Menettely : 2013/0407(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0133/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0133/2015

Keskustelut :

PV 19/01/2016 - 16
CRE 19/01/2016 - 16

Äänestykset :

PV 20/01/2016 - 7.2
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0011

MIETINTÖ     ***I
PDF 854kWORD 511k
20.4.2015
PE 546.756v02-00 A8-0133/2015

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi eräiden syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittamisesta rikosoikeudellisissa menettelyissä

(COM(2013)0821 – C7‑0427/2013 – 2013/0407(COD))

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Nathalie Griesbeck

TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELY

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi eräiden syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittamisesta rikosoikeudellisissa menettelyissä

(COM(2013)0821 – C7‑0427/2013 – 2013/0407(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0821),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 82 artiklan 2 kohdan b alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0427/2013),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–       ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A8-0133/2015),

1.      vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.      pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.      kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus  1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan -1 kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(-1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 82 artiklan 1 kohdan nojalla ”oikeudellinen yhteistyö unionissa rikosoikeuden alalla perustuu tuomioistuinten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen”, mikä edellyttää, että jäsenvaltiot luottavat toistensa rikosoikeudellisiin järjestelmiin.

Tarkistus  2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan -1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(-1 a) Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 1948 antaman ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 11 artiklan 1 kohdassa todetaan, että jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on näytetty toteen lain mukaisesti julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänen oikeutensa puolustukseen on varmistettu kaikin tarvittavin takein. Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14 artiklassa määrätään, että jokaisella rikoksesta syytetyllä on oikeus tulla pidetyksi syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti toteen näytetty, ja oikeus olla läsnä oikeudenkäynnissä ja puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroopan yleissopimuksen 6 artiklassa suojellaan oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, mikä tarkoittaa, että jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen ja että jokaisella rikoksesta syytetyllä on oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 ja 48 artiklassa määrätään, että jokaista syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen, ja että jokaiselle syytetylle taataan oikeus puolustukseen.

Tarkistus  3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1) Tämän direktiivin tarkoituksena on lujittaa oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin rikosoikeudellisissa menettelyissä vahvistamalla vähimmäissäännöt, jotka koskevat tiettyjä syyttömyysolettamaan liittyviä näkökohtia ja oikeutta olla läsnä oikeudenkäynnissä.

(1) Tämän direktiivin tarkoituksena on lujittaa oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin rikosoikeudellisissa menettelyissä vahvistamalla vähimmäissäännöt, jotka koskevat tiettyjä syyttömyysolettamaan liittyviä näkökohtia ja oikeutta olla läsnä oikeudenkäynnissä, ja varmistaa, että rikosoikeudenkäynnissä epäillyt ja syytetyt henkilöt jäsenvaltioissa saavat yhteisen ja korkean suojatason ja siihen liittyvät täydet menettelytakeet kaikkialla unionissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltiossa mahdollisesti käytössä olevien tiukempien suojaa koskevien vaatimusten soveltamista.

Tarkistus 4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2) Koska tällä direktiivillä vahvistetaan vähimmäissäännöt epäiltyjen ja syytettyjen prosessuaalisten oikeuksien suojalle, sen odotetaan lujittavan jäsenvaltioiden luottamusta muiden jäsenvaltioiden rikosoikeudellisiin järjestelmiin ja siten helpottavan rikosasioissa annettujen päätösten vastavuoroista tunnustamista. Yhteisten vähimmäissääntöjen voidaan myös odottaa poistavan esteitä kansalaisten vapaan liikkuvuuden tieltä jäsenvaltioiden alueella.

(2) Koska tällä direktiivillä vahvistetaan vähimmäissäännöt epäiltyjen ja syytettyjen prosessuaalisten oikeuksien suojalle, sen odotetaan lujittavan jäsenvaltioiden luottamusta muiden jäsenvaltioiden rikosoikeudellisiin järjestelmiin ja siten helpottavan rikosasioissa annettujen päätösten vastavuoroista tunnustamista.

Perustelu

Käsiteltävänä oleva direktiivi saattaa välillisesti vaikuttaa myös kansalaisten vapaaseen liikkuvuuteen, mutta ehdotuksessa ei ole osia, joilla nimenomaisesti pyrittäisiin kyseiseen päämäärään.

Tarkistus  5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 a) Vaikka kaikki jäsenvaltiot ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja KP-yleissopimuksen sopimuspuolia, kokemus on osoittanut, että tämä ei itsessään aina luo riittävää luottamusta muiden jäsenvaltioiden rikosoikeudellisiin järjestelmiin.

Tarkistus  6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6) Tätä direktiiviä olisi sovellettava ainoastaan rikosoikeudellisissa menettelyissä. Tämän direktiivin soveltamisalaan eivät kuulu sakkojen määräämiseen liittyvät hallinnolliset menettelyt, kuten kilpailu-, kauppa- tai vero-oikeutta koskevat asiat ja rahoituspalveluja koskevat menettelyt, eivätkä muut näihin menettelyihin liittyvät hallintoviranomaisten tutkimukset tai siviilioikeudelliset menettelyt.

(6) Tätä direktiiviä olisi sovellettava rikosoikeudellisissa menettelyissä sekä vastaavissa rikosoikeudellisen menettelyn kaltaisissa menettelyissä, jotka johtavat luonteeltaan rankaiseviin ja pelotteena toimiviin seuraamuksiin, kuten vapaudenmenetykseen, riippumatta siitä, onko kyseiset menettelyt luokiteltu rikosoikeudellisiksi vai ei. Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöjen perusteella takeita oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä sovelletaan silloin, kun asia kuuluu tuomioistuimen määrittelemään rikosasioiden alaan. Menettelyn rikosoikeudellista luonnetta ei näin ollen voida aina määrittää ottamalla lähtökohdaksi pelkästään kyseisen menettelyn luokittelu kansallisen lainsäädännön nojalla, vaan huomioon olisi myös otettava kyseessä olevan rikkomuksen luonne ja/tai syytettyä uhkaavan rangaistuksen ankaruus. Näin ollen tässä direktiivissä säädettyjä takeita olisi sovellettava kaikkiin rikosoikeudellisen menettelyn kaltaisiin menettelyihin, jotka voivat johtaa rajoittaviin toimenpiteisiin, kuten vapaudenriistoon, lukuun ottamatta sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät luonteensa tai kestonsa vuoksi taikka täytäntöönpanotoimien osalta todennäköisesti aiheuttaisi suurta vahinkoa, sekä sellaisiin menettelyihin, jotka saattavat aiheuttaa merkinnän rikosrekisteriin.

Tarkistus  7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7) Tämän direktiivin on tarkoitus helpottaa syyttömyysolettamaa koskevan oikeuden ja kaikkien siihen liittyvien näkökohtien sekä läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden soveltamista käytännössä, jotta voidaan varmistaa oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

(7) Tämän direktiivin on tarkoitus helpottaa syyttömyysolettamaa koskevan oikeuden ja kaikkien siihen liittyvien näkökohtien sekä läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden soveltamista käytännössä, jotta voidaan varmistaa oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ottaen asianmukaisesti huomioon kontradiktorinen periaate sekä osapuolten oikeuksien välinen tasapaino.

Tarkistus  8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8) Tätä direktiiviä olisi sovellettava luonnollisiin henkilöihin, joita epäillään tai syytetään rikoksesta. Direktiiviä olisi sovellettava menettelyn kaikissa vaiheissa, jo ennen kuin jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet henkilölle joko virallisella ilmoituksella tai muulla tavoin tiedon siitä, että häntä epäillään tai syytetään rikoksesta, siihen asti että menettelyt on saatettu päätökseen.

(8) Tätä direktiiviä olisi sovellettava luonnollisiin henkilöihin ja soveltuvin osin oikeushenkilöihin, joita epäillään tai syytetään rikoksesta. Direktiiviä olisi sovellettava menettelyn kaikissa vaiheissa siitä lähtien, kun kyseisiä henkilöitä epäillään tai syytetään rikoksesta, siihen asti että menettely on saatettu päätökseen, mikä tarkoittaa lopullista ratkaisua kysymykseen siitä, onko epäilty tai syytetty syyllistynyt rikokseen.

Tarkistus  9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 a) Monen jäsenvaltion kansalliseen lainsäädäntöön sisältyy jo käsite oikeushenkilöiden rikosoikeudellisesta vastuusta. Tätä direktiiviä olisi sovellettava tällaisissa tapauksissa, mutta se ei edellytä oikeushenkilöiden rikosoikeudellisen vastuun käyttöönottoa jäsenvaltioissa, joissa tätä käsitettä ei käytetä.

Tarkistus  10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10) Kansallisten lainsäädäntöjen ja kansallisen ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöjen nykyisen kehitystilanteen vuoksi on ennenaikaista säätää unionin tasolla oikeushenkilöiden oikeudesta tulla kohdelluksi syyttömänä.

Poistetaan.

Tarkistus  11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11) Oikeushenkilöiden oikeus tulla kohdelluksi syyttömänä olisi varmistettava voimassa olevien lainsäädännöllisten takeiden ja oikeuskäytännön pohjalta; unionin tason jatkotoimien tarvetta olisi arvioitava oikeuskäytännön tulevan kehityksen perusteella.

(11) Jos muusta henkilöstä kuin epäillystä tai syytetystä, kuten todistajasta, tulee epäilty tai syytetty, hänen oikeuttaan syyttömyysolettaman soveltamiseen sekä hänen oikeuttaan olla todistamatta itseään vastaan olisi suojeltava, ja hänellä olisi oltava oikeus vaieta, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä on vahvistettu. Tämän vuoksi tässä direktiivissä viitataan erikseen käytännön tilanteeseen, jossa tällaisesta henkilöstä tulee poliisin tai muun lainvalvontaviranomaisen rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä suorittaman kuulustelun aikana epäilty tai syytetty.

Tarkistus  12

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11a) Tätä direktiiviä olisi sovellettava SEUT-sopimuksen 86 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun Euroopan syyttäjänviraston käynnistämiin menettelyihin.

Tarkistus  13

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a) Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin voisi sisältää esimerkiksi seuraamusten määräämisen tai oikeuden uuteen oikeudenkäyntiin tai vahingonkorvauksiin.

Tarkistus  14

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13) Syyttömyysolettamaa loukataan, jos epäiltyä tai syytettyä kohdellaan oikeuden päätöksessä tai oikeus- tai muun viranomaisen julkisessa lausumassa rikoksesta tuomittuna ilman, että hänet on ensin lain mukaisesti todettu syylliseksi.

(13) Syyttömyysolettamaa loukataan, jos epäiltyä tai syytettyä kohdellaan oikeuden päätöksessä tai oikeusviranomaisen tai muun viranomaisen julkisessa lausumassa antaen vaikutelma, että hänen syyllisyytensä on jo osoitettu kiistatta toteen ilman, että hänet on ensin lain mukaisesti todettu syylliseksi.

Tarkistus  15

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 a) Tässä direktiivissä ”julkisilla lausumilla” tarkoitetaan oikeusviranomaisen tai muun viranomaisen virallisia, epävirallisia ja vapaamuotoisia lausumia tai muita toimia, joissa annetaan tietoa meneillään olevista rikosoikeudellisista menettelyistä ja joissa viitataan rikokseen. Se kattaa lausumat, jotka koskevat myöhempiä menettelyjä, jotka on saatettu päätökseen vapauttamalla epäilty tai syytetty lopullisesti syytteestä, sekä tuomioistuimessa ennen oikeudenkäynnin alkamista esitetyt lausumat.

Tarkistus  16

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 b) Tässä direktiivissä ’viranomaisilla' tarkoitetaan kaikkia henkilöitä, jotka toimivat julkisessa virassa riippumatta siitä, onko kyseessä oikeusviranomainen, hallintoviranomainen vai poliittinen viranomainen ja kaikkia julkisten viranomaisten työntekijöitä tai virallisia edustajia.

Tarkistus  17

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 c) Syyttömyysolettamaa voitaisiin myös katsoa loukatun aina kun epäiltyyn tai syytettyyn viitataan lehdistössä ikään kuin heidät olisi jo tuomittu rikoksesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lehdistönvapautta tai oikeutta saada tietoja. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla kielletään viranomaisia paljastamasta tiedotusvälineille meneillään olevaa rikosoikeudellista menettelyä koskevia tietoja, jotka voivat heikentää syyttömyysolettamaa, mukaan lukien tiedotusvälineissä tai niiden välityksellä annetut haastattelut tai muut viestit sekä lehdistölle vuodettavat tiedot, jotka saattavat herättää ennakkoluuloja tai ‑asenteita epäiltyä tai syytettyä kohtaan ennen lopullisen tuomion julistamista tuomioistuimessa. Jäsenvaltioiden olisi myös toteutettava tarvittavat toimenpiteet suojellakseen epäiltyä tai syytettyä ennen tuomion julistamista annetuilta syyllisyyttä koskevilta julkisilta lausumilta ja edistettävä eettisen käytännön ohjeiden hyväksymistä yhteistyössä tiedotusvälineiden kanssa. Jäsenvaltioiden olisi myös suoritettava riippumaton tutkinta kaikista rikosmenettelyjä koskevista tietovuodoista.

 

Tarkistus  18

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 d) Suojellakseen epäiltyä tai syytettyä julkisuudessa esitetyiltä syyllisyyttä koskevilta lausumilta asianmukaisesti ennen lopullisen tuomion julistamista jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että epäillyn tai syytetyn läsnäolo tai näyttäminen tiedotusvälineissä ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana on asianmukaista, koska epäillyn tai syytetyn näyttäminen tiedotusvälineissä lasikopissa, väliseinällä eristettynä taikka käsi- tai jalkaraudoissa tai vangin vaatteissa voisi luoda heti ensivaikutelman syyllisyydestä.

Tarkistus  19

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15) Tietyissä tapauksissa todistustaakan siirtyminen puolustukselle pitäisi kuitenkin voida sovittaa yhteen syyttömyysolettaman kanssa, kunhan varmistetaan tietyt takeet: olisi varmistettava, että tosiseikkoja tai oikeudellisia seikkoja koskevat olettamukset pidetään kohtuuden rajoissa niin, että otetaan huomioon mahdollisten seuraamusten merkitys, ja varmistetaan, että nämä olettamukset ovat kumottavissa esimerkiksi lieventäviä olosuhteita koskevien uusien todisteiden tai pakottavien syiden nojalla.

Poistetaan.

Perustelu

Todistustaakan kääntäminen päinvastaiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä ei ole hyväksyttävää. Periaate, jonka mukaan todistustaakka on syyttäjällä, on pidettävä ennallaan.

Tarkistus  20

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(15 a) Epäillyn tai syytetyn syyllisyyden toteamista koskevan todistustaakan olisi oltava syyttäjällä ja syyllisyyteen kohdistuva epäily olisi luettava epäillyn tai syytetyn eduksi. Tämä ei vaikuta tuomarin tai toimivaltaisen tuomioistuimen mahdolliseen velvoitteeseen etsiä sekä syyllisyyteen että syyttömyyteen viittaavia todisteita.

Tarkistus  21

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(16) Oikeus olla todistamatta itseään vastaan ja tekemättä yhteistyötä on tärkeä syyttömyysolettamaan liittyvä näkökohta. Kun epäiltyä tai syytettyä pyydetään antamaan lausunto tai vastaamaan kysymyksiin, häntä ei pitäisi pakottaa esittämään todisteita tai asiakirjoja eikä antamaan tietoa, joka saattaisi johtaa siihen, että hän joutuu todistamaan itseään vastaan.

(16) Oikeus olla todistamatta itseään vastaan ja tekemättä yhteistyötä sekä oikeus vaieta ovat tärkeitä syyttömyysolettamaan liittyviä näkökohtia. Näiden oikeuksien vuoksi toimivaltaiset viranomaiset eivät saisi millään tavoin pakottaa epäiltyä tai syytettyä, kun häntä pyydetään antamaan lausunto tai vastaamaan kysymyksiin, esittämään todisteita tai asiakirjoja taikka antamaan tietoa, joka saattaisi johtaa siihen, että hän joutuu todistamaan itseään vastaan.

Perustelu

Il est nécessaire d'insister davantage sur l'interdiction de contraindre ou forcer les personnes accusées ou poursuivies. Il faut qu'apparaisse clairement dans la Directive que toute utilisation de violence physique ou psychologique ou de menace contre une personne soupçonnée ou accusée est interdite, en ce qu'elle violerait le droit à la dignité humaine et à un procès équitable. Cet amendement se fonde sur la jurisprudence de la CEDH (arrêt Gäfgen c. Allemagne 2005, arrêt El-Masri c. Macédoine, 2012, arrêt El-Haski c. Belgique, 2012).

Il est également nécessaire de préciser clairement que le droit de garder le silence ne se borne pas aux affaires dans lesquelles l'accusé a été soumis à une pression ou bien dans lesquelles on a carrément passé outre sa volonté ; ce droit se trouve également compromis lorsque, le suspect ayant choisi de garder le silence pendant l'interrogatoire, les autorités usent d'un subterfuge pour lui soutirer des aveux ou d'autres déclarations l'incriminant qu'elles n'ont pu obtenir au cours de l'interrogatoire, selon la jurisprudence de la Cour Allan c. UK du 5 novembre 2002.

(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)

Tarkistus  22

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 a) Rajoittamatta oikeutta vaieta ja oikeutta olla todistamatta itseään vastaan, epäillyiltä tai syytetyiltä olisi voitava hankkia laillisia keinoja käyttäen aineistoja, jotka ovat olemassa syytetyn tai epäillyn tahdosta riippumatta, kuten oikeuden määräyksen perusteella saatava aineisto tai aineisto, joka on lain nojalla säilytettävä ja esitettävä vaadittaessa, sekä puhallus-, veri- ja virtsanäytteet ja kehon kudokset.

Tarkistus  23

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17) Painostusta, jonka avulla epäilty tai syytetty yritetään pakottaa antamaan tietoja, olisi rajoitettava. Sen varmistamiseksi, että painostus ei ole loukannut kyseisiä oikeuksia, olisi tarkasteltava seuraavia tekijöitä kaikkien asiaan liittyvien olosuhteiden valossa: todisteiden saamiseksi käytetyn painostuksen luonne ja aste, tutkintaan kohdistuvan yleisen edun painoarvo ja kyseisestä rikoksesta mahdollisesti määrättävä rangaistus, mahdolliset asiaan vaikuttavat menettelytakeet ja tarkoitus, johon tällä tavoin saatua aineistoa käytetään. Sellaisen epäiltyyn tai syytettyyn kohdistuvan painostuksen oikeutus, jonka tarkoituksena on pakottaa hänet antamaan tietoa, ei edes yleiseen turvallisuuteen ja järjestykseen liittyvistä syistä voi mennä hänen olennaisten oikeuksiensa – oikeus olla todistamatta itseään vastaan ja oikeus vaieta – edelle.

Poistetaan.

Perustelu

On mahdotonta hyväksyä sitä, että direktiivissä mainitaan, että viranomaiset voivat yrittää pakottamalla saada epäillyltä tai syytetyltä tietoja. Direktiivistä on käytävä selvästi ilmi, että kaikki epäiltyyn tai syytettyyn kohdistuvan fyysisen tai psyykkisen väkivallan tai uhkailun käyttö on kiellettyä, koska niillä loukattaisiin ihmisarvoa ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

Tarkistus  24

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19) Oikeus vaieta on tärkeä syyttömyysolettamaan liittyvä näkökohta. Sen olisi tuettava oikeutta olla todistamatta itseään vastaan.

(19) Oikeus vaieta on tärkeä syyttömyysolettamaan liittyvä näkökohta. Sen olisi tuettava oikeutta olla todistamatta itseään vastaan. Oikeutta vaieta ei pitäisi missään oloissa voida käyttää epäiltyä tai syytettyä vastaan eikä tällaisen oikeuden käyttämisen pitäisi voida katsoa vahvistavan syytteitä.

Tarkistus  25

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(19 a) Sen, että epäilty tai syytetty käyttää oikeuttaan vaieta, ei koskaan saisi katsoa vahvistavan tosiseikkoja. Sitä, että epäilty tai syytetty käyttää oikeuttaan vaieta, ei saisi käyttää häntä vastaan menettelyn missään vaiheessa. Epäillylle tai syytetylle, joka kieltäytyy tekemästä yhteistyötä tutkinnan aikana tai todistamasta itseään vastaan tai joka käyttää oikeuttaan vaieta, ei myöskään saisi määrätä seuraamuksia.

Perustelu

Tarkistuksessa täsmennetään, mitä vaikenemisoikeuden käyttäminen käytännössä tarkoittaa, ja korostetaan, että kyseisen oikeuden käyttämisen ei saa katsoa vahvistavan tosiseikkoja.

Tarkistus  26

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 19 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(19 b) Mahdollisia loukkauksia, jotka kohdistuvat oikeuteen vaieta ja oikeuteen olla todistamatta itseään vastaan, olisi arvioitava kaikkien asiaa koskevien tekijöiden perusteella, mukaan luettuna fyysisen painostuksen käyttö, direktiivin 2012/13/EU mukaisten ilmoitusvelvollisuuksien noudattaminen ja viranomaisten mahdollista tutkintavankeutta koskevat vihjailut, joiden tarkoituksena on saada luopumaan oikeudesta vaieta.

Tarkistus  27

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 a) Todisteet, joiden hankkimisessa on loukattu epäillyn tai syytetyn tässä direktiivissä vahvistettua oikeutta olla todistamatta itseään vastaan tai olla tekemättä yhteistyötä tai oikeutta vaieta, olisi hylättävä. Sellaiset todisteet, joiden hankkimisessa on rikottu kidutuksen kieltämistä koskevaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaa, eivät ole hyväksyttäviä. Jos rikosoikeudellisessa menettelyssä hyödynnetään lausuntoa tai todisteita, joiden hankkimisessa on loukattu edellä mainittuja oikeuksia, koko menettely olisi katsottava automaattisesti oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteen vastaiseksi. Näitä periaatteita olisi noudatettava paitsi silloin, kun Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan vastaisen kohtelun uhri on itse syytettynä, niin myös kolmannen osapuolen ollessa kyseessä.

Perustelu

Cet amendement est en lien avec l'amendement concernant l'article 10 sur les voies de droit.

Il se fonde sur la Convention des Nations Unis contre la torture et autres peines ou traitements cruels, inhumains ou dégradants du 10 décembre 1984 et son article 15 qui dispose que "tout Etat partie veille à ce que toute déclaration dont il est établi qu'elle a été obtenue par la torture ne puisse être invoquée comme un élément de preuve dans une procédure, si ce n'est contre la personne accusée de torture pour établir qu'une déclaration a été faite", sur l'observation générale n°20 du Comité des Droits de l'Homme des Nations Unis qui dispose qu'il "importe que la loi interdise d'utiliser ou déclare irrecevables dans une procédure judiciaire des déclarations et aveux obtenus par la torture ou tout autre traitement interdit", ainsi que sur la jurisprudence de la CEDH (arrêt de la Grande Chambre Gäfgen c. Allemagne 2005, arrêt El-Haski c. Belgique, 2012...).

(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)

Tarkistus  28

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 20 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 b) Velvollisuuden hylätä kaikki näyttö, joka on saatu loukkaamalla oikeutta olla todistamatta itseään vastaan ja olla tekemättä yhteistyötä ja oikeutta vaieta, olisi katettava myös todisteet, jotka on kerätty menettelyissä, jotka eivät ole virallisesti rikosoikeudellisia menettelyjä mutta jotka saattavat johtaa rikosoikeudellisten seuraamusten määräämiseen.

Tarkistus  29

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21) Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on yksi demokraattisen yhteiskunnan perusperiaatteista. Tähän oikeuteen perustuu myös syytetyn oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään, joka olisi taattava kaikkialla unionissa.

(21) Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on yksi demokraattisen yhteiskunnan perusperiaatteista sellaisina kuin ne on vahvistettu perusoikeuskirjan 47 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa. Tähän oikeuteen perustuu myös syytetyn oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään, joka olisi taattava kaikkialla unionissa.

Tarkistus  30

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(21 a) Oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissä on perusoikeus. Näin ollen menettelyn toimittaminen epäillyn tai syytetyn poissa ollessa voi olla mahdollista vain silloin, jos epäilty tai syytetty on nimenomaisesti ja yksiselitteisesti asiasta asianmukaisesti tiedon saatuaan luopunut oikeudestaan olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään ja jos hän on edustettuna itseään koskevassa menettelyssä. Menettelyn toimittamisen epäillyn tai syytetyn poissa ollessa olisi oltava mahdollista vain silloin, kun menettelyn aiheena oleva rikos voi johtaa sakkorangaistukseen, eikä koskaan silloin, kun rikos voi johtaa vankeusrangaistukseen.

Perustelu

Rikosoikeudellisen menettelyn toimittaminen syytetyn poissa ollessa loukkaa räikeästi syytetyn prosessuaalisia oikeuksia. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä (Sejdovic v. Italia, tuomio 1. maaliskuuta 2006; Stoichkov v. Bulgaria, tuomio 24. maaliskuuta 2005) määrätään selvästi, että henkilön henkilökohtainen läsnäolo menettelyn aikana on Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 ja 3 kohdassa suojattu perusoikeus. Siksi on tarpeen rajata erittäin tarkasti tapaukset, joissa voidaan antaa tuomio syytetyn poissa ollessa.

Tarkistus  31

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 22 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(22) Syytetyn oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään ei kuitenkaan ole absoluuttinen. Tiettyjen edellytysten täyttyessä syytetty voi luopua tästä oikeudesta joko nimenomaisesti tai hiljaisesti, mutta yksiselitteisesti.

(22) Syytetyn oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään ei kuitenkaan ole absoluuttinen. Tiettyjen edellytysten täyttyessä syytetty voi luopua tästä oikeudesta nimenomaisesti ja yksiselitteisesti.

Perustelu

Ei ole mahdollista luopua hiljaisesti oikeudesta olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään.

Rikosoikeudellisen menettelyn toimittaminen syytetyn poissa ollessa loukkaa räikeästi syytetyn prosessuaalisia oikeuksia. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä (Sejdovic v. Italia, tuomio 1. maaliskuuta 2006; Stoichkov v. Bulgaria, tuomio 24. maaliskuuta 2005) määrätään selvästi, että henkilön henkilökohtainen läsnäolo menettelyn aikana on Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 ja 3 kohdassa suojattu perusoikeus. Siksi on tarpeen rajata erittäin tarkasti tapaukset, joissa voidaan antaa tuomio syytetyn poissa ollessa.

Tarkistus  32

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(23a) Jos epäilty tai syytetty on itsestään riippumattomista tai pakottavista syistä estynyt olemasta läsnä oikeudenkäynnissä, hänellä olisi aina oltava mahdollisuus uudelleenkäsittelyyn.

 

Perustelu

Direktiivissä olisi säädettävä oikeudesta pyytää uudelleenkäsittelyä sellaisten tapausten varalta, että ihmiset ovat estyneet olemasta läsnä lyhyellä varoitusajalla itsestään riippumattomista syistä (esimerkiksi sairastuminen tai vakavat liikenteen esteet).

Tarkistus  33

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(24) Tällä direktiivillä ei ole tarkoitus säännellä muotoja ja menetelmiä eikä menettelyvaatimuksia, joita käytetään siinä määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi siltä osin kuin on kyse oikeudesta olla läsnä omassa oikeudenkäynnissä, vaan niistä säädetään jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä.

Poistetaan.

Tarkistus  34

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(25) Kun arvioidaan, onko tapa, jolla tieto on annettu, ollut riittävä sen varmistamiseksi, että henkilö on ollut tietoinen oikeudenkäynnistä, voitaisiin tarvittaessa kiinnittää erityistä huomiota myös siihen, onko asianomainen pyrkinyt riittävällä tavalla saamaan hänelle osoitetun tiedon.

(25) Kun arvioidaan, onko tapa, jolla tieto on annettu, ollut riittävä sen varmistamiseksi, että henkilö on ollut tietoinen oikeudenkäynnistä, olisi tarvittaessa kiinnitettävä erityistä huomiota toisaalta siihen, ovatko viranomaiset pyrkineet riittävällä tavalla ilmoittamaan asianomaiselle asiasta, ja toisaalta siihen, onko asianomainen pyrkinyt riittävällä tavalla saamaan hänelle osoitetun tiedon.

Tarkistus  35

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 26 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(26) Unionin oikeuden vaikuttavuuden periaate edellyttää, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön asianmukaiset ja tehokkaat oikeussuojakeinot siltä varalta, että yksilöille unionin oikeuden nojalla annettua oikeutta loukataan. Silloin kun tässä direktiivissä vahvistettuja periaatteita on loukattu, tehokkaalla oikeussuojakeinolla olisi oltava mahdollisimman pitkälti sellainen vaikutus, että se palauttaa epäillyn tai syytetyn samaan tilanteeseen, joka olisi vallinnut, jos oikeudenloukkausta ei olisi tapahtunut.

(26) Unionin oikeuden vaikuttavuuden periaate edellyttää, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön asianmukaiset ja tehokkaat oikeussuojakeinot siltä varalta, että yksilöille unionin oikeuden nojalla annettua oikeutta loukataan, mukaan luettuna oikeus hakea muutosta. Silloin kun tässä direktiivissä vahvistettuja periaatteita on loukattu, tehokkaan oikeussuojakeinon olisi sisällettävä asianmukainen vahingonkorvausmekanismi, ja sillä olisi lisäksi oltava sellainen vaikutus, että se palauttaa epäillyn tai syytetyn samaan tilanteeseen, joka olisi vallinnut, jos oikeudenloukkausta ei olisi tapahtunut.

Tarkistus  36

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(27 a) Haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille olisi annettava erityistä suojelua, ja siksi heitä varten olisi sovellettava täydentäviä menettelyjä eräiden tässä direktiivissä säädettyjen oikeuksien suhteen. Lapsille, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa, olisi annettava erityistä suojelua, ja siksi heitä varten olisi eräiden tässä direktiivissä säädettyjen oikeuksien suhteen sovellettava täydentäviä menettelytakeita, joista säädetään rikoksesta epäiltyjä ja syytettyjä lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä annetussa direktiivissä.

Tarkistus  37

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 29 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(29) Tässä direktiivissä säädetään vähimmäissäännöistä. Jäsenvaltiot voivat laajentaa tässä direktiivissä säädettyjä oikeuksia korkeatasoisemman suojan tarjoamiseksi. Korkeatasoisempi suoja ei saisi olla este oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroiselle tunnustamiselle, jota näiden vähimmäissääntöjen on tarkoitus helpottaa. Suojan taso ei saisi milloinkaan alittaa perusoikeuskirjassa tai Euroopan ihmisoikeussopimuksessa määrättyjä vaatimuksia, sellaisina kuin niitä tulkitaan Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä.

(29) Tässä direktiivissä säädetään vähimmäissäännöistä. Jäsenvaltiot voivat laajentaa tässä direktiivissä säädettyjä oikeuksia korkeatasoisemman suojan tarjoamiseksi. Suojan taso ei saisi milloinkaan alittaa perusoikeuskirjassa tai Euroopan ihmisoikeussopimuksessa määrättyjä vaatimuksia, sellaisina kuin niitä tulkitaan Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä.

Tarkistus  38

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 29 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(29 a) Tämän direktiivin täytäntöönpanon olisi osaltaan autettava perustamaan unionissa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, jonka perimmäisenä arvona on perusoikeuksien kunnioittaminen. Jos siis on perusteltu syy uskoa, että tämä direktiivi saattaa vaikuttaa viranomaisten velvoitteeseen kunnioittaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklaan sisältyviä perusoikeuksia ja oikeusperiaatteita, mukaan luettuina sellaisten henkilöiden oikeudet, joita vastaan on käynnistetty rikosoikeudellinen menettely, tällainen velvoite ei saisi sen vuoksi muuttua.

Tarkistus  39

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Tätä direktiiviä sovelletaan luonnollisiin henkilöihin, joita epäillään tai syytetään rikoksesta rikosoikeudellisissa menettelyissä, siihen asti että nämä menettelyt on saatettu päätökseen.

Tätä direktiiviä sovelletaan rikosoikeudellisiin menettelyihin ja rikosoikeudellisen menettelyn kaltaisiin menettelyihin, jotka johtavat vastaaviin rankaiseviin ja pelotteena toimiviin seuraamuksiin ja jotka kohdistuvat kansallisuudesta ja asuin- tai rekisteröintipaikasta riippumatta luonnollisiin henkilöihin ja soveltuvin osin oikeushenkilöihin, joita epäillään tai syytetään rikoksesta näissä menettelyissä kaikissa vaiheissa alkaen siitä, kun heistä/niistä tulee epäiltyjä tai syytettyjä ja siihen asti, että nämä menettelyt on saatettu päätökseen ja lopullinen tuomio annettu.

Tarkistus  40

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että epäiltyä tai syytettyä kohdellaan syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on näytetty toteen lain mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että epäiltyä tai syytettyä kohdellaan syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on näytetty toteen lopullisessa päätöksessä, joka on annettu lain mukaisesti julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänen oikeutensa puolustukseen on varmistettu kaikin tarvittavin suojakeinoin.

Tarkistus  41

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla

Komission teksti

Tarkistus

4 artikla

4 artikla

Julkiset viittaukset syyllisyyteen ennen tuomiota

Julkiset viittaukset syyllisyyteen ennen syyllisyyden osoittamista

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viranomaisten julkisissa lausumissa ja virallisissa päätöksissä ei viitata epäiltyyn tai syytettyyn tuomittuna ennen kuin lopullinen tuomio on annettu.

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että viranomaisten julkisissa lausumissa ja virallisissa päätöksissä, mukaan luettuna päätös tutkintavankeudesta, ja muissa toimissa, ei viitata epäiltyyn tai syytettyyn syyllisenä ennen kuin lopullinen tuomio on annettu tai ennen lopullista syytteistä vapauttamista tai sen jälkeen.

 

Lausunnot eivät etenkään saa heijastella näkemystä, jonka mukaan henkilö on syyllinen, ja olla luonteeltaan sellaisia, että ne saattaisivat saada kansalaiset uskomaan kyseisen henkilön syyllisyyteen ja/tai vaikuttaa arvioon, jonka toimivaltainen oikeusviranomainen tekee tosiseikkojen nojalla.

 

2. Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheellisia toimenpiteitä, joilla viranomaisia kielletään antamasta tai paljastamasta tiedotusvälineille meneillään olevista rikosoikeudellisista menettelyistä tietoja, jotka olisivat ristiriidassa syyttömyysolettamaperiaatteen kanssa.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tähän vaatimukseen kohdistuvien loukkausten perusteella toteutetaan asianmukaiset toimenpiteet.

3. Jos näitä vaatimuksia rikotaan, jäsenvaltioiden on varmistettava, että toteutetaan asianmukaiset toimenpiteet, suoritettava riippumaton tutkinta rikkomuksesta ja varmistettava, että epäillyllä tai syytetyllä, jonka oikeutta syyttömyysolettamaan on loukattu, on mahdollisuus käyttää tehokkaita oikeussuojakeinoja, jotka on taattu 10 artiklassa.

Tarkistus  42

Ehdotus direktiiviksi

4 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a artikla

 

Epäillyn tai syytetyn näyttäminen

 

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että epäiltyä tai syytettyä ei näytetä tuomioistuimessa tai julkisuudessa tavalla, joka herättää epäilyn syyllisyydestä ennen lopullisen tuomion antamista.

 

2. Tämä ei estä jäsenvaltiota soveltamasta toimenpiteitä, jotka ovat aidosti tarpeen tapauskohtaisista turvallisuussyistä, jotka perustuvat epäillyn tai syytetyn aiheuttamiin erityisiin ja määriteltyihin riskeihin.

Tarkistus  43

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla

Komission teksti

Tarkistus

5 artikla

5 artikla

Todistustaakka ja vaadittu näyttökynnys

Todistustaakka ja vaadittu näyttökynnys

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että todistustaakka epäillyn tai syytetyn syyllisyyden toteamiseksi on syyttäjällä. Tämä ei vaikuta asiaa käsittelevälle tuomioistuimelle mahdollisesti kuuluviin valtuuksiin hankkia tietoa viran puolesta.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että todistustaakka epäillyn tai syytetyn syyllisyyden toteamiseksi on syyttäjällä. Tämä ei vaikuta asiaa käsittelevälle tuomioistuimelle mahdollisesti kuuluviin valtuuksiin hankkia tietoa viran puolesta eikä puolustuksen oikeuteen esittää todisteita asiassa sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaisesti.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että olettama, jonka perusteella todistustaakka siirtyy epäillylle tai syytetylle, on riittävän merkittävä oikeuttaakseen poikkeamisen tästä periaatteesta, ja että olettama on kumottavissa.

 

Tällaisen olettaman kumoamiseen riittää, että puolustus esittää näytön, joka herättää järkevän epäilyn rikoksesta epäillyn tai syytetyn syyllisyydestä.

 

 

2 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki epäilyt luetaan rikosoikeudellisissa menettelyissä aina epäillyn tai syytetyn eduksi.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos asiaa käsittelevän tuomioistuimen arvioidessa epäillyn tai syytetyn syyllisyyttä jää järkevä epäily kyseisen henkilön syyllisyydestä, tämä on vapautettava.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos asiaa käsittelevän tuomioistuimen arvioidessa epäillyn tai syytetyn syyllisyyttä jää epäily kyseisen henkilön syyllisyydestä, tämä on vapautettava.

Tarkistus  44

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla

Komission teksti

Tarkistus

6 artikla

6 artikla

Oikeus olla todistamatta itseään vastaan ja olla tekemättä yhteistyötä

Oikeus olla todistamatta itseään vastaan ja olla tekemättä yhteistyötä

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että epäillyllä tai syytetyllä on oikeus olla todistamatta itseään vastaan ja olla tekemättä yhteistyötä rikosoikeudellisissa menettelyissä.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että epäillyllä tai syytetyllä on oikeus olla todistamatta itseään vastaan ja olla tekemättä yhteistyötä rikosoikeudellisissa menettelyissä.

 

1 a. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava epäillylle tai syytetylle viipymättä hänen oikeudestaan olla todistamatta itseään vastaan ja olla tekemättä yhteistyötä ja selitettävä tämän oikeuden sisältö sekä se, mitä seurauksia tästä oikeudesta luopumisella tai siihen vetoamisella on. Kyseinen ilmoitus on annettava ennen viranomaisten suorittamaa kuulustelua ja ennen epäillyn tai syytetyn tuomioistuimessa antamaa todistajanlausuntoa sekä pidätyksen yhteydessä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu oikeus ei kata sellaisen aineiston käyttöä rikosoikeudellisissa menettelyissä, joka voidaan saada epäillyltä tai syytetyltä laillisia pakkokeinoja käyttäen, mutta joka on olemassa epäillyn tai syytetyn tahdosta riippumatta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu oikeus ei kata sellaisen aineiston käyttöä rikosoikeudellisissa menettelyissä, joka voidaan saada laillisesti epäillyltä tai syytetyltä laillisia keinoja käyttäen mutta joka on olemassa epäillyn tai syytetyn tahdosta riippumatta.

 

2 a. Sen, että henkilö käyttää oikeuttaan olla todistamatta itseään vastaan ja oikeuttaan olla tekemättä yhteistyötä, ei saa koskaan katsoa vahvistavan tosiseikkoja eikä sitä saa myöskään käyttää itsessään perusteena vapautta rajoittavien toimenpiteiden käynnistämiselle tai jatkamiselle ennen kuin syyllisyydestä on tehty lopullinen päätös.

 

2 b. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin ottaa epäillyn tai syytetyn yhteistyöhalukkuuden huomioon lieventävänä seikkana konkreettisten seuraamusten määräämisen yhteydessä.

3. Sitä, että epäilty tai syytetty käyttää oikeuttaan olla todistamatta itseään vastaan tai oikeuttaan olla tekemättä yhteistyötä, ei saa käyttää häntä vastaan menettelyjen myöhemmässä vaiheessa eikä sen saa katsoa vahvistavan tosiseikkoja.

3. Sitä, että epäilty tai syytetty käyttää oikeuttaan olla todistamatta itseään vastaan tai oikeuttaan olla tekemättä yhteistyötä, ei saa käyttää häntä vastaan missään menettelyjen vaiheessa.

4. Todisteet, jotka on saatu tämän artiklan säännösten vastaisesti, eivät ole hyväksyttäviä, paitsi jos tällaisten todisteiden käyttö ei vaikuta menettelyjen oikeudenmukaisuuteen kokonaisuutena.

 

Tarkistus  45

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla

Komission teksti

Tarkistus

7 artikla

7 artikla

Oikeus vaieta

Oikeus vaieta

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että epäillyllä tai syytetyllä on oikeus vaieta poliisin tai muiden lainvalvonta- tai oikeusviranomaisten kuulustellessa häntä rikoksesta, josta häntä epäillään tai syytetään.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että epäillyllä tai syytetyllä on oikeus vaieta poliisin tai muiden lainvalvonta- tai oikeusviranomaisten kuulustellessa häntä rikoksesta, josta häntä epäillään tai syytetään.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava epäillylle tai syytetylle viipymättä hänen oikeudestaan vaieta ja selitettävä tämän oikeuden sisältö sekä se, mitä seurauksia tästä oikeudesta luopumisella tai siihen vetoamisella on.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava epäillylle tai syytetylle viipymättä hänen oikeudestaan vaieta ja selitettävä tämän oikeuden sisältö sekä se, mitä oikeudellisia seurauksia tästä oikeudesta luopumisella tai siihen vetoamisella on. Nämä tiedot on annettava epäillylle tai syytetylle välittömästi ennen kuin tätä kuulustellaan viranomaisten toimesta tuomioistuimessa ja pidätyksen yhteydessä.

 

2a. Sen, että henkilö käyttää oikeuttaan vaieta, ei saa koskaan katsoa vahvistavan tosiseikkoja eikä sitä saa myöskään käyttää itsessään perusteena vapautta rajoittavien toimenpiteiden käynnistämiselle tai jatkamiselle ennen kuin syyllisyydestä on tehty lopullinen päätös.

3. Sitä, että epäilty tai syytetty käyttää oikeuttaan vaieta, ei saa käyttää häntä vastaan menettelyjen myöhemmässä vaiheessa eikä sen saa katsoa vahvistavan tosiseikkoja.

3. Sitä, että epäilty tai syytetty käyttää oikeuttaan vaieta, ei saa käyttää häntä vastaan menettelyjen myöhemmässä vaiheessa.

4. Todisteet, jotka on saatu tämän artiklan säännösten vastaisesti, eivät ole hyväksyttäviä, paitsi jos tällaisten todisteiden käyttö ei vaikuta menettelyjen oikeudenmukaisuuteen kokonaisuutena.

 

Tarkistus  46

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla

Komission teksti

Tarkistus

8 artikla

8 artikla

Oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään

Oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että epäillyllä tai syytetyllä on oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että epäillyllä tai syytetyllä on oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään.

2. Jäsenvaltiot voivat säätää, että asiaa käsittelevä tuomioistuin voi päättää syyllisyydestä epäillyn tai syytetyn poissaollessa edellyttäen, että epäilty tai syytetty oli:

2. Jäsenvaltiot voivat säätää, että asiaa käsittelevä tuomioistuin voi päättää syyllisyydestä epäillyn tai syytetyn poissaollessa edellyttäen, että epäilty tai syytetty oli:

a) hyvissä ajoin:

a) hyvissä ajoin:

i) joko saanut haasteen henkilökohtaisesti tiedoksi ja siten saanut tiedon päätökseen johtaneen oikeudenkäynnin ajankohdasta ja paikasta tai oli muilla keinoin tosiasiallisesti saanut virallisen tiedon kyseisen oikeudenkäynnin ajankohdasta ja paikasta siten, että voidaan kiistattomasti todeta, että hän oli tietoinen oikeudenkäynnistä;

i) saanut haasteen henkilökohtaisesti tiedoksi ja siten saanut selvästi ja yksiselitteisesti tiedon oikeudenkäynnin ajankohdasta ja paikasta ja

ja

 

ii) hänelle oli ilmoitettu, että asia voidaan ratkaista, vaikka hän jää pois oikeudenkäynnistä; tai

ii) hänelle oli ilmoitettu, että asia voidaan ratkaista, vaikka hän jää pois oikeudenkäynnistä, ja perusteettoman poissaolon seurauksista;

b) oikeudenkäynnistä tietoisena valtuuttanut oikeudenkäyntiavustajan, jonka joko asianomainen henkilö itse tai valtio oli nimennyt puolustamaan häntä oikeudenkäynnissä, ja tämä avustaja oli tosiasiallisesti puolustanut häntä oikeudenkäynnissä.

b) oikeudenkäynnistä tietoisena valtuuttanut oikeudenkäyntiavustajan, jonka joko asianomainen henkilö itse tai valtio oli nimennyt puolustamaan häntä oikeudenkäynnissä, ja tämä avustaja oli tosiasiallisesti puolustanut häntä oikeudenkäynnissä.

 

2 a. Jäsenvaltiot voivat säätää, että asiaa käsittelevä tuomioistuin voi päättää syyllisyydestä epäillyn tai syytetyn poissa ollessa vain silloin, jos menettelyn aiheena oleva rikos voi johtaa sakkorangaistukseen, eikä missään tapauksessa silloin, kun kyseessä oleva rikos voi johtaa vankeusrangaistukseen.

3. Jos 2 kohdassa säädetyt edellytykset eivät ole täyttyneet, jäsenvaltio voi panna siinä tarkoitetun päätöksen täytäntöön, jos asianomainen henkilö sen jälkeen, kun päätös oli annettu hänelle tiedoksi ja hänelle oli nimenomaisesti ilmoitettu hänen oikeudestaan uudelleenkäsittelyyn tai muutoksenhakuun, johon henkilöllä on oikeus osallistua ja joka antaa mahdollisuuden asian ratkaisuperusteiden uudelleentutkimiseen, mukaan lukien uudet todisteet, ja joka voi johtaa alkuperäisen päätöksen kumoamiseen:

3. Jos 2 kohdassa säädetyt edellytykset eivät ole täyttyneet, jäsenvaltio voi panna siinä tarkoitetun päätöksen täytäntöön, jos asianomainen henkilö sen jälkeen, kun päätös oli annettu hänelle tiedoksi ja hänelle oli nimenomaisesti ilmoitettu hänen oikeudestaan uudelleenkäsittelyyn tai muutoksenhakuun, johon henkilöllä on oikeus osallistua ja joka antaa mahdollisuuden asian ratkaisuperusteiden uudelleentutkimiseen, mukaan lukien uudet todisteet, ja joka voi johtaa alkuperäisen päätöksen kumoamiseen:

a) nimenomaisesti ilmoittaa, ettei hän riitauta päätöstä;

a) nimenomaisesti ilmoittaa, ettei hän riitauta päätöstä;

tai

tai

b) ei pyydä uudelleenkäsittelyä tai hae muutosta määräajassa.

b) ei pyydä uudelleenkäsittelyä tai hae muutosta määräajassa.

Tarkistus  47

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos epäilty tai syytetty ei ollut läsnä 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa oikeudenkäynnissä ja 8 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyttyneet, asianomaisella henkilöllä on oikeus uudelleenkäsittelyyn, jossa hänellä on oikeus olla läsnä ja joka antaa mahdollisuuden asian ratkaisuperusteiden uudelleentutkimiseen, mukaan lukien uudet todisteet, ja joka voi johtaa alkuperäisen päätöksen kumoamiseen.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos epäilty tai syytetty ei ollut läsnä 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa oikeudenkäynnissä ja 8 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyttyneet, asianomaisella henkilöllä on oikeus uudelleenkäsittelyyn, jossa hänellä on oikeus olla läsnä ja joka antaa mahdollisuuden asian ratkaisuperusteiden uudelleentutkimiseen, mukaan lukien mahdollisuus uusien todisteiden esittämiseen ja tarvittaessa aiempien todisteiden kyseenalaistamiseen ristikuulustelulla, ja joka voi johtaa alkuperäisen päätöksen kumoamiseen.

Perustelu

Asianmukaisen oikeusprosessin periaatteiden soveltamisen varmistamiseksi on mahdollistettava sekä uusien todisteiden esittäminen että aiemmin syytetyn olematta läsnä esitettyjen todisteiden (kuten todistajanlausuntojen) uudelleenharkinta.

Tarkistus  48

Ehdotus direktiiviksi

9 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

9 a artikla

 

Haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt

 

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että tätä direktiiviä sovellettaessa haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeet otetaan huomioon silloin, kun heistä tulee epäiltyjä tai syytettyjä.

Perustelu

Tämä säännös, jolla pyritään suojelemaan haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä tätä direktiiviä sovellettaessa, on välttämätön. Lisäksi se sisältyy useisiin muihin prosessuaalisia oikeuksia koskevan etenemissuunnitelman direktiiveihin.

Tarkistus  49

Ehdotus direktiiviksi

10 artikla

Komission teksti

Tarkistus

10 artikla

10 artikla

Oikeussuojakeinot

Oikeussuojakeinot

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että epäillyllä tai syytetyllä on käytössään tehokas oikeussuojakeino siinä tapauksessa, että hänelle tämän direktiivin perusteella kuuluvia oikeuksia loukataan.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että epäillyllä tai syytetyllä on käytössään tehokas oikeussuojakeino siinä tapauksessa, että hänelle tämän direktiivin perusteella kuuluvia oikeuksia loukataan.

2. Jotta voidaan turvata oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeus puolustukseen, tällä oikeussuojakeinolla olisi oltava mahdollisimman pitkälti sellainen vaikutus, että se palauttaa epäillyn tai syytetyn samaan tilanteeseen, joka olisi vallinnut, jos oikeudenloukkausta ei olisi tapahtunut.

2. Jotta voidaan turvata oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeus puolustukseen, tämän oikeussuojakeinon on sisällettävä asianmukainen vahingonkorvausmekanismi, ja sillä on lisäksi oltava sellainen vaikutus, että se palauttaa epäillyn tai syytetyn samaan tilanteeseen, joka olisi vallinnut, jos oikeudenloukkausta ei olisi tapahtunut.

 

3. Todisteet, jotka on saatu 6 ja 7 artiklan säännösten vastaisesti, eivät ole hyväksyttäviä.

Tarkistus  50

Ehdotus direktiiviksi

11 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

11 a artikla

 

Kertomus

 

Komissio toimittaa viimeistään [2 vuoden kuluttua direktiivin saattamiselle osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä annetusta määräajasta] Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan, missä määrin jäsenvaltiot ovat toteuttaneet tämän direktiivin noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Perustelu

Muissa prosessuaalisia oikeuksia koskevaan etenemissuunnitelmaan kuuluvissa direktiiveissä mainitaan tämä komission raportointivelvollisuus.

Tarkistus  51

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Tämä direktiivi ei vaikuta velvoitteeseen kunnioittaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklaan sisältyviä perusoikeuksia ja oikeusperiaatteita, mukaan luettuina sellaisten henkilöiden oikeudet, joita vastaan on käynnistetty rikosoikeudellinen menettely, eivätkä viranomaisten velvoitteet muutu tältä osin.


PERUSTELUT

Esittelijä suhtautuu myönteisesti komission esittämään prosessuaalisia oikeuksia koskevaan lopulliseen asiakirjakokonaisuuteen, joka sisältää kolme direktiiviehdotusta prosessuaalisten oikeuksien vahvistamista koskevaan Euroopan unionin etenemissuunnitelmaan(1) kuuluvien kolmen ensimmäisen välineen tultua hyväksytyksi. Näiden kolmen direktiivin avulla voidaan saattaa lopullisesti valmiiksi unionin olemassa olevat oikeudelliset välineet, jotka koskevat rikosoikeudellisissa menettelyissä kaikkialla Euroopan unionissa epäiltyinä tai syytettyinä olevien henkilöiden puolustautumisoikeuksia. Ne ovat keskeisiä välineitä, joilla taataan oikeudenmukainen oikeudenkäynti kaikkialla Euroopan unionissa sekä puolustautumisoikeuksien ehdoton kunnioittaminen sellaisina, kuin ne on vahvistettu Euroopan unionin perussopimuksissa, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa.

Esittelijä pitää näin ollen tervetulleena komission ehdotusta direktiiviksi eräiden syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittamisesta rikosoikeudellisissa menettelyissä. Syyttömyysolettama on perusoikeus sekä keskeinen periaate, jota noudattamalla vältetään mielivaltaisuus ja väärinkäytökset rikosoikeudellisissa menettelyissä, sekä periaate, jolla pyritään suojaamaan oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 48 artiklan, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaisesti. Käsiteltävänä oleva direktiiviehdotus on erityisen tärkeä myös siksi, että useissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa on tällä hetkellä havaittavissa epäiltyjen ja syytettyjen oikeuksien heikkenemistä sekä syyttömyysolettamaperiaatteen murenemista.

Esittelijä on kuitenkin sitä mieltä, että komissio on noudattanut liian minimalistista linjaa, ja hän kyseenalaistaa alkuperäisen ehdotuksen kunnianhimottomuuden, sillä sellaisenaan ehdotus saattaisi yhdenmukaistaa kansalliset säännökset heikoimman tasoisiksi. Jotkin alkuperäisen ehdotuksen säännökset ovat lisäksi kyseenalaisia tai jopa sellaisia, ettei niitä voida hyväksyä, kuten johdanto-osan 17 kappale, jossa mainitaan viranomaisten mahdollisuus käyttää painostusta. Esittelijä ehdottaa näin ollen alkuperäiseen ehdotukseen useita muutoksia, joilla kaikilla on sama yleinen päämäärä, eli epäiltyjen ja syytettyjen laajempi suoja Euroopan unionissa.

Ensimmäisessä tarkistuksessa korostetaan tarvetta viitata painokkaammin Euroopan ihmisoikeussopimukseen, Euroopan unionin perusoikeuskirjaan, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen sekä ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen.

Toisella joukolla tarkistuksia pyritään selkiyttämään direktiivin soveltamisalaa, eli sen soveltamisalan piiriin kuuluvia henkilöitä (direktiiviä on sovellettava oikeushenkilöihin, sillä oikeushenkilöitä vastaan käynnistettäviä rikosoikeudellisia menettelyjä olisi käsiteltävä samaa puolueettomuutta noudattaen kuin luonnollisia henkilöitä koskevia rikosoikeudellisia menettelyjä, sekä todistajina paikalle kutsuttaviin tai kuulusteltaviin henkilöihin, joista kuulustelun aikana tulee tai voi tulla epäiltyjä), sen soveltamisen aikanäkökohtia (direktiiviä on sovellettava siitä hetkestä alkaen, jolloin henkilöstä tulee epäilty tai syytetty, menettelyn kaikkien vaiheiden aikana ja siihen asti, että menettely on saatettu päätökseen) sekä sen aineellista soveltamisalaa (direktiiviä on sovellettava silloin, kun riita-asia kuuluu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen määrittelemään rikosasioiden alaan).

Direktiiviehdotuksen 4 artikla on perustavanlaatuinen säännös, jonka tarkoituksena on suojella epäiltyjä tai syytettyjä ennenaikaiselta syylliseksi julistamiselta. Kyseisen artiklan niukka sanamuoto ei kuitenkaan anna riittävästi viitteitä tämän suojan soveltamisesta. Esittelijä pyrkii ehdottamillaan tarkistuksilla tarkentamaan tämän artiklan sisältöä sekä niitä henkilöitä ja viranomaisia, joita kielletään esittämästä syyllisyyteen viittaavia julkisia lausumia ennen tuomion antamista. Lisäksi syyttömyysolettamaa loukataan jatkuvasti tiedotusvälineissä ja lehdistössä. On välttämätöntä varmistaa, että jäsenvaltiot hyväksyvät asianmukaisen lainsäädännön, jolla voidaan torjua syyttömyysolettaman loukkauksia.

Periaate, jonka mukaan todistustaakka on syyttäjällä ja syyllisyyteen kohdistuva epäily on luettava syytetyn eduksi, eli periaatteen ”in dubio pro reo” soveltaminen, jota käsitellään 5 artiklassa, on olennaisen tärkeää, jotta voidaan taata oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Esittelijä pitää tästä syystä vaarallisena sitä, että 5 artiklan 2 kohtaan eli varsinaiseen säädöstekstiin sisältyy varsinainen todistustaakan päinvastaiseksi kääntämisen periaate.

Oikeus vaieta, oikeus olla todistamatta itseään vastaan ja oikeus olla tekemättä yhteistyötä, joihin viitataan direktiiviehdotuksen 6 ja 7 artiklassa, liittyvät niin ikään olennaisesti syyttömyysolettamaan. On tärkeää täsmentää, että oikeus vaieta ei merkitse sitä, että puhumasta kieltäytyminen ei ole rikollista, vaan pikemminkin sitä, että tuomarit eivät voi henkilön syylliseksi tuomitsemisesta päättäessään tehdä johtopäätöksiä tämän vaikenemisesta. Esittelijä pitää myönteisinä 6 artiklan 4 kohtaa ja 7 artiklan 4 kohtaa, joissa säädetään, etteivät todisteet, jotka on saatu kyseisten artiklojen säännösten vastaisesti, ole hyväksyttäviä. Tämä periaate on säilytettävä ja sitä on vahvistettava. Sellaisia todisteita, joiden hankkimisessa on loukattu epäillyn tai syytetyn oikeutta olla todistamatta itseään vastaan tai olla tekemättä yhteistyötä (6 artikla) tai oikeutta vaieta (7 artikla), ei todellakaan saa pitää hyväksyttävinä. Jos rikosoikeudellisessa menettelyssä hyödynnetään lausuntoja tai todisteita, joiden hankkimisessa on loukattu edellä mainittuja oikeuksia, koko menettely on automaattisesti oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteen vastainen.

Esittelijä toteaa lopuksi, että oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään on syyttömyysolettaman olennainen osa ja että kyseistä oikeutta suojellaan tällä hetkellä unionin lainsäädännössä vain eurooppalaisen pidätysmääräyksen puitteissa sekä poissaolotuomioiden täytäntöönpanon tunnustamista koskevalla puitesopimuksella. Direktiiviehdotus on tilaisuus parantaa tämän välineen tarjoamaa suojaa ja varmistaa, että kaikki rikosoikeudellisten menettelyjen yhteydessä syytetyt ja epäillyt henkilöt hyötyvät siitä. Direktiiviehdotuksen 8 artiklan 2 kohta, joka koskee tapauksia, joissa sallitaan syyllisyydestä päättäminen epäillyn tai syytetyn poissa ollessa, olisi rajattava mahdollisimman kapea-alaiseksi.

(1)

Neuvoston 30. marraskuuta 2009 antama päätöslauselma etenemissuunnitelmasta epäiltyjen tai syytettyjen henkilöiden prosessuaalisten oikeuksien vahvistamiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä (2009/ C 295/01).


OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (25.3.2015)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi eräiden syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittamisesta rikosoikeudellisissa menettelyissä

(COM(2013)0821 – C8‑0427/2013 – 2013/0407(COD))

Valmistelija: Pascal Durand

LYHYET PERUSTELUT

Komission ehdotuksen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 82 artiklan 2 kohdan b alakohta, ja sen tavoitteena on erityisesti taata kaikissa jäsenvaltioissa syyttömyysolettamaa koskevalle periaatteelle tietty vähimmäissuoja ja parantaa syytetyn oikeutta olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään.

Ehdotuksen tärkeimpiä osia ovat näin ollen säännökset, joissa käsitellään syyttömyysolettaman periaatetta, todistustaakkaa sekä epäillyn ja syytetyn oikeutta olla todistamatta itseään vastaan ja olla tekemättä yhteistyötä, oikeutta vaieta, oikeutta olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään ja oikeutta uudelleenkäsittelyyn.

Oikeudellisten asioiden valiokunta tarkasteli ehdotusta jo seitsemännen vaalikauden lopulla, ja joitakin tarkistuksia hyväksyttiin yksimielisesti. Yleisesti ottaen uusi valmistelija kannattaa edellisen vaalikauden lähestymistapaa ja on tyytyväinen, että käytännössä lähes kaikki tarkistukset voidaan vahvistaa, erityisesti ne, jotka kieltävät todistustaakan kääntämisen epäillyn tai syytetyn vahingoksi ja syyttömyysolettaman periaatteen vastaisesti saatujen todisteiden hyväksymisen. Valmistelija ehdottaa myös muita tarkistuksia, joiden tavoitteena on selkiyttää syyttömyysolettaman soveltamisalaa, erityisesti ennen tuomion antamista esitettyjen julkisten syytösten osalta (ks. ehdotetun direktiivin 4 artikla), ja varmistaa epäillyille ja syytetyille riittävä suoja kaikkialla EU:ssa.

TARKISTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan -1 kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(-1) Vuonna 1948 annetun Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 11 artiklan mukaisesti jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 ja 48 artiklassa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 6 artiklassa sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14 artiklassa määrätään syyttömyysolettaman periaatteesta ja oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

Tarkistus  2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(1) Tämän direktiivin tarkoituksena on lujittaa oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin rikosoikeudellisissa menettelyissä vahvistamalla vähimmäissäännöt, jotka koskevat tiettyjä syyttömyysolettamaan liittyviä näkökohtia ja oikeutta olla läsnä oikeudenkäynnissä.

(1) Tämän direktiivin tarkoituksena on lujittaa oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin rikosoikeudellisissa menettelyissä vahvistamalla vähimmäissäännöt, jotka koskevat tiettyjä syyttömyysolettamaan liittyviä näkökohtia ja oikeutta olla läsnä oikeudenkäynnissä, ja varmistaa epäillyille ja syytetyille kaikkialla unionissa yhteinen ja riittävän korkea suojan taso sekä siihen liittyvät menettelytakeet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltiossa mahdollisesti käytössä olevien tiukempien suojaa koskevien vaatimusten soveltamista.

Perustelu

Jos tämän direktiivin tarkoituksena on luoda yhteinen perusta vähimmäisvaatimuksille, jäsenvaltioissa mahdollisesti käytössä olevan korkeamman suojan tai menettelytakeiden tason olisi aina mentävä niiden edelle.

Tarkistus  3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2) Koska tällä direktiivillä vahvistetaan vähimmäissäännöt epäiltyjen ja syytettyjen prosessuaalisten oikeuksien suojalle, sen odotetaan lujittavan jäsenvaltioiden luottamusta muiden jäsenvaltioiden rikosoikeudellisiin järjestelmiin ja siten helpottavan rikosasioissa annettujen päätösten vastavuoroista tunnustamista. Yhteisten vähimmäissääntöjen voidaan myös odottaa poistavan esteitä kansalaisten vapaan liikkuvuuden tieltä jäsenvaltioiden alueella.

(2) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 82 artiklan 1 kohdan nojalla ”oikeudellinen yhteistyö unionissa rikosoikeuden alalla perustuu tuomioistuinten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen”, mikä edellyttää, että jäsenvaltiot luottavat toistensa rikosoikeudellisiin järjestelmiin. Oikeusviranomaisten tuomioiden ja muiden päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaate on unionissa oikeudellisen yhteistyön kulmakivi sekä siviili- että rikosoikeudellisissa asioissa. Koska tällä direktiivillä vahvistetaan vähimmäissäännöt epäiltyjen ja syytettyjen prosessuaalisten oikeuksien suojalle, siinä pyritään lujittamaan jäsenvaltioiden luottamusta muiden jäsenvaltioiden rikosoikeudellisiin järjestelmiin ja siten helpottamaan rikosasioissa annettujen päätösten vastavuoroista tunnustamista. Yhteisillä vähimmäissäännöillä voidaan vaikuttaa esteiden poistamiseen kansalaisten vapaan liikkuvuuden tieltä jäsenvaltioiden alueella.

Tarkistus  4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4) Tukholman ohjelmassa Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota tarkastelemaan muita tekijöitä, jotka liittyvät epäiltyjä ja syytettyjä koskevien prosessuaalisten oikeuksien vähimmäisvaatimuksiin, ja arvioimaan, onko tällä alalla tehtävän yhteistyön parantamiseksi käsiteltävä myös muita seikkoja, kuten syyttömyysolettamaa.

(4) Tukholman ohjelmassa Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota tarkastelemaan muita tekijöitä, jotka liittyvät epäiltyjä ja syytettyjä koskevien prosessuaalisten oikeuksien vähimmäisvaatimuksiin, ja arvioimaan, onko tällä alalla tehtävän jäsenvaltioiden asiasta vastaavien viranomaisten yhteistyön parantamiseksi käsiteltävä myös muita seikkoja, kuten syyttömyysolettamaa.

Tarkistus  5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6) Tätä direktiiviä olisi sovellettava ainoastaan rikosoikeudellisissa menettelyissä. Tämän direktiivin soveltamisalaan eivät kuulu sakkojen määräämiseen liittyvät hallinnolliset menettelyt, kuten kilpailu-, kauppa- tai vero-oikeutta koskevat asiat ja rahoituspalveluja koskevat menettelyt, eivätkä muut näihin menettelyihin liittyvät hallintoviranomaisten tutkimukset tai siviilioikeudelliset menettelyt.

(6) Tätä direktiiviä olisi sovellettava ainoastaan rikosoikeudellisissa menettelyissä sekä hallinnollisissa menettelyissä, jotka saattavat johtaa vapaudenmenetyksen kaltaisiin seuraamuksiin, riippumatta siitä, onko kyseiset menettelyt luokiteltu rikosoikeudellisiksi.

Tarkistus  6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7) Tämän direktiivin on tarkoitus helpottaa syyttömyysolettamaa koskevan oikeuden ja kaikkien siihen liittyvien näkökohtien sekä läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden soveltamista käytännössä, jotta voidaan varmistaa oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

(7) Tämän direktiivin on tarkoitus helpottaa syyttömyysolettamaa koskevan oikeuden ja kaikkien siihen liittyvien näkökohtien sekä läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden soveltamista käytännössä, jotta voidaan varmistaa oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ottaen asianmukaisesti huomioon kontradiktorinen periaate sekä osapuolten oikeuksien välinen tasapaino.

Tarkistus  7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8) Tätä direktiiviä olisi sovellettava luonnollisiin henkilöihin, joita epäillään tai syytetään rikoksesta. Direktiiviä olisi sovellettava menettelyn kaikissa vaiheissa, jo ennen kuin jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet henkilölle joko virallisella ilmoituksella tai muulla tavoin tiedon siitä, että häntä epäillään tai syytetään rikoksesta, siihen asti että menettelyt on saatettu päätökseen.

(8) Tätä direktiiviä olisi sovellettava luonnollisiin henkilöihin, joita epäillään tai syytetään rikoksesta. Direktiiviä olisi sovellettava menettelyn kaikissa vaiheissa, jo ennen kuin jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet henkilölle joko virallisella ilmoituksella tai muulla tavoin tiedon siitä, että häntä epäillään tai syytetään rikoksesta, siihen asti että menettelyt on saatettu päätökseen ja tuomio on annettu.

Tarkistus  8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13) Syyttömyysolettamaa loukataan, jos epäiltyä tai syytettyä kohdellaan oikeuden päätöksessä tai oikeus- tai muun viranomaisen julkisessa lausumassa rikoksesta tuomittuna ilman, että hänet on ensin lain mukaisesti todettu syylliseksi.

(13) Syyttömyysolettamaa loukataan, jos oikeudellisen, hallinnollisen tai poliittisen viran haltijat antavat lausumia, esittävät viittauksia tai toimivat tavalla, joka voi herättää vaikutelman epäillyn tai syytetyn syyllisyydestä ilman, että hänet on ensin lain mukaisesti todettu syylliseksi. Tässä asetuksessa ”julkisella lausumalla” tarkoitetaan mitä tahansa lausumaa, joka koskee rikosta ja jonka oikeus- tai poliisiviranomaiset tai mitkä tahansa muut viranomaiset, mukaan lukien ministerit ja muut julkisen viran haltijat, ovat antaneet. Syyttömyysolettamaa loukataan myös aina silloin kun epäiltyihin tai syytettyihin viitataan lehdistössä ikään kuin heidät olisi jo todettu syyllisiksi, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta lehdistönvapauteen ja tiedonsaantioikeuteen.

Tarkistus  9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14) Todistustaakka on syyttäjällä, ja syyllisyyteen kohdistuva epäily on luettava syytetyn eduksi. Tämä tarkoittaa, että syyttömyysolettamaa loukataan, jos todistustaakka siirtyy syyttäjältä puolustukselle. Tämä ei kuitenkaan vaikuta tuomioistuimen mahdollisiin valtuuksiin hankkia tietoa viran puolesta eikä oikeuslaitoksen riippumattomuuteen sen arvioidessa epäillyn tai syytetyn syyllisyyttä.

(14) Todistustaakka on syyttäjällä. Epäillyllä on oikeus ohjeistaa asianajajansa suorittamaan tutkimuksia puolustusta varten. Epäillyllä on aina oikeus esittää todisteita puolustusta varten, ja tällöin on varmistettava, että todisteet on kerätty noudattaen kontradiktorista periaatetta. Jos menettelyssä ei tuoda esiin todisteita, jotka osoittaisivat tapauksen toteennäytetyksi ilman kohtuullista epäilyä, sovelletaan in dubio pro reo ‑periaatetta. Tämä ei vaikuta tuomioistuimen mahdollisiin valtuuksiin hankkia tietoa viran puolesta eikä oikeuslaitoksen riippumattomuuteen sen arvioidessa epäillyn tai syytetyn rikosoikeudellista vastuuta.

Tarkistus  10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 15 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(15) Tietyissä tapauksissa todistustaakan siirtyminen puolustukselle pitäisi kuitenkin voida sovittaa yhteen syyttömyysolettaman kanssa, kunhan varmistetaan tietyt takeet: olisi varmistettava, että tosiseikkoja tai oikeudellisia seikkoja koskevat olettamukset pidetään kohtuuden rajoissa niin, että otetaan huomioon mahdollisten seuraamusten merkitys, ja varmistetaan, että nämä olettamukset ovat kumottavissa esimerkiksi lieventäviä olosuhteita koskevien uusien todisteiden tai pakottavien syiden nojalla.

Poistetaan.

(Ks. 5 artiklan 2 kohtaan esitetty tarkistus.)

Perustelu

Todistustaakan kääntäminen tahallisuutta vaativissa rikosoikeudellisissa menettelyissä on tuskin hyväksyttävää, eikä tätä kysymystä voida käsitellä yleisesti olettaen, että on mahdollista kääntää todistustaakka syyttäjän eduksi.

Tarkistus  11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16) Oikeus olla todistamatta itseään vastaan ja tekemättä yhteistyötä on tärkeä syyttömyysolettamaan liittyvä näkökohta. Kun epäiltyä tai syytettyä pyydetään antamaan lausunto tai vastaamaan kysymyksiin, häntä ei pitäisi pakottaa esittämään todisteita tai asiakirjoja eikä antamaan tietoa, joka saattaisi johtaa siihen, että hän joutuu todistamaan itseään vastaan.

(16) Oikeus olla todistamatta itseään vastaan ja oikeus vaieta ovat tärkeitä syyttömyysolettamaan liittyviä näkökohtia. Kun epäiltyä tai syytettyä pyydetään antamaan lausunto tai vastaamaan kysymyksiin, häntä ei saa millään tavoin pakottaa esittämään todisteita tai asiakirjoja eikä antamaan tietoa, joka saattaisi johtaa siihen, että hän joutuu todistamaan itseään vastaan.

Tarkistus  12

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 17 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(17) Painostusta, jonka avulla epäilty tai syytetty yritetään pakottaa antamaan tietoja, olisi rajoitettava. Sen varmistamiseksi, että painostus ei ole loukannut kyseisiä oikeuksia, olisi tarkasteltava seuraavia tekijöitä kaikkien asiaan liittyvien olosuhteiden valossa: todisteiden saamiseksi käytetyn painostuksen luonne ja aste, tutkintaan kohdistuvan yleisen edun painoarvo ja kyseisestä rikoksesta mahdollisesti määrättävä rangaistus, mahdolliset asiaan vaikuttavat menettelytakeet ja tarkoitus, johon tällä tavoin saatua aineistoa käytetään. Sellaisen epäiltyyn tai syytettyyn kohdistuvan painostuksen oikeutus, jonka tarkoituksena on pakottaa hänet antamaan tietoa, ei edes yleiseen turvallisuuteen ja järjestykseen liittyvistä syistä voi mennä hänen olennaisten oikeuksiensa – oikeus olla todistamatta itseään vastaan ja oikeus vaieta – edelle.

Poistetaan.

Perustelu

On täysin mahdotonta hyväksyä ajatusta siitä, että epäillyltä tai syytetyltä yritettäisiin pakottamalla saada tietoja syytteen ”tukemiseksi”.

Tarkistus  13

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(18) Oikeutta olla todistamatta itseään vastaan ja olla tekemättä yhteistyötä ei pitäisi soveltaa rikosoikeudellisissa menettelyissä sellaisen aineiston käyttöön, joka voidaan saada epäillyltä tai syytetyltä laillisia pakkokeinoja käyttäen, mutta joka on olemassa epäillyn tai syytetyn tahdosta riippumatta, kuten kotietsintäluvan perusteella saatava aineisto tai aineisto, joka on lain nojalla säilytettävä ja esitettävä vaadittaessa, sekä puhallus-, veri- ja virtsanäytteet ja DNA-testauksissa käytettävät kehon kudokset.

(18) Todisteiden hankkimismenetelmät, joilla puututaan tuntuvasti yksilönvapauteen, on rajattava yksinomaan tapauksiin, joissa se on ehdottomasti tarpeen lain nojalla. Jos epäilty tai syytetty ei ole antanut hyväksyntäänsä, sellaisen aineiston käyttö rikosoikeudellisissa menettelyissä, joka voidaan saada epäillyltä tai syytetyltä laillisia pakkokeinoja käyttäen mutta joka on olemassa epäillyn tai syytetyn tahdosta riippumatta, voidaan sallia ainoastaan tuomioistuimen antamien ohjeiden ja syyttäjän nimenomaisen hyväksynnän perusteella, mikä on myöhemmin varmennettava kirjallisesti. Tätä olisi sovellettava ainoastaan kotietsintäluvan perusteella saatavaan aineistoon tai aineistoon, joka on lain nojalla säilytettävä ja esitettävä vaadittaessa, sekä puhallus-, veri- ja virtsanäytteisiin ja DNA‑testauksissa käytettäviin kehon kudoksiin, ottaen kuitenkin huomioon, että tällaiset menetelmät voivat olla laittomia, jos niissä käytetään sellaisia henkilöön kajoavia lääketieteellisiä käytäntöjä, jotka eivät ole hyväksyttäviä, sellaisten tietojen saamiseksi, joita voitaisiin käyttää epäiltyä tai syytettyä vastaan.

(Ks. 6 artiklan 2 kohtaan esitetty tarkistus.)

Perustelu

Syyttömyysolettaman periaatteen soveltamiskielto sellaisten muiden seikkojen yhteydessä, joiden vuoksi epäilty tai syytetty saattaisi joutua todistamaan itseään vastaan, olisi – rikosoikeuden alalla keskeiseen – oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä rajattava täsmällisesti määritettyihin tapauksiin.

Tarkistus  14

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19) Oikeus vaieta on tärkeä syyttömyysolettamaan liittyvä näkökohta. Sen olisi tuettava oikeutta olla todistamatta itseään vastaan.

(19) Oikeus vaieta on tärkeä syyttömyysolettamaan liittyvä näkökohta. Sen olisi tuettava oikeutta olla todistamatta itseään vastaan. Oikeutta vaieta ei saa missään oloissa käyttää epäiltyä tai syytettyä vastaan, eikä tällaisen oikeuden käyttämistä saa soveltaa syyttämisperusteena.

Tarkistus  15

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20) Oikeutta olla todistamatta itseään vastaan ja olla tekemättä yhteistyötä sekä oikeutta vaieta olisi sovellettava kysymyksiin, jotka ovat olennaisia sen rikoksen kannalta, josta asianomaista epäillään tai syytetään, eikä esimerkiksi kysymyksiin, jotka liittyvät epäillyn tai syytetyn tunnistamiseen.

(20) Oikeutta olla todistamatta itseään vastaan ja olla tekemättä yhteistyötä sekä oikeutta vaieta olisi sovellettava kysymyksiin, jotka ovat olennaisia sen rikoksen kannalta, josta asianomaista epäillään tai syytetään.

Tarkistus  16

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 22 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(22) Syytetyn oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään ei kuitenkaan ole absoluuttinen. Tiettyjen edellytysten täyttyessä syytetty voi luopua tästä oikeudesta joko nimenomaisesti tai hiljaisesti, mutta yksiselitteisesti.

(22) Syytetyn oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään ei kuitenkaan ole absoluuttinen. Tiettyjen edellytysten täyttyessä syytetty voi luopua tästä oikeudesta nimenomaisesti ja yksiselitteisesti.

Perustelu

Oikeudesta luopumista hiljaisesti ei voida määritellä yksiselitteisesti, koska luopumista ei käytännössä ilmaista.

Tarkistus  17

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 26 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(26) Unionin oikeuden vaikuttavuuden periaate edellyttää, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön asianmukaiset ja tehokkaat oikeussuojakeinot siltä varalta, että yksilöille unionin oikeuden nojalla annettua oikeutta loukataan. Silloin kun tässä direktiivissä vahvistettuja periaatteita on loukattu, tehokkaalla oikeussuojakeinolla olisi oltava mahdollisimman pitkälti sellainen vaikutus, että se palauttaa epäillyn tai syytetyn samaan tilanteeseen, joka olisi vallinnut, jos oikeudenloukkausta ei olisi tapahtunut.

(26) Unionin oikeuden vaikuttavuuden periaate edellyttää, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön asianmukaiset ja tehokkaat oikeussuojakeinot siltä varalta, että yksilöille unionin oikeuden nojalla annettua oikeutta loukataan. Nämä keinot olisi sisällytettävä kunkin jäsenvaltion kansalliseen lainsäädäntöön, ja niitä olisi mieluummin sovellettava yhdenmukaisesti kaikkialla unionissa. Silloin kun tässä direktiivissä vahvistettuja periaatteita on loukattu, tehokkaan oikeussuojakeinon olisi sisällettävä asianmukainen vahingonkorvausmekanismi ja sillä olisi oltava sellainen vaikutus, että se palauttaa epäillyn tai syytetyn samaan tilanteeseen, joka olisi vallinnut, jos oikeudenloukkausta ei olisi tapahtunut, kuten oikeudenkäynnin aloittaminen tarvittaessa uudelleen sen alkuvaiheista tai oikeudenkäynnin aloittaminen uudelleen vaiheesta, jossa tässä direktiivissä säädettyjä sääntöjä ja oikeuksia on loukattu.

Tarkistus  18

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(27 a) Haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille olisi siksi annettava erityistä suojelua eräiden tässä direktiivissä säädettyjen oikeuksien suhteen, ja heitä varten olisi sovellettava täydentäviä menettelytakeita. Lapsia varten olisi sovellettava täydentäviä menettelytakeita, jotka on vahvistettu direktiivissä rikoksesta epäiltyjä ja syytettyjä lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä.

Tarkistus  19

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 29 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(29 a) Tämän direktiivin täytäntöönpanon olisi myötävaikutettava vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen perustamiseen unionissa. Tämän direktiivin soveltamisella ei tämän vuoksi saisi olla negatiivista vaikutusta viranomaisten velvoitteeseen kunnioittaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklaan sisältyviä perusoikeuksia ja oikeusperiaatteita, mukaan luettuina sellaisten henkilöiden oikeudet, joita vastaan on käynnistetty rikosoikeudellinen menettely.

(Ks. 12 artiklan otsikkoa ja 1 a kohtaa (uusi) koskeva tarkistus.)

Perustelu

Perusoikeuksien kunnioittaminen on perimmäinen tae epäillyille ja syytetyille EU:ssa annettujen oikeuksien ja menettelytakeiden suojan riittävän korkeasta tasosta. Tämän direktiivin umpimähkäinen soveltaminen ei saa vaarantaa perusoikeuksia.

Tarkistus  20

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) tiettyjä syyttömyysolettamaan liittyviä näkökohtia rikosoikeudellisissa menettelyissä;

a) tiettyjä syyttömyysolettamaan liittyviä näkökohtia rikosoikeudellisissa menettelyissä, kuten epäillyn tai syytetyn oikeus siihen, etteivät viranomaiset kohtele häntä syyllisenä ennen lainvoimaista tuomiota, samalla kun varmistetaan, että todistustaakka on syyttäjällä ja syyllisyyteen kohdistuva järkevä epäily luetaan syytetyn eduksi, sekä oikeus saada tietoa syytteestä rikosoikeudenkäynnissä, ja myös sellaisia muita asiaan liittyviä oikeuksia kuin asianosaisten oikeus olla todistamatta itseään vastaan, oikeus olla tekemättä yhteistyötä ja oikeus vaieta, oikeus olla tunnustamatta syyllisyyttä, oikeus olla todistamatta pakosta itseään vastaan, oikeus vapauteen sekä oikeus olla joutumatta tutkintavankeuteen, jotka kaikki ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaisen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perustekijöitä;

Tarkistus  21

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Tätä direktiiviä sovelletaan luonnollisiin henkilöihin, joita epäillään tai syytetään rikoksesta rikosoikeudellisissa menettelyissä, siihen asti että nämä menettelyt on saatettu päätökseen.

Tätä direktiiviä sovelletaan kansalaisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta luonnollisiin henkilöihin, joita epäillään tai syytetään rikoksesta rikosoikeudellisten menettelyjen kaikissa vaiheissa, jo ennen kuin jäsenvaltioiden viranomaiset ovat virallisella ilmoituksella tai muulla tavoin antaneet henkilölle tiedon siitä, että häntä epäillään tai syytetään rikoksesta, siihen asti että nämä menettelyt on saatettu päätökseen tai siihen asti että rikostutkinnasta vastaavat viranomaiset ovat päättäneet menettelyn lopullisesti tai lainvoimainen tuomio syyttömyydestä tai syyllisyydestä on julistettu. Tätä direktiiviä sovelletaan myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 86 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun Euroopan syyttäjänviraston käynnistämiin menettelyihin.

Perustelu

Tarkistuksella pyritään korostamaan, ettei tätä direktiiviä sovelleta yksinomaan EU:n kansalaisiin, ja selkiyttämään ehdotuksen soveltamisalaa myös Euroopan syyttäjänviraston tulevan perustamisen osalta.

Tarkistus  22

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että epäiltyä tai syytettyä kohdellaan syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on näytetty toteen lain mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että epäiltyä tai syytettyä kohdellaan syyttömänä, kunnes hänen rikosoikeudellinen vastuunsa on näytetty toteen lainvoimaisessa tuomiossa, joka on annettu rikosoikeudellisessa menettelyssä lain mukaisesti julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänen oikeutensa puolustukseen on varmistettu kaikin tarvittavin menettelytakein.

Tarkistus  23

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viranomaisten julkisissa lausumissa ja virallisissa päätöksissä ei viitata epäiltyyn tai syytettyyn tuomittuna ennen kuin lopullinen tuomio on annettu.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että oikeudellisen, hallinnollisen, poliittisen tai muunlaisen viran haltijat pidättyvät antamasta lausumia, esittämästä viittauksia tai toimimasta tavalla, joka herättää vaikutelman, jonka mukaan epäilty tai syytetty on tuomittu tai todettu syylliseksi, ennen kuin lopullinen tuomio on annettu.

Tarkistus  24

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tähän vaatimukseen kohdistuvien loukkausten perusteella toteutetaan asianmukaiset toimenpiteet.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tässä artiklassa säädettyyn vaatimukseen kohdistuvien loukkausten perusteella on laadittu ja toteutetaan asianmukaiset toimenpiteet, kuten seuraamukset ja vahingonkorvaukset, ja että epäilty tai syytetty, jonka syyttömyysolettamaa on loukattu, voi tukeutua tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, kuten tarvittaessa uudelleenkäsittelyyn.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että syyttömyysolettamaa ei loukata lehdistössä siten, että epäilty tai syytetty esitetään luoden vaikutelma, että hänet on jo tuomittu.

(Ks. 4 artiklan 1 kohtaan esitetty tarkistus.)

Tarkistus  25

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että todistustaakka epäillyn tai syytetyn syyllisyyden toteamiseksi on syyttäjällä. Tämä ei vaikuta asiaa käsittelevälle tuomioistuimelle mahdollisesti kuuluviin valtuuksiin hankkia tietoa viran puolesta.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että todistustaakka epäillyn tai syytetyn syyllisyyden toteamiseksi on syyttäjällä. Tämä ei vaikuta asiaa käsittelevälle tuomioistuimelle mahdollisesti kuuluviin valtuuksiin hankkia tietoa viran puolesta eikä puolustuksen oikeuteen esittää todisteita asiassa sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaisesti, mukaan luettuna mahdollisuus esittää todisteita tai teettää tutkimuksia puolustusta varten. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että epäillyllä tai syytetyllä on oikeus järkevään syyllisyyden epäilyyn.

Tarkistus  26

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että olettama, jonka perusteella todistustaakka siirtyy epäillylle tai syytetylle, on riittävän merkittävä oikeuttaakseen poikkeamisen tästä periaatteesta, ja että olettama on kumottavissa.

Poistetaan.

Tällaisen olettaman kumoamiseen riittää, että puolustus esittää näytön, joka herättää järkevän epäilyn rikoksesta epäillyn tai syytetyn syyllisyydestä.

 

(Ks. johdanto-osan 15 kappaletta koskeva tarkistus.)

Perustelu

Todistustaakan kääntäminen rikosoikeudellisissa menettelyissä on tuskin hyväksyttävää, ja se edellyttäisi perusteellista harkintaa.

Tarkistus  27

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että epäillyllä tai syytetyllä on oikeus olla todistamatta itseään vastaan ja olla tekemättä yhteistyötä rikosoikeudellisissa menettelyissä.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että epäillyllä tai syytetyllä on oikeus olla todistamatta itseään vastaan rikosoikeudellisissa menettelyissä.

Tarkistus  28

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu oikeus ei kata sellaisen aineiston käyttöä rikosoikeudellisissa menettelyissä, joka voidaan saada epäillyltä tai syytetyltä laillisia pakkokeinoja käyttäen, mutta joka on olemassa epäillyn tai syytetyn tahdosta riippumatta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu oikeus ei kata seuraavan aineiston käyttöä rikosoikeudellisissa menettelyissä edellyttäen, että se saadaan epäillyltä tai syytetyltä laillisin keinoin käyttämättä sellaisia henkilöön kajoavia lääketieteellisiä käytäntöjä, jotka eivät ole hyväksyttäviä:

 

a) kotietsintäluvan perusteella saatava aineisto;

 

b) aineisto, joka on lain nojalla säilytettävä ja esitettävä vaadittaessa;

 

c) puhallus-, veri- ja virtsanäytteet ja DNA-testauksissa käytettävät kehon kudokset.

(Ks. johdanto-osan 18 kappaletta koskeva tarkistus.)

Perustelu

Syyttömyysolettaman periaatteen soveltamiskielto sellaisten muiden seikkojen yhteydessä, joiden vuoksi epäilty tai syytetty saattaisi joutua todistamaan itseään vastaan, olisi – rikosoikeuden alalla keskeiseen – oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä rajattava täsmällisesti määritettyihin tapauksiin.

Tarkistus  29

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Sitä, että epäilty tai syytetty käyttää oikeuttaan olla todistamatta itseään vastaan tai oikeuttaan olla tekemättä yhteistyötä, ei saa käyttää häntä vastaan menettelyjen myöhemmässä vaiheessa eikä sen saa katsoa vahvistavan tosiseikkoja.

3. Sitä, että epäilty tai syytetty käyttää oikeuttaan olla todistamatta itseään vastaan, ei saa käyttää häntä vastaan menettelyjen missään vaiheessa eikä sen saa katsoa vahvistavan tosiseikkoja.

Tarkistus  30

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Todisteet, jotka on saatu tämän artiklan säännösten vastaisesti, eivät ole hyväksyttäviä, paitsi jos tällaisten todisteiden käyttö ei vaikuta menettelyjen oikeudenmukaisuuteen kokonaisuutena.

4. Todisteet, jotka on saatu tämän artiklan säännösten vastaisesti, eivät ole hyväksyttäviä menettelyjen missään vaiheessa, ja ne on poistettava asiakirja‑aineistosta.

Perustelu

Laittomasti hankittuja todisteita ei voida hyväksyä missään muodossa. Tällaisia todisteita ei myöskään pitäisi sisällyttää asiakirja-aineistoon, sillä ne voivat vaikuttaa tuomariin, vaikka tämä ei sitä tiedostaisikaan.

Tarkistus  31

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a. Jotta säilytetään syyttömyysolettaman periaatteen ja lehdistönvapauden välinen tasapaino, jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimittajilla on kaikkina aikoina oikeus suojella lähteidensä luottamuksellisuutta.

Tarkistus  32

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että epäillyllä tai syytetyllä on oikeus vaieta poliisin tai muiden lainvalvonta- tai oikeusviranomaisten kuulustellessa häntä rikoksesta, josta häntä epäillään tai syytetään.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että epäillyllä tai syytetyllä on rikosoikeudellisen menettelyn kaikissa vaiheissa oikeus vaieta poliisin tai muiden lainvalvonta- tai oikeusviranomaisten kuulustellessa häntä rikoksesta, josta häntä epäillään tai syytetään.

Tarkistus  33

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava epäillylle tai syytetylle viipymättä hänen oikeudestaan vaieta ja selitettävä tämän oikeuden sisältö sekä se, mitä seurauksia tästä oikeudesta luopumisella tai siihen vetoamisella on.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava epäillylle tai syytetylle viipymättä toimivaltaisten elinten välityksellä ja kielellä, jota hän ymmärtää, hänen oikeudestaan vaieta ja selitettävä tämän oikeuden sisältö sekä se, mitä seurauksia tästä oikeudesta luopumisella tai siihen vetoamisella on.

Tarkistus  34

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Sitä, että epäilty tai syytetty käyttää oikeuttaan vaieta, ei saa käyttää häntä vastaan menettelyjen myöhemmässä vaiheessa eikä sen saa katsoa vahvistavan tosiseikkoja.

3. Sitä, että epäilty tai syytetty käyttää oikeuttaan vaieta, ei saa käyttää häntä vastaan menettelyjen missään vaiheessa eikä sen saa katsoa vahvistavan tosiseikkoja eikä sitä saa ottaa millään tavoin huomioon rikosoikeudellisen vastuun todentamiseksi eikä käyttää tuomiosta päättämiseksi edes implisiittisesti.

Tarkistus  35

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 4 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

4. Todisteet, jotka on saatu tämän artiklan säännösten vastaisesti, eivät ole hyväksyttäviä, paitsi jos tällaisten todisteiden käyttö ei vaikuta menettelyjen oikeudenmukaisuuteen kokonaisuutena.

4. Todisteet, jotka on saatu tämän artiklan säännösten vastaisesti, eivät ole hyväksyttäviä.

Perustelu

Ehdotuksen mukainen poikkeus voisi olla ristiriidassa syyttömyysolettaman ja siihen liittyvien oikeuksien lujittamista koskevan yleistavoitteen kanssa.

Tarkistus  36

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 а. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että epäillyt tai syytetyt henkilöt eivät ole rikosoikeudellisen menettelyn missään vaiheessa rikosoikeudellisessa vastuussa totuudenvastaisten selitysten antamisesta.

Tarkistus  37

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

Oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään

Oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään ja syytetyn poissaollessa tehdyt päätökset

Perustelu

Koska ehdotuksen 8 artikla koskee myös syytetyn poissaollessa tehtyjä päätöksiä, sen otsikko olisi muutettava vastaavasti.

Tarkistus  38

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Jäsenvaltiot voivat säätää, että asiaa käsittelevä tuomioistuin voi päättää syyllisyydestä epäillyn tai syytetyn poissaollessa edellyttäen, että epäilty tai syytetty oli:

2. Jäsenvaltiot voivat säätää, että asiaa käsittelevä tuomioistuin voi päättää rikosoikeudellisesta vastuusta epäillyn tai syytetyn poissaollessa edellyttäen, että epäilty tai syytetty oli:

a) hyvissä ajoin:

a) hyvissä ajoin:

i) joko saanut haasteen henkilökohtaisesti tiedoksi ja siten saanut tiedon päätökseen johtaneen oikeudenkäynnin ajankohdasta ja paikasta tai oli muilla keinoin tosiasiallisesti saanut virallisen tiedon kyseisen oikeudenkäynnin ajankohdasta ja paikasta siten, että voidaan kiistattomasti todeta, että hän oli tietoinen oikeudenkäynnistä;

i) joko saanut haasteen henkilökohtaisesti tiedoksi ja siten saanut todistetusti tiedon päätökseen johtaneeseen oikeudenkäyntiin liittyvän kuulemisen ajankohdasta ja paikasta tai oli muilla keinoin tosiasiallisesti saanut virallisen tiedon kyseiseen oikeudenkäyntiin liittyvän kuulemisen ajankohdasta ja paikasta siten, että voidaan kiistattomasti todeta, että hän oli tietoinen häntä vastaan kohdistuvasta oikeudenkäynnistä;

ja

ja

ii) hänelle oli ilmoitettu, että asia voidaan ratkaista, vaikka hän jää pois oikeudenkäynnistä; tai

ii) hänelle oli ilmoitettu, että asia voidaan ratkaista, vaikka hän jää pois oikeudenkäynnistä;

b) oikeudenkäynnistä tietoisena valtuuttanut oikeudenkäyntiavustajan, jonka joko asianomainen henkilö itse tai valtio oli nimennyt puolustamaan häntä oikeudenkäynnissä, ja tämä avustaja oli tosiasiallisesti puolustanut häntä oikeudenkäynnissä.

b) oikeudenkäynnistä tietoisena valtuuttanut oikeudenkäyntiavustajan, jonka asianomainen henkilö itse oli nimennyt puolustamaan häntä oikeudenkäynnissä, ja tämä avustaja oli tosiasiallisesti puolustanut häntä oikeudenkäynnissä, tai jos syytetty ei ollut itse nimennyt oikeudenkäyntiavustajaa, tuomioistuin oli nimennyt avustajan varmistaakseen, että asianomaista henkilöä puolustettiin oikeudenkäynnissä kaikissa tapauksissa.

 

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asiaa ei ratkaista syytetyn poissaollessa, jos epäilty tai syytetty antaa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa pätevän selityksen sille, miksi hän ei ole voinut olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään.

Tarkistus  39

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 3 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

3. Jos 2 kohdassa säädetyt edellytykset eivät ole täyttyneet, jäsenvaltio voi panna siinä tarkoitetun päätöksen täytäntöön, jos asianomainen henkilö sen jälkeen, kun päätös oli annettu hänelle tiedoksi ja hänelle oli nimenomaisesti ilmoitettu hänen oikeudestaan uudelleenkäsittelyyn tai muutoksenhakuun, johon henkilöllä on oikeus osallistua ja joka antaa mahdollisuuden asian ratkaisuperusteiden uudelleentutkimiseen, mukaan lukien uudet todisteet, ja joka voi johtaa alkuperäisen päätöksen kumoamiseen:

3. Jäsenvaltio voi panna syytetyn rikosoikeudellista vastuuta koskevan päätöksen täytäntöön, jos asianomainen henkilö sen jälkeen, kun päätös oli annettu hänelle tiedoksi ja hänelle oli nimenomaisesti ilmoitettu hänen oikeudestaan uudelleenkäsittelyyn tai muutoksenhakuun, johon henkilöllä on oikeus osallistua ja joka antaa mahdollisuuden asian ratkaisuperusteiden uudelleentutkimiseen, mukaan lukien uudet todisteet, ja joka voi johtaa alkuperäisen päätöksen kumoamiseen:

Tarkistus  40

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 3 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) ei pyydä uudelleenkäsittelyä tai hae muutosta määräajassa.

b) ei pyydä uudelleenkäsittelyä tai hae muutosta laissa muutoksenhaulle säädetyssä määräajassa.

Perustelu

Muutosta on haettava laissa asetetussa määräajassa, ei ”määräajassa”.

Tarkistus  41

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 3 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a. Jäsenvaltiot voivat vapaasti käyttää yksinkertaistettuja menettelyjä rikosoikeudellisissa menettelyissä, kun kyseessä ovat vähäiset rikkomukset, edellyttäen, että tässä artiklassa vahvistettuja edellytyksiä noudatetaan. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisista kansallisessa lainsäädännössä säädetyistä poikkeuksista.

Perustelu

Rikosoikeudellisen menettelyn keston ja monimutkaisuuden olisi oltava oikeassa suhteessa rikoksen vakavuuteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta syyttömyysolettaman periaatteen soveltamista. On kuitenkin varmistettava, että yksinkertaistettuja menettelyjä ei käytetä väärin.

Tarkistus  42

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 3 b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 b. Edellä 3 a kohdassa tarkoitetulla vähäisellä rikkomuksella tarkoitetaan mitä tahansa kansallisen lainsäädännön mukaista rikkomusta, josta voidaan määrätä vankeusrangaistusta lievempi seuraamus sen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jossa rikosoikeudellinen menettely käydään.

Tarkistus  43

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos epäilty tai syytetty ei ollut läsnä 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa oikeudenkäynnissä ja 8 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyttyneet, asianomaisella henkilöllä on oikeus uudelleenkäsittelyyn, jossa hänellä on oikeus olla läsnä ja joka antaa mahdollisuuden asian ratkaisuperusteiden uudelleentutkimiseen, mukaan lukien uudet todisteet, ja joka voi johtaa alkuperäisen päätöksen kumoamiseen.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos epäilty tai syytetty ei ollut läsnä 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa oikeudenkäynnissä ja 8 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyttyneet, asianomaisella henkilöllä on oikeus hakea muutosta tai pyytää uudelleenkäsittelyä, jossa hänellä on oikeus olla läsnä ja joka antaa mahdollisuuden asian ratkaisuperusteiden uudelleentutkimiseen, mukaan lukien uudet todisteet, ja joka voi johtaa alkuperäisen päätöksen kumoamiseen. Uudessa oikeudenkäynnissä on noudatettava syyttömyysolettamaa lopullisen lainvoimaisen tuomion antamiseen saakka.

 

Jäsenvaltioiden on varmistettava oikeus syytetyn rikosoikeudellista vastuuta koskevan päätöksen uudelleenkäsittelyyn, kun esitetään uusia todisteita, joiden vuoksi päätös olisi ollut asianomaisen henkilön kannalta suotuisampi, tai jos kyetään osoittamaan, että tuomio johtuu oikeuskäsittelyssä tapahtuneesta virheestä.

Tarkistus  44

Ehdotus direktiiviksi

10 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Jotta voidaan turvata oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeus puolustukseen, tällä oikeussuojakeinolla olisi oltava mahdollisimman pitkälti sellainen vaikutus, että se palauttaa epäillyn tai syytetyn samaan tilanteeseen, joka olisi vallinnut, jos oikeudenloukkausta ei olisi tapahtunut.

2. Jotta voidaan turvata oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeus puolustukseen, tämän oikeussuojakeinon on sisällettävä asianmukainen vahingonkorvausmekanismi, ja sillä on lisäksi oltava sellainen vaikutus, että se palauttaa epäillyn tai syytetyn samaan tilanteeseen, joka olisi vallinnut, jos oikeudenloukkausta ei olisi tapahtunut.

 

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden varmistamiseksi epäilty tai syytetty, jonka tämän direktiivin mukaisia oikeuksia on rikottu, voi turvautua muun muassa seuraaviin oikeussuojakeinoihin:

 

a) asian uudelleenkäsittely tarvittaessa ensimmäisestä vaiheesta alkaen noudattaen vähimmäissääntöjä ja kaikkia tässä direktiivissä säädettyjä oikeuksia: epäillyn tai syytetyn oikeus siihen, etteivät viranomaiset kohtele häntä syyllisenä ennen lopullista lainvoimaista tuomiota, todistustaakka on syyttäjällä ja syyllisyyteen kohdistuva järkevä epäily on luettava syytetyn eduksi, epäillyn oikeus olla todistamatta itseään vastaan, oikeus olla tekemättä yhteistyötä, oikeus vaieta ja oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään;

 

b) asian uudelleenkäsittely siitä vaiheesta alkaen, jossa tässä direktiivissä vahvistettuja sääntöjä ja oikeuksia rikottiin.

 

Asiaan puuttumiseen sovellettavan, unionin lainsäädäntöön perustuvan asteittaisen lähestymistavan mukaisesti voidaan Euroopan syyttäjänviraston käynnistämien rikosoikeudellisten menettelyjen osalta harkita muihin toimiin ryhtymistä tällä alalla myöhemmässä vaiheessa riippuen kansallisen lainsäädännön ja oikeuskäytännön kehityksestä, ottaen huomioon, että viimeksi mainittu voi eräissä jäsenvaltioissa olla huomattavasti rajoittavampi kuin tässä direktiivissä vahvistetut vähimmäissäännöt.

Tarkistus  45

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

Suojan tason säilyttäminen

Suojan taso

(Ks. johdanto-osan 29 a kappaletta ja 12 artiklan 1 a kohtaa (uusi) koskeva tarkistus.)

Perustelu

Tämän artiklan otsikko saattaa kuulostaa hämärältä, eikä se suinkaan kuvasta säännöksen sisältöä. Tarkistukseen on saatu innoitus Euroopan unionin perusoikeuskirjan 53 artiklasta, jossa otetaan käyttöön vastaava periaate.

Tarkistus  46

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Tämä direktiivi ei vaikuta velvoitteeseen kunnioittaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklaan sisältyviä perusoikeuksia ja oikeusperiaatteita, mukaan luettuina sellaisten henkilöiden oikeudet, joita vastaan on käynnistetty rikosoikeudellinen menettely. Viranomaisiin kohdistuvat kansalliset, alueelliset tai kansainväliset velvoitteet eivät muutu tältä osin.

Perustelu

Perusoikeuksien kunnioittaminen on perimmäinen tae epäillyille ja syytetyille EU:ssa annettujen oikeuksien ja menettelytakeiden suojan riittävän korkeasta tasosta. Tämän direktiivin umpimähkäinen soveltaminen ei saa vaarantaa perusoikeuksia.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Syyttömyysolettamaa ja oikeutta olla läsnä rikosoikeudenkäynneissä koskevien tiettyjen näkökohtien vahvistaminen

Viiteasiakirjat

COM(2013)0821 – C7-0427/2013 – 2013/0407(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

LIBE

13.1.2014

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

JURI

13.1.2014

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Pascal Durand

3.9.2014

Valiokuntakäsittely

20.1.2015

9.3.2015

 

 

Hyväksytty (pvä)

24.3.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Joëlle Bergeron, Marie-Christine Boutonnet, Jean-Marie Cavada, Kostas Chrysogonos, Therese Comodini Cachia, Mady Delvaux, Andrzej Duda, Rosa Estaràs Ferragut, Laura Ferrara, Enrico Gasbarra, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Mary Honeyball, Dietmar Köster, Gilles Lebreton, António Marinho e Pinto, Jiří Maštálka, Emil Radev, Julia Reda, Evelyn Regner, Pavel Svoboda, Axel Voss, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniel Buda, Pascal Durand, Angel Dzhambazki, Jytte Guteland, Heidi Hautala, Victor Negrescu


ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Syyttömyysolettamaa ja oikeutta olla läsnä rikosoikeudenkäynneissä koskevien tiettyjen näkökohtien vahvistaminen

Viiteasiakirjat

COM(2013)0821 – C7-0427/2013 – 2013/0407(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

27.11.2013

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

LIBE

13.1.2014

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

JURI

13.1.2014

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Nathalie Griesbeck

22.7.2014

 

 

 

Valiokuntakäsittely

16.10.2014

5.2.2015

5.3.2015

31.3.2015

Hyväksytty (pvä)

31.3.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

48

8

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jan Philipp Albrecht, Heinz K. Becker, Michał Boni, Caterina Chinnici, Rachida Dati, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Frank Engel, Cornelia Ernst, Tanja Fajon, Laura Ferrara, Monika Flašíková Beňová, Kinga Gál, Ana Gomes, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Jussi Halla-aho, Monika Hohlmeier, Filiz Hyusmenova, Sophia in ‘t Veld, Iliana Iotova, Eva Joly, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Barbara Kudrycka, Kashetu Kyenge, Marju Lauristin, Juan Fernando López Aguilar, Vicky Maeijer, Roberta Metsola, Louis Michel, Claude Moraes, Péter Niedermüller, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Branislav Škripek, Helga Stevens, Traian Ungureanu, Marie-Christine Vergiat, Udo Voigt, Josef Weidenholzer, Cecilia Wikström, Kristina Winberg, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Laura Agea, Carlos Coelho, Pál Csáky, Dennis de Jong, Edouard Ferrand, Marek Jurek, Jean Lambert, Luigi Morgano, Artis Pabriks, Barbara Spinelli, Kazimierz Michał Ujazdowski, Axel Voss

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Dario Tamburrano, Janusz Wojciechowski

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

21.4.2015

Oikeudellinen huomautus