Menettely : 2015/2039(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0121/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0121/2015

Keskustelut :

PV 27/04/2015 - 22
CRE 27/04/2015 - 22

Äänestykset :

PV 28/04/2015 - 7.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0107

MIETINTÖ     
PDF 163kWORD 99k
31.3.2015
PE 546.870v03-00 A8-0121/2015

Bolognan prosessin täytäntöönpanon seurannasta

(2015/2039(INI))

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Esittelijä: Krystyna Łybacka

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Bolognan prosessin täytäntöönpanon seurannasta

(2015/2039(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 165 artiklan,

–    ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja erityisesti sen 26 artiklan,

–    ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 14 artiklan,

–    ottaa huomioon Sorbonnen yhteisen julistuksen Euroopan korkeakoulujärjestelmän rakenteen yhdenmukaistamisesta, jonka Ranskan, Saksan, Italian ja Yhdistyneen kuningaskunnan asiasta vastaavat ministerit allekirjoittivat Pariisissa 25. toukokuuta 1998 (Sorbonnen julistus)(1),

–    ottaa huomioon yhteisen julistuksen, jonka 29 Euroopan maan opetusministerit allekirjoittivat Bolognassa 19. kesäkuuta 1999 (Bolognan julistus)(2),

–    ottaa huomioon Leuvenissä ja Louvain-la-Neuvessa 28. ja 29. huhtikuuta 2009 pidetyssä korkeakoulutuksesta vastaavien eurooppalaisten ministerien konferenssissa annetun julkilausuman(3),

–    ottaa huomioon 47 maan korkeakoulutuksesta vastaavien ministerien 12. maaliskuuta 2010 hyväksymän Budapest–Wien-julistuksen, jolla eurooppalainen korkeakoulutusalue (EHEA) julistettiin virallisesti avatuksi(4),

–    ottaa huomioon Bukarestissa 26. ja 27. huhtikuuta 2012 pidetyn Bolognan prosessin kolmannen foorumin ja ministerikokouksen antaman julkilausuman(5),

–    ottaa huomioon Bukarestissa 26. ja 27. huhtikuuta 2012 pidetyn EHEAn ministerikokouksen hyväksymän eurooppalaisen korkeakoulutusalueen liikkuvuusstrategian 2020(6),

–    ottaa huomioon ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta 20. marraskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/55/EU(7),

–    ottaa huomioon 28. syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen yhteisössä tieteellistä tutkimusta varten matkustaville kolmansien maiden tutkijoille lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettuja yhtenäisiä viisumeja koskevien jäsenvaltioiden myöntämismenettelyjen helpottamiseksi(8),

–    ottaa huomioon 15. helmikuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen eurooppalaisen yhteistyön jatkamisesta korkea-asteen koulutuksen laadun varmistamisessa(9),

–    ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi(10),

–    ottaa huomioon eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät(11),

–    ottaa huomioon 26. marraskuuta 2009 annetut neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät koulutuksen roolin kehittämisestä täysin toimivan osaamiskolmion osana(12),

–    ottaa huomioon 11. toukokuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisestä(13),

–    ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2011 annetun neuvoston suosituksen koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista(14),

–    ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2011 annetun neuvoston suosituksen ”Nuoret liikkeellä – nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistäminen”(15),

–    ottaa huomioon 10. toukokuuta 2006 annetun komission tiedonannon ”Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot” (COM(2006)0208),

–    ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–    ottaa huomioon 26. elokuuta 2010 annetun komission tiedonannon Euroopan digitaalistrategiasta (COM(2010)0245/2),

–    ottaa huomioon 20. syyskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Tukea kasvulle ja työllisyydelle – Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma” (COM(2011)0567),

–    ottaa huomioon Euroopan korkeakoulutuksesta vuonna 2009 annetun Euroopan koulutuksen tietoverkon Eurydicen julkaisun ”Higher Education in Europe 2009: Developments in the Bologna Process” (Eurydice, Euroopan komissio, 2009)(16),

–    ottaa huomioon julkaisun ”Focus on Higher Education in Europe 2010: The Impact of the Bologna Process” (Eurydice, Euroopan komissio, 2010)(17),

–    ottaa huomioon julkaisun ”The European Higher Education Area in 2012: Bologna Process Implementation Report” (Eurydice, Euroopan komissio, 2012)(18),

–    ottaa huomioon vuonna 2007 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen korkea-asteen koulutuksen uudistuksesta opetusalan ammattilaisten keskuudessa(19),

–    ottaa huomioon vuonna 2009 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen korkea-asteen koulutuksen uudistuksesta opiskelijoiden keskuudessa(20),

–    ottaa huomioon Bolognan prosessista 16. huhtikuuta 2009 annetun Eurostatin julkaisun ”The Bologna Process in Higher Education in Europe – Key indicators on the social dimension and mobility”(21),

–    ottaa huomioon Jerevanissa Armeniassa 8.–9. syyskuuta 2011 pidetyn, korkeakoulutuksen rahoittamista käsitelleen kansainvälisen konferenssin loppuraportin(22),

–    ottaa huomioon 23. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman Bolognan prosessista ja opiskelijoiden liikkuvuudesta(23),

–    ottaa huomioon 20. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman korkeakoulujen ja yritysten välisestä vuoropuhelusta: uusi kumppanuus Euroopan korkeakoulujen nykyaikaistamiseksi(24),

–    ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2012 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin toimielinten panoksesta Bolognan prosessin lujittumiseen ja edistymiseen(25),

–    ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR)(26),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–       ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A8-0121/2015),

A.  katsoo, että nykyisessä taloustilanteessa Bolognan prosessilla olisi saavutettava tavoitteet, joilla tuetaan kansalaisten mahdollisimman hyvää koulutusta ja innovointikykyä siten, että kaikilla olisi mahdollisuus opiskella ja päivittää osaamistaan jatkuvasti, ja katsoo, että tämän olisi ilmettävä Eurooppa 2020 -strategian tarkistuksessa sekä Jean-Claude Junckerin esittelemän Euroopan investointiohjelman toimeenpanossa;

B.   ottaa huomioon, että tutkimusten mukaan EU:ssa joka kolmas työantaja kohtaa ongelmia päteviä työntekijöitä etsiessään; katsoo, että jos taitojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen (eli yksilön ammattitaidon ja työmarkkinoiden vaatimusten väliseen kuiluun) EU:ssa liittyvää ongelmaa halutaan torjua, Bolognan uudistus ei ole tähän mennessä osoittautunut kovin menestyksekkääksi; katsoo, että taitojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudesta on tullut yksi Euroopan keskeisistä haasteista ja että se vaikuttaa yhteiskunnan kaikkiin aloihin aina yritysten tuottavuudesta ja tehokkuudesta nuorten nykyiseen ja tulevaan hyvinvointiin;

