Menettely : 2013/0403(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0140/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0140/2015

Keskustelut :

PV 06/10/2015 - 14
CRE 06/10/2015 - 14

Äänestykset :

PV 07/10/2015 - 10.3
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0338

MIETINTÖ     ***I
PDF 504kWORD 316k
23.4.2015
PE 539.630v02-00 A8-0140/2015

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä 11 päivänä heinäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2007 ja eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta 12 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1896/2006 muuttamisesta

(COM(2013)0794 – C7‑0414/2013 – 2013/0403(COD))

Oikeudellisten asioiden valiokunta

Esittelijä: Lidia Joanna Geringer de Oedenberg

TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 ASIAN KÄSITTELY

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä 11 päivänä heinäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2007 ja eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta 12 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1896/2006 muuttamisesta

(COM(2013)0794 – C7‑0414/2013 – 2013/0403(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0794),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 81 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0414/2013),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–       ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0140/2015),

1.      vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.      pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.      kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – -1 kohta

Asetus (EY) N:o 861/2007

Otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

 

-1) Muutetaan asetuksen otsikko seuraavasti:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 861/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 861/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, eurooppalaisesta alle 10 000 euron vaatimuksiin sovellettavasta yksinkertaistetusta menettelystä

 

(Tämä tarkistus edellyttää vastaavia tarkistuksia koko asetuksen (EY) N:o 861/2007 tekstiin.)

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(5) Kynnysarvon korottaminen 10 000 euroon hyödyttäisi erityisesti pk-yrityksiä, jotka eivät tällä hetkellä yleensä vie asiaa oikeuteen, sillä oikeudenkäyntikustannukset kansallisessa tavanomaisessa tai yksinkertaistetussa menettelyssä ovat suhteettoman suuret vaatimuksen arvoon nähden ja/tai oikeudenkäynti kestää liian kauan. Kynnysarvon korottaminen lisäisi tuloksekkaan ja kustannustehokkaan oikeussuojakeinon saatavuutta rajat ylittävissä riita-asioissa, joissa on mukana pk-yrityksiä. Parempi oikeussuojan saatavuus lisäisi luottamusta rajat ylittävään kaupankäyntiin ja edistäisi sisämarkkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä.

(5) Kynnysarvon korottaminen kattamaan kaikki oikeushenkilöihin kohdistuvat vaatimukset 10 000 euroon asti hyödyttäisi erityisesti pk-yrityksiä, jotka eivät tällä hetkellä yleensä vie asiaa oikeuteen, sillä oikeudenkäyntikustannukset kansallisessa tavanomaisessa tai yksinkertaistetussa menettelyssä ovat suhteettoman suuret vaatimuksen arvoon nähden ja/tai oikeudenkäynti kestää liian kauan. Kynnysarvon korottaminen lisäisi tuloksekkaan ja kustannustehokkaan oikeussuojakeinon saatavuutta rajat ylittävissä riita-asioissa, joissa on mukana pk-yrityksiä. Parempi oikeussuojan saatavuus lisäisi luottamusta rajat ylittävään kaupankäyntiin ja edistäisi sisämarkkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä. Tässä asetuksessa vaatimuksen olisi katsottava kohdistuvan oikeushenkilöön, jos vähintään yksi vastaajista on oikeushenkilö, joka tunnustetaan sellaiseksi jäsenvaltion tai kolmannen valtion lainsäädännössä, eikä omissa nimissään toimiva yksityishenkilö. Omissa nimissään toimivaan yksityishenkilöön kohdistuvat vaatimukset olisi katettava vain, jos niiden määrä on alle 5 000 euroa.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8) Eurooppalaista vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä voitaisiin edelleen parantaa hyödyntämällä oikeusalalla tapahtunutta teknistä kehitystä, joka auttaa sivuuttamaan maantieteellisen etäisyyden ja välttämään siitä aiheutuvat suuret kustannukset ja menettelyn hitauden, jotka haittaavat oikeussuojan saatavuutta.

(8) Eurooppalaista yksinkertaistettua menettelyä voitaisiin edelleen parantaa hyödyntämällä oikeusalalla tapahtunutta teknistä kehitystä, jonka pitäisi auttaa sivuuttamaan maantieteellinen etäisyys ja välttämään siitä aiheutuvat suuret kustannukset ja menettelyn hitaus, jotka haittaavat oikeussuojan saatavuutta.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12) Suulliset käsittelyt sekä todisteiden vastaanottaminen kuulemalla todistajia, asiantuntijoita tai asianosaisia olisi toteutettava etäviestintävälineitä käyttäen. Tämä ei saisi vaikuttaa asianosaisen oikeuteen saapua tuomioistuimeen suullista käsittelyä varten. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä suullisissa käsittelyissä ja todisteiden vastaanottamisessa nykyaikaisia etäviestintävälineitä, joiden avulla henkilöitä voidaan kuulla ilman, että heidän tarvitsee saapua tuomioistuimeen. Jos kuultavan henkilön kotipaikka on muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa asiaa käsittelevä tuomioistuin sijaitsee, suullinen käsittely olisi järjestettävä noudattaen neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1206/200117 vahvistettuja sääntöjä. Jos kuultavana olevan asianosaisen kotipaikka on siinä jäsenvaltiossa, jossa toimivaltainen tuomioistuin sijaitsee, tai unionin ulkopuolisessa maassa, suullinen käsittely voidaan järjestää video- tai teleneuvotteluna tai käyttäen muuta asianmukaista etäviestintätekniikkaa kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Asianosaisella on aina oltava oikeus saapua tuomioistuimeen suullista käsittelyä varten, jos asianosainen sitä pyytää. Tuomioistuimen olisi käytettävä yksinkertaisinta ja edullisinta todisteiden vastaanottamistapaa.

(12) Suulliset käsittelyt sekä todisteiden vastaanottaminen kuulemalla todistajia, asiantuntijoita tai asianosaisia olisi toteutettava etäviestintävälineitä käyttäen. Tämä ei saisi vaikuttaa asianosaisen oikeuteen saapua tuomioistuimeen suullista käsittelyä varten. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä suullisissa käsittelyissä ja todisteiden vastaanottamisessa nykyaikaisia etäviestintävälineitä, joiden avulla henkilöitä voidaan kuulla ilman, että heidän tarvitsee saapua tuomioistuimeen. Jos kuultavan henkilön kotipaikka on muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa asiaa käsittelevä tuomioistuin sijaitsee, suullinen käsittely olisi järjestettävä noudattaen neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1206/200117 vahvistettuja sääntöjä. Jos kuultavana olevan asianosaisen kotipaikka on siinä jäsenvaltiossa, jossa toimivaltainen tuomioistuin sijaitsee, tai unionin ulkopuolisessa maassa, suullinen käsittely voidaan järjestää video- tai teleneuvotteluna tai käyttäen muuta asianmukaista etäviestintätekniikkaa kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Asianosaisella olisi hänen sitä pyytäessään aina oltava oikeus saapua tuomioistuimeen ja tulla kuulluksi tai vaatia, että todistaja saapuu tuomioistuimeen ja tulee kuulluksi. Tuomioistuimen olisi käytettävä yksinkertaisinta ja edullisinta todisteiden vastaanottamistapaa.

__________________

__________________

17 Neuvoston asetus (EY) N:o 1206/2001, annettu 28 päivänä toukokuuta 2001, jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa (EYVL L 174, 27.6.2001, s. 1).

17 Neuvoston asetus (EY) N:o 1206/2001, annettu 28 päivänä toukokuuta 2001, jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa (EYVL L 174, 27.6.2001, s. 1).

Perustelu

Todistajia kuultaessa menettelyn välitön ja suullinen luonne on periaate, jota on kunnioitettava.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13) Mahdolliset oikeudenkäyntikulut saattavat vaikuttaa kantajan päätökseen viedä asia tuomioistuimeen. Muun muassa oikeudenkäyntimaksut saattavat estää kantajia viemästä asiaa oikeuteen, erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa maksut ovat kohtuuttomia. Oikeudenkäyntimaksujen olisi oltava vaatimuksen arvoon nähden kohtuullisia oikeussuojan varmistamiseksi rajat ylittäviä vähäisiä vaatimuksia koskevissa asioissa. Asetuksella ei pyritä yhdenmukaistamaan oikeudenkäyntimaksuja vaan otetaan käyttöön oikeudenkäyntimaksuja koskeva enimmäismäärä, jonka ansiosta menettelyä voi hyödyntää huomattava osa kantajista. Samalla jäsenvaltioille jää laaja harkintavalta määrittää oikeudenkäyntimaksujen laskentatapa ja määrä.

(13) Mahdolliset oikeudenkäyntikulut ovat yksi niistä perustekijöistä, jotka vaikuttavat kantajan päätökseen viedä asia tuomioistuimeen. Muun muassa oikeudenkäyntimaksut saattavat estää kantajia viemästä asiaa oikeuteen, erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa maksut ovat kohtuuttomia. Oikeudenkäyntimaksut olisi vahvistettava tasolle, joka ei ylitä vastaavista kansallisista menettelyistä perittäviä maksuja. Odotettavissa on, että samansuuruisilla tai alemmilla maksuilla kannustetaan eurooppalaisen yksinkertaistetun menettelyn käyttöön osittain siksi, että se näyttäytyy kustannustehokkaana ja tutumpiin kansallisiin menettelyihin verrattavissa olevana välineenä. Niissä jäsenvaltioissa, joissa ei ole kansallisia menettelyjä, oikeudenkäyntimaksut olisi vahvistettava tasolle, joka ei ole kohtuuton vaatimuksen arvoon nähden.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14) Hakijaa ei saa velvoittaa matkustamaan tai palkkaamaan asianajaja oikeudenkäyntimaksujen maksamista varten. Vähimmäisvaatimuksena on, että kaikkien tuomioistuinten, joilla on toimivalta eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä, olisi hyväksyttävä tilisiirrot sekä verkkopohjaiset luotto- ja käteiskorttimaksut.

(14) Hakijaa ei saa velvoittaa matkustamaan tai palkkaamaan asianajaja oikeudenkäyntimaksujen maksamista varten. Vähimmäisvaatimuksena on, että kaikkien tuomioistuinten, joilla on toimivalta eurooppalaisessa yksinkertaistetussa menettelyssä, olisi hyväksyttävä tilisiirrot, verkkopohjaiset luotto- ja käteiskorttimaksut tai muuntyyppiset etämaksutavat.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta

Asetus (EY) N:o 861/2007

2 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Tätä asetusta sovelletaan siviili- ja kauppaoikeudellisiin asioihin riippumatta siitä, millaisessa tuomioistuimessa niitä käsitellään, jos vaatimuksen arvo ilman korkoja, kuluja ja kustannuksia on enintään 10 000 euroa ajankohtana, jona vaatimuslomake saapuu toimivaltaiseen tuomioistuimeen. Asetusta ei sovelleta etenkään vero-, tulli- tai hallinto-oikeudellisiin asioihin eikä valtion vastuuseen teoista ja laiminlyönneistä, jotka on tehty julkista valtaa käytettäessä (”acta iure imperii”).

1. Tätä asetusta sovelletaan siviili- ja kauppaoikeudellisiin asioihin riippumatta siitä, millaisessa tuomioistuimessa niitä käsitellään, jos oikeushenkilöön kohdistuvan vaatimuksen arvo ilman korkoja, kuluja ja kustannuksia on enintään 10 000 euroa tai luonnolliseen henkilöön kohdistuvan vaatimuksen arvo on enintään 5 000 euroa ajankohtana, jona vaatimuslomake saapuu toimivaltaiseen tuomioistuimeen. Asetusta ei sovelleta etenkään vero-, tulli- tai hallinto-oikeudellisiin asioihin eikä valtion vastuuseen teoista ja laiminlyönneistä, jotka on tehty julkista valtaa käytettäessä (”acta iure imperii”).

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta

Asetus (EY) N:o 861/2007

2 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Tätä asetusta ei sovelleta, jos kaikki seuraavat, silloin kun niillä on merkitystä, sijaitsevat yhdessä ja samassa jäsenvaltiossa ajankohtana, jona vaatimuslomake saapuu toimivaltaiseen tuomioistuimeen:

Poistetaan.

a) asianosaisten kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka;

 

b) paikka, jossa sopimus pannaan täytäntöön;

 

c) paikka, jossa vaatimuksen perusteena olevat seikat ovat tapahtuneet;

 

d) paikka, jossa tuomio pannaan täytäntöön;

 

e) toimivaltainen tuomioistuin.

 

Kotipaikka määritetään [asetuksen (EY) N:o 44/2001 59 ja 60 artiklan]/[asetuksen (EU) N:o 1215/2012 62 ja 63 artiklan] mukaisesti.

 

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta

Asetus (EY) N:o 861/2007

2 artikla – 3 kohta – f alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

f) työoikeutta;

Poistetaan.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta

Asetus (EY) N:o 861/2007

2 artikla – 3 kohta – h alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

h) yksityisyyden tai henkilöllisyyteen liittyvien oikeuksien loukkauksia, kunnianloukkaukset mukaan lukien.

Poistetaan.

Perustelu

Henkilöllisyyteen liittyvät oikeudet eivät enää ole Bryssel I -asetuksen soveltamisalan ulkopuolella, joten tämä poikkeus ei enää koske vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä.

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta

Asetus (EY) N:o 861/2007

3 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Poistetaan 3 artikla.

Poistetaan.

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 3 kohta – a alakohta

Asetus (EY) N:o 861/2007

4 artikla – 4 kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

”Tuomioistuimen on ilmoitettava kantajalle hakemuksen tutkimatta jättämisestä.”

”Tuomioistuimen, joka on ratkaissut vaatimuksen asiakysymyksen, on ilmoitettava kantajalle hakemuksen tutkimatta jättämisestä ja mahdollisista keinoista hakea muutosta tehtyyn päätökseen.”

Perustelu

Vaatimuksen ratkaisseen tuomioistuimen olisi ilmoitettava kantajalle mahdollisista keinoista hakea muutosta tehtyyn päätökseen. Kunkin jäsenvaltion olisi vahvistettava nämä muutoksenhakukeinot sovellettavan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 3 kohta – b alakohta

Asetus (EY) N:o 861/2007

4 artikla – 5 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vakiomuotoinen vaatimuslomake A on saatavilla paperimuodossa kaikissa tuomioistuimissa, joissa on mahdollista aloittaa eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely, sekä sähköisessä muodossa kyseisten tuomioistuinten tai asianomaisen keskusviranomaisen verkkosivuilla.”

5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki tuomioistuimet, joissa on mahdollista aloittaa eurooppalainen yksinkertaistettu menettely, täyttävät velvoitteensa asettaa kansalaisten saataville toimivaltaisten yksiköiden kautta vakiomuotoinen vaatimuslomake A paperimuodossa ja että lomake on saatavilla kaikissa tuomioistuimissa, joissa on mahdollista aloittaa eurooppalainen yksinkertaistettu menettely, sekä sähköisessä muodossa kyseisten tuomioistuinten tai asianomaisen keskusviranomaisen verkkosivuilla.”

Perustelu

Asetuksen tekstin soveltaminen ehdotetussa muodossa voisi aiheuttaa tiettyjä ongelmia erityisesti, kun on kyse vakiomuotoisen vaatimuslomakkeen A asettamisesta kansalaisten saataville paperimuodossa. Esimerkiksi Romaniassa tuomioistuimille on asetettava selkeä velvoite asettaa vakiomuotoinen vaatimuslomake A kansalaisten saataville paperimuodossa kirjaamon kautta, sillä romanialaiset tuomioistuimet eivät ole vielä ottaneet käyttöön tätä työskentelytapaa eikä kansalaisille tarjota vakiomuotoisia vaatimuslomakkeita, tuomioistuimelle tehtävien hakemusten malleja jne. paperimuodossa.

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 4 kohta

Asetus (EY) N:o 861/2007

5 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

b) kumpikin asianosainen ilmoittaa olevansa halukas sovintoon tuomioistuimessa ja pyytää tuomioistuinkäsittelyä tätä varten.”

b) kumpikin asianosainen ilmoittaa olevansa halukas sovintoon tuomioistuimessa ja sovintoratkaisuun ei voida päästä kirjeenvaihtona.”

Perustelu

Tuomioistuinkäsittelyn ei pitäisi olla pakollinen sovintoratkaisun saavuttamiseksi tuomioistuimessa. Se pitäisi järjestää vain tarvittaessa.

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 5 kohta

Asetus (EY) N:o 861/2007

8 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Suullinen käsittely voidaan järjestää video- tai teleneuvotteluna tai käyttäen muuta asianmukaista etäviestintätekniikkaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 mukaisesti, jos kuultavana olevan asianosaisen kotipaikka on jossain muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa toimivaltainen tuomioistuin sijaitsee.

1. Suullinen käsittely on järjestettävä [3 vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä] video- tai teleneuvotteluna tai käyttäen muuta asianmukaista etäviestintätekniikkaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 mukaisesti, jos kuultavana olevan asianosaisen kotipaikka on jossain muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa toimivaltainen tuomioistuin sijaitsee.

 

1 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseiset tuomioistuimet on varustettu asianmukaisella etäviestintätekniikalla.

2. Asianosaisella on aina oikeus saapua tuomioistuimeen ja asianosaista on aina kuultava henkilökohtaisesti, jos asianosainen sitä pyytää.”

2. Asianosaisella on aina oikeus saapua tuomioistuimeen ja asianosaista on aina kuultava henkilökohtaisesti, jos asianosainen sitä pyytää.”

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 6 kohta

Asetus (EY) N:o 861/2007

9 artikla – 2 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a. Tuomioistuimen on annettava asianosaisten esittää kuultavina oleville todistajille kysymyksiä kirjallisesti, jos se katsoo tämän tarpeelliseksi, jotta vaatimukseen voidaan löytää oikeudenmukainen ratkaisu. Tuomioistuimen on toimitettava asianosaisten esittämät kysymykset todistajille ja ilmoitettava heille määräaika, johon mennessä todistajilla on velvollisuus antaa asianosaisille kirjallinen vastaus ja toimittaa vastauksensa tuomioistuimelle.

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 6 kohta

Asetus (EY) N:o 861/2007

9 artikla – 2 b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

2 b. Tuomioistuimen on nimitettävä asiantuntija, jota on määrä kuulla 2 a kohdan nojalla.

Perustelu

Asetuksen tekstissä olisi täsmennettävä asiantuntijan nimittämistä koskeva menettely. Tekstissä olisi myös todettava, onko asianosaisilla oikeus käyttää omaa asiantuntijaansa ja onko heillä mahdollisuutta esittää asiantuntijalle kysymyksiä. Asianosaisten oikeutta esittää todistajille kysymyksiä kirjallisesti olisi säänneltävä, jotta voidaan varmistaa, että asianosaisten oikeutta puolustukseen kunnioitetaan ja vaatimukseen voidaan löytää oikeudenmukainen ratkaisu.

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 7 kohta

Asetus (EY) N:o 861/2007

11 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianosaiset voivat saada käytännön apua lomakkeiden täyttämisessä. Apua on oltava saatavilla erityisesti sen määrittelemiseksi, voidaanko menettelyä käyttää kyseisen riita-asian ratkaisemiseksi, toimivaltaisen tuomioistuimen määrittämiseksi, perittävän koron laskemiseksi sekä niiden asiakirjojen yksilöimiseksi, jotka on liitettävä hakemukseen.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianosaiset voivat saada käytännön apua lomakkeiden täyttämisessä. Apua on annettava maksutta ja oltava saatavilla erityisesti sen määrittelemiseksi, voidaanko menettelyä käyttää kyseisen riita-asian ratkaisemiseksi, toimivaltaisen tuomioistuimen määrittämiseksi, perittävän koron laskemiseksi sekä niiden asiakirjojen yksilöimiseksi, jotka on liitettävä hakemukseen.

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 8 kohta

Asetus (EY) N:o 861/2007

13 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Edellä 5 artiklan 2 kohdassa ja 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat on annettava tiedoksi postitse tai sähköisesti saantitodistusta vastaan, ja saantitodistuksesta on käytävä ilmi vastaanottopäivämäärä. Asiakirjat on annettava tiedoksi sähköisesti vain sellaiselle asianosaiselle, joka on nimenomaisesti etukäteen hyväksynyt asiakirjojen sähköisen tiedoksiannon. Osoituksena sähköisestä tiedoksiannosta voi olla tiedoksiannon toimittamisen automaattinen vahvistus.

1. Edellä 5 artiklan 2 kohdassa ja 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat on annettava tiedoksi postitse tai sähköisesti saantitodistusta vastaan, ja saantitodistuksesta on käytävä ilmi vastaanottopäivämäärä. Toimitustavan on oltava sellainen, että väärinkäyttö vältetään ja luottamuksellisuus taataan. Asiakirjat on annettava tiedoksi sähköisesti vain sellaiselle asianosaiselle, joka on nimenomaisesti etukäteen hyväksynyt asiakirjojen sähköisen tiedoksiannon. Osoituksena sähköