Menettely : 2014/2075(DEC)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0101/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0101/2015

Keskustelut :

PV 28/04/2015 - 16
CRE 28/04/2015 - 16

Äänestykset :

PV 29/04/2015 - 10.9
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0118

MIETINTÖ     
PDF 807kWORD 542k
30.3.2015
PE 539.748v04-00 A8-0101/2015

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2014/2075(DEC))

Talousarvion valvontavaliokunta

Esittelijä: Ingeborg Gräßle

1.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
 2.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
 3.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
 4.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
 5.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
 6.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
 7.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
 8.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
 9.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

1.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio

(2014/2075(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(1),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0140/2014)(2),

–       ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2012 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2014)0607) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0285, SWD(2014)0286),

–       ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2014 päivätyn komission tiedonannon ”Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2013” (COM(2014)0342),

–       ottaa huomioon komission vuosikertomuksen saavutettuihin tuloksiin perustuvasta unionin varoja koskevasta arvioinnista (COM(2014)0383) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0200, SWD(2014)0201),

–       ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2013 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2014)0615) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2014)0293),

–       ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 ja toimielinten vastaukset(3) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset,

–       ottaa huomioon oikeusasiamiehen monet komissiota koskevat päätökset ja suositukset sekä sen, miten toimielin on pannut suosituksia täytäntöön kansalaisten edun nimissä,

–       ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–       ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (05303/2015 – C8-0053/2015),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–       ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–       ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(5),

–       ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–       ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0101/2015),

A.     ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

1.      myöntää komissiolle vastuuvapauden Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.      esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, sekä ... antamassaan päätöslauselmassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2013 vastuuvapausmenettelyssä(7);

3.      kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille, kansallisille parlamenteille sekä jäsenvaltioiden kansallisille ja alueellisille tilintarkastuselimille sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1)

EUVL L 66, 8.3.2013.

(2)

EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.

(3)

EUVL C 398, 12.11.2014, s. 1.

(4)

EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.

(5)

EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(6)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0000.


2.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013

(2014/2075(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(1),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0140/2014)(2),

–       ottaa huomioon koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013(3),

–       ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2012 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2014)0607) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0285, SWD(2014)0286),

–       ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2013 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2014)0615) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2014)0293),

–       ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä viraston vastaukset(4),

–       ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–       ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05305/2015 – C8-0048/2015),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–       ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–       ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(6),

–       ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(7) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–       ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(8) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–       ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(9) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–       ottaa huomioon koulutukseen, audiovisuaalialaan ja kulttuuriin liittyvää yhteisön toimintaa hallinnoivan koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti 20. huhtikuuta 2009 tehdyn komission päätöksen 2009/336/EY(10),

–       ottaa huomioon koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2009/336/EY kumoamisesta 18. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/776/EU(11),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–       ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0101/2015),

A.     ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

1.      myöntää koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.      esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;

3.      kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1)

EUVL L 66, 8.3.2013.

(2)

EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.

(3)

EUVL C 408, 15.11.2014, s. 39.

(4)

EUVL C 442, 10.12.2014, s. 67.

(5)

EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.

(6)

EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(7)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(8)

EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(9)

EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.

(10)

EUVL L 101, 21.4.2009, s. 26.

(11)

EUVL L 343, 19.12.2013, s. 46.


3.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (entinen kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013

(2014/2075(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(1),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0140/2014)(2),

–       ottaa huomioon pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (entinen kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013(3),

–       ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2012 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2014)0607) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0285, SWD(2014)0286),

–       ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2013 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2014)0615) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2014)0293),

–       ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (entinen kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto) tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä viraston vastaukset(4),

–       ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–       ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05305/2015 – C8-0048/2015),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–       ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–       ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(6),

–       ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(7) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–       ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(8) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–       ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(9) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–       ottaa huomioon energia-alalla toteutettavaa yhteisön toimintaa hallinnoivan toimeenpanevan ”Älykkään energiahuollon viraston” perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti 23. joulukuuta 2003 tehdyn komission päätöksen 2004/20/EY(10),

–       ottaa huomioon pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätösten 2004/20/EY ja 2007/372/EY kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/771/EU(11),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–       ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0101/2015),

A.     ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

1.      myöntää pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (entinen kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto) johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.      esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;

3.      kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (entinen kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto) johtajalle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1)

EUVL L 66, 8.3.2013.

(2)

EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.

(3)

EUVL C 408, 15.11.2014, s. 6.

(4)

EUVL C 442, 10.12.2014, s. 74.

(5)

EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.

(6)

EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(7)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(8)

EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(9)

EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.

(10)

EUVL L 5, 9.1.2004, s. 85.

(11)

EUVL L 341, 18.12.2013, s. 73.


4.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston (entinen terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013

(2014/2075(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(1),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0140/2014)(2),

–       ottaa huomioon kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston (entinen terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013(3),

–       ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2012 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2014)0607) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0285, SWD(2014)0286),

–       ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2013 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2014)0615) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2014)0293),

–       ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston (entinen terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto) tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä viraston vastaukset(4),

–       ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–       ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05305/2015 – C8-0048/2015),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–       ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–       ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(6),

–       ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(7) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–       ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(8) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–       ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(9) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–       ottaa huomioon kansanterveysalalla toteutettavaa yhteisön toimintaa hallinnoivan toimeenpanoviraston ”kansanterveysalan toimintaohjelman toimeenpanovirasto” perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti 15. joulukuuta tehdyn komission päätöksen 2004/858/EY(10),

–       ottaa huomioon kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2004/858/EY kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/770/EU(11),

–       ottaa huomioon täytäntöönpanopäätöksen 2013/770/EU muuttamisesta kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston muuttamiseksi kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirastoksi 17. joulukuuta 2014 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/927/EU(12),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–       ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0101/2015),

A.     ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

1.      myöntää kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston (entinen terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto) johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.      esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;

3.      kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston (entinen terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto) johtajalle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1)

EUVL L 66, 8.3.2013.

(2)

EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.

(3)

EUVL C 408, 15.11.2014, s. 5.

(4)

EUVL C 442, 10.12.2014, s. 83.

(5)

EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.

(6)

EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(7)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(8)

EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(9)

EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.

(10)

EUVL L 369, 16.12.2004, s. 73.

(11)

EUVL L 341, 18.12.2013, s. 69.

(12)

EUVL L 363, 18.12.2014, s. 183.


5.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013

(2014/2075(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(1),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0140/2014)(2),

–       ottaa huomioon Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013,

–       ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2012 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2014)0607) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0285, SWD(2014)0286),

–       ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2013 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2014)0615) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2014)0293),

–       ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä viraston vastaukset(3),

–       ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–       ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05305/2015 – C8-0048/2015),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–       ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–       ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(5),

–       ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–       ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(7) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–       ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(8) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–       ottaa huomioon tieteen eturintamassa tehtävän tutkimuksen alalla toteutettavaa ”Ideat”-erityisohjelmaa hallinnoivan Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti 14. joulukuuta 2007 tehdyn komission päätöksen 2008/37/EY(9),

–       ottaa huomioon Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2008/37/EY kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/779/EU(10),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–       ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0101/2015),

A.     ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

1.      myöntää Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.      esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;

3.      kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1)

EUVL L 66, 8.3.2013.

(2)

EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.

(3)

EUVL C 442, 10.12.2014, s. 240.

(4)

EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.

(5)

EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(6)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(7)

EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(8)

EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.

(9)

EUVL L 9, 12.1.2008, s. 15.

(10)

EUVL L 346, 20.12.2013, s. 58.


6.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä tutkimuksen toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013

(2014/2075(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(1),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0140/2014)(2),

–       ottaa huomioon tutkimuksen toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013(3),

–       ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2012 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2014)0607) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0285, SWD(2014)0286),

–       ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2013 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2014)0615) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2014)0293),

–       ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen tutkimuksen toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä viraston vastaukset(4),

–       ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–       ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05305/2015 – C8-0048/2015),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–       ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–       ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(6),

–       ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(7) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–       ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(8) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–       ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(9) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–       ottaa huomioon yhteisön tutkimuksen alan erityisohjelmien ”Ihmiset”, ”Valmiudet” ja ”Yhteistyö” tiettyjä osa-alueita hallinnoivan tutkimuksen toimeenpanoviraston perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti 14. joulukuuta 2007 tehdyn komission päätöksen 2008/46/EY(10),

–       ottaa huomioon tutkimuksen toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2008/46/EY kumoamisesta 13. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/778/EU(11),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–       ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0101/2015),

A.     ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

1.      myöntää tutkimuksen toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.      esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;

3.      kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman tutkimuksen toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1)

EUVL L 66, 8.3.2013.

(2)

EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.

(3)

EUVL C 408, 15.11.2014, s. 40.

(4)

EUVL C 442, 10.12.2014, s. 351.

(5)

EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.

(6)

EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(7)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(8)

EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(9)

EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.

(10)

EUVL L 11, 15.1.2008, s. 9.

(11)

EUVL L 346, 20.12.2013, s. 54.


7.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (entinen Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013

(2014/2075(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(1),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0140/2014)(2),

–       ottaa huomioon innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (entinen Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013(3),

–       ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2012 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2014)0607) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0285, SWD(2014)0286),

–       ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2013 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2014)0615) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2014)0293),

–       ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (entinen Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto) tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä viraston vastaukset(4),

–       ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–       ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05305/2015 – C8-0048/2015),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–       ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–       ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(6),

–       ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(7) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–       ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(8) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–       ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(9) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–       ottaa huomioon Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 nojalla 26. lokakuuta 2006 tehdyn komission päätöksen 2007/60/EY(10),

–       ottaa huomioon innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2007/60/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2008/593/EY, kumoamisesta 23. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/801/EU(11),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–       ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0101/2015),

A.     ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

1.      myöntää innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (entinen Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto) johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.      esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;

3.      kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (entinen Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto) johtajalle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1)

EUVL L 66, 8.3.2013.

(2)

EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.

(3)

EUVL C 408, 15.11.2014, s. 41.

(4)

EUVL C 442, 10.12.2014, s. 358.

(5)

EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.

(6)

EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(7)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(8)

EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(9)

EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.

(10)

EUVL L 32, 6.2.2007, s. 88.

(11)

EUVL L 352, 24.12.2013, s. 65.


8.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuonna 2013 liittyvien tilien päättämisestä, pääluokka III – Komissio

(2014/2075(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(1),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0140/2014)(2),

–       ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2012 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2014)0607) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0285, SWD(2014)0286),

–       ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2014 päivätyn komission tiedonannon ”Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2013” (COM(2014)0342),

–       ottaa huomioon komission vuosikertomuksen saavutettuihin tuloksiin perustuvasta unionin varoja koskevasta arvioinnista (COM(2014)0383) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0200, SWD(2014)0201),

–       ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2013 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2014)0615) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2014)0293),

–       ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 ja toimielinten vastaukset(3) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset,

–       ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–       ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (05303/2015 – C8-0053/2015),

–       ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 2015 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2013 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05305/2015 – C8-0048/2015),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–       ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–       ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(5),

–       ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–       ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(7) ja erityisesti sen 14 artiklan 2 ja 3 kohdan,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–       ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0101/2015),

1.      hyväksyy Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuonna 2013 liittyvien tilien päättämisen;

2.      esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;

3.      kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille, kansallisille parlamenteille sekä jäsenvaltioiden kansallisille ja alueellisille tilintarkastuselimille sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1)

EUVL L 66, 8.3.2013.

(2)

EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.

(3)

EUVL C 398, 12.11.2014, s. 1.

(4)

EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.

(5)

EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(6)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(7)

EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.


9.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2014/2075(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio,

–       ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastojen talousarvioiden toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–       ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0101/2015),

A.     ottaa huomioon, että kyseessä on 20. peräkkäinen vuosi, jolloin tilintarkastustuomioistuin ei voinut antaa myönteistä tarkastuslausumaa tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, mikä uhkaa heikentää unionin menojen ja toimien oikeutusta;

B.     katsoo, että tilanteessa, jossa resurssit ovat rajalliset, on entistä tärkeämpää noudattaa budjettikuria ja käyttää talousarviovaroja tehokkaasti ja vaikuttavasti;

C.     toteaa, että komissio on viime kädessä vastuussa unionin talousarvion toteuttamisesta ja että jäsenvaltioiden on tehtävä komission kanssa vilpitöntä yhteistyötä varmistaakseen, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti; toteaa, että jäsenvaltioilla on erityinen vastuu unionin talousarvion toteuttamisesta varsinkin, kun varoja hallinnoidaan yhteistyössä;

D.     pitää ehdottoman tärkeänä, että varojen yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piiriin kuuluvia tuloja ja menoja koskevat jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ovat oikeita ja tarkkoja; pitää ehdottoman tärkeänä, että jäsenvaltiot ymmärtävät oman vastuunsa yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piiriin kuuluvien unionin varojen hallinnoinnista;

E.     katsoo, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 318 artiklassa tarkoitettu toimielinten välinen vuoropuhelu tarjoaa mahdollisuuden edistää komissiossa uutta tuloskulttuuria;

Hallinnointi yhteistyössä: puutteita komission ja jäsenvaltioiden hallinnoinnissa

Maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevat varaumat

1.      ei kykene varmistamaan poliittisesti, että komission ja jäsenvaltioiden käyttöön ottamat valvontamenettelyt antavat tarvittavat takeet kaikkien maatalouden ja maaseudun kehittämisen alan tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, mikä käy ilmi maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtajan 31. maaliskuuta 2014 annetussa vuotuisessa toimintakertomuksessa esittämistä varaumista;

–       ABB 02 – Markkinatoimenpiteet: riskinalainen määrä 198,3 miljoonaa euroa; yhdeksässä jäsenvaltiossa seitsemän tukiohjelmaa, joihin liittyi yksitoista varauman osatekijää: Puola 77,6 miljoonaa euroa, Espanja 54 miljoonaa euroa, Ranska 32,4 miljoonaa euroa, Alankomaat 16,4 miljoonaa euroa, Yhdistynyt kuningaskunta 8,5 miljoonaa euroa, Italia 5 miljoonaa euroa, Tšekki 2 miljoonaa euroa, Itävalta 1,9 miljoonaa euroa, Ruotsi 0,5 miljoonaa euroa;

–       ABB 03 – Suorat tuet riskinalainen määrä 652 miljoonaa euroa; 20 maksajavirastoa kuudessa jäsenvaltiossa, joita asia koskee: Espanja (15 kaikkiaan 17 maksajavirastosta) 153 miljoonaa euroa, Ranska 203,4 miljoonaa euroa, Yhdistynyt kuningaskunta (PRA England) 118 miljoonaa euroa, Kreikka 117,8 miljoonaa euroa, Unkari 36,6 miljoonaa euroa, Portugali 28 miljoonaa euroa;

–       ABB 04 – Maaseudun kehittämismenot: riskinalainen määrä 599 miljoonaa euroa; 31 maksajavirastoa 19 jäsenvaltiossa, joita asia koskee: Belgia, Bulgaria (56,8 miljoonaa euroa), Kypros, Saksa (Baijeri, Brandenburg), Tanska, Espanja (Andalusia, Asturia, Kastilia-La Mancha, Kastilia ja Léon, FOGGA Galicia, Madrid), Suomi, Ranska (ODARC, ASP (70,3 miljoonaa euroa)), Yhdistynyt kuningaskunta (SGRPID Scotland, RPA England), Kreikka, Irlanti, Italia (AGEA (52,6 miljoonaa euroa), AGREA Emilia-Romagna, OPR Lombardia, OPPAB Bolzano, ARCEA Calabria), Luxemburg, Alankomaat, Puola (56,7 miljoonaa euroa), Portugali (51,7 miljoonaa euroa), Romania (138,9 miljoonaa euroa) ja Ruotsi;

–       ABB 05: riskinalainen määrä 2,6 miljoonaa euroa – IPARD-menot Turkin hyväksi;

Aluepolitiikkaa koskevat varaumat

2.      ei kykene varmistamaan poliittisesti, että komission ja jäsenvaltioiden käyttöön ottamat valvontamenettelyt antavat tarvittavat takeet kaikkien aluepolitiikan alan tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, mikä käy ilmi alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston pääjohtajan 31. maaliskuuta 2014 annetussa vuotuisessa toimintakertomuksessa esittämistä varaumista; toteaa, että 322 ohjelmasta 73 ohjelman osalta on esitetty varauma osittain luotettavan hallinto- ja valvontajärjestelmän vuoksi (vuodelta 2012 varaumia esitettiin 85 toimenpideohjelmasta yhteensä 317 ohjelmasta); ottaa huomioon, että kauden

2007–2013 ohjelmiin, joista esitettiin varauma, maksetut välimaksut olivat 6 035,5 miljoonaa euroa; toteaa komission arvioineen, että riskinalainen määrä oli 440,2 miljoonaa euroa;

3.      toteaa varaumien olevan paitsi osoitus jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien puutteista myös tehokas väline, jolla komissio voi vauhdittaa jäsenvaltioiden toimia puutteiden korjaamiseksi ja siten suojata unionin talousarviota;

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden toimintalohkoa koskevat varaumat

4.      ei kykene varmistamaan poliittisesti, että komission ja jäsenvaltioiden käyttöön ottamat valvontamenettelyt antavat tarvittavat takeet kaikkien työllisyyden ja sosiaaliasioiden alan tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, mikä käy ilmi työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston pääjohtajan 31. maaliskuuta 2014 annetussa vuotuisessa toimintakertomuksessa esittämistä varaumista; panee merkille, että pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa esitetään ohjelmakauden 2007–2013 maksuja koskeva varauma, johon liittyvä riskinalainen määrä oli 123,2 miljoonaa euroa vuonna 2013; toteaa varaumien kattavan 36 sosiaalirahaston toimenpideohjelmaa 118:sta (vuonna 2012 se kattoi 27 toimenpideohjelmaa 117:stä);

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma

Tilit sekä tulojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus – puhtaat lausumat       

5.      on tyytyväinen siihen, että unionin tilinpäätös varainhoitovuodelta 2013 antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot unionin taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2013, ja panee tyytyväisenä merkille, että 31. joulukuuta 2013 päättyneen varainhoitovuoden tilien perustana olevat tulot ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Bruttokansantuloon (BKTL) perustuvia maksuosuuksia koskeva varauma

6.      esittää varauman, joka koskee jäsenvaltioiden BKTL-perusteisten maksuosuuksien laskentatapaa, koska komission suorittamassa BKTL-tietojen tarkastuksessa(1) oli puutteita(2); palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, jonka mukaan komission suorittama BKTL-tietojen tarkastus ei ollut riittävän jäsennelty ja kohdennettu;

Sitoumusten laillisuus ja sääntöjenmukaisuus – puhdas lausuma

7.      panee tyytyväisenä merkille, että 31. joulukuuta 2013 päättyneen varainhoitovuoden tilien perustana olevat sitoumukset ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Maksujen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus – kielteinen lausuma

8.      ei pidä hyväksyttävänä, että 20:ntenä peräkkäisenä vuotena maksujen virhetaso oli edelleen olennainen;

9.      on tietoinen siitä, että tilintarkastustuomioistuimen kielteisen lausuman perustana on päätelmä, että valvontajärjestelmät olivat vain osittain vaikuttavia ja että sen vuoksi maksujen todennäköisin virhetaso oli 4,7 prosenttia;

10.    palauttaa mieliin, että maksujen todennäköisimmäksi virhetasoksi arvioitiin 4,8 prosenttia varainhoitovuonna 2012, 3,9 prosenttia varainhoitovuonna 2011, 3,7 prosenttia varainhoitovuonna 2010, 3,3 prosenttia varainhoitovuonna 2009, 5,2 prosenttia varainhoitovuonna 2008 ja 6,9 prosenttia varainhoitovuonna 2007, joten keskimääräinen virhetaso edellisen monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 kattamalla kaudella oli noin 4,6 prosenttia; toteaakin, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksista käy ilmi virhetason vakiintuminen vuonna 2013 monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 keksimääräiselle tasolle, jossa on kuitenkin tasaista nousua ja kielteistä kehitystä vuodesta 2009 lähtien;

11.    huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuodelta 2013 antaman vuosikertomuksen mukaan yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piiriin kuuluvien alojen arvioitu virhetaso on 5,2 prosenttia; toteaa, että kaikkien muiden toimintamenojen (jotka kuuluvat pääosin komission suoran hallinnoinnin piiriin) arvioitu virhetaso on 3,7 prosenttia; korostaa, että kumpikin virhetaso ylittää 2 prosentin olennaisuusrajan; korostaa, että yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piirin kuuluvien alojen virhetaso on huomattavasti korkeampi kuin kaikkien muiden toimintamenojen virhetaso;

12.    panee merkille, että alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston pääjohtaja esitti 31. maaliskuuta 2014 annetussa vuotuisessa toimintakertomuksessa varauman 73 ohjelman osalta 322 ohjelmasta osittain luotettavan hallinto- ja valvontajärjestelmän vuoksi, joten osuus on laskenut vuodesta 2012 (85 toimenpideohjelmaa yhteensä 317 ohjelmasta); toteaa, että arvioitu riskinalainen määrä on 1 135,3 miljoonaa euroa ja että varaumat ja niihin liittyvät määrät koskevat ohjelmakausia 2007–2013 ja

2000–2006;

13.    panee merkille, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston pääjohtaja esitti 31. maaliskuuta 2014 annetussa vuotuisessa toimintakertomuksessa yhden varauman tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman osalta ja että arvioitu vaikutus vuonna 2013 on 105,5–109,5 miljoonaa euroa;

14.    toteaa, että meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja esitti 31. maaliskuuta 2014 annetussa vuotuisessa toimintakertomuksessa yhden varauman Euroopan kalatalousrahaston osalta ja että riskinalainen määrä vuonna 2013 on 10,77 miljoonaa euroa;

15.    pyytää kiinnittämään huomiota tarpeeseen parantaa jatkuvasti jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmiä, jotta voidaan taata unionin varojen parempi varainhoito ja alentaa virhetasoa kyseisillä politiikan aloilla ohjelmakauden 2014–2020 aikana;

Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä

16.    panee merkille, että täytäntöönpannuiksi raportoitujen rahoitusoikaisujen määrä oli 3,7 miljardia euroa varainhoitovuonna 2012 ja se laski 2,5 miljardiin euroon varainhoitovuonna 2013; palauttaa mieliin, että rahoitusoikaisujen suuri määrä vuonna 2012 johtui pääosin yhdestä Espanjassa toteutetusta 1,8 miljardin euron rahoitusoikaisusta, jossa oikaistiin rakennerahastomenoja vuosilta 2000–2006; panee merkille, että vuonna 2013 komissio pani täytäntöön rahoitusoikaisuja ja takaisinperintöjä 3 362 miljoonan euron arvosta, mikä on 2,3 prosenttia unionin talousarvion maksuista;

17.    toteaa, että tehtyjen rahoitusoikaisujen kasaantuminen siihen hetkeen, jolloin ohjelmaan liittyvät loppumaksut suoritetaan, on joskus keinotekoista eikä niillä ole merkitystä, koska ne kirjataan vuosia varsinaisen toteutuksen jälkeen; kehottaa komissiota analysoimaan, onko vuonna 2012 tehty menetelmien mukautus, jossa vahvistetuista oikaisuista siirryttiin täytäntöönpantuihin oikaisuihin, paras mahdollinen tapa kuvata valvonta- ja hallintojärjestelmien tilannetta tiettynä varainhoitovuonna;

18.    panee merkille, että vuonna 2013 täytäntöönpantujen rahoitusoikaisujen näin aiheutuvaa 34 prosentin vähenemistä (3,7 miljardista eurosta 2,5 miljardiin euroon) kompensoi osaksi vuonna 2013 täytäntöönpantujen takaisinperintöjen lisääntyminen 27 prosentilla (0,7 miljardista eurosta 0,9 miljardiin euroon);

19.    pitää valitettavana, että unionin taloudellisia etuja suojaavan lainsäädännön, siihen liittyvien menettelyjen monimutkaisuuden ja monien alojen valvontatasojen määrän vuoksi virheitä voidaan korjata vasta useita vuosia niiden tapahtumisen jälkeen;

20.    huomauttaa, että vuosina 2009–2013 täytäntöönpantujen rahoitusoikaisujen ja takaisinperintöjen määrä oli keskimäärin 2,7 miljardia euroa eli 2,1 prosenttia kyseisenä aikana unionin talousarviosta keskimäärin suoritetuista maksuista; panee merkille, että komission mukaan kyseinen suuntaus johtui ohjelmakauden 2000–2006 päättämisestä(3); panee erityisesti merkille, että koheesiopolitiikan alalla neljä viidesosaa vuosina

2007–2013 tehdyistä oikaisuista liittyi aiempien kausien toimenpideohjelmiin(4); palauttaa mieliin, että jäsenvaltioilla on rakennerahastoja koskevan voimassa olevan oikeudellisen kehyksen mukaan oikeus korvata havaitut tukeen oikeuttamattomat menot laillisilla ja sääntöjenmukaisille menoilla;

21.    palauttaa mieliin, että komissiolla ja jäsenvaltioilla on velvollisuus toteuttaa korjaavia toimenpiteitä unionin talousarvion suojaamiseksi tapauksissa, joissa valvontajärjestelmät eivät ole vaikuttavia tai menot ovat sääntöjenvastaisia; huomauttaa, että komissio ja jäsenvaltiot käyttävät kyseisiä korjaavia toimenpiteitä, ja toteaa, että jos tilintarkastustuomioistuimen tarkastamien vuoden 2013 maksujen osalta ei olisi toteutettu korjaavia toimenpiteitä, arvioitu kokonaisvirhetaso olisi ollut 6,3 prosenttia 4,7 prosentin sijaan; painottaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan osassa virheen sisältäviä tapahtumia, erityisesti yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin alalla, viranomaisilla oli käytettävissään riittävästi tietoa voidakseen havaita ja korjata virheet; pyytää, että tilintarkastustuomioistuin arvioi tämän vuoksi tulevissa vuosikertomuksissaan virhetason siinä tapauksessa, että kaikki korjaavat toimenpiteet olisi toteutettu;

22.    pitää lisäksi valitettavana, että kyseisillä toimilla on edelleen vain rajallinen rahoitusvaikutus unionin talousarvioon, koska yli 40 prosenttia vuonna 2013 tehdyistä rahoitusoikaisuista ei ollut käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja(5), vaan samat jäsenvaltiot, jotka ovat aiheuttaneet kyseiset koheesiopolitiikan alan oikaisut, voivat käyttää ne, mikä heikentää korjaavien toimien ennaltaehkäisevää vaikutusta;

23.    huomauttaa, että koheesiopolitiikan alalla noin 28 prosenttia vuonna 2013 täytäntöönpannuista rahoitusoikaisuista johti ohjelmalle ja jäsenvaltiolle myönnetyn unionin rahoituksen nettovähennykseen;

24.    panee huolestuneena merkille, että edellä mainitussa 29. syyskuuta 2014 päivätyssä komission tiedonannossa ei välttämättä anneta luotettavia tietoja jäsenvaltioiden täytäntöönpanemista rakennerahastovarojen peruutuksista, takaisinperinnöistä ja vireillä olevista perintätoimista, koska komissio toteaa, että jäsenvaltioiden ilmoittamissa lukumäärissä olevien tiettyjen puutteiden vuoksi sen oli noudatettava varovaista lähestymistapaa varmistaakseen, että edellä esitetyt määrät eivät ole todellista suurempia(6);

25.    pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön perusteelliset menettelyt, joilla voidaan vahvistaa korjaavien toimenpiteiden ajoitus ja alkuperä sekä niiden kattama määrä, sekä esittämään tietoja, joiden avulla voitaisiin mahdollisuuksien mukaan täsmäyttää, minä vuonna maksu suoritettiin, minä vuonna siihen liittyvä virhe havaittiin ja minä vuonna asianomainen takaisinperintä tai rahoitusoikaisu sisällytettiin tilinpäätöksen liitetietoihin, ottaen huomioon koko menettelyn monivuotisuus; pitää lisäksi välttämättömänä kattavien tietojen antamista takaisinperinnästä ja rahoitusoikaisuista sekä täyttä avoimuutta määrärahojen vapauttamista ja kyseiseen vuoteen liittyviä rikkomismenettelyjä koskevien tietojen suhteen;

Yhteenvetokertomus ja vuotuiset toimintakertomukset

26.    panee merkille, että komission pääjohtajat esittivät yhteensä seitsemäntoista menoihin liittyvää kvantifioitua varaumaa; huomauttaa, että vaikka kvantifioitujen varaumien määrä väheni vuonna 2013 (21 vuonna 2012), riskinalaisen määrän laajuus ei pienentynyt ja että komission yhteenvetokertomuksessaan(7) ilmoittaman kokonaisriskin suuruus on enimmillään alle 4 179 miljoonaa euroa, mikä vastaa 2,8:aa prosenttia kaikista käytetyistä varoista;

27.    pyytää komissiota selventämään vielä tarkemmin riskinalaisen määrän laskentaa(8) selittämällä korjaavien mekanismien arvioitua vaikutusta kyseiseen määrään ja esittämään yhteenvetokertomuksessaan aidon ”tarkastuslausuman” pääjohtajien vuotuisten toimintakertomusten perusteella;

28.    palauttaa mieliin, että komission käyttämät kumulatiiviset luvut koskevat komission ja jäsenvaltioiden soveltamia korjaavia mekanismeja (rahoitusoikaisut ja takaisinperinnät) useita vuosia varojen maksamisen jälkeen (varsinkin kausina 1994–1999 ja 2000–2006), ja toteaa, että tänä aikana tilintarkastustuomioistuin ja komissio eivät kumpikaan ilmoittaneet tarkkoja virhetasoja;

Talousarvioon kohdistuva paine

29.    panee huolestuneena merkille neuvoston unionin vuotuista talousarviota koskevien neuvottelujen aikana omaksuman kannan , jota ei voi hyväksyä, ja toteaa, että maksujen korkeasta tasosta huolimatta tilinpäätöksestä käy ilmi, että maksattamatta olevat rahoitussitoumukset (otsakkeessa 1 b, pääasiassa aluepolitiikan alalla, maksattamatta olevien sitoumusten määrä vuoden 2013 lopussa oli arviolta 23,4 miljardia euroa, kun se oli ollut 5 miljardia euroa vuoden 2010 lopussa, 11 miljardia euroa vuoden 2011 lopussa ja 16 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa) ja muut velat kasvoivat vuonna 2013 edelleen; panee merkille, että vuoden lopussa niiden määrä oli 322 miljardia euroa(9) ja että määrä on todennäköisesti suurempi vuonna 2014;

30.    huomauttaa, että vuoden 2013 lopussa maksattamatta olevien sitoumusten arvioitu määrä oli 322 miljardia euroa ja että määrän ennustettiin kasvavan vuoden 2014 aikana; katsoo tämän olevan ristiriidassa SEUT-sopimuksen 310 artiklassa määrätyn moitteettoman varainhoidon periaatteen kanssa ja kyseenalaistavan siten talousarvion laillisuuden;

31.    korostaa, että aiemmilta vuosilta siirtyvät rahoitusvelvoitteet aiheuttavat erityistä huolta, koska ensimmäistä kertaa maksujen enimmäismäärien on määrä pysyä reaalisesti suhteellisen vakaana usean vuoden ajan(10);

32.    huomauttaa, että talouskriisin vallitessa rahoitusresurssit ovat niukat; toteaa kuitenkin, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeisiin sisällytettyjen menojen enimmäismäärä jakautuu kullekin jäsenvaltiolle osoitettuihin vuotuisiin määrärahaosuuksiin suuressa osassa unionin talousarviota; toteaa, että siitä, kuinka jäsenvaltiot hyödyntävät varoja, tulee usein tärkein toimintapolitiikan tavoite (varat joko käytetään tai menetetään)(11); kehottaa näin ollen komissiota ja jäsenvaltioita edistämään siirtymistä varojen käytön korostamisesta tuloskulttuuriin, jossa keskitytään saavutettuihin tuloksiin tehokkuuden, vaikuttavuuden ja taloudellisuuden periaatteiden mukaisesti;

33.    huomauttaa, että ennakkorahoituksen bruttomäärä oli 79,4 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa, ja on vahvasti sitä mieltä, että pitkät ennakkorahoitusjaksot saattavat lisätä virhe- tai tappioriskiä; painottaa, että kyseinen riski on erityisen suuri talousarvion otsakkeessa 4 (EU maailmanlaajuisena toimijana), jossa tavanomaisen tukitoimen kohdalla menee neljä vuotta sitoumuksen tekemisestä siihen, että komissio kirjaa sitoumukseen liittyvät lopulliset menot;

34.    kehottaa komissiota jälleen kerran valmistelemaan ja julkaisemaan pitkän aikavälin kassavirtaennusteen, jossa ennakoidaan tulevia maksutarpeita, varmistaakseen, että tarvittavat maksut voidaan suorittaa hyväksytyistä vuotuisista talousarvioista; pyytää komissiota esittämään tarvittaessa muutoksia nykyisiin sääntöihin, jos vuotuisista talousarvioista ei saada riittävästi määrärahoja tarvittavaa maksujen tasoa varten;

35.    toteaa jälleen, että on syytä pyrkiä löytämään pitkän aikavälin ratkaisuja, jotta komissiolla olisi mahdollisuus saada talousarvionsa jälleen hallintaansa; pitää erityisen tarpeellisena painottaa enemmän vastuuvelvollisuutta ja keskittyä tuloksellisuuteen ja menoilla saataviin tuloksiin; korostaa sen vuoksi, että parlamentilla on oltava suurempi rooli menojen ja tuloksellisuuden valvonnassa;

Rahoitusvälineet

36.    panee merkille, että vuoden 2013 loppuun mennessä oli perustettu 941 rahoitusjärjestelyvälinettä 176:een Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelmaan 25 jäsenvaltiossa; on erityisen huolestunut siitä, että vain 47 prosenttia rahoitusjärjestelyvälineisiin maksetuista 14,3 miljardista eurosta (6,7 miljardia euroa) oli tosiasiassa maksettu lopullisille edunsaajille, vaikka tämä luku merkitseekin lisäystä verrattuna 4,7 miljardiin euroon, jotka oli maksettu vuoden 2012 lopussa; toteaa, että keskimääräinen maksatusaste vuoden 2013 lopussa oli 47 prosenttia mutta maksatusaste vaihteli jonkin verran rahastojen ja jäsenvaltioiden välillä; toteaa, että keskimääräinen maksatusaste kattaa kaikki 900 rahastoa, sekä vuonna 2008 perustetut rahastot että vuonna 2013 perustetut rahastot, joiden täytäntöönpano oli kyseisenä vuonna vasta alussa; ottaa huomioon, että joidenkin rahastojen tulokset ovat heikkoja mutta toiset ovat jo saavuttaneet 100 prosentin käyttöasteen ja ne sijoittavat nyt uudelleen käyttöpääomaa;