C.  ottaa huomioon, ettei nuorisotyöttömyysongelma ole juurikaan muuttunut kriisin alkaessa vuonna 2008 vallinneesta tilanteesta; ottaa huomioon, että vuoden 2014 lopulla EU:ssa oli noin viisi miljoonaa työtöntä alle 25-vuotiasta nuorta;

D.  toteaa erään filosofin sanoin, että yliopistojen tunnuskuvana olisi oltava totuuden ja kauneuden etsintä, ja että lisäksi niiden velvollisuutena on suoda tarvittavat valmiudet uusille ammattilaisille, tiedemiehille, insinööreille, opettajille, lääkäreille, poliitikoille ja kansalaisille;

E.   katsoo, että yliopistot on tärkeää nähdä Bolognan prosessin todellisina päätekijöinä eikä pelkästään tukiroolissa alueellisten ja kansallisten laitosten koordinoinnissa, sääntelyssä ja resurssien tuottamisessa;

F.   toteaa, että tämä yhteistyössä yliopistomaailman kanssa toteutettu hallitustenvälinen aloite on johtanut ponnisteluihin, joiden tarkoituksena on yhteisen eurooppalaisen vastauksen tarjoaminen monien maiden vakaviin ongelmiin, mutta nämä ponnistelut ovat olleet riittämättömiä;

G.  toteaa, että Bolognan prosessin todellisena tarkoituksena on edistää liikkuvuutta ja kansainvälistymistä sekä varmistaa erilaisten korkeakoulujärjestelmien normien ja laadun yhteensopivuus ja vertailtavuus kunnioittaen samalla kuitenkin yliopistojen itsenäisyyttä ja myötävaikuttaen sellaisen aidosti demokraattisen eurooppalaisen alueen luomiseen, joka tarjoaa kaikille kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet;

H.  katsoo, että viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana saavutetusta kehityksestä tarvitaan arvio, jossa otetaan huomioon sekä menestystarina – alueen sisäisen yhteistyön osalta – sekä jatkuvat ongelmat ja asetettujen tavoitteiden epätasainen saavuttaminen;

I.    katsoo, että vaikka useimmissa maissa Bolognan prosessi on ohjannut ja motivoinut koulutusjärjestelmien uudistuksia, joissakin maissa se saatetaan puutteellisen tiedottamisen ja prosessin todellisen vision ymmärtämisen puutteen vuoksi nähdä byrokraattisena taakkana;

J.    pitää tärkeänä, että tunnustetaan Bolognan prosessin yleiseurooppalainen luonne sekä kaikkien sen tekijöiden, kuten opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja myös muun kuin opetushenkilökunnan osallisuus;

K.  katsoo, että jatkuvan tuen antaminen koulutukselle ja ammatilliselle koulutukselle, tiedolle ja tutkimukselle sekä niille annettavan tuen lisääminen on olennaisen tärkeää varsinkin talouskriisin aikoina;

L.   katsoo, että tässä jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa on tarpeen vahvistaa Bolognan prosessin perustan muodostavaa poliittista sitoutumista sekä Euroopan unionin toimielinten, jäsenvaltioiden hallitusten ja kaikkien muiden keskeisten sidosryhmien osallistumista kyseisen prosessin toteuttamiseen;

Bolognan prosessin rooli

1.   toteaa, että koulutus ja tutkimus ovat yksi yhteiskuntamme peruspilareista, kun on kyse taitojen edistämisestä sekä kasvun ja työpaikkojen luomisesta; korostaa, että aiempaa suuremmat investoinnit koulutukseen ovat erittäin tärkeitä köyhyyden, sosiaalisen eriarvoisuuden ja työttömyyden sekä erityisesti nuorisotyöttömyyden torjumiseksi ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi;

2.   katsoo, että Bolognan prosessi voisi auttaa lievittämään taitojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen liittyvää ongelmaa EU:ssa, jos opiskelijat voisivat sen ansiosta hankkia ja kehittää työmarkkinoilla tarvittavia taitoja, ja että siten Bolognan prosessin avulla voitaisiin saavuttaa tutkinnon suorittaneiden työllistymisen parantamista koskeva tärkeä tavoite;

3.   on tietoinen Bolognan prosessin keskeisestä roolista tietojen ja taitojen Euroopan luomisessa; korostaa, että tiedon, koulutuksen ja tutkimuksen levittäminen on yksi Eurooppa 2020 -strategian keskeisistä osatekijöistä ja että se lujittaa osaltaan unionin kansalaisuutta; korostaa kuitenkin, että korkeakoulutusyhteisön (opettajien, opiskelijoiden sekä muun kuin opetushenkilökunnan) mielipidettä on kuultava, jotta voidaan ymmärtää, miksi Bolognan prosessiin liittyvät uudistukset herättävät vastustusta, ja että on taattava maksuton julkinen ja kaikkien saatavilla oleva koulutusjärjestelmä, joka vastaa yhteiskunnan tarpeita;

4.   panee merkille, että Bolognan uudistuksista seurasi eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (EHEA) perustaminen, ja että uudistusten avulla on saatu aikaan parannuksia viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana, esimerkiksi korkeakoulurakenteiden vertailukelpoisuus on parantunut, liikkuvuus on lisääntynyt, on otettu käyttöön laadunvarmistusjärjestelmiä sekä tutkintojen tunnustaminen, koulutusjärjestelmiä on parannettu ja korkeakoulutuksen houkuttavuus Euroopassa on lisääntynyt;

5.   panee merkille, että Bolognan prosessin yhteydessä joudutaan tekemään vielä paljon työtä koulutusjärjestelmien mukauttamiseksi työmarkkinoiden tarpeisiin, työllistyvyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi kokonaisvaltaisesti ja korkeakoulutuksen houkuttavuuden lisäämiseksi Euroopassa; katsoo, että eurooppalaisten korkeakoulujen olisi voitava reagoida nopeasti nyky-yhteiskunnassa tapahtuviin talouden, kulttuurin, tieteen ja teknologian muutoksiin, jotta ne pystyvät hyödyntämään täysimääräisesti sen potentiaalin, jota niillä on kasvun, työllistettävyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen;

