskisuurten yritysten tukemista koskevien korkeimmalla poliittisella tasolla asetettujen tavoitteiden kanssa, ja pelkää pahoin, että tilanne kasvattaa unionin ja kansalaisten välistä juopaa;

7.  toistaa kehotuksensa valmistautua monivuotisen rahoituskehyksen vaalien jälkeisen väliarvioinnin yhteydessä siihen, että monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 koskevan asetuksen johdanto-osan 3 kappaleen ja asetukseen liitetyn komission julkilausuman mukaisesti seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloaikaa mukautetaan niin, että se on mahdollistaa oikean tasapainon löytämisen yhtäältä parlamentin vaalikauden ja toisaalta komission toimikauden välillä, jotta varmistetaan näin unionin rahoitusnäkymiä koskevien päätösten demokraattinen oikeutus samalla kun pyritään huolehtimaan ohjelmakausien vakaudesta ja investointien ennustettavuudesta;

8.  kehottaa monivuotisen rahoituskehyksen vaalien jälkeisen tarkistuksen yhteydessä analysoimaan ja siten lisäämään lisäarvoa, jota unionin rahoituksella saadaan pyrittäessä kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden lisäämiseen sekä energia-alan muutokseen tähtääviin unionin vahvistamiin tavoitteisiin; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön aiempaa selkeämmän menetelmän, jolla Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin liittyviä EU:n varoja ja menoja voidaan jäljittää tehokkaammin vaikutustenarviointien laadun parantamiseksi;

9.  pitää myönteisenä komission sitoutumista talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson virtaviivaistamiseen laatimalla jäsenvaltioittain vain yhden kattavan talousarvioinnin ja virtaviivaistamalla raportointia; kehottaa korostamaan kyseisen arvioinnin yhteydessä tarvetta käyttää EU:n talousarvion varoja maakohtaisten suositusten täytäntöön panemiseksi, ja painottaa, että jäsenvaltioiden vastuunkantoa talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta on lisättävä;

10. panee merkille, että neuvosto aliarvioi järjestelmällisesti todelliset maksutarpeet ja käynnistää siten maksukriisiprosessin ensimmäisen vaiheen; kehottaa jälleen kerran neuvostoa sopimaan parlamentin ja komission kanssa yhteisestä menetelmästä todellisten tarpeiden kattamiseen tarvittavien määrärahojen laskemiseksi, jotta kummankin budjettivallan käyttäjän antamat sitoumukset voidaan täyttää; kehottaa lisäksi komissiota raportoimaan niistä kielteisistä seurauksista, joita maksujen viivästymistä koskeva ongelma voi aiheuttaa jäsenvaltioiden talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä antamille sitoumuksille; korostaa, että sitoumusten purkaminen ei ratkaise maksukriisiä;

11. panee merkille, että monissa jäsenvaltioissa julkisen hallinnon toimintaa ei vielä ole tehostettu, vaikka parannuksilla tällä alalla voitaisiin saada aikaan säästöjä järkiperäistämällä organisaatioita ja karsimalla yrityksiin ja kansalaisiin kohdistuvaa byrokratiaa;

12. kehottaa neuvostoa ja komissiota laatimaan yhdessä parlamentin kanssa nykyisen talousarviomenettelyn muuttamista koskevan ehdotuksen ja mukauttamaan vastaavasti molempien budjettivallan käyttäjien roolia ja komission toimeenpanevaa roolia;

13. toteaa, että monivuotisen rahoituskehyksen järjestelmässä sovelletaan useita enimmäismääriä, jotta se pysyisi vakaana ja ennustettavana koko ohjelmakauden ajan; pitää valitettavana, että jäsenvaltiot pitävät maksuosuuttaan EU:n talousarviosta tekijänä, jota ne voivat mukauttaa vakautustoimiensa yhteydessä, mikä puolestaan johtaa EU:n talousarviossa käytettävissä olevien maksumäärärahojen keinotekoiseen vähentymiseen; ehdottaa sen vuoksi, että kansallisten talousarvioiden tarkastelun yhteydessä olisi erikseen esitettävä, mikä on kukin jäsenvaltion osuus maksamattomista laskuista, jotta kiinnitetään huomiota kunkin jäsenvaltion todelliseen velkavastuuseen; korostaa, että tämä olisi sen joustavuuden mukaista, jota komissio kannatti vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokkaasta hyödyntämisestä 13. tammikuuta 2015 antamassaan tiedonannossa (COM(2015)0012), jossa ehdotetaan suotuisaa kohtelua jäsenvaltioiden maksuille strategisten investointien rahastoon; huomauttaa, että tämän rahasto uskottavuus nojaa EU:n talousarvion vakauteen ja siten myös maksamattomien laskujen määrän pienenemiseen;

14. pitää myönteisenä, että komissio on vuotuisessa kasvuselvityksessään 2015 korostanut eurooppalaisten rakenne- ja investointirahastojen (nuorisotyöllisyysaloite mukaan luettuna) taloudellista merkitystä; palauttaa mieliin, että näiden rahastojen osuus julkisten investointien kokonaismäärästä on keskimäärin 10 prosenttia EU:ssa mutta että tilanne vaihtelee maittain ja joissakin jäsenvaltioissa niiden osuus voi olla jopa 80 prosenttia julkisista investoinneista; korostaa, että rakenne- ja investointirahastot tarjoavat hyvän esimerkin unionin talousarvion ja kansallisten talousarvioiden välisestä synergiasta, joka perustuu yhteisesti sovittuihin ja kasvua ja investointeja koskeviin, Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisiin kumppanuussopimuksiin kirjattuihin tavoitteisiin; tukee kaikkia toimia, joilla pyritään edistämään unionin ja kansallisten budjettivarojen järkevää yhdistämistä tehokkuuden lisäämiseksi, talouden elvyttämiseksi ja kansallisten alijäämien pienentämiseksi jaettujen resurssien aikaansaamien myönteisten vaikutusten myötä;

15. korostaa kiireellistä tarvetta torjua tehokkaasti veronkiertoa, joka voi johtaa siihen, että EU:lta jää saamatta merkittävä määrä varoja;

16. pitää myönteisenä komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin esittämää 315 miljardin euron ensivaiheen investointisuunnitelmaa, jonka tavoitteena on yhtäältä paikata talouskriiseistä johtuvan julkisten menojen vähentämisen aiheuttamaa julkisten ja yksityisten investointien vajetta ja toisaalta elvyttää kasvua ja työllisyyttä; kehottaa komissiota tekemään selvityksen Verkkojen Eurooppa -välineen ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelman kaltaisten EU-ohjelmien varojen uudelleensuuntaamisen mahdollisista vaikutuksista;

17. vahvistaa olevansa halukas tarkastelemaan yksityiskohtaisesti, miten EU:n EIP:lle Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) perustamiseksi antamat rahoitussitoumukset otetaan EU:n talousarvioon ja erityisesti vuoden 2015 talousarvioon; kiinnittää huomiota tässä yhteydessä siihen, että ESIR:stä olisi rahoitettava hankkeita, jotka ovat arvoltaan yhtä suuria tai suurempia kuin niiden arvo olisi ollut, jos ne olisi rahoitettu niistä EU-ohjelmista, joista on suunnattu varoja uudelleen EU:n ESIR:lle antaman takuun muodostamiseksi; vahvistaa aikovansa seurata tarkoin, miten EIP käyttää omia varojaan ESIR:ssä;

18. kehottaa jäsenvaltioita täydentämään tämän rahaston varoja; toteaa, että rahastolla pyritään maksimoimaan julkisten menojen vaikutukset ja houkuttelemaan yksityisiä investointeja; pitää myönteisenä komission ehdotusta suhtautua joustavasti jäsenvaltioiden maksuosuuksiin ESIR:ssä tapauksissa, joissa ne voivat johtaa jäsenvaltioille asetetun 3 prosentin alijäämärajan vähäiseen tai tilapäiseen rikkomiseen; torjuu kaikki rahaston uudelleenkansallistamista koskevat yritykset tai ajatukset oikeudenmukaisista palautuksista kansallisten maksuosuuksien mahdollisena seurauksena; toivoo, että valituksi tulevat hankkeet ovat luonteeltaan Euroopan laajuisia ja ylikansallisia, jotta kansalaiset voivat yhdistää näistä hankkeista saatavat hyödyt Euroopan unionin toimintaan;