37.    panee merkille, että jäsenvaltioissa perustettiin 14 rahoitusjärjestelyvälinettä maatalousrahaston kautta; panee merkille, että Romaniassa, Bulgariassa, Kreikassa, Italiassa ja Liettuassa toimiviin pankkeihin oli maksettu vuoden 2013 loppuun mennessä unionin talousarviosta 443,77 miljoonaa euroa; ilmaisee huolensa siitä, että kyseisestä määrästä ei maksettu euroakaan lopullisille edunsaajille; toteaa, että Euroopan kalatalousrahaston kautta perustettujen kuuden rahoitusjärjestelyvälineen osalta maksettiin 72,37 miljoonaa euroa Kreikassa, Romaniassa, Bulgariassa, Virossa, Latviassa ja Alankomaissa toimiviin pankkeihin; panee merkille, että käytettävissä olleet määrät maksettiin ainoastaan Latviassa kokonaisuudessaan lopullisille edunsaajille ja että Romaniassa lopullisille edunsaajille maksettiin vain 28 prosenttia varoista, Bulgariassa 77 prosenttia, Virossa 91 prosenttia ja Alankomaissa ja Kreikassa ei mitään(12);

38.    pitää valitettavana myös sitä, että kyseiset välineet ovat monimutkaisia ja niiden osalta on vaikea antaa täsmällistä selvitystä, mikä lisää osaltaan julkisen valvonnan haastavuutta; kehottaa komissiota toimimaan avoimemmin ja raportoimaan säännöllisesti velkarahoituksesta, tappioista ja riskeistä, kuten sijoituskuplista; kehottaa komissiota antamaan kattavan yleiskuvan kustakin rahoitusjärjestelyvälineestä rahoitettujen hankkeiden lukumäärästä ja saavutetuista tuloksista ja ilmoittamaan selvästi, kuinka paljon unionin talousarviovaroja kyseisten rahoitusjärjestelyvälineiden hankkeiden osarahoittamiseen käytettiin, sekä esittämään rahoitusjärjestelyvälineistä kattavan kustannus-hyötyanalyysin verrattuna suorempiin hankerahoituksen muotoihin;

39.    suhtautuu myönteisesti siihen, että vuotuisissa arviointikokouksissa rahoitusvälineiden täytäntöönpano on järjestelmällisesti otettu esityslistalle ja että puutteita analysoidaan ja korjaavia toimia ehdotetaan; panee tyytyväisenä merkille, että seuraavaa kautta

2014–2020 varten alan puutteet on korjattu, toisin sanoen maksut siirretään rahoitusvälineitä hallinnoiviin rahastoihin vasta, kun lopulliselle edunsaajalle maksettavasta maksusta on toteutunut tietty prosenttiosuus;

40.    ottaa huomioon talousarvioon maksujen osalta kohdistuvat paineet sekä sen, että asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (varainhoitoasetus) 140 artiklan 7 kohdassa säädetään, että rahoitusvälineisiin liittyvien tilien liian suuria saldoja on vältettävä, ja suosittelee tämän vuoksi, että komissio varmistaisi, että kyseisiin välineisiin unionin talousarviosta maksettavat maksut olisivat todellisten kassavirtatarpeiden mukaisia;

41.    on erityisen huolestunut joistakin tilintarkastustuomioistuimen havainnoista, jotka liittyvät alueellisia investointikehyksiä koskevien avustusten ja rahoituslaitosten myöntämien lainojen yhdistämisen vaikuttavuuteen unionin ulkopolitiikan tukemisen kannalta(13);

42.    huomauttaa, että investointivälineet oli perustettu onnistuneesti mutta yhdistämisen kaikkia potentiaalisia hyötyjä ei kyetty toteuttamaan täysimääräisesti komission hallinnointipuutteiden takia; pyytää komissiota maksamaan varat vain, jos edunsaaja todella tarvitsee varoja, ja parantamaan unionin avustusten täytäntöönpanon seurantaa;

Komission ja jäsenvaltioiden velvollisuudet yhteistyössä toteutettavassa hallinnoinnissa

43.    korostaa, että SEUT-sopimuksen 317 artiklan mukaan komissio on viime kädessä vastuussa unionin talousarvion toteuttamisesta; huomauttaa, että kun komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, talousarvion toteuttamistehtäviä siirretään jäsenvaltioille varainhoitoasetuksen 59 artiklan mukaisesti ja siten niille annetaan poliittista ja taloudellista vastuuta; tähdentää sen vuoksi, että jäsenvaltioiden on toimittava tiukasti moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti eikä niiden pitäisi heikentää omaa vastuutaan unionin varojen hallinnoinnista;

44.    ottaa huomioon 28. lokakuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”kansallisten lausumien laatimista ja käyttöä koskevien, toimielinten välisen työryhmän antamien suositusten hyväksymisestä” (COM(2014)0688); huomauttaa, että lausumien antaminen on vapaaehtoista, ja on sen tähden tyytyväinen, että neljä jäsenvaltiota (Tanska, Alankomaat, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) on päättänyt antaa lausuman; pitää kuitenkin valitettavana, että lausumien muoto, laajuus, kattavuus ja raportointijakso poikkeavat toisistaan, joten niistä on vain vähän hyötyä;

45.    huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen lukuisien lausuntojen mukaan edellä mainittujen neljän jäsenvaltion toimittamilla kansallisilla vahvistuslausumilla on vain hyvin vähän arvoa tilintarkastustuomioistuimen tarkastusprosessissa eikä niitä voi pitää luotettavana tietolähteenä tarkastuslausumaa annettaessa;

46.    ottaa huomioon 28. lokakuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”kansallisten lausumien laatimista ja käyttöä koskevien, toimielinten välisen työryhmän antamien suositusten hyväksymisestä” (COM(2014)0688); pitää valitettavana, että varainhoidon parantamisessa ei ole tapahtunut merkittävää edistymistä, koska sen vuoksi on mahdollista, että unionin varoja menetetään jatkuvasti poliittisella ja johtotasolla tehtävien väärien päätösten vuoksi; kehottaa ottamaan käyttöön seuraamusjärjestelmän, jos jäsenvaltiot toimittavat ohjelmista vääriä tietoja ja lausumia;

47.    kehottaa näin ollen komissiota ja neuvostoa ryhtymään konkreettisiin ja merkityksellisiin toimiin, jotta moitteettomassa varainhoidossa saadaan aikaan tarvittavaa edistystä, mukaan lukien kansallisten vahvistuslausumien käytön lisääminen, koska ne eivät vaadi käytännössä paljon lisätyötä (ilmoitusten mukaan vuosittain alle yksi kokoaikavastaava jäsenvaltiota kohti), mutta pitää myös erittäin tärkeänä, että jäsenvaltiot kantavat julkisen asiakirjan avulla poliittisen vastuun unionin varojen käytöstä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita julkistamaan sekä kansalliset vahvistuslausumat että vuotuiset yhteenvedot ja johdon vahvistuslausumat jakaakseen tietoa varainhoidosta ja saadakseen siinä aikaan todellisia parannuksia; kehottaa komissiota antamaan parlamentille ja neuvostolle suosituksen kansallisten vahvistuslausumien käytön edistämiseksi kansallisten lausumien laatimista ja käyttöä käsittelevän toimielinten välisen työryhmän antamien suositusten mukaisesti;

Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen luotettavuus

48.    toteaa, että jäsenvaltioiden yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin puitteissa suorittamien perustason tarkastusten heikko luotettavuus vaarantaa komission yksiköiden laatimien vuotuisten toimintakertomusten sekä komission hyväksymän yhteenvetokertomuksen uskottavuuden, koska ne perustuvat osaksi kansallisten viranomaisten suorittamien tarkastusten tuloksiin; toistaa aiemman pyyntönsä, että komissio arvioisi ja tarvittaessa korjaisi jäsenvaltioiden toimittamat tiedot, jotta voidaan laatia luotettavia ja puolueettomia vuotuisia toimintakertomuksia;

49.    pyytää, että pääjohtajat raportoivat vuotuisissa toimintakertomuksissaan yksityiskohtaisesti jäsenvaltioiden ilmoittamista virhetasoista sekä komission tarvittaessa toimenpideohjelmien tasolla tekemistä korjauksista;

Heikoimmin suoriutuvat jäsenvaltiot

50.    suhtautuu myönteisesti yleiskatsaukseen, joka koskee tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintoja maatalouden ja koheesiopolitiikan alan yhteistyössä hallinnoitavista varoista kaudella 2009–2013, joka julkaistiin yhdessä tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2013 vuosikertomuksen kanssa ja joka oli osittain vastaus parlamentin vuoden 2012 vastuuvapauspäätöslauselmassa esittämään pyyntöön saada yhteistyössä toteutettavaa hallinnointia koskevia maakohtaisia tietoja;

51.    huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen antamien Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston ja koheesiorahaston riskinalaisia määriä ja prosenttiosuuksia koskevien lukujen mukaan (lähdetiedot sisällytetty työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston ja alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuotuisiin toimintakertomuksiin vuodelta 2013) korkeimmat virhetasot ovat Slovakialla, Yhdistyneellä kuningaskunnalla ja Espanjalla;

52.    huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen antamien Euroopan maatalouden tukirahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston riskinalaisia määriä ja prosenttiosuuksia koskevien lukujen mukaan (lähdetiedot sisällytetty maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuiseen toimintakertomukseen vuodelta 2013) korkeimmat virhetasot ovat Romanialla, Bulgarialla ja Portugalilla;

53.    pyytää tilintarkastustuomioistuinta laatimaan oman maakohtaisen raportointimenetelmän, jossa otetaan huomioon riskinalaisten määrien lisäksi myös jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmät sekä komission ja jäsenvaltioiden käyttämät korjaavat mekanismit, jotta on mahdollista arvioida asianmukaisesti hallinnoinnin kehitystä heikoimmin suoriutuvissa jäsenvaltioissa ja suositella parhaita ratkaisuja;

Eturistiriidat

54.    pitää valitettavana, että joissakin jäsenvaltioissa eturistiriitoja koskeva lainsäädäntö, joka koskee parlamentin, hallituksen ja kunnanvaltuustojen jäseniä, on epäselvä ja riittämätön; kehottaa komissiota tutkimaan nykyistä tilannetta tarkasti ja antamaan tarvittaessa suosituksia tai jopa oikeudellisesti sitovia ratkaisuja; katsoo, että tämän olisi koskettava myös komission jäseniä ja jäsenehdokkaita;

Tulot: BKTL-perusteiset omat varat

55.    panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa (ks. vuosikertomus vuodelta 2013, 2.27 kohta) ei havaittu olennaisia virheitä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia koskevissa komission laskelmissa eikä rahoitusosuuksien maksussa; toteaa, että suurin osa maksuosuuksista perustui BKTL-tietoja koskeviin ennakkoarvioihin vuodelta 2013;

56.    vaatii komissiota varmistamaan, että Eurostatin ja jäsenvaltioiden tiedot vastaavat toisiaan täydellisesti, koska BKTL-indikaattori on keskeinen vertailuarvo sekä unionin tulojen että menojen osalta;

57.    palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin arvosteli vuosikertomuksessaan vuodelta 2012 BKTL-tietoja koskevaa komission suorittamaa tarkistustyötä vaikuttavuuden puutteesta (ks. vuosikertomus vuodelta 2012, 2.41 kohta); korostaa, että pitkittynyt yleisten varaumien käyttö ja omia varoja varten suoritettavan BKTL-tietojen tarkistamisen liian pitkä kesto saattavat johtaa talousarvioon liittyvään epävarmuuteen, mikä on käynyt ilmi jäsenvaltioiden välisistä keskusteluista lisätalousarvioesityksestä nro 6 yleiseen talousarvioon varainhoitovuodeksi 2014(14);

58.    pitää valitettavana, että jotkut jäsenvaltiot eivät ennakoineet BKTL-perusteisten maksuosuuksien laskemiseksi käytettävään tilastomenetelmään keväästä 2014 alkaen tehtyjen muutosten kasvattavan niiden maksuosuutta talousarviosta, vaikka olivat niistä tietoisia;

59.    pitää valitettavana, että komissio piti kiinni siitä, että asia käsitellään puhtaasti teknisenä kysymyksenä(15), vaikka se oli keväästä 2013 lähtien tietoinen siitä, että BKTL-perusteisten maksuosuuksien laskemiseksi käytettävään tilastomenetelmään tehtävät muutokset kasvattaisivat huomattavasti tiettyjen jäsenvaltioiden maksuosuuksia;

60.    palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin tuli lausunnossaan nro 7/2014(16) siihen tulokseen, että komission ehdotus, jonka mukaisesti alv- ja BKTL-saldoista ja ‑mukautuksista johtuvien määrien maksua voidaan lykätä poikkeustilanteissa, saattaa monimutkaistaa entisestään omien varojen järjestelmää ja lisätä talousarvioon liittyvää epävarmuutta jäsenvaltioissa;

61.    huomauttaa erityisesti, että komission ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyn päätöksen 2000/436/EY, Euratom soveltamisesta annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2007 muuttamisesta (COM(2014)0704) koskee ainoastaan jäsenvaltioiden resurssien käyttöön asettamista koskevan määräajan lykkäämistä, jos on kyse huomattavista määristä, jotka johtuvat positiivisista alv- ja BKTL-saldoista ja -mukautuksista; toteaa, että jos jäsenvaltioiden alv- ja BKTL-saldot ja -mukautukset ovat selvästi negatiiviset, komissio voitaisiin velvoittaa keräämään lisätuloja lisätalousarvion avulla;

62.    pitää valitettavana, että neuvosto ei ole toistaiseksi edistynyt lainkaan omien varojen järjestelmän uudistamisessa kyseisten lainsäädäntöehdotusten perusteella, vaikka komissio ehdotti omien varojen järjestelmän kattavaa uudistusta, jota parlamentti piti hyvänä(17) ja jonka tavoitteena oli tehdä omien varojen järjestelmästä oikeudenmukaisempi, ymmärrettävämpi, avoimempi ja tehokkaampi ja pienentää kansallisia maksuosuuksia;

Toteutettavat toimenpiteet

63.    kehottaa komissiota

–       lyhentämään omia varoja varten suoritettavan BKTL-tietojen tarkistamisen keston enintään neljään vuoteen tarvittaessa käynnistämällä rikkomismenettelyn ja/tai asettamalla tiukan määräajan varaumien poistamiselle

–       rajoittamaan yleisten varaumien käytön poikkeustapauksiin, joissa on huomattava riski, että unionin taloudellisia etuja ei suojata, esimerkiksi jos jäsenvaltio tekee mittavia tarkistuksia tarkastuksen aikana tai epäsäännöllisin väliajoin

–       laatimaan toimintasuunnitelman tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 11/2013 havaitsemien puutteiden korjaamiseksi ja raportoimaan tästä kesäkuun 2015 loppuun mennessä parlamentille ja tilintarkastustuomioistuimelle

–       ottamaan käyttöön tarkan toimintasuunnitelman, jossa asetetaan selkeät tavoitteet Kreikan kansantalouden tilinpidon koontiongelmien ratkaisemiseen, ja seuraamaan tiiviisti suunnitelman täytäntöönpanoa

–       muuttamaan ehdotusta COM(2014)0704 siten, että komissiolle annetaan valtuudet lykätä negatiivisiin alv- ja BKTL-saldoihin ja -mukautuksiin liittyvien määrien maksua;

64.    panee merkille Saksan, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan valvontastrategiassa ja riskinhallinnassa ilmenevät puutteet, jotka havaittiin tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 2/2014 ”Hallinnoidaanko etuuskohtelukauppaa koskevia menettelyjä asianmukaisesti?” ja joista mahdollisesti aiheutuu tulonmenetyksiä unionin talousarvioon; toteaa, että kyseisissä kolmessa jäsenvaltiossa mahdollisesti menetettyjen tulojen määrä osoitti todeksi kyseisten puutteiden olemassaolon; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin arvioi vuotta 2009 koskevassa otoksessa havaitsemansa virheet ekstrapoloituaan, että velan vanhentumisen vuoksi menetettyjen tullimaksujen määrä saattaisi näissä jäsenvaltioissa olla 655 miljoonaa euroa; toteaa, että määrä vastaa noin kuutta prosenttia viidessä tarkastetussa jäsenvaltiossa kyseisenä vuonna kannettujen tuontitullien bruttomäärästä ja siitä 167 miljoonaa euroa koski Saksaa, 176 miljoonaa euroa Ranskaa ja 312 miljoonaa euroa Yhdistynyttä kuningaskuntaa;

Maatalous

Maatalous: väestökehitykseen ja edunsaajien rakenteeseen liittyvät haasteet

65.    huomauttaa, että väestörakenteen muutokset vaikuttavat yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP) enemmän kuin mihinkään muuhun unionin politiikanalaan, sillä unionissa on 12 miljoonaa viljelijää, joiden osuus talousarviosta on yli 45 prosenttia, ja heistä lähes kolmannes on yli 65-vuotiaita ja vain 6 prosenttia alle 35-vuotiaita(18); pitää siksi myönteisinä YMP:n uudistuksen yhteydessä perustettuja ohjelmia nuorten viljelijöiden tukemiseksi;

66.    pitää valitettavana, ettei komission maatalouspolitiikan alalla käynnistämillä toimenpiteillä ole tähän mennessä kyetty korjaamaan väestörakenteen epätasapainoa, ja kehottaa komissiota tarkastelemaan maatalouspolitiikan alan budjettitukea uudelleen tämän tilanteen valossa;

67.    korostaa, että alle 2 prosenttia unionin viljelijöistä saa 31 prosenttia yhteisen maatalouspolitiikan suorista tuista; huomauttaa, että YMP:ssä olisi keskityttävä erityisesti pienviljelijöihin, ja katsoo nykyisen käytännön heikentävän edelleen YMP:n poliittista hyväksyttävyyttä;

68.    toteaa, että tehdäkseen YMP:stä oikeudenmukaisemman parlamentti ja neuvosto hyväksyivät(19) 150 000 euroa ylittävien maksujen alentamisen ja suorille tuille mahdollisesti asetettavan tukikaton; pyytää siksi tilintarkastustuomioistuinta tarkastamaan tämän toimenpiteen tehokkuuden ja vaikuttavuuden seuraavissa vuosikertomuksissaan;

69.    huomauttaa, että Tšekissä ja sen jälkeen Slovakiassa, Unkarissa, Saksassa ja Bulgariassa on kaikkein epätasa-arvoisimmat maatalousjärjestelmät(20); kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tasapainottamaan edunsaajarakenteensa paremmin ja pyytää maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtajaa liittämään vuosittain vuotuiseen toimintakertomukseensa alustavat luvut YMP:stä tuottajille maksettavien suorien tukien jakautumisesta jäsenvaltioiden ja edunsaajaryhmien kesken;

Maatalous: ensimmäisen pilarin virhetaso

70.    pitää valitettavana, että vuonna 2013 Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) maksujen virhetaso oli olennainen, että tilintarkastustuomioistuimen arvioima todennäköisin virhetaso oli 3,6 prosenttia (3,8 prosenttia vuonna 2012)(21) ja että viidestä tarkastetusta kuluiksi tunnistettuja menoja koskevasta valvontajärjestelmästä todettiin, että kaksi ei ollut vaikuttavia, kaksi oli osittain vaikuttavia ja vain yksi oli vaikuttava;

71.    korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen havaitsemista 101:stä kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevasta virheestä 33 oli sellaisia, että kansallisilla viranomaisilla oli käytettävissään riittävästi tietoa, jonka avulla ne olisivat kyenneet estämään, havaitsemaan ja korjaamaan virheet ainakin osittain, ja että jos kaikkea tätä tietoa olisi käytetty asianmukaisesti, todennäköisin virhetaso kyseisessä toimintalohkossa olisi ollut 1,1 prosenttia alempi ja siten melko lähellä 2 prosentin olennaisuusrajaa; korostaa, että jäsenvaltioilla on merkittävä vastuu unionin talousarvion oikeasta ja laillisesta toteutuksesta, kun ne vastaavat unionin varojen hallinnoinnista;

Täydentävät ehdot

72.    toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastus kattoi myös täydentäviä ehtoja koskevat vaatimukset ja että tapauksia, joissa täydentäviä ehtoja koskevia vaatimuksia ei noudatettu, käsiteltiin virheinä, mikäli voitiin osoittaa, että rikkominen tapahtui vuonna, jona viljelijä oli hakenut tukea; huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuin sisällyttää täydentäviin ehtoihin liittyvät puutteet virhetason laskentaan, ja panee merkille, että komission mielestä täydentävät ehdot eivät koske maksujen tukikelpoisuutta vaan ainoastaan antavat aiheen määrätä hallinnollisia seuraamuksia;

Markkinatoimenpiteiden virhetasot

73.    on huolestunut siitä, että komission laskema maatalouden markkinatoimenpiteiden virhetaso oli 7,44 prosenttia; pitää valitettavana, että kyseessä on toimintalohkojen toiseksi korkein virhetaso vuonna 2013;

74.    korostaa, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtajan pääosaston toimintakertomukseen vuodelta 2013 sisällyttämät varaumat vahvistavat markkinatoimenpiteiden hälyttävän tilanteen, sillä seitsemästä tukiohjelmasta yhdeksässä jäsenvaltiossa esitettiin varaumia, jotka koskivat erityisesti hedelmä- ja vihannesalaa, viinitilojen rakenneuudistusta, viinialan investointeja, siipikarjan vientitukia ja koulumaito-ohjelmaa;

75.    kiinnittää huomiota siihen, että monet pienehköt ohjelmat, kuten kouluhedelmä- ja koulumaitojärjestelmä, eivät ole käyttäjäystävällisiä osaksi niihin liittyvän byrokratian vuoksi ja että siksi niiden toteutus ja määrärahojen käyttö eivät ole optimaalisia;

76.    pitää valitettavana hedelmien ja vihannesten tuottajaryhmien hyväksymiseen sovellettavissa valvontamenettelyissä(22) Puolassa, Itävallassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa havaittuja huomattavia puutteita, jotka käyvät ilmi tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksesta vuodelta 2013 ja jotka maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja vahvisti, kun hän esitti vuotuisessa toimintakertomuksessa vuodelta 2013 varauman, joka perustui arvioon, että 25 prosenttia toimenpiteen kokonaismenoista eli 102,7 miljoonaa euroa oli riskinalaisia;

77.    pitää erityisen valitettavina komission havaitsemia puutteita toimenpiteissä, jotka koskevat viinialan uudelleenjärjestelyä Espanjassa ja joiden vuoksi maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja esitti varauman sillä perusteella, että korjattu virhetaso oli 33 prosenttia ja riskinalainen määrä 54 miljoonaa euroa, sekä siipikarjan vientiä Ranskassa koskevassa toimenpiteessä, jonka korjattu virhetaso oli 69,6 prosenttia ja riskinalainen määrä 29,3 miljoonaa euroa;

Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen luotettavuus suorien tukien alalla

78.    toteaa, että jäsenvaltioiden tarkastustilastoissaan ilmoittamat virhetasot eivät kata kaikkia jäännösvirhetason osatekijöitä eivätkä ne ole aina luotettavia; suhtautuu siksi myönteisesti siihen, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto suoritti arvioinnin erikseen kunkin maksajaviraston osalta kaikkien käytettävissä olleiden tietojen perusteella, joihin kuuluivat myös tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavainnot;

79.    yhtyy tilintarkastustuomioistuimen käsitykseen(23), jonka mukaan tämän uuden lähestymistavan avulla saadut tulokset vahvistavat, että jäsenvaltioiden tarkastustilastojen, maksajavirastojen johtajien lausuntojen ja todentamisviranomaisten suorittaman työn avulla voidaan saada vain rajallinen tarkastusvarmuus;

80.    huomauttaa, että vaikka todentamisviranomaiset olivat hyväksyneet lähes kaikki suoria tukia maksavat maksajavirastot ja todentaneet niiden maksut ja 79 vahvistuslausumaa 82:sta maksajavirastojen antamasta vahvistuslausumasta sai todentamisviranomaisilta lausunnon ilman varaumia vuonna 2013, millä vahvistettiin maksajavirastojen johtajien antamien vahvistuslausumien oikeellisuus, komission oli korjattava ylöspäin kaikkiaan 68 maksajavirastosta 42 viraston ilmoittamia virhetasoja, joten jäännösvirhetaso oli yli 2 prosenttia;

81.    toteaa, että viisi maksajavirastoa, joiden virhetasot olivat korkeimmat, olivat seuraavat:

1.        Yhdistynyt kuningaskunta, RPA

5,66 % (Jäsenvaltion ilmoitus: 0,67 %)

2.        Kreikka, OKEPE

5,17 % (Jäsenvaltion ilmoitus: 0,83 %)

2.        Espanja, AVGA

4,71 % (Jäsenvaltion ilmoitus: 1,93 %)

4.        Portugali, IFAP

4,37% (Jäsenvaltion ilmoitus: 0,82 %)

5.        Romania, PIAA

4,27% (Jäsenvaltion ilmoitus: 1,77 %)

82.    pitää valitettavana, että nykyisessä lainsäädäntökehyksessä ei säädetä maksajavirastoille virheellisestä tai väärästä raportoinnista määrättävistä seuraamuksista(24);

83.    pyytää, että unionin virkamiehet harjoittaisivat lisävalvontaa ja seuraisivat ja koordinoisivat tarkemmin asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisia maksajavirastoja niissä esiintyvien puutteiden korjaamiseksi, erityisesti jos maksajavirastojen tulokset ovat olleet kolmen viime vuoden ajan jatkuvasti heikkoja, jotta voidaan tehostaa maksujen hallinnointia;

Yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä ja viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä

84.    yhtyy komission ja tilintarkastustuomioistuimen näkemykseen, jonka mukaan yhdennetyllä hallinto- ja valvontajärjestelmällä on kaiken kaikkiaan keskeinen rooli pyrittäessä estämään ja vähentämään virheitä viljelijöiden hakemuksissa, ja huomauttaa, että asianmukaisesti toimiessaan järjestelmän olisi pitänyt varmistaa, että maatalouden suorien tukien virhetaso ei ole olennainen;

85.    pitää valitettavana, että jatkuvat puutteet, joita ilmenee viljelijöiden tukihakemusten hallinnollisessa käsittelyssä sekä pyrittäessä jättämään tukeen oikeuttamattomat maa-alat viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän ulkopuolelle, vaikuttavat merkittävästi siihen, että maataloustukirahaston maksujen virhetaso on olennainen;

86.    korostaa jälleen kerran viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmässä havaittujen puutteiden horisontaalista ulottuvuutta; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on tutkinut vuodesta 2007 lähtien 38 maksajaviraston yhdennetyt hallinto- ja valvontajärjestelmät kaikissa 28 jäsenvaltiossa, ja pitää erittäin valitettavana, että valvontajärjestelmistä vain seitsemän arvioitiin vaikuttaviksi, 22 arvioitiin osittain vaikuttaviksi ja yhdeksää ei pidetty vaikuttavina; kehottaa komissiota varmistamaan, että talousarvioon kohdistuva rahoitusriski katetaan nettomääräisillä rahoitusoikaisuilla;

Menettelyt aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperinnän varmistamiseksi

87.    panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon(25), että hakemusvuoteen 2008 tai sitä aiempiin hakemusvuosiin liittyvät väärinkäytösten tai laiminlyöntien vuoksi menetetyt varat oli toimitettu Irlannissa tiedoksi velallisille huomattavalla viipeellä eikä niiden osalta ollut suoritettu moneen vuoteen minkäänlaista takaisinperintä- tai täytäntöönpanomenettelyä;

88.    toteaa, että vuoden 2012 loppuun mennessä unioni oli vastannut kyseisiin hakemusvuosiin liittyvistä 6,7 miljoonan euron veloista yhteensä 2,3 miljoonan euron osalta 50/50-säännön perusteella tilintarkastustuomioistuimen ilmoitusmenettelyssä havaitsemasta viipeestä huolimatta, ja pelkää, että määrät menetetään peruuttamattomasti unionin talousarviosta;

89.    on huolestunut myös tilintarkastustuomioistuimen havainnoista, joiden mukaan Italian viranomaiset eivät pitäneet kirjaa siitä, johtuivatko velat sääntöjenvastaisuuksista vai hallinnollisista virheistä, mikä saattoi aiheuttaa turhia menoja unionin talousarvioon; pyytää komissiota laatimaan tilanteesta yksityiskohtaisen analyysin ja raportoimaan asiasta vuoden loppuun mennessä;

90.    panee merkille, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa vuodelta 2013(26) esitettyjen tietojen mukaan aiheettomasti maksettujen maksujen takaisinperinnän alalla heikoimmin suoriutuvat jäsenvaltiot ovat Bulgaria (perintäaste 4 prosenttia), Kreikka (perintäaste 21 prosenttia), Ranska ja Slovenia (perintäaste 25 prosenttia), Slovakia (perintäaste 27 prosenttia) ja Unkari (perintäaste 33 prosenttia); on huolestunut takaisinperintöjen hälyttävän alhaisesta tasosta tietyillä aloilla ja pyytää komissiota antamaan selvityksen tämän syistä ja mahdollisuuksista parantaa tilannetta;

Tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettely

91.    toteaa, että komissio teki vuonna 2013 neljä sääntöjenmukaisuutta koskevaa päätöstä, jotka johtivat 1 116,8 miljoonan euron rahoitusoikaisuihin (861,9 miljoonaa euroa liittyi maataloustukirahastoon ja 236,2 miljoonaa euroa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon eli maaseuturahastoon, mikä on noin 2 prosenttia unionin maatalouden ja maaseudun kehittämisen talousarviosta vuonna 2013 (1,4 prosenttia kaudella 2008–2012);

92.    huomauttaa, että kyseistä määrää ei voi verrata tilintarkastustuomioistuimen esittämään todennäköisimpään virhetasoon, koska komission toimittamat sääntöjenmukaisuuden tarkastukset kohdistuvat järjestelmiin eikä niiden yhteydessä tarkasteta tilien perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuutta, ne kattavat menoja useilta eri varainhoitovuosilta ja niiden perusteella tehtävät rahoitusoikaisut ovat 65 prosentissa tapauksista kiinteämääräisiä, joten niiden avulla ei voi laskea vuotuista virhetasoa(27);

93.    korostaa, että sovellettujen rahoitusoikaisujen keskimääräisen tason nousu vuonna 2013 verrattuna kauteen 2008–2012 johtui tilintarkastustuomioistuimen mukaan lähinnä siitä, että keskeneräisten tarkastusten sumaa saatiin vähennettyä (vuoden 2012 lopussa niitä oli 553 ja vuoden 2013 lopussa 516) ja että näiden varainhoitovuotta 2010 edeltäneiden tarkastusten päättyminen johti 881 miljoonan euron rahoitusoikaisuihin (79 prosenttia kokonaismäärästä)(28);

94.    pitää huolestuttavana, että voimassa olevissa säännöksissä ei varmisteta sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyyn mahdollisesti osallistuvan sovitteluelimen riippumattomuutta(29);

Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat

95.    panee merkille, että vuonna 2013 maaseudun kehittämisen, ympäristöasioiden, kalastuksen ja terveysasioiden toimintalohkoryhmän maksujen virhetaso oli olennainen, että todennäköisin virhetaso laski 6,7 prosenttiin (vuonna 2012 se oli 7,9 prosenttia) ja että 13:sta jäsenvaltioissa kuluiksi tunnistettuja menoja koskevasta tarkastetusta valvontajärjestelmästä seitsemän arvioitiin osittain vaikuttaviksi ja kuutta ei pidetty vaikuttavina;

96.    yhtyy tilintarkastustuomioistuimen näkemykseen, jonka mukaan todennäköisin virhetaso olisi laskenut 2 prosenttiin, jos kansalliset viranomaiset olisivat käyttäneet kaikkea käytettävissään ollutta tietoa virheiden estämiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi; korostaa, että jäsenvaltioilla on merkittävä vastuu unionin talousarvion oikeasta ja laillisesta toteutuksesta, kun ne vastaavat unionin varojen hallinnoinnista;

97.    pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen laskema keskimääräinen virhetaso maaseudun kehittämisen toimintalohkossa kolmelta viime vuodelta oli 8,2 prosenttia ja että vuonna 2013 se oli 7,9 prosenttia(30); pitää erittäin valitettavana, että kyseessä oli toimintalohkojen korkein virhetaso vuonna 2013;

98.    toteaa tilintarkastustuomioistuimen havaitsemien virheiden tapahtuneen lähinnä siksi, etteivät edunsaajat noudattaneet tukikelpoisuusvaatimuksia, hankintasääntöjä ei sovellettu asianmukaisesti eikä maatalouden ympäristösitoumuksia noudatettu;

99.    on huolestunut siitä, että tilintarkastustuomioistuimen havainnon mukaan yksityisten edunsaajien epäillyt tahalliset rikkomukset aiheuttivat kahdeksasosan virhetasosta maaseudun kehittämisen toimintalohkossa, ja pitää valitettavana, että toimintalohkoon kuuluva maa- ja metsätaloustuotteiden arvoa lisäävä toimenpide vaikutti eniten yksityisten investointien virhetasoon(31), minkä vuoksi tilintarkastustuomioistuin ilmaisi vakavan huolestumisensa toimenpiteen tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista ajatellen;

100.  yhtyy tilintarkastustuomioistuimen näkemykseen(32), jonka mukaan virheet johtuivat osaksi kauden 2007–2013 ohjelmien sääntöjen monimutkaisuudesta ja tukijärjestelmien moninaisuudesta, sillä maaseudun kehittämisen toimintalohkossa on 46 toimenpidettä, joilla kullakin on omat sääntönsä ja vaatimuksensa;