6.   panee merkille Bukarestissa 2012 pidetyssä EHEA-kokouksessa esitetyt tulevien vuosien tavoitteet sekä vuoteen 2015 mennessä suoritettavien toimien kansalliset painopisteet sekä kokouksessa annetut suositukset EHEAn liikkuvuusstrategiasta vuodeksi 2020: niissä kehotetaan perustamaan uusia seurantakeskuksia, omaksumaan uusia lähestymistapoja Euroopan eri yliopistoyhteisöihin sekä luomaan uusia järjestelmiä, joilla yliopistoyhteisöjen jäsenet voidaan ottaa mukaan suunnitelmaan kuuluvaan uudistamisprosessiin;

Painopisteet ja haasteet

7.   kehottaa EHEAan kuuluvia maita panemaan täytäntöön yhteisesti sovitut uudistukset, joiden tarkoituksena on Bolognan prosessin tavoitteiden nopeutettu saavuttaminen ja EHEAn uskottavuuden lisääminen; kannattaa niiden maiden tukemista, joilla on vaikeuksia uudistusten täytäntöönpanossa; kannattaa tässä yhteydessä maiden, alueiden ja keskeisten sidosryhmien välisten laajojen kumppanuuksien luomista;

8.   kehottaa jäsenvaltiota ajantasaistamaan ja parantamaan entisestään korkea-asteen oppilaitostensa arviointia aiemmin opetusjärjestelmien kansainvälisellä tasolla asettamien standardien perusteella, ja kehottaa jäsenvaltioita palkitsemaan huippuosaamista, jotta voidaan edistää tietoa, tutkimusta ja tiedettä;

9.   korostaa, että on tärkeää säilyttää opetuksen ja kielten monimuotoisuus; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään apurahojen määrää ja varmistamaan, että ne ovat helposti saatavilla;

10. tuo esiin tarpeen lisätä EHEAn kehittämisponnisteluja ja hyödyntää saavutettua edistystä pyrittäessä saavuttamaan tavoitteita yhdessä eurooppalaisen koulutusalueen, elinikäisen oppimisen eurooppalaisen alueen ja Euroopan tutkimusalueen kanssa;

11. kehottaa kaikkia Bolognan prosessin täytäntöönpanoon liittyviä sidosryhmiä tehostamaan laadunvarmistusta sellaisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen aikaansaamiseksi, joka parantaa houkuttavuuttaan mallina akateemisesta huippuosaamisesta maailmanlaajuisesti;

12. kehottaa jäsenvaltioita, EHEAan kuuluvia maita ja koko Euroopan unionia lisäämään yleistä ymmärtämystä Bolognan prosessista ja sille suunnattua tukea, mukaan lukien ruohonjuuritason toimet aiempaa tehokkaamman ja dynaamisemman osallistumisen aikaansaamiseksi prosessin tavoitteisiin pyrittäessä;

13. tähdentää, että komissiolla on Bolognan prosessin jäsenenä tärkeä rooli EHEAn kehittämisessä, ja kehottaa sitä entisestään vahvistamaan rooliaan elvytettäessä prosessia uudelleen ja joudutettaessa ponnisteluja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

14. korostaa, että asetettuihin tavoitteisiin on tarpeen sisällyttää koulutuksen ja tutkimuksen laatu palvelusektorilla; katsoo, että yksi tavoitteiden saavuttamisen indikaattoreista voisi olla tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyden parantaminen, joka on myös yksi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista;

15. kehottaa jatkamaan hallitusten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välistä vuoropuhelua käytettävissä olevien varojen kohdentamiseksi ja niiden käytön maksimoimiseksi ja tehostamiseksi sekä uusien ja erilaisten rahoitusmallien etsimiseksi julkisen rahoituksen täydentämiseksi; korostaa myös Horisontti 2020 -ohjelman merkitystä yhteistyöhön perustuvien tutkimushankkeiden edistämisessä eurooppalaisissa korkeakouluissa, ja pitää huolestuttavina jatkuvia yrityksiä leikata sen rahoitusta samalla kun muiden talousarvioalojen annetaan jäädä ennalleen;

16. kehottaa hallituksia parantamaan julkisten varojen käytön tehokkuutta koulutuksessa sekä noudattamaan EU:n päätavoitetta, jonka mukaan unionin on vuoteen 2020 mennessä investoitava kolme prosenttia bruttokansantuotteestaan tutkimukseen ja kehittämiseen; korostaa, että koulutuksen ja tutkimuksen kunnianhimoinen rahoitus on välttämätöntä, koska ne muodostavat yhden niistä keskeisistä välineistä, joilla varmistetaan kaikille mahdollisuus päästä laadukkaaseen koulutukseen ja joilla torjutaan talouskriisiä ja työttömyyttä;

17. panee merkille potentiaaliset rahoitusmahdollisuudet, joita ESIRin on tarkoitus tarjota korkea-asteen koulutukselle ja ammatilliselle koulutukselle; ilmaisee syvän huolensa Horisontti 2020 -ohjelman rahoitukseen suunnitelluista leikkauksista, jotka koskevat suoraan tutkimusta ja koulutusta ja joilla on tarkoitus kartuttaa ESIRiä;

18. varoittaa, että Horisontti 2020 -ohjelman leikkaukset vaikuttaisivat varmuudella Bolognan prosessin täysimääräiseen täytäntöönpanoon, ja kehottaa näin ollen komissiota perumaan kaikki tämänsuuntaiset ehdotukset;

19. rohkaisee koko akateemista yhteisöä ja työmarkkinaosapuolia lähestymään asiaa sekä ylhäältä alaspäin että alhaalta ylöspäin ja pyytää EHEA-asioista vastaavilta ministereiltä poliittista sitoutumista ja yhteistyötä kehitettäessä yhteistä strategiaa Bolognan uudistusten saavuttamiseksi;

20. kehottaa parantamaan koulutusohjelmia ja määrittämään niille selvät tavoitteet, jotta tutkinnon suorittajille tarjottaisiin sellaiset yleiset ja ammatilliset tiedot ja taidot, joita he tarvitsevat sekä vastatakseen työmarkkinoiden vaatimuksiin ja saadakseen valmiudet elinikäiseen oppimiseen että varsinkin integroituakseen yhteiskuntaan kansalaisina; kannattaa ammattipätevyyden todistamista koskevien eurooppalaisten puitteiden täysimääräistä täytäntöönpanoa;

