Menettely : 2014/2148(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0123/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0123/2015

Keskustelut :

PV 27/04/2015 - 23
CRE 27/04/2015 - 23

Äänestykset :

PV 28/04/2015 - 7.12
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0108

MIETINTÖ     
PDF 158kWORD 91k
1.4.2015
PE 544.209v02-00 A8-0123/2015

eurooppalaisesta elokuvasta digitaaliajalla

(2014/2148(INI))

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Esittelijä: Bogdan Brunon Wenta

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

eurooppalaisesta elokuvasta digitaaliajalla

(2014/2148(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 167 artiklan,

–       ottaa huomioon kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä 20. lokakuuta 2005 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) yleissopimuksen,

–       ottaa huomioon audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 10. maaliskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi)(1),

–       ottaa huomioon tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY(2),

–       ottaa huomioon Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013(3),

–       ottaa huomioon 25. marraskuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät Euroopan audiovisuaalipolitiikasta digitaaliajalla(4),

–       ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–       ottaa huomioon 26. elokuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Euroopan digitaalistrategia” (COM(2010)0245),

–       ottaa huomioon 4. toukokuuta 2012 annetun komission ensimmäisen kertomuksen direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) soveltamisesta ”Audiovisuaaliset mediapalvelut ja internetiin liitetyt laitteet: kehitys ja tulevat näkymät” (COM(2012)0203),

–       ottaa huomioon 24. syyskuuta 2012 annetun komission ensimmäisen kertomuksen direktiivin 2010/13/EU 13, 16 ja 17 artiklan soveltamisesta vuosina 2009–2010 ”Eurooppalaisten teosten edistäminen tilattavissa ja aikataulun mukaan välitettävissä audiovisuaalisissa mediapalveluissa EU:ssa” (COM(2012)0522),

–       ottaa huomioon 7. joulukuuta 2012 annetun komission kolmannen kertomuksen Euroopan elokuvaperinnön analogisen ja digitaalisen aikakauden haasteista (SWD(2012)0431), jotka liittyvät elokuvaperinnöstä ja siihen liittyvän teollisen toiminnan kilpailukyvystä 16. marraskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen (2005/865/EY) täytäntöönpanoon,

–       ottaa huomioon 18. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon sisällöstä digitaalisilla sisämarkkinoilla (COM(2012)0789),

–       ottaa huomioon 24. huhtikuuta 2013 annetun komission vihreän kirjan ”Valmistautuminen täysin konvergoituneeseen audiovisuaaliseen maailmaan: kasvu, luominen ja arvot” (COM(2013)0231),

–       ottaa huomioon 15. marraskuuta 2013 annetun komission tiedonannon elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille myönnettävästä valtiontuesta (2013/C 332/01)(5),

–       ottaa huomioon 15. toukokuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen elokuva digitaaliajalla: Kulttuurien monimuotoisuuden ja kilpailukyvyn yhdistäminen” (COM(2014)0272),

–       ottaa huomioon 4. joulukuuta 2014 annetun alueiden komitean lausunnon eurooppalaisesta elokuvasta digitaaliajalla,

–       ottaa huomioon 16. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta elokuvasta digitaaliajalla2,

–       ottaa huomioon 11. syyskuuta 2012 antamansa päätöslauselman audiovisuaaliteosten verkkojakelusta Euroopan unionissa3,

–       ottaa huomioon 22. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin täytäntöönpanosta4,

–       ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman valmistautumisesta täysin konvergoituneeseen audiovisuaaliseen maailmaan5,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–       ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A8-0123/2015),

A.     toteaa, että elokuvat ovat sekä talous- että kulttuurihyödykkeitä ja ne edistävät tuntuvasti Euroopan taloutta kasvun ja työllisyyden myötä ja auttavat muovaamaan eurooppalaista identiteettiä ilmentämällä kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta, edistämällä Euroopan kulttuureja yli rajojen ja lisäämällä kulttuurivaihtoa ja kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä;

B.     toteaa, että Euroopan kulttuurialan ja luovan alan sekä eritoten Euroopan elokuvateollisuuden potentiaalia ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti Euroopan kulttuurisen moninaisuuden ja kulttuuriperinnön edistämisessä sekä kestävän kasvun ja työpaikkojen luomisessa, jotka vuorostaan voivat hyödyttää muita talouden aloja ja tarjota Euroopan unionille kilpailuetuja globaalilla tasolla;

C.     toteaa, että Euroopan elokuva-ala on yksi maailman suurimmista tuottajista, joka toi markkinoille 1 500 uutta elokuvaa vuonna 2014, mutta sille on ominaista sekä rahoitusta että tuotantotyyppejä koskeva heterogeeninen rakenne;

D.     toteaa, että eurooppalaisten elokuvien tyypillisiä piirteitä ovat laadukkuus, omaperäisyys ja monimuotoisuus mutta niitä haittaavat rajallinen markkinointi ja jakelu unionissa; toteaa tämän näkyvän saavutetuissa verrattain alhaisissa yleisömäärissä samalla kun eurooppalaiset elokuvat joutuvat kohtaamaan kovaa kansainvälistä kilpailua ja vaikeuksia jakelussa sekä Euroopassa että sen ulkopuolella;

E.     toteaa, että muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien jakelu on jäsenvaltioissa edelleen heikkoa, vaikka vuosittain tuotetaan paljon elokuvia, kun taas muut kuin eurooppalaiset elokuvat leviävät laajalle unionissa;

F.     toteaa, että eurooppalaisten elokuvien monimuotoisuus ilmentää Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden rikkautta ja voimaa, mikä merkitsee, että Euroopan elokuva-alan markkinat ovat luonnostaan hajanaiset;

G.     toteaa, että korkealaatuisen elokuvatuotannon edistäminen on erityisen tärkeää pienemmille jäsenvaltioille, joiden kieltä puhuu pienempi määrä ihmisiä;

H.     toteaa, että Luova Eurooppa -ohjelman Media-alaohjelma (jäljempänä Media) tarjoaa uusia rahoituslähteitä ja tilaisuuksia muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien jakeluun ja levitykseen, yleisöpohjan kehittämiseen ja medialukutaidon tukemiseen;

I.      toteaa, että yksi digitaalisten sisämarkkinoiden tärkeimmistä tavoitteista olisi oltava internetiä koskevan luottamuksen rakentaminen ja laillisen audiovisuaalisen sisällön saannin lisääminen, jolloin edistetään eurooppalaisiin elokuviin investoimista;

J.      toteaa, että elokuvaesitykset tuottavat edelleen ensimmäisenä julkaisukanavana merkittävän osan elokuvatuotoista ja ovat siten erittäin tärkeitä eurooppalaisten elokuvien tuotannon ja jakelun rahoituksen kannalta; katsoo, että niillä on lisäksi ratkaiseva tehtävä, kun kyse on elokuvien menestyksestä muilla julkaisukanavilla;

K.     toteaa kuitenkin, että yhä useammat vaatimattoman tuotanto- ja mainosbudjetin omaavat eurooppalaiset elokuvat hyötyisivät joustavammista julkaisustrategioista ja nopeammasta pääsystä tilausvideopalveluihin;

L.     toteaa, että julkaisukanavien parempi organisointi maksimoisi potentiaalisen yleisön ja tekisi samalla laittomasta elokuvankatselusta vähemmän houkuttelevaa;

M.    toteaa, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 13 artiklan 1 kohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot varmistamaan, että tilattavien palvelujen tarjoajat edistävät eurooppalaisia teoksia; toteaa, että tämä säännös on pantu täytäntöön eri tavoin ja eritasoisten oikeudellisten vaatimusten avulla, mikä on johtanut siihen, että palveluntarjoajat sijoittautuvat vaatimuksia väljimmin soveltaviin jäsenvaltioihin;

N.     toteaa, että suurin osa Euroopan elokuva-alan julkisesta rahoituksesta, jota saadaan sekä kansallisista että unionin rahoituslähteistä, kohdennetaan elokuvatuotantoon;

O.     ottaa huomioon, että Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1295/2013 14 artiklassa todetaan, että ”komissio perustaa kulttuurialalle ja luoville aloille tarkoitetun lainantakausvälineen”, joka helpottaa kulttuurialoilla ja luovilla aloilla toimivien pk-yritysten rahoituksensaantia ja mahdollistaa osallistuville rahoituksen välittäjille, että ne voivat arvioida tehokkaammin niihin hankkeisiin liittyviä riskejä, joille pk-yritykset hakevat lainoja ja rahoitusta;

P.     toteaa, että komission 7. joulukuuta 2012 annetussa kolmannessa kertomuksessa Euroopan elokuvaperinnön analogisen ja digitaalisen aikakauden haasteista todetaan, että ainoastaan 1,5 prosenttia Euroopan elokuvaperinnöstä on digitalisoitu; toteaa, että prosenttiosuus on tällä hetkellä edelleen sama huolimatta toistuvasti esitetyistä huolenaiheista, joiden mukaan kyseisestä perinnöstä saattaa suuri osa kadota tulevilta sukupolvilta ikuisiksi ajoiksi, minkä osoittaa esimerkiksi se, että ainoastaan 10 prosenttia mykkäelokuvista on säilytetty;

Q      toteaa, että digitalisointi ja tiedotusvälineiden konvergenssi tarjoavat uusia mahdollisuuksia eurooppalaisten elokuvien jakeluun ja markkinointiin yli rajojen ja että ne lisäävät innovoinnin ja joustavuuden potentiaalia samalla kun ne muuttavat merkittävästi katselijoiden käyttäytymistä ja odotuksia;

R.     toteaa, että on tärkeää taata rahoitus elokuvaperinnön ja siihen liittyvän aineiston digitalisoinnille, säilyttämiselle ja online-saatavuudelle ja luoda Euroopan laajuiset normit digitaalisten elokuvien säilyttämiselle;

S.     toteaa, että medialukutaito ja eritoten elokuvalukutaito voivat kehittää kansalaisten kriittistä ajattelua ja ymmärrystä ja stimuloida heidän omaa luovuuttaan ja ilmaisukykyään;

T.     toteaa, että digitaalisella aikakaudella tekijänoikeuksien olisi kannustettava investoimaan elokuvien tuottamiseen ja luomiseen ja varmistettava asianmukaiset korvaukset oikeudenhaltijoille samalla kun kannustetaan kehittämään uusia palveluja ja tapoja tarjota kansalaisille elokuvia yli rajojen ja mahdollistetaan, että kulttuurialan ja luovan alan teollisuus voivat edelleen osaltaan edistää kasvua ja työpaikkojen luomista;

U.     toteaa, että on tärkeää varmistaa orpoteosten tietyistä sallituista käyttötarkoituksista annetun direktiivin (2012/28/EU) tehokas täytäntöönpano ja asettaa orpoteosten määritelmään sisältyvät elokuvat yleisesti saataville;

Markkinointi sekä jakelu ja saatavuus yli rajojen

1.      kannustaa Euroopan elokuva-alaa jatkamaan innovatiivisten palvelujen, uusien liiketoimintamallien ja jakelukanavien kehittämistä, jotta voidaan parantaa eurooppalaisten elokuvien saatavuutta yli rajojen ja lisäksi mahdollistaa, että koko unionin kansalaiset voivat saada alati laajemman elokuvakirjon yhä useampien foorumeiden avulla; suosittelee tässä yhteydessä, että Euroopan elokuvateollisuus ottaa opikseen EU:n ulkopuolella toteutettavista parhaista kaupallisista käytännöistä;

2.      panee merkille luovien teosten luvattoman käytön vaikutuksen luovan työn sykliin ja teosten luojien oikeuksiin; korostaa, että tarvitaan enemmän korkealaatuista laillista tarjontaa ja että nuorten tietoisuutta asiasta on lisättävä;

3.      ehdottaa, että audiovisuaalisten palvelujen rajatylittävän saatavuuden kehittämistä kartoitettaisiin edelleen, kun otetaan huomioon tilausvideopalvelujen ja sähköisten maksutapahtumien nopea kasvu koko unionissa, koska näin katsojat voisivat päästä näkemään elokuvia riippumatta siitä, missä he ovat;

4..     korostaa sellaisen kohdennetun markkinoinnin merkitystä koko unionissa, jossa otetaan huomioon eurooppalaisyleisöjen kulttuuriset erityispiirteet ja pyritään varmistamaan eurooppalaisten elokuvien parempi ja tehokkaampi markkinointi;

5.      kehottaa tästä syystä lisäämään tekstitettyjen elokuvien saatavuutta, jotta voidaan lisätä eurooppalaisten elokuvien levittämistä rajojen yli, parantaa katsojien tietoisuutta Euroopan kulttuurisesta ja kielellisestä monimuotoisuudesta sekä voimistaa keskinäistä ymmärtämystä;

6.      panee erityisesti merkille Median aseman tekstitysten ja jälkiäänityksen tukemisessa, jotta saadaan lisää eurooppalaisia elokuvia tekstitettyinä alkuperäisversioina, mikä helpottaa niiden levitystä ja parantaa Euroopan kulttuurien ja kielten tuntemusta ja ymmärrystä;

7.      korostaa, että äskettäin hyväksytty valmistelutoimi ”Tekstitysten hankkiminen joukkoistamisen avulla eurooppalaisten teosten levityksen laajentamiseksi” sekä komission työskentely tämän toimen täytäntöönpanemiseksi ovat erittäin tärkeitä;

8.      kannattaa lisäksi sellaisia aloitteita kuin komission pilottihanke ”Euroopan yhdentymisen edistäminen kulttuurin avulla”, jolla pyritään lisäämään tekstitettyjen eurooppalaisten elokuvien tarjontaa esittämällä valittujen televisio-ohjelmien uusia tekstitettyjä versioita kaikkialla Euroopassa;

9.      toteaa pitävänsä erittäin tärkeänä, että elokuvien saatavuutta parannetaan entisestään vammaisten henkilöiden kannalta erityisesti kuvailutulkkauksen ja jälkiäänittämisen avulla;

10.    korostaa yksityisten ja julkisten eurooppalaisten televisiokanavien erityismerkitystä elokuvatuotannossa sekä televisiota että elokuvia varten tehdyissä yhteistuotannoissa, ja korostaa merkitystä, joka niillä voi olla lukuisten, erityisesti pienten ja keskisuurten, elokuvatuotantoyhtiöiden tulevaisuuden turvaamisessa EU:ssa;

11.    muistuttaa Euroopan parlamentin LUX-elokuvapalkinnon roolista, sillä palkinnon tunnettuus on lisääntynyt vuosien mittaan, ja sillä markkinoidaan eurooppalaisia elokuvia siten, että voittanut elokuva käännetään ja tekstitetään kaikilla unionin 24 virallisella kielellä, millä varmistetaan eurooppalaisten elokuvien parempi näkyvyys ja saatavuus sekä parempi tietoisuus niistä; kehottaa kansallisia parlamentteja markkinoimaan edelleen LUX-elokuvapalkintoa jäsenvaltioissa yhteistyössä Euroopan parlamentin tiedotustoimistojen kanssa;

12.    toteaa, että eurooppalaisia yhteistuotantoja on edistettävä ja tuettava ja että tällaista tuotantoa lisäämällä voidaan kenties laajentaa eurooppalaisten elokuvien jakelua koko mantereelle;

13.    korostaa lisäksi korkealaatuisten eurooppalaisten tv-sarjojen kasvavaa suosiota ja strategista merkitystä tällaisten sarjojen tuotantoa, jakelua ja markkinointia ajatellen eurooppalaisilla ja globaaleilla markkinoilla;

14.    kehottaa jäsenvaltioita tukemaan ja edistämään erityistapahtumia, kuten elokuvafestivaaleja ja kiertäviä elokuvahankkeita, kannustaakseen eurooppalaisten elokuvien levittämiseen ja esittämiseen niiden alueella ja tukeakseen sitä;

15.    suosittelee, että lujitetaan olemassa olevia toimia, jotta voidaan paremmin optimoida elokuvalippujen hinnat ja että luodaan innovatiivisia markkinointikampanjoita ja ennakkotilauksia koskevia tarjouksia, jotka auttaisivat varmistamaan elokuvateattereiden houkuttelevuuden ja kaikkien pääsyn elokuviin;

Yleisöpohjan kehittäminen

16.    kannustaa elokuvien jakelijoita ja esittäjiä lisäämään muista Euroopan maista peräisin olevien elokuvien näkyvyyttä ja saatavuutta yleisömäärien nostamiseksi;

17.    toteaa, että elokuvateatterit ovat edelleen tärkeimpiä paikkoja esittää ja markkinoida elokuvia sekä sosiaaliselta ulottuvuudeltaan tärkeitä paikkoja, joissa ihmiset tapaavat ja vaihtavat mielipiteitä; tähdentää, että pienten ja riippumattomien elokuvateattereiden häviäminen, eritoten pikkukaupungeista ja vähemmän kehittyneiltä alueilta, rajoittaa Euroopan kulttuuriresurssien, kulttuuriperinnön ja vuoropuhelun hyödyntämistä; kehottaa tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita myöntämään tukea siihen, että kaikki valkokankaat varustetaan digitaalisella esityslaitteistolla ja äänitekniikalla, jotta tällaiset elokuvateatterit säilyvät;

18.    korostaa, että elokuvia on markkinoitava varhaisessa tuotantovaiheessa, jotta voidaan parantaa levitystä ja varmistaa, että potentiaaliset yleisöt koko Euroopassa ovat tietoisia näistä elokuvista;

19.    tähdentää Media-ohjelman merkitystä testattaessa tapoja kehittää yleisöpohjaa ja erityisesti tuettaessa festivaaleja, elokuvatuntemukseen liittyviä aloitteita ja yleisöpohjan kehittämiseen pyrkiviä toimia;

Tasapuoliset toimintaedellytykset

20.    muistuttaa, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 13 artiklan 1 kohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot varmistamaan, että tilattavien palvelujen tarjoajat edistävät eurooppalaisia teoksia; tähdentää, että tämä säännös on pantu täytäntöön epätasaisesti ja eritasoisten oikeudellisten vaatimusten avulla, mikä saattaa johtaa siihen, että palveluntarjoajat sijoittautuvat vaatimuksia väljimmin soveltaviin jäsenvaltioihin;

21.    katsoo, että kaikkien, jotka saavat eurooppalaisista elokuvateoksista vaikka vain välillistä taloudellista hyötyä suoran tarjonnan, markkinoinnin tai levityksen kautta, tilausvideot mukaan luettuina, olisi osallistuttava taloudellisesti eurooppalaisten elokuvien tuotantoon; kehottaa komissiota tekemään tästä ohjaavan periaatteen myös silloin, kun se tarkastelee jäsenvaltioiden elokuvarahoitusjärjestelmiä kilpailunäkökulmasta;

22.    kehottaa komissiota ottamaan edellä mainitun huomioon, kun se ehdottaa nykyisen oikeudellisen kehyksen uudelleenarviointia, jotta Euroopan audiovisuaalialan markkinoilla voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset, jotka ovat oikeudenmukaiset ja yhdenvertaiset kaikille palveluntarjoajille;

23.    kehottaa tilausvideofoorumeita antamaan julkisesti tietoon kaikkien valikoimiinsa kuuluvien elokuvien kulutusta koskevat tiedot, jotta varmistetaan niiden vaikutuksen asianmukainen arviointi;

Rahoitus

24.    katsoo, että tuotannon ja jakelun rahoitusta on tasapainotettava paremmin pyrkien lisäämään kehittämiseen, markkinointiin ja kansainväliseen jakeluun tarkoitettua tukea, jotta eurooppalaisten elokuvien levitystä voidaan parantaa sekä eurooppalaisilla että kansainvälisillä markkinoilla;

25.    pitää välttämättömänä lisätä elokuvajakelun, -mainostamisen ja -markkinoinnin todellista rahoitusta ilman, että tämä on pois elokuvatuotannon rahoituksesta;

26.    kehottaa jäsenvaltioita erityisesti lisäämään julkista rahoitusta, jotta voidaan tukea kansallisten ja ei-kansallisten eurooppalaisten elokuvien varhaisen vaiheen jakelua ja markkinointia ulkomailla;

27.    kehottaa jäsenvaltioita lisäämään kannustimia, joilla edistetään eurooppalaisten elokuvien tuotantoa, jakelua, saatavuutta ja houkuttelevuutta; katsoo, että samojen alennettujen arvonlisäverokantojen soveltaminen sekä sähköisesti että muulla tavoin myytäviin audiovisuaalisiin kulttuuriteoksiin kiihdyttää uusien palvelujen ja foorumien kasvua;

28.    korostaa Luova Eurooppa -ohjelman kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausvälineen roolia autettaessa kulttuurialalla ja luovilla aloilla toimivia pk‑yrityksiä saamaan rahoitusta ja kannustettaessa rahoituksen välittäjiä tekemään enemmän investointeja, mikä parantaa elokuva-alan rahoitusmahdollisuuksia;

29.    ehdottaa, että arvioidaan eurooppalaisten ja kansallisten elokuvarahoitusjärjestelmien tehokuutta ja vaikuttavuutta ja kiinnitetään erityistä huomiota rahoitusta saavien elokuvien laatuun ja mahdollisuuksiin sekä otetaan huomioon myös markkinointiin ja yleisöpohjan kehittämiseen tarkoitettujen rahoitusvälineiden saatavuus ja tehokkuus; kehottaa komissiota tiedottamaan muille jäsenvaltioille tulosten yhteydessä esiintulleista parhaista käytännöistä;

30.    muistuttaa, että elokuvatuotanto ja yhteistuotannot edellyttävät huomattavia taloudellisia investointeja ja että nykyinen lainsäädäntökehys ei estä usean valtion alueen kattavaa lisensiointia, korostaa tästä syystä, että olisi edelleen panostettava tuotannon ja jakelujärjestelmien moninaisuuteen, jotta voidaan edistää investointeja eurooppalaisiin elokuviin ja vastata Euroopan kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisten markkinoiden tarpeisiin ja turvata kulttuurinen moninaisuus ja edistää sitä;

31.    korostaa, että eurooppalaiset elokuvat saavat rahoitusta monista eurooppalaisista, kansallisista ja alueellisista julkisista varoista ja että olisi kannustettava näiden varojen suurempaan täydentävyyteen, jotta voidaan lisätä rahoituksen tehokkuutta;

Eurooppalaisen elokuvan foorumi

32.    pitää myönteisenä, että komissio on tehnyt aloitteen eurooppalaisen elokuvan foorumin perustamisesta edistääkseen kaikkien audiovisuaalisen alan osapuolten jäsenneltyä vuoropuhelua elokuva-alan nykyisistä digitaalisen aikakauden haasteista, jotta voidaan parantaa yhteistyötä, tiedonsaantia ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

33.    kehottaa tästä syystä kaikkia asiaankuuluvia toimielimiä osallistumaan asiaan laajalti ja tekemään yhteistyötä erityisesti Euroopan parlamentin kanssa;

Medialukutaito

34.    kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan medialukutaidon ja etenkin elokuvalukutaidon kohentamiseksi koulujen opetusohjelmissa ja kulttuurikasvatusta tarjoavissa elimissä ja kehittämään kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason aloitteita kaikella virallisen ja epävirallisen koulutuksen saralla;

35.    on tietoinen elokuvateattereiden erityismerkityksestä elokuva- ja medialukutaidolle sukupolvien rajat ylittävinä oppimispaikkoina ja pitää ilahduttavina toimenpiteitä, jotka edistävät tällaista kohdennettua elokuvateatteritoimintaa;

36.    kiinnittää huomiota nuorille tarkoitettujen opetuselokuvien edistämiseen ja tukee kilpailuja, joissa nuoria kannustetaan luomaan audiovisuaalisia teoksia; korostaa myös Media-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia tuettaessa elokuvalukutaitohankkeita;

Innovointi

37.    kannattaa innovoivia hankkeita ja käytäntöjä – kuten eurooppalaisten elokuvien levittämistä digitaalisella aikakaudella koskevaa komission valmistelevaa toimea – jotka on suunniteltu testaamaan elokuvien joustavampaa esittämistä eri tiedotusvälineissä ja useassa jäsenvaltiossa ja pitää ilahduttavana tämän toimen sisällyttämistä Luova Eurooppa -ohjelmaan;

38.    katsoo, että julkaisukanavista joustavampia tekevät aloitteet saattaisivat hyödyttää tietyntyyppisiä eurooppalaisia elokuvia näkyvyyden, yleisöpohjan tavoittamisen, tulojen ja kustannussäästöjen suhteen, ja kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan edelleen tällaisia aloitteita;

Digitalisointi ja arkistointi

39.    kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan elokuvateosten digitalisoinnin ja perustamaan digitaalisia tallennejärjestelmiä tai mukauttamaan nykyiset mekanisminsa tällaisiin formaatteihin edellyttämällä, että digitaalisia elokuvia varten tallennetaan kansainvälinen standardoitu digitaalinen mastertallenne;

40.    korostaa erityisesti elokuvaperintöä vaalivien elinten ja yleisradiotoiminnan harjoittajien audiovisuaalisten arkistojen merkitystä ja kehottaa jäsenvaltioita takaamaan asianmukaisen rahoituksen ja asianmukaiset oikeuksia koskevat selvitysjärjestelmät, joilla tuetaan niiden julkisen palvelun tehtävän täyttämistä, mukaan lukien elokuvaperinnön säilyttäminen, digitalisointi ja asettaminen yleisön saataville;

41.    korostaa EU:n digitaalisen kirjaston Europeanan tärkeää tehtävää Euroopan audiovisuaalisen perinnön (sekä elokuvat että television käsittävänä) kirjastona;

° °

°

42.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1.

(2)

EYVL L 167, 22.6.2001, s. 10.

(3)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 221.

(4)

EUVL C 433, 3.12.2014, s. 2

(5)

EUVL C 332, 15.11.2013, s. 1

2 EUVL C 153E, 31.5.2013, s. 102.

3 EUVL C 353E, 3.12.2013, s. 64.

4 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0215.

5 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0232.


PERUSTELUT

Luovuus muistuttaa audiovisuaalisella alalla urheilua: se on silkkaa ryhmätyötä, jossa kukin joukkueen jäsen kantaa kortensa kekoon, jotta joukkue voisi menestyä mahdollisimman hyvin.

Elokuvan tekeminen on aina itse kuvaamisen ajatuksesta lähtien – tuotanto, elokuvan esittäminen valkokankailla, jakelu - ryhmätyötä. Yleisö näkee valkokankaalla pelkästään elokuvatähdet, mutta kyse on vain jäävuoren huipusta. Menestyksekäs elokuva on ennen kaikkea sellaisten luovien yksilöiden hengentuote, joiden nimet ilmestyvät valkokankaalle elokuvan lopputeksteissä: käsikirjoittajat, ohjaajat, tekniset työryhmät, kameramiehet, valokuvaajat, erikoistehosteista vastaavat jne. Heidän yhteinen uurastuksensa muovaa kansallista identiteettiämme ja avaa meille oven paikallisen, kansallisen ja eurooppalaisen kulttuurimme monimuotoisuuteen.

Wim Wenders on pukenut tämän ajatuksen sanoiksi seuraavasti: Kulttuuri (...) määrittää Euroopan sielun. Ja elokuva on tässä maailmassa etuoikeutetussa asemassa (...) Elokuva luo identiteettiä vahvemmin kuin muut mediat. (...) Elokuvassa ei pelkästään esitetä kuvia, vaan se heijastaa yhteiskuntaamme sekä sen arvoja, tapoja, toivoja ja pelkoja (...) Elokuva muovaa näitä arvoja, muodostaa näitä tapoja ja vaikuttaa toiveiden ja pelkojen trendeihin.

Elokuvalla on kuitenkin yhteiskunnassa kahtalainen rooli: se on sekä kulttuurista että taloudellista omaisuutta. Moninaisuudessaan yhtenäinen audiovisuaalinen ala edistää talouskasvua, synnyttää uusia työpaikkoja ja saa aikaan innovointia Euroopan digitaalisilla markkinoilla.

Luomista ei ole olemassa ilman luovaa taloutta. Audiovisuaaliselle alalle tehtävät investoinnit ovat välttämättömiä, jotta teokset olisivat eurooppalaisen yleisön saatavilla. Tärkeimmät taloudelliset toimijat, joiden ansiosta luovat toimijat voivat toteuttaa visioitaan, ovat tuottajia, julkaisijoita, jakelijoita, elokuvateatterien ylläpitäjiä ja tilausvideopalvelujen tarjoajia. Tuotanto on mahdollista vain siinä tapauksessa, että nämä investoijat tekevät yhteistyötä rajoituksitta siten, että ne voivat kaikki osallistua yhteiseen taloudelliseen panostukseen.

Jotta Euroopan elokuva-ala voi hyödyntää täysin kulttuurista ja taloudellista potentiaaliaan, sen on menestyttävä oikeassa ympäristössä, ja sitä ohjaillaan vakaalla ja mukautumiskykyisellä oikeudellisella kehyksellä, joka kannustaa investointeihin ja monimuotoisuuteen ja mahdollistaa uusien palvelujen kehittämisen verkossa. Tekijänoikeudet ovat merkittävä osa tätä järjestelmää: ne houkuttelevat tekemään paikallisia ja kansallisia investointeja elokuvatuotantoon ja muodostavat tulonlähteen kaikille asianosaisille. Tekijänoikeuksien on sellaisenaan taattava asianmukainen korvaus oikeudenhaltijoille ja erityisesti tekijöille.

Avoimuuden ja kattavan yhteistyön tarve on myös ratkaisevassa asemassa, etenkin kun käytetään muualta kuin Euroopasta saatavia palveluja. Eurooppalaisen elokuvan foorumi pohjustaa tässä yhteydessä alan edustajille, jäsenvaltioille ja unionin toimielimille tietä asianmukaisten ratkaisujen kehittämiseen ja edistää eurooppalaisten elokuvien jakelua.

Euroopan elokuva-alan potentiaali

Elokuvateatterien digitalisointiprosessia ollaan nyt viemässä päätökseen, vaikka pienempien valkokankaiden teatterit tarvitsevat edelleen rahoitustukea. Euroopan audiovisuaalisen seurantakeskuksen mukaan noin 87 prosenttia EU:n kaikista 30 000 valkokankaasta oli digitalisoitu vuoden 2013 loppuun mennessä.

Audiovisuaalisen alan seuraavana haasteena on tarve varmistaa eurooppalaisten elokuvien aito ja tehokas jakelu, joka varmistaa näkyvyyden ja suuremmat yleisöt.

Vuosi 2014 oli mitä vaikuttavin vuosi, kun tarkastellaan Euroopassa levitettyjen eurooppalaisten elokuvien kokonaismäärää: levityksessä oli 1 500 elokuvaa eli kaksinkertainen määrä yhdysvaltalaisiin elokuviin verrattuna. Eurooppalaisten elokuvien katsojamäärät ovat kuitenkin puolestaan käänteisessä suhteessa tähän. Euroopassa markkinointiin ja promootiotyöhön käytetään usein vajaa yksi prosentti tuotannon kokonaiskustannuksista. Yhdysvaltalaisten elokuvien markkinointibudjetti puolestaan vetää vertoja tuotantokustannuksiin käytetylle budjetille. Lisäksi suurinta osaa eurooppalaisista elokuvista näytetään lähes pelkästään kotimaassa. Eurooppalaisten elokuvien jakelun ja levityksen tehostamista Euroopan ulkopuolella voidaan perustella vakuuttavasti paitsi mahdollisella taloudellisella voitolla myös ja ensisijaisesti eurooppalaisten elokuvien kulttuuriarvoilla.

Jakelu, näkyvyys ja saatavuus

Sekä kansallinen että unionin antama tuki ovat merkittäviä tekijöitä eurooppalaisten elokuvien luomisessa, mutta tuki kohdennetaan pääasiassa tuotantoprosessin yhteisrahoitukseen. Elokuva voi kuitenkin alkaa tuottaa voittoa vasta jakeluvaiheessa. Eri vaiheisiin myönnetyn tuen määrässä ilmenevä epäsuhta voi itse asiassa rajoittaa sitä, miten laajalti elokuvaa levitetään.

Julkisessa rahoituksessa on päästävä parempaan tasapainoon, ja siinä olisi keskityttävä suuremmassa määrin eurooppalaisten elokuvien yleisömäärien lisäämiseen sekä hankkeiden kehittämistä, markkinointia ja kansainvälistä jakelua koskevan tuen tehostamiseen. Nykyisin lähes 70 prosenttia julkisesta rahoituksesta kohdennetaan tuotantoon eikä siihen, että elokuvalle saataisiin mahdollisimman paljon yleisöä. Tilausvideopalvelujen sekä verkossa ladattavissa olevan aineiston yleistyessä nousee esiin toinen tärkeä kysymys, joka koskee audiovisuaalisen alan joustavuutta ja lisäkokeiluja.

Euroopan markkinoiden todellisesta koosta saa oikean käsityksen, kun ottaa huomioon, kuinka monta estettä pienen markkinointibudjetin elokuvan tiellä on. On suositeltavaa yhdenmukaistaa kansallisia tukijärjestelmiä ja sovittaa niitä yhteen, sillä yksittäisten maiden ja asianosaisten välinen vakaa kommunikointi on ainoa tapa määrittää, kuinka paljon tarvitaan tukea elokuvan potentiaalisen yleisön maksimoimiseen.

Koska kansallisissa ja alueellisissa tukijärjestelmissä keskitytään lähinnä tuotantovaiheeseen, EU:n ohjelmat voitaisiin kohdentaa alirahoitetuille aloille, eli jakeluun, myynninedistämiseen ja markkinointiin. Tämän ratkaisun yhtenä selvänä etuna on unionin asema jakelua koskevan rahoituksen mahdollisena keskuksena, joka tekisi prosessista huomattavasti järjestelmällisemmän.

Eurooppalaisen elokuvan edistämisessä olisi harkittava uusien jakelukanavien, kuten suoratoisto- ja tilausvideopalvelujen, roolia. Tilausvideopalvelujen ja muiden verkossa laillisesti tarjottavien palvelujen tarjoajien on lisäksi saatava edelleen tukea ensisijaisena piratismin torjumisen toimenpiteenä. Verkossa tapahtuva jakelu on todellakin puhaltanut elokuviin uutta henkeä. Ja kun televisio on erittäin yleinen kodinkone Euroopan kotitalouksissa, lähetystoiminnan harjoittajien ja etenkin yleisradiotoiminnan harjoittajien rooli on olennainen, ja heitä olisi kannustettava tarjoamaan ohjelmistossaan laadukkaita eurooppalaisia elokuvia.

On myös tärkeää antaa arvostusta elokuvateattereille, jotka ovat eurooppalaisten elokuvien jakelun kulmakivi. Tässä yhteydessä ilmaus ”eurooppalainen elokuva” henkii ajatusta siitä, että sen voima piilee juuri alituisessa kulttuurivaihdossa, yhteistuotannoissa tai ulkomaisissa elokuvissa tehdyissä vierailevissa roolisuorituksissa.

Audiovisuaalisen alan rahoittaminen ja tukiohjelmat

Luova Eurooppa -ohjelman talousarvio on 1,5 miljardia euroa vuosina 2014–2020, ja se on erittäin tärkeä audiovisuaalisen alan rahoituslähde. Yli puolet ohjelman talousarviosta kohdennetaan Media-alaohjelmaan, jolla tuetaan eurooppalaisen elokuvan kehittämistä, jakelua, koulutusohjelmia ja innovointia. Tulevien vuosien budjettivaroilla tuetaan yli 800 eurooppalaisen elokuvan levitystä sekä Euroopassa että sen ulkopuolella. Lisäksi ohjelmasta tarjotaan jatkuvaa tukea yli 80 eurooppalaiselle elokuvafestivaalille, joilla markkinoidaan kyseisen alueen elokuvia. Tällaisella rahoituksella saadaan uutta yleisöä eurooppalaisille audiovisuaalisille teoksille samalla kun vaalitaan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta.

Uudet jakelumenetelmät ja liiketoimintamallit saattavat toimia innovatiivisten rahoituslähteiden airueina; elokuvateatterinäytökset, DVD-julkaisut ja uudet esittämistavat, kuten suoratoisto- ja tilausvideopalvelut, eivät sulje toisiaan pois, koska niiden vaikutuspiirit ovat erilaisia ja ne eivät aiheuta tappioita. Kaikkia elokuva-alasta, myös tilausvideopalveluista, hyötyviä olisi kannustettava tukemaan elokuvatuotantoa, koska se olisi oikeudenmukaista. Asiasta olisi annettava selvä poliittinen signaali. Lainmukaisten tarjousten markkinoimisella saattaa myös olla merkittävä rooli tähän tavoitteeseen pyrittäessä.

Vuonna 2016 käyttöön otettava lainantakausväline on myös varteenotettava väline, sillä sen ansiosta elokuvantekijät voivat ottaa pankkilainoja. Ohjelmaa hallinnoi Euroopan investointirahasto osana Euroopan investointipankkia.

Elokuvalukutaito ja medialukutaito

Elokuvalukutaito saattaa vaikuttaa merkittävästi yksittäisiin henkilöihin, sillä se saattaa vaikuttaa nuorten kehitykseen ja heidän tapaansa havainnoida maailmaa. Kolme neljännestä nuorista katselijoista on myöntänyt nähneensä elokuvia, jotka ovat vaikuttaneet heihin huomattavasti. Siksi on hyvin tärkeää sisällyttää elokuvalukutaito jäsenvaltioiden kouluopetukseen kaikilla tasoilla, mistä saadaan pitkän aikavälin etuja. Elokuva-alan opetukseen kuuluu olennaisena osana se, että nuoria valmennetaan audiovisuaalisten teosten analyyttiseen ja huolelliseen arviointiin sekä keskusteluihin elokuvassa käsitellyistä aiheista ja elokuvan herättämistä tunteista. Eurooppalaisten elokuvien seuraaminen on yksi parhaista tavoista perehtyä eurooppalaisten naapureiden historiaan, kulttuuriin, perinteisiin ja kieliin.

Elokuvia koskevan opetuksen yhtenä etuna on, että se toimii johdatuksena mediakasvatukseen, joka on yksi unionin opetustavoitteista. Mediakasvatus valmentaa koululaisia vastaamaan digitaalisen maailman haasteisiin, opettaa heitä käyttämään näppärästi uusia teknologioita ja parantaa käsitystä siitä, mitä merkitsee laillisen sisällön valitseminen piraattisisällön asemesta.

Eurooppalaisten elokuvien markkinoinnin ja levityksen välineet

Elokuvafestivaalit ovat yksi keino edistää eurooppalaisen elokuvan saatavuutta koko Euroopassa ja tehdä investointeja siihen, ja jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä kannustetaan markkinoimaan, tukemaan ja levittämään arvokkaimpia tuotantoja huomattavien tapahtumien avulla. Euroopan elokuva-alan palkintojen merkitystä olisi myös lisättävä entisestään, koska elokuvien maine kiirii palkintojenjakotapahtumissa laajalle.

Euroopan parlamentin myöntämä LUX-palkinto on täydellinen esimerkki siitä, kuinka eurooppalaista elokuvaa olisi markkinoitava. Palkinnon avulla kiinnitetään joka vuosi huomiota elokuviin, joissa käsitellään Euroopan yleiseen mielipiteeseen liittyviä aiheita. Koska elokuvalla välitetään kulttuuria eri kulttuurien kesken, se on ihanteellinen väline Euroopasta ja sen tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. LUX-palkinto tarjoaa oivallisen ponnahduslaudan eurooppalaiselle luovuudelle myös nykyisissä taloudellisissa, poliittisissa ja yhteiskunnallisissa kriiseissä, jotka koettelevat myös taidetta, kulttuuria ja elokuvaa.

Kaksi muuta elokuvien jakeluun vaikuttavaa tekijää ovat tekstitys ja jälkiäänitys. Analogiset kopiot on korvattu digitaalisilla, ja tekstityksen edellyttämät käännöskustannukset ovat vähentyneet merkittävästi. Mikä tahansa elokuva voidaan tarjota useilla kielillä, ja tämän pitäisi lisätä laadukkaiden eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten jakelua. Kustannusten rajoittamiseksi ja eurooppalaisen elokuvan suosion lisäämiseksi olisi käynnistettävä pilottihanke, jossa kartoitetaan mahdollisuuksia verkossa olevaan foorumiin, jossa tekstitysten käännökset saadaan joukkouttamisen avulla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ”eurooppalaista elokuvaa digitaaliajalla” koskevalla mietinnöllä pyritään tukemaan eurooppalaista elokuvaa ja edistämään sen markkinointia, jakelua ja näkyvyyttä, jotta kaikki eurooppalaiset voisivat nauttia kulttuuriperintönsä antimista.


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

24.3.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

25

2

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Isabella Adinolfi, Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Silvia Costa, Mircea Diaconu, Damian Drăghici, Angel Dzhambazki, Jill Evans, Emmanouil Glezos, Giorgos Grammatikakis, Petra Kammerevert, Andrew Lewer, Svetoslav Hristov Malinov, Fernando Maura Barandiarán, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Michaela Šojdrová, Yana Toom, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta, Theodoros Zagorakis, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Sylvie Guillaume, György Hölvényi, Dietmar Köster, Ernest Maragall, Emma McClarkin, Martina Michels, Liadh Ní Riada

Oikeudellinen huomautus