101.  panee merkille, että komission lopettamien ja keskeyttämien maksujen määrä on kasvanut, mikä osoittaa, että korjaavia toimenpiteitä toteutetaan järjestelmällisesti tapauksissa, joissa havaitaan puutteita;

102.  suhtautuu myönteisesti komission jäännösvirhetason laskemiseen soveltamaan tarkistettuun lähestymistapaan, koska siinä otetaan huomioon kaikki merkitykselliset tarkastukset ja tiedot ja pyritään niiden perusteella mukauttamaan jäsenvaltioiden ilmoittamaa virhetasoa;

103.  pitää valitettavana, että jäsenvaltioiden tarkastustensa tuloksista toimittamat tiedot eivät ole luotettavia; panee merkille, että todentamisviranomaiset antoivat varauman sisältävän lausunnon, jossa todettiin, että virhetaso oli yli 2 prosenttia, vain yhdeksälle maksajavirastolle yhteensä 74 virastosta(33) ja että komissio antoi varauman sisältävän lausunnon 31 virastolle 24 jäsenvaltiossa(34);

104.  pitää valitettavana, että joidenkin jäsenvaltioiden korjaavien toimien laatu oli heikko ja että kaikissa jäsenvaltioissa ei ollut järjestelmällistä toimintatapaa virheiden syiden poistamiseksi; painottaa, ettei ole olemassa toimia, joilla ehkäistäisiin unionin tasolla laajalle levinneitä puutteita;

105.  toteaa, että luvun 17 04 (Elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys) määrärahojen 4 300 000 euron alikäyttö johtuu lähinnä kahdesta tekijästä: eri ohjelmia koskevat käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, 900 000 euroa, jotka voidaan käyttää vuonna 2014, sekä hätärahastoon osoitetut 2 000 000 euroa; toteaa, että viimeksi mainitusta määrästä siirrettiin 50 prosenttia (eli 1 000 000 euroa) vuodelle 2014 (Saksassa ilmenneeseen bluetongue-tautiin liittyviin toimiin) ja ne käytettiin tuona vuonna;

Maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevat kehotukset komissiolle, jäsenvaltioille ja tilintarkastustuomioistuimelle

106.  pyytää tilintarkastustuomioistuinta laskemaan YMP:n ensimmäisen pilarin markkinatoimenpiteiden ja suorien tukien virhetasot erikseen;

107.  suosittelee, että komissio seuraa aktiivisesti korjaavia toimia, joita kohdistetaan puutteisiin, jotka esiintyvät hedelmien ja vihannesten tuottajaryhmille Puolassa, Itävallassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa maksettavaan unionin tukeen sovellettavassa valvontajärjestelmässä;

108.  kehottaa komissiota tuomaan esiin maatalouden markkinatoimenpiteiden unionin tason lisäarvon ottaen huomioon mahdollisten unionin talousarvioon kohdistuvien menetysten riskin ja pyytää komissiota harkitsemaan toimenpiteiden lopettamista, jos riski on liian suuri; pyytää komissiota raportoimaan vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyn seurantaa koskevassa kertomuksessa Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) toteuttamista toimista Ranskan siipikarjan vientitukia koskevan tarkastustehtävän valossa;

109.  kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksia, joiden tavoitteena on määrätä seuraamuksia, jos maksajavirastot ilmoittavat vääriä tai virheellisiä tietoja, ja sisällyttämään niihin seuraavat kolme ulottuvuutta: tarkastustilastot, maksajavirastojen lausunnot ja todentamisviranomaisten työ; pyytää antamaan komissiolle valtuudet peruuttaa maksajaviraston hyväksyntä, jos kyseessä on vakava väärien tietojen antaminen;

110.  kehottaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtajaa harkitsemaan, syntyykö todellista lisäarvoa, jos vuosi vuodelta viivytetään varaumia, joiden perusteena ovat puutteet viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmässä, kun puutteilla on selvästi horisontaalinen ulottuvuus;

111.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää käytetään optimaalisesti, ja erityisesti varmistamaan, että jäsenvaltiot arvioivat ja kirjaavat viljelylohkojen tukikelpoisuuden ja koon oikein, ja pyytää, että jäsenvaltiot toteuttavat välittömästi korjaavia toimia, jos yhdennetyssä hallinto- ja valvontajärjestelmässä havaitaan systeemisiä virheitä;

112.  kehottaa komissiota tarkentamaan tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2013 vuosikertomuksensa 3.24 ja 3.25 kohdassa ilmoittamia tietoja, jotka koskevat sääntöjenvastaisuuksia aiheettomasti maksettujen maksujen takaisinperinnässä Irlannissa ja Italiassa, ryhtymään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin ja raportoimaan niistä parlamentille kesäkuuhun 2015 mennessä;

113.  kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, joilla vähennetään edelleen keskeneräisten tarkastusten sumaa tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyssä, jotta kaikki ennen vuotta 2012 toimitetut tarkastukset voidaan päättää vuoden 2015 loppuun mennessä;

114.  pyytää erityisesti, että tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyyn osallistuvan sovitteluelimen jäsenten toimikaudet rajoitetaan yhteen kolmen vuoden kauteen, jota voidaan jatkaa enintään yhdellä vuodella; pyytää myös, että kyseisten tapausten käsittelyssä vältetään mahdollisia eturistiriitoja ja että jäsenvaltiot eivät ole edustettuina sovitteluelimessä, jos rahoitusoikaisut koskevat niitä suoraan;

115.  pyytää komissiota raportoimaan parlamentille yksityiskohtaisesti YMP:n suorille tuille asetettavan tukikaton toteuttamisesta jäsenvaltiokohtaisesti;

116.  kehottaa vähentämään yhteisen maatalouspolitiikan byrokratiaa, jotta voidaan alentaa virhetasoja; pitää siksi myönteisenä, että komissio on sitoutunut tekemään yksinkertaistamisesta ja toissijaisuusperiaatteesta keskeisen painopisteen seuraavien viiden vuoden aikana; pyytää, että ääritapauksissa maksajavirastoilta, joiden tulokset ovat jatkuvasti heikkoja, evätään hyväksyntä;

117.  kehottaa komissiota esittämään hyvissä ajoin yksityiskohtaisen suunnitelman yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvän byrokratian vähentämiseksi 25 prosentilla seuraavien viiden vuoden aikana;

118.  pyytää tilintarkastustuomioistuinta käsittelemään maaseudun kehittämisen toimintalohkoa omassa luvussaan vuosikertomuksessaan tai ainakin laskemaan maaseudun kehittämisen toimintalohkolle, kalastuspolitiikalle ja Life+ -ohjelmalle erilliset virhetasot;

119.  suosittelee, että komissio varmistaa, että jäsenvaltioiden maaseudun kehittämisen alan toimintasuunnitelmia täydennetään sisällyttämällä niihin kaikki niiden alaan kuuluvat alueet ja toimenpiteet, erityisesti investointitoimenpiteet, ja että niissä otetaan huomioon komission ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset;

120.  tiedustelee, kuinka komissio on seurannut tapauksia, joista tilintarkastustuomioistuin oli ilmoittanut OLAFille ja joissa oli kyse epäillyistä tahallisista rikkomuksista ja erityisesti maaseudun kehittämisen toimintalohkoon kuuluvan maa- ja metsätaloustuotteiden arvoa lisäävästä toimenpiteestä, ja kehottaa suorittamaan kyseisen toimenpiteen sisältöä ja rakennetta koskevan täydellisen uudelleentarkastelun ottaen huomioon tilintarkastustuomioistuimen komissiota koskevan vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyn seurantaa koskevassa kertomuksessa sen tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta esittämät kriittiset huomautukset;

121.  kehottaa komissiota valvomaan tiiviisti maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanoa ja ottamaan sääntöjenmukaisuuden tarkastuksissaan huomioon sovellettavat säännöt ja tarvittaessa myös kansallisella tasolla hyväksytyt säännöt, jotta voidaan vähentää riskiä, että ohjelmakaudella 2007–2013 havaitut puutteet ja virheet toistuvat;

Kalastus

122.  panee merkille, että meri- ja kalastusasioiden pääosasto esitti varauman, joka koski eräiden jäsenvaltioiden ilmoittamiin menoihin sekä yhden jäsenvaltion osalta epäluotettavaksi ilmoitettuun kertomukseen ja kertomuksen puuttumiseen liittyvää yli kahden prosentin virhetasoa; pitää kyseisen jäsenvaltion tilannetta valitettavana; toteaa kuitenkin, että tilanne on parantunut sen jälkeen, kun komissio antoi jäsenvaltiolle ohjeita;

123.  pitää valitettavana, että kyseisiä huomautuksia lukuun ottamatta tilintarkastustuomioistuin ei ole eritellyt yksityiskohtaisemmin erityisesti meri- ja kalastusasioiden alalla toteuttamiensa tarkastusten tuloksia, ja kehottaa avoimuuden vuoksi antamaan kyseiset tiedot saataville;

124.  toteaa, että 92,31 prosenttia meri- ja kalastusasioiden pääosaston suorittamista maksuista toteutettiin oikea-aikaisesti; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että myöhästyneiden maksujen määrä lisääntyi edellisestä varainhoitovuodesta; on tyytyväinen siihen, että maksettujen viivästyskorkojen määrä laski vuonna 2013, ja kannustaakin meri- ja kalastusasioiden pääosastoa pitämään maksuajat asiaa koskevien sääntöjen mukaisina;

Aluepolitiikka, liikenne ja energia

Eurooppa 2020 -strategia

125.  korostaa, että tämän toimintalohkoryhmän vuoden 2013 maksujen kokonaismäärästä (45 311 miljoonaa euroa) 96 prosenttia (43 494 miljoonaa euroa) liittyy aluepolitiikkaan, jota toteutetaan ennen kaikkea Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston avulla, 1 059 miljoonaa euroa liittyy liikkumisen ja liikenteen toimintalohkoon ja 758 miljoonaa euroa energiapolitiikkaan;

126.  panee merkille unionin ratkaisevan roolin aluepolitiikassa pyrittäessä vähentämään alueellisia eroja sekä edistämään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta jäsenvaltioiden sekä niiden alueiden kesken; toteaa aluepolitiikan olevan reaalitalouden keskeistä unionin laajuista pitkän aikavälin investointipolitiikkaa, jonka osuus unionin talousarvion kokonaismenoista vuonna 2013 oli 29 prosenttia, ja toteaa sen olevan vakiintunut väline kasvun ja työpaikkojen luomiseen unionissa ja tukevan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista;

127.  on tietoinen liikenne- ja energiapolitiikan tärkeästä roolista turvallisten, kestävien ja kilpailukykyisten liikenne- ja energiajärjestelmien ja -palvelujen tarjoamisessa unionin kansalaisille ja yrityksille ja korostaa kyseisten politiikanalojen osuutta Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamisessa;

128.  pitää hyvänä, että komissio arvioi jälkiarvioinnin avulla aluepolitiikan vaikuttavuuden, tehokkuuden, johdonmukaisuuden ja eurooppalaisen lisäarvon; edellyttää saavansa säännöllisesti ajankohtaista tietoa komission arvioinneista;

129.  painottaa, että komission olisi varmistettava, että se saa jäsenvaltioilta yhdenmukaiset ja luotettavat tiedot EAKR:n rahoituksen käytöstä; katsoo, että toimenpideohjelmien edistymisestä olisi annettava taloudellisten tietojen lisäksi myös tuloksellisuutta koskevia tietoja;(35)

130.  pyytää kiinnittämään huomiota koheesiopolitiikan hallinnointijärjestelmän monivuotisuuteen ja korostaa, että politiikan toteutukseen liittyvien sääntöjenvastaisuuksien lopullinen arviointi on mahdollista vasta ohjelmakauden päätyttyä;

Virheet

131.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 180 tapahtumasta 102:een (57 prosenttiin) liittyi virhe; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo 95 prosentin varmuudella, että perusjoukon virhetaso oli 3,7 prosentin (alempi virheraja) ja 10,1 prosentin (ylempi virheraja) välillä ja että se arvioi 40:n kvantitatiivisesti ilmaisemansa virheen perusteella todennäköisimmäksi virhetasoksi 6,9 prosenttia (6,8 prosenttia vuonna 2012);

132.  tähdentää, että 17:ssä kvantitatiivisesti ilmaistun, lopullisen edunsaajan tekemän virheen tapauksessa kansallisilla viranomaisilla oli käytettävissään riittävästi tietoa, jonka avulla ne olisivat kyenneet estämään, havaitsemaan ja korjaamaan virheet ennen menojen ilmoittamista komissiolle; toteaa, että jos kaikkea tätä tietoa olisi käytetty virheiden korjaamiseen, arvioitu todennäköisin virhetaso olisi tämän luvun kohdalla ollut 3 prosenttiyksikköä alhaisempi; korostaa, että jäsenvaltioilla on merkittävä vastuu unionin talousarvion oikeasta ja laillisesta toteutuksesta, kun ne vastaavat unionin varojen hallinnoinnista;

133.  toteaa, että EAKR:n ja koheesiorahaston menojen tärkeimmät sääntöjenmukaisuutta koskevat riskit liittyvät virheisiin julkisissa hankinnoissa (39 prosenttia), hankkeisiin/toimiin tai edunsaajiin, jotka eivät ole tukikelpoisia (22 prosenttia), tukeen oikeuttamattomien kustannusten sisällyttämiseen menoilmoituksiin (21 prosenttia) ja valtiontukisääntöjen noudattamatta jättämiseen;

Jäsenvaltioiden raportoinnin luotettavuus

134.  panee merkille, että jäsenvaltioiden viranomaiset toimittivat toimenpideohjelmistaan 322 kansallista tarkastuslausuntoa ja että 209 tapauksessa (65 prosenttia) tarkastuslausunnossa todettiin virhetason olevan alle 2 prosenttia; panee merkille, että kun komissio tarkisti tiedot, se kykeni vahvistamaan jäsenvaltioiden virhetasoa koskevat ilmoitukset vain 78 kansallisen tarkastuslausunnon osalta; toteaa, että komission oli korjattava 244:ää tarkastuslausuntoa(36); pyytää komissiota ilmoittamaan vastaisuudessa yksityiskohtaisesti kaikista alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston virhetasoihin tekemistä muutoksista;

135.  panee merkille, että komissio piti epäluotettavina Slovakian raporteissa kaikkia kansallisesti tarkastettuja virhetasoja, Unkarin raporteissa kymmentä virhetasoa 15:stä, Bulgarian raporteissa kahta seitsemästä ja Belgian raporteissa yhtä neljästä; pyytää komissiota osoittamaan, voitiinko unionin talousarvion suojaamiseksi määrätyillä kiinteämääräisillä oikaisuilla (25 prosenttia yhden ohjelman osalta ja 10 prosenttia yhdeksän ohjelman osalta Slovakiassa, kahden ohjelman osalta Bulgariassa ja Italiassa ja yhden ohjelman osalta Belgiassa(37)) korjata tilannetta ja millä tavoin;

136.  korostaa, että virheistä ilmoittaminen oli erityisen epäluotettavaa seuraavien toimenpideohjelmien kohdalla:

Jäsenvaltio

Ohjelma

Nimi

Hyväksytty määrä miljoonina euroina

Jäsenvaltion virhetaso vuotuisissa tarkastuskertomuksissa

Komission virhetaso / kiinteämääräinen virhetaso

BE

2007BE162PO001

Bryssel, alueellinen kilpailukyky

56,93

6,23 %

10 %

BG

2007BG161PO002

Tekninen apu

1 466,43

4,10 %

10 %

DE

2007DE162PO006

EAKR Bremen

142,01

0,31 %

5 %

DE

2007DE161PO003

EAKR Mecklenburg-Vorpommern

1 252,42

0,81 %

5 %

DE

2007DE162PO005

EAKR Hessen

263,45

0,04 %

5 %

ETC

2007CB063PO052

INTERREG IV Italia/Itävalta

60,07

2,77 %

10 %

ETC

2007CG163PO030

Slovakia/Tšekki

92,74

0,96 %

10 %

ETC

2007CB163PO019

Mecklenburg /Województwo zachodniopomorskie – Puola

132,81

0,02 %

5 %

HU

2007HU161PO001

Talouskehitys

2 858,82

0,71 %

5 %

HU

2007HU161PO007

Liikenne

5 684,24

0,54 %

5 %

HU

2007HU161PO003

Länsi-Pannonia

463,75

1,30 %

5 %

HU

2007HU161PO004

Eteläinen suuri tasanko

748,71

1,30 %

5 %

HU

2007HU161PO005

Keski-Transdanubia

507,92

130 %

5 %

HU

2007HU161PO006

Pohjois-Unkari

903,72

1,30 %

5 %

HU

2007HU161PO009

Pohjoinen suuri tasanko

975,07

1,30 %

5%

HU

2007HU161PO011

Etelä-Transdanubia

705,14

1,30 %

5 %

HU

2007HU161PO001

Keski-Unkari

1 467,20

0,10 %

5 %

IT

2007IT161PO007

Kehitysohjelma, Mezzogiorno

579,04

0,63 %

10 %

IT

2007IT161PO008

Calabria

1 499,12

2,45 %

10 %

SL

2007SL161PO001

Aluekehitysmahdollisuudet

1 783,29

2,80 %

5 %

SL

2007SL161PO002

Infrastruktuuri

1 562,06

2,80 %

5 %

SK

2007SK161PO006

Kilpailukyky ja talouskasvu

968,25

0 %

25 %

SK

2007SK161PO005

Terveys

250,00

1,79 %

25 %

SK

2007SK161PO001

Tietoyhteiskunta

843,60

1,79 %

10 %

SK

2007SK16UPO001

Tutkimus ja kehittäminen

1 209,42

1,30 %

10 %

SK

2007SK161PO002

Ympäristö

1 820,00

0,33 %

10 %

SK

2007SK161PO004

Liikenne

3 160,15

0,74 %

10 %

SK

2007SK161PO003

Alueellinen toimenpideohjelma

1 554,50

0,32 %

10 %

SK

2007SK161PO007

Tekninen apu

97,60

1,79 %

10 %

SK

2007SK162PO001

Bratislava

95,21

1,79 %

10 %

UK

2007UK162PO001

Lowlands & Uplands Scotland

375,96

5,98 %

8,42 %

UK

2007UK161PO002

West Wales & Valleys

1 250,38

036 %

5 %

UK

2007UK162PO012

East Wales

72,45

0,36 %

5 %

137.  pyytää komissiota ilmoittamaan vastaisuudessa vuotuisessa toimintakertomuksessa jäsenvaltioiden ilmoittamat ohjelmakohtaiset virhetasot sekä komission hyväksymän/korjaaman virhetason;

138.  huomauttaa komission todenneen oman tarkastelunsa perusteella, että 40 kansallisen tarkastusviranomaisen, joiden vastuulla oli tarkastaa 90 prosenttia EAKR:n ja koheesiorahaston määrärahoista ohjelmakaudella 2007–2013, työ oli yleisesti ottaen luotettavaa;

Hallinto- ja valvontajärjestelmät

139.  kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille lisäohjeita ja teknistä apua; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota yksinkertaistamismenettelyihin, myös edunsaajille suunnattuihin yksinkertaistamismenettelyihin, koska niillä voidaan edistää sekä tarkastustoimintaa että virhetason alentamista ja parantaa samalla hallinto- ja valvontajärjestelmien vaikuttavuutta;

140.  on tyytyväinen varojen hallinnoinnin kohenemiseen vuodesta 2011 lähtien Itävallassa, Tšekissä ja Romaniassa; on huolestunut EAKR:n hallinnoinnin tason heikkenemisestä Slovakiassa, Espanjassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa(38);

141.  kannattaa täysin maksujen keskeyttämistä ja lykkäämistä koskevaa komission toimintatapaa;

142.  on tietoinen ohjelmakauden 2014–2020 uuden sääntelykehyksen säännöksistä, joiden mukaan komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 480/2014(39) tarkoitetut vakavat puutteet, jotka komissio tai tilintarkastustuomioistuin havaitsee kirjanpidon toimittamisen jälkeen, johtavat nettomääräisiin rahoitusoikaisuihin kyseisten ohjelmien osalta; pyytää komissiota antamaan luettelon tällaisista tapauksista hyvissä ajoin komissiota koskevaa vuoden 2014 vastuuvapausmenettelyä ajatellen;

143.  pitää myönteisinä sääntelykehyksessä esitettyjä tehostettuja valvonta- ja tarkastusmenettelyjä ohjelmakaudelle 2014–2020 ja erityisesti hallinnointia koskevia varmennuksia ja valvontaa ennen kuin hallintoviranomaiset vahvistavat ohjelman tilinpäätöksen ja antavat johdon vahvistuslausumat komissiolle; panee merkille, että komission mahdollisuuksia toteuttaa korjaavia toimenpiteitä on parantanut myös se, että jäsenvaltioilta on poistettu mahdollisuus varojen uudelleenkäyttöön, mikä johtaa nettomääräisiin rahoitusoikaisuihin; pitää myönteisenä hallinnollisten valmiuksien kehittämistä koskevan osaamiskeskuksen perustamista tukemaan Euroopan rakenne- ja investointirahastoja; tukee koheesiopolitiikan tehostettua suuntautumista tuloksiin ja temaattista keskittämistä, jonka pitäisi varmistaa siirtyminen varojen vastaanottokykyä koskevista kriteereistä varainkäytön laatuun sekä osarahoitettujen toimien korkea lisäarvo;

144.  palauttaa mieliin komissiolle myönnettävään vastuuvapauteen vuodelta 2012 liittyvän päätöslauselmansa 165 kohdan, jossa parlamentti kehotti yhtenäistämään julkisiin hankintoihin liittyvien virheiden käsittelyn yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa harjoitettavan hallinnoinnin yhteydessä; suhtautuu myönteisesti komission suorittamaan yhdenmukaistamiseen komission 20. joulukuuta 2013 antamassa päätöksessä C(2013)9527 ohjeiden antamisesta ja hyväksymisestä niiden rahoitusoikaisujen määrittämisen osalta, jotka komissio tekee julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisen vuoksi, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoituihin, unionin rahoittamiin menoihin; toteaa, että jäsenvaltioiden on pantava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU(40) täytäntöön 18. huhtikuuta 2016 mennessä; toteaa sen aiheuttavan huomattavia muutoksia hankintamenettelyihin ja edellyttävän mahdollisesti menetelmämuutoksia;

145.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen menetelmän on oltava johdonmukainen ja että sitä on sovellettava kaikkiin hallinnoinnin aloihin; ymmärtää, että yhdenmukaistamisen vieminen pidemmälle saattaa johtaa epäjohdonmukaisuuksiin tilintarkastustuomioistuimen määritelmissä, jotka koskevat toimia, jotka eivät ole laillisia suorassa ja yhteistyössä toteutettavassa hallinnoinnissa;

Rahoitusoikaisut

146.  panee merkille, että komissio määräsi vuonna 2013 jäsenvaltioiden toimenpideohjelmille rahoitusoikaisuja, joiden määrä oli 912 371 222 euroa, ja että määrästä 239,50 miljoonaa euroa koski Tšekkiä, 147,21 miljoonaa euroa Unkaria ja 95,47 miljoonaa euroa Kreikkaa;

147.  kehottaa komissiota toteuttamaan jäsenvaltioiden ehdottamien rakennerahastoon liittyvien hankkeiden täytäntöönpanon aikana ja sen jälkeen tuloksellisuuden arviointeja, jotta voidaan parantaa hankkeiden vaikuttavuutta ja tehostaa julkisen varainkäytön valvontaa ja havaita hankkeiden täytäntöönpanon aikana mahdollisesti ilmenevät väärinkäytökset ja petokset;

148.  kehottaa komissiota luomaan järjestelmän, jonka avulla kansalliset tarkastusviranomaiset voivat vaihtaa tietoja vertaillakseen keskenään kahden tai useamman jäsenvaltion välisiin toimiin liittyviä kirjanpitotietoja, jotta voidaan torjua rajatylittäviä petoksia rakennerahastojen yhteydessä sekä monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 uudet määräykset huomioon ottaen myös Euroopan rakenne- ja investointirahastojen muodostamassa laajemmassa yhteydessä (Euroopan sosiaalirahasto ESR, koheesiorahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto EMKR), jotta varmistetaan horisontaalisen toimintatavan soveltaminen Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamiseen;

149.  toteaa lisäksi, että ohjelmakaudella 2007–2013 kuuden jäsenvaltion (Tšekki, Kreikka, Espanja, Unkari, Puola ja Romania) osuus oli 75 prosenttia (1 342 miljoonaa euroa) vahvistetuista EAKR:n, koheesiorahaston sekä ESR:n rahoitusoikaisuista;

Sitoumusten purkaminen

150.  pitää valitettavana, että vuonna 2013 oli purettava sitoumuksia 397,8 miljoonaa euroa, josta 296,7 miljoonaa euroa yksin Tšekissä; katsoo, että sitoumusten purkaminen on moitteettoman varainhoidon vastaista; on huolestunut siitä, että joillakin alueilla on jatkuvia vaikeuksia käyttää myönnetyt varat, ja kehottaa komissiota selvittämään, mikä alueelliset ongelmat ovat syynä siihen, että varat jäävät käyttämättä; kehottaa komissiota myös laatimaan ja esittämään yksityiskohtaisen suunnitelman, jonka tarkoituksena on lisätä niiden alueiden valmiuksia hyödyntää varoja, joilla varojen käyttöaste on erityisen alhainen;

151.  huomauttaa, että ohjelmakautta 2014–2020 varten annetussa uudessa asetuksessa otettiin käyttöön tukikelpoisuuskausi, jotta voitiin vahvistaa ajanjakso investointien tekemiselle ja kannustaa ohjelmista vastaavia viranomaisia tekemään oikea-aikaisia investointeja kasvuun ja työpaikkojen luomiseen unionissa, koska näin vähennetään käyttämättä jäämisen riskiä tukikelpoisuuskauden aikana ja siten sitoumusten purkamisen riskiä;

Rahoitusjärjestelyvälineet

152.  panee merkille, että jäsenvaltioiden hallintoviranomaiset ilmoittivat yhteensä 941 rahoitusjärjestelyvälineen olevan toiminnassa vuoden 2013 lopussa 25 jäsenvaltiossa; toteaa, että 91 prosenttia rahoitusjärjestelyvälineistä koski yrityksiä, 6 prosenttia kaupunkikehityshankkeita ja 3 prosenttia energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiamuotoihin liittyviä varoja; toteaa, että toimenpideohjelmista rahoitusjärjestelyvälineisiin maksettujen osuuksien kokonaisarvo oli 14 278,20 miljoonaa euroa, mihin sisältyy 9 597,62 miljoonaa euroa rakennerahastovaroja; ottaa huomioon, että ohjelmakauden päättämiseen oli aikaa vain kaksi vuotta mutta lopullisille edunsaajille oli maksettu vain 47 prosenttia toimenpideohjelmien maksuosuuksista eli 6 678,20 miljoonaa euroa;

153.  panee huolestuneena merkille komission havainnot, jotka sisältyvät sen vuoden 2013 konsolidoituun vuosikertomukseen rahoitusjärjestelyvälineiden täytäntöönpanosta – neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006(41) 67 artiklan 2 kohdan j alakohdan mukaisesti – ja joiden mukaan jäsenvaltioiden hallintoviranomaiset eivät toimittaneet kattavia tietoja rahoitusjärjestelyvälineiden täytäntöönpanosta ja tietyissä tiedoissa, jotka liittyivät rahoitusjärjestelyvälineisiin Unkarissa ja Italiassa, oli epätarkkuutta;

Kreikka

154.  on huolestunut Kreikassa työryhmän johdolla tapahtuvasta ensisijaisten hankkeiden täytäntöönpanosta; panee merkille, että 48:aa ensisijaista hanketta on nopeutettava; toteaa, että komission mukaan keskeiset ongelmat olivat a) viivästykset alkuvaiheessa, b) viivästykset lupien myöntämisessä, c) sopimusten purkautuminen sopimuspuolten maksukyvyn puutteen vuoksi sekä d) pitkälliset muutoksenhakukäsittelyt tuomioistuimissa sopimuksentekomenettelyissä; kehottaa näin ollen komissiota toimittamaan ajantasaiset tiedot ensisijaisista hankkeista vuoden 2013 seurantakertomusta varten;

Lago Trasimeno

155.  panee merkille, että joulukuussa 2014 tehtiin OLAFin tiedonhankintamatka, jonka tarkoituksena oli selvittää mahdollisia väärinkäytöksiä Italiassa Lago Trasimeno -järveä kiertävälle pyöräilyreitille myönnetyn unionin tuen yhteydessä; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille vuoden 2013 vastuuvapauden seurannasta antamassaan kertomuksessa asian etenemisestä;

Unionin varoin rahoitettujen infrastruktuurihankkeiden yksityistäminen

156.  toteaa, että unioni rahoitti vedenjakeluverkoston uudenaikaistamista Skorkovissa (Tšekissä) 1,1 miljoonalla eurolla; on huolestunut siitä, että kunnallisviranomaiset antoivat vedenjakelujärjestelmän toiminnan harjoittamisen yritykselle, joka hallinnoi jo paikallista viemäröintijärjestelmää; toteaa, että myös viimeksi mainittuun hankkeeseen saatiin unionin osarahoitusta 1,4 miljoonaa euroa ja että juomaveden hinta nousi 45 prosentilla; katsoo, että juomavesi on julkinen hyödyke ja että kaikilla kansalaisilla on oltava mahdollisuus saada korkealaatuista juomavettä kohtuulliseen hintaan;

157.  kehottaa komissiota ilmoittamaan parlamentille kaikista tapauksista, joissa on jälkeenpäin yksityistetty hankkeita, joista unioni on rahoittanut ainakin 30 prosenttia;

Toteutettavat toimenpiteet

158.  kehottaa komissiota raportoimaan hyvissä ajoin vuoden 2014 vastuuvapausmenettelyä ajatellen yksityiskohtaisesti edistymisestä niiden jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmien parissa, jotka katsottiin vuonna 2013 osittain vaikuttaviksi(42);

159.  kehottaa komissiota tilintarkastustuomioistuimen suosituksen mukaisesti arvioimaan ohjelmakaudella 2007–2013 toimitetut perustason tarkastukset varainhoitoasetuksen 32 kohdan 5 alakohdan mukaisesti; kehottaa komissiota lisäämään alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuotuiseen toimintakertomukseen arvion jäsenvaltioiden todentamisviranomaisten toimittamien tietojen luotettavuudesta; suhtautuu myönteisesti arviointeihin, joita on suoritettu vuodesta 2010 lähtien suuririskisiä ohjelmia koskevien kohdennettujen tarkastusten avulla osana varmuudessa ilmenevien puutteiden korjaamiseen tähtäävää komission tarkastushanketta (”Bridging the assurance gap”);

160.  kehottaa tilintarkastustuomioistuinta antamaan parlamentille yksityiskohtaisen kertomuksen virhetason kehittymisestä (vuoden, politiikanalan ja jäsenvaltion mukaan jaoteltuna) koko edellisen monivuotisen rahoituskehyksen (2007–2013) ajalta;

161.  kehottaa komissiota pyytämään jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisia todentamaan todentamisviranomaisten kustakin toimenpideohjelmasta raportoimien rahoitusoikaisuja koskevien tietojen oikeellisuuden; katsoo, että kyseiset yksityiskohtaiset tiedot olisi julkaistava alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen liitteessä;

162.  kehottaa komissiota ilmoittamaan johdonmukaisesti vuotuisessa toimintakertomuksessaan, miksi se ei esittänyt varaumia (tai miksi se esitti varaumia, joiden taloudellinen vaikutus oli vähäisempi) tapauksissa, joissa syynä oli poikkeaminen voimassa olevista komission ohjeista tai hyväksytyistä tarkastusstrategioista;

163.  kannattaa tilintarkastustuomioistuimen suositusta, jonka mukaan komission olisi vaadittava jäsenvaltioita nimenomaisesti vahvistamaan johdon vahvistuslausumassa (varainhoitoasetuksen 59 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti) hallinto- ja todentamisviranomaisten toimittamien perustason tarkastusten vaikuttavuus;

164.  kehottaa komissiota pyytämään, että kansalliset viranomaiset antavat palautetta siitä, onko EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR:n piiriin kuuluville hankkeille asetetut tavoitteet saavutettu; katsoo, että tämä olisi tehtävä niin, että kirjatut tiedot ovat vertailukelpoisia unionin tasolla; katsoo, että kansalaisilla, joita hankkeiden tavoitteiden saavuttaminen koskee, olisi oltava mahdollisuus arvioida hanketta, kun se on saatettu päätökseen;

165.  kehottaa komissiota selventämään rahoitusjärjestelyvälineiden ”epätarkkuuksia” ja arvioimaan tuloksia yksityiskohtaisesti alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa vuodelta 2014;

166.  arvostaa komission pyrkimyksiä siirtyä tuloskulttuuriin; pyytää siksi komissiota (alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto) sisällyttämään hallintosuunnitelmaansa ja vuotuiseen toimintakertomukseensa arvioinnin työstään, joka koskee koheesiopolitiikan tehokkuuden, vaikuttavuuden ja vaikutusten lisäämistä; pyytää komissiota talousarvion toteuttamiseen sovellettavan lähestymistavan ohella tarkastamaan tuloksia tavoitteiden perusteella ja hyödyntämään arvioita paremmin sekä avustamaan jäsenvaltioita ja niiden hallintoviranomaisia arviointikertomusten laadun maksimoinnissa; tähdentää tässä yhteydessä, että jatkossa on käsiteltävä ja arvioitava hankkeiden tuloksia, investointien tuottoja ja taloudelle, työllisyydelle ja aluekehitykselle syntyvää todellista lisäarvoa;