21. korostaa STEM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) roolia ja niiden merkitystä yhteiskunnalle, taloudelle ja tutkinnon suorittaneiden työllistyvyydelle;

22. kehottaa panemaan EHEAssa asianmukaisesti täytäntöön eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmän (ECTS) sekä korkeakoulututkintotodistuksen liitteen, jotka ovat opiskelijan työmäärän ja oppimistulosten kannalta keskeisiä välineitä, jotta helpotettaisiin liikkuvuutta ja autettaisiin opiskelijoita kokoamaan yhteen tiedot akateemisista ja opintojen ulkopuolisista saavutuksistaan;

23. korostaa, että on tärkeää taata akateemisten tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen ja yhteensopivuus, jotta vahvistettaisiin laadunvarmistusjärjestelmää Euroopan tasolla ja kaikissa EHEAan liittyneissä maissa eurooppalaisten laadunvarmistusstandardien ja -ohjeiden tarkistetun version mukaisesti eurooppalaisella korkeakoulutusalueella; kehottaa kaikkia EHEAan kuuluvia maita ja niiden laadunvarmistuksesta vastaavia virastoja liittymään eurooppalaisiin laadunvarmistusverkostoihin eli eurooppalaiseen korkeakoulutuksen laadunvarmistusyhdistykseen (ENQA) ja Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisteriin (EQAR-rekisteri);

24. kehottaa Bolognan prosessin kumppaneita ja erityisesti komissiota arvioimaan säännöllisesti pätevyyden ja taitojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta hetkellä, jolloin tutkinnon suorittaneet siirtyvät työmarkkinoille;

25. korostaa Eurooppa 2020 -strategian sen tavoitteen merkitystä, jonka mukaan 40 prosentilla 30–34-vuotiasta olisi oltava korkea-asteen koulutus suoritettuna ja sellaiset taidot ja pätevyys hankittuna, joiden ansiosta he löytävät mielekästä työtä;

26. korostaa tutkintojen viitekehyksen arvoa avoimuuden parantamisessa, ja kehottaa kaikkia Bolognan prosessiin osallistuvia maita tekemään kansallisista tutkintojen viitekehyksistään vertailukelpoisia EHEAn ja eurooppalaisen viitekehysten kanssa;

27. painottaa, että monissa jäsenvaltioissa kansalliset tutkintojen viitekehykset on vielä mukautettava eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen ja eurooppalaisiin laadunvarmistusstandardeihin ja -ohjeisiin; panee merkille, että monia kansallisia tutkintojen viitekehyksiä ei vielä ole rekisteröity EQAR-rekisteriin);

28. toteaa, että opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja muun kuin opetushenkilökunnan liikkuvuus on yksi Bolognan prosessin painopisteistä; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään mahdollisuuksia liikkuvuuteen ja parantamaan liikkuvuuden laatua, ja korostaa tarvetta tehostaa EHEAn liikkuvuusstrategian 2020 täytäntöönpanoa sekä saavuttaa opiskelijoiden määrällinen 20 prosentin liikkuvuustavoite vuoteen 2020 mennessä; korostaa tässä yhteydessä Erasmus+-ohjelman ja Horisontti 2020 -ohjelman keskeistä asemaa, ja korostaa olevan tärkeää varmistaa, että ne pannaan sujuvasti ja tehokkaasti täytäntöön ja että niitä edistetään; korostaa, että Erasmus+-ohjelmaan liittyvät apurahat olisi jätettävä verotuksen ja sosiaalimaksujen ulkopuolelle;

29. kehottaa sisällyttämään opiskelijoiden liikkuvuuden asteittain yliopistojen virallisiin opetussuunnitelmiin;

30. korostaa, että asianmukaiset määrät musiikin ja taideaineiden opiskelijoita ja opetushenkilökuntaa on tarpeen ottaa mukaan EU:n liikkuvuusohjelmiin;

31. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään eurooppalaiset ja kansainväliset kumppanuus- ja liikkuvuusjärjestelyt niihin kriteereihin, joiden mukaisesti yliopistot ja korkeakoulut asetetaan paremmuusjärjestykseen;

32. toteaa, että korkeakoulut ovat keskeisessä asemassa liikkuvuuden edistämisessä sekä sellaisten tutkinnon suorittaneiden ja tutkijoiden tuottamisessa, joilla on riittävät tiedot ja taidot pystyäkseen työllistymään ja menestymään globaalissa taloudessa;

33. kehottaa jäsenvaltioita, EU:ta ja EHEAa vahvistamaan liikkuvuutta edistämällä kielten oppimista, poistamalla hallinnollisia esteitä, tarjoamalla riittävän rahoitustukimekanismin ja takaamalla apurahojen, stipendien ja opintosuoritusten siirrettävyyden; panee merkille, että liikkuvuus on edelleenkin vähemmän muiden kuin perhetaustaltaan varakkaiden opiskelijoiden saavutettavissa;

34. korostaa sekä ohjelmien suunnittelua että niiden toteutusta koskevissa asioissa siirtymistä koulutuksellisesta mallista opiskelijakeskeiseen lähestymistapaan, johon sisältyy opiskelijoiden henkilökohtainen kehitys; korostaa olevan tärkeää, että opiskelijat osallistuvat korkeakoulujen hallinnointiin;

35. korostaa, että opinto-ohjelmissa olisi keskityttävä markkinoiden pitkän aikavälin kysyntään; korostaa niin ikään, että työllistettävyys merkitsee sitä, että opiskelijoilla olisi oltava laajempi joukko erilaisia taitoja, jotka valmistelevat heitä työmarkkinoille ja antavat heille välineitä elinikäiseen oppimiseen; korostaa tässä yhteydessä aktiivista vuoropuhelua sekä ohjelmia ja työharjoitteluja koskevaa, kansallista ja rajat ylittävää yhteistyötä yliopistoyhteisön ja liike-elämän välillä, sillä se voisi auttaa torjumaan talouskriisiä, antaa piristysruiskeen talouskasvulle ja edistää tietoon perustuvaa yhteiskuntaa ja siten tarjota mahdollisuuksia laajemmassa sosiaalisessa merkityksessä; kannustaa korkeakouluja suhtautumaan avoimesti poikkitieteellisiin opintoihin, yliopistollisten tutkimusinstituuttien perustamiseen sekä yhteistyön tekemiseen eri kumppanien kanssa;

36. korostaa tarvetta tarjota laajoja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen sekä täydentäviä oppimismuotoja, kuten epävirallista ja epämuodollista koulutusta, joka on olennaisen tärkeää pehmeiden taitojen kehittymisen kannalta;

37. kehottaa vahvistamaan korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välistä yhteyttä, muun muassa edistämällä tutkimukseen perustuvaa koulutusta, ja korostaa Horisontti 2020 -ohjelmaa keskeisenä rahoitusmekanismina tutkimuksen lisäämisessä; kehottaa synkronoimaan aiempaa paremmin Bolognan prosessia tukevat toimet, kuten Horisontti 2020 -ohjelman ja Erasmus+-ohjelman;

38. pyytää laatimaan entistä joustavampia oppimispolkuja, jotka edistävät yhteisiä koulutusohjelmia ja tieteidenvälisiä opintoja ja tukevat innovaatioita, luovuutta, ammatillista koulutusta, oppisopimuskoulutusta ja yrittäjyyttä korkea-asteen koulutuksessa, ja kehottaa tutkimaan uuden teknologian, digitalisaation ja tieto- ja viestintätekniikoiden tarjoamaa potentiaalia oppimisen ja opetuksen rikastuttamiseksi ja jotta voidaan kehittää laaja joukko taitoja sekä uusia oppimis-, opetus- ja arviointimalleja;

39. kehottaa korkeakouluja, julkishallintoa, työmarkkinaosapuolia ja yrityksiä käymään jatkuvaa vuoropuhelua työllistyvyyden helpottamiseksi ja parantamiseksi; korostaa tässä yhteydessä, että asiaa koskevassa keskustelussa on keskityttävä korkea-asteen koulutuksen hyödyntämättömään potentiaaliin piristysruiskeen antamisessa kasvulle ja työllisyydelle; kehottaa EHEAan kuuluvia maita ja korkeakouluja tehostamaan yhteistyötä laadukkaiden harjoittelupaikkojen sekä oppisopimuskoulutuspaikkojen varmistamiseksi ja liikkuvuuden vahvistamiseksi tässä yhteydessä; korostaa, että sidosryhmien olisi tehtävä enemmän yhteistyötä pohjakoulutustason nostamiseksi ja ammattitaitoisen työvoiman uudistamiseksi sekä ura- ja työllisyysneuvonnan tarjonnan, saatavuuden ja laadun parantamiseksi; katsoo lisäksi, että opinto-ohjelmiin sisältyviä työharjoitteluja ja työpaikkakoulutusta olisi edistettävä enemmän;

40. korostaa, että pakolaisaseman saaneiden henkilöiden on voitava päästä kaikkien EHEAan kuuluvien laitosten piiriin, sillä niiden ansiosta he voivat rakentaa oman, itsenäisen elämän koulutuksen kautta; korostaa lisäksi, että oleskelulupien myöntämistä olisi höllennettävä lisää sellaisten tutkinnon suorittaneiden henkilöiden tapauksessa, jotka etsivät ammattipätevyyttä edellyttävää työpaikkaa; korostaa, että ponnisteluja pakolaisaseman saaneiden henkilöiden aseman vastavuoroiseksi tunnustamiseksi olisi tehostettava erityisesti tällaisessa asemassa olevien opiskelijoiden liikkuvuuden huomioon ottaen;

41. painottaa, että jäsenvaltiot sekä kaikki EHEAan liittyneet korkeakoulut ovat vastuussa sellaisen laadukkaan koulutuksen tarjoamisesta, joka vastaa yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin, ja korostaa, että niiden välistä tiivistä yhteistyötä tarvitaan, jotta Bolognan prosessin puitteissa asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa;

42. panee merkille, että vain harvat jäsenvaltiot ovat laatineet kattavan strategian sellaisten opiskelijoiden, joilla on vähemmän suotuisa sosioekonominen tausta, saattamiseksi korkea-asteen koulutuksen piiriin ja siten niin kutsuttuun sosiaaliseen suodattimeen liittyvän ongelman ratkaisemiseksi;

43. kehottaa ylemmän perusasteen opettajia osallistumaan laajemmin Bolognan prosessiin niissä asioissa, jotka liittyvät opettajien koulutuksen ja ammatillisen liikkuvuuden laadun edistämiseen, jotta olisi mahdollista vastata tietoon perustuvan yhteiskunnan asettamiin uusiin koulutusvaatimuksiin sekä edistää opiskelijoiden suoritusten paranemista;

44. painottaa koulutuksen ja sen laadun sekä opetustehtävän merkitystä tulevien sukupolvien kasvatuksessa ja laajempaan sosiaaliseen ja taloudelliseen yhteenkuuluvuuteen sekä työpaikkojen luomiseen, parempaan kilpailukykyyn ja kasvupotentiaaliin myötävaikuttamisessa; toivoo tässä yhteydessä parempaa tunnustusta opettajan ammatille;

45. kehottaa ryhtymään taloudellisiin ja sosiaalisiin ponnisteluihin sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi tarjoamalla kaikille tasapuolinen ja avoin mahdollisuus päästä laadukkaaseen koulutukseen helpottamalla akateemisten tutkintojen ja ammattitutkintojen, ulkomailla suoritettujen opintojaksojen sekä aiempien opintojen, pehmeitä taitoja koskevien ohjelmien sekä epävirallisen ja epämuodollisen koulutuksen tunnustamista ja tarjoamalla olennaista koulutusta erilaisille opiskelijaryhmille elinikäisen oppimisen kautta;

46. korostaa Bolognan prosessin sosiaalista ulottuvuutta; kehottaa toteuttamaan toimia, jotka kohdistettaisiin aliedustettujen ja epäsuotuisassa asemassa olevien ryhmien osallistumisen lisäämiseen esimerkiksi kansainvälisten liikkuvuusohjelmien kautta;

47. korostaa koulutuksellisen liikkuvuuden roolia kulttuurien välisessä oppimisessa, ja painottaa, että Bolognan prosessin puitteissa olisi toteutettava aktiivisesti toimenpiteitä opiskelijoiden kulttuurien välisen ymmärtämyksen ja kunnioituksen edistämiseksi;

48. kehottaa kehittämään strategian EHEAn ulkoista ulottuvuutta varten tekemällä yhteistyötä maailman muiden alueiden kanssa, jotta lisättäisiin EHEAn kilpailukykyä ja houkuttavuutta globaalissa ympäristössä, parannettaisiin EHEAa koskevan tiedon tarjoamista, vahvistettaisiin kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä sekä tehostettaisiin poliittista vuoropuhelua ja tutkintojen tunnustamista;

