Menettely : 2014/2223(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0126/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0126/2015

Keskustelut :

PV 27/04/2015 - 24
CRE 27/04/2015 - 24

Äänestykset :

PV 28/04/2015 - 7.13
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0109

MIETINTÖ     
PDF 289kWORD 141k
1.4.2015
PE 544.341v02-00 A8-0126/2015

uudesta EU:n metsästrategiasta: metsien ja metsäalan puolesta

(2014/2223(INI))

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta

Esittelijä: Elisabeth Köstinger

Valmistelija(t) (*):

Francesc Gambús, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

(*)       Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

uudesta EU:n metsästrategiasta: metsien ja metsäalan puolesta

(2014/2223(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle antaman tiedonannon ”Uudesta EU:n metsästrategiasta: metsien ja metsäalan puolesta” (COM(2013)0659),

–       ottaa huomioon tähän tiedonantoon liitetyt komission yksiköiden valmisteluasiakirjat SWD(2013)0342 ja SWD(2013)0343,

–       ottaa huomioon 19. toukokuuta 2014 annetut maatalous- ja kalastusneuvoston päätelmät uudesta EU:n metsästrategiasta,

–       ottaa huomioon 30. tammikuuta 2014 annetun alueiden komitean lausunnon uudesta EU:n metsästrategiasta: metsien ja metsäalan puolesta,

–       ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2014 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle antamasta tiedonannosta ”Uudesta EU:n metsästrategiasta: metsien ja metsäalan puolesta,

–       ottaa huomioon 16. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman EU:n metsästrategian toteuttamisesta(1),

–       ottaa huomioon 20. marraskuuta 2012 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1386/2013/EU vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa”,

–       ottaa huomioon Eurooppa 2020 -strategian, mukaan lukien innovaatiounioni- ja resurssitehokas Eurooppa -aloitteet,

–       ottaa huomioon komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antaman tiedonannon ”EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi” (COM(2013)0216),

–       ottaa huomioon komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle antaman tiedonannon ”Luonnonpääomaa elämämme turvaajana: luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020” (COM(2011)0244),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–       ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnot (A8-0126/2015),

A.     ottaa huomioon, että yhteisen metsäpolitiikan laatiminen ei kuulu Euroopan unionin toimivaltaan mutta unionin tietyillä politiikoilla voi olla seurauksia kansallisille metsäpolitiikoille ja metsätaloutta ja metsiä koskevista politiikkatoimista päättävät jäsenvaltiot;

B.     ottaa huomioon, että vaikka nämä asiat kuuluvat selvästi jäsenvaltioiden toimivaltaan, metsäyritykset voisivat saada mahdollisia etuja siitä, että tämän tärkeän talouden alan ja Euroopan tasolla ja erityisesti maaseutualueilla merkittävän työllistäjän koordinointia ja asemaa parannettaisiin ja tehostettaisiin siten, että samalla suojeltaisiin ekosysteemejä ja tuotettaisiin ekologisia hyötyjä kaikille tämän haittaamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa;

C.     toteaa, että puu on uusiutuva luonnonvara, jota Euroopassa usein hyödynnetään liian vähän, ja katsoo, että tämän raaka-aineen älykäs ja kestävä käyttö on taattava esimerkiksi taitotietoa kehittämällä ja vaihtamalla;

D.     toteaa, että metsistä saadaan ainutlaatuisia kasveja, eläimiä ja sieniä;

E.     ottaa huomioon, että metsien koot ja ominaisuudet vaihtelevat paljon ja joidenkin jäsenvaltioiden pinta-alasta yli puolet on metsien peitossa; katsoo, että kestävällä tavalla hoidetut metsät ovat erittäin tärkeitä paikallisen, alueellisen, eurooppalaisen ja kansainvälisen tason lisäarvon tuottamiselle sekä maaseudun työpaikkojen takaamiselle ja biotalouteen perustuvan yhteiskunnan edistämiselle, sillä ne edistävät ihmisten terveyttä erityisesti rakenteellisesti heikommassa asemassa olevilla alueilla ja edesauttavat samalla merkittävästi ympäristön ja ilmaston suojelua ja biologista monimuotoisuutta;

F.     katsoo, että metsien biomassa on hyvin merkittävä uusiutuva energialähde; katsoo, että Euroopan metsät imevät ilmasta ja varastoivat tällä hetkellä noin 10 prosenttia EU:n hiilidioksidipäästöistä ja edistävät näin merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemistä;

G.     toteaa, että kaupungistumisen myötä unionin kansalaisilla on aikaisempaa vähemmän yhtymäkohtia metsiin ja heidän tietonsa metsätaloudesta ja sen vaikutuksista hyvinvointiin, työpaikkoihin, ilmastoon, ympäristöön, ihmisten terveyteen ja koko arvoketjuun sekä yhteydestä laajempiin ekosysteemeihin ovat vähäiset;

H.     katsoo, että EU:n eri politiikoissa asetetaan yhä useammin metsiin liittyviä vaatimuksia; katsoo, että nämä vaatimukset on tasapainotettava harkiten, ja vaatimuksiin puun uusista käyttötavoista biotaloudessa ja bioenergiana on liitettävä resurssitehokkuus, uuden teknologian käyttö ja kestävän tarjonnan rajat;

I.      toteaa, että Euroopan metsätaloudelle ovat ominaisia kestävä hoito ja pitkän aikavälin suunnittelu, ja katsoo, että kestävän kehityksen periaatetta olisi vahvistettava entisestään kaikilla tasoilla, paikallistasolta maailmanlaajuiselle tasolle saakka työpaikkojen luomiseksi, biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi, ilmastonmuutoksen lieventämiseksi ja aavikoitumisen ehkäisemiseksi;

J.      katsoo, että on tuotava esiin metsien taloudellinen, yhteiskunnallinen ja ympäristöllinen tehtävä, mukaan luettuna kulttuuri- ja luonnonperinnön suojeleminen ja edistäminen sekä kestävän (eko)matkailun edistäminen;

K.     katsoo, että maailman väestömäärän kasvaessa myös energiantarve kasvaa, ja siksi metsillä olisi oltava merkittävämpi osuus EU:n tulevaisuuden energiapaletissa;

Yleisiä huomioita – metsän, metsätalouden ja metsäteollisuuden merkitys taloudelle ja yhteiskunnalle

1.      panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon uudesta EU:n metsästrategiasta sekä siihen liitetyt valmisteluasiakirjat ja korostaa, että EU:n metsästrategiassa on keskityttävä kestävään metsänhoitoon ja metsien monitoiminnalliseen rooliin taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja ympäristöllisestä näkökulmasta ja varmistettava, että suoraan tai välillisesti metsätalouteen liittyvää unionin politiikkaa koordinoidaan ja siitä tiedotetaan paremmin; huomauttaa tässä yhteydessä, että yhä useammat unionin politiikka-aloitteet esimerkiksi talous- ja työllisyyspolitiikan, energiapolitiikan sekä ympäristö- ja ilmastopolitiikan aloilla edellyttävät metsätaloudelta voimakkaampaa panosta;

2.      korostaa tarvetta määritellä metsäekosysteemipalvelujen arvo järjestelmällisemmin ja ottaa se huomioon julkisen ja yksityisen sektorin päätöksenteossa;

3.      toteaa, että vain terveet ja vakaat vuoristometsät voivat ylläpitää ihmisiä ja luontoa suojaavia toimintoja, kuten estää lumivyöryjä ja maanvyörymiä ja toimia luonnollisena suojana tulvia vastaan; katsoo, että erityisesti tässä yhteydessä tarvitaan välttämättä rajat ylittävää tietojenvaihtoa;

4.      korostaa tässä yhteydessä, että on pidättäydyttävä kaikista yrityksistä siirtää metsäala unionin toimivaltaan ja että on kunnioitettava alan paikallista ja alueellista luonnetta ja jäsenvaltioiden toimivaltaa alalla ja samalla pyrittävä johdonmukaisuuteen Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden toimivallan välillä;

5.      korostaa, että EU:n metsille on tunnusomaista suuri vaihtelu ja että myös metsien omistuksessa, koossa, tyypissä sekä niiden kohtaamissa haasteissa on suuria eroja;

6.      korostaa, että EU:n metsästrategiassa on otettava huomioon, että joidenkin jäsenvaltioiden pinta-alasta yli puolet on metsää ja että kestävästi hoidetut metsät ovat äärimmäisen merkittäviä lisäarvon tuottajia paikallisella ja alueellisella tasolla ja auttavat turvaamaan työpaikkoja maaseutualueilla samalla kun ne hyödyttävät elintärkeällä tavalla ympäristöä;

7.      korostaa, että erityisen tärkeä merkitys on vakailla sekametsillä, joissa kasvaa paikallisiin oloihin sopeutuneita kotoperäisiä puulajeja, ja sekametsien elintärkeällä roolilla ekosysteemeissä sekä niiden vaikutuksella luonnon monimuotoisuuteen;

8.      kehottaa jäsenvaltioita tukemaan metsänomistajia näiden pyrkimyksissä säilyttää ja perustaa alueelle tunnusomaisia alkuperäisiä sekametsiä;

9.      ilmaisee pettymyksensä siihen, että metsätyöntekijöiden työoloja ei käytetä vertailukohtana ehdotetussa strategiassa, ja vaatii komissiota ottamaan älykkään työn organisoimisen, korkeat tekniset standardit ja laadukkaat työpaikat huomioon;

10.    huomauttaa, että metsäala työllistää tällä hetkellä yli kolme miljoonaa unionin kansalaista, ja korostaa, että sen pitkän aikavälin kilpailukyky voidaan saavuttaa vain pätevän työvoiman avulla;

11.    katsoo, että EU:n metsästrategiassa olisi määritettävä edellytykset, jotka mahdollistavat EU:ssa asiaankuuluvat koulutusjärjestelmät ja työvoiman, joka on täysin tietoinen metsäalan nykyisistä haasteista ja uhkista sekä metsänhoidon erityisistä turvallisuussäännöistä;

12.    korostaa, että tarvitaan kattavaa ja kokonaisvaltaista yhteistä strategiaa, ja panee tyytyväisenä merkille unionin metsien ja metsäalan taloudellisen, ympäristöllisen ja yhteiskunnallisen roolin ja etujen tunnustamisen;

13.    katsoo, että tunnustus muodostaa vankan perustan EU:n metsäalan tukemiselle muun muassa metsätuhojen ehkäisemisessä ja hoitamisessa, resurssitehokkuuden parantamisessa, kilpailukyvyn parantamisessa, työllisyyden edistämisessä, puunjalostusteollisuuden aseman parantamisessa sekä ekologisten tehtävien säilyttämisessä;

14.    korostaa, että biotaloudella on merkittävä tehtävä komission uusien kasvua, työllisyyttä ja investointeja koskevien prioriteettien toteuttamisessa;

15.    toteaa, että unionilla on tehtävänsä kansallisen politiikan tukemisessa siten, että saadaan aikaan aktiivista, monitoiminnallista ja kestävää metsänhoitoa, mukaan luettuna eri metsätyyppien hoitaminen, ja tehostetaan yhteistyötä, jolla reagoidaan rajatylittäviin uhkiin, kuten metsäpaloihin, ilmastonmuutokseen ja luonnonkatastrofeihin tai uusiin vieraslajeihin;

16.    katsoo, että strategiassa on paneuduttava korostetummin puutauteihin, kuten korkkitammiviljelmillä Portugalissa, Ranskassa ja Espanjassa esiintyvään tautiin, joka on levinnyt myös erityisille suojelualueille ja biosfäärialueille;

17.    korostaa, että ennustettu puun kysynnän kasvu on sekä tilaisuus että haaste metsille ja kaikelle metsätaloudelle, erityisesti kun on odotettavissa, että kuivuus, tulipalot, myrskyt ja tuholaiset vahingoittavat metsiä entistä useammin ja vakavammin ilmastonmuutoksen seurauksena; korostaa tässä yhteydessä tarvetta suojella metsiä näiltä kasvavilta uhkilta ja sovittaa yhteen metsien tuottavuuteen ja suojeluun liittyvät toiminnot;

18.    panee tyytyväisenä merkille toiminnan metsäpeiton lisäämiseksi erityisesti kotoperäisillä lajeilla alueilla, jotka eivät sovellu elintarviketuotantoon, varsinkin kaupunkialueiden läheisyydessä sijaitsevilla alueilla, jotta voidaan lieventää haitallisia lämpövaikutuksia, vähentää saastumista ja tiivistää ihmisten suhdetta metsään;

19.    tukee voimakkaasti komission pyrkimyksiä edistää metsiin perustuvaa työllisyyttä ja hyvinvointia Euroopassa kestävällä tavalla;

20.    korostaa, että puun ja muiden metsiin perustuvien materiaalien, esimerkiksi korkin ja puujohdannaisten, muun muassa tekstiilikuitujen, kestävä tuotanto ja käyttäminen ovat merkittävässä asemassa kestävien talousmallien kehittämisen ja vihreiden työpaikkojen luomisen kannalta;

21.    kehottaa komissiota analysoimaan tuotantoketjun loppupään toimitusvaikeuksia, jotka liittyvät etenkin raakapuun kysynnän kasvuun kolmansissa maissa, ja tukemaan tätä alaa;

22.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan naisia, joiden osuus metsänomistajista lisääntyy jatkuvasti, hankkimaan erityisneuvontaa ja -tukea metsiensä aktiiviseen ja kestävään hoitoon;

23.    korostaa, että noin 60 prosenttia EU:n metsistä on yksityisiä ja yksityisiä metsänomistajia on noin 16 miljoonaa, ja tähdentää tässä yhteydessä omistajuuden ja omistusoikeuksien merkitystä ja tukee kaikkia sellaisia toimia, joiden ansiosta etujärjestöt voivat osallistua metsien kestävän hoidon ja käytön tehostamisesta ja toteuttamisesta käytävään vuoropuheluun ja parantaa tietojenvaihtoa;

24.    panee merkille, että metsänomistajat ovat keskeisiä toimijoita maaseudulla, ja suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti siihen, että metsätalouden ja peltometsätalouden asema on tunnustettu vuosien 2014–2020 yhteiseen maatalouspolitiikkaan kuuluvissa maaseudun kehittämisohjelmissa;

25.    katsoo, että EU:n metsästrategia voidaan panna paremmin täytäntöön, jos sitä tuetaan asianmukaisella koordinoinnilla käytettävissä olevan EU:n rahoituksen, kuten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta tulevan rahoituksen kanssa;

26.    painottaa jäsenvaltioilla ja alueilla olevaa mahdollisuutta hyödyntää maaseudun kehittämisohjelmissaan käytettävissä olevaa rahoitusta kestävän metsänhoidon tukemiseen ja peltometsätalouden vahvistamiseen ja julkisten ympäristöhyödykkeiden tuottamiseen, joista esimerkkeinä hapentuotanto, hiilinielut ja satojen suojaaminen ilmastovaikutuksilta, paikallistalouden vauhdittaminen ja ympäristöystävällisten työpaikkojen luominen;

27.    toteaa, että kuljetusta ja logistiikkaa on parannettava metsänhoitoa ja puutavaran ajoa varten; kehottaa jäsenvaltioita tämän vuoksi kehittämään kestäviä logistiikka- ja hakkuujärjestelmiä, joiden vaikutus ilmastoon on vähäinen, muun muassa käyttämällä kestävällä biopolttoaineella käyviä rekkoja ja aluksia sekä lisäämällä rautateiden käyttöä; kannustaa käyttämään EU:n rakennerahastojen ja maaseudun kehittämisohjelmien varoja näihin tarkoituksiin;

28.    tunnustaa metsien roolin yhteiskunnassa ja niiden vaikutuksen ihmisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen ja katsoo, että metsien tuottamilla julkisilla hyödykkeillä on merkittävä ympäristö- ja virkistysarvo ja ne vaikuttavat elämänlaatuun, erityisesti hapen määrään, hiilen sitomiseen, ilman suodattumiseen, veden varastoitumiseen ja suodattumiseen, eroosion hallintaan ja lumivyöryjen torjuntaan ja tarjoavat myös paikan ulkoliikuntaan;

29.    kannustaa parantamaan kaupunkialueiden ja metsien välisiä julkisia liikenneyhteyksiä, jotta metsiin ja metsämaille olisi helpompi päästä;

30.    korostaa muita metsiin liittyviä toimintoja, kuten muiden metsästä saatavien tuotteiden kuin puun, esimerkiksi sienten tai marjojen, hyödyntämistä sekä laiduntamista ja mehiläistenhoitoa;

31.    kehottaa komissiota edistämään taloudellista toimintaa, joka voi toimia raaka-ainelähteenä lääke-, kosmetiikka ja elintarviketeollisuudelle ja jota voidaan hyödyntää vaihtoehtoisena tapana torjua työttömyyttä ja maaltapakoa, sekä markkinoimaan näistä toimista saatavia tuotteita ihmisen terveydelle hyödyllisinä;

Resurssitehokkuus – puu kestävänä raaka-aineena (kestävä metsänhoito)

32.    painottaa, että puun ja muiden puunkorjuutuotteiden käyttö uusiutuvina ja ilmastoystävällisinä raaka-aineina ja toisaalta kestävä metsänhoito ovat merkittävässä asemassa pyrittäessä saavuttamaan EU:n yhteiskuntapoliittiset tavoitteet, kuten siirtyminen ympäristöystävällisiin energiamuotoihin, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja biologista monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden täytäntöönpano; huomauttaa, että aktiivisen metsänhoidon laiminlyöminen olisi vastoin näitä tavoitteita;

33.    korostaa, että hoidettujen metsien kyky sitoa hiilidioksidia on suurempi kuin hoitamattomien metsien ja korostaa kestävän metsänhoidon merkitystä, jotta EU:n metsien hiilensitomiskyky voidaan maksimoida;

34.    katsoo, että metsiä ei pidä nähdä pelkkinä hiilinieluina;

35.    korostaa, että on varmistettava metsävarojen ja puumateriaalien tehokas käyttö ja uudelleenkäyttö, koska näin pienennetään unionin kauppataseen alijäämää, parannetaan unionin omavaraisuutta puun suhteen, kohennetaan metsäalan kilpailukykyä, edistetään kestämättömän metsänhoidon vähenemistä, suojellaan ympäristöä ja vähennetään metsäkatoa kolmansissa maissa;

36.    tukee voimakkaasti puun resurssitehokasta käyttöä uusiutuvana, monipuolisena ja saatavuudeltaan rajallisena raaka-aineena ja vastustaa puun käyttötapoja koskevia oikeudellisesti sitovia sääntöjä, sillä ne rajoittavat energiamarkkinoita ja uusien ja innovatiivisten biomassan käyttötapojen kehittämistä ja toisaalta niitä on joillakin syrjäisillä alueilla ja maaseutualueilla mahdoton panna täytäntöön jo pelkästään infrastruktuuriin liittyvistä syistä;

37.    kannattaa avointa ja markkinalähtöistä lähestymistapaa sekä markkinatoimijoiden vapautta ja asettaa etusijalle paikallisista lähteistä saatavan puun, jotta minimoidaan merikuljetusten hiilijalanjälki ja kannustetaan kestävää paikallista tuotantoa;

38.    toteaa, että osa unionin suurimmista biomassaresursseista sijaitsee harvimmin asutuilla ja syrjäisimmillä alueilla, ja pitää välttämättömänä, että strategiassa otetaan myös täysimääräisesti huomioon näiden alueiden erityispiirteet;

39.    tunnustaa puun arvon energiantuotannossa keinona torjua energiaköyhyyttä, edistää vuoden 2030 ilmasto- ja energiapuitteiden uusiutuvaa energiaa koskevia tavoitteita ja avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia;

40.    katsoo, että uuden metsästrategian olisi mahdollistettava tehokkaampi yhteistyö metsäteollisuuden rakenteiden suunnittelua ja toimijoiden uudelleenryhmittelyä koskevassa kysymyksessä metsävarojen paremman käytön varmistamiseksi;

41.    katsoo, että metsien kestävän hoidon ja käytön lähtökohtana on pidettävä yleisesti tunnustettuja ja hyväksyttyjä periaatteita ja välineitä, kuten kestävän metsänhoidon perusteita ja indikaattoreita, joita on sovellettava aina koko alaan puun loppukäytöstä riippumatta;

42.    kannattaa komission aikomusta laatia yhdessä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa kunnianhimoiset, objektiiviset ja todennettavissa olevat kriteerit ja indikaattorit kestävää metsänhoitoa varten; korostaa, että näiden kriteerien olisi vastattava Forest Europen (Euroopan metsien suojelua käsittelevä ministerikonferenssi)(2) yhteydessä kehitettyjä kriteerejä, jotka muodostavat yleiseurooppalaisen lähtökohdan kestävää metsänhoitoa koskevalle raportoinnille sekä perustan kestävyyteen perustuville sertifiointijärjestelmille ottaen huomioon metsätyyppien moninaisuuden Euroopassa;

43.    toteaa, että pääasiassa biomassaan perustuvien uusiutuvien energialähteiden määrän lisääntymisen takia metsästä saatavien materiaalien kysyntä on kasvanut, mikä vaatii uudenlaisia toimenpiteitä puutavaran saatavuuden parantamiseksi, jotta varmistetaan metsien kestävä hyödyntäminen;

44.    panee tässä yhteydessä merkille huomattavan edistyksen Forest Europe -prosessin yhteydessä käytävissä neuvotteluissa, joilla tähdätään metsien kestävälle hoidolle ja käytölle ja metsäpolitiikan intressien paremmalle tasapainolle sitovat puitteet tarjoavan ”eurooppalaisen metsäyleissopimuksen”(3) tekemiseen, ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, että neuvotteluja voidaan jatkaa ja saattaa ne myönteiseen lopputulokseen;

45.    katsoo, että metsänhoitosuunnitelmat tai vastaavat välineet voivat olla tärkeä strateginen väline konkreettisten toimien toteuttamiseksi yritystasolla sekä kestävän metsänhoidon pitkäaikaisessa suunnittelussa ja toteutuksessa Euroopan metsissä; korostaa, että näihin suunnitelmiin sisältyvien konkreettisten toimien toteuttaminen metsätilojen tasolla kuuluu kuitenkin edelleen kansallisen sääntelyn piiriin;

46.    kehottaa jäsenvaltioita toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti valvomaan ja edistämään metsänhoitosuunnitelmien toteuttamista luomatta tarpeettomia hallinnollisia rasitteita;

47.    panee tyytyväisenä merkille, että metsänhoitosuunnitelmat ja Natura 2000 -hankkeeseen kuuluvat hoitosuunnitelmat pidetään selkeästi erillään toisistaan;

48.    korostaa, että metsänhoitosuunnitelmat ovat EU:n maaseudun kehittämisrahastojen tuen saamisen ehto vain sellaisille tuensaajille, joiden tilakoko ylittää tietyn rajan, ja että rajan alittavat metsätilat ovat niistä vapautettuja; toteaa lisäksi, että voidaan myös hyväksyä vastaavia välineitä;

49.    kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään olemassa olevaa joustavuutta lainsäädännön täytäntöönpanossa kaikilta osin, erityisesti silloin, kun siitä on hyötyä pienille toimijoille;

50.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan kannustimia ja tukemaan uusia liiketoimintamalleja, esimerkiksi osuuskuntia, jotka sitten kannustaisivat pieniä yksityisiä metsänomistajia hoitamaan metsiään aktiivisesti ja kestävästi;

51.    korostaa, että strategian asianmukaisen täytäntöönpanon kannalta erittäin tärkeää on laatia konkreettinen pitkän aikavälin toimintasuunnitelma, jossa korostetaan puun saantia metsästä ja sen kestävää hyödyntämistä siten, että pyritään luomaan lisäarvoa ja työpaikkoja, samalla kun annetaan käyttöön keinoja yksityisten metsätalousyritysten vahvistamiseksi ja metsänomistajien järjestörakenteen tukemiseksi;

52.    painottaa, että tehokkaaseen resurssinhallintaan olisi sisällyttävä tukiohjelmia maatalousmaaksi soveltumattoman maan metsittämiseksi sekä suojavyöhykkeiden perustamiseksi;

Tutkimus ja kehittäminen – koulutus

53.    katsoo, että etusijalle olisi asetettava tutkimustulosten soveltaminen käytännössä, koska koko ala voi hyötyä uusista ideoista ja puunjalostusteollisuudella on hyvät mahdollisuudet kasvuun; katsoo myös, että lisäinvestoinnit innovointiin tällä alalla voivat luoda uusia markkinarakoja ja tehokkaampia prosesseja, jotka varmistaisivat käytettävissä olevien resurssien järkevämmän käytön ja voisivat minimoida kielteiset vaikutukset metsävaroihin;

54.    kehottaa komissiota tarkistamaan tutkimusta ja kehittämistä koskevia unionin ohjelmia (Horisontti 2020) sekä pk-yritysten kilpailukykyä koskevaa ohjelmaa (COSME) metsätaloutta ja puutavaran työstöä koskevien painopisteiden osalta ja tarvittaessa suunnittelemaan uusia välineitä metsäalaa varten ja edistämään uusiin, innovatiivisiin puutuotteisiin liittyvien kustannustehokkaiden ratkaisujen kohdennettua tutkimusta kestävän puupohjaisen biotalouden kehittämisen tukemiseksi;

55.    panee tyytyväisenä merkille metsiä koskevien parhaiden käytäntöjen ja nykyisen tiedon jakamisesta jäsenvaltioiden välillä saatavat edut ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan yritysten, tutkijoiden ja tuottajien välistä vaihtoa;

56.    korostaa, että on tärkeää tukea unionin tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin puiteohjelmia, jotta saadaan älykästä ja kestävää kasvua, entistä enemmän lisäarvoa tuovia tuotteita, puhtaampaa teknologiaa ja huipputeknologiaa erityisesti jalostetuissa biopolttoaineissa ja teollisessa puurakentamisessa sekä auto- ja tekstiiliteollisuudessa;

57.    muistuttaa, että komission mukaan biotalouden markkinat arvioitiin vuonna 2009 yli kahden biljoonan euron arvoisiksi, ne työllistivät yli 20 miljoonaa ihmistä ja niiden osuus kaikista työpaikoista unionissa oli yhdeksän prosenttia;

58.    huomauttaa, että jokainen biotalouden tutkimukseen ja innovointiin Horisontti 2020 ‑ohjelman puitteissa investoitu euro tuottaa lisäarvoa noin kymmenen euron edestä; korostaa, että metsillä on biotaloudessa ratkaisevan tärkeä asema tällä hetkellä ja jatkossakin;

59.    katsoo, että olisi kannustettava öljyyn perustuvien tai paljon lämpöä tuottavien raaka-aineiden korvaamiseen puulla ja puunkorjuutuotteilla tutkimuksessa ja teknologiassa saavutetun edistyksen mukaisesti ja että näin voidaan edesauttaa ilmastonmuutoksen lieventämistä ja työllistämistä;

60.    korostaa, että on arvioitava kaiken sellaisen unionin lainsäädännön kustannuksia, joka vaikuttaa puunjalostusteollisuuden arvoketjuihin, jotta tarpeeton ja työläs byrokratia voidaan karsia kokonaan ja luoda järjestelmä alan pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantamiseksi kestävällä tavalla; toteaa, että lisäksi on tuettava periaatetta, jonka mukaan metsäalaan ja puunjalostusteollisuuden arvoketjuihin vaikuttavista lainsäädäntöehdotuksista on tehtävä perusteellinen vaikutustenarviointi;

61.    katsoo, että metsiä koskevan tietopohjan laajentaminen on erittäin tärkeää tutkimuksen kannalta ja että luotettavat tiedot ovat välttämättömiä metsästrategian täytäntöön panemiseksi;

62.    muistuttaa tieto- ja seurantaresurssien saatavuudesta Kopernikus-ohjelman ja muiden EU:n avaruusaloitteiden kautta ja kehottaa lisäämään näiden resurssien ja työkalujen käyttöä;

63.    toteaa, että kansalliset metsien inventointitiedot toimivat kattavana seurantavälineenä metsien tilan kartoittamiseksi, niissä otetaan huomioon alueellinen ulottuvuus ja samalla ne vastaavat vaatimuksia byrokratian ja kustannusten vähentämisestä;

64.    pitää myönteisinä komission pyrkimyksiä kansallisiin tietoihin perustuvan eurooppalaisen metsätietojärjestelmän perustamiseksi sekä aloitteita uusien ja käytettävissä olevien tietojen vertailtavuuden parantamiseksi, ja toivoo tässä yhteydessä, että metsätalouden ja -teollisuuden talouteen ja työllisyyteen liittyvien tietojen analysointia tehostetaan;

65.    suosittelee erityisesti hankkimaan pidempää ajanjaksoa koskevia tietokokonaisuuksia, joiden avulla voidaan selvittää metsätalouden suuntauksia ja sen mukautumista ilmastonmuutokseen;

66.    katsoo, että ammattitaitoinen ja hyvin koulutettu työvoima on kestävän metsänhoidon onnistuneen toteuttamisen kannalta ratkaisevan tärkeää, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään toimenpiteitä ja mahdollisuuksien mukaan käyttämään nykyisiä unionin välineitä, esimerkiksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa (maaseuturahasto), Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR), Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) sekä eurooppalaisia koulutusohjelmia (ET2020), jotta voitaisiin tukea sukupolvenvaihdosta ja torjua ammattitaitoisen metsätyövoiman puutetta;

67.    kehottaa komissiota tukemaan alalle tarkoitettujen tiedotuskampanjoiden valmistelua, jotta voidaan lisätä tietoa alan tarjoamista mahdollisuuksista työttömyyden ja väestökadon torjunnassa sekä alan houkuttelevuutta nuorten keskuudessa;

68.    katsoo, että olisi kehitettävä koulutusohjelmia myös erityisesti metsänhoitoalalla aloittaville sekä nuorille metsänhoitajille samoin kuin rakennusalan nykyisille työntekijöille heidän tietoisuutensa lisäämiseksi puunkäytön tarjoamista mahdollisuuksista, jotta voidaan varmistaa tiedonsiirto kestävässä metsänhoidossa ja tuotantoketjun loppupään aloilla;

69.    tunnustaa, että metsäalan tuotteiden kestävä käyttö koko niiden elinkaaren ajan voi merkittävästi edistää ympäristöystävällisen talouden tavoitteiden saavuttamista, erityisesti niiden, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseen ja resurssien tehokkaaseen käyttöön;

70.    katsoo, että jäsenvaltioiden olisi edistettävä metsäalan tuotteiden kestävää käyttöä rakennusalalla, kuten niiden käyttöä edullisempien asuntojen rakentamiseen kestävästi tuotetuista raaka-aineista;

71.    korostaa perinteisiä arvoltaan suuria käyttötarkoituksia, joilla on edelleen valtavat kasvumahdollisuudet, kuten puun käyttöä rakennus- ja pakkausmateriaalina;

72.    toteaa, että nykyinen kehittynyt tekniikka mahdollistaa pääasiassa puusta valmistettujen suurten asuntoalueiden rakentamisen ja rajoittaa näin merkittävästi rakennusalan hiilidioksidipäästöjä;

73.    korostaa, että säännöt puun käytöstä rakennusalalla vaihtelevat eri jäsenvaltioiden välillä; kehottaa näin ollen laatimaan unionin laajuiset säännöt, jotta puun rakennuskäyttöä voitaisiin entisestään lisätä;

74.    kehottaa jäsenvaltioita kehittämään aloitteita tiedon ja tekniikan siirtämisen tukemiseksi ja hyödyntämään kaikilta osin nykyisiä EU-ohjelmia tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseksi metsätaloudessa ja metsäalalla;

75.    toteaa, että metsätalouden mukautumisesta ilmastonmuutokseen tehdyssä tieteellisessä ja teknisessä tutkimuksessa on huomattavia aukkoja muun muassa tuholaisten ja tautien lisääntymisen vaikutusta koskevassa tutkimuksessa, mikä aiheuttaa vakavan uhkan Euroopan metsille ja metsäalalle;

76.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan tietoisuuden lisäämiseksi unionin metsien ja metsätalouden taloudellisesta, ympäristöllisestä ja yhteiskunnallisesta roolista sekä metsiin perustuvan kestävän biotalouden merkityksestä ja puusta yhtenä EU:n ratkaisevan tärkeistä uusiutuvista raaka-aineista;

77.    pitää tärkeänä edistää tieteellistä tutkimustyötä, joka kohdistuu biomassan järkevään käyttöön ja nopeasti kasvavien energiakasvien kehittämiseen, sekä luoda taloudellinen kannustin biomassajätteen hyödyntämistä varten;

Maailmanlaajuiset haasteet – ilmastonsuojelu ja ilmastonmuutos

78.    korostaa, että kestävällä metsänhoidolla on myönteinen vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen ja se voi vähentää metsäpalojen, tuholaisvahinkojen ja tautien riskiä;

79.    huomauttaa, että eräitä muita asioita olisi tutkittava tarkemmin, erityisesti kasvinsyöjien ylisuurten kantojen ongelmaa, metsien terveyttä ja kestävän puuntuotannon helpottamista, metsien geenivaroja, toimia metsien suojelemiseksi metsäpaloilta ja metsäpalojen torjumiseksi, maaperän eroosion ehkäisemistä ja kasvipeitteen palauttamista;

80.    toteaa, että puun lyhytkiertoviljelystä voitaisiin saada kestävästi tuotettua puubiomassaa ja samalla sen avulla hoidetaan ympäristöä tarvittavalla tavalla ja vähennetään näin maaperän eroosion ja maanvyörymien riskiä kesannoiduilla tai hylätyillä mailla;

81.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia edistääkseen Aichin tavoitetta 5, jonka mukaan kaikkien luonnonympäristöjen, kuten metsien, häviämisen vauhti olisi ainakin puolitettava ja mahdollisuuksien mukaan pysäytettävä lähes kokonaan vuoteen 2020 mennessä ja luonnonympäristöjen pirstaloitumista ja niiden tilan huonontumista olisi vähennettävä merkittävästi;

82.    toteaa, että biotalous on Euroopan älykkään ja ympäristöystävällisen kasvun ydinosa ja sitä tarvitaan, jotta voidaan toteuttaa Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeiden ”innovaatiounioni” ja ”resurssitehokas Eurooppa” tavoitteet, ja toteaa, että puulla raaka-aineena on merkittävä rooli tähän biopohjaiseen talouteen siirtymisessä;

83.    pitää tärkeänä edistää biotalouden periaatteen soveltamista ottaen samalla huomioon kestävän raaka-ainetarjonnan rajat, jotta voidaan edistää metsätalousketjujen taloudellista kannattavuutta innovoinnin ja teknologiasiirron avulla;

84.    kehottaa lisäämään eri metsäalan tuotteille annettavaa tukea, jotta varmistetaan, että metsäalan tuotteita koskevia erilaisia vaatimuksia tasapainotetaan ja arvioidaan kestävän tarjontapotentiaalin ja metsien muiden ekosysteemitoimintojen ja -palvelujen valossa;

85.    ilmaisee vakavan huolensa maailman metsäkadon nopeudesta erityisesti kehitysmaissa, mikä johtuu usein laittomista hakkuista;

86.    tukee mekanismeja, jotka edistävät metsätalouden maailmanlaajuista kehittämistä kestävän käytön lisäämisen suuntaan, ja palauttaa tässä yhteydessä mieliin erityisesti EU:n puutavara-asetuksen(4), jolla pyritään torjumaan laittomia hakkuita ja kolmansista maista tuotavan laittoman puutavaran saattamista Euroopan markkinoille, Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGT-lupajärjestelmän(5) ja vapaaehtoiset kumppanuussopimukset;

87.    kehottaa komissiota julkaisemaan jo pitkään odotetun uudelleenarvioinnin unionin puutavara-asetuksen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta ja korostaa, että uuden asetuksen olisi oltava oikeasuhteinen ja siinä olisi pohdittava keinoja vähentää Euroopan metsänomistajille ja metsänhoitajille koituvia tarpeettomia kustannuksia ja heiltä edellytettyjä tiedotusvaatimuksia asetuksen tarkoitusta kuitenkaan vaarantamatta;

88.    katsoo, että ekosysteemien ja lajien populaatioiden on oltava terveitä, biologisesti monipuolisia ja kestäviä sopeutuakseen maapallon lämpenemisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin;

89.    korostaa Natura 2000 -alueiden tarjoamia mahdollisuuksia, sillä näiden alueiden poikkeuksellisten luonnonvarojen ansiosta niillä voidaan tuottaa jatkuvasti ympäristö- ja kulttuuriarvoltaan erittäin laadukkaita tuotteita ja palveluja;

90.    korostaa terveiden metsäekosysteemien merkitystä elinympäristön tarjoajina eläimille ja kasveille, mutta korostaa, että hyvää tarkoittavalla lainsäädännöllä, kuten EU:n luontotyyppidirektiivillä, vaikutetaan maankäyttöpäätöksiin ja ne pitää panna täytäntöön oikeasuhteisesti;

91.    tunnustaa metsien aseman lähialojen kehityksessä ja painottaa, että on tärkeää tukea mesikasveina toimivien puiden kasvattajia, mikä puolestaan edistää pölytystä;

92.    katsoo, että eräät ongelmat koskevat metsäteollisuutta maailmanlaajuisesti, erityisesti laittomat hakkuut, ja kehottaa näin ollen komissiota lisäämään tukea metsäteollisuudelle näiden asioiden parissa toimivissa kansainvälisissä elimissä;

93.    toteaa, että biomassan ja erityisesti puun kysyntä on kasvussa, ja panee siksi tyytyväisenä merkille komission ja jäsenvaltioiden toimet, joilla ne tukevat kehitysmaiden pyrkimyksiä parantaa metsäpolitiikkaa ja -lainsäädäntöä erityisesti REDD+-mekanismin(6) (jolla puututaan metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä edistäviin tekijöihin) avulla;

94.    kehottaa komissiota laatimaan metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä koskevan toimintasuunnitelman, jotta voidaan saavuttaa metsäkatoa koskevassa komission tiedonannossa asetetut tavoitteet seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman mukaisesti; pitää tärkeänä, että nykyisten metsien suojelun ja hoidon lisäksi metsitetään uudelleen jo hakattuja alueita;

95.    pitää lisäksi tärkeänä viitata erikseen laajaan metsittämiseen alueilla, jotka ovat kärsineet toistuvista metsäpaloista;

Täytäntöönpano ja raportointi

96.    muistuttaa, että EU:n metsästrategian täytäntöönpanosta pitäisi tulla monivuotinen koordinoitu prosessi, jossa parlamentin näkemykset olisi otettava huomioon, ja että strategian täytäntöönpano olisi hoidettava tehokkaasti, johdonmukaisesti ja vähällä byrokratialla;

97.    pitää valitettavana, että täytäntöönpanoprosessi on osittain aloitettu, ennen kuin parlamentti on hyväksynyt kantansa, ja katsoo, että tämä ei ole komission strategiatekstissään ilmaiseman metsäalan politiikkojen paremman koordinoinnin tavoitteen mukaista;

98.    arvioi, että uuden strategian on luotava yhteyksiä Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden strategioiden ja rahoitussuunnitelmien välille ja vahvistettava johdonmukaisuutta suunnittelun, rahoituksen ja alojen välisten toimien toteuttamisen tasolla;

99.    vaatii strategian osallistavaa, jäsenneltyä ja tasapuolista täytäntöönpanoa;

100.  on tämän vuoksi sitä mieltä, että pysyvän metsäkomitean valtuuksia olisi vahvistettava ja sen resursseja lisättävä, jotta komissio voisi hyödyntää täysimääräisesti jäsenvaltioiden asiantuntemusta uuden EU:n metsästrategian täytäntöönpanossa EU:n tasolla; kehottaa komissiota kuulemaan riittävän aikaisin pysyvää metsäkomiteaa ennen jokaista aloitetta tai säädöshanketta, joka vaikuttaa metsänhoitoon ja metsäteollisuuteen;

101.  korostaa metsätaloutta ja korkintuotantoa käsittelevän kansalaiskeskusteluryhmän ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien tärkeää tehtävää ja vaatii ottamaan ne mukaan strategian täytäntöönpanoon;

102.  arvioi, että metsätalouskysymysten monialaisuus edellyttää komission eri yksiköiltä sisäistä yhteistyötä, kun ne suunnittelevat toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa kestävän metsänhoidon ja siihen liittyvien alojen erityispiirteisiin; kehottaa siksi ympäristöasioiden, ilmastotoimien, maatalouden, energian sekä tutkimuksen ja innovoinnin pääosastoja ja muita asiaankuuluvia pääosastoja tekemään strategista yhteistyötä, jotta varmistetaan strategian tehokas täytäntöönpano tehostetulla koordinoinnilla ja viestinnällä;

103.  toteaa, että komission asettamat kasvua, työllisyyttä ja investointeja koskevat painopisteet huomioon ottaen myös uuden EU:n metsästrategian täytäntöönpanossa olisi asetettava etusijalle metsäalan kilpailukyvyn ja kestävyyden tukeminen, maaseutu- ja kaupunkialueiden tukeminen, tietopohjan laajentaminen, metsien suojelu ja niiden ekosysteemien säilyttäminen, koordinoinnin ja viestinnän tukeminen sekä puutuotteiden ja muiden metsäalan tuotteiden kestävän käytön lisääminen;

104.  kehottaa komissiota täydentämään strategiaa määrätietoisella toimintasuunnitelmalla, johon sisältyy erityistoimia, ja toimittamaan parlamentille vuosittain kertomuksen strategian erityistoimien täytäntöönpanosta;

105.  kehottaa kutsumaan koolle AGRI-, ENVI- ja ITRE- valiokuntien yhteisvaliokunnan, jotta uuden EU:n metsästrategian täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä voidaan keskustella tasapainoisesti;

106.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

hyväksytyt tekstit P6_TA(2006)0068.

(2)

Forest Europe – Euroopan metsien suojelua käsittelevä ministerikonferenssi, hallitustenvälinen neuvottelukomitea, joka on perustettu oikeudellisesti sitovan sopimuksen tekemiseksi Euroopan metsistä: http://www.foresteurope.org/

(3)

Saatavilla osoitteessa: http://www.forestnegotiations.org/

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010, annettu 20. lokakuuta 2010, puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta

(5)

Neuvoston asetus (EY) N:o 2173/2005, annettu 20. joulukuuta 2005 Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta (metsälainsäädännön noudattaminen, metsähallinto ja puukauppa).

(6)

REDD = Reduction Emissions from Deforestation and Forest Degradation (metsäkadosta ja metsien heikkenemisestä aiheutuvien päästöjen vähentäminen): http://unfccc.int/methods/redd/items/7377.php


PERUSTELUT

Metsät ja metsätalous ovat hyvä vaihtoehto talouden täydentäväksi tukipylvääksi, ja samalla ne ovat mitä parhaimpia elämänlaadun, kestävyyden, työpaikkojen ja lisäarvon takeita. Euroopan metsäalalla on 3,5 miljoonaa työpaikkaa, joten se on kolmanneksi suurin työllistäjä metalli- ja elintarviketeollisuuden jälkeen. Metsäalalla on yli 451 820 yritystä, ja niiden osuus talouskasvusta on 7 prosenttia. Metsien käyttöaste vuositasolla jää kuitenkin 60 prosenttiin.

Puu on tärkeä luonnonvara, ja sen taloudellinen merkitys maaseudulle on suuri. Metsäyritykset ja yli 16 miljoonaa metsänomistajaa hoitavat ja käyttävät Euroopan metsiä huolella, mikä takaa, että metsät voivat täyttää ympäristöllisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen tehtävänsä kestävällä tavalla. Yli 50 prosenttia Euroopan metsistä on yksityisomistuksessa.

Metsien kestävä hoito ja käyttö tarkoittaa sitä, että taataan metsien säilyminen tuleville sukupolville. Tämä oli perusperiaate Rio de Janeirossa vuonna 1992 järjestetyssä YK:n ympäristökokouksessa: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa ja valita oma elämäntapansa.”

Esittelijä on käyttänyt työnsä perustana näitä lukuja ja johtoajatuksia. Tuloksena on mietintö, jolla pyritään vahvistamaan entisestään metsien ja metsäalan yhteiskunnallista, taloudellista ja ympäristöllistä tehtävää ja korostetaan puun merkitystä kestävänä raaka-aineena.

Metsien käyttöön ja hoitoon vaikuttavat monet EU:n politiikanalat, esimerkiksi energia-, ympäristö- ja ilmastopolitiikka. Tämän vuoksi esittelijä pitää välttämättömänä, että uudessa EU:n metsästrategiassa korostetaan koordinoinnin parantamista, jotta metsätalous ja metsät saisivat paremman aseman yksittäisissä unionin strategioissa ja löydettäisiin johdonmukainen lähestymistapa. Erityisen huolestuttavaa tässä yhteydessä on se, että komission sisällä noudatetaan rinnakkaisia menettelytapoja, jotka ovat erilaisia keskenään. Lainsäädännön yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi myös komission sisäiset rakenteet olisi otettava tarkkaan syyniin. Pysyvän metsäkomitean vahvistaminen torjuisi tätä keskenään erilaisten menettelytapojen noudattamista komissiossa.

Lisäksi esittelijä katsoo, että metsänomistajille ja metsänhoitajille ei saa aiheutua uusia hallinnollisia esteitä. Esittelijä vastustaa voimakkaasti sitovia metsäsuunnitelmia ja torjuu varsinkin sen, että Natura 2000 -suunnitelmien laatiminen sälytettäisiin metsänomistajien tehtäväksi. Lisäksi esittelijä on sitä mieltä, että kestävyyskriteerit voidaan katsoa laatukriteereiksi, ja niitä on sovellettava aina koko alaan. Koska Euroopan metsissä on suuria eroja, luettelosta ei saa tehdä sellaista, että samojen kriteerien olisi sovittava sellaisinaan kaikille. Esittelijä antaa tässä yhteydessä voimakkaan tukensa pyrkimyksille saada Forest Europe -prosessin yhteydessä aikaan ns. eurooppalainen metsäyleissopimus.

Esittelijä on myös sitä mieltä, että koordinoinnin parantamisen yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tutkimukseen ja kehittämiseen, sillä uusista tehokkaista tuotantomahdollisuuksista ja tuoteideoista voivat hyötyä koko metsäala ja tuotantoketjun loppupäässä olevat teollisuudenalat. Lisäksi innovointipotentiaali sekä biotalouden ja raaka‑aineiden kestävän käytön kehittäminen edistävät ympäristönsuojelua ja ilmastonsuojelua.

Metsätalouden merkitys maaseudulle on kiistaton. Tässä yhteydessä esittelijä haluaa tehdä selväksi, että metsätaloutta harjoitetaan myös kaupungeissa ja erityisesti tuotantoketjun loppupäässä olevat teollisuudenalat luovat paljon työpaikkoja kaupunkialueilla. Kaupungistuminen johtaa siihen, että tietämys metsistä ja metsätaloudesta sekä niiden vaikutuksesta hyvinvointiin ja työpaikkoihin vähenee jatkuvasti. Olisi tuettava ”koulumetsän” kaltaisia aloitteita, joilla pyritään kaventamaan kaupungin ja metsän välistä kuilua.

Lopuksi esittelijä haluaa vielä kerran korostaa, että uuden EU:n metsästrategian täytäntöönpanossa on vältettävä byrokratiaa, että sen on vahvistettava metsäalaa ja että se ei saa rasittaa alaa uusilla vaatimuksilla.


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (25.2.2015)

maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle

uudesta EU:n metsästrategiasta: metsien ja metsäalan puolesta

(2014/2223(INI))

Valmistelija: Francesc Gambús

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  suhtautuu myönteisesti EU:n uudesta metsästrategiasta annettuun komission tiedonantoon ja korostaa, että strategiaan on sisällytettävä olennaisina osina metsiensuojelu sekä metsien kestävään hoitoon tähtäävät kannustimet; ottaa huomioon toissijaisuusperiaatteen ja korostaa, että tarvitaan kattavaa, kokonaisvaltaista ja johdonmukaista yhteistä strategiaa, jolla tehostetaan unionin metsien ja metsäalan monitoiminnallista roolia niiden tuottaessa merkittäviä yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ekologisia etuja, ja tähdentää, että metsäalan tuhoja on sekä ehkäistävä ennalta että hoidettava;

2.  toteaa, että Euroopan metsät ovat äärimmäisen arvokkaita luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja tarjoamiensa ekosysteemipalveluiden kannalta; toteaa, että tähän sisältyvät muun muassa veden varastointi, tulvantorjunta ja tärkeimpänä ilmastonmuutoksen hillitseminen, sillä metsät ottavat vastaan ja varastoivat 10 prosenttia unionin hiilipäästöistä; katsoo siksi, että metsiensuojelun tason olisi oltava korkea ja että metsälajien ja -luontotyyppien suojelutasoa olisi parannettava, kuten luonnon monimuotoisuutta koskevan vuoteen 2020 ulottuvan EU:n strategian metsätavoitteissa ja ympäristöalan seitsemännessä toimintaohjelmassa vaaditaan; korostaa Natura 2000 ‑verkoston tässä mielessä tarjoamia mahdollisuuksia, koska siihen kuuluu merkittävä osa Euroopan metsistä;

3.  korostaa, että unionissa on sovittu, että vuoteen 2020 mennessä on pysäytettävä luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja pölytyksen kaltaisten ekosysteemipalvelujen heikkeneminen, säilyttävä ekosysteemit ja niiden palvelut ja ennallistava vähintään 15 prosenttia heikentyneistä ekosysteemeistä; toteaa, että lisäksi unionissa on sovittu, että metsänhoidon on oltava kestävää ja metsiä, niiden luonnon monimuotoisuutta ja niiden tarjoamia palveluja on suojeltava ja että on lisättävä suojelua ja parannettava metsien kykyä kestää ilmastonmuutosta, metsäpaloja, myrskyjä, tuholaisia ja tauteja siinä määrin kuin se on mahdollista; korostaa lisäksi, että on laadittava ja pantava täytäntöön unionin uudistettu metsästrategia, jossa otetaan huomioon metsiin kohdistuvat erilaiset tarpeet ja niistä saatavat hyödyt ja jolla edistetään entistä strategisempaa lähestymistapaa metsien suojeluun ja parantamiseen myös kestävän metsänhoidon avulla(1);

4.  korostaa, että strategian asianmukaisen täytäntöönpanon kannalta erittäin tärkeä on konkreettinen pitkän aikavälin toimintasuunnitelma, jossa on olennaista korostaa puun saantia metsästä ja sen tasapainoista hyödyntämistä pyrkien luomaan lisäarvoa ja työpaikkoja, samalla kun annetaan käyttöön keinoja yksityisten metsätalousyritysten vahvistamiseksi ja metsänomistajien järjestörakenteen tukemiseksi;

5.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan metsäpinta-alaa koskevien EU:n laajuisten tavoitteiden käyttöönottoa, jotta voidaan lisätä metsäpintaa nykyisestä, estää metsäkatoa ja parantaa nykyisten metsien ja metsämaan laatua; suosittelee lisäämään metsäpeittoa erityisesti alueilla, jotka eivät sovellu elintarviketuotantoon, varsinkin kaupunkialueiden läheisyydessä sijaitsevilla alueilla, jotta voidaan lieventää haitallisia lämpövaikutuksia, vähentää pilaantumista ja parantaa ihmisten ja metsien välisiä yhteyksiä; korostaa, että tässä asiassa tarvitaan huolellista suunnittelua; uskoo, että metsiä ei pidä kohdella pelkkinä hiilinieluina, joiden avulla hillitään muiden talouden alojen päästöjen lisääntymisen vaikutuksia;

6.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia edistääkseen Aichin tavoitetta 5, jonka mukaan kaikkien luonnonympäristöjen, kuten metsien, häviämisen vauhti olisi ainakin puolitettava ja mahdollisuuksien mukaan pysäytettävä lähes kokonaan vuoteen 2020 mennessä ja luonnonympäristöjen pirstaloitumista ja niiden tilan huonontumista olisi vähennettävä merkittävästi(2);

7.  toteaa, että tutkimus olisi asetettava etusijalle, koska koko ala voi hyötyä uusista ideoista;

8.  kannustaa istuttamaan puita kaupunkeihin, jotta voidaan torjua kaupunkien ja ihmisten rakentamien ympäristöjen pilaantumiseen liittyviä ympäristöhaasteita, sillä puut esimerkiksi tarjoavat varjoa kesällä ja hillitsevät ilman lämpötilaa hellekausina;

9.  suhtautuu myönteisesti komission heinäkuussa 2013 julkaisemaan tutkimukseen EU:n kulutuksen vaikutuksesta metsäkatoon; pitää valitettavana, että huolimatta parlamentin 23. huhtikuuta 2009 antamassa päätöslauselmassa(3) esitetystä pyynnöstä tutkimuksessa ei käsitelty metsien tilan heikkenemistä; kehottaa komissiota antamaan ehdotuksia tutkimuksessa määritettyjen vaikutusten vähentämiseksi ja kestävää kehitystä koskevien EU:n ja kansainvälisten tavoitteiden ja sitoumusten edistämiseksi; kehottaa komissiota julkaisemaan tätä varten EU:n toimintasuunnitelman metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä, kuten ympäristöalan seitsemännessä toimintaohjelmassa(4); edellytetään;

10. kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan, että kestävää metsänhoitoa koskeviin kannustimiin sisällytettäisiin ekosysteemipalveluja koskevia maksuja, kun otetaan huomioon puutavaran merkitys uusiutuvana ja ilmastoystävällisenä raaka-aineena sekä metsäpohjaisten arvoketjujen asema; toteaa, että kestävä metsänhoito vaikuttaa myönteisesti luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastoon sekä metsien suojeluun metsäpaloilta, myrskyiltä, tuholaisilta ja taudeilta ja niiden sietokykyyn näiden suhteen ja se on ratkaisevan tärkeää erityisesti maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden taloudellisen kehityksen kannalta;

11. kehottaa kiinnittämään metsänsuojelun alalla enemmän huomiota metsäpinta-alan lisäämiseen sekä elinvoimaisten metsäekosysteemien säilyttämiseen ja muodostamiseen täydentävin luonnonmukaisin metsänhoitotoimin; katsoo, että järkevä metsävarojen hyödyntäminen tulisi turvata tehokkaammalla hakkuitten valvonnalla, kaupallisen toiminnan optimoinnilla ja muilla tehoavilla toimilla;

12. korostaa, että tieteellisten tutkimustulosten mukaan hoidettujen metsien kyky sitoa hiilidioksidia on suurempi kuin hoitamattomien metsien; toteaa, että hoidetuilla metsillä on siksi tärkeä tehtävä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemisessä ja työpaikkojen luomisessa maaseutualueilla; korostaa kestävän metsänhoidon merkitystä, jotta EU:n metsien hiilensitomiskyky voidaan maksimoida(5);

13. muistuttaa, että metsäpalojen ehkäisemiseksi ei ole toistaiseksi laadittu erityistä metsäpolitiikkaa; korostaa, että erityisesti Välimeren alueella metsäpalot ovat toistuva ilmiö, joka on ilmastonmuutoksen syy ja seuraus; toteaa, että myrskyjen, tulipalojen ja metsien tuholaisten vaikutuksia voidaan hillitä parannettujen ja aktiivisten metsänhoitomenetelmien avulla hyödyntämällä esimerkiksi laiduntamista ja peltometsäviljelyä yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa;

14. pitää tärkeänä, että nykyisten metsien suojelun ja hoidon lisäksi metsitetään uudelleen jo hakattuja alueita; pitää lisäksi tärkeänä viitata erikseen laajaan metsittämiseen alueilla, jotka ovat kärsineet toistuvista metsäpaloista;

15. on huolissaan voimistuvasta suuntauksesta tarkastella metsiä enimmäkseen talouden näkökulmasta ja rajata metsien arvo niiden tuottaman puutavaran määrään, jolloin ei oteta huomioon metsien tarjoamia erittäin merkittäviä ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia etuja; korostaa tarvetta määritellä metsäekosysteemien arvo järjestelmällisemmin ja ottaa se huomioon julkisen ja yksityisen sektorin päätöksenteossa;

16. korostaa tarvetta vahvistaa ja hyödyntää täysimääräisesti EU:n mekanismeja, jotta voidaan torjua vieraslajien, tuholaisten ja tautien leviämisen aiheuttamia, metsiä koskevia rajatylittäviä uhkia;

17. toteaa, että metsät ovat kooltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia ja että joidenkin jäsenvaltioiden pinta-alasta yli puolet on metsää, minkä vuoksi kestävästi hoidetut metsät ovat äärimmäisen merkittäviä lisäarvon tuottajia paikallisella ja alueellisella tasolla ja auttavat turvaamaan työpaikkoja maaseutualueilla samalla kun ne hyödyttävät elintärkeällä tavalla ympäristöä;

18. pitää myönteisenä, että uudessa strategiassa puututaan tuholaisten metsille aiheuttamiin ongelmiin; ottaa huomioon myös vieraslajeja ja niiden mahdollisia vaikutuksia metsille koskevan lainsäädännön, mutta katsoo kuitenkin, että komission olisi ehdotettava uusia täydentäviä rahoitusvälineitä, joilla tuetaan alueita, joilla joudutaan torjumaan erityisen sitkeitä tai uusia vieraslajeja;

19. toteaa, että osa unionin suurimmista biomassaresursseista sijaitsee harvaanasutuimmilla ja syrjäisimmillä alueilla, ja pitää välttämättömänä, että strategiassa otetaan myös täysimääräisesti huomioon näiden harvemmin asuttujen ja syrjäisempien alueiden erityispiirteet;

20. katsoo, että strategiassa on paneuduttava korostetummin puutauteihin, kuten korkkitammiviljelmillä Portugalissa, Ranskassa ja Espanjassa esiintyvään tautiin, joka vaikuttaa myös erityisiin suojelualueisiin ja biosfäärialueisiin; katsoo, että komission olisi ollut sisällytettävä strategiaan maaseudun kehittämisen toimenpiteiden lisäksi tehokkaat toimenpiteet ja konkreettiset varat puutautien torjumista varten;

21. korostaa, että ennustettu puun kysynnän kasvu on sekä tilaisuus että haaste metsille ja kaikille metsäperusteisille aloille, erityisesti kun on odotettavissa, että kuivuus, tulipalot, myrskyt ja tuholaiset vahingoittavat metsiä entistä useammin ja vakavammin ilmastonmuutoksen seurauksena; palauttaa tältä osin mieliin tarpeen suojella metsiä näiltä kasvavilta uhkilta ja sovittaa yhteen metsien tuottavuuteen ja suojeluun liittyvät toiminnot;

22. korostaa, että on tärkeää selventää kiireellisesti metsän biomassan erilaisten energiaan liittyvien käyttötarkoitusten kasvihuonekaasuvaikutukset ja määritellä käyttötarkoitukset, joiden avulla voidaan saavuttaa paras mahdollinen hillitsevä vaikutus alan toimien kannalta merkittävässä ajassa;

23. pitää tulipalojen ehkäisemisen kannalta myönteisenä, että joissakin jäsenvaltioissa on asetettu palaneita alueita koskeva tilapäinen rakennuskielto, jotta voidaan välttyä tonttimaalla keinotteluun liittyviltä tuhopoltoilta;

24. pitää tärkeänä edistää biotalouden periaatteen soveltamista ottaen samalla huomioon kestävän raaka-ainetarjonnan rajat, edistää metsätalousketjujen taloudellista kannattavuutta innovoinnin ja teknologiasiirron avulla ja lisätä siksi eri metsätuotteille annettavaa tukea, millä varmistetaan, että erilaiset metsätuotteita koskevat vaatimukset ovat tasapainossa ja että niitä arvioidaan kestävän tarjontapotentiaalin ja metsien muiden ekosysteemitoimintojen ja -palvelujen valossa; korostaa, että biotaloudella on merkittävä tehtävä komission uusien kasvua, työllisyyttä ja investointeja koskevien prioriteettien toteuttamisessa;

25. katsoo, että öljypohjaisten tai lämpöintensiivisten raaka-aineiden korvaamista puulla ja puunkorjuutuotteilla on kannustettava tutkimuksen ja teknologian kehittymisen mukaisesti, koska sen avulla voidaan edistää myönteisellä tavalla ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemistä ja myös työpaikkojen luomista;

26. korostaa kestävän puun ja esimerkiksi korkkipuun, vihreiden kemikaalien ja tekstiilikuitujen kaltaisten muiden materiaalien tuotannon merkitystä kestävien talousmallien kehittämisen ja vihreiden työpaikkojen luomisen kannalta;

27. korostaa, että EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että puuta käytetään resurssitehokkaalla tavalla porrastettua käyttöä koskevan periaatteen mukaisesti; kehottaa komissiota varmistamaan, että puuvaroja käytetään tehokkaasti EU:n ilmasto- ja energiapolitiikassa;

28. pyytää jälleen komissiota ehdottamaan kestävyyskriteereitä kiinteälle ja kaasumaiselle biomassalle ja ottamaan tässä huomioon elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt, jotta voidaan rajoittaa biomassaresurssien tehotonta käyttöä; vaatii tarkistamaan ja rajoittamaan EU:n ilmastopolitiikan välineisiin liittyviä biomassan polttamisen hiilineutraaliutta koskevia olettamuksia;

29. korostaa, että on varmistettava metsävarojen ja puumateriaalin tehokas käyttö ja uudelleenkäyttö, koska näin pienennetään unionin kauppataseen alijäämää, parannetaan unionin omavaraisuutta puun suhteen, kohennetaan metsäalan kilpailukykyä, edistetään kestämättömän metsänhoidon vähenemistä, suojellaan ympäristöä ja vähennetään metsäkatoa kolmansissa maissa;

30. uskoo, että EU:n olisi asetettava etusijalle paikallisista lähteistä peräisin olevan puun, puunkorjuutuotteiden tai metsän biomassan käyttö sen sijaan, että käytetään EU:n ulkopuolelta tuotavaa puuta, jotta voidaan minimoida ulkomailta kuljettamisen aiheuttama hiilijalanjälki ja edistää kestävää paikallista tuotantoa;

31. tukee nimenomaan puun resurssitehokasta käyttöä ja vastustaa puun käyttötapoja koskevia oikeudellisesti sitovia sääntöjä, koska ne rajoittavat energiamarkkinoita ja uusien ja innovatiivisten biomassan käyttötapojen kehittämistä ja koska tällaisten sääntöjen valvonta on mahdotonta monilla syrjäisillä ja maaseutualueilla; kannattaa avointa ja markkinalähtöistä lähestymistapaa, jonka avulla eri toimijoille tarjotaan mahdollisuus kehittää sellaisten pitkälle kehitettyjen puupohjaisten materiaalien ja kemikaalien mahdollisuuksia, joille ennustetaan merkittävää asemaa unionin biotaloudessa;

32. on hyvin huolissaan maailman metsäkadon etenemisvauhdista erityisesti kehitysmaissa ja toteaa metsäkadon olevan usein laittomien hakkuiden seurausta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkistamaan kauttaaltaan EU:n puutavaradirektiivin ja myös puutavaran tuontia koskevan FLEGT-järjestelmän, jotta voidaan torjua puutavaran laitonta kauppaa, joka vaarantaa metsien ekosysteemit ja vaikuttaa kielteisesti Euroopan puutavarakauppiaiden kilpailukykyyn; ehdottaa sellaisten asiaankuuluvien julkisia hankintoja koskevien sääntöjen käyttöönottoa tai mukauttamista, joiden avulla kannustetaan ostamaan asianmukaisesti sertifioitua puutavaraa ja puunkorjuutuotteita;

33. palauttaa mieliin, että metsänhoitosuunnitelmat tai vastaavat välineet olisi otettava kestävän metsänhoidon mukaisesti käyttöön vuoteen 2020 mennessä kaikkien valtion ja kuntien metsien ja sellaisten tietynsuuruisten metsäomistusten osalta, jotka saavat rahoitusta EU:n maaseudun kehittämispolitiikan nojalla; kehottaa jäsenvaltioita valvomaan ja edistämään metsänhoitosuunnitelmien toteuttamista luomatta tarpeettomia hallinnollisia rasitteita ja ottamaan huomioon suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteen sekä ”pienet ensin” -periaatteen;

34. korostaa tarvetta ratkaista maailmanlaajuiset haasteet maailmanlaajuisilla monenvälisillä foorumeilla; kehottaa komissiota ottamaan johtavan roolin maailmanlaajuisesti kestävän metsäpolitiikan edistämisessä, jotta voidaan vähentää kestämättömiä hoitokäytäntöjä ja laitonta kauppaa, suojella ympäristöä ja vähentää metsäkatoa maailmanlaajuisesti; kehottaa komissiota julkaisemaan tätä varten EU:n toimintasuunnitelman metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä, kuten ympäristöalan seitsemännessä toimintaohjelmassa edellytetään;(6)

35. korostaa, että säännöt puun käytöstä rakennusalalla vaihtelevat eri jäsenvaltioiden välillä; kehottaa näin ollen laatimaan unionin laajuiset säännöt, jotta puun rakennuskäyttöä voitaisiin entisestään lisätä;

36. suhtautuu myönteisesti komission painotukseen, jonka mukaan suojellaan ja lisätään metsien geneettistä monimuotoisuutta, ja korostaa äskettäisissä tutkimuksissa osoitettua geneettisesti monimuotoisen puukannan kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen; 

37. panee merkille puiden ja metsien myönteisen vaikutuksen ihmisten fyysiseen ja mielenterveyteen ja kannustaa kunnallisviranomaisia ylläpitämään tai parantamaan kaupunkialueiden ja metsien välisiä julkisia liikenneyhteyksiä, jotta metsiin ja metsämaille pääsyä voidaan helpottaa;

38. kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään metsänhoitosuunnitelmiinsa niiden hyväksymisen ja täytäntöönpanon yhteydessä erityiset luonnon monimuotoisuutta koskevat toimenpiteet ja erityisesti suojeltujen lajien ja luontotyyppien suojelua koskevat erityistoimenpiteet niiden suojelutason parantamiseksi sekä Natura 2000 -alueilla että niiden ulkopuolella;

39. kannattaa komission aikomusta laatia yhdessä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa kunnianhimoiset, objektiiviset ja todennettavissa olevat kriteerit ja indikaattorit metsien kestävää hoitoa varten; toteaa, että tällöin on otettava huomioon Euroopan metsien suojelua koskevassa ministerikokouksessa (Forest Europe) jo tehty työ ja koko Euroopan metsätyyppien moninaisuus; kehottaa komissiota julkaisemaan jo pitkään odotetun uudelleenarvioinnin unionin puutavara-asetuksen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta;

40. pitää tärkeänä edistää tieteellistä tutkimustyötä, joka kohdistuu biomassan järkevään käyttöön ja nopeasti kasvavien energiakasvien kehittämiseen, sekä luoda taloudellinen kannustin biomassajätteen hyödyntämistä varten;

41. korostaa metsien suurta virkistysarvoa, joka on osoitettu lukuisissa mielipidetutkimuksissa; toteaa, että tämä on yksi metsien ja metsämaiden tärkeimmistä eduista EU:n kansalaisille;

42. toteaa, että lyhytkiertoviljely voi tarjota kestävää puubiomassaa samalla kun sen avulla hoidetaan ympäristöä tarvittavalla tavalla ja vähennetään näin maaperän eroosion ja maanvyörymien riskiä kesannoiduilla tai hylätyillä mailla;

43. on huolissaan siitä, että biomassan ja erityisesti puun kasvava kysyntä saattaa aiheuttaa laajaa metsäkatoa kehitysmaissa, joiden kasvihuonepäästöt eivät ole Kioton pöytäkirjan alaisia; huomauttaa, että sen lisäksi, että tällä voi olla vaikutuksia maaperän laatuun, veden kiertoon ja biologiseen monimuotoisuuteen, se luo jännitteitä kansainvälisiin sopimuksiin, kuten biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen ja metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen kehitysmaissa aiheuttamia päästöjä koskevaan Yhdistyneiden kansakuntien yhteistyöohjelmaan (REDD);

44. tunnustaa, että metsätuotteiden kestävä käyttö koko niiden elinkaaren ajan voi merkittävästi edistää ympäristöystävällisen talouden tavoitteiden saavuttamista, erityisesti niiden, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseen ja resurssien tehokkaaseen käyttöön; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi tätä varten edistettävä metsätuotteiden kestävää käyttöä rakennusalalla;

45. kehottaa jäsenvaltioita suunnittelemaan metsätalouspolitiikkansa siten, että ne ottavat täysimääräisesti huomioon metsien merkityksen luonnon monimuotoisuuden suojelemisen, maaperän eroosion ehkäisemisen, hiilen sitomisen ja ilman puhdistamisen sekä veden kiertokulun ylläpitämisen yhteydessä;

46. vaatii, että vahvistetaan Euroopan metsävarojen ja myös kaikkien puutuotteiden ja muiden metsätuotteiden ja -palvelujen yhdenmukaistettua seurantaa, joka toimisi kestävän metsänhoidon politiikan- ja päätöksenteon järkevänä perustana; toteaa, että tarvitsemme siksi nykyisiin elimiin ja organisaatioihin perustuvan välineen, jonka tavoitteena on parantaa Euroopan tulevien metsien vastustuskykyä vähentämällä haittatekijöiden vaikutusta sitomalla metsäriski osaksi metsien ja maiden hoitoa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

24.2.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

63

4

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Margrete Auken, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Catherine Bearder, Ivo Belet, Biljana Borzan, Lynn Boylan, Cristian-Silviu Bușoi, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Mireille D’Ornano, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Jørn Dohrmann, Ian Duncan, Stefan Eck, Bas Eickhout, Eleonora Evi, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Enrico Gasbarra, Gerben-Jan Gerbrandy, Jens Gieseke, Sylvie Goddyn, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Jytte Guteland, György Hölvényi, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Karin Kadenbach, Kateřina Konečná, Giovanni La Via, Peter Liese, Norbert Lins, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Massimo Paolucci, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Marcus Pretzell, Frédérique Ries, Michèle Rivasi, Daciana Octavia Sârbu, Annie Schreijer-Pierik, Davor Škrlec, Renate Sommer, Tibor Szanyi, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Glenis Willmott, Jadwiga Wiśniewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Paul Brannen, Nicola Caputo, Mark Demesmaeker, Esther Herranz García, Merja Kyllönen, Jo Leinen, Younous Omarjee, Marit Paulsen, Alojz Peterle, Sirpa Pietikäinen, Julia Reid, Bart Staes

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Andrew Lewer

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston 20. marraskuuta 2013 antama päätös N:o 1386/2013/EU vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa”.

(2)

Euroopan parlamentin 20. huhtikuuta 2012 antama päätöslauselma ”luonnonpääomaa elämämme turvaajana: luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020” – hyväksytyt tekstit P7_TA(2012)0146.

(3)

Euroopan parlamentin 23. huhtikuuta 2009 antama päätöslauselma metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen torjumisesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi (EUVL C 184 E, 8.7.2010, s. 4).

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston 20. marraskuuta 2013 antama päätös N:o 1386/2013/EU.

(5)

Katso Euroopan parlamentin 5. helmikuuta 2014 antama päätöslauselma ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuoteen 2030 (Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0094): Euroopan parlamentti, joka ”painottaa, että aktiivinen metsänhoito, joka lisää kasvua ja samalla hiilidioksidin sitomista, on tärkeä ja kustannustehokas keino, jolla voidaan edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista; toteaa, että jokainen aktiivisen metsänhoidon avulla tuotettu lisäkuutiometri metsää sitoo noin 1,3 tonnia hiilidioksidia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään metsänomistajille kannustimia, joiden avulla voitaisiin aktiivisesti lisätä ilmastohyötyjä, esimerkiksi panostamalla alueellisiin toimiin kestävän metsäntuotannon ja hiilidioksidin sitomisen lisäämiseksi”.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1386/2013/EU vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta.


TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (24.2.2015)

maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle

uudesta EU:n metsästrategiasta: metsien ja metsäalan puolesta

(2014/2223(INI))

Valmistelija: Marek Józef Gróbarczyk

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että vastuu metsätaloudesta kuuluu yksinomaan jäsenvaltioille ja että on noudatettava toissijaisuusperiaatetta; toteaa, että jäsenvaltioiden alueellisten olosuhteiden, omistusmallien ja prioriteettien erot on otettava huomioon ja että EU:n pitäisi pidättäytyä määräämästä uusia markkinarajoituksia metsille ja puuperusteisille tuotteille, jotta metsätalousketjun osallistujien omistusperiaatteet ja markkinavapaus voidaan varmistaa;

2.  suhtautuu myönteisesti unionin uutta metsästrategiaa koskevan komission tiedonannon (COM(2013)0659) antamiseen, koska siinä määritellään puitteet jäsenvaltioiden koordinoidulle toiminnalle metsien kestävän hoidon edistämisessä ja niiden monikäyttöisyyden toteuttamisessa siten, että otetaan huomioon taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristönäkökulma;

3.  toteaa, että metsät ovat erilaisia luonteeltaan ja kooltaan, joten strategiassa olisi otettava huomioon, että metsien osuus on yli puolet joidenkin jäsenvaltioiden alueesta;

4.  tähdentää, että unionin suurimmat biomassavarat ovat sen harvimmin asutuilla ja syrjäisimmillä seuduilla, ja katsoo että strategiassa on välttämätöntä ottaa täysimääräisesti huomioon näiden harvemmin asuttujen alueiden erityispiirteet;

5.  toteaa, että unionilla on tehtävänsä kansallisen politiikan tukemisessa siten, että saadaan aikaan aktiivista, monitoiminnallista ja kestävää metsänhoitoa, mukaan luettuna eri metsätyyppien hoitaminen, ja tehostetaan yhteistyötä, jolla reagoidaan voimistuviin rajatylittäviin uhkiin, kuten metsäpaloihin, laittomiin hakkuisiin, laittomaan puutavaran tuontiin ja tuholaisiin; korostaa, että on varmistettava johdonmukaisuus, kun unionin politiikan eri aloilla käsitellään metsiin liittyviä kysymyksiä ja etenkin maataloutta, ilmastoa, luonnon monimuotoisuutta, uusiutuvia energialähteitä, vesivaroja, maaperää, teollisuutta, kilpailukykyä, tutkimusta ja innovointia sekä resurssitehokkuutta; korostaa tämän osalta Natura 2000 -alueiden merkitystä, sillä niillä voidaan niiden poikkeuksellisten luonnonvarojen ansiosta tuottaa jatkuvasti ympäristö- ja kulttuuriarvoltaan erittäin laadukkaita tuotteita ja palveluja;

6.  katsoo, että uuden metsästrategian täytäntöönpanolla olisi kompensoitava metsäpolitiikkaa koskevien erityissäännösten puuttuminen unionin perussopimuksista ja että olisi myös kunnioitettava jäsenvaltioiden toimivaltuuksia tällä alalla; katsoo, että täytäntöönpanolla olisi lisäksi varmistettava EU:n ja jäsenvaltioiden metsäalan kysymyksiä koskevien kantojen koordinointi kansainvälisellä tasolla;

7.  painottaa komission tärkeää tehtävää sen varmistamisessa, että unionin ja jäsenvaltioiden asiantuntijat käyvät varhaisessa vaiheessa ja jatkuvasti keskustelua ja että kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät otetaan mukaan, jotta voidaan helpottaa metsiä koskevan politiikan yhdenmukaista suunnittelua;

8.  kannattaa jäsenvaltioiden sitoutumista kestävän metsänhoidon harjoittamiseen Forest Europe -prosessin kriteereiden ja indikaattoreiden mukaisesti, koska kyseinen prosessi on yksi Euroopan metsiä koskevan toimintakehyksen pääelementeistä;

9.  pitää myönteisenä, että etusijalle on asetettu kolme kestävyyden osa-aluetta (taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys), koska ne muodostavat vankan perustan, jonka avulla voidaan tukea metsien olennaista roolia ja resurssitehokkuutta, parantaa kilpailukykyä, edistää työllisyyttä ja vahvistaa metsätalouden ja metsäteollisuuden asemaa sekä ekologisten syklien vaalimista vihreässä taloudessa; korostaa asian yhteiskunnallista merkitystä kansalaisten terveyden kannalta;

10. muistuttaa, että komission mukaan vuonna 2009 biotalouden markkinoiden arvioitiin olevan yli kahden biljoonan euron arvoiset, tarjoavan yli 20 miljoonaa työpaikkaa ja muodostavan yhdeksän prosenttia EU:n kokonaistyöllisyydestä; huomauttaa, että jokainen biotalouden tutkimukseen ja innovointiin Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa investoitu euro tuottaa lisäarvoa noin kymmenen euron edestä; korostaa, että metsillä on ratkaisevan tärkeä asema biotaloudessa nyt ja tulevaisuudessa;

11. toteaa, että EU:n metsästrategiaan sisältyy tavoite, jonka mukaisesti optimoidaan metsien ja metsäalan panos maaseudun kehitykseen, luonnon monimuotoisuuteen, kestävään kasvuun ja työpaikkojen luomiseen, ja katsoo, että on otettava kokonaisuudessaan huomioon metsiin perustuvat taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ekologiset hyödykkeet ja palvelut, mukaan luettuina virkistys- ja matkailupalvelut ja etenkin hyvin hoidettujen metsien ja puuperusteisen materiaalin tärkeä rooli hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, hiilen varastoimisessa ja biotalouteen siirtymisessä, jotka ovat merkittäviä EU:n ilmastopolitiikan elementtejä;

12. muistuttaa, että metsien biomassa on hyvin merkittävä uusiutuva energialähde, ja huomauttaa, että tällä hetkellä eurooppalaiset metsät sitovat ja varastoivat noin kymmenen prosenttia EU:n hiilidioksidipäästöistä ja edistävät siten merkittävästi ilmastonmuutoksen lieventämistä;

13. katsoo, että olisi kannustettava öljyperusteisten tai paljon lämpöä tuottavien raaka-aineiden korvaamiseen puutavaralla ja puunkorjuutuotteilla tutkimuksen ja teknologian edistymistä vastaavasti, sillä näin voidaan osaltaan lisätä hyötyjä, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen lieventämiseen ja työpaikkojen luomiseen;

14. korostaa, että on arvioitava kaiken sellaisen unionin lainsäädännön kustannuksia, joka vaikuttaa metsäperusteisten toimialojen arvoketjuihin, jotta tarpeeton ja työläs byrokratia voidaan karsia kokonaan ja luoda järjestelmä, jolla parannetaan alan pitkän aikavälin kilpailukykyä kestävällä tavalla; toteaa, että lisäksi on yhtälailla tuettava periaatetta, jonka mukaan metsäalaan ja metsäperusteisten toimialojen arvoketjuihin vaikuttavista lainsäädäntöehdotuksista on tehtävä perusteellinen vaikutustenarviointi;

15. katsoo, että EU:n metsästrategia voidaan panna paremmin täytäntöön, jos sitä tuetaan huolehtimalla asianmukaisesta koordinoinnista käytettävissä olevan tai tulevan EU:n rahoituksen kuten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston kanssa;

16. muistuttaa tieto- ja seurantaresurssien saatavuudesta Kopernikus-ohjelman ja muiden EU:n avaruusaloitteiden kautta ja kehottaa lisäämään näiden resurssien ja työkalujen käyttöä;

17. katsoo, että puun käyttötarkoitusten monipuolistamisen edistämisen pitäisi liittyä tiiviisti investointeihin nuorten koulutusjärjestelmiin ja rakennusalalla jo töissä olevien koulutukseen, jotta heidän tietojaan puun käyttömahdollisuuksista voidaan lisätä ja antaa heille tarvittavat taidot;

18. pitää myönteisenä eurooppalaisen metsätietojärjestelmän perustamista, sillä sen avulla voidaan tukea jäsenvaltioiden keskinäistä tietojen, parhaiden käytäntöjen ja nykyisen metsätietouden vaihtoa; toteaa, että kansallisissa tietokannoissa olevien, metsien ja metsäresurssien monitoiminnallista roolia koskevien tietojen kerääminen hyödyttää koko toimialaa, ja kehottaa komissiota tukemaan näiden tietojen sisällyttämistä eurooppalaiseen tietojärjestelmään; suhtautuu myönteisesti metsiä koskevien parhaiden käytäntöjen ja nykyisen tiedon jakamiseen jäsenvaltioiden välillä mutta korostaa, että tämä ei saa lisätä talousarviovarojen tarvetta;

19. korostaa, että metsäalan pitkäaikainen kilpailukyky saadaan aikaan ainoastaan ammattitaitoisen työvoiman avulla; huomauttaa, että ala työllistää tällä hetkellä yli kolme miljoonaa EU:n kansalaista; katsoo, että EU:n metsästrategiassa olisikin määritettävä edellytykset, jotka mahdollistavat EU:ssa asiaankuuluvat koulutusjärjestelmät ja työvoiman, joka on täysin tietoinen metsäalan nykyisistä haasteista ja uhkista sekä metsänhoidon erityisistä turvallisuussäännöistä;

20. korostaa, että unionin tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin puiteohjelmilla voidaan tukea älykästä ja kestävää kasvua, entistä enemmän lisäarvoa tuovia tuotteita, puhtaampaa teknologiaa ja huipputeknologiaa erityisesti biopolttoaineissa ja teollisessa puurakentamisessa sekä auto- ja tekstiiliteollisuudessa unohtamatta perinteisiä arvoltaan suuria käyttötarkoituksia, joilla on edelleen valtavat kasvumahdollisuudet, kuten puun käyttö rakennus- ja pakkausmateriaalina.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

24.2.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

56

4

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Zigmantas Balčytis, Nicolas Bay, Reinhard Bütikofer, Jerzy Buzek, Soledad Cabezón Ruiz, Philippe De Backer, Pilar del Castillo Vera, Pablo Echenique, Christian Ehler, Peter Eriksson, Fredrick Federley, Ashley Fox, Adam Gierek, Theresa Griffin, Marek Józef Gróbarczyk, András Gyürk, Kaja Kallas, Barbara Kappel, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Jeppe Kofod, Miapetra Kumpula-Natri, Janusz Lewandowski, Paloma López Bermejo, Ernest Maragall, Edouard Martin, Angelika Mlinar, Csaba Molnár, Nadine Morano, Dan Nica, Angelika Niebler, Morten Helveg Petersen, Miroslav Poche, Herbert Reul, Paul Rübig, Algirdas Saudargas, Jean-Luc Schaffhauser, Neoklis Sylikiotis, Antonio Tajani, Dario Tamburrano, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Claude Turmes, Vladimir Urutchev, Adina-Ioana Vălean, Henna Virkkunen, Anna Záborská, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Cornelia Ernst, Françoise Grossetête, Benedek Jávor, Constanze Krehl, Vladimír Maňka, Marian-Jean Marinescu, Morten Messerschmidt, Clare Moody, Paul Tang, Pavel Telička

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Rosa D’Amato


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

24.3.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

5

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Richard Ashworth, José Bové, Paul Brannen, Daniel Buda, Nicola Caputo, Matt Carthy, Viorica Dăncilă, Michel Dantin, Paolo De Castro, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Luke Ming Flanagan, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Esther Herranz García, Jan Huitema, Peter Jahr, Jarosław Kalinowski, Elisabeth Köstinger, Zbigniew Kuźmiuk, Philippe Loiseau, Mairead McGuinness, Nuno Melo, Giulia Moi, Ulrike Müller, James Nicholson, Maria Noichl, Marit Paulsen, Marijana Petir, Laurențiu Rebega, Jens Rohde, Bronis Ropė, Jordi Sebastià, Lidia Senra Rodríguez, Czesław Adam Siekierski, Marc Tarabella

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Bas Belder

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Rosa D’Amato, Stanisław Ożóg

Oikeudellinen huomautus