Työllisyys- ja sosiaaliasiat

Eurooppa 2020 -strategia

167.  korostaa, että Euroopan sosiaalirahaston resurssit edistävät merkittävästi työllisyys- ja sosiaalipolitiikan tavoitteiden saavuttamista; ottaa huomioon, että raportointivuonna näihin tavoitteisiin käytettäväksi asetettiin 14,1 miljardia euroa maksumäärärahoja, joista 98 prosenttia ESR:n kautta; on kuitenkin sitä mieltä, että olisi toteutettava rahaston tulosarviointi, jossa mitattaisiin paitsi sitä, kuinka tarkkaan rahaston varoja on käytetty, myös rahaston todellista kykyä saada aikaan uusia työpaikkoja ja edistää työttömien paluuta työmarkkinoille; pyytää toimittamaan vuoden loppuun mennessä yksityiskohtaisen analyysin rahaston tuloksista, jotta parlamentti voi sen perusteella esittää poliittisen arvion ESR:sta;

168.  panee tyytyväisenä merkille, että ESR:sta rahoitettujen hankkeiden lisäksi näiden tavoitteiden saavuttamista on edistänyt maakohtaisten suositusten sisällyttäminen osana eurooppalaista ohjausjaksoa koskevaa menettelyä laadittavaan vuotuiseen yhteiseen työllisyysraporttiin;

169.  huomauttaa, että neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 mukaan ESR:sta myönnettyjä varoja ei saa käyttää työpaikkojen siirtämiseen jäsenvaltiosta toiseen; vaatii, että komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat asianmukaiset tarkastukset sen varmistamiseksi, ettei unionin varoja käytetä tällä tavalla väärin;

170.  toteaa, että jäsenvaltioiden on pyrittävä käyttämään unionin varat siten, että ESR:n tulokset ja tavoitteet saavutetaan, eikä vaikuttavien kontrollien johdonmukaista soveltamista saisi vaarantaa, sillä muutoin voi varsinkin tukikelpoisuuskauden loppupuolella käydä niin, ettei sääntöjen rikkomista havaita ja että rahoitetaan hankkeita, jotka ovat liian kalliita ja heikosti täytäntöönpantuja tai joiden kohdalla on epätodennäköistä, että tavoitellut tulokset saavutetaan;

171.  pitää nuorisotyöttömyyden alentamista erityisen tärkeänä; panee tyytyväisenä merkille, että ESR:sta ja nuorisotyöllisyysaloitteesta on uudella ohjelmakaudella varattu yli 12,4 miljardia euroa nuorisotyöttömyyden torjuntaan; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita unionin varojen käytössä ja varmistamaan, että kyseiset varat käytetään aiottuun tarkoitukseen; kehottaa komissiota luomaan ohjelmakautta 2014–2020 varten järjestelmän, jossa voidaan antaa raportteja edistymisestä heikommassa asemassa olevien henkilöiden tai ryhmien (nuoret, ikääntyneet, pitkäaikaistyöttömät, romanit) integroimisessa työmarkkinoille;

Romanit

172.  huomauttaa, että romanien integroimiseksi käytettävissä olevia varoja ei ole aina käytetty tähän tarkoitukseen; panee huolestuneena merkille, että monet romanit elävät erittäin köyhissä sosiaalis-taloudellisissa oloissa ja kohtaavat syrjintää ja sosiaalista syrjäytymistä; on erityisen huolestunut myös tiedosta, että Euroopan perusoikeusviraston vuonna 2012 suorittaman tutkimuksen(43) mukaan 90 prosentissa romanikotitalouksista keskimääräiset tulot olivat kansallisen köyhyysrajan alapuolella ja että keskimäärin noin 45 prosenttia romaneista elää erittäin köyhissä oloissa;

173.  pyytää komissiota tukemaan kansallisten romanistrategioiden vaikuttavaa täytäntöönpanoa paikallis- ja aluetasolla ja varmistamaan, että talousarviomenot kohdennetaan valtavirtaistamista koskevan politiikan tavoitteisiin;

Virheet

174.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 182 tapahtumasta 50:een (27 prosenttiin) liittyi virhe; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin arvioi kvantifioimiensa 30 virheen perusteella todennäköisimmäksi virhetasoksi 3,1 prosenttia (3,2 prosenttia vuonna 2012); toteaa, että 13:ssa kvantitatiivisesti ilmaistun, lopullisen edunsaajan tekemän virheen tapauksessa kansallisilla viranomaisilla oli käytettävissään riittävästi tietoa, jonka avulla ne olisivat kyenneet estämään, havaitsemaan ja korjaamaan virheet ennen menojen ilmoittamista komissiolle; katsoo, että jos kaikkea tätä tietoa olisi käytetty virheiden korjaamiseen, todennäköisin virhetaso olisi tämän luvun osalta ollut 1,3 prosenttiyksikköä pienempi; korostaa, että jäsenvaltioilla on merkittävä vastuu unionin talousarvion oikeasta ja laillisesta toteutuksesta, kun ne vastaavat unionin varojen hallinnoinnista;

175.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan vuonna 2013 työllisyyden ja sosiaaliasioiden alan arvioitu virhetaso oli hieman laskenut, ja toteaa virhetason olleen 3,1 prosenttia, kun se oli edellisenä vuonna ollut 3,2 prosenttia; toteaa, että virhetaso oli yhä kaikkien toimintalohkojen toiseksi alhaisin, ja odottaa sen laskevan edelleen tulevina vuosina;

176.  ottaa huomioon, että aiempien vuosien tapaan toimintalohkon virheet liittyivät tukeen oikeuttamattomiin menoihin (93 prosenttia koski yleiskustannusten ilmoittamista liian suurina, henkilöstökulujen ilmoittamista liian suurina ja virheellisesti laskettuja kuluja) sekä hankintasääntöjen noudattamatta jättämiseen (7 prosenttia);

177.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen suosituksen, että komission olisi kohdistettava jäsenvaltioiden kanssa seurantaa puutteisiin, jotka on havaittu työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston hallinnoinnin tarkastuksiin kohdistamissa riskiperusteisissa aihekohtaisissa tarkastuksissa, ja pitää myönteisinä komission laatimia uusia ohjeita hallinnoinnin tarkastusten luotettavuuden parantamiseksi ohjelmakaudella 2014–2020; toteaa, että ohjeet, jotka perustuvat aiemmalta ohjelmakaudelta saatuihin kokemuksiin, on esitelty jäsenvaltioille ja ne julkaistaan vuoden 2015 alkupuoliskolla; pitää erittäin tärkeänä, että jäsenvaltioiden viranomaiset hyödyntävät käytettävissään olevaa tietoa havaitakseen ja korjatakseen virheitä ennen kuin kulut ilmoitetaan komissiolle korvattaviksi, ja toteaa, että tämä alentaa merkittävästi virhetasoa työllisyys- ja sosiaaliasioiden alalla;

178.  kannustaa työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosastoa pitämään edelleen kiinni ESR:oon liittyvästä tavoitteestaan päästä virheiden korjaamistarpeesta tilanteeseen, jossa virheiltä vältytään, ja antaa tukensa pääosaston pyrkimyksille auttaa jäsenvaltioita, joiden ESR:oon liittyvä virhetaso on korkein, parantamaan järjestelmiään parhaiden käytettävissä olevien käytäntöjen avulla; toteaa, että työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston hallinnolliset valmiudet ja organisaatio olisi saatettava vastaamaan sen tehtäviä ja velvollisuuksia jäsenvaltioita kohtaan;

Jäsenvaltioiden raportoinnin luotettavuus

179.  pitää valitettavana, että kansallisten hallinto- ja valvontajärjestelmien perustason tarkastusten puutteellisuus oli edelleen virheiden pääasiallinen lähde; on erittäin huolestunut siitä, että jäsenvaltiot eivät ilmeisesti ole unionin varoja käyttäessään yhtä tunnollisia kuin kansallisia talousarvioita käyttäessään, vaikka niillä on merkittävä vastuu unionin talousarvion oikeasta ja laillisesta toteutuksesta, kun ne vastaavat unionin varojen hallinnoinnista; toteaa, että seuraavissa ohjelmissa oli erityisiä systeemisiä virheitä: Puola, Espanja (Kastilia ja Léon), Romania, Portugali, Italia (Sisilia), Saksa (liittovaltio), Saksa (Thüringen), Tšekki ja Unkari; panee lisäksi merkille, että komission alakohtaisissa tarkastuksissa paljastui puutteita seuraavien toimenpideohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmissä: Irlanti (Human Investment Capital), Slovakia (koulutus) ja Espanja (Valencian itsehallintoalue);

180.  huomauttaa, että tarkastellessaan jäsenvaltioiden vuotuisissa tarkastuskertomuksissaan ilmoittamia virhetasoja komissio korotti seuraavien toimenpideohjelmien virhetasoa yli 2 prosentilla:

Jäsenvaltio

Toimenpideohjelman numero

 

Vuoden 2013 välimaksut euroina

Jäsenvaltion ilmoittama virhetaso vuotuisessa tarkastuskertomuksessa

Komission korjaus

Ero

IT

2007IT052PO009

Bolzano

934 530

4,95 %

7,11 %

2,16 %

CZ

2007CZ052PO001

Praha Adapabilita

 

3,58 %

6,45 %

2,87 %

SK

2007SK05UPO002

Työllisyyttä ja sosiaalista osalli-suutta koskeva toimenpideohjelma

86 718 231

1,65 %

4,66 %

3,01 %

UK

2007UK052PO002

Lowlands and Uplands Scotland

74 251 497

1,95 %

10,59 %

8,64 %

IT

2007IT052PO001

Abruzzi

 

0,2 %

15,9 %

15,88 %

ES

2007ES052PO011

La Rioja

 

0,38 %

37,76 %

37,38 %

toteaa, että lisäksi komissio piti seuraavien toimenpideohjelmien vuotuisia tarkastuskertomuksia kokonaan epäluotettavina ja käynnisti siten kiinteämääräisen oikaisun:

Jäsenvaltio

Toimenpideohjelman numero

 

Vuoden 2013 välimaksut euroina

Jäsenvaltion ilmoittama virhetaso vuotuisessa tarkastuskertomuksessa

Komission kiinteämääräinen oikaisu

Ero

LU

2007LU052PO001

ESR:n toimenpideohjelma

4 285 659

0,46 %

2,0 %

1,54 %

IT

2007IT051PO001

Campania

77 486 332

0,38 %

2,0 %

1,62 %

BE

2007BE052PO001

Saksankielinen yhteisö

 

0,0 %

2,0 %

2 %

ES

2007ES052PO002

Kastilia ja Léon

10 607 012

0,0 %

2,0 %

2,0 %

BE

2007BE052PO003

Liittovaltio

 

3,66 %

5,0 %

1,34 %

IT

2007IT051PO007

Pon istruzione

78 589 393

0,4 %

5,0 %

4,6 %

BE

2007BE052PO005

Flanderi

118 201 220

1,61 %

10,0 %

8,39 %

UK

2007UK051PO002

West Wales & Valleys

149 600 091

0,36 %

10,0 %

9,64 %

UK

2007UK052PO001

East Wales

9 476 602

0,36 %

10,0 %

9,64 %

IT

2007IT052PO012

Toscana

61 978 561

1,11

25 %

23,89 %

IT

2007IT052PO016

Sardinia

23 478 530

0,13

25 %

24,87 %

181.  suhtautuu myönteisesti komission toteuttamiin riskejä lieventäviin toimiin, joihin kuuluu sekä ennalta ehkäiseviä että korjaavia toimia ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston toimittamia riskiperusteisia tarkastuksia;

182.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio noudatti vuonna 2013 edelleen maksujen keskeyttämistä ja lykkäämistä koskevaa tiukkaa käytäntöään; pitää tässä yhteydessä mainitsemisen arvoisena, että komission vuonna 2013 täytäntöönpanemien rahoitusoikaisujen määrä oli 842 miljoonaa euroa, josta 153 miljoonaa euroa koski kautta 1994–1999, 472 miljoonaa euroa koski kautta 2000–2006 ja 217 miljoonaa euroa koski kautta 2007–2013; toteaa, että kolmen ohjelmakauden ajalta seuraavien jäsenvaltioiden rahoitusoikaisujen määrät olivat korkeimmat:

Jäsenvaltio

Kumulatiivinen hyväksytty/päätetty rahoitusoikaisu (milj. euroa)

Kumulatiivinen täytäntöönpantu rahoitusoikaisu (milj. euroa)

Italia

497,7

497,7

Romania

312,1

299,1

Espanja

1 070,1

1 064,3

183.  panee lisäksi merkille, että työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa esitetään varauma, joka koskee ohjelmakauden 2007–2013 maksuja ja johon liittyvä riskinalainen määrä oli 123,2 miljoonaa euroa vuonna 2013; toteaa, että varauma kattoi 36 sosiaalirahaston toimenpideohjelmaa 118:sta (vuonna 2012 se kattoi 27 toimenpideohjelmaa 117:stä):

Ohjelmakausi 2007–2013

 

Jäsenvaltio

Toimenpideohjelman numero

Nimi

Varauma

BELGIA

2007BE051PO001

Convergence Hainaut

Kokonaan kattava

2007BE052PO002

Troïka Wallonie-Bruxelles

Kokonaan kattava

2007BE052PO003

Fédéral

Maineeseen liittyvä

2007BE052PO004

Bruxelles-Capitale: Emploi et cohésion sociale

Maineeseen liittyvä

2007BE052PO005

Vlaanderen

Kokonaan kattava

TŠEKKI

2007CZ052PO001

Praha Adaptabilita

Maineeseen liittyvä

2007CZ05UPO001

Lidské zdroje a zaměstnanost

Osittain kattava, maineeseen liittyvä

RANSKA

2007FR052PO001

Programme opérationnel national FSE

Osittain kattava

SAKSA

2007DE051PO002

Mecklenburg-Vorpommern

Kokonaan kattava

2007DE052PO003

Berlin

Kokonaan kattava

IRLANTI

2007IE052PO001

Human Capital investment

Osittain kattava, maineeseen liittyvä

ITALIA

2007IT051PO001

Campania

Kokonaan kattava

2007IT051PO007

PON Istruzione

Kokonaan kattava

2007IT052PO001

Abruzzo

Osittain kattava, maineeseen liittyvä

2007IT052PO009

Bolzano

Kokonaan kattava

2007IT052PO012

Toscana

Kokonaan kattava

2007IT052PO016

Sardegna

Kokonaan kattava

PUOLA

2007PL051PO001

Program Operacyjny Kapitał Ludzki

Osittain kattava

ROMANIA

2007RO051PO001

Dezvoltarea Resurselor Umane

Kokonaan kattava

SLOVAKIA

2007SK05UPO001

OP Vzdelávanie

Osittain kattava

2007SK05UPO002

OP Zamestnanost a sociálna inklúzia

Osittain kattava, maineeseen liittyvä

ESPANJA

2007ES051PO003

Extremadura

Osittain kattava

2007ES051PO005

Andalucia

Kokonaan kattava

2007ES052PO003

Comunidad Valenciana

Maineeseen liittyvä

2007ES052PO004

Aragon

Kokonaan kattava

2007ES052PO005

Baleares

Kokonaan kattava

2007ES052PO007

Cataluña

Maineeseen liittyvä

2007ES052PO008

Madrid

Osittain kattava, maineeseen liittyvä

2007ES052PO011

La Rioja

Maineeseen liittyvä

2007ES05UPO001

Adaptabilidad Y Empleo

Osittain kattava

2007ES05UPO002

Lucha contra la discriminacion

Osittain kattava

2007ES05UPO003

Asistencia técnica

Osittain kattava

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

2007UK051PO002

West Wales and the Valleys

Kokonaan kattava

2007UK052PO001

East Wales

Kokonaan kattava

2007UK052PO002

Lowlands and Uplands of Scotland

Kokonaan kattava

2007UK052PO003

Northern Ireland

Osittain kattava

Ohjelmakausi 2000–2006

 

Jäsenvaltio

Toimenpideohjelman numero

Nimi

Varauma

RANSKA

1999FR053DO001

Objectif 3 national

Maineeseen liittyvä

2000FR162DO021

Nord-Pas-de-Calais

ITALIA

1999IT161PO006

Calabria

RUOTSI

1999SE161DO001

Norrbotten & Västerbotten

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

1999GB161DO005

Highlands and Islands of Scotland

2000GB162DO013

Western Scotland

184.  korostaa, että kauden 2007–2013 toimenpideohjelmiin maksettuihin välimaksuihin, joiden arvo oli 2 159,4 miljoonaa euroa, liittyi varaumia; toteaa komission arvioineen, että vuonna 2013 riskinalainen määrä oli 123,3 miljoonaa euroa;

185.  tukee tilintarkastustuomioistuimen komissiolle osoittamaa kehotusta ilmoittaa johdonmukaisesti vuotuisessa toimintakertomuksessaan, miksi se ei esittänyt varaumia (tai miksi se esitti varaumia, joiden taloudellinen vaikutus oli vähäisempi), tapauksissa, joissa syynä oli poikkeaminen voimassa olevista komission ohjeista tai hyväksytyistä tarkastusstrategioista;

186.  on edelleen huolissaan Espanjan ja Italian hallinto- ja valvontajärjestelmissä esiintyvistä systeemisistä puutteista, joita pahentavat hajautetut valtiorakenteet ja rakenteet, joihin liittyy valtuuksien siirtämistä;

187.  pyytää työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosastoa sisällyttämään vuotuiseen toimintakertomukseensa vastauksena vastuuvapautta koskevan kyselylomakkeen kysymykseen nro 19 toimitettavan taulukon vuotuisista kansallisista tarkastuskertomuksista;

188.  kehottaa komissiota varmistamaan, että rakennerahastojen hallinnoinnista vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset puuttuvat siihen ongelmaan, että EU-hankkeiden yhteydessä henkilöstökustannukset veloitetaan korkeamman taksan mukaan kuin kansallisesti rahoitettujen hankkeiden yhteydessä;

189.  panee asianmukaisesti merkille tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta erityisesti työllisyys- ja sosiaaliasioiden osalta mutta pitää valitettavana, että sukupuolten tasa-arvosta on tällä alalla vain vähän mainintoja eikä tilintarkastustuomioistuimen tämänvuotisissa erityiskertomuksissa kiinnitetä riittävästi huomiota työllisyyteen, sosiaaliseen yhteisvastuuseen eikä sukupuolten tasa-arvoon;

190.  pyytää jälleen kerran kehittämään edelleen sukupuolikohtaisia indikaattoreita ja tietoja, joiden avulla voidaan arvioida unionin yleistä talousarviota sukupuolinäkökulmasta ja seurata sukupuolten tasa-arvon huomioimista talousarvion laadinnassa;

Sitoumusten purkaminen

191.  on huolestunut siitä, että vuoden 2014 loppuun mennessä on ehkä purettava sitoumuksia 129 miljoonan euron arvosta kuudessa jäsenvaltiossa (Belgia, Tšekki, Saksa, Espanja, Italia ja Yhdistynyt kuningaskunta);

Progress-mikrorahoitusjärjestely

192.  toteaa, että unionin osuus Progress-mikrorahoitusjärjestelystä on 100 miljoonaa euroa; palauttaa mieliin, että Progress-mikrorahoitusjärjestelyä komission ja Euroopan investointipankin puolesta täytäntöönpaneva Euroopan investointirahasto ilmoitti, että 52 mikrolainan antajaa 20 jäsenvaltiossa oli allekirjoittanut sopimuksen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn mukaisesti ja että mikroyrityksille oli jo maksettu 31 895 mikrolainaa, joiden arvo oli 260,78 miljoonaa euroa; ilmaisee tässä yhteydessä huolensa siitä, että rahoitusvälineitä perustettaessa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota kysymykseen demokraattisesta vastuuvelvollisuudesta;

Toteutettavat toimenpiteet

193.  kehottaa komissiota varmistamaan uuden ohjelmakauden toimenpideohjelmia hyväksyessään, että jäsenvaltiot ovat ottaneet huomioon kaikki ohjelmakautta 2014–2020 koskevissa Euroopan rakenne- ja investointirahastoja koskevissa asetuksissa annetut yksinkertaistamismahdollisuudet;

194.  kehottaa komissiota tiedottamaan vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyn seurannasta antamassaan kertomuksessa edistymisestä edellä mainittujen, varaumien kohteena olevien toimenpideohjelmien hallinnoinnissa sekä esitettyjen virheiden korjaamisessa;

195.  kehottaa komissiota varmistamaan, että rakennerahastojen hallinnoinnista vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset puuttuvat ongelmaan, joka syntyy siitä, että henkilöstökulut ilmoitetaan unionin hankkeiden yhteydessä korkeammiksi kuin kansallisin varoin rahoitettavien hankkeiden yhteydessä;

196.  kehottaa komissiota patistamaan jäsenvaltioita, että ne panisivat täytäntöön romaneja koskevan strategian ja varmistaisivat unionin varojen käytön kohdistetusti romanien hyväksi;

197.  kehottaa komissiota patistamaan jäsenvaltioita, että ne torjuisivat työttömyyttä ja etenkin nuorisotyöttömyyttä aktiivisesti ja konkreettisesti;

Ulkosuhteet

Talousarvioon kohdistuva paine

198.    pitää myönteisenä, että vastuuvapausprosessissa pannaan entistä enemmän painoa tuloksellisuuden parantamiselle, jotta unionin veronmaksajien rahat voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti; kannustaakin komissiota tehostamaan toimiaan arviointivaihetta koskevan palautejärjestelmän parantamiseksi, jotta unionin tukea koskevaa päätöksentekoa, tuen suunnittelua ja sen toteutusta voitaisiin parantaa entisestään aiemmista käytännöistä ja arviointien perusteella annetuista suosituksista saatujen kokemusten perusteella;

199.    toteaa erittäin huolestuneena, että vuonna 2013 kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston hallinnoimissa maksumäärärahoissa oli 293 miljoonan euron vaje ja koska tarpeelliset lisäykset hyväksyttiin myöhäisessä vaiheessa, vaikutus siirtyi seuraavalle vuodelle, joten vuoden 2014 jo ennestään niukkoihin maksumäärärahoihin kohdistui lisää paineita;

200.  panee huolestuneena merkille, että unionin kansainväliset sitoumukset, sen kunnianhimoiset poliittiset tavoitteet ja uudet välineet (kuten vuoden 2015 jälkeinen kehitysohjelma ja ulkoiset rahoitusvälineet vuosiksi 2014–2020) ovat entistä enemmän ristiriidassa sen kanssa, että unioni ei kykene noudattamaan kansainvälisten kumppaniensa ja muiden elinten kanssa tekemiään erityisesti humanitaariseen apuun liittyviä sitoumuksia, koska sillä ei ole käytettävissä riittävästi maksumäärärahoja;

201.    katsoo, että tilanne vaarantaa vakavasti unionin poliittisen uskottavuuden ja maineen maailman suurimpana avunantajana ja saattaa olla lisäksi uhka kumppanimaiden julkisen talouden vakaudelle, koska niiden talousarvioihin jää rahoitusvajeita; pelkää, että tämä ristiriita saattaa käydä hyvin selväksi vuonna 2015, kun virallinen kehitysapu jää vuoden lopussa huomattavasti alle yhteisen tavoitteen, joka on 0,7 prosenttia unionin bruttokansantulosta;

202.  korostaa, että vuosi 2013 oli toinen peräkkäinen vuosi, jolloin unionin talousarvion humanitaarisen avun maksusitoumukset ylittivät 1,3 miljardia euroa, ja toteaa, että taustalla olivat lukuisat humanitaariset kriisit, joista aiheutui valtavaa inhimillistä kärsimystä; pitää valitettavana, että maksumäärärahojen puutteen vuoksi humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston toiminta vaikeutui tänä kriisivuonna ja sen jatkuvuus voitiin taata ainoastaan siirtämällä maksumääräaikoja, minkä vuoksi vuoden lopussa siirrettiin 160 miljoonaa euroa seuraavalle vuodelle viivästyneinä maksuina; pyytää neuvostoa noudattamaan Euroopan parlamentin kanssa sovittua maksusuunnitelmaa;

203.    panee huolestuneena merkille, että tilapäiset toimet ovat jo tahranneet unionin mainetta, ja pitää ristiriitaisena, että samalla kun humanitaaristen kriisien määrä on viime vuosina lisääntynyt eri puolilla maailmaa ja unioni on joutunut lisäämään operatiivisia toimiaan selvitäkseen näistä äkillisistä kriiseistä kunnialla (muun muassa avaamalla hätäavun koordinointikeskuksen toukokuussa 2013), maksumäärärahoja ei ole käytössä riittävästi; pitää hälyttävänä, että tilanne saattaa vuoden 2014 aikana pahentua entisestään, ellei tarkoitukseen osoiteta lisää määrärahoja;

Virhetasot

204.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen ilmoittama todennäköisin virhetaso oli 2,6 prosenttia ja että EuropeAidin toisessa selvityksessä jäännösvirhetasoksi arvioitiin 3,35 prosenttia; pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen EuropeAidissa tarkastamat järjestelmät arvioitiin vain osittain vaikuttaviksi;

205.  toteaa, että budjettituen ja kansainvälisten järjestöjen toteuttamiin useiden rahoittajien tukemiin hankkeisiin suunnatun unionin tuen välineiden luonne ja maksuehdot rajoittavat tapahtumien virhealttiutta;

206.  pyytää komissiota antamaan kertomuksen budjettituen lisäarvosta ja varsinkin siitä, kuinka se on auttanut kehitysmaita saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet; pyytää myös antamaan selvityksen toimenpiteistä, joita on toteutettu sen välttämiseksi, että osa rahoituksesta menee hukkaan korruption ja petosten vuoksi, sekä varainhoitojärjestelmien vaikuttavuudesta tässä suhteessa;

207.  yhtyy tilintarkastustuomioistuimen kritiikkiin, joka koskee niin kutsuttua nimellistä lähestymistapaa useiden rahoittajien hankkeissa, ja pyytää komissiota tutkimaan mahdollisuutta esittää omassa tilinpäätöksessään tällaisten hankkeiden kokonaistason analyysi sen sijaan, että se tarkastelee ainoastaan sitä, onko kootun määrän vastineeksi ilmoitettu tukikelpoisia menoja määrä, joka riittää vastaamaan unionin rahoituksen määrää;

208.  pyytää tilintarkastustuomioistuinta laskemaan ulkosuhteiden toimintalohkossa virhetason erikseen menoille, jotka eivät sisälly budjettitukeen tai kansainvälisten järjestöjen toteuttamiin useiden rahoittajien tukemiin hankkeisiin suunnattaviin rahoitusosuuksiin;

Vuotuiset toimintakertomukset

209.  pitää valitettavana, että komissio käytti yhdeksän kansalliseen liittymistä valmistelevaan ohjelmaan liittyvän tapahtuman osalta kirjanpitomenetelmää, jossa 150 miljoonan euron määrä selvitettiin arvioiden perusteella eikä aiheutuneiden, maksettujen ja hyväksyttyjen kulujen perusteella, joista on olemassa tositteet; korostaa, että tämä laajentumisasioiden pääosaston järjestelmällinen käytäntö on vastoin varainhoitoasetuksen 88 artiklan ja sen soveltamissääntöjen 100 artiklan säännöksiä; huomauttaa, että tämä pitkään käytössä ollut menettely on vaikuttanut ja vaikuttaa laajentumisasioiden pääosaston vahvistuslausumiin monen vuoden ajan, joten vuoden 2013 osalta 20 prosenttia pääosaston käyttämistä menoista perustui arvioihin; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2014 komissio loi ja pani viipymättä täytäntöön järjestelmän, jolla varmistetaan, että ennakot selvitetään tästä lähtien tosiasiallisesti aiheutuneiden ja asianmukaisesti ilmoitettujen kulujen perusteella; ottaa huomioon, että komissio on johdonmukaisesti huomauttanut, että laajentumisasioiden pääosasto ei ollut virallisesti validoinut eikä hyväksynyt menoja tilien tarkastus- ja hyväksymismenettelyssä, joten ei ollut odotettavissa, että edunsaajalle olisi ilmoitettu hyväksynnästä;

210.  palauttaa mieliin, että vahvistuslausumassaan(44) EuropeAidin pääjohtaja totesi, että toteutetut valvontamenettelyt tarjosivat tarvittavat takuut tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta; katsoo kuitenkin, että lausuma on ristiriidassa sen kanssa, että pääjohtaja esitti yleisen varauman, joka koski yli 2 prosentin virhetasoa, mikä osoittaa, että valvontamenettelyillä ei kyetty estämään, havaitsemaan eikä korjaamaan olennaisia virheitä;

211.  kehottaa komissiota selventämään komission pääsihteeristön antamia pysyviä ohjeita niin, että on mahdollista antaa kielteinen lausunto, kun rahoitusvaikutus ylittää olennaisuusrajan yhden pääosaston vastuulle kuuluvan koko talousarvion osalta;

212.  pyytää komissiota harkitsemaan seuraamusmekanismin käyttöönottoa, kun on kyse tahallisesta sääntöjenvastaisesta vahvistuslausumasta, jonka tulojen ja menojen hyväksyjä antaa varainhoitoasetuksen 66 artiklan 9 kohdassa tarkoitetussa vuotuisessa toimintakertomuksessa;

Kansainvälinen kauppa

213.  pyytää komissiota siirtämään henkilöresursseja muista pääosastoista kauppapolitiikan pääosastoon sen varmistamiseksi, että kauppapolitiikan pääosasto kykenee vastaamaan unionin kansalaisten ja parlamentin oikeutettuun pyyntöön lisätä käynnissä olevien unionin kauppaneuvottelujen ja edessä olevan ratifiointiprosessin avoimuutta ja niitä koskevien tietojen saatavuutta vaikuttavasti, tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, erityisesti transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden, laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen ja palvelukaupan yleissopimuksen yhteydessä, joutumatta lyömään laimin komissiolle osoitettuja muita tärkeitä tehtäviä;

214.  kehottaa kiinnittämään huomiota tarpeeseen varmistaa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun asianmukainen valvonta ja tarkastukset;

215.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, että vaikka myös myönteistä kehitystä on ollut, yleinen tullietuusjärjestelmä ei ole vielä kaikilta osin saavuttanut suunniteltuja tavoitteita; toteaa myös, että järjestelmä on ollut voimassa vasta lyhyen aikaa;

216.  korostaa, että kauppasopimusten arviointi ja valvonta eivät liity pelkästään talousarvioon vaan ovat tärkeitä myös siksi, että kumppanit saadaan pitämään kiinni ihmisoikeuksiin, työelämän normeihin ja ympäristövaatimuksiin liittyvistä sitoumuksistaan;

217.  pyytää huolehtimaan siitä, että erilaisia toimintoja, joilla tuetaan unionin pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä sekä niiden pääsyä kolmansien maiden markkinoille, valvotaan riittävän hyvin; muistuttaa, että on syytä arvioida kolmansissa maissa toimivien unionin liiketoimintakeskusten, kansallisten liiketoimintakeskusten ja kauppakamareiden vaikuttavuutta sekä etsiä keinoja parantaa niiden välistä koordinaatiota etenkin Aasiassa;

Haiti

218.    panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 13/2014 EU:n antamasta kunnostusavusta Haitin maanjäristyksen jälkeen ja yhtyy siinä annettuihin suosituksiin ja erityisesti suositukseen, joka koskee kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston ja humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston yhteistä strategiaa, jolla varmistettaisiin niiden toimien vaikuttavampi niveltäminen ja synergia, ja vaatii komissiota panemaan nämä suositukset täytäntöön kaikissa meneillään olevissa ja tulevissa operaatioissaan, joita se toteuttaa katastrofien jälkeisissä tai epävakaissa tilanteissa; pyytää komissiota tiedottamaan lainsäädäntövallan käyttäjille mahdollisista talousarvioon liittyvistä tai oikeudellisista rajoitteista, jotka estivät unionin Haitin maanjäristyksen jälkeen antaman kunnostusavun vaikuttavan täytäntöönpanon;

Rahoituslähteiden yhdistäminen

219.    panee huolestuneena merkille, että energia-alalla rahoituslähteitä yhdistetään lähinnä suurissa hankkeissa ja paikallisiin energiaratkaisuihin pannaan vähemmän painoa; vaatii, ettei unioni käytä ylhäältä alas -lähestymistapaa energiainfrastruktuurin kehittämisessä, jotta varmistettaisiin energian yleinen saatavuus vuoteen 2030 mennessä, ottaen huomioon, että laajat infrastruktuurit eivät välttämättä sovi asianomaisen maan taloudellisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin ja että niillä ei varmisteta köyhien energiansaantia, johon pienet, hajautetut ja verkon ulkopuolella olevat energialähteet soveltuvat tavallisesti paremmin ja jossa ne ovat tehokkaampia;

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)

220.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio on edistynyt kaikkien YUTP:n operaatioiden hyväksymisessä niin sanottujen kuuden pilarin arviointien mukaisesti ja että komission mukaan neljän suurimman operaation on määrä täyttää vaatimukset lähitulevaisuudessa; korostaa, että komission on hyväksyttävä kaikki operaatiot tilintarkastustuomioistuimen suosituksen mukaisesti;

221.  panee erittäin huolestuneena merkille EULEX KOSOVO -operaatiota koskevat vakavat korruptioväitteet ja toteaa, että jos niiden paikkansapitävyys vahvistetaan, unionin maine vaarantuu ja sen oikeusvaltioperiaatteen alalla uudistuksia toteuttaville valtioille antaman avun vilpittömyys joutuu kyseenalaiseksi; on erityisen huolestunut myös siitä, miten näitä korruptioväitteitä on käsitelty, sekä Euroopan ulkosuhdehallinnon hitaasta reagoinnista; panee merkille EULEX KOSOVO -operaatiota koskevan tutkimuksen käynnistämisen; odottaa saavansa tietoja tutkimuksen tuloksista mahdollisimman pian ja korostaa, että korruptiota ei pidä suvaita lainkaan ja että saaduista kokemuksista on otettava opiksi;

222.  pitää valitettavina yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioiden keskeisten välineiden ja palvelujen hankinnassa tapahtuneita pitkiä viivästyksiä ja niistä operaatioiden toteutukselle aiheutuneita kielteisiä vaikutuksia; palauttaa mieliin, että erityiskertomuksessaan nro 18/2012 Euroopan unionin tuesta oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen Kosovossa tilintarkastustuomioistuin arvosteli tätä tehottomuutta ja totesi, että varainhoitoasetuksessa vahvistettuja hankintasääntöjä ”ei ole suunniteltu … YTPP-operaatioihin, joissa nopeat ja joustavat toimet ovat joskus tarpeen”; kehottaa vakavasti komissiota harkitsemaan asiaa koskevien sääntöjen muuttamista;