19. palauttaa mieleen, että nykyinen omien varojen järjestelmä on monimutkainen, epäoikeudenmukainen ja kansalaisten mielestä vaikeaselkoinen; korostaa, että jäsenvaltioiden finanssipoliittista tilannetta voidaan helpottaa uuden omien varojen järjestelmän avulla, sillä se vähentää BKTL:oon perustuvia maksuosuuksia, jolloin jäsenvaltiot voivat selviytyä vakautustoimistaan vaarantamatta EU:n rahoitusta; muistuttaa siksi pitävänsä tärkeänä uutta omia varoja käsittelevää korkean tason työryhmää ja kannattaa uudesta omien varojen järjestelmästä käytävää keskustelua, jonka olisi johdettava EU:n rahoituksen todelliseen uudistukseen kasvattamatta kansalaisten verotaakkaa; toivoo, että työryhmän annettua loppuraporttinsa kolme toimielintä ryhtyvät asianmukaisiin jatkotoimiin aitojen omien varojen aikakauden alkamisen nopeuttamiseksi; huomauttaa, että verotusoikeuden hyväksyminen on eurooppalaisen parlamentaarisen demokratian ytimessä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

5.2.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

19

7

7

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Jonathan Arnott, Jean Arthuis, Richard Ashworth, Reimer Böge, Lefteris Christoforou, Jean-Paul Denanot, Gérard Deprez, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Ingeborg Gräßle, Carlos Iturgaiz, Zbigniew Kuźmiuk, Vladimír Maňka, Ernest Maragall, Clare Moody, Siegfried Mureșan, Victor Negrescu, Liadh Ní Riada, Jan Olbrycht, Paul Rübig, Patricija Šulin, Eleftherios Synadinos, Paul Tang, Indrek Tarand, Inese Vaidere, Marco Valli, Daniele Viotti, Marco Zanni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Andrey Novakov, Nils Torvalds, Tomáš Zdechovský


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (29.1.2015)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2015

(2014/2221(INI))

Valmistelija: Giorgos Grammatikakis

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen:

1.   korostaa, että suuntautumalla kohti aidosti kestävää taloutta autetaan unionin ympäristötavoitteiden saavuttamista sekä parannetaan kilpailukykyä ja työpaikkojen luomista; pitää valitettavana, ettei unionilla ole ollut talouskriisin aikana eurooppalaista kestävän kehityksen strategiaa, mikä saattaa rajoittaa kasvua entisestään;

2.   korostaa, että vuonna 2010 käyttöön otetun eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä käynnistetään vuosittainen talouspolitiikan koordinointijakso, jossa jäsenvaltioiden talousarvioihin liittyvät, makrotaloudelliset ja rakenteelliset uudistukset analysoidaan yksityiskohtaisesti, jotta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet älykkäästä, kestävästä ja osallistavasta kasvusta voidaan saavuttaa myös ilmastonmuutoksen ja energian, sosiaalisen syrjinnän ja köyhyyden torjunnan kaltaisilla aloilla;

3.   kehottaa komissiota sisällyttämään unionin kestävän kehityksen strategian eurooppalaiseen ohjausjaksoon, ja kiinnittämään erityistä huomiota voimavarojen tehokkaaseen käyttöön ja kiertotalouteen;

4.   pitää huolestuttavana epäselvyyttä siitä, millä tavalla ehdotetussa Euroopan investointiohjelmassa painotetaan koulutuksen kaltaisia kestävää kehitystä edistäviä aloja sekä tutkimusta ja kehittämistä tukevaa infrastruktuuria;

5.   korostaa, että ilman suurempaa panostusta unioni ei saavuta Eurooppa 2020 -strategian kestävän kasvun tavoitteita eikä vuodelle 2030 asetettuja ilmasto- ja energiatavoitteita; kehottaa siksi komissiota suuntaamaan uuden investointipaketin investointeihin, joilla lisätään kestävää kehitystä ja resurssitehokkuutta edistämällä uusimpia teknologioita, jotta lyhyen aikavälin vaikutukset taloudelliseen toimintaan ja työpaikkojen luomiseen ja pitkän aikavälin vaikutukset Euroopan kestävään kasvuun olisivat mahdollisimman suuret;

6.   toteaa, että komission energia-alan etenemissuunnitelman 2050 mukaan hiilen vähentäminen energiajärjestelmästämme maksaisi 260 miljardia euroa vuosittain ja saisi aikaan yli 310 miljardin euron säästöt;

7.   ymmärtää, että energia on tärkeä osa taloudellista kilpailukykyä; korostaa, että energiaalan sisämarkkinoiden esteiden poistaminen on tärkeää muun muassa energiaomavaraisuuden edistämiseksi; kehottaa komissiota arvioimaan tämän alan edistystä eurooppalaisella ja kansallisella tasolla ja tukemaan toimia, joilla puututaan pirstaloitumiseen ja täytäntöönpanon hankaluuksiin;

8.   korostaa, että investoinnit uusiutuvaan energiantuotantoon, energian jakeluun ja rakennusten perinpohjaiseen kunnostamiseen lisäävät merkittävästi työvoiman kysyntää ja että niillä on siksi merkittäviä vaikutuksia työttömyyden torjuntaan samalla, kun Euroopan kasvua suojataan energian tuonnin ja energian hintojen tulevilta vaihteluilta;

9.   palauttaa mieliin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet uusiutuvan energian ja kasvihuonekaasupäästöjen suhteen; korostaa, että on tärkeää edistää infrastruktuurin yhteenliittämistä ja läheisempää yhdentymistä liikennealan kanssa, koska se on kustannustehokas tapa ottaa käyttöön kestävää sähköntuotantotekniikkaa;

10. korostaa, että EU:n riippuvuuden vähentämisen ulkoisista energialähteistä on oltava osa EU:n kasvustrategiaa; muistuttaa siksi, että ulkoisia energialähteitä on monipuolistettava, EU:n energiainfrastruktuuria on parannettava ja EU:n energia-alan sisämarkkinat on saatava valmiiksi, sillä nämä ovat keskeisiä painopisteitä EU:n energiaturvallisuusstrategiassa;

11. korostaa, että eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa koordinoitujen kansallisten toimintatapojen on vastattava unionin kestävän kehityksen strategiaa; toistaa siksi, että fossiilisten polttoaineiden tukemisesta olisi vähitellen luovuttava ja verotusta olisi siirrettävä työn verottamisesta ympäristöä saastuttavan toiminnan verottamiseen;

12. korostaa, että voimassa olevan jätealan puitedirektiivin täytäntöönpano täysimääräisenä ja uudesta kunnianhimoisesta jätepolitiikasta sopiminen unionin tasolla olisi tärkeää vihreän talouden edistämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi; korostaa sitä, miten ratkaiseva ja laaja-alainen merkitys on lukuisia toimintalohkoja käsittävällä kiertotalouspaketilla, joka tulee toimimaan kestävään talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen johtavan siirtymän keskeisenä vauhdittajana; kehottaa komissiota pidättäytymään unionin jätepolitiikan uudelleentarkastelua koskevan ehdotuksen perumisesta;

13. tähdentää koulutusjärjestelmien uudistustarpeita, jotta tulevat sukupolvet voisivat valmistautua tulevien työmarkkinoiden kasvaviin tarpeisiin vihreän teknologian ja terveydenhuollon kaltaisilla aloilla;

14. korostaa, että jotta jäsenvaltiot voivat lisätä työllisyyttä hyödyntämällä vihreän talouden tarjoamia työllistämismahdollisuuksia, on ryhdyttävä toimiin kolmella pääsuunnalla: riittävien investointien avulla on lisättävä työvoiman kysyntää ympäristöteollisuudessa, vihreillä aloilla ja viherryttämisen alalla muodostuvat osaamistarpeet on ennakoitava ja hallittava ja työpaikkojen laatu on turvattava korkeaa, keskitason tai vähän koulutusta vaativissa ammateissa; korostaa, että työmarkkinapolitiikassa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota asianmukaisten koulutusohjelmien kehittämiseen erityisten osaamisvajeiden paikkaamiseksi sekä tarkasteltava osaamistarjonnan ja työvoiman ikärakenteen välistä dynaamista vuorovaikutusta yhtäältä vihreillä aloilla ja toisaalta perinteisillä aloilla;

15. painottaa, että eurooppalaisen ohjausjakson olisi oltava keino kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien korkean laadun ja huomattavan tehokkuuden takaamiseksi; kehottaa siksi komissiota sisällyttämään sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyden eurooppalaisen ohjausjakson painopisteisiin samalla, kun lisätään järjestelmien tehokkuutta, oikeudenmukaisuutta, käytettävyyttä ja riittävyyttä sosiaalisten tarpeiden täyttämisen sekä epätasa-arvoisuuden ja köyhyyden vähentämisen osalta;

16. korostaa koko taloudessa merkittävässä asemassa olevan terveysalan kestävyyden merkitystä, sillä ala työllistää 8 prosenttia unionin koko työvoimasta ja tuottaa 10 prosenttia unionin BKT:stä; ymmärtää, että terveys on itseisarvo ja ennakkoehto vakaudelle ja talouskasvulle ja että terveyteen ja terveyspalveluiden asianmukaiseen saatavuuteen investoiminen edistää työntekijöiden terveyttä, vahvistaa työllisyyttä jäsenvaltioissa, lisää taloudellista vaurautta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja voi korjata väestön terveyteen kohdistuvia ulkoisia vaikutuksia;

17. tähdentää, että eurooppalaisen ohjausjakson pitäisi olla väline, jolla jäsenvaltiot saadaan sitoutumaan terveydenhuoltojärjestelmiensä lujittamiseen, jotta varmistetaan terveyspalvelujen korkea laatu, käyttöoikeus ja yhtäläisyys kaikille kansalaisille;

18. kehottaa niin jäsenvaltioita kuin komissiotakin olemaan turvautumatta nykyisen talouskriisin aikana kaikkein vahingollisimpiin toimiin, kuten lyhyen aikavälin säästöihin, jotka aiheuttavat suuria kustannuksia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, ja keskittymään sen sijaan terveydenhuoltojärjestelmien kehittämiseen entistä laadukkaammiksi ja tehokkaammiksi;

19. pitää myönteisenä toimia, joilla eurooppalaisesta ohjausjaksosta tehdään tehokkaampi ja demokraattisempi; ymmärtää, että täytäntöönpanon tulokset ovat parempia julkisen rahoituksen alalla, jossa seurantavälineet ovat vahvempia; vaatii työllisyyden ja sosioekonomisten indikaattorien tasapainoista integrointia siten, että mahdollistetaan tehokkaampi vastaus eräiden jäsenvaltioiden välisiin eroihin työllisyydessä ja sosioekonomisissa tilanteissa, kuten vuotuiseen kasvuselvitykseen 2015 liitetyssä yhteisessä työllisyysraportissa korostetaan;

20. vaatii komissiota ottamaan eurooppalaisessa ohjausjaksossa paremmin huomioon Eurooppa 2020 -strategian työllisyyttä, tutkimusta ja kehittämistä, ilmastonmuutosta ja kestävää energiapolitiikkaa, koulutusta, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä koskevat tavoitteet arvioimalla edistymistä kohti kestävämpää yhteiskuntaa ja ehdottamalla toimia kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi konkreettisemmalla ja oikea-aikaisemmalla tavalla.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

29.1.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

55

11

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Margrete Auken, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Catherine Bearder, Ivo Belet, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Nessa Childers, Alberto Cirio, Birgit Collin-Langen, Mireille D’Ornano, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Jørn Dohrmann, Stefan Eck, Bas Eickhout, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Enrico Gasbarra, Jens Gieseke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Jytte Guteland, Anneli Jäätteenmäki, Benedek Jávor, Josu Juaristi Abaunz, Karin Kadenbach, Kateřina Konečná, Giovanni La Via, Peter Liese, Norbert Lins, Valentinas Mazuronis, Susanne Melior, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, Marcus Pretzell, Frédérique Ries, Teresa Rodriguez-Rubio, Davor Škrlec, Renate Sommer, Tibor Szanyi, Nils Torvalds, Glenis Willmott, Jadwiga Wiśniewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Mark Demesmaeker, Herbert Dorfmann, Giorgos Grammatikakis, Jan Huitema, Peter Jahr, Merja Kyllönen, Nuno Melo, Marijana Petir, Julia Reid, Bart Staes, Kay Swinburne

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Clara Eugenia Aguilera García, Damian Drăghici


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

24.2.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

20

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Burkhard Balz, Hugues Bayet, Pervenche Berès, Udo Bullmann, Esther de Lange, Fabio De Masi, Anneliese Dodds, Markus Ferber, Jonás Fernández, Elisa Ferreira, Sven Giegold, Neena Gill, Sylvie Goulard, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Cătălin Sorin Ivan, Petr Ježek, Othmar Karas, Georgios Kyrtsos, Alain Lamassoure, Philippe Lamberts, Werner Langen, Sander Loones, Bernd Lucke, Olle Ludvigsson, Ivana Maletić, Fulvio Martusciello, Marisa Matias, Bernard Monot, Luděk Niedermayer, Patrick O’Flynn, Stanisław Ożóg, Dimitrios Papadimoulis, Dariusz Rosati, Alfred Sant, Molly Scott Cato, Peter Simon, Renato Soru, Theodor Dumitru Stolojan, Paul Tang, Sampo Terho, Ramon Tremosa i Balcells, Ernest Urtasun, Marco Valli, Tom Vandenkendelaere, Cora van Nieuwenhuizen, Miguel Viegas, Steven Woolfe, Pablo Zalba Bidegain, Marco Zanni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Frank Engel, Ashley Fox, Eva Kaili, Syed Kamall, Barbara Kappel, Thomas Mann, Siegfried Mureșan, Andreas Schwab, Tibor Szanyi

Oikeudellinen huomautus