49. korostaa, että on tarpeen tehostaa tilastotietojen keräämistä EHEAan kuuluvista maista, jotta Bolognan prosessin mukanaan tuomat haasteet voidaan paremmin tunnistaa ja jotta niihin voidaan paremmin vastata;

50. korostaa Jerevanissa toukokuussa 2015 järjestettävän EHEA:n seuraavan ministerikokouksen merkitystä, sillä kokouksessa arvioidaan objektiivisesti ja kriittisesti vuosiksi 2012–2015 asetetuissa tavoitteissa saavutettua edistystä sekä niiden saavuttamisessa ilmenneitä puutteita, ja tavoitteena on eurooppalaisen korkeakoulutusalueen vahvistaminen unionin täydellä tuella;

o

o        o

51.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

http://www.ehea.info/Uploads/Declarations/SORBONNE_DECLARATION1.pdf

(2)

http://www.ehea.info/Uploads/Declarations/BOLOGNA_DECLARATION1.pdf

(3)

http://www.ehea.info/Uploads/Declarations/Leuven_Louvain-la-Neuve_Communiqu%C3%A9_April_2009.pdf

(4)

http://www.ehea.info/Uploads/Declarations/Budapest-Vienna_Declaration.pdf

(5)

http://www.ehea.info/Uploads/(1)/Bucharest%20Communique%202012(1).pdf

(6)

http://www.ehea.info/Uploads/%281%29/2012%20EHEA%20Mobility%20Strategy.pdf

(7)

EUVL L 354, 28.12.2013, s. 132.

(8)

EUVL L 289, 3.11.2005, s. 23.

(9)

EUVL L 64, 4.3.2006, s. 60.

(10)

EUVL C 111, 6.5.2008, s. 1.

(11)

EUVL C 119, 28.5.2009, s. 2.

(12)

EUVL C 302, 12.12.2009, s. 3.

(13)

EUVL C 135, 26.5.2010, s. 12.

(14)

EUVL C 191, 1.7.2011, s. 1.

(15)

EUVL C 199, 7.7.2011, s. 1.

(16)

http://eacea.ec.europa.eu/education/eurydice/documents/thematic_reports/099EN.pdf

(17)

http://eacea.ec.europa.eu/education/eurydice/documents/thematic_reports/122EN.pdf

(18)

http://www.ehea.info/Uploads/(1)/Bologna%20Process%20Implementation%20Report.pdf

(19)

http://ec.europa.eu/public_opinion/flash/fl198_en.pdf

(20)

http://ec.europa.eu/public_opinion/flash/fl_260_en.pdf

(21)

http://ec.europa.eu/eurostat/documents/3217494/5713011/KS-78-09-653-EN.PDF/3eb9f4ec-dc39-4e51-a18b-b61eb7c2518b?version=1.0

(22)

http://www.ehea.info/news-details.aspx?ArticleId=253

(23)

EUVL C 8 E, 14.1.2010, s. 18.

(24)

EUVL C 161 E, 31.5.2011, s. 95.

(25)

EUVL C 251 E, 31.8.2013, s. 24.

(26)

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan strategisten investointien rahastosta ja asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta (COM(2015)0010).


PERUSTELUT

Kesäkuussa 1999 29 Euroopan maata allekirjoitti Bolognan julistuksen, jonka tarkoituksena oli eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (EHEA) luominen vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteena oli ja on edelleen tarjota opiskelijoille aiempaa laajempia ja avoimempia mahdollisuuksia laadukkaaseen koulutukseen sekä luoda yksinkertaistettu menettely opintojen sisäiseen ja ulkoiseen tunnustamiseen kaikissa prosessiin osallistuvissa kansallisissa korkeakoulujärjestelmissä. Tähän mennessä kaikki 47 Bolognan prosessin tämänhetkistä jäsentä ovat toteuttaneet merkittäviä uudistuksia korkeakoulujärjestelmissään.

Vaikka Bolognan prosessin muutokset tapahtuvatkin pääasiassa yliopistotasolla, eurooppalaisen korkeakoulutusalueen perustamisideaan sisältyy jonkin verran poliittisia ominaisuuksia. Euroopan komission esittämän ja yliopistomaailman tukeman hallitustenvälisen aloitteen avulla pyrittiin löytämään yhteinen vastaus osallistujamaissa esiintyneisiin ongelmiin. Liikkuvuuden lisäämistä koskevien olosuhteiden luominen, koulutusjärjestelmän mukauttaminen työmarkkinoiden tarpeisiin, jolloin kokonaistyöllistyvyyden täytyy parantua, ja kilpailukyvyn parantaminen sekä korkeakoulutuksen houkuttavuus Euroopassa ovat vastauksia, joiden avulla myötävaikutetaan olennaisesti sivilisaation kasvuun. Bolognan prosessiin osallistuvia maita koskettavat tällä hetkellä uudet haasteet, kuten nuorisotyöttömyys, taloudelliset rajoitteet ja väestörakenteen muutokset.

Pyrittäessä EU:n kasvutavoitteisiin ja tietoon perustuvaan talouteen Bolognan prosessilla voi olla merkittävä rooli Eurooppa 2020 -strategian tarkistamisessa sekä Jean-Claude Junckerin esittelemän Euroopan investointiohjelman täytäntöönpanossa.

Bolognan prosessi on viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana saanut paljon aikaan koulutuksen, liikkuvuuden ja akateemisen tunnustamisen alalla. Kaiken kaikkiaan Bolognan prosessin avulla on lisätty avoimuutta ja tuotu eurooppalaista korkeakoulutusta koskevia tietoja helposti saataville vertailemalla kansallisia saavutuksia yleisiin tavoitteisiin.

Vaikka kyseiset saavutukset ovat kiitettäviä, joitakin alueita on kehitettävä edelleen, ja on tärkeää elvyttää uudelleen Bolognan prosessia, jotta voitaisiin vastata uusiin haasteisiin sekä varmistaa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen laatu ja avoimuus.

Prosessin arviointi ja uudet haasteet

Jotta voitaisiin asianmukaisesti selvittää, mihin suuntaan Bolognan uudistuksia olisi vietävä, olisi prosessista ensin tehtävä objektiivinen arviointi ja määriteltävä parannusta tarvitsevat osa-alueet. Tästä syystä on tarkasteltava sen laajempaa kontekstia, johon sisältyvät eurooppalaisen koulutusalueen perustaminen, elinikäisen oppimisen eurooppalainen alue ja Euroopan tutkimusalue, jotka yhdessä EHEAn kanssa keskeisinä elementteinä johtavat osaavan Euroopan toteutumiseen.

Tässä yhteydessä on myös hyvin tärkeää painottaa, että Bolognan prosessissa ei tavoitella korkeakoulujärjestelmien standardointia, vaan niiden lähentämistä toisiinsa kehittämällä yhteisiä yhteistyösääntöjä ja ottaen samalla huomioon eri maiden ja yliopistojen autonomia.

Ensinnäkin Bolognan prosessin tavoitteiden saavutukset ovat olleet osallistujamaissa kovin epätasaisia. Näin ollen etusijalla ovat yhteisesti sovittujen uudistusten täytäntöönpano EHEA-maissa sekä asioiden käsitteleminen entistä useammin alhaalta ylöspäin. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan poliittista sitoutumista ja EHEAn yhteistyötä. Lisäksi voitaisiin kehittää uusia välineitä ja työskentelymenetelmiä, kuten klustereita, jotka auttaisivat haasteita kohdanneita maita edistymisen vauhdittamisessa ja rohkaisisivat muita saavuttamaan jopa suurempia tavoitteita. Välineisiin sisältyvät myös parhaiden käytäntöjen vaihto, Bolognan asiantuntijaverkoston aiempaa laajempi käyttö sekä akateemisen yhteisön vahvempi osallistuminen. Uusi tekniikka ja avoimet oppimisresurssit, erityisesti verkossa avoimet massakurssit (MOOC), mahdollistavat tiedon siirtymisen helposti maiden rajojen yli, mikä lisää kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia ja auttaa tuomaan eurooppalaisia koulutuslaitoksia esiin innovaatiokeskuksina. Kyseisiä mahdollisuuksia olisi tutkittava tarkemmin.

Toiseksi tarvitaan myös aiempaa opiskelijakeskeisempää oppimista, jota ei aina ole tunnistettu tärkeäksi osaksi eurooppalaista tutkintorakennetta ja jota ei ole riittävällä tavalla sisällytetty yliopisto-ohjelmiin. Koulutuksellisen mallin ytimessä ei enää pitäisi olla se, mitä opetetaan vaan se, mitä opiskelijoiden on opittava. Bolognan prosessin sosiaalisten aspektien katsotaan jääneen kaikkein laiminlyödyimmiksi EHEAn ominaisuuksiksi.

Bolognan prosessin alkuperäistä ideaa ei myöskään aina esitetty selvästi, ja joskus se ymmärrettiin tai tulkittiin osallistujamaissa väärin. Joissakin tapauksissa prosessia käytettiin apuna kansallisissa uudistuksissa tai sitä pidettiin hallituksen asettamana velvoitteena, jota oli noudatettava. Prosessista on siis tiedotettava selkeästi yleisön tietoisuuden ja Bolognan uudistuksia koskevan tuen lisäämiseksi, jotta osallistuminen olisi tehokkaampaa ja dynaamisempaa prosessin tavoitteisiin pyrittäessä.

Koska eurooppalaiset korkeakoulut saavat pääosan rahoituksestaan julkisista lähteistä, viimeaikaiset vakavat budjettileikkaukset ovat vaikuttaneet korkeakoulutukseen. Näin ollen jatkuvat investoinnit ja käytettävissä olevien varojen tehokkaampi käyttö ovat välttämättömiä, ja lisäksi suositellaan uusien rahoitusmallien kehittämistä.

Bolognan prosessin rakenne ja välineet

Yleisesti ottaen enemmistö EHEA-maiden opiskelijoista opiskelee Bolognan prosessin kolmiportaisen rakenteen mukaisesti. On syytä tähdentää, että kolmiportainen tutkintorakenne ei ollut tavoite sinänsä, mutta sen avulla on yhdessä tutkinto-ohjelman muiden tärkeiden muutosten kanssa valmennettu tutkinnon suorittajat aiempaa paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Bolognan tavoitteiden saavuttamiseksi myös eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä (ECTS) on pantava asianmukaisesti täytäntöön. Vaikka ECTS-järjestelmän täytäntöönpanossa onkin saavutettu edistystä opintosuoritusten keräämisessä ja siirrossa kaikissa EHEA-maissa, opintosuoritukset/-ohjelmat ja oppimistulokset on vielä yhdistettävä paremmin.

Korkeakoulututkintotodistuksen liitteestä olisi pantava merkille, että vaikka on saavutettu jonkin verran edistystä, noin 70 prosenttia EHEA-maista ei ole täyttänyt kaikkia vaatimuksia; ne eivät esimerkiksi ole myöntäneet korkeakoulututkintotodistuksen liitettä automaattisesti ja ilmaiseksi kaikille tutkinnon suorittajille laajasti käytetyllä eurooppalaisella kielellä.

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen kehittäminen ja täytäntöönpano muodostavat edelleen haasteita; esimerkiksi suurimmassa osassa maista täytyy edelleen sisällyttää epäviralliset kelpoisuudet tutkintojen viitekehykseen. Olisi kiinnitettävä huomiota lyhyen syklin pätevyyksien tunnustamiseen EHEA-maiden tutkintojen viitekehyksessä niissä maissa, jotka sisällyttävät ne kansalliseen tutkintojen viitekehykseen – ilman että vaaditaan muita maita toimimaan samoin – jotta lisättäisiin niiden ymmärrettävyyttä ja kansainvälistä vertailtavuutta.

Ulkomaisten tutkintojen, ulkomailla suoritettujen opintojaksojen ja aiempien opintojen (mukaan lukien epävirallinen ja epämuodollinen pätevyys) tunnustamista on epäilemättä vahvistettava, jotta opiskelijat voisivat hyötyä tästä suoraan. Kun otetaan huomioon, että yli kahdessa kolmasosassa EHEA-maista eurooppalaiset korkeakoulut tekevät lopullisen päätöksen ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta ja että ulkomailla suoritettujen opintojen tunnustaminen on eurooppalaisten korkeakoulujen käsissä, kyseisten laitosten on tärkeää parantaa toimintaansa tässä roolissa. Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen on erittäin tärkeää kehittää menettelytapojaan ja käytäntöjään siten, että niiden avulla lisätään entisestään tutkintojen tunnustamista.

EHEAn kehittäminen edellyttää myös joustavien oppimispolkujen kehittämistä ja integrointia jatkossakin, jotta edistettäisiin liikkuvuutta ja elinikäistä oppimista.

Myös yhteisohjelmat liittyvät tärkeällä tavalla eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen ja ovat keskeinen osa korkeakoulutuksen kansainvälistymistä. Tästä syystä niiden akkreditoinnista on tehtävä helpompaa.

Liikkuvuus ja korkea-asteen koulutuksen laatu

Liikkuvuus koskee paitsi rakennetta, myös kunnollista organisaatiota ja laadunvarmistusta. Jotta liikkuvuutta voitaisiin lisätä, Bolognan välineet olisi pantava oikein täytäntöön. Lisäksi olisi lisättävä tunnustamismenettelyjä, parannettava opiskelijapalveluiden laatua vastaanottavissa yliopistoissa, luotava rahoitustukimekanismi, taattava apurahojen ja opintosuoritusten siirto, edistettävä vieraiden kielten oppimista ja rohkaistava osallistumista Euroopan unionin ohjelmiin, kuten Erasmus+-ohjelmaan. Erasmus+-ohjelmaan liittyvät apurahat olisi jätettävä verotuksen ja sosiaalimaksujen ulkopuolelle.

On myös tärkeää luoda henkilökunnan ja opettajien liikkuvuutta tukeva ympäristö, joka voi myötävaikuttaa tutkimuksen ja opetus- ja oppimiskäytäntöjen kehittämiseen sekä johdon ja hallinnon uudistamiseen.

Monissa maissa etusijalla on korkeakoulutuksen laadun parantaminen sekä laadunvarmistusjärjestelmien laatiminen. Laadunvarmistusstandardit ja -ohjeet, jotka muodostavat EHEAn keskeisen tavoitteen, on tarkistettu, ja ne on tarkoitus hyväksyä toukokuussa 2015 Jerevanissa pidettävässä ministerikokouksessa. Seuraava askel on standardien ja ohjeiden asianmukainen täytäntöönpano ja laadunvarmistusta koskevan yhteistyön vahvistaminen EHEA-maissa.

Sosiaalinen ulottuvuus

Vaikka koulutusjärjestelmät ovat sitoutuneet asettamaan mitattavissa olevia tavoitteita korkeakoulutukseen osallistumisen vahvistamiseksi ja aliedustettujen ryhmien pääsyn lisäämiseksi, alle 20 prosenttia koulutusjärjestelmistä on määrittänyt aliedustettuja ryhmiä koskevia määrällisiä tavoitteita. Sosiaalisen osallisuuden ja tasavertaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen sekä aliedustettujen ja epäsuotuisassa asemassa olevien ryhmien kansainvälisen liikkuvuuden parantaminen ovat Bolognan prosessin jäljellä olevia haasteita. Samalla kun pyritään lisäämään korkeakoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden määrää, opintojen loppuunsaattamisasteen parantamiseen on kiinnitettävä huomiota.

Työllistyvyys on niin ikään tärkeä osa sosiaalista ulottuvuutta ja suuri huolenaihe. Työllistyvyys on Bolognan prosessissa määritetty kyvyksi saada mielekäs työpaikka tai työllistää itsensä, pysyä työllistyneenä ja pystyä liikkumaan työmarkkinoilla(1). Tässä yhteydessä korkeakoulutuksen tehtävänä on tarjota opiskelijoille sellaiset tiedot, taidot ja pätevyys, joita he tarvitsevat työssä, ja antaa heille mahdollisuus kehittää näitä taitoja koko työuransa aikana.

Ponnisteluissa olisi keskityttävä työllistyvyyden parantamiseen työnantajien kanssa käytävän jatkuvan vuoropuhelun, pätevyyteen perustuvien ohjelmien toteuttamisen ja tutkinnon suorittaneiden urakehityksen valvomisen kautta.

Ulkoinen ulottuvuus

Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ulkoinen ulottuvuus on jatkossa entistäkin tärkeämpi. Tässä yhteydessä olisi keskityttävä EHEAn parantamiseen, jotta lisättäisiin sen maailmanlaajuista houkuttavuutta ja kilpailukykyä, verkostoitumisen ja yhteistyön tukemiseen eurooppalaisissa korkeakouluissa (erityisesti EHEAn naapurimaissa), pätevyyksien tunnustamisen lisäämiseen sekä yhteis- ja yhteistyöohjelmien kehittämiseen kaikilla tasoilla.

Lähitulevaisuuden painopisteitä

Yhtenäinen, avoin ja laadukas korkeakoulusektori on keskeinen kulttuurisen, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta. Bolognan prosessin tavoitteet tarjoavat olennaiset keinot, joiden avulla pystytään kohtaamaan eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen tämänhetkiset haasteet. Bolognan prosessin tavoitteisiin pääsemiseksi on kuitenkin vielä työtä jäljellä. Vaikka on selvää, että paljon on saavutettu ja merkittävää rakenteellista lähentymistä on saatu aikaan, esiin on tullut uusia haasteita. Jotta voitaisiin kohdata haasteet ja elvyttää prosessia uudelleen, on olennaisen tärkeää keskittyä nykyisen rakenteen ja välineiden oikeanlaiseen täytäntöönpanoon, korjata niiden puutteita ja siirtää koulutuksen lähestymistapa opiskelija- ja tuloskeskeiseen suuntaan. On niin ikään tärkeää vahvistaa korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen yhteyksiä helpottamalla tieteen ja yhteiskunnan välistä vuoropuhelua sekä edistämällä teknisten innovaatioiden hyödyllistä käyttöä opetuksessa ja oppimisessa. Lisäksi on tarpeen keskittyä synkronoimaan aiempaa paremmin Bolognan prosessia tukevia toimia, kuten Horisontti 2020 -ohjelmaa ja Erasmus+ -ohjelmaa.

(1)

Työllistyvyyttä käsitellyt työryhmä, Bolognan prosessia koskeva kokous Leuvenissä ja Louvain-la-Neuvessa 28.–29. huhtikuuta 2009.


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

24.3.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

5

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Isabella Adinolfi, Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Silvia Costa, Mircea Diaconu, Damian Drăghici, Angel Dzhambazki, Jill Evans, Emmanouil Glezos, Giorgos Grammatikakis, Petra Kammerevert, Andrew Lewer, Svetoslav Hristov Malinov, Fernando Maura Barandiarán, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Michaela Šojdrová, Yana Toom, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta, Theodoros Zagorakis, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Sylvie Guillaume, György Hölvényi, Dietmar Köster, Ilhan Kyuchyuk, Ernest Maragall, Emma McClarkin, Liadh Ní Riada

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Daniela Aiuto

Oikeudellinen huomautus