Ulkoisen avun hallinnointia koskeva kertomus

223.  panee merkille, että suurin osa unionin edustustoista ei saavuttanut komission keskeisille tulosindikaattoreille (KPI)(45) asettamia välitavoitteita, jotka sisältyvät 119 kertomukseen unionin ulkoisen avun seurannasta ja koskevat rahoitussuunnittelua ja resurssien jakoa, varainhoitoa ja tilintarkastusta;

224.  panee merkille, että komission asettamien keskeisten tulosindikaattoreiden perusteella parhaiten suoriutuvat unionin edustustot ovat Nepalissa ja Namibiassa toimivat edustustot, koska 26 keskeisestä tulosindikaattorista ne saavuttivat 23:n osalta komission asettamat välitavoitteet; pitää valitettavana, että heikoimmin suoriutuva edustusto on unionin edustusto Libyassa, joka saavutti välitavoitteet vain kolmen keskeisen tulosindikaattorin osalta yhteensä 26:sta, ja seuraavana oli myös heikosti suoriutuva Keski-Afrikan tasavallassa toimiva edustusto, joka saavutti vain neljä välitavoitetta;

225.  pitää valitettavana, että laajentumisasioiden pääosaston valvomat edustustot, jotka toimivat Albaniassa, Bosnia ja Hertsegovinassa, Montenegrossa, Makedoniassa, Turkissa, Kosovossa ja Serbiassa, antoivat ulkoisen avun hallinnointia koskevassa kertomuksessa vain vähän soveltuvaa aineistoa ja tietoa;

226.  pitää valitettavana, että unionin edustustojen yksiköiden toimien tuloksia, tuotoksia ja vaikutuksia ei mitata asianmukaisesti nykyisten keskeisten tulosindikaattoreiden puitteissa ja että indikaattorit antavat vain rajoitetusti määrällistä tietoa ja varsinkin tietoa edustustojen toiminnan tuloksellisuudesta sekä sidosryhmien tyytyväisyydestä unionin edustustojen palveluihin kyseisissä maissa;

227.  pyytää komissiota

–       esittelemään parlamentille toimenpiteet, joita on toteutettu unionin edustustojen toiminnan tuloksellisuuden parantamiseksi rahoitussuunnittelun ja resurssien jaon sekä varainhoidon ja tilintarkastuksen osalta erityisesti heikoimmin suoriutuvissa edustustoissa

–       dokumentoimaan paremmin joka vuosi päätelmät, jotka se on tehnyt ulkoisen avun hallinnointia koskevasta kertomuksesta ja keskeisistä tulosindikaattoreista, ja esittämään päätelmät parlamentille yhdessä ulkoisen avun hallinnointia koskevien kertomusten kanssa

–       sisällyttämään ulkoisen avun hallinnointia koskevaan kertomukseen edustuston taseen ja kirjanpitotiedot

–       parantamaan ulkoisen avun hallinnointia koskevassa kertomuksessa esitettyjen tietojen laatua ja kattavuutta sekä kertomusten relevanssia erityisesti laajentumisasioiden pääosaston valvomien edustustojen osalta sekä

       asettamaan ulkoiselle avulle korruption torjuntaa koskevia ehtoja;

Kansainvälinen hallinnointiryhmä (IMG)

228.  panee merkille, että julkisuuteen on vuotanut kansainvälistä hallinnointiryhmää (IMG) koskeva OLAFin loppuraportti, jota on jaeltu; pyytää komissiota ja OLAFin valvontakomiteaa tutkimaan, miksi, kuinka ja kenen kautta OLAFin raportti pääsi julkisuuteen, vaikka IMG:lle ei ollut vielä tiedotettu raportin sisällöstä;

229.  toteaa IMG:n saaneen vuodesta 1994 eli perustamisestaan lähtien komissiolta yli 130 miljoonaa euroa suoraan tai välillisesti yhteisen hallintotavan mukaisesti; toteaa, että komission keskeytettyä maksut IMG vei asian oikeuteen ja että järjestön asema on oikeudellisesti kiistanalainen; kehottaa komissiota tekemään asiasta selvän päätöksen ja pyytää sitä tiedottamaan parlamentille toimista, joihin on ryhdytty vuonna 2011 käynnistetyn OLAFin tutkimuksen johdosta; kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille luettelon kaikista järjestöistä, yrityksistä, muista elimistä ja henkilöistä, joiden kanssa komissio on tehnyt sopimuksia ilman ehdotuspyyntöjä, sekä ilmoittamaan niiden oikeudellisen aseman;

Ukraina

230.  toteaa, että vuonna 2013 Ukrainalle maksetut, eurooppalaisesta naapuruuden ja kumppanuuden välineestä (ENPI) rahoitetut kahdenvälisen tuen maksut olivat 152,8 miljoonaa euroa; panee merkille, että 42,5 prosenttia kyseisistä maksuista (64,9 miljoonaa euroa) liittyi unionin Ukrainassa toimivan edustuston suoraan hallinnoimiin sopimuksiin; toteaa, että loput 57,5 prosenttia (87,9 miljoonaa euroa) maksettiin budjettitukena;

231.  korostaa, että budjettituen maksujen ehtona on yhteisesti sovittujen tulosten ja tavoitteiden saavuttaminen; toteaa, että edunsaajahallitus sitoutuu kyseisiin tuloksiin ja tavoitteisiin allekirjoittamalla kahdenvälisen rahoitussopimuksen ja maksuja ei suoriteta, jos tuloksia ja tavoitteita ei saavuteta;

232.  on tietoinen siitä, että Ukrainan tilanne on tällä hetkellä erityisen vaikea, mutta katsoo, että tätä ei saa käyttää tekosyynä sille, että budjettituen myöntämiselle asetetut edellytykset eivät täyty, eikä varsinkaan sille, että maassa laajalle levinneeseen korruptioon ei puututa;

233.  kehottaa näin ollen komissiota ja unionin edustustoa Ukrainassa erityiseen valppauteen varoja maksettaessa ja kehottaa niitä varmistautumaan siitä, että varat sijoitetaan hankkeisiin, joihin ne on tarkoitettu;

Avun toimittamiseen liittyvät hallintokustannukset

234.  panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen laskemat, avun toimittamisesta Keski-Aasiaan aiheutuvat korkeat hallintokustannukset; pyytää komissiota ilmoittamaan parlamentille unionin ulkopuolelle toimitettuun apuun liittyvistä hallintokustannuksista, jos ne ovat yli 10 prosenttia arvioiduista määrärahoista;

Unionin humanitaarisen avun ja kehitysavun varojen mahdollinen kavaltaminen

235.  panee merkille, että OLAF laati raportin Algeriassa Tindoufissa olevalle länsisaharalaispakolaisten leirille annetusta humanitaarisesta avusta (OF 2003/526); pyytää komissiota selventämään toimenpiteitä, joita on toteutettu kyseisen raportin havaintojen johdosta; toteaa, että UNHCR:n tutkintaraportin(46) mukaan pakolaisväestön kirjaamatta jättäminen näin pitkän aikaa (lähes 30 vuotta heidän saapumisestaan) on UNHCR:n historiassa epätavallinen ja ainutlaatuinen tilanne; kehottaa komissiota varmistamaan, että OLAFin raportissa syytetyt algerialaiset ja länsisaharalaiset eivät enää saa unionin veronmaksajien rahoittamaa apua; kehottaa komissiota arvioimaan uudelleen unionin tukea ja mukauttamaan sen kyseisen väestön todellisiin tarpeisiin sekä varmistamaan, että pakolaisten edut ja tarpeet eivät kärsi, sillä mahdolliset väärinkäytökset kohdistuvat juuri heihin kaikista rankimmin;

236.  on huolestunut Ghanan virkamiesten palkkoihin liittyvästä petostapauksesta, jossa kumpikaan hankekumppani, Maailmanpankki tai Yhdistynyt kuningaskunta, ei varoittanut komissiota vakavista huolistaan, jotka liittyivät valvonnan puutteisiin sekä näistä aiheutuvaan kirjanpidon virheiden riskiin ja petosriskiin;

Tutkimus ja muut sisäiset politiikat

Eurooppa 2020 -strategia

237.  korostaa, että tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma oli komission rahoittamista ohjelmista tärkein; panee merkille, että ohjelmassa allekirjoitettiin 809 avustussopimusta, joihin liittyi 10 345 osallistujaa ja joihin liittyvä unionin maksuosuus oli yhteensä 3 439 miljoonaa euroa; toteaa, että tutkimuksen seitsemännellä puiteohjelmalla edistetään osaltaan unionin pyrkimyksiä investoida kestävään kilpailukykyyn, mutta huomauttaa, että kaiken kaikkiaan unioni on vielä kaukana tavoitteestaan käyttää vähintään 3 prosenttia BKT:sta tutkimukseen ja kehittämiseen; panee merkille, että jonkin verran edistymistä oli tapahtunut keskeisten tulosindikaattoreiden (tutkimusta ja kehittämistä koskevat bruttomenot, julkisten menojen osuus tutkimus- ja kehitysmenoista, edistyminen innovaatiounionin toteuttamisessa, pienten ja keskisuurten yritysten osuus unionin rahoituksesta, tuen myöntämiseen kuluvan ajan lyhentäminen) saavuttamisessa;

Virheet

238.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti 150 tapahtumaa eli 89 tapahtumaa tutkimuksen alalta (86 liittyi seitsemänteen puiteohjelmaan ja kolme kuudenteen puiteohjelmaan), 25 tapahtumaa, jotka koskivat elinikäisen oppimisen ohjelmaa ja Youth in Action -ohjelmaa, sekä 36 tapahtumaa muista ohjelmista; pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin arvioi todennäköisimmäksi virhetasoksi 4,6 prosenttia (3,9 prosenttia vuonna 2012);

239.  toteaa, että menot kattoivat laajan joukon toimintapoliittisia tavoitteita, joiden piiriin kuuluivat esimerkiksi tutkimus ja innovointi, koulutus, turvallisuus, maahanmuutto sekä rahoituskriisin vaikutusten torjunta; panee merkille, että komissio käytti yli 50 prosenttia (5 771 miljoonaa euroa) käytettävissä olevasta määrästä tutkimukseen; panee merkille, että komission tutkimukseen liittyvän talousarvion toteuttamisesta vastasivat 45 prosentissa tapauksista pääosaston ulkopuoliset elimet (virastot ja yhteisyritykset); toteaa, että lähes 90 prosenttia menoista muodostui hankkeisiin osallistuville edunsaajille myönnettävistä avustuksista ja että komissio teki 809 avustussopimusta vuonna 2013;

240.  panee merkille, että keskeinen sääntöjenmukaisuuteen kohdistuva riski oli yhä, että edunsaajat sisällyttivät kuluilmoituksiinsa tukeen oikeuttamattomia tai tosittein perustelemattomia kuluja, joita ei havaittu eikä korjattu komission tai jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien avulla;

241.  pitää valitettavana, että yhteensä 35 prosenttia arvioidusta virhetasosta aiheutuu virheellisesti lasketuista tai tukeen oikeuttamattomista henkilöstökuluista; toteaa, että edunsaajat muun muassa ilmoittavat budjetoidut kulut tosiasiallisten henkilöstökulujen sijaan tai hakevat korvausta ajasta, jota ei ole käytetty hankkeisiin;

242.  pitää valitettavana, että arvioidusta virhetasosta 23 prosenttia johtuu tukeen oikeuttamattomista epäsuorista kustannuksista, 25 prosenttia muista tukeen oikeuttamattomista suorista kustannuksista (alv, matkustaminen jne.) ja 17 prosenttia julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisestä;

243.  toteaa, että ensimmäistä kertaa hakemuksia esittävillä, erityisesti pk-yrityksillä, on pitkälti tuntematon riski- ja virheprofiili; pyytää, että komissio ei heikennä tällaisten osallistujien ohjelmiin osallistumisen kannustamiseksi toteutettujen toimien vaikutusta lisäämällä järjestelmällisesti niille aiheutuvaa valvonta- tai hallinnollista rasitetta;

Hallinto- ja valvontajärjestelmät

244.  on tyrmistynyt, että 32 kuluilmoituksesta, jotka riippumaton tarkastaja oli varmentanut, tilintarkastustuomioistuin havaitsi virhetason merkittäväksi yhdeksässä tapauksessa; ei pidä tällaista virhetasoa hyväksyttävänä, koska tarkastajat toimivat omalla ammatillisella erikoisalallaan;

245.  pyytää komissiota huolehtimaan, että tarkastajat ovat paremmin tietoisia siitä, mitä heidän tehtäviensä hoitamiseen liittyy;

246.  panee merkille, että vuonna 2013 komissio toimitti 500 jälkitarkastusta ja toteutti niihin liittyvät takaisinperinnät ja korjaavat toimet sekä toteutti riskiperusteisia ennakkotarkastuksia;

247.  tukee tilintarkastustuomioistuimen suositusta, jonka komissio on hyväksynyt ja jonka mukaan tämän toimintalohkoryhmän kontrollien riskiperusteisuutta olisi lisättävä ja tarkastukset olisi kohdennettava edunsaajiin, joiden kohdalla riski on suuri, (esimerkiksi organisaatioihin, joilla on vain vähän kokemusta unionin rahoituksesta) ja vähäriskisemmille edunsaajille tarkastuksista aiheutuvaa taakkaa olisi kevennettävä;

248.  painottaa tarvetta löytää asianmukainen tasapaino hallinnollisen taakan keventämisen ja vaikuttavan rahoitusvalvonnan välillä;

249.  panee tyytyväisenä merkille, että 94 prosentissa avustussopimuksista tuen myöntämiseen kuluva aika on lyhentynyt 249 päivästä 209 päivään vuonna 2014;

250.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio jatkoi tiedotuskampanjaansa, joka perustuu asiakirjaan, jossa luetellaan virheiden kymmenen yleisintä syytä ja joka jaettiin kaikille ohjelmiin osallistuville vuonna 2012;

251.  panee merkille, että vuoden 2013 loppuun mennessä oli peritty takaisin 29,6 miljoonaa euroa aiheettomasti korvattavaksi ilmoitettuja määriä mutta takaisin perimättä oleva määrä oli kasvanut 12 miljoonasta eurosta (vuoden 2012 lopussa) lähes 17 miljoonaan euroon;

252.  toteaa, että hankkeiden osakkaat (ITER-organisaatio ja kansalliset virastot, Fusion for Europe mukaan luettuna) ovat myöntäneet, että nykyinen aikataulu ja määrärahat eivät ole realistisia, mikä on vahvistettu useissa riippumattomissa arvioinneissa kahden viime vuoden aikana (2013–2014); pyytää saada tarkistetun aikataulun ja talousarvion, jotka toimitetaan ITER-organisaation neuvostolle kesäkuussa 2015; on huolestunut ITER-ohjelman toistuvista viivästyksistä, jotka asettavat kyseenalaiseksi sen tehokkuuden ja vaikuttavuuden; on erittäin huolestunut ylimääräisistä kustannuksista, jotka ovat vaikuttaneet ohjelman kustannustehokkuuteen ja vaarantaneet muut unionin ohjelmat lähinnä tutkimuksen toimintalohkossa;

253.  pitää ilahduttavana, että ulkorajarahasto on osaltaan edistänyt yhteisvastuuta rahoituksesta; kritisoi kuitenkin sitä, että unionin tason lisäarvo jäi muilta osin vähäiseksi eikä kokonaistulosta voitu mitata, koska vastuuviranomaisten toteuttamassa seurannassa oli heikkouksia ja komission ja jäsenvaltioiden jälkiarvioinneissa vakavia puutteita;

Galileo

254.  panee merkille komission vastaukset Galileo-hankkeen toteuttamisessa aikaan saadusta edistymisestä: neljä kiertoradalla toteutettavan validointivaiheen Galileo-satelliittia laukaistiin onnistuneesti vuosina 2011 ja 2012, Galileon kiertoradalla toteutettava validointivaihe saatettiin vuonna 2014 onnistuneesti päätökseen, järjestelmän suunnittelu, tulostavoitteet ja järjestelmän toiminnan lähtökohdat vahvistettiin onnistuneesti, maan päällä toimiva infrastruktuuri, johon kuuluu useita maa-asemia eri puolilla maailmaa, on asennettu kokonaisuudessaan ensivaiheen toimintaa varten, Galileon kiertoradalla toteutettavan validointivaiheen satelliittien etsintä- ja pelastuspalveluvalmius osoitettiin onnistuneesti, kaksi satelliittia (nro 5 ja 6), jotka laukaistiin 22. elokuuta 2014 väärälle kiertoradalle, on joulukuusta 2014 lähtien vähitellen siirretty suotuisammalle kiertoradalle niiden parhaan mahdollisen käytön varmistamiseksi, ja satelliittien navigointihyötykuorman testaus on käynnissä; edellyttää saavansa tietoa näiden odottamattomien toimien aiheuttamista lisäkustannuksista;

255.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti vuonna 2013 liikenteen alalla kahdeksan tapahtumaa ja havaitsi niistä viidessä yhden tai useamman virheen; kehottaa kiinnittämään huomiota virheitä sisältävien tapahtumien osuuden kasvuun vuonna 2013 (62 prosenttia) vuoteen 2012 verrattuna (49 prosenttia) ja on huolestunut siitä, että edellisten vuosien tavoin tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastetuissa Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevissa hankkeissa useita virheitä, jotka johtuivat siitä, että julkisia hankintoja koskevia unionin ja kansallisia sääntöjä ei ollut noudatettu; panee merkille, että vuoden 2012 tapaan liikenteen ja liikkumisen pääosasto ei esittänyt myöskään vuonna 2013 julkisissa hankinnoissa esiintyneitä virheitä koskevaa varaumaa; vaatii siksi komissiota ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin tällaisten virheiden välttämiseksi vastaisuudessa; pitää äärimmäisen tärkeänä laajentaa komission avustusten ja rahoituksen saajien ennakko- ja jälkitarkastuksia, jotta unionin myöntämiä varoja ei käytetä väärin ja jotta voidaan varmistua toiminnan tuloksellisuudesta; korostaa, että vaikka rahoituskausi 2007–2013 on virallisesti ohi, koheesiorahoitukseen sovelletaan N+2-periaatetta, mikä merkitsee sitä, että monia hankkeita toteutetaan vielä tämän vuoden loppuun asti;

256.  kehottaa komissiota avoimuuden vuoksi julkaisemaan vuosittain helposti saatavilla olevan luettelon unionin osarahoittamista liikennehankkeista sekä tarkat tiedot kullekin hankkeelle myönnetyn rahoituksen määrästä; toteaa, että tähän hankeluetteloon on sisällytettävä kaikki unionin rahoituksen lähteet, kuten Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskeva ohjelma, Horisontti 2020 sekä koheesio- ja aluerahastot;

257.  kehottaa komissiota tekemään vuosittain selkoa siitä, miten asianomaisten budjettikohtien selvitysosat on otettu huomioon;

258.  muistuttaa, että kausien 2007–2013 ja 2014–2020 liikennehankkeita on rahoitettu ja rahoitetaan edelleen monista lähteistä, kuten Verkkojen Eurooppa -välineestä, koheesiorahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta; kehottaa komissiota pyrkimään suurempaan synergiaan eri rahoituslähteiden välillä, jotta unionin varat voidaan jakaa tehokkaammin;

Ympäristö ja kansanterveys

259.  pitää ympäristöä, ilmastotoimia, kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien budjettikohtien yleistä toteutusastetta vuonna 2013 tyydyttävänä; huomauttaa jälleen, että vain alle 0,5 prosenttia unionin talousarviosta käytetään kyseisiin politiikan välineisiin, ja ottaa huomioon unionin näillä aloilla luoman selvän lisäarvon ja unionin kansalaisten tuen unionin ympäristö- ja ilmastopolitiikalle sekä kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevalle politiikalle; pitää valitettavana, että prosenttiosuus on laskenut 0,5 prosenttiin, kun se oli 0,8 prosenttia vuonna 2012;

260.  panee merkille, miten tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa on käsitelty varainhoitovuonna 2013 harjoitettua ympäristö- ja terveyspolitiikkaa; toteaa huolestuneena, että molemmat toimintalohkot on sisällytetty jälleen lukuun, jossa käsitellään myös maaseudun kehittämistä ja kalastusta; arvostelee jälleen kerran tällaista toimintalohkojen yhdistämistä ja kehottaa tilintarkastustuomioistuinta muuttamaan toimintatapaansa seuraavassa vuosikertomuksessa; viittaa tässä yhteydessä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen nro 122014 ”Rahoittaako EAKR vaikuttavalla tavalla hankkeita, joilla suoraan edistetään biologista monimuotoisuutta osana vuoteen 2020 jatkuvaa, biologista monimuotoisuutta koskevaa EU:n strategiaa?”, jossa korostetaan, että komission olisi pidettävä yllä tarkkaa rekisteriä suorista ja epäsuorista menoista biologisen monimuotoisuuden alalla, Natura 2000 mukaan luettuna; kehottaa jäsenvaltioita auttamaan sitä tässä tehtävässä toimittamalla tarkkoja tietoja;

261.  toteaa tilintarkastustuomioistuimen suorittavan jäsenvaltioissa hyvin järjestelmällisesti satunnaistarkastuksia ja vahvistavan virhetason niiden perusteella; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei ilmoita, missä jäsenvaltiossa tai millä aloilla suurimmat ongelmat ovat; korostaa sen vuoksi selkeän tilivelvollisuusketjun tarvetta ja painottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien laadun suurta merkitystä;

262.  ottaa huomioon, että neljäntoista pilottihankkeen ja kuuden valmistelutoimen määrärahat olivat yhteensä 5 983 607 euroa, ja pitää toteuttamisen edistymistä tyydyttävänä; kannustaa komissiota jatkamaan pilottihankkeiden ja valmistelutoimien täytäntöönpanoa parlamentin ehdottamalla tavalla;

263.  panee merkille, että terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston vastuulla oli kansanterveysalan budjettikohtiin vuonna 2013 sisältyvien 233 928 461 euron käyttäminen ja että määrärahoista sidottiin 98,1 prosenttia, mikä on tyydyttävä osuus; ottaa huomioon, että noin 77 prosenttia kyseisestä talousarviosta on osoitettu kolmelle erillisvirastolle (Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukselle, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle (EFSA) ja Euroopan lääkevirastolle (EMA)) ja että kaikkien määrärahojen käyttöaste on ollut EMAa ja EFSAa lukuun ottamatta 100 prosenttia; toteaa, että EMAn ja EFSAn maksusitoumusmäärärahojen alikäyttö vastaa vuoden 2012 tulosta;

Kulttuuri

264.  panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2013 kauden 2007–2013 ohjelmien ja erityisesti elinikäisen oppimisen ohjelman sekä Kulttuuri-, Media- ja Youth in Action ‑ohjelmien määrärahojen käyttöaste oli 100 prosenttia; pyytää lisäämään koulutus- ja kulttuuriohjelmien määrärahoja kaudella 2014–2020; on erityisen huolissaan siitä, että hyväksyttyjen maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen epäsuhta synnytti vuoden lopulla maksumäärärahavajeen (joka oli esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman kohdalla 202 miljoonaa euroa), josta aiheutui huomattavia kielteisiä seurauksia seuraavana vuonna; pitää erittäin huolestuttavana ja valitettavana, että samankaltaiseen tilanteeseen voidaan ajautua uusissa ohjelmissa, etenkin Erasmus+ -ohjelmassa ja Luova Eurooppa -ohjelmassa, sillä tämä heikentäisi vaarallisella tavalla unionin uskottavuutta, kansalaisten luottamus unionin toimielimiin heikentyisi ja seuraukset olisivat tuhoisia ohjelmien edunsaajien kannalta;

265.  panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 1987 käynnistettyyn Erasmus-ohjelmaan on osallistunut jo yli kolme miljoonaa opiskelijaa; toteaa, että tästä unionin lippulaivaohjelmasta saadut tulokset ovat olleet alusta lähtien jatkuvasti myönteisiä ja että ohjelmalla on edistetty Euroopan yhdentymistä sekä lisätty tietoisuutta Euroopan kansalaisuudesta ja kansalaisten yhteenkuuluvuudentunnetta;

266.  panee huolestuneena merkille, että kulttuurin saatavuutta ja kulttuuritoimintaan osallistumista koskevan vuonna 2013 tehdyn Erikoiseurobarometrin nro 399 mukaan kulttuuriperinnön suojeluun ja edistämiseen osoitetaan Euroopassa huomattavasti entistä vähemmän julkisia varoja samalla, kun osallistuminen perinteiseen kulttuuritoimintaan on vähentynyt huomattavasti; katsoo näin ollen, että unionin uusia välineitä, joilla tuetaan kulttuuria koskevaa Euroopan toimintasuunnitelmaa ja joihin kuuluvat Luova Eurooppa -ohjelma, Horisontti 2020 -ohjelma ja Europeana-kulttuurifoorumi, on vahvistettava;

Toteutettavat toimenpiteet

267.  panee merkille, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston pääjohtaja esitti pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa kuluilmoitusten oikeellisuuteen liittyvän yleisen varauman (3 664 miljoonaa euroa) seitsemännestä puiteohjelmasta, vaikka hän itse odotti virheiden nettorahoitusvaikutuksen olevan 1 552 päätetyn hankkeen osalta noin 2,09 prosenttia eli lähellä olennaisuusrajaa; katsoo tällaisten varaumien tekevän moitteettoman varainhoidon käsitteen turhaksi; kehottaa siksi pääjohtajaa käyttämään vastaisuudessa varaumia eritellymmin ja kohdennetummin;

268.  kehottaa komissiota antamaan tietoa toimintalohkon takaisinperintöjä edeltävien kuulemismenettelyjen keskimääräisestä kestosta hyvissä ajoin ajatellen komission kertomusta vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyn seurannasta;

269.  pitää valitettavana, että komissio ei vieläkään lähettänyt maakohtaista luetteloa edunsaajista; edellyttää saavansa vastauksen komission kertomuksessa vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyn seurannasta;

270.  pitää myönteisenä, että komissio on vihdoin antanut esittelijälle mahdollisuuden tutustua tarkastuskertomukseen kahden ohjelman toimintamenoista (elinikäisen oppimisen ohjelma, 6,9 miljoonaa euroa, ja Youth in action -ohjelma, 1,65 miljoonaa euroa) Turkissa vuosilta 2012 ja 2013; toteaa, että kertomus toimitettiin puitesopimuksen mukaisesti; pitää havaittuja merkittäviä puutteita huolestuttavina mutta panee tyytyväisenä merkille Turkin viranomaisten toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi; pyytää komissiota arvioimaan, onko tarpeen määrätä rahoitusoikaisuja;

271.  kehottaa komissiota antamaan lisätietoa tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman menoista hyvissä ajoin ajatellen komission kertomusta vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyn seurannasta; toteaa, että vuonna 2013 ohjelman riskinalaisten maksujen määrä saattoi olla jopa 3,4 miljoonaa euroa, jolloin jäännösvirhetaso olisi 2,8 prosenttia; toteaa, että tästä tilanteesta huolimatta viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston pääjohtaja ei esittänyt varaumaa;

272.  kehottaa komissiota raportoimaan hyvissä ajoin ennen vuoden 2014 vastuuvapausmenettelyä kattavasti viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston lisääntyvästä suuntautumisesta toimintapolitiikkaan, joka sai alkunsa, kun kahden kolmasosan seitsemännen puiteohjelman toimintamenoista hallinnointi ulkoistettiin komission ulkopuolisille yksiköille;

273.  pyytää komissiota antamaan hyvissä ajoin ennen vuoden 2014 vastuuvapausmenettelyä yleisesityksen, jossa luetellaan toiminnan edistyminen tutkijoiden ja pk-yritysten kannalta seitsemännen puiteohjelman ja Horisontti 2020 -ohjelman välillä;

Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF)

274.  pitää OLAFin ja sen valvontakomitean välillä käynnissä olevia keskusteluja työjärjestelyjen valvonnasta myönteisinä ja kannustaa niitä pyrkimään yhteiseen ja tyydyttävään sopimukseen; panee merkille OLAFin toimet työjärjestelyjen täytäntöönpanemiseksi; korostaa, että kyseiset toimet eivät saisi olla kohtuuttomia, kun otetaan huomioon viraston henkilöstörajoitteet;

275.  huomauttaa, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013(47), joka on ollut voimassa 1. lokakuuta 2013 alkaen, OLAF velvoitetaan varmistamaan, että valvontakomitean sihteeristö voi työskennellä riippumattomasti (asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 johdanto-osan 40 kappale); ei ole tällä hetkellä tietoinen toimenpiteistä tämän oikeudellisen velvoitteen täytäntöönpanemiseksi; kehottaa komissiota ryhtymään välittömästi toimiin tilanteen korjaamiseksi;

276.  kehottaa OLAFia kuulemaan sen valvontakomiteaa hyvissä ajoin ennen henkilöstölle tutkintamenettelyistä annettujen ohjeiden muuttamista ja ennen tutkintapolitiikan ensisijaisten tavoitteiden asettamista;

277.  pitää valitettavana, että OLAF ei välttämättä pane täytäntöön valvontakomiteansa suosituksia eikä aina edes perustele sitä; kehottaa pääjohtajaa parantamaan yhteistyötä tässä mielessä;

278.  muistuttaa, että 31. tammikuuta 2012 OLAF käynnisti 423 tutkimusta; on huolestunut tällaisen menettelyn laillisuudesta; kehottaa OLAFin valvontakomiteaa arvioimaan näiden nopeasti käynnistettyjen 423 tutkimuksen ja niiden tulosten laillisuuden; pyytää OLAFin valvontakomiteaa arvioimaan myös tutkimusten kestoa koskevat tilastot, analysoimaan tapaushallintajärjestelmän toimintaa ja raportoimaan asiasta parlamentille;

279.   kehottaa OLAFin valvontakomiteaa arvioimaan myös tutkimusten kestoa koskevat tilastot, analysoimaan tapaushallintajärjestelmän toimintaa ja raportoimaan asiasta parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle;

280.  pyytää OLAFin antamaan vuosikertomuksessaan yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, kuinka usein tutkimuksia avataan ja päätetään;

281.  pyytää OLAFin antamaan parlamentille enemmän tietoa tapausten valintamenettelyn käytännön seikoista sekä prosessin kestosta ja sitä koskevista sisäisistä ohjeista;

Hallinto

282.  huomauttaa, että neljän viime vuoden aikana (2011–2014) kaikkiin Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston käynnistämiin menettelyihin saatiin 336 145 hakemusta, että yhden hakemuksen käsittelystä aiheutuvat kustannukset olivat keskimäärin 238 euroa ja että alle 10 prosenttia hakijoista otettiin lopulta varallaololuetteloon; vaatii säästämään unionin veronmaksajien varoja vähentämällä byrokratiaa ja pidentämällä vahvistettujen varallaololuettelojen voimassaoloaikaa ainakin kahteen vuoteen; pyytää komissiota raportoimaan asiasta kesäkuuhun 2015 mennessä;

283.  pyytää komissiota ilmoittamaan parlamentille korkeimmat komission virkamiehille vuonna 2013 maksetut eläkkeet;

284.  on huolestunut tilintarkastustuomioistuimen havainnosta, että heikosti suoriutuvan henkilöstön kohtelua koskevia määräyksiä käytetään vain harvoin; kehottaa komissiota noudattamaan täysin henkilöstösääntöjä;

285.  pyytää tietoja henkilöstötaulukon ulkopuolisesta henkilöstöstä ja henkilöstökustannuksista, jotka rahoitetaan muista otsakkeista kuin ”hallinto”; pitää valitettavana, että budjettivallan käyttäjälle ei toimiteta konsolidoituja tietoja komission tällaisen henkilöstön kokonaismäärästä eikä siihen liittyvistä henkilöstökustannuksista;

286.  palauttaa mieliin, että neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 723/2004(48) liitteessä 1.A otettiin käyttöön kaksi uutta palkkaluokkaa, AD13 ja AD14, joihin voidaan ottaa henkilöstöä ilman hallintoon liittyviä velvollisuuksia, mikä oli aiemmin rajoitettu koskemaan palkkaluokkaa A4 (joka vastaa palkkaluokkaa A12); kehottaa komissiota ajantasaistamaan vuoden 2011 kertomusta urarakenteiden vastaavuudesta ja raportoimaan vuonna 2013 aiheutuneista henkilöstömenoista, jotka johtuvat palkkaluokkiin AD13 ja AD14 kuuluvasta henkilöstöstä, jolla ei ole hallintotehtäviä;

287.  pyytää komissiota antamaan tietoa kaikkien henkilöstöään koskevien sosiaali-, urheilu- ja kulttuuritoimien rahoittamisesta ja pyytää sisällyttämään tietoihin kyseisistä toimista tuloksellisuudelle sekä ulkomailla asuvien virkamiesten ja heidän perheidensä kotoutumiselle koituneet hyödyt;

288.  pyytää komissiota raportoimaan sitä koskevan vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyn seurantakertomuksessa joustavan työajan käytöstä;

289.  on huolestunut palkkaluokissa AD13–AD16 olevien korkeiden virkamiesten määrän huomattavasta kasvusta; katsoo, että tästä aiheutuu riski unionin maineelle, sillä on vaikea selittää, että ylityöt eivät sisälly näin korkeisiin palkkoihin;

290.  panee merkille, että erot unionin toimielimissä ja kansallisissa hallinnoissa työskentelevien virkamiesten palkkatasossa ovat edelleen suuret, mikä johtaa muun muassa vähäiseen liikkuvuuteen unionin ja jäsenvaltioiden välillä; kehottaa komissiota suorittamaan perusteellisen tutkimuksen kyseisten erojen syistä ja laatimaan pitkän aikavälin strategian niiden vähentämiseksi kiinnittäen erityistä huomiota erilaisiin korvauksiin (perhelisä, ulkomaankorvaus sekä asettautumis- ja uudelleenasettautumiskorvaus), vuosilomaan, vapaapäiviin, matkustuspäiviin ja ylityökorvauksiin;

291.  huomauttaa, että komission pääsihteeristö on antanut tiedonannon, joka koskee parlamentin kysymyksiin annettavien vastausten rajoittamista ja jossa vastausten pituus rajoitetaan 20 riviin; vaatii, että komission jäsenet kantavat poliittisen vastuunsa eivätkä anna pääsihteeristönsä enää rajoittaa antamiaan vastauksia;

292.  on huolestunut väärinkäytösten paljastajille tarjottavasta suojasta ja kehottaa komissiota varmistamaan, että heidän oikeuksiaan kunnioitetaan täysimääräisesti;

293.  huomauttaa, että kansalaisjärjestöt saivat vuonna 2013 lähes 9 miljoonaa euroa ympäristöasioiden pääosastolta, lähes 4 miljoonaa euroa terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosastolta ja 5,7 miljoonaa euroa työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosastolta; panee merkille komission tehtävien pysyvän ulkoistamisen; pyytää komissiota esittämään parlamentille kyseisten kansalaisjärjestöjen kautta ohjattujen varojen tuottaman lisäarvon;

294.  pyytää, että komissio myöntäisi vastaisuudessa alle kaksi vuotta toimessaan olleille komission jäsenille siirtymäkauden korvausta vain sellaisen ajan, joka ei ylitä heidän komission jäsenen toimikautensa kestoa;

295.  katsoo, että kriisin ja yleisten budjettileikkausten aikana unionin toimielimen tilojen ulkopuolella toimielinten henkilöstölle järjestettyjen tilaisuuksien (”away days”) kustannuksia olisi karsittava ja tilaisuudet olisi järjestettävä mahdollisuuksien mukaan toimielinten omissa tiloissa, sillä kyseisten tilaisuuksien tuoma lisäarvo ei ole riittävä peruste näin korkeille kustannuksille;

296.  ilmaisee huolensa siitä, että komission vastuutehtävissä ei ole naisia; kehottaa komissiota toteuttamaan etenkin johtotehtäviä koskevan yhdenvertaisten mahdollisuuksien suunnitelman, jotta tämä epätasapaino saataisiin nopeasti korjattua;

Unionin talousarviosta rahoitetun toiminnan tuloksellisuus

297.  toteaa tilintarkastustuomioistuimen havainneen jonkin verran edistymistä(49) mutta pitää valitettavana, että siitä huolimatta SEUT-sopimuksen 318 artiklan mukaisesti annettu neljäs arviointikertomus ei vielä ole hyödyllinen väline vastuuvapauden myöntämisessä, vaikka SEUT-sopimuksen mukaan sen pitäisi olla osa aineistoa parlamentin myöntäessä vuosittain vastuuvapauden komissiolle talousarvion toteuttamisesta; toteaa huolestuneena, että unionin talousarviolle on suuri ongelma, että tuloksellisuuteen ei keskitytä;

298.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin toteaa vuoden 2013 kertomuksessaan, että valitessaan yhteishallinnoinnin piiriin kuuluvia hankkeita jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti kiinnittäneet huomiota siihen, että saatavilla olevat unionin varat saadaan käytettyä, eivätkä hankkeilta odotettuun tuloksellisuuteen; toivoo tämän kannustimen suunnan kääntämistä ja siirtymistä hyvään tuloskulttuuriin ja vaatii siksi kutsumaan koolle unionin talousarvion tuloksellisuutta käsittelevän riippumattoman korkean tason työryhmän (johon kuuluu myös tutkijoita) antamaan suosituksia kannustimien rakenteellisesta kohdentamisesta varainkäytön sijasta hyviin tuloksiin unionin tason lisäarvoa koskevan arvioinnin perusteella sääntöjä noudattaen; katsoo, että kyseisen korkean tason työryhmän havaintojen olisi oltava käytettävissä hyvissä ajoin ennen nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia ja niitä olisi käytettävä perustana uuden monivuotisen rahoituskehyksen kattamaa ohjelmakautta varten;

299.  pyytää jälleen kerran, että komission pääosastot määrittelisivät hallintosuunnitelmassaan pienen määrän yksinkertaisia tavoitteita, jotka ovat merkityksellisyyden, vertailukelpoisuuden ja luotettavuuden suhteen tilintarkastustuomioistuimen vaatimusten mukaisia ja jotka liittyvät Eurooppa 2020 -strategian keskeisiin tavoitteisiin, että ne raportoisivat kyseisten tavoitteiden saavuttamisesta vuotuisessa toimintakertomuksessaan luvussa ”Toimintapolitiikan tavoitteiden saavuttaminen” ja että komissio hyväksyisi niiden perusteella unionin varoja koskevan arviointikertomuksen SEUT-sopimuksen 318 artiklan mukaisesti;

300.  pyytää komissiota sisällyttämään seuraaviin SEUT-sopimuksen 318 artiklan mukaisesti annettaviin arviointikertomuksiin analyysin komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin parlamentin täysistunnossa 26. marraskuuta 2014 ilmoittaman 315 miljardin euron investointisuunnitelman tehokkuudesta, vaikuttavuudesta ja sen avulla saavutetuista tuloksista kasvun ja työpaikkojen alalla;

301.  pyytää komissiota sisällyttämään seuraavaan SEUT-sopimuksen 318 artiklan mukaisesti annettavaan arviointikertomukseen yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa laaditun analyysin Eurooppa-neuvoston kokouksessaan 28. ja 29. kesäkuuta 2012 hyväksymän 120 miljardin euron kasvu- ja työllisyyssopimuksen tehokkuudesta, vaikuttavuudesta ja sen avulla saavutetuista tuloksista;

302.  on ehdottomasti sitä mieltä, että puheenjohtaja Jean Claude Junckerin johdolla toimivan komission sisäisessä rakenteessa olisi otettava huomioon, että unionin kasvu- ja työllisyysstrategia ei perustu kunkin yksittäisen pääosaston toteuttamiin toimiin vaan siihen kuuluu seitsemän laaja-alaista lippulaivahanketta, joita kutakin toteuttavat useat pääosastot; katsoo, että komission sisällä näin ollen ehdottomasti tarvittava koordinointi ja yhteistyö ei saisi luoda uusia byrokratian ja hallinnollisten rasitteiden muotoja;

303.  kehottaa komissiota hallinnoimaan talousarviota siten, että sellaisten pääosastojen kesken, joiden toimialat ovat samankaltaiset tai lähes identtiset, ei ole temaattisia päällekkäisyyksiä eikä kaksinkertaista työtä;

304.  katsoo, että kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointia koskevan mallia/ajatusta olisi sovellettava kaikkiin rahoitustuen muotoihin, ei yksin komission menojen yhteydessä vaan kaikissa unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa; katsoo, että menoja, jotka eivät ole vaikutustenarviointitutkimuksen tai -analyysin mukaisia, ei pidä hyväksyä ja sallia;

305.  pyytää komissiota toimittamaan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle syyskuuhun 2015 mennessä kattavan kertomuksen komission toiminnasta, jolla kansalaisia kannustetaan paljastamaan epäkohtia;

Toimeenpanovirastot

306.  pitää valitettavana, että Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä annetun tarkastuskertomuksen(50) mukaan virasto ei kohdista tyydyttäviä ennakkotarkastuksia sen toimitiloihin liittyviin maksuihin, jotka on suoritettu isännöitsijän toimittamien laskujen perusteella, minkä vuoksi virasto maksoi vuonna 2013 aiheettomasti 113 513 euroa arvonlisäveroa eikä perinyt sitä takaisin; toteaa, että useimmat asiaan liittyvistä sopimuksista, laskuista ja tositteista eivät olleet viraston hallussa; panee merkille siirtojen suuren määrän osastossa 2 (27 prosenttia eli 666 119 euroa) ja toteaa sen herättävän kysymyksiä toimeenpanoviraston varainhoidon moitteettomuudesta;

Tupakan salakuljetus

307.  palauttaa mieliin, että komissiota koskevaan vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyyn liittyvässä päätöslauselmassa parlamentti vaatii neljän tupakkayhtiön (Philip Morris International Cooperation Inc. (PMI), Japan Tobacco International Cooperation, British American Tobacco Cooperation ja Imperial Tobacco Cooperation) kanssa tehtyjen nykyisten sopimusten arviointia; toteaa, että asiassa suljetuin ovin järjestetyn kuulemistilaisuuden aikana komissio sitoutui esittämään toukokuuhun 2015 mennessä PMI:n kanssa tehdystä ja pian umpeutuvasta sopimuksesta saatujen kokemusten arvioinnin.

10.2.2015

ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

2014/2075(DEC)

Esittelijä: Anneli Jäätteenmäki

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee tyytyväisenä merkille, että otsakkeen 4 olennaisten virheiden määrä laski huomattavasti varainhoitovuonna 2013; kannattaa kaikkia otsaketta 4 koskevia suosituksia, joita Euroopan tilintarkastustuomioistuin esitti vuosikertomuksessaan; panee huolestuneena merkille, että hyväksyttyjen menojen virhetaso oli edelleen olennainen; panee kuitenkin merkille, että vaikka kaikkein virhealtteimman alan menot kasvoivat, unionin talousarvion olennainen virhetaso on yleisesti ottaen laskenut;

2.  kehottaa käyttämään vaikuttavasti kaikkia kolmansien maiden kanssa tehtyihin sopimuksiin sisältyviä toimia unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja vahinkojen käsittelemiseksi ja kehottaa vahvistamaan tarvittaessa vaikuttavampia toimia;

3.  kehottaa luomaan vaikuttavia mekanismeja unionin ja kolmansien maiden välisten sopimusten vaikutusten jälki- ja ennakkoarviointeja varten;

4.  panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, jonka mukaan komissio on validoinut merkittäviä IPA-menoja, vaikka sillä ei ollut todentavia asiakirjoja; tukee tilintarkastustuomioistuimen suositusta siitä, että vastaavien virheiden välttämiseksi tulevaisuudessa komission ja laajentumisasioiden pääosaston on varmistettava, että menojen selvittämiseksi otetaan käyttö uusi järjestelmä, jossa selvitys tehtäisiin aiheutuneiden menojen perusteella, mikä on nykyisin tavanomainen toimintatapa muissa toimielimissä;

5.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut EuropeAidin järjestelmät ja arvioinut ne ainoastaan osittain vaikuttaviksi; kehottaa EuropeAidia parantamaan järjestelmiensä laatua tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti; panee kuitenkin merkille, että EuropeAidin olennaisten virheiden määrä oli alhaisempi kuin vuonna 2012;

6.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio on edistynyt kaikkien YUTP:n operaatioiden hyväksymisessä ns. kuuden pilarin arviointien mukaisesti ja että komission mukaan neljän suurimman operaation on määrä täyttää vaatimukset lähitulevaisuudessa; korostaa, että komission on hyväksyttävä kaikki operaatiot tilintarkastustuomioistuimen suosituksen mukaisesti;

7.  panee erittäin huolestuneena merkille EULEX KOSOVO -operaatiota koskevat vakavat korruptioväitteet ja toteaa, että jos niiden paikkansapitävyys vahvistetaan, unionin maineen ja sen oikeusvaltion periaatteen alalla uudistuksia toteuttaville valtioille antaman avun vilpittömyys joutuvat kyseenalaiseksi; on erityisen huolestunut myös siitä, miten näitä korruptioväitteitä on käsitelty, sekä Euroopan ulkosuhdehallinnon hitaasta reagoinnista; panee merkille EULEX-operaatiota koskevan tutkimuksen käynnistämisen; odottaa saavansa tietoja tutkimuksen tuloksista mahdollisimman pian ja korostaa, että korruptiota ei pidä suvaita lainkaan ja että saaduista kokemuksista on otettava opiksi;

8.  pitää valitettavana YTPP-operaatioiden keskeisten välineiden ja palveluiden hankinnassa tapahtuneita pitkiä viivästyksiä ja niistä operaatioiden toteutukselle aiheutuneita kielteisiä vaikutuksia; palauttaa mieliin, että vuoden 2012 erityiskertomuksessaan unionin tuesta Kosovolle tilintarkastustuomioistuin arvosteli tätä tehottomuutta ja päätteli, että varainhoitoasetuksessa vahvistettuja hankintasääntöjä ”ei ole suunniteltu … YTPP-operaatioihin, joissa nopeat ja joustavat toimet ovat joskus tarpeen”; kehottaa komissiota harkitsemaan asiaa koskevien sääntöjen muuttamista;

9.  katsoo, että komission olisi otettava käyttöön delegoiduilla säädöksillä varainhoitoasetuksen 210 artiklan mukaisesti erityiset hankintasäännöt YTPP:n mukaisia kriisinhallintatoimia varten, jotta voidaan helpottaa operaatioiden nopeaa ja joustavaa toteuttamista; palauttaa mieliin, että varainhoitoasetuksen 190 artiklan 4 kohdassa säädetään jo humanitaarista apua koskeviin ulkoisiin toimiin liittyviä hankintoja koskevasta poikkeuksesta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

9.2.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

47

4

8

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Francisco Assis, Petras Auštrevičius, Amjad Bashir, Goffredo Maria Bettini, Mario Borghezio, Elmar Brok, Klaus Buchner, James Carver, Fabio Massimo Castaldo, Lorenzo Cesa, Aymeric Chauprade, Javier Couso Permuy, Andi Cristea, Arnaud Danjean, Marcel de Graaff, Georgios Epitideios, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Michael Gahler, Richard Howitt, Sandra Kalniete, Manolis Kefalogiannis, Tunne Kelam, Janusz Korwin-Mikke, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Ilhan Kyuchyuk, Arne Lietz, Barbara Lochbihler, Ramona Nicole Mănescu, David McAllister, Jean-Luc Mélenchon, Tamás Meszerics, Francisco José Millán Mon, Javier Nart, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Alojz Peterle, Tonino Picula, Kati Piri, Andrej Plenković, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Alyn Smith, Charles Tannock, Eleni Theocharous, László Tőkés, Ivo Vajgl, Elena Valenciano, Hilde Vautmans

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Angel Dzhambazki, Mariya Gabriel, Antonio López-Istúriz White, David Martin, Igor Šoltes

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Viorica Dăncilă, Doru-Claudian Frunzulică, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Beatrix von Storch

22.1.2015

KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2014/2075(DEC))

Valmistelija: Linda McAvan

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   pitää myönteisenä, että vastuuvapausprosessissa pannaan entistä enemmän painoa tuloksellisuuden parantamiselle, jotta unionin verovarat voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti; kannustaakin komissiota tehostamaan ponnistelujaan arviointivaihetta koskevan palautteen kehittämiseksi, jotta unionin tukea koskevaa päätöksentekoa, tuen suunnittelua ja sen toteutusta voitaisiin parantaa entisestään aiemmista käytännöistä ja arviointien perusteella annetuista suosituksista saatujen kokemusten perusteella;

2.   toteaa erittäin huolestuneena, että vuonna 2013 kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston (DEVCO) hallinnoimissa maksumäärärahoissa oli 293 miljoonan euron vaje, ja koska tarpeelliset lisäykset hyväksyttiin myöhäisessä vaiheessa, vaikutus siirtyi seuraavalle vuodelle, joten vuoden 2014 jo ennestään niukkoihin maksumäärärahoihin kohdistui lisää paineita;

3.   panee huolestuneena merkille, että unionin kansainväliset sitoumukset, sen kunnianhimoiset poliittiset tavoitteet ja uudet välineet (kuten vuoden 2015 jälkeinen kehitysohjelma ja ulkoiset rahoitusvälineet vuosiksi 2014–2020) ovat entistä enemmän ristiriidassa sen kanssa, että unioni ei kykene noudattamaan kansainvälisten kumppaniensa ja muiden elinten kanssa tekemiään erityisesti humanitaariseen apuun liittyviä sitoumuksia, koska sillä ei ole käytettävissä riittävästi maksumäärärahoja;

4.   katsoo, että tilanne vaarantaa vakavasti unionin poliittisen uskottavuuden ja maineen maailman suurimpana avunantajana ja saattaa olla lisäksi uhka kumppanimaiden julkisille talouksille, koska niiden talousarvioihin jää rahoitusvajeita; pelkää, että nämä epäkohdat saattavat paljastua vuonna 2015, kun virallinen kehitysapu jää vuoden lopussa huomattavasti alle yhteisen tavoitteen, joka on 0,7 prosenttia unionin bruttokansantulosta;

5.   korostaa, että vuosi 2013 oli toinen peräkkäinen vuosi, jolloin unionin talousarvion humanitaarisen avun maksusitoumukset ylittivät 1,3 miljardia euroa, ja toteaa, että taustalla olivat lukuisat humanitaariset kriisit, joista aiheutui valtavaa inhimillistä kärsimystä; pitää valitettavana, että maksumäärärahojen puutteen vuoksi humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston (ECHO) toiminta vaikeutui tänä kriisivuonna ja että sen jatkuvuus voitiin taata ainoastaan siirtämällä maksumääräaikoja, minkä vuoksi vuoden lopussa siirrettiin 160 miljoonaa euroa seuraavalle vuodelle viivästyneinä maksuina; pyytää neuvostoa noudattamaan Euroopan parlamentin kanssa sovittua maksusuunnitelmaa;

6.   panee huolestuneena merkille, että tilapäiset toimet ovat jo tahranneet unionin mainetta, ja pitää ristiriitaisena, että samalla kun globaalien humanitaaristen kriisien määrä on viime vuosina lisääntynyt ja unioni on joutunut lisäämään toimiaan (joihin kuuluu muun muassa hätäavun koordinointikeskuksen avaaminen toukokuussa 2013) selvitäkseen näistä äkillisistä kriiseistä kunnialla, maksumäärärahoja ei ole käytössä riittävästi; pitää hälyttävänä, että tilanne saattaa vuoden 2014 aikana pahentua entisestään, ellei tarkoitukseen osoiteta lisää määrärahoja;

7.   panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan ulkoisiin toimiin liittyvien maksujen todennäköisin virhetaso on alentunut (vuonna 2012 se oli 3,3 prosenttia ja vuonna 2013 se oli 2,6 prosenttia); pitää kuitenkin valitettavana, että tämä määrä ylittää edelleen olennaisuusrajan, minkä johdosta EuropeAid-yhteistyötoimiston pääjohtaja on esittänyt varauman ja parlamentin on kiinnitettävä edelleen tarkkaan huomiota ulkoisten toimien maksuihin liittyviin virheisiin ja komission on toteutettava tältä osin välittömiä jatkotoimia;

8.   odottaa ensimmäisiä tuloksia kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston toukokuussa 2013 hyväksymästä toimintasuunnitelmasta, joka koski sen valvontajärjestelmien täytäntöönpanon parantamista; vaatii kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa nopeuttamaan etenkin perintämääräystensä hallinnointia (vuoden 2013 lopussa oli edelleen maksamatta 310 miljoonaa euroa yhteensä 550 miljoonan euron suuruisesta takaisin perittävästä määrästä);

9.   panee tyytyväisenä merkille, että humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston jäännösvirhetaso on pysynyt olennaisuusrajan alapuolella useana peräkkäisenä vuotena (vuonna 2013 se oli 1,55 prosenttia);

10. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen EU:n antamasta kunnostusavusta Haitin maanjäristyksen jälkeen(51) ja yhtyy siinä annettuihin suosituksiin, erityisesti suositukseen, joka koskee kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston ja humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston yhteistä strategiaa, jolla varmistettaisiin niiden toimien vaikuttavampi niveltäminen ja synergia, ja vaatii komissiota panemaan nämä suositukset täytäntöön kaikissa meneillään olevissa ja tulevissa operaatioissaan, joita se toteuttaa katastrofien jälkeisissä tai epävakaissa tilanteissa; pyytää komissiota tiedottamaan lainsäädäntövallan käyttäjille mahdollisista talousarvioon liittyvistä tai oikeudellisista rajoitteista, jotka estivät Haitin maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakentamiseen osoitetun EU:n tuen tehokkaan täytäntöönpanon;

11. panee merkille, että innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöä, etenkin avustusten ja lainojen yhdistämistä, edistettiin vuonna 2013 edelleen osoittamalla lähes 400 miljoonaa euroa unionin tukea kaikkiin alueellisiin rahoitusta yhdistäviin välineisiin(52) ja että tästä määrästä 55 prosenttia osoitettiin energia-alalle ja eritoten 52 investointihankkeeseen, joiden yhteenlaskettu arvo oli 7,2 miljardia euroa;

12. panee huolestuneena merkille, että energia-alalla rahoituslähteitä yhdistetään lähinnä suurissa hankkeissa ja paikallisiin energiaratkaisuihin pannaan vähemmän painoa; vaatii, ettei unioni käytä ylhäältä alas -lähestymistapaa energiainfrastruktuurin kehittämisessä, jotta varmistettaisiin energian yleinen saatavuus vuoteen 2030 mennessä, ottaen huomioon, että laajat infrastruktuurit eivät välttämättä sovi asianomaisen maan taloudellisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin ja että niillä ei varmisteta köyhien energiansaantia, johon pienet, hajautetut ja verkon ulkopuolella olevat energialähteet soveltuvat tavallisesti paremmin ja jossa ne ovat tehokkaampia;

13. tähdentää, että rahoituslähteiden yhdistämistä koskevassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 16/2014 todetaan, että lähes puolessa tarkastetuista hankkeista ei ollut riittävästi näyttöä siitä, että avustukset olivat tarpeen, ja useissa tällaisissa tapauksissa vaikutti siltä, että investoinnit olisi voitu tehdä ilman unionin tukea; korostaa myös, että yhdistäminen on johtanut velkakuplaan joissakin kolmannen maailman maissa, etenkin Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa ja Karibian alueen maissa, joilla on vain vähän tuloja velkansa hoitamiseen; toteaa, että komissio on ilmaissut haluavansa laajentaa rahoituslähteiden yhdistämistä huomattavasti tulevina vuosina, ja kehottaa sitä näin ollen panemaan täytäntöön suositukset, joita tilintarkastustuomioistuin esitti rahoituslähteiden yhdistämistä koskevassa erityiskertomuksessaan, sekä arvioimaan lainojen ja avustusten yhdistämismekanismia erityisesti kehityksen ja rahoituksen täydentävyyden, avoimuuden ja tilivelvollisuuden osalta;

14. muistuttaa, että unionin rahoituslähteiden yhdistämistä ei saisi missään nimessä käyttää tekosyynä virallisen kehitysavun vähentämiselle; panee tyytyväisenä merkille, että parlamentti osallistui ulkoisen yhteistyön rahoituslähteiden yhdistämistä koskevaan unionin laajuiseen foorumiin, jossa laadittiin suosituksia ja ohjeita, jotta yhdistämisoperaatioiden avulla toimitetun unionin avun vaikuttavuutta voitaisiin parantaa entisestään ottaen huomioon kansainvälisesti sovitut tavoitteet avun tuloksellisuudesta ja etenkin omavastuullisuutta, yhteensovittamista, yhdenmukaistamista ja keskinäistä vastuuvelvollisuutta koskevat perusperiaatteet; suosittelee erityisesti, että parlamentille olisi tiedotettava asianmukaisesti yhdistelmävälineillä rahoitetuista hanke-ehdotuksista ennen kuin toimiva johto tekee niistä päätöksiä, koska rahoituslähteiden yhdistäminen antaa mahdollisuuden tukea unionin suuryritysten toimia ulkomailla, mikä poikkeaa kehitystavoitteista; muistuttaa, että yhdistelmärahoitettujen hankkeiden olisi todella edistettävä köyhyyden vähentämistä ja niiden olisi oltava kehitystoimien tuloksellisuutta koskevien periaatteiden mukaisia; kehottaa tilintarkastustuomioistuimen suosituksen(53) mukaisesti komissiota käyttämään yhdistelmärahoitusta vain, jos siitä saadaan todellista lisäarvoa;

15. panee merkille, että vuonna 2013 budjettituki oli edelleen tärkeä unionin kehityspolitiikan täytäntöönpanon tukimuoto ja että sen osuus kaikista sitoumuksista oli 27,3 prosenttia; toteaa tyytyväisenä, että ilmeisesti budjettituen ohjauskomitean perustaminen ja budjettitukea koskevan politiikan uudistaminen(54) 1. tammikuuta 2013 alkaen ovat vaikuttaneet myönteisesti kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston toteuttamiin budjettitukeen liittyviin maksutapahtumiin vuonna 2013;

16. panee huolestuneena merkille, että vuonna 2013 ei täytetty yhtäkään tarkastusjärjestelmien vaikuttavuuteen liittyvistä keskeisistä tulosindikaattoreista; toteaa huolestuneena, että komission ulkoisten tarkastajien tehtäväksi antamista rahoitustarkastuksista yhä pienempi osuus sai huomautuksia sisältämättömän tarkastuslausunnon (vuonna 2012 osuus oli 53 prosenttia, vuonna 2013 se laski 44 prosenttiin); kannustaa kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet parantaakseen tarkastusjärjestelmiensä laatua ja vaikuttavuutta etenkin tietojen koodauksen ja tarkastussuunnitelmien toteutuksen osalta;

17. kiirehtii kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa vähentämään komission sisäisen tarkastuksen, oman sisäisen tarkastuksensa ja tilintarkastustuomioistuimen esittämien sellaisten kriittisten ja erittäin tärkeiden suositusten määrää, joiden toteutus oli vielä kesken kuuden kuukauden kuluttua alkuperäisestä määräajasta(55), jotta päästään alle tavoitearvon (15 prosenttia) vuoden 2014 loppuun mennessä;

18. odottaa yksityiskohtaisia tuloksia päätoimipaikkojen työkuormitusta koskevasta arvioinnista, jonka perusteella toteutetaan vuosien 2014–2017 henkilöstöleikkaukset; on huolissaan siitä, että keskeisten tulosindikaattoreiden saavuttamatta jättämisen tärkeimmiksi syiksi ilmoitettiin edustustoissa toistuvasti henkilöstön vähyys ja virkojen poistaminen(56) ja että sisäisen tarkastuksen standardeista vähiten vaikuttavin oli edelleen "Henkilöstön työtehtäviin osoittaminen ja liikkuvuus"(57); kehottaa komissiota varmistamaan, että henkilöstön määrän vähentäminen ei vaikuta kielteisesti maksutapahtumia koskevien virheiden määrään, rahoitukseen liittyviin riskeihin, maksuaikojen pituuteen, tarkastettavien hankkeiden määrään ja henkilöstön tyytyväisyyteen;

19. ottaa huomioon kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston ilmoittaman yhteisen tavoitteen vähentää hallinnoitavien sopimusten määrää ja on huolissaan tavoitteen vaikutuksesta, koska sen vuoksi toimintoja on vähemmän, mutta ne ovat laaja-alaisia ja pienten ja paikallisten kansalaisjärjestöjen asema huonontuu selvästi, vaikka niistä voisi olla merkittävää suhteellista etua niiden erikoistumisen ja paikallisen asiantuntemuksen vuoksi; pitää tätä lyhytnäköisenä toimintana ja arvelee unionin kehityspolitiikan vaikuttavuuden vaarantuvan, jos täytäntöönpanokumppaneiden monimuotoisuus ja erikoistuneisuus kaventuvat.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

21.1.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Louis Aliot, Beatriz Becerra Basterrechea, Kostas Chrysogonos, Nirj Deva, Doru-Claudian Frunzulică, Nathan Gill, Heidi Hautala, Maria Heubuch, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Linda McAvan, Norbert Neuser, Maurice Ponga, Cristian Dan Preda, Lola Sánchez Caldentey, Elly Schlein, György Schöpflin, Pedro Silva Pereira, Davor Ivo Stier, Paavo Väyrynen, Bogdan Brunon Wenta, Rainer Wieland, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Seb Dance, Louis-Joseph Manscour

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Rosa D’Amato

23.1.2015

KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2014/2075(DEC))

Valmistelija: Reimer Böge

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, jonka mukaan unionin omaa hallintoa lukuun ottamatta varainhoitovuonna 2013 kaikkien maksujen virhetaso oli olennainen;

2.   pitää valitettavana, että 29 prosentissa ulkosuhteiden, unionin ulkopuolelle suunnatun tuen ja laajentumisasioiden alalla tarkastetuista toimista ilmeni virheitä eikä yhtäkään virheistä ollut havaittu komission tarkastuksissa; on kuitenkin tyytyväinen siihen, että todennäköisin virhetaso, 3,3 prosenttia vuonna 2012, laski 2,6 prosenttiin vuonna 2013, mutta korostaa, että parantamisen varaa on vielä;

3.   huomauttaa, että 86 prosenttia ulkosuhteiden, unionin ulkopuolelle suunnatun tuen ja laajentumisasioiden alan todennäköisimmistä virheistä johtui siitä, että menettelyjä ei noudatettu, menot eivät olleet tukikelpoisia tai velvoitteita lyötiin laimin;

4.   kehottaa kiinnittämään huomiota tarpeeseen varmistaa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun asianmukainen valvonta ja tarkastukset;

5.   pitää valitettavana, että komissio ei ole arvioinut asianmukaisesti etuuskohtelukauppaa koskevien sopimusten kaikkia taloudellisia vaikutuksia; suosittelee painokkaasti, että komissio ottaisi huomioon tilintarkastustuomioistuimen suositukset ja puuttuisi puutteisiin myös ennakko- ja jälkiarvioinneissa, tilintarkastustuomioistuimen otokseen valikoituneiden jäsenvaltioiden viranomaisten toteuttamissa tullitarkastuksissa sekä sen varmistamisessa, että jäsenvaltiot parantavat riskinhallintajärjestelmiensä ja tarkastusstrategiansa vaikuttavuutta, jotta saadaan vähennettyä unionin talousarvioon kohdistuvia tappioita; vaatii, että näiden arviointien on oltava sekä avoimia että helposti ymmärrettäviä;

6.   panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, että vaikka myös myönteistä kehitystä on ollut, yleinen tullietuusjärjestelmä ei ole vielä kaikilta osin saavuttanut suunniteltuja tavoitteita; toteaa myös, että järjestelmä on ollut voimassa vasta lyhyen aikaa;

7.   korostaa, että kauppaa tukevan avun strategian yhteydessä unionin varoja on käytettävä vaikuttavasti ja voimassa olevien sääntöjen ja määräysten mukaisesti sekä siten, että edunsaajat pyritään ottamaan paremmin mukaan sääntöihin pohjautuvaan maailmankauppajärjestelmään;

8.   korostaa, että kauppasopimusten arviointi ja valvonta eivät liity pelkästään talousarvioon vaan ovat tärkeitä myös siksi, että kumppanit saadaan pitämään kiinni ihmisoikeuksiin, työelämän normeihin ja ympäristövaatimuksiin liittyvistä sitoumuksistaan;

9.   pyytää huolehtimaan siitä, että erilaisia toimintoja, joilla tuetaan unionin pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä sekä niiden pääsyä kolmansien maiden markkinoille, valvotaan riittävän hyvin; muistuttaa, että on syytä arvioida kolmansissa maissa toimivien unionin yrityskeskusten, kansallisten yrityskeskusten ja kauppakamareiden vaikuttavuutta sekä etsiä keinoja parantaa niiden välistä koordinaatiota.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

22.1.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

6

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

William (The Earl of) Dartmouth, Maria Arena, Tiziana Beghin, David Borrelli, David Campbell Bannerman, Daniel Caspary, Salvatore Cicu, Christofer Fjellner, Yannick Jadot, Ska Keller, Jude Kirton-Darling, Gabrielius Landsbergis, Bernd Lange, Marine Le Pen, David Martin, Emmanuel Maurel, Emma McClarkin, Anne-Marie Mineur, Alessia Maria Mosca, Artis Pabriks, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Matteo Salvini, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Joachim Starbatty, Adam Szejnfeld, Iuliu Winkler, Jan Zahradil

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Goffredo Maria Bettini, Reimer Böge, Victor Boștinaru, Klaus Buchner, Dita Charanzová, Sajjad Karim, Fernando Ruas, Ramon Tremosa i Balcells, Jarosław Wałęsa

30.1.2015

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2014/2075(DEC))

Valmistelija: Marian Harkin

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan vuonna 2013 työllisyyden ja sosiaaliasioiden alan arvioitu virhetaso oli hieman laskenut, ja toteaa virhetason olleen 3,1 prosenttia, kun se oli edellisenä vuonna ollut 3,2 prosenttia; toteaa, että virhetaso oli yhä kaikkien toimintalohkojen toiseksi alhaisin, ja vaatii alentamaan sitä edelleen tulevina vuosina;

2.  korostaa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) merkitystä keskeisenä politiikan välineenä, jonka avulla toteutetaan työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa; panee merkille, että ESR:n menot olivat noin 98 prosenttia toimintalohkon menoista vuonna 2013;

3.  huomauttaa, että neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006(58) mukaisesti ESR:stä myönnettyjä varoja ei saa käyttää työpaikkojen siirtämiseen jäsenvaltiosta toiseen; vaatii, että komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat asianmukaiset tarkastukset sen varmistamiseksi, ettei unionin varoja käytetä tällä tavalla väärin;

4.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautukset toimintalohkon menojen sääntöjenmukaisuuteen kohdistuvista suurimmista riskeistä, muun muassa sen, että investoinnit inhimillisiin voimavaroihin ovat luonteeltaan aineettomia, toimien kirjo on laaja ja hankkeiden toteuttamisessa on mukana lukuisia kumppaneita, jotka usein ovat pieniä; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti komission toteuttamiin riskejä lieventäviin toimiin, joihin kuuluu sekä ennalta ehkäiseviä että korjaavia toimia ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston toimittamia riskiperusteisia tarkastuksia; on tyytyväinen siihen, että jäsenvaltiot käyttävät yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, jotka vähentävät edunsaajien hallinnollista rasitusta ja ovat vähemmän virhealttiita; pyytää komissiota kannustamaan jäsenvaltioita olemaan soveltamatta ESR-hankkeisiin tiukempia sääntöjä kuin kansallisesti rahoitettuihin hankkeisiin;

5.  kehottaa komissiota varmistamaan, että rakennerahastojen hallinnoinnista vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset puuttuvat siihen ongelmaan, että EU-hankkeiden yhteydessä henkilöstökustannukset veloitetaan korkeamman taksan mukaan kuin kansallisesti rahoitettujen hankkeiden yhteydessä;

6.  katsoo, että jäsenvaltioiden on pyrittävä käyttämään unionin varat siten, että ESR:n tulokset ja tavoitteet saavutetaan, eikä erityisesti tukikelpoisuuskauden loppupuolella saisi vaarantaa vaikuttavien kontrollien johdonmukaista soveltamista, sillä muutoin voi käydä niin, ettei sääntöjen rikkomista havaita ja että rahoitetaan hankkeita, jotka ovat liian kalliita ja heikosti täytäntöönpantuja tai joiden kohdalla on epätodennäköistä, että tavoitellut tulokset saavutetaan;

7.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen suosituksen, että komission olisi kohdistettava jäsenvaltioiden kanssa seurantaa puutteisiin, jotka on havaittu työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston hallinnoinnin tarkastuksiin kohdistamissa riskiperusteisissa aihekohtaisissa tarkastuksissa, ja pitää komission laatimaa uutta ohjeistusta myönteisenä, jotta ohjelmakaudella 2014–2020 voidaan vahvistaa edelleen hallinnoinnin tarkastusten luotettavuutta; toteaa, että ohjeet, joissa on otettu huomioon edelliseltä ohjelmakaudelta saadut kokemukset, on esitelty jäsenvaltioille ja ne julkistetaan vuoden 2015 alkupuoliskolla; korostaa olevan erittäin tärkeää, että jäsenvaltioiden viranomaiset hyödyntävät käytettävissään olevaa tietoa havaitakseen ja korjatakseen virheitä ennen kuin komissiota pyydetään korvaamaan kuluja, ja toteaa, että tämä alentaa merkittävästi virhetasoa työllisyys- ja sosiaaliasioiden alalla;

8.  kannustaa työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosastoa pitämään edelleen kiinni ESR:ään liittyvästä tavoitteestaan päästä virheiden korjaamistarpeesta tilanteeseen, jossa virheiltä vältytään, ja antaa tukensa pääosaston pyrkimyksille auttaa jäsenvaltioita, joiden ESR:ään liittyvä virhetaso on korkein, parantamaan järjestelmiään parhaiden käytettävissä olevien käytäntöjen avulla; toteaa tässä yhteydessä, että työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston hallinnolliset valmiudet ja organisaatio olisi saatettava vastaamaan sen tehtäviä ja velvollisuuksia jäsenvaltioita kohtaan.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

29.1.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

46

6

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laura Agea, Guillaume Balas, Tiziana Beghin, Brando Benifei, Mara Bizzotto, Vilija Blinkevičiūtė, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Ole Christensen, Lampros Fountoulis, Elena Gentile, Arne Gericke, Marian Harkin, Danuta Jazłowiecka, Agnes Jongerius, Rina Ronja Kari, Jan Keller, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Zdzisław Krasnodębski, Kostadinka Kuneva, Jean Lambert, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Thomas Mann, Anthea McIntyre, Joëlle Mélin, Elisabeth Morin-Chartier, Georgi Pirinski, Marek Plura, Sofia Ribeiro, Maria João Rodrigues, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Romana Tomc, Yana Toom, Marita Ulvskog, Renate Weber, Tatjana Ždanoka, Jana Žitňanská, Inês Cristina Zuber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Tania González Peñas, Richard Howitt, Paloma López Bermejo, António Marinho e Pinto, Edouard Martin, Helga Stevens, Monika Vana

2.2.2015

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2014/2075(DEC))

Valmistelija: Giovanni La Via

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.      haluaa muistuttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) mukaan Euroopan parlamentti myöntää komissiolle vastuuvapauden talousarvion toteuttamisesta tutkittuaan tilit, taseen, SEUT-sopimuksen 318 artiklassa tarkoitetun arviointikertomuksen, tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen ja tarkastettujen toimielinten vastaukset, tarkastuslausuman sekä mahdolliset asiaan liittyvät tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset;

2.      pitää ympäristöä, ilmastotoimia, kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien budjettikohtien yleistä toteutusastetta vuonna 2013 tyydyttävänä; palauttaa jälleen mieliin, että vain alle 0,5 prosenttia unionin talousarviosta käytetään kyseisiin politiikan välineisiin, ja ottaa huomioon unionin näillä aloilla luoman selvän lisäarvon ja unionin kansalaisten tuen unionin ympäristö- ja ilmastopolitiikalle sekä kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevalle politiikalle; pitää valitettavana, että prosenttiosuus on laskenut 0,5 prosenttiin, kun se oli 0,8 prosenttia vuonna 2012;

3.      ottaa huomioon sen, miten tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa on esitelty varainhoitovuonna 2013 harjoitettua ympäristö- ja terveyspolitiikkaa; toteaa huolestuneena, että molemmat toimintalohkot on sisällytetty myös lukuun, jossa käsitellään myös maaseudun kehittämistä ja kalastusta; arvostelee jälleen kerran tällaista toimintalohkojen yhdistämistä ja kehottaa tilintarkastustuomioistuinta muuttamaan lähestymistapaansa seuraavassa vuosikertomuksessa; viittaa tässä yhteydessä tilintarkastustuomioistuimen Euroopan aluekehitysrahastosta antamaan erityiskertomukseen, jossa korostetaan, että komission olisi pidettävä yllä tarkkaa rekisteriä suorista ja epäsuorista menoista biologisen monimuotoisuuden alalla, Natura 2000 mukaan luettuna; kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan tätä prosessia toimittamalla tarkkoja tietoja;

4.      pitää tässä yhteydessä maininnan arvoisena, että tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2013 vuosikertomuksen mukaan maaseudun kehittämisen, ympäristöasioiden, kalastuksen ja terveysasioiden toimintalohkoryhmän virhetaso on toiseksi korkein, 6,7 prosenttia, kun keskimääräinen virhetaso on 4,7 prosenttia; korostaa, että virhetaso koskee kaikkia kyseiseen lukuun kuuluvia toimintalohkoja; pitää aiheellisena mainita, että useimmat virheet johtuvat tukikelpoisuusvaatimusten noudattamatta jättämisestä ja että tämä koskee erityisesti maatalouden ympäristösitoumuksia; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimella ja komissiolla on erilaiset näkemykset siitä, kuinka virheet olisi laskettava; ottaa huomioon, että komission mielestä tilintarkastustuomioistuimen esittämää vuosittaista virhetasoa tarkasteltaessa olisi otettava huomioon nettomääräisten rahoitusoikaisujen ja takaisinperintöjen monivuotinen luonne;

5.      toteaa tilintarkastustuomioistuimen suorittavan jäsenvaltioissa hyvin järjestelmällisesti satunnaistarkastuksia ja vahvistavan virhetason niiden perusteella; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei ilmoita, missä jäsenvaltiossa tai millä aloilla suurimmat ongelmat ovat; korostaa sen vuoksi selkeän tilivelvollisuusketjun tarvetta ja painottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien laadun suurta merkitystä;

6.      ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin ei käsitellyt lainkaan ”Kansanterveyttä”, ”Elintarviketurvallisuutta” eikä ”Ympäristöä ja ilmastotoimia” koskevan politiikan hallinnointia;

Ympäristö ja ilmastotoimet

7.      korostaa, että ympäristöasioiden pääosastolla oli käytettävissään maksusitoumusmäärärahoja 422 788 882 euroa, joista 99,95 prosenttia on käytetty; pitää tyydyttävänä, että käytettävissä olleista maksumäärärahoista, 330 403 116 eurosta, käytettiin 95,24 prosenttia; toteaa lisäksi, että LIFE +:n hallintomenot toteutetaan kahden varainhoitovuoden aikana (ilman eri toimenpiteitä tehtävien siirtojen avulla) ja että jos kyseisiä hallintomenoja ei oteta huomioon, maksumäärärahojen käyttöaste nousee 99,62 prosenttiin;

8.      panee merkille, että ilmastotoimien pääosasto on korottanut käyttöastettaan siten, että maksusitoumusmäärärahojen – 35 994 690 euroa – käyttöaste oli 99,55 prosenttia ja maksumäärärahojen – 29 636 914 euroa – käyttöaste oli 92,04 prosenttia; toteaa, että suurempaan käyttöasteeseen ei voitu päästä, mikä johtui osittain siitä, että yhtä vuodelle 2013 odotettua laskua ei toimitettu; toteaa toisaalta, että LIFE +:n hallintomenot toteutetaan kahden varainhoitovuoden aikana (ilman eri toimenpiteitä tehtävien siirtojen avulla) ja että jos kyseisiä hallintomenoja ei oteta huomioon, maksumäärärahojen käyttöaste nousee 97,89 prosenttiin;

9.      on tyytyväinen LIFE+:n toimintatalousarvion yleiseen toteutukseen, sillä vuonna 2013 maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 99,96 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste oli 99,99 prosenttia; toteaa, että vuonna 2013 osoitettiin 282 900 000 euroa jäsenvaltioissa toteutettavia hankkeita koskeviin ehdotuspyyntöihin, 18 000 000 eurolla tuettiin sellaisten kansalaisjärjestöjen operatiivista toimintaa, jotka toimivat ympäristönsuojelun ja ympäristön tilan parantamisen alalla unionin tasolla ja osallistuvat unionin politiikan ja lainsäädännön laatimiseen ja täytäntöönpanoon, ja 45 800 000 euroa käytettiin toimiin, joilla oli tarkoitus tukea komission roolia politiikan ja lainsäädännön kehityksen alulle panijana ja valvojana; toteaa lisäksi, että 20 300 000 euron määrä käytettiin hallinnolliseen tukeen;

10.    toteaa, että 2 700 000 euroa on osoitettu maksuosuuksina kansainvälisiin yleissopimuksiin, pöytäkirjoihin ja sopimuksiin, joissa unioni on sopimuspuoli, tai tapauksiin, joissa unioni osallistuu tulevien kansainvälisten sopimusten valmisteluun;

11.    ottaa huomioon, että neljäntoista pilottihankkeen ja kuuden valmistelutoimen määrärahat olivat yhteensä 5 983 607 euroa, ja pitää toteuttamisen edistymistä tyydyttävänä; kannustaa komissiota jatkamaan pilottihankkeiden ja valmistelutoimien täytäntöönpanoa parlamentin ehdottamalla tavalla;

Kansanterveys

12.    panee merkille, että terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston vastuulla oli kansanterveysalan budjettikohtiin vuonna 2013 sisältyvien 233 928 461 euron käyttäminen ja että määrärahoista sidottiin 98,1 prosenttia, mikä on tyydyttävä osuus; ottaa huomioon, että noin 77 prosenttia kyseisestä talousarviosta on osoitettu kolmelle erillisvirastolle (Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukselle, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle (EFSA) ja Euroopan lääkevirastolle (EMA)) ja että kaikkien määrärahojen käyttöaste on ollut EMAa ja EFSAa lukuun ottamatta 100 prosenttia; toteaa, että EMAn ja EFSAn maksusitoumusmäärärahojen alikäyttö vastaa vuoden 2012 tulosta;

13.    ottaa huomioon, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 98,0 prosenttia;

14.    toteaa, että komissio on allekirjoittanut kansanterveysalan toimintaohjelman 2003–2007 yhteydessä monta avustussopimusta, joiden kesto oli 36 kuukautta ja joista eräitä jatkettiin, joten viimeiset lopulliset maksut suoritettiin vuonna 2013;

15.    toteaa, että kansanterveysalan toimintaohjelman 2008–2013 käyttöaste oli myös erittäin hyvä (99,7 prosenttia sekä maksusitoumusmäärärahojen että maksumäärärahojen osalta) ja että jäljellä olevat käyttämättömät määrärahat liittyvät lähinnä käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin, joita voidaan käyttää vielä vuonna 2014;

16.    on tyytyväinen siihen, että terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston vastuulla olevan jokaisen kuuden pilottihankkeen ja kolmen valmistelutoimen toteuttaminen on edennyt hyvin ja että kaikki vastaavat maksusitoumusmäärärahat on käytetty;

Elintarvikkeiden turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys

17.    toteaa, että elintarvikkeiden turvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden määrärahojen käyttöaste oli 98,4 prosenttia ja että käyttöaste on noussut jatkuvasti vuosien ajan; toteaa lisäksi, että tässä lisäyksessä on otettu huomioon maksusitoumusmäärärahojen vähentäminen 13 000 000 eurolla kokonaismäärärahasiirron vuoksi eläinten terveyden ja kasvinterveyden suotuisan tilanteen vuoksi;

18.    toteaa, että edellisvuoden tapaan tärkeimpänä tekijänä oli unionin osallistuminen tuberkuloosia koskeviin ohjelmiin; toteaa, että toisaalta unionin osallistuminen sinikielitautia koskeviin ohjelmiin jäi vähäiseksi;

19.    antaa tunnustusta siitä, että luvun 17 04 (Elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys) määrärahojen 4 300 000 euron alikäyttö johtuu lähinnä kahdesta tekijästä: eri ohjelmia koskevien käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, 900 000 euroa, jotka voidaan käyttää vuonna 2014, sekä hätärahastoon osoitetut 2 000 000 euroa; toteaa, että viimeksi mainitusta määrästä siirrettiin 50 prosenttia (eli 1 000 000 euroa) vuodelle 2014 (Saksassa ilmenneen sinikielitaudin hoitamiseen) ja ne käytettiin tuona vuonna;

20.    pitää myönteisenä, että elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuutta, eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä kasvinterveyttä koskevien maksumäärärahojen käyttöaste oli 99,9 prosenttia, mikä merkitsee lisäystä vuoteen 2012 (97,7 prosenttia) ja vuoteen 2011 (98,1 prosenttia) verrattuna;

21.    toteaa, että vuonna 2013 palautettiin kokonaismäärärahasiirron yhteydessä kaikkiaan 7 500 000 euroa maksumäärärahoina, jotka oli tarkoitettu hätärahastolle (5 500 000 euroa) ja muille eläinlääkintäohjelmille (2 000 000) euroa, koska eläinten terveyden ja kasvinterveyden tilanne oli suotuisa;

22.    katsoo, että komissiolle voidaan käytettävissä olevien tietojen ja talousarvion toteuttamista koskevan kertomuksen perusteella myöntää vastuuvapaus ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa, kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevista varainhoitovuoden 2013 menoista.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

29.1.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

51

10

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Margrete Auken, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Catherine Bearder, Ivo Belet, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Nessa Childers, Alberto Cirio, Birgit Collin-Langen, Mireille D’Ornano, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Jørn Dohrmann, Stefan Eck, Bas Eickhout, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Enrico Gasbarra, Jens Gieseke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Jytte Guteland, Anneli Jäätteenmäki, Benedek Jávor, Josu Juaristi Abaunz, Karin Kadenbach, Kateřina Konečná, Giovanni La Via, Peter Liese, Norbert Lins, Valentinas Mazuronis, Susanne Melior, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, Marcus Pretzell, Frédérique Ries, Davor Škrlec, Tibor Szanyi, Nils Torvalds, Glenis Willmott, Jadwiga Wiśniewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Nicola Caputo, Mark Demesmaeker, Jan Huitema, Peter Jahr, Merja Kyllönen, Nuno Melo, Marijana Petir, Julia Reid, Bart Staes, Kay Swinburne

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Clara Eugenia Aguilera García, Damian Drăghici

25.2.2015

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2014/2075(DEC))

Valmistelija: Georgi Pirinski

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.      on ilahtunut siitä, että vuonna 2013 liikkumisen ja liikenteen toimintalohkon maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli korkea (98,03 prosenttia) ja maksumäärärahojen käyttöaste melko korkea (94,58 prosenttia), mutta pitää valitettavana viimeksi mainitun laskua 0,99 prosentilla vuoteen 2012 verrattuna (95,57 prosenttia); toteaa lisäksi, että vuoden 2013 maksumäärärahoista on vielä maksamatta ja/tai vapauttamatta 1 633 miljoonaa euroa, ja panee huolestuneena merkille, että kyseessä on koko kauden 2007–2013 suurin maksattamatta olevien sitoumusten määrä, ja toteaa, että vuoden 2013 lopussa maksattamatta olevia sitoumuksia oli kaikkiaan 4 001 miljoonaa euroa; pitää mielessä, että vuosi 2013 oli kauden 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen viimeinen vuosi ja siksi kaikki jäljellä olevat, monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut maksusitoumusmäärärahat oli sidottava;

2.      pitää myönteisenä, että Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevan ohjelman ja Marco Polo -ohjelman, joita hallinnoivat kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto ja liikenteen ja liikkumisen pääosaston vastuulle kuuluvat yhteisyritykset (SESAR ja polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisyritys FCH), jäännösvirhetaso vuonna 2013 oli alle 2 prosenttia; pitää kuitenkin valitettavana, että tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin seitsemännen puiteohjelman liikenteen alan tutkimuksen jäännösvirhetaso oli vuonna 2013 jälleen yli 2 prosenttia (2,82 prosenttia); toteaa, että tutkimusohjelmien virheiden pääasiallisia syitä olivat perussäädöksiin sisältyvien tukikelpoisuussääntöjen monimutkaisuus sekä se, että kaikkiaan tuhansien edunsaajien maksupyyntöjä ei kyetty tarkastamaan kattavasti etukäteen; odottaa, että Horisontti 2020 -ohjelmaan ehdotetut radikaalit yksinkertaistamistoimet auttavat vähentämään virheitä huomattavasti;

3.      toteaa, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti vuonna 2013 liikenteen alalla kahdeksan tapahtumaa ja havaitsi niistä viidessä yhden tai useamman virheen; kehottaa kiinnittämään huomiota virheitä sisältävien tapahtumien osuuden kasvuun vuonna 2013 (62 prosenttia) vuoteen 2012 verrattuna (49 prosenttia) ja on huolestunut siitä, että edellisten vuosien tavoin tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastetuissa Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevissa hankkeissa useita virheitä, jotka johtuivat siitä, että julkisia hankintoja koskevia unionin ja kansallisia sääntöjä ei ollut noudatettu; panee merkille, että vuoden 2012 tapaan liikenteen ja liikkumisen pääosasto ei esittänyt myöskään vuonna 2013 julkisissa hankinnoissa esiintyneitä virheitä koskevaa varaumaa; vaatii siksi komissiota ryhtymään tarvittaviin toimiin tällaisten virheiden välttämiseksi vastaisuudessa; pitää äärimmäisen tärkeänä laajentaa komission avustusten ja rahoituksen saajien ennakko- ja jälkitarkastuksia, jotta unionin myöntämiä varoja ei käytetä väärin ja jotta voidaan varmistua toiminnan tuloksellisuudesta; korostaa, että vaikka rahoituskausi 2007–2013 on virallisesti ohi, koheesiorahoitukseen sovelletaan N+2-periaatetta, mikä merkitsee sitä, että monia hankkeita toteutetaan vielä tämän vuoden loppuun asti;

4.      kehottaa komissiota avoimuuden vuoksi julkaisemaan vuosittain helposti saatavilla olevan luettelon unionin osarahoittamista liikennehankkeista sekä tarkat tiedot kullekin hankkeelle myönnetyn rahoituksen määrästä; toteaa, että tähän hankeluetteloon on sisällytettävä kaikki unionin rahoituksen lähteet, kuten Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskeva ohjelma, Horisontti 2020 sekä koheesio- ja aluerahastot;

5.      kehottaa komissiota tekemään vuosittain selkoa siitä, miten asianomaisten budjettikohtien selvitysosat on otettu huomioon;

6.      pitää myönteisenä kustannussäästöjä, joiden odotetaan syntyvän siitä, että komissio delegoi joidenkin Verkkojen Eurooppa -välineen osien sekä Horisontti 2020 -ohjelman energiaa ja liikennettä koskevan tutkimuksen osien hallinnoinnin uudelle innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirastolle (INEA, entinen TEN-T-toimeenpanovirasto); pyytää kuitenkin lujittamaan edelleen viraston hallinnollisia valmiuksia, jotta se kykenee hallinnoimaan tehokkaasti ja vaikuttavasti kauden 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä lisättyjä liikennealan määrärahoja sekä uuden Euroopan investointiohjelman mukaisia liikennehankkeita;

7.      muistuttaa, että kausien 2007–2013 ja 2014–2020 liikennehankkeita on rahoitettu ja rahoitetaan edelleen monista lähteistä, kuten Verkkojen Eurooppa -välineestä, koheesiorahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta; kehottaa komissiota pyrkimään suurempaan synergiaan eri rahoituslähteiden välillä, jotta unionin varat voidaan jakaa tehokkaammin;

8.      ehdottaa, että parlamentti myöntää komissiolle vastuuvapauden Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 liikenne- ja matkailuvaliokunnan vastuulle kuuluvilla aloilla.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

24.2.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

37

6

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Lucy Anderson, Marie-Christine Arnautu, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Karima Delli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Bruno Gollnisch, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Georg Mayer, Gesine Meissner, Cláudia Monteiro de Aguiar, Jens Nilsson, Markus Pieper, Gabriele Preuß, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Claudia Schmidt, Claudia Tapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, István Ujhelyi, Wim van de Camp, Elissavet Vozemberg, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Kosma Złotowski, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Rosa D’Amato, Werner Kuhn, Jörg Leichtfried

21.1.2015

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2014/2075(DEC))

Valmistelija: Iskra Mihaylova

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan virheet ovat edelleen yleisiä aluepolitiikan toimintalohkolla, eikä vuonna 2013 voitu havaita paljoa eroa vuoteen 2012 nähden, sillä todennäköisin virhetaso vuonna 2013 oli 6,9 prosenttia, kun vuonna 2012 se oli 6,8 prosenttia; toteaa, että tämä osoittaa, että järjestelmä on vakaa ja että ohjelmakaudella 2007–2013 on saatu aikaan merkittäviä parannuksia ohjelmakauteen 2000–2006 verrattuna; kehottaa komissiota jatkamaan valvontamääräysten soveltamista tinkimättä; palauttaa mieliin ehkäisevien toimenpiteiden ja yksinkertaistamisen merkityksen virheiden vähentämisessä; korostaa kuitenkin, että virheen ja petoksen välillä on selvä ero ja että petostapausten osuus on 0,2 prosenttia unionin koko talousarviosta;

2.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että julkisissa hankinnoissa oli vakavia virheitä (arvioitu virhetaso 39 prosenttia), että valtiontukia koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen oli erittäin yleistä (arvioitu virhetaso 17 prosenttia) ja että hankkeita (arvioitu virhetaso 22 prosenttia) ja menoja (arvioitu virhetaso 21 prosenttia) koskevien kelpoisuussääntöjen noudattamisessa oli virheitä; on huolissaan siitä, että rahoitusjärjestelyvälineisiin liittyvien lopullisille edunsaajille tarkoitettujen maksujen taso oli alhainen vuonna 2013; katsoo, että komission olisi arvioitava rahoituksessa ja rahoitusvälineiden soveltamisessa saavutettua edistystä ja toteutettava tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä hyödyntämisasteen parantamiseksi sekä ilmoitettava parlamentille arviointien ja toimenpiteiden tuloksista;

3.  korostaa, että komissio ja tilintarkastustuomioistuin laskevat eri tavalla sellaisten toimien virhetason, joihin komissio soveltaa kiinteämääräisiä oikaisuja; kehottaa jälleen standardoimaan sekä virhetason laskemisessa että tarkastuksessa käytetyt menetelmät, jotta vältetään ristiriitaiset havainnot; pitää myönteisinä komission asiaa koskevia pyrkimyksiä;

4.  panee merkille komission toteuttamat korjaavat toimenpiteet, joilla maksut on keskeytetty tai niitä on lykätty; muistuttaa, että hankkeiden sujuva täytäntöönpano voi vaarantua, jos komissio lykkää ja keskeyttää maksuja entistä enemmän, sillä maksujen lykkäykset ja keskeytykset voivat häiritä koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamista, koska unionin varojen asianmukaisen käytön edellyttämä aika lyhenee; pyytää komissiota ilmoittamaan parlamentille maksujen keskeyttämisen ja lykkäämisen todellisesta vaikutuksesta sääntöjenvastaisuuksien ja virheiden vähentämiseen ja arvioimaan, miten ajan mittaan toteutetut korjaavat toimenpiteet ovat edistäneet politiikan tavoitteiden saavuttamista, ja ottamaan tällöin huomioon kustannukset ja hyödyt;

5.  kehottaa tapauksissa, joissa ei ole näyttöä petoksesta mutta hallinnointi- ja valvontajärjestelmissä on havaittu vakavia puutteita, komissiota turvautumaan maksujen keskeyttämiseen ja lykkäämiseen vasta viimeisenä keinona, kun kaikki muut keinot on jo käytetty, koska maksujen lykkäämisestä saattaisi aiheutua vakavia seurauksia ohjelmille ja kriisin vakavasti koettelemille alueille sekä koko koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamiselle; pyytää kuitenkin komissiota arvioimaan ennen keskeyttämis- tai lykkäämispäätöksen tekemistä, missä määrin toimenpide todella edistää virhetason alentamista ja miten se samalla vaikuttaa kulloiseenkin maahan tai alueeseen, jotta voidaan välttää sosiaalis-taloudellisissa vaikeuksissa olevien alueiden taakan lisäämistä;

6.  panee merkille, että 80 prosenttia rahoituksesta hallinnoidaan yhdessä jäsenvaltioiden tasolla, ja palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin totesi, että kolmasosassa tarkastetuista tapahtumista eräät virheet olisi voitu ehkäistä ennalta, koska jäsenvaltioilla oli riittävästi tietoja voidakseen havaita kyseiset virheet itse ennen menojen ilmoittamista komissiolle;

7.  kiinnittää huomiota koheesiopolitiikan hallinnointijärjestelmän monivuotisuuteen ja korostaa, että politiikan toteutukseen liittyvien sääntöjenvastaisuuksien lopullinen arviointi on mahdollista vasta ohjelmakauden päätyttyä;

8.  pitää myönteisenä sääntelykehyksessä esitettyjä tehostettuja valvonta- ja tarkastusmenettelyjä ohjelmakaudelle 2014–2020 ja erityisesti hallinnointia koskevia varmennuksia ja valvontaa ennen kuin hallinnosta vastaavat viranomaiset vahvistavat ohjelman tilinpäätöksen ja antavat hallinnointia koskevat ilmoitukset komissiolle; panee merkille, että komission oikaisukapasiteettia on parantanut myös se, että jäsenvaltioilta poistettiin mahdollisuus käyttää varoja uudelleen, mikä on johtanut nettomääräisiin rahoitusoikaisuihin; pitää myönteisenä hallinnollisten valmiuksien kehittämistä koskevan osaamiskeskuksen perustamista tukemaan Euroopan rakenne- ja investointirahastoja; tukee koheesiopolitiikan tehostettua suuntautumista tuloksiin ja temaattista keskittämistä, jonka pitäisi varmistaa siirtyminen varojen vastaanottokykyä koskevista kriteereistä varojen laadukkaaseen käyttöön ja yhteisesti rahoitettujen operaatioiden korkea lisäarvo;

9.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon erityisesti yksinkertaistamismenettelyt, mukaan luettuina edunsaajille suunnatut yksinkertaistamismenettelyt, joilla voidaan edistää sekä virhetason tarkastamista ja alentamista ja parantaa samalla hallinnointi- ja valvontajärjestelmien vaikuttavuutta; katsoo, että jäsenvaltioiden ja komission olisi tässä yhteydessä toteutettava kohdennettuja ja oikea-aikaisia toimenpiteitä, joilla vahvistetaan hallinnollista ja institutionaalista kapasiteettia, myös tehokkaan ohjauksen ja koulutuksen sekä hyvien käytänteiden jakamisen avulla ja siten, että toteutetaan järjestelyjä pätevän ja osaavan henkilöstön säilyttämiseksi, mukaan luettuna tarkastusmenettelyissä avustaminen; pyytää komissiota ilmoittamaan parlamentille tähänastisista konkreettisista tuloksista, joita on saatu aikaan osaamiskeskuksen toiminnalla, yhteisen asiantuntijavaihtojärjestelmän perustamisella sekä keskuksen yhteistyössä toimivaltaisten komission yksiköiden kanssa kehittämän julkisia hankintoja koskevan aloitteen ja toimintasuunnitelman täytäntöönpanolla; korostaa, että julkisia hankintoja koskevat direktiivit on tärkeä saada nopeasti ja tehokkaasti osaksi kansallista lainsäädäntöä kaikissa jäsenvaltioissa;

10. arvostaa komission pyrkimyksiä siirtyä tuloskulttuuriin; pyytää siksi komissiota (aluepolitiikan pääosasto) sisällyttämään hallintosuunnitelmaansa ja vuotuiseen toimintakertomukseensa arvioinnin työstään, joka koskee koheesiopolitiikan tehokkuuden, vaikuttavuuden ja vaikutusten lisäämistä; pyytää komissiota talousarvion toteuttamiseen sovellettavan lähestymistavan ohella tarkastamaan tuloksia tavoitteiden perusteella ja hyödyntämään arvioita paremmin sekä avustamaan jäsenvaltioita ja niiden hallintoviranomaisia arviointikertomusten laadun maksimoinnissa; tähdentää tässä yhteydessä, että jatkossa on käsiteltävä ja arvioitava hankkeiden tuloksia, investointien tuottoja ja taloudelle, työllisyydelle ja aluekehitykselle syntyvää todellista lisäarvoa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

20.1.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, José Blanco López, Franc Bogovič, Victor Boștinaru, Mercedes Bresso, Steeve Briois, Rosa D’Amato, Tamás Deutsch, Michela Giuffrida, Anna Hedh, Ivan Jakovčić, Marc Joulaud, Constanze Krehl, Louis-Joseph Manscour, Iskra Mihaylova, Andrey Novakov, Mirosław Piotrowski, Stanislav Polčák, Liliana Rodrigues, Fernando Ruas, Monika Smolková, Ruža Tomašić, Ramón Luis Valcárcel, Monika Vana, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Kerstin Westphal, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Enrique Calvet Chambon, Iliana Iotova, James Nicholson, Claudia Schmidt, Davor Škrlec, Marco Zullo, Milan Zver

23.1.2015

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2014/2075(DEC))

Valmistelija: Peter Jahr

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.      panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on todennut, että maatalouspolitiikan alalla testattujen toimien virhetaso on noussut vuodesta 2012 ja virheettömien tapausten määrä on laskenut; toteaa, että todennäköisin virhetaso vuonna 2013 on 3,26 prosenttia (2,9 prosenttia vuonna 2012); palauttaa mieliin, että virheet ovat usein luonteeltaan hallinnollisia eivätkä ne välttämättä tarkoita sitä, että varat olisivat kadonneet, että ne olisi menetetty tai tuhlattu tai että olisi tapahtunut petos; katsoo, että virheiden tunnistamisen päätavoitteena olisi oltava niiden korjaaminen ja puutteiden korjaamiselle olisi asetettava määräajat ja sitä olisi tuettava;

2.      korostaa, että erityyppisten virheiden väliset erot ovat merkittäviä ja että suuret virheet, kuten liian suuret tai liian pienet maksut tai petokset, olisi erotettava pienistä virheistä ja laskuvirheistä; toteaa, että virhetason pääasiallisia syitä ovat virheet tukihakemuksissa, paikalla suoritettavien tarkastusten heikko laatu sekä puutteet viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän laadussa ja päivittämisessä ja että vain yksittäistapauksissa on kyse kansallisen hallinnon virheistä tai sääntöjen noudattamatta jättämisestä;

3.      huomauttaa, että 70 prosenttia vuonna 2013 havaituista rahoitusoikaisuista koskee neljää maata, jotka ovat Kreikka, Ranska, Puola ja Yhdistynyt kuningaskunta;

4.      korostaa, että virheellinen raportointi vaarantaa usein vakavasti jäsenvaltioiden ilmoittamien yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukia koskevien tietojen luotettavuuden; panee merkille, että komissio tarkisti jäsenvaltioiden valvontatilastoja ylöspäin 43 maksajaviraston kohdalla kaikkiaan 67 maksajavirastosta;

5.      pyytää myös muita asiaa käsitteleviä valiokuntia, kuten aluekehitysvaliokunta ja kehitysvaliokunta, laatimaan perusteelliset vastuuvapauslausunnot; korostaa, että virhetason syitä voidaan vähentää vain asianmukaisen vastuuvapausmenettelyn avulla;

6.      toteaa, että yhteistä maatalouspolitiikkaa varten on olemassa järjestelmä, jossa komissio määrää jäsenvaltioille nettomääräisiä rahoitusoikaisuja ja perii takaisin mahdollisia tukeen oikeuttamattomien menojen perusteella suoritettuja maksuja, mikä vähentää sääntöjenvastaisten maksujen riskiä;

7.      panee merkille, että komission lopettamien ja keskeyttämien maksujen määrä on kasvanut, mikä osoittaa, että korjaavia toimenpiteitä toteutetaan järjestelmällisesti tapauksissa, joissa havaitaan puutteita;

8.      katsoo, että maksut olisi keskeytettävä tai niitä olisi lykättävä vain, kun on kyse vakavista puutteista, ja että pienemmät virheet olisi korjattava saman tien, jotta maksujen maksatus ei keskeydy;

9.      korostaa, että unionin rahoitusta on käytettävä tehokkaasti ja kohdistetusti uusissa kouluhedelmä-, kouluvihannes- ja koulumaitojärjestelmissä ja samalla on varmistettava, että osallistuvien koulujen organisatorinen ja hallinnollinen rasite pysyy mahdollisimman pienenä;

10.    kiinnittää huomiota siihen, että monet pienehköt ohjelmat, kuten kouluhedelmä- ja koulumaitojärjestelmä, eivät ole käyttäjäystävällisiä osaksi niihin liittyvän byrokratian vuoksi ja että siksi niiden toteutus ja määrärahojen käyttö eivät ole optimaalisia;

11.    korostaa, että jotkut ohjelmista ovat saavuttaneet vain vähän suosiota joustamattomuutensa vuoksi, ja ehdottaa siksi, että komissio tarkastelisi näitä ohjelmia uudelleen niihin liittyvän byrokratian vähentämiseksi;

12.    toteaa, että pienten ohjelmien, kuten koulumaito-ohjelman, virhetaso on jatkuvasti korkea; kehottaa siksi yksinkertaistamaan tällaisia ohjelmia, koska byrokratian vähentäminen auttaa alentamaan virhetasoa;

13.    kehottaa vähentämään yhteisen maatalouspolitiikan byrokratiaa, jotta voidaan alentaa virhetasoja; pitää siksi myönteisenä, että komissio on sitoutunut tekemään yksinkertaistamisesta ja toissijaisuusperiaatteesta keskeisen painopisteen seuraavien viiden vuoden aikana; pyytää, että ääritapauksissa maksajavirastoilta, joiden tulokset ovat jatkuvasti heikkoja, evätään akkreditointi;

14.    kehottaa komissiota esittämään hyvissä ajoin yksityiskohtaisen suunnitelman yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvän byrokratian vähentämiseksi 25 prosentilla seuraavien viiden vuoden aikana;

15.    pyytää, että unionin virkamiehet valvoisivat ja koordinoisivat enemmän jäsenvaltioiden kansallisia maksajavirastoja niissä esiintyvien puutteiden korjaamiseksi, erityisesti jos maksajaviraston tulokset ovat olleet kolmen viime vuoden ajan jatkuvasti heikkoja, jotta voidaan tehostaa maksujen hallinnointia;

16.    kehottaa kiinnittämään huomiota maatalouspolitiikan hallinnointijärjestelmän monivuotisuuteen ja korostaa, että politiikan toteutukseen liittyviä sääntöjenvastaisuuksia voidaan arvioida lopullisesti vasta ohjelmakauden päätyttyä;

17.    panee merkille, että komission vahvistama virhetaso eroaa joillakin aloilla huomattavasti tilintarkastustuomioistuimen vahvistamasta tasosta; vaatii komissiolta selitystä asiaan; korostaa, että on tarpeen laatia tilintarkastustuomioistuimen ja komission yhteinen menetelmä virhetason laskemiseksi, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisempia;

18.    pitää myönteisinä rahoituskautta 2014–2020 koskevia uusia sääntöjä, joihin sisältyvät muun muassa tarkastus- ja varmentamisviranomaisten nimeäminen, tarkastusviranomaisten akkreditointi, tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyt, rahoitusoikaisut ja nettomääräiset rahoitusoikaisut, oikeasuhteinen valvonta sekä ennakkoehdot ja joilla pyritään alentamaan virhetasoa edelleen; pitää samoin myönteisenä vakavien puutteiden määrittelyä sekä oikaisujen määrän ennakoitua korottamista, jos puutteet toistuvat;

19.    suhtautuu myönteisesti komission äskettäiseen tiedonantoon, jossa hahmotellaan sitä, kuinka nettomääräisiä rahoitusoikaisuja sovelletaan maatalouspolitiikan alalla seuraavalla ohjelmakaudella; pitää myönteisenä kriteereitä, jotka koskevat rahoitusoikaisujen tason vahvistamista sekä kiinteämääräisiä oikaisuja.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

21.1.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

7

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Richard Ashworth, José Bové, Paul Brannen, Daniel Buda, Nicola Caputo, Matt Carthy, Viorica Dăncilă, Paolo De Castro, Albert Deß, Diane Dodds, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Luke Ming Flanagan, Beata Gosiewska, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Esther Herranz García, Jan Huitema, Peter Jahr, Jarosław Kalinowski, Elisabeth Köstinger, Zbigniew Kuźmiuk, Mairead McGuinness, Giulia Moi, Ulrike Müller, James Nicholson, Maria Noichl, Marijana Petir, Laurențiu Rebega, Jens Rohde, Bronis Ropė, Jordi Sebastià, Lidia Senra Rodríguez, Czesław Adam Siekierski, Marc Tarabella, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Fredrick Federley, Michela Giuffrida, Norbert Lins, Susanne Melior, Ramón Luis Valcárcel

25.2.2015

KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2014/2075(DEC))

Valmistelija: Alain Cadec

EHDOTUKSET

Kalatalousvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.      panee merkille komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle ”Euroopan unionin tilinpäätös – varainhoitovuosi 2013”; panee myös merkille tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2013; panee merkille meri- ja kalastusasioiden pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen varainhoitovuodelta 2013;

2.      panee merkille tilintarkastustuomioistuimen lausumat tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin antoi kielteisen lausuman maksumäärärahoista, joiden yleinen virhetaso oli 4,7 prosenttia;

3.      huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan yleinen virhetaso toimintalohkossa ”maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat” oli korkea, 6,7 prosenttia; toteaa kuitenkin, että virhetaso oli laskenut edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna (jolloin se oli 7,9 prosenttia); panee merkille, että toimintalohkon ”aluepolitiikka, liikenne ja energia” osuus tilintarkastustuomioistuimen havaitsemasta korkeasta yleisestä virhetasosta on suurin, ja kehottaa siksi komissiota määrittämään tähän johtaneet syyt ja esittämään korjaavia toimia;

4.      panee merkille, että meri- ja kalastusasioiden pääosasto esitti varauman, joka koski eräiden jäsenvaltioiden ilmoittamiin menoihin sekä yhden jäsenvaltion osalta epäluotettavaksi ilmoitettuun kertomukseen ja kertomuksen puuttumiseen liittyvää yli kahden prosentin virhetasoa; pitää kyseisen jäsenvaltion tilannetta valitettavana; toteaa kuitenkin, että tilanne on parantunut sen jälkeen, kun komissio esitti jäsenvaltiolle ohjeita;

5.      on vakuuttunut siitä, että jäsenvaltiot parantavat raportointivälineitään ja -kanaviaan, jos komissiolle toimitettavissa tiedoissa on puutteita; suosittelee, että komissio painostaisi jäsenvaltioita lujemmin, jotta ne toimittaisivat luotettavia tietoja;

6.      pitää valitettavana, että kyseisiä huomautuksia lukuun ottamatta tilintarkastustuomioistuin ei ole eritellyt yksityiskohtaisemmin erityisesti meri- ja kalastusaloilla toteuttamiensa tarkastusten tuloksia, ja kehottaa avoimuuden vuoksi antamaan kyseiset tiedot saataville;

7.      pitää myönteisenä meri- ja kalastusasioiden pääosaston saavuttamaa maksusitoumusmäärärahojen (99,79 prosenttia) ja maksumäärärahojen (99,08 prosenttia) erittäin korkeaa käyttöastetta osastossa 11;

8.      panee merkille, että 92,31 prosenttia meri- ja kalastusasioiden pääosaston suorittamista maksuista toteutettiin oikea-aikaisesti; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että myöhästyneiden maksujen määrä lisääntyi edellisestä varainhoitovuodesta; on tyytyväinen siihen, että maksettujen viivästyskorkojen määrä laski vuonna 2013, ja kannustaa meri- ja kalastusasioiden pääosastoa pitämään maksumääräajat asiaa koskevien sääntöjen mukaisina;

9.      kehottaa tilintarkastustuomioistuinta erottamaan jälleen kalastusta ja meriasioita koskevat virhetasot toisistaan edellisvuosien tapaan; katsoo, että meri- ja kalastusasioiden pääosastoon liittyvän otoksen on oltava tarpeeksi suuri, jotta tarkastukset olisivat riittävän edustavia ja virhetaso voitaisiin vahvistaa luotettavasti;

10.    esittää saatavilla olevien tietojen perusteella vastuuvapauden myöntämistä komissiolle meri- ja kalastusasioita koskevista varainhoitovuoden 2013 menoista.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

24.2.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

18

3

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Clara Eugenia Aguilera García, Renata Briano, Alain Cadec, Richard Corbett, Diane Dodds, Linnéa Engström, João Ferreira, Raymond Finch, Ian Hudghton, Carlos Iturgaiz, Werner Kuhn, António Marinho e Pinto, Gabriel Mato, Norica Nicolai, Liadh Ní Riada, Ulrike Rodust, Remo Sernagiotto, Ricardo Serrão Santos, Isabelle Thomas, Ruža Tomašić, Jarosław Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ole Christensen, Sylvie Goddyn

26.1.2015

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2014/2075(DEC))

Valmistelija: Fernando Maura Barandiarán

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille, että koulutuksen ja kulttuurin pääosaston ja koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) keskeinen prioriteetti vuonna 2013 oli valmistella kauden 2014–2020 uusien ohjelmien Erasmus+ ja Luova Eurooppa täytäntöönpanoa;

2.  panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2013 kauden 2007–2013 ohjelmien ja erityisesti elinikäisen oppimisen ohjelman sekä Kulttuuri-, Media- ja Youth in Action -ohjelmien määrärahojen käyttöaste oli 100 prosenttia; kehottaa lisäämään koulutus- ja kulttuuriohjelmien määrärahoja kaudella 2014–2020; on erityisen huolissaan siitä, että hyväksyttyjen maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen epäsuhta synnytti vuoden lopulla maksumäärärahavajeen (joka oli esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman kohdalla 202 miljoonaa euroa), josta aiheutui huomattavia kielteisiä seurauksia seuraavana vuonna; pitää erittäin huolestuttavana ja valitettavana, että samankaltaiseen tilanteeseen voidaan ajautua uusissa ohjelmissa, etenkin Erasmus+ -ohjelmassa ja Luova Eurooppa -ohjelmassa, sillä tämä vaarantaisi vaarallisella tavalla unionin uskottavuuden, kansalaisten luottamus unionin toimielimiin heikentyisi ja seuraukset olisivat tuhoisia ohjelmien edunsaajien kannalta;

3.  kannattaa vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia, sillä sen avulla voidaan saattaa päätökseen kestämätön tilanne, jossa jo hyväksytyt, täytäntöönpanovaiheessa olevat ohjelmat vaarantuvat, koska resursseja on liian vähän tai koska unioni ei hoida maksuja;

4.  panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 1987 käynnistettyyn Erasmus-ohjelmaan on osallistunut jo yli kolme miljoonaa opiskelijaa; panee merkille, että tästä unionin lippulaivaohjelmasta saadut tulokset ovat olleet alusta lähtien jatkuvasti myönteisiä ja että ohjelmalla on edistetty Euroopan yhdentymistä ja lisätty tietoisuutta Euroopan kansalaisuudesta ja kansalaisten yhteenkuuluvuudentunnetta;

5.  panee huolestuneena merkille, että kulttuurin saatavuutta ja kulttuuritoimintaan osallistumista koskevan vuonna 2013 tehdyn Eurobarometrin erityistutkimuksen nro 399 mukaan kulttuuriperinnön suojeluun ja edistämiseen osoitetaan Euroopassa huomattavasti entistä vähemmän julkisia varoja samalla, kun osallistuminen perinteiseen kulttuuritoimintaan on vähentynyt huomattavasti; katsoo näin ollen, että unionin uusia välineitä, joilla tuetaan kulttuuria koskevaa Euroopan toimintasuunnitelmaa ja joihin kuuluvat Luova Eurooppa -ohjelma, Horisontti 2020 -ohjelma ja Europeana-kulttuurifoorumi, on vahvistettava;

6.  panee tyytyväisenä merkille, että EACEA on yhtenäistänyt entisestään valintamenettelyjään ja että se on suorittanut 96 prosenttia maksuistaan sopimusten määräaikaan mennessä, mutta pitää valitettavana, että loppuraportoinnissa on havaittavissa epätarkoituksenmukaisia viiveitä; palauttaa mieliin, että mahdolliset viivästykset maksuissa vaikuttavat suoraan edunsaajien oikeuksiin ja vaarantavat siten kulttuurijärjestöjen toiminnan ja kulttuurihankkeet, luovuuden ja kansalaisyhteiskunnan kulttuurisen monimuotoisuuden; kannustaa EACEAa parantamaan edelleen valvontajärjestelmiään, mutta ei edunsaajien kustannuksella;

7.  palauttaa mieliin, että viestinnän pääosasto järjesti vuonna 2013 erilaista Euroopan kansalaisten teemavuoteen 2013 liittyvää toimintaa; toteaa, että samaan aikaan oli kiire valmistautua Euroopan kansalaisuutta koskeviin leikkauksiin vuoden 2014 talousarviossa; korostaa, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelma toimii unionin ja sen kansalaisten välisenä ainutlaatuisena ja suorana yhteytenä, jolla tuetaan toimia, vetoomuksia ja kansalaisoikeuksia; katsoo, että tämänhetkinen rahoituksen määrä on aivan liian alhainen, ja korostaa, että ohjelma on pantava täytäntöön kokonaisuudessaan, ja se saa lisää sisältöä Euroopan kansalaisuuden arvoja korostavista aloitteista; vastustaa jyrkästi Kansalaisten Eurooppa -ohjelman talousarvioon vuosina 2014–2020 mahdollisesti tehtäviä leikkauksia tai mahdollisia maksujen viivästyksiä;

8.  on tyytyväinen myönteiseen kehitykseen Euroopan naapuruuspolitiikan kulttuuriulottuvuuden vahvistamisessa vuonna 2013, mukaan luettuna itäinen kumppanuus ja Välimeren unioni; tähdentää ensimmäisessä kulttuuria koskevassa itäisen kumppanuuden ministerikokouksessa annetun Tbilisin julistuksen merkitystä, koska siinä kehotetaan sitoutumaan yhdessä kulttuurin tukemiseen alueellisen kasvun ja vakauden edistäjänä; kannustaa jatkamaan itäisen kumppanuuden kulttuuriohjelman täytäntöönpanoa ja edistämään edelleen kulttuuripolitiikkaa koskevaa vuoropuhelua eteläisen Välimeren maiden kehitystä koskevassa media- ja kulttuuriohjelmassa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

20.1.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

22

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Andrea Bocskor, Silvia Costa, Mircea Diaconu, Damian Drăghici, Angel Dzhambazki, Petra Kammerevert, Andrew Lewer, Curzio Maltese, Fernando Maura Barandiarán, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Therese Comodini Cachia, Marc Joulaud, Ilhan Kyuchyuk, Emma McClarkin, Liadh Ní Riada, Michel Reimon, Monika Smolková

6.2.2015

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2014/2075(DEC))

Valmistelija: Sylvie Guillaume

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, jonka mukaan Euroopan unionin konsolidoitu tilinpäätös antaa olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot unionin taloudellisesta asemasta 31. päivänä joulukuuta 2013 mutta tarkastetuilla valvontajärjestelmillä kyetään varmistamaan tilien perustana olevien maksujen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus vain osittain vaikuttavasti; panee myös merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, jonka mukaan kaikkien toimintamenoja sisältävien toimintalohkoryhmien virhetaso oli olennainen ja kuluiksi tunnistettuihin menoihin liittyvä arvioitu virhetaso laski 4,8 prosentista 4,7 prosenttiin vuonna 2013;

2.  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, jonka mukaan tutkimuksen ja muiden sisäisten politiikkojen alan maksujen virhetaso oli olennainen; toivoo, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus sisältäisi yksityiskohtaisia tietoja vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen menoista;

3.  pitää ilahduttavana, että komission yksiköiden vuoden 2013 lopussa laskema jäännösvirhetaso oli alle kaksi prosenttia oikeus- ja sisäasioiden alalla; korostaa kuitenkin, että virhetasoa olisi aina pyrittävä alentamaan entisestään;

4.  suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen suositukseen 2, jonka mukaan komission olisi lisättävä valvontatoimiensa riskiperusteisuutta keskittämällä tarkastustoimensa edunsaajiin, joiden kohdalla riski on suuri (esimerkiksi organisaatioihin, joilla on vain vähän kokemusta unionin rahoituksesta), ja keventämällä vähäriskisemmille edunsaajille tarkastuksista aiheutuvaa rasitetta;

5.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 3/2014 ”Kokemukset toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä Euroopan unionissa” esitetyt päätelmät ja toteaa, että tilintarkastustuomioistuin tarkastelee erityiskertomuksessa syitä, joiden vuoksi komissio kehitti SIS II:n yli kuusi vuotta alkuperäistä määräaikaa myöhemmin ja huomattavasti alkuperäisiä arvioita korkeammin kustannuksin; korostaa, että suosituksia olisi noudatettava, jotta varmistetaan laajamittaisten hankkeiden järkevä ja realistinen budjetointi;

6.  pitää ilahduttavana, että ulkorajarahasto on osaltaan edistänyt yhteisvastuuta rahoituksesta; pitää kuitenkin valitettavana, että eurooppalainen lisäarvo on jäänyt vähäiseksi eikä kokonaistulosta voitu mitata, sillä vastuuviranomaisten toteuttamassa seurannassa oli heikkouksia ja komission ja jäsenvaltioiden jälkiarvioinneissa vakavia puutteita.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

5.2.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

46

8

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Martina Anderson, Heinz K. Becker, Bodil Ceballos, Caterina Chinnici, Ignazio Corrao, Rachida Dati, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Frank Engel, Cornelia Ernst, Laura Ferrara, Monika Flašíková Beňová, Lorenzo Fontana, Mariya Gabriel, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Monika Hohlmeier, Brice Hortefeux, Filiz Hyusmenova, Sophia in ‘t Veld, Eva Joly, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Timothy Kirkhope, Barbara Kudrycka, Kashetu Kyenge, Marju Lauristin, Juan Fernando López Aguilar, Vicky Maeijer, Claude Moraes, József Nagy, Soraya Post, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Csaba Sógor, Traian Ungureanu, Marie-Christine Vergiat, Harald Vilimsky, Cecilia Wikström, Kristina Winberg, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Hugues Bayet, Andrea Bocskor, Pál Csáky, Daniel Dalton, Dennis de Jong, Petra Kammerevert, Ska Keller, Andrejs Mamikins, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Jaromír Štětina, Kazimierz Michał Ujazdowski, Axel Voss

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Eugen Freund, Elisabetta Gardini, Charles Tannock

21.1.2015

NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2014/2075(DEC))

Valmistelija: Iratxe García Pérez

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että komission, neuvoston ja parlamentin jatkuvan osallistumisen ansiosta unionin talousarviomenettely tarjoaa tilaisuuden suunnitella ja arvioida edistymistä sukupuolten tasa-arvon toteuttamisessa unionissa;

B.  ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvo olisi otettava huomioon talousarvion laadinnassa noudattaen selkeää menetelmää, jonka avulla tunnistetaan unionin yleiseen talousarvioon liittyvät sukupuolinäkökohdat ja niihin mahdollisesti liittyvä resurssien jako ja arvioidaan, lujittaako vai vähentääkö harjoitettava politiikka nykyistä naisten ja miesten välistä epätasa-arvoa;

1.  tähdentää, että naisten ja miesten tasa-arvo on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti unionin perusperiaatteita ja vuosia 2010–2015 koskevan naisten ja miesten tasa-arvostrategian tavoite ja että sukupuolikysymykset olisi sisällytettävä kaikkiin politiikan aloihin; kehottaa siksi ottamaan sukupuolten tasa-arvon huomioon talousarvion laadinnassa kattavasti siten, että myös tilintarkastustuomioistuin arvioi talousarviota sukupuolinäkökulmasta;

2.  ottaa asianmukaisesti huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta erityisesti työllisyys- ja sosiaaliasioiden osalta mutta pitää valitettavana, että sukupuolten tasa-arvosta on tällä alalla vain vähän mainintoja ja ettei tilintarkastustuomioistuimen tämänvuotisissa erityiskertomuksissa kiinnitetä riittävästi huomiota työllisyyteen, sosiaaliseen yhteisvastuuseen eikä sukupuolten tasa-arvoon;

3.  huomauttaa, että ohjelmiin, joiden tavoitteena on edistää ja parantaa naisten työllistymismahdollisuuksia, ei kiinnitetä riittävästi huomiota;

4.  pyytää jälleen kerran kehittämään edelleen sukupuolikohtaisia indikaattoreita ja tietoja, jotta voidaan arvioida unionin yleistä talousarviota sukupuolinäkökulmasta ja seurata sukupuolten tasa-arvon huomioimista talousarvion laadinnassa;

5.  pyytää komissiota selkiyttämään tilintarkastustuomioistuinta kuultuaan vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyn seurannassa sitä, kuinka sukupuolten tasa-arvon huomioiminen talousarvion laadinnassa ja sukupuolikohtaisten indikaattorien ja tietojen käyttö voidaan varmistaa tulevissa vastuuvapausmenettelyissä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

20.1.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

29

6

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Maria Arena, Beatriz Becerra Basterrechea, Malin Björk, Vilija Blinkevičiūtė, Anna Maria Corazza Bildt, Viorica Dăncilă, Iratxe García Pérez, Anna Hedh, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Vicky Maeijer, Angelika Mlinar, Krisztina Morvai, Angelika Niebler, Maria Noichl, Marijana Petir, Terry Reintke, Liliana Rodrigues, Jordi Sebastià, Michaela Šojdrová, Ángela Vallina, Beatrix von Storch, Jadwiga Wiśniewska, Anna Záborská, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Izaskun Bilbao Barandica, Biljana Borzan, Linnéa Engström, Rosa Estaràs Ferragut, Mariya Gabriel, Ildikó Gáll-Pelcz, Kostadinka Kuneva, Marc Tarabella

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Rosa D’Amato

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

24.3.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

5

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Jonathan Arnott, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Ryszard Czarnecki, Dennis de Jong, Tamás Deutsch, Martina Dlabajová, Ingeborg Gräßle, Rina Ronja Kari, Bernd Kölmel, Bogusław Liberadzki, Verónica Lope Fontagné, Monica Macovei, Fulvio Martusciello, Gilles Pargneaux, Georgi Pirinski, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Igor Šoltes, Bart Staes, Michael Theurer, Marco Valli, Derek Vaughan, Anders Primdahl Vistisen, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Iris Hoffmann, Karin Kadenbach, Andrey Novakov, Markus Pieper, Julia Pitera

(1)

   Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2013 vastuuvapausmenettelyssä, osa 1 (2014/2140(DEC)).

(2)

   Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 11/2013, 93–97 kohta.

(3)

   Komission tiedonanto EU:n talousarvion suojaamisesta vuoden 2013 loppuun saakka (COM(2014)0618, s. 11).

(4)

   Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2013, 1.14 kohta.

(5)

   Komission tiedonanto COM(2014)0618, taulukko 5.2: peruutuksina toteutetut koheesiopolitiikan rahoitusoikaisut (775 miljoonaa euroa), maaseudun kehittämistä koskevat takaisinperinnät (129 miljoonaa euroa) ja rahoitusoikaisut, jotka on toteutettu purkamalla sitoumus / tekemällä vähennys ohjelman päättyessä koheesiopolitiikan alalla (494 miljoonaa euroa) tai muilla politiikanaloilla kuin maatalous- ja koheesiopolitiikan alalla (1 miljoona euroa).

(6)

   Komission tiedonanto COM(2014)0618, taulukko 7.2.

(7)

   Komission tiedonanto, 11. kesäkuuta 2014, ”Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2013” (COM(2014)0342), s. 15: kokonaisriskin suuruus koko vuoden 2013 menojen osalta (EU:n ja EKR:n talousarvio).

(8)

   Yhteenvetokertomuksen liitteen 1 mukaan riskinalainen määrä edustaa tapahtumiin liittyvien sellaisten osien arvoa, joiden ei katsota olevan täysin sovellettavien säädöksiin ja sopimuksiin perustuvien vaatimusten mukaisia sen jälkeen, kun kaikki säännönmukaisuutta koskevien riskien lieventämiseen tähtäävät kontrollit (korjaavat toimenpiteet) on toteutettu.

(9)

   Mainitusta 322 miljardin euron määrästä 222 miljardia euroa liittyy maksattamatta oleviin talousarviositoumuksiin ja 99 miljardia euroa taseeseen kirjattuihin velkoihin, jotka jäävät maksattamatta olevien sitoumusten ulkopuolelle.

(10)

   Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomusten esittely talousarvion valvontavaliokunnan kokouksessa 5. marraskuuta 2014, tilintarkastustuomioistuimen presidentti Vítor Manuel da Silva Caldeira.

(11)

   Sama.

(12)

   Komission varapuheenjohtajan Kristalina Georgievan vastuuvapausmenettelyn aikana antamat tiedot.

(13)

   Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 16/2014.

(14)

   Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus vuodelta 2013, 2.11 kohta, ja tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 11/2013 ”Bruttokansantuloa (BKTL) koskevien tietojen laadun parantaminen: jäsennellympi ja paremmin kohdennettu lähestymistapa parantaisi komission suorittaman tarkastuksen vaikuttavuutta” (vastuuvapaus 2013).

(15)

   Jacek Dominikin lausunto jäsenvaltioiden bruttokansantulon tarkistamisesta, lehdistötiedote, Bryssel, 27. lokakuuta 2014, viimeinen virke.

(16)

   Lausunto nro 7/2014 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyn päätöksen 2007/436/EY, Euratom soveltamisesta annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2007 muuttamisesta (EUVL C 459, 19.12.2014, s. 1).

(17)

   Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0078.

(18)

   Tilintarkastustuomioistuimen yleiskatsaus EU:n talousarviohallintoon kohdistuviin riskeihin: EU-varojen optimaalinen käyttö, 2014, s. 67.

(19)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, 17. joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608).

(20)

  Komission jäsenen Hoganin 8. joulukuuta 2014 toimittamat alustavat luvut tuen jakautumisesta jaoteltuna määrän koon mukaan, kun kyseessä on tuottajille neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 mukaisesti maksettu suora tuki.

(21)

  Virheiden esiintyvyys lisääntyi huomattavasti: se oli 41 prosenttia vuonna 2012 ja 61 prosenttia vuonna 2013.

(22)

  Maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22. lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) (EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1) mukaan tietyillä alueilla voidaan myöntää siirtymäkauden tukea tuottajaryhmien muodostamista varten sellaisten tuottajien kannustamiseksi, jotka haluavat saada tuottajaorganisaation aseman. Unioni voi korvata tällaisen rahoituksen osittain, ja sen maksaminen loppuu, kun tuottajaryhmä on tunnustettu tuottajaorganisaatioksi.

(23)

  Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2013, 43 kohta.

(24)

  Komission vastaus kirjalliseen kysymykseen nro 11, komission jäsenen Phil Hoganin kuuleminen talousarvion valvontavaliokunnassa 1. joulukuuta 2014.

(25)

  Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2013, 3.23 kohta ja sitä seuraavat kohdat.

(26)

  Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuinen toimintakertomus vuodelta 2013, liite 10, taulukko 51: uudet avoimet tapaukset vuodesta 2007 lähtien.

(27)

  Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2013, 4.25 kohta.

(28)

  Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2013, 4.27 kohta.

(29)

  Vastaus kirjalliseen kysymykseen nro 29, komission jäsenen Phil Hoganin kuuleminen talousarvion valvontavaliokunnassa 1. joulukuuta 2014.

(30)

  Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 23/2014, joka koskee maaseudun kehittämisen menojen virhetasoa, s. 10: 8,2 prosenttia on kolmen vuoden keskiarvo, jonka alin taso on 6,1 prosenttia ja ylin 10,3 prosenttia. Keskiarvo muodostuu seuraavasti: 8,4 prosenttia vuonna 2011, 8,3 prosenttia vuonna 2012 ja 7,9 prosenttia vuonna 2013.

(31)

  Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 23/2014, 22–24 kohta.

(32)

  Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Rasa Budbergyten lausuma, komission jäsenen Phil Hoganin kuuleminen talousarvion valvontavaliokunnassa 1. joulukuuta 2014.

(33)

   Vastaus kirjalliseen kysymykseen nro 12, komission jäsenen Phil Hoganin kuuleminen talousarvion valvontavaliokunnassa 1. joulukuuta 2014.

(34)

  Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuinen toimintakertomus vuodelta 2013, taulukko 2.1.24.

(35)

  Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 20/2014, 68 kohta.

(36)

  Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuotuinen toimintakertomus vuodelta 2013, liite, s. 41.

(37)

  Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuotuinen toimintakertomus vuodelta 2013, liite, s. 42.

(38)

  Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuotuinen toimintakertomus vuodelta 2013, liite, s. 43.

(39)

  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 480/2014, 3. maaliskuuta 2014, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 täydentämisestä (EUVL L 138, 13.5.2014, s. 5).

(40)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, 26. helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

(41)

  Neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006, 11. heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25).

(42)

  pitää valitettavana, että seuraavat 73 jäsenvaltioissa käytössä olevaa hallinto- ja valvontajärjestelmää on katsottu parhaimmillaankin vain osittain luotettaviksi (merkitty oranssilla, kun järjestys on vihreä, keltainen, oranssi ja punainen): Vorarlberg (AT), Wien (AT), Steiermark (AT), Tiroli (AT), Bryssel (BE), aluekehitys (BG), ympäristö (BG), yritystoiminta & innovointi (CZ), alueellinen toimenpideohjelma NUTS II koillinen (CZ), alueellinen toimenpideohjelma NUTS II Sleesia (CZ), integroitu toimenpideohjelma (CZ), Thüringen (DE), Mecklenburg-Vorpommern (DE), Sachsen-Anhalt, Bremen (DE), Nordrhein-Westphalen (DE), EC ENV (EE), Attika (EL), Länsi-Kreikka (EL), Makedonia-Traakia (EL), Thessalia–manner-Kreikka–Epiros (EL), Kreeta ja Egeanmeren saaret (EL), Murcia (ES), Melilla (ES), Ceuta (ES), Asturia (ES), Galicia (ES), Extremadura (ES), Kastilia-La Mancha (ES), Andalusia (ES), koheesiorahasto (ES), Cantabria (ES), Baskimaa (ES), Navarra (ES), Madrid (ES), Rioja (ES), Katalonia (ES), Baleaarit (ES), Aragon (ES), Kastilia ja Léon (ES), Valencia (ES), Kanariansaaret (ES), tutkimus, kehittäminen ja innovointi yrityksille (ES), talouskehitys (HU), ympäristö ja energia (HU), Länsi-Pannonia (HU), eteläinen suuri tasanko (HU), Keski-Transdanubia (HU), Pohjois-Unkari (HU), liikenne (HU), pohjoinen suuri tasanko (HU), Etelä-Transdanubia (HU), Keski-Unkari (HU), Adrianmeren alue (liittymistä valmisteleva tukiväline), Mecklenburg-Vorpommern/Brandenburg-Puola (Euroopan alueellinen yhteistyö, (ETC)), Flanderin ja Alankomaiden raja-alue (ETC), verkostot ja liikkuvuus (IT), tutkimus (IT), turvallisuus (IT), Calabria (IT), Puglia (IT), Sisilia (IT), Basilicata (IT), Sardinia (IT), infrastruktuuri ja ympäristö (PL), kehitys, Itä-Puola (PL), tietoyhteiskunta (SK), ympäristö (SK), alueellinen toimenpideohjelma (SK), liikenne (SK), terveys (SK), kilpailukyky ja talouskasvu (SK), tekninen apu (SK), tutkimus ja kehittäminen (SK).

(43)

       Euroopan perusoikeusvirasto, The situation of Roma in 11 EU Member States, Luxemburg, 2012.

(44)

  EuropeAidin vuotuinen toimintakertomus vuodelta 2013, s. 197.

(45)

 a.   KPI      20 ”Ennakkotarkastukset, tukeen oikeuttamattomat määrät”

b.   KPI 1    ”Rahoitusennusteiden toteuttaminen: maksut”

c.   KPI 2    ”Rahoitusennusteiden toteuttaminen: sopimukset”

d.   KPI 4    ”Maksattamatta olevien määrien käyttövalmiudet”

e.   KPI 18   ”Ulkoisen avun hallinnointia koskevan kertomuksen kattaman kauden aikana tarkistettujen hankkeiden osuus”

f.   KPI 21   ”Vuotuisen tarkastussuunnitelman täytäntöönpano: vuosi N (2013)”

g.   KPI 22   ”Vuotuisen tarkastussuunnitelman täytäntöönpano: vuosi N - 1 (2012)”

h.   KPI 23   ”Vuotuisen tarkastussuunnitelman täytäntöönpano: vuosi N - 2 (2011)”

i.    KPI 26   ”Tarkastuksessa tukeen oikeuttamattomaksi havaittujen määrien takaisinperintä tai perustelu”.

(46)

          UNHCR:n ylitarkastajan virasto, tarkastusraportti INQ/04/005, Geneve, 12. toukokuuta 2005.

(47)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, 11. syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(48)

  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 723/2004, 22. maaliskuuta 2004, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta (EUVL L 124, 27.4.2004, s. 1).

(49)

  Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2013, 10.24 kohta.

(50)

 Tilintarkastustuomioistuimen kertomus innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (entinen Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto) tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä viraston vastaukset (EUVL C 442, 10.12.2014, s. 358), 11–13 kohta.

(51)

Erityiskertomus nro 13/2014: ”EU:n antama kunnostusapu Haitin maanjäristyksen jälkeen”: http://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/SR14_13/QJAB14013ENC.pdf

(52)

Unionin tämänhetkisiä rahoitusta yhdistäviä välineitä ovat: naapuruuspolitiikan investointiväline, Keski-Aasian investointikehys, Latinalaisen Amerikan investointiväline, Aasian investointiväline, Tyynenmeren investointikehys, Karibian alueen investointikehys, Euro–Välimeri-investointi- ja kumppanuusväline, EU-Afrikka-infrastruktuurirahasto ja energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävä maailmanlaajuinen rahasto. Kestävää energiaa kaikille -aloite on globaali, YK-johtoinen aloite, jossa rahoituslähteiden yhdistäminen on tärkeässä asemassa ja johon unioni osallistui vuonna 2013.

(53)

Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 16/2014: ”Alueellisia investointikehyksiä koskevien avustusten ja rahoituslaitosten myöntämien lainojen yhdistämisen vaikuttavuus EU:n ulkopolitiikan tukemisen kannalta”.

(54)

Budjettitukea koskevat suuntaviivat, Euroopan komissio, syyskuu 2012. http://ec.europa.eu/europeaid/sites/devco/files/methodology-budget-support-guidelines-201209_en_2.pdf

(55)

Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto, vuotuinen toimintakertomus 2013, s. 114.

(56)

Ks. esimerkiksi kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto, vuotuinen toimintakertomus 2013, liitteet, s. 633–636.

(57)

Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto, vuotuinen toimintakertomus 2013, s. 185.

(58)

Neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006, annettu 11. heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25).

Oikeudellinen huomautus