Menettely : 2013/0255(APP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0055/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0055/2015

Keskustelut :

PV 28/04/2015 - 12
CRE 28/04/2015 - 12

Äänestykset :

PV 29/04/2015 - 10.64
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0173

VÄLIAIKAINEN MIETINTÖ     
PDF 257kWORD 202k
18.3.2015
PE 546.675v02-00 A8-0055/2015

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta

(COM(2013)0534 – 2013/0255(APP))

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Monica Macovei

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN KIRJE
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta

(COM(2013)05342013/0255(APP))

Euroopan parlamentti, joka

–    ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta (COM(2013)0534),

–    ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta(1),

–    ottaa huomioon ehdotuksen direktiiviksi unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (COM(2012)0363),

–    ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi(2),

–    ottaa huomioon ehdotuksen asetukseksi Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) (COM(2013)0535),

–    ottaa huomioon yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 6 ja 7 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–    ottaa huomioon 30. marraskuuta 2009 annetun neuvoston päätöslauselman etenemissuunnitelmasta epäiltyjen tai syytettyjen henkilöiden prosessuaalisten oikeuksien vahvistamiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä,

–    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 86, 218, 263, 265, 267, 268 ja 340 artiklan,

–    ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 3 kohdan,

–    ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan väliaikaisen mietinnön sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A8-0055/2015),

A.  ottaa huomioon, että komission keräämien ja analysoimien tietojen mukaan unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien epäiltyjen petosten arvo on vuosittain keskimäärin noin 500 miljoonaa euroa, mutta on perusteltuja syitä uskoa, että jopa kolmeen miljardiin euroon vuodessa saattaa kohdistua petosriski;

B.   toteaa, että syytteeseenpanoon johtaneita tapauksia on vähän – noin 31 prosenttia kaikista tapauksista kahdeksan vuoden ajanjaksolla vuodesta 2006 vuoteen 2013 – verrattuna Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) jäsenvaltioille antamien oikeudellisten suositusten määrään; huomauttaa, että Euroopan syyttäjänviraston yhtenä tavoitteena on kaventaa tätä kuilua;

C. arvelee, että tietyt jäsenvaltiot ovat muita haluttomampia paljastamaan unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavia petoksia ja nostamaan niistä syytteitä, mistä aiheutuu haittaa kaikkien unionin talousarviota rahoittavien jäsenvaltioiden veronmaksajille;

D.  toteaa 12. maaliskuuta 2014 antamassaan päätöslauselmassa kehottaneensa neuvostoa ottamaan parlamentin laajasti mukaan lainsäädäntätyöhönsä pitämällä sen jatkuvasti ajan tasalla ja kuulemalla sitä edelleen;

E.  huomauttaa, että jäsenvaltioiden erilaiset lainkäyttövaltuudet, oikeusperinteet, lainvalvontajärjestelmät ja oikeusjärjestelmät eivät saisi estää tai hankaloittaa unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavien petosten ja rikosten torjuntaa;

F.  toteaa myös, että järjestäytyneet rikollisryhmät rahoittavat terrorismia ja keräävät varoja petoksilla;

G.  toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 86 artiklan nojalla on mahdollista laajentaa Euroopan syyttäjänviraston toimivaltuudet koskemaan rajatylittävää vakavaa rikollisuutta; huomauttaa, että neuvosto voi hyödyntää tätä mahdollisuutta sitten, kun Euroopan syyttäjänvirasto on perustettu ja se toimii hyvin;

1.   toteaa jälleen olevansa valmis käsittelemään Euroopan syyttäjänviraston perustamiseen liittyviä prioriteetteja sekä selvittämään periaatteet ja edellytykset, joiden mukaisesti parlamentti voi antaa hyväksyntänsä;

2.   toistaa 12. maaliskuuta 2014 annetussa päätöslauselmassa hyväksytyn aiemman väliaikaisen mietintönsä huomiot ja pyrkii täydentämään ja päivittämään niitä neuvostossa käytävien keskustelujen uusimpien vaiheiden perusteella;

3.   kehottaa neuvostoa varmistamaan avoimuuden ja demokraattisen legitimiteetin pitämällä parlamentin täysin ajan tasalla ja kuulemalla sitä säännöllisesti; kehottaa neuvostoa ottamaan parlamentin näkemykset asiaankuuluvasti huomioon, sillä tämä on edellytys sille, että Euroopan syyttäjänvirastoa koskevan asetuksen antaminen hyväksytään;

4.   katsoo, että Euroopan syyttäjänvirastolla pitäisi olla toimivalta rikoksissa, jotka liittyvät unionin taloudellisiin etuihin vaikuttaviin petoksiin; toteaa tältä osin, että kyseiset rikokset on tarkoitus määritellä ehdotetussa direktiivissä unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (niin kutsuttu PIF-direktiivi); panee merkille, että lainsäätäjät ovat edistyneet neuvotteluissa PIF-direktiivin hyväksymiseksi, mutta kehottaa neuvostoa tehostamaan toimiaan direktiiviä koskevan yhteisymmärryksen aikaansaamiseksi, jotta Euroopan syyttäjänvirasto voidaan perustaa;

5.   katsoo, että unionin taloudellisiin etuihin kohdistuviin petoksiin syyllistyneiden henkilöiden tutkimiseksi, syytteeseen asettamiseksi ja saattamiseksi oikeuden eteen tarvitaan innovatiivista lähestymistapaa, jotta voidaan tehostaa petosten torjuntaa, nostaa takaisinperintäastetta ja lisätä veronmaksajien luottamusta unionin toimielimiin;

6.   toteaa, että on välttämätöntä perustaa yksi ainoa vahva ja riippumaton Euroopan syyttäjänvirasto, joka pystyy tutkimaan, asettamaan syytteeseen ja saattamaan oikeuden eteen unionin taloudellisiin etuihin vaikuttaviin rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä, ja katsoo, että vesitetty ratkaisu toisi kustannuksia unionin talousarvioon;

Riippumaton Euroopan syyttäjänvirasto

7.   korostaa, että Euroopan syyttäjänviraston olisi oltava täysin riippumaton jäsenvaltioiden hallituksista ja unionin toimielimistä sekä suojassa poliittiselta vaikutusvallalta ja painostukselta; peräänkuuluttaa sen vuoksi avoimuutta, puolueettomuutta ja läpinäkyvyyttä Euroopan pääsyyttäjän ja tämän varasyyttäjien, Euroopan syyttäjien ja valtuutettujen Euroopan syyttäjien valinta- ja nimitysmenettelyihin; katsoo, että eturistiriitojen välttämiseksi Euroopan syyttäjän viran tulisi olla kokopäivätoiminen;

8.   pitää tärkeänä osallistumistaan Euroopan syyttäjien nimitysmenettelyihin ja ehdottaa, että järjestetään avoin kilpailu sellaisten ehdokkaiden kesken, jotka täyttävät rehellisyyttä, ammattitaitoa, kokemusta ja osaamista koskevat välttämättömät arviointiperusteet; korostaa, että neuvoston ja parlamentin olisi nimitettävä Euroopan syyttäjät yhdessä komission laatiman alustavan ehdokasluettelon perusteella sellaisen riippumattoman paneelin arvioinnin jälkeen, joka koostuu tunnetusti pätevien tuomareiden, syyttäjien ja oikeusoppineiden keskuudesta valituista asiantuntijoista; toteaa, että Euroopan pääsyyttäjä olisi nimitettävä samaa menettelyä noudattaen parlamentin kuulemisen jälkeen;

9.   katsoo, että kollegion jäsenet olisi erotettava Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksellä neuvoston, komission, parlamentin ja/tai Euroopan pääsyyttäjän pyynnöstä;

10. korostaa, että jäsenvaltioiden on otettava valtuutettujen Euroopan syyttäjien nimitysmenettelyihin mukaan myös kansalliset oikeudelliset itsehallintoelimet kansallisia lakeja ja käytäntöjä noudattaen;

11. on ilahtunut neuvoston tekstiin sisällytetystä säännöksestä, joka koskee unionin toimielimille annettavaa vuosikertomusta, sillä näin taataan uuden elimen toiminnan jatkuva arviointi; kehottaa neuvostoa varmistamaan, että vuosikertomus sisältää esimerkiksi yksityiskohtaista tietoa kansallisten viranomaisten halukkuudesta tehdä yhteistyötä Euroopan syyttäjänviraston kanssa;

Selkeä toimivaltajako Euroopan syyttäjänviraston ja kansallisten viranomaisten välillä

12. katsoo, että Euroopan syyttäjänviraston ja kansallisten viranomaisten välistä toimivaltajakoa koskevat säännöt olisi määriteltävä selkeästi, jotta voitaisiin välttää epävarmuus tai virhetulkinnat operatiivisessa vaiheessa; toteaa, että Euroopan syyttäjänviraston olisi oltava toimivaltainen tutkimaan rikokset, jotka määritellään unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin annettavassa direktiivissä unionin taloudellisiin etuihin kohdistuviksi petoksiksi, ja nostamaan niistä syytteet; katsoo siksi, että Euroopan syyttäjänviraston olisi päätettävä, onko se toimivaltainen, ennen kuin kansalliset viranomaiset aloittavat oman tutkintansa, jotta vältetään tehottomat päällekkäiset tutkintatoimet;

13. vaatii, että kansalliset viranomaiset velvoitetaan tiedottamaan Euroopan syyttäjänvirastolle, jos ne tutkivat Euroopan syyttäjänviraston toimivaltaan mahdollisesti kuuluvia rikoksia; toteaa jälleen, että Euroopan syyttäjänvirastolla on oltava oikeus ottaa hoitaakseen kyseiset tutkintatoimet, jos se katsoo tämän tarpeelliseksi, jotta voidaan varmistaa sen riippumattomuus ja tehokkuus;

14. katsoo, että Euroopan syyttäjänviraston toimivaltuudet olisi ulotettava muihin kuin unionin taloudellisiin etuihin vaikuttaviin rikoksiin ainoastaan sellaisissa tapauksissa, joissa seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:

a)   tietynlainen toiminta täyttää samanaikaisesti sekä unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavan että muunlaisen rikoksen tunnusmerkit ja

b)   unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavat rikokset ovat ensisijaisia ja muut pelkästään niihin liittyviä ja

c)   muut rikokset voidaan käsitellä oikeudessa ja niistä voidaan langettaa rangaistus ainoastaan sellaisessa tapauksessa, että niistä nostetaan syyte ja ne saatetaan tuomioistuimen käsiteltäväksi yhdessä unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavien rikosten kanssa; katsoo myös, että Euroopan syyttäjänviraston ja kansallisen syyttäjäviranomaisen ollessa erimielisiä toimivaltajaosta Euroopan syyttäjänviraston olisi keskitetysti päätettävä, mikä taho suorittaa tutkinnan ja nostaa syytteen; katsoo lisäksi, että kyseisten perusteiden nojalla tapahtuvan toimivallan määrittämisen olisi aina kuuluttava laillisuusvalvonnan piiriin;

Tehokas rakenne tapausten tehokasta käsittelyä varten

15. panee merkille, että jäsenvaltiot tarkastelevat parhaillaan vaihtoehtoa, jossa viraston rakenne olisi kollegiaalinen eikä hierarkkinen, kuten komissio alun perin ehdotti; katsoo tältä osin, että kamarien olisi tehtävä keskustasolla syytteen nostamista, oikeuspaikkavalintaa, asian käsittelyn siirtämistä tai lopettamista ja sovintoratkaisua koskevat päätökset;

16. korostaa, että kamarien olisi oltava johtavassa asemassa tutkinta- ja syytetoimissa, eikä niiden toimintaa saisi rajoittaa vain koordinointitehtäviin, vaan niiden olisi valvottava valtuutettujen Euroopan syyttäjien työtä paikalla;

17. on huolestunut automaattisesta yhteydestä keskusvirastossa toimivan Euroopan syyttäjän ja tämän jäsenvaltiossa vireille pannun asian välillä, sillä tämä voi johtaa ilmiselviin ongelmiin syyttäjien riippumattomuuden ja jopa tapausten jakautumisen kannalta;

18. pyytää sen vuoksi organisoimaan viraston työkuormaa järkevästi keskustasolla; katsoo, että tapaukset olisi kohdennettava eri kamareille ennalta määritettyjen ja objektiivisten perusteiden mukaisesti; toteaa myös, että myöhemmässä vaiheessa voitaisiin harkita kamarien erikoistumista;

19. on vakuuttunut siitä, että myös keskusvirastossa toimiva Euroopan syyttäjänviraston henkilöstö takaa kansallisiin lainvalvontajärjestelmiin liittyvän tarvittavan osaamisen, kokemuksen ja asiantuntemuksen;

Tutkintatoimet ja todisteiden hyväksyttävyys

20. kehottaa lainsäätäjää varmistamaan menettelyjen saumattomuuden, jotta Euroopan syyttäjänvirasto voi saada luvan tutkintatoimiin rajatylittävissä tapauksissa niiden jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti, joissa kyseistä toimea koskeva pyyntö esitetään ja toimi toteutetaan; palauttaa mieliin lainsäätäjien sopimat kriteerit, joiden perusteella jäsenvaltiot voivat pyytää tutkintatoimia hyödyntäen vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, josta säädetään rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä annetussa direktiivissä 2014/41/EU; katsoo, että samoja kriteerejä olisi sovellettava Euroopan syyttäjänviraston hyväksymiin tutkintatoimiin erityisesti hylkäysperusteiden osalta;

21. kehottaa neuvostoa varmistamaan Euroopan syyttäjänviraston keräämien todisteiden hyväksyttävyyden kaikkialla unionissa noudattaen samalla täysimääräisesti kaikkia sovellettavia unionin ja kansallisia säädöksiä, sillä tämä on syytetoimien tehokkuuden kannalta välttämätöntä, ja toimimaan näin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisesti;

22. toteaa jälleen, että Euroopan syyttäjänviraston on pyrittävä hankkimaan kaikki olennainen näyttö riippumatta siitä, viittaako se syyllisyyteen vai syyttömyyteen; korostaa myös, että epäillylle tai syytetylle henkilölle on taattava Euroopan syyttäjänviraston suorittamassa tutkinnassa tietyt näyttöä koskevat oikeudet ja erityisesti seuraavat oikeudet:

a)   oikeus esittää todisteita Euroopan syyttäjänviraston tarkasteltavaksi

b)   oikeus pyytää Euroopan syyttäjänvirastoa keräämään kaikki tutkinnan kannalta merkitykselliset todisteet muun muassa nimeämällä asiantuntijoita ja kuulemalla todistajia;

23. toteaa, että Euroopan syyttäjänviraston toimivaltaan kuuluvat rajatylittävät rikokset voivat koskea useita oikeudenkäyttöalueita, ja pitää siksi tärkeänä varmistaa, että Euroopan syyttäjät, valtuutetut Euroopan syyttäjät ja kansalliset syyttäjäviranomaiset noudattavat täysimääräisesti non bis in idem -periaatetta syytetoimissa, jotka koskevat Euroopan syyttäjänviraston toimivaltaan kuuluvia rikoksia;

Laillisuusvalvonta

24. toteaa jälleen, että oikeutta tehokkaaseen oikeussuojakeinoon on noudatettava jatkossakin Euroopan syyttäjänviraston toiminnassa, ja toteaa myös, että Euroopan syyttäjänviraston on toimittava tehokkaasti; katsoo siksi, että Euroopan syyttäjänviraston tekemiin päätöksiin olisi sovellettava laillisuusvalvontaa toimivaltaisessa tuomioistuimessa; korostaa, että kamarien tekemiin päätöksiin, jotka koskevat esimerkiksi syytteen nostavan oikeuspaikan valintaa, asian käsittelyn lopettamista tai siirtämistä tai sovintoratkaisua, olisi sovellettava laillisuusvalvontaa unionin tuomioistuimissa;

25. katsoo, että Euroopan syyttäjänvirastoa olisi kaikkien tutkintatoimien ja muiden sen syyttäjäntehtävänsä yhteydessä toteuttamien prosessitoimien laillisuusvalvonnan kannalta pidettävä kansallisena viranomaisena ennen jäsenvaltioiden toimivaltaisia tuomioistuimia;

Johdonmukainen oikeudellinen suoja epäillyille tai syytetyille henkilöille

26. toteaa, että uuden viraston olisi hoidettava tehtävänsä kunnioittaen täysin epäiltyjen ja syytettyjen henkilöiden oikeuksia, jotka vahvistetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa sekä epäiltyjen tai syytettyjen henkilöiden prosessuaalisista oikeuksista rikosoikeudellisissa menettelyissä ja henkilötietojen suojasta unionin tasolla jo annetuissa säädöksissä;

27. vahvistaa kantansa, että oikeusapua koskevaa tulevaa direktiiviä olisi sovellettava tasavertaisesti kaikkiin epäiltyihin tai syytettyihin henkilöihin, jotka ovat Euroopan syyttäjänviraston tutkinta- tai syytetoimien kohteena; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan oikeusavun tehokkaan saatavuuden asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti siihen asti, että asiasta annetaan unionin direktiivi;

28. korostaa, että kaikilla epäillyillä tai syytetyillä henkilöillä, jotka ovat Euroopan syyttäjänviraston tutkinta- tai syytetoimien kohteena, on oikeus henkilötietojensa suojaan; tähdentää tältä osin, että Euroopan syyttäjänviraston suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava asetusta (EY) N:o 45/2001; korostaa, että Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta annettavan neuvoston asetuksen omilla tietosuojasäännöksillä voidaan ainoastaan täydentää ja täsmentää asetuksen (EY) N:o 45/2001 säännöksiä ja vain siinä määrin kuin on tarpeen;

29.  toteaa jälleen kannattavansa voimakkaasti Euroopan syyttäjänviraston perustamista ja Eurojustin uudistamista asiaa koskevien komission ehdotusten mukaisesti; pyytää komissiota tarkistamaan arvioitaan kollegiaalisen rakenteen talousarviovaikutuksista; pyytää selkiyttämään Eurojustin, Euroopan syyttäjänviraston ja OLAFin suhteita, jotta voidaan eriyttää niiden tehtävät unionin taloudellisten etujen suojaamisessa; pyytää neuvostoa ja komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta soveltaa näihin virastoihin yhdennetympää lähestymistapaa tutkintatoimien tehostamiseksi;

30. kehottaa neuvostoa noudattamaan näitä suosituksia ja korostaa, että tämä on ehtona sille, että parlamentti hyväksyy ehdotuksen neuvoston asetukseksi;

20. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

     Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0234.

(2)

     Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0444.


PERUSTELUT

Euroopan syyttäjänvirastosta saatava lisäarvo ilmenee siinä, että Euroopan tasolla yksi ainoa riippumaton virasto vastaa rikosasioiden tutkinta- ja syytetoimista tapauksissa, jotka koskevat unionin varoihin kohdistuvia petoksia, ja että voidaan lisätä syytetoimia, varojen takaisinperintää ja veronmaksajien luottamusta unionin toimielimiin. Vaikka nykyinen järjestelmä toimiikin hyvin joissakin jäsenvaltioissa, se on osoittautunut varsin tehottomaksi koko unionissa syytetoimien ja varojen takaisinperinnän kannalta.

Euroopan syyttäjänviraston perustamisen taustalla pitäisi yleisesti olla konkreettinen tarve korjata vallitseva asiaintila, jossa OLAFin antamat oikeudelliset suositukset ovat johtaneet syytteeseenpanoon keskimäärin 31 prosentissa tapauksista kahdeksan vuoden aikana (2006–2013). Sen vuoksi unionin kansalaisten rahoja on saatu perittyä takaisin vain vähän. Tätä ei voida hyväksyä, vaan tilanteeseen on saatava todellinen muutos.

Esittelijä haluaa antaa uuden väliaikaisen mietinnön, jossa esitetään Euroopan parlamentin poliittiset prioriteetit sekä ne taustalla olevat periaatteet ja edellytykset, joiden mukaisesti parlamentti voi antaa hyväksyntänsä lainsäätäjän ehdotukselle. Komission annettua ehdotuksensa heinäkuussa 2013 parlamentti on ollut erittäin kiinnostunut ja sitoutunut osallistumaan lainsäädäntömenettelyyn. Parlamentti kehotti 12. maaliskuuta 2014 antamassaan päätöslauselmassa neuvostoa ottamaan sen laajasti mukaan työhönsä ja teki useita poliittisia ehdotuksia, joissa käsiteltiin joitakin tärkeimpiä kyseessä olevia näkökohtia: rakennetta, riippumattomuutta, päätöksentekoprosessia, toimivaltaa, tutkintavälineitä, todisteiden hyväksyttävyyttä, laillisuusvalvontaa ja oikeudellista suojaa.

Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston toistaiseksi vahvistamissa linjauksissa kannatetaan kollegiaalista elintä, joka koostuu yhdestä Euroopan syyttäjästä jäsenvaltiota kohti ja jota johtaa pääsyyttäjä, sekä rinnakkaista toimivaltaa uuden viraston ja kansallisten syyttäjäviranomaisten välillä. Näistä asioista tehtävät päätökset vaikuttavat myönteisesti tai kielteisesti Euroopan syyttäjänviraston toiminnan tehokkuuteen sekä uudesta unionin elimestä saatavaan yleiseen lisäarvoon.


OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (26.2.2015)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta

(COM(2013)05342013/0255(APP))

Valmistelija: Victor Negrescu

PA_Consent_Interim

EHDOTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat ehdotukset:

Johdanto-osan viitteet

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle 3. maaliskuuta 2014 antaman lausunnon ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta,

–   ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta(1),

Suositukset

1.  muistuttaa oikeudellisten asioiden valiokunnan 3. maaliskuuta 2014 antaman lausunnon sisällöstä ja aikoo käsitellä monia muitakin asioita, myös neuvostossa käytävissä keskusteluissa esiin tulevia uusia seikkoja;

2.  korostaa, että on varmistettava Euroopan syyttäjänviraston, Euroopan pääsyyttäjän ja varasyyttäjien, Euroopan syyttäjien ja valtuutettujen Euroopan syyttäjien riippumattomuus, erityisesti sopimattomasta vaikuttamisesta, johon puoluepoliittiset, jäsenvaltioiden poliittiset taikka hallinto- tai lainkäyttöviranomaiset, mukaan lukien EU:n toimielimet, saattavat pyrkiä; katsoo, että Euroopan syyttäjän viran tulisi olla kokopäivätoiminen;

3.  toteaa jälleen kannattavansa voimakkaasti Euroopan syyttäjänviraston perustamista sekä Eurojustin uudistamista, kuten komission Eurojustia koskevassa asetusehdotuksessa esitetään; on kuitenkin vakuuttunut siitä, ettei Eurojustin uudistamista pitäisi aloittaa ennen kuin neuvosto on hyväksynyt yleisnäkemyksen Euroopan syyttäjänvirastosta; pitää kiinni Euroopan syyttäjänvirastoa ja Eurojustia koskevien ehdotusten käsittelemisestä pakettina, koska kyseiset elimet ovat keskenään tiiviissä vuorovaikutuksessa;

4.  katsoo, että Euroopan syyttäjänviraston toimivalta pitäisi määrittää yksiselitteisesti, jotta vältettäisiin oikeudellinen epävarmuus sen suhteen, mitkä rikokset kuuluvat viraston toimivaltaan; kehottaa näin ollen neuvostoa selventämään Eurojustin, Europolin ja OLAFin toimivaltuuksia, jotta kaikkien EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta vastaavien elinten roolit on selkeästi määritetty ja eriytetty;

5.  panee tyytyväisenä merkille ehdotuksen, jonka mukaan Euroopan syyttäjänviraston olisi esitettävä vuosikertomus EU:n toimielimille, jotta varmistetaan avoimuus ja voidaan arvioida sen toiminnan yleislinjoja, ja korostaa, että minkään EU:n toimielimen ei pidä käyttää tätä keinona vaikuttaa Euroopan syyttäjänviraston tulevaan toimintaan;

6.  pitää tärkeänä avointa ja riippumatonta valintamenettelyä Euroopan syyttäjän ja varasyyttäjien nimittämisessä ja ehdottaa, että järjestetään avoin kilpailu sellaisten ehdokkaiden kesken, joilla on riittävä ammattitaito, kokemus ja osaaminen, ja että komission esivalinnan läpäisseet ehdokkaat joutuvat asiantuntijapaneelin arvioitaviksi; ehdottaa, että esivalinnan läpäisseiden ehdokkaiden nimet ilmoitetaan parlamentille ja neuvostolle, minkä jälkeen ne voivat halutessaan kutsua kyseisiä ehdokkaita haastatteluihin; vaatii sen vuoksi parlamentin täysipainoista osallistumista Euroopan syyttäjän ja varasyyttäjien valintamenettelyyn siten, että neuvosto tekee lopullisen nimityspäätöksen ja parlamentti hyväksyy sen;

7.  suosittaa, että Euroopan syyttäjänvirasto kiinnittää erityistä huomiota Euroopan syyttäjien ja valtuutettujen Euroopan syyttäjien nimittämiseen ja ammattitaitoa, kokemusta ja riippumattomuutta koskevien kriteerien täyttämiseen ja varmistaa tasapainoisen maantieteellisen edustuksen;

8.  korostaa, että Euroopan syyttäjänviraston on käsiteltävä ja tutkittava yhtä tarkasti kaikista jäsenvaltioista tulevat oikeustapaukset, jotka liittyvät EU:n taloudellisia etuja vahingoittavaan vakavaan rikollisuuteen, riippumatta maantieteellisistä seikoista, aiemmista tapauksista tai tutkimuksista ja sovellettava laatuun perustuvaa tarkastelutapaa objektiivisten kriteerien pohjalta;

9.  korostaa, että on selvennettävä, miten Euroopan syyttäjänvirasto toimii tehokkaasti kaikkien jäsenvaltioiden kanssa;

10. suosittaa, että Euroopan syyttäjänvirasto ryhtyy erityistoimiin EU:n taloudellisia etuja vahingoittavan rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi ottaen huomioon ongelman monimutkaisuuden ja sen aiheuttaman vaaran ja haitan suuruuden; toteaa kuitenkin, että Euroopan syyttäjänviraston toimivalta olisi määriteltävä täsmällisesti, jotta voidaan määrittää ennakolta sen toimivaltaan kuuluvat rikokset sekä tehdä selvä ero Euroopan syyttäjänviraston ja kansallisten syyttäjien toimivallan välillä; kehottaa näin ollen vielä tarkastelemaan huolellisesti komission ehdotuksen 13 artiklaan sisältyviä määritelmiä liitännäistoimivallasta, jotta vältetään kaksinkertainen rankaiseminen tai oikeudelliset aukot; ehdottaa myös, että varmistetaan Euroopan syyttäjänviraston tutkintavälineiden ja toimenpiteiden yhdenmukaisuus, niiden täsmällinen määrittely sekä yhteensopivuus kaikkien jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien kanssa, jotta oikeuspaikkakeinottelu voidaan sulkea varmasti pois;

11. muistuttaa, että Euroopan syyttäjänviraston kaikkien syyttäjien ja henkilöstön on suoritettava toimenpiteet ja tutkimukset oikeuden periaatteita täysin noudattaen, erityisesti epäillyn tai syytetyn henkilön oikeuksien osalta, kuten syyttömyysolettaman noudattaminen ennen lopullisen ja peruuttamattoman oikeuden päätöksen tekemistä, oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, oikeus vaieta kuulusteluissa, oikeus puolustusasianajajaan ja oikeusapuun sekä non bis in idem -periaate; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan Euroopan syyttäjänviraston toimittamien todisteiden tunnustamista ja hyväksyttävyyttä koskevien yhdenmukaisten toimenpiteiden hyväksymisen; katsoo erityisesti, että todisteiden hyväksyttävyyttä koskevien ehtojen on oltava Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa taattujen oikeuksien mukaisia, sellaisina kuin niitä tulkitaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan määräysten mukaisesti; katsoo, että Euroopan syyttäjänviraston olisi etsittävä aktiivisesti kaikki merkitykselliset todisteet riippumatta siitä, viittaavatko ne epäillyn syyllisyyteen vai syyttömyyteen;

12. pitää valitettavana, että nykyisessä Euroopan syyttäjänviraston perustamista koskevassa ehdotuksessa viraston toimivalta rajoittuu petoksiin; pyytää sen vuoksi komissiota antamaan Euroopan syyttäjänviraston perustamisen jälkeen ehdotuksen viraston toimivallan laajentamisesta kattamaan tietyntyyppiset vakavat rajat ylittävät rikokset, kuten järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin;

13. kehottaa neuvostoa toimittamaan yksityiskohtaiset tiedot ehdotetun kollegiaalisen rakenteen vaikutuksista EU:n talousarvioon; katsoo, että päätökset oikeuspaikkavalinnasta, syytteen nostamisesta, asian käsittelyn lopettamisesta, asian käsittelyn siirtämisestä ja sovintoratkaisusta olisi joka tapauksessa tehtävä keskustasolla;

14. toteaa jälleen, että oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin on noudatettava jatkossakin Euroopan syyttäjänviraston toiminnassa; katsoo, että tämän vuoksi viraston tekemiin päätöksiin olisi voitava soveltaa laillisuusvalvontaa toimivaltaisessa tuomioistuimessa; vaatii näin ollen, että Euroopan syyttäjänviraston tekemiin päätöksiin, jotka on tehty ennen oikeudenkäyntiä tai oikeudenkäynnistä riippumatta ja jotka koskevat tutkinnan käynnistämistä, syytteen nostavan oikeuspaikan valintaa, asian käsittelyn lopettamista tai sovintoratkaisua, olisi voitava soveltaa unionin tuomioistuinten harjoittamaa laillisuusvalvontaa; korostaa, että Euroopan syyttäjänviraston on korvattava laittomasta tai väärästä syytteestä aiheutuvat vahingot kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

15. katsoo, että Euroopan syyttäjänviraston toimintaa koskevan vuosittaisen yleiskertomuksen lisäksi asetuksessa olisi säädettävä tarkistuslausekkeesta, jonka perusteella tarkistettaisiin keskenään viraston perustamisen tavoitteet ja saavutetut tulokset sekä selvitettäisiin toimenpiteitä vaativat puutteet ja aukot.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

24.2.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

16

3

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Joëlle Bergeron, Marie-Christine Boutonnet, Jean-Marie Cavada, Kostas Chrysogonos, Therese Comodini Cachia, Mady Delvaux, Andrzej Duda, Rosa Estaràs Ferragut, Laura Ferrara, Mary Honeyball, Sajjad Karim, Gilles Lebreton, António Marinho e Pinto, Jiří Maštálka, Evelyn Regner, Pavel Svoboda, József Szájer, Axel Voss, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pascal Durand, Heidi Hautala, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Victor Negrescu, Viktor Uspaskich

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Krisztina Morvai

(1)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0234.


TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN KIRJE

 

Talousarvion valvontavaliokunta

Puheenjohtaja

IPOL-COM-CONT D(2015)3294

Claude Moraes

Puheenjohtaja

Kansalaisvapauksien

sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

ASP 13G205

Euroopan parlamentti

Aihe:       Ajantasainen väliaikainen mietintö ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta (COM(2013)534 – 2013/0255(APP))

Arvoisa puheenjohtaja Moraes

Kirjoitan Teille tarjouksestanne antaa talousarvion valvontavaliokunnan panos ajantasaiseen väliaikaiseen mietintöön Euroopan syyttäjänvirastoa koskevasta ehdotuksesta, josta valiokunta valmistautuu ilmaisemaan parlamentin kannan jäsenvaltioiden käymien viimeaikaisten keskustelujen pohjalta. Haluaisin kiittää Teitä tässä asiassa tekemästänne hyvästä yhteistyöstä.

Kuten parlamentti korosti 12. maaliskuuta 2014 antamassaan päätöslauselmassa, Euroopan syyttäjänviraston perustaminen edistää osaltaan EU:n rikosoikeudellisen alueen toteutumista ja vahvistaa unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten torjumiseen käytettäviä välineitä, mikä puolestaan lisää veronmaksajien luottamusta unioniin. Koska Euroopan syyttäjänviraston perustaminen kuuluu neuvoston yksinomaiseen lainsäädäntövaltaan, talousarvion valvontavaliokunta pyytää neuvostoa ottamaan parlamentin täysipainoisesti mukaan työhönsä.

Talousarvion valvontavaliokunta katsoo, että on varmistettava, että Euroopan syyttäjänvirasto toimii perusoikeuksia täysin kunnioittaen ja niiden mukaisesti, mutta että sen on myös oltava joustava, virtaviivainen, tehokas ja kykenevä saavuttamaan mahdollisimman hyviä tuloksia. Euroopan syyttäjänviraston olisi oltava täysin riippumaton jäsenvaltioiden hallituksista ja unionin toimielimistä sekä suojassa poliittiselta vaikutusvallalta ja/tai painostukselta. Euroopan syyttäjänviraston toimivalta olisi myös määritettävä yksiselitteisesti, jotta vältettäisiin oikeudellinen epävarmuus viraston toimivaltaan kuuluvissa rikoksissa. On erittäin tärkeää, että neuvosto selkiyttää Eurojustin ja OLAFin toimivaltuuksia, jotta unionin taloudellisten etujen suojaamisesta vastaavien kolmen elimen tehtävät on selkeästi määritelty ja eriytetty.

Vaadimme myös, että Euroopan syyttäjänviraston käytettävissä olevat tutkintavälineet ja -toimet ovat yhdenmukaisia, selkeästi määritettyjä sekä yhteensopivia niiden jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien kanssa, joissa ne on tarkoitus ottaa käyttöön. Todisteiden hyväksyttävyyttä ja niiden arviointia koskevien, komission ehdotuksen 30 artiklaan sisältyvien sääntöjen on oltava selkeitä, ja niitä on sovellettava yhdenmukaisesti kullakin Euroopan syyttäjänviraston toimivaltaan kuuluvalla lainkäyttöalueella menettelytakeita täysin noudattaen.

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää myös kehittämään Euroopan syyttäjänvirastolle keskustasolla organisaatiomallin, jossa on asianmukaista osaamista, kokemusta ja asiantuntemusta, jotta kaikilla tutkintatoimia suorittavilla henkilöillä on tarvittavat taidot tutkinnan hoitamiseksi asianomaisten jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä.

Olemme panneet merkille, että valtaosa jäsenvaltioista neuvostossa pitää Euroopan syyttäjien kollegiota asianmukaisimpana rakenteena sen varmistamiseksi, että tutkinnassa on saatavilla tarvittava osaaminen ja kokemus. Epäilemme kuitenkin, että tällainen rakenne saattaisi johtaa riippumattomuuden heikentymiseen tai tehottomuuteen virastossa, joten olemme huolestuneita neuvostossa parhaillaan käytävistä keskusteluista, jotka koskevat viraston rakennetta ja toimivaltuuksia.

Suhtaudumme myönteisesti neuvoston aikomukseen myöntää Euroopan syyttäjänvirastolle ja jäsenvaltioille rinnakkainen toimivalta tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia, sillä näin voidaan osaltaan varmistaa, että tutkinta suoritetaan asianmukaisella tasolla.

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa kehottamaan neuvostoa noudattamaan seuraavia periaatteita:

 Valintamenettely Euroopan syyttäjien nimittämiseksi on avoin ja läpinäkyvä, ja parlamentti osallistuu täysipainoisesti Euroopan pääsyyttäjän ja tämän varasyyttäjien valintamenettelyyn, jotta virastosta tulee aidosti eurooppalainen elin ja varmistetaan sen riippumattomuus kansallisista hallituksista.

 Tapaukset jaetaan eri syyttäjien käsiteltäväksi asiantuntemuksen mukaan.

 Perustetaan komission ehdotuksen mukaisesti hajautettu rakenne, jotta valtuutetut Euroopan syyttäjät voivat aloittaa ja johtaa tutkintatoimia omassa jäsenvaltiossaan tai muussa jäsenvaltiossa, jolloin tutkintatoimet voidaan jättää kansallisiin syyttäjälaitoksiin, mutta syyttäjät samalla tiedottavat Euroopan syyttäjänvirastolle aina, kun tutkinta käynnistetään. Näin vältetään ongelmat, joita OLAFilla tällä hetkellä on, kun se joutuu turvautumaan jäsenvaltioiden viranomaisten toimittamiin tietoihin voidakseen hoitaa tehtävänsä.

 Euroopan syyttäjänviraston tehokkuuden takaamiseksi viraston keräämää näyttöä on voitava käyttää todisteina jäsenvaltioiden tuomioistuimissa ja tässä on noudatettava täysin sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa tutkinta toteutettiin, samoin kuin sen asetuksessa vahvistettuja omia sääntöjä.

Pidämme valitettavana, että Euroopan syyttäjänvirastoa koskevaa ehdotusta ei ole täydennetty ehdotuksella Euroopan rikostuomioistuimesta, joka olisi yleisen tuomioistuimen yhteydessä toimiva erityistuomioistuin ja joka perustettaisiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 257 artiklan mukaisesti, eikä ehdotuksella eurooppalaisen prosessioikeuden puitteista. Valiokunta, jonka puheenjohtajana toimin, pyytää neuvostoa analysoimaan näitä ehdotuksia.

Talousarvion valvontavaliokunta pitää myös tarpeellisena, että EU:n virkamiehet asetetaan yhdenvertaiseen asemaan muiden unionin kansalaisten kanssa, ja pyytää sen vuoksi muuttamaan vastaavasti Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 11 artiklan a alakohtaa ja unionin henkilöstösääntöjen 19 artiklaa ja näin sallimaan Euroopan syyttäjänviraston välittömät toimet.

Valiokunta niin ikään pyytää sovittamaan Euroopan syyttäjänvirastoa koskevan ehdotuksen täysin yhteen tällä hetkellä käsiteltävänä olevan säädösehdotuksen kanssa, jossa vahvistetaan ensivaiheen oikeusapua rikoksesta epäillyille tai syytetyille henkilöille koskevat yhteiset vähimmäisvaatimukset (2013/0409(COD)).

Seuraamme edelleenkin tiiviisti neuvostossa käytäviä neuvotteluja ja toivomme hartaasti, että pystytte ottamaan pyyntömme huomioon viimeistellessänne luonnosta väliaikaiseksi mietinnöksi.

Kunnioittavasti

Inge Gräßle


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

9.3.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

41

13

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jan Philipp Albrecht, Martina Anderson, Malin Björk, Michał Boni, Caterina Chinnici, Ignazio Corrao, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Frank Engel, Tanja Fajon, Laura Ferrara, Lorenzo Fontana, Mariya Gabriel, Ana Gomes, Jussi Halla-aho, Monika Hohlmeier, Brice Hortefeux, Sophia in ‘t Veld, Iliana Iotova, Eva Joly, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Timothy Kirkhope, Kashetu Kyenge, Marju Lauristin, Juan Fernando López Aguilar, Monica Macovei, Barbara Matera, Roberta Metsola, Louis Michel, Claude Moraes, József Nagy, Péter Niedermüller, Soraya Post, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Helga Stevens, Traian Ungureanu, Harald Vilimsky, Udo Voigt, Beatrix von Storch, Josef Weidenholzer, Cecilia Wikström, Kristina Winberg, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Janice Atkinson, Hugues Bayet, Carlos Coelho, Pál Csáky, Dennis de Jong, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Miltiadis Kyrkos, Gilles Lebreton, Angelika Mlinar, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Barbara Spinelli, Josep-Maria Terricabras, Axel Voss

Oikeudellinen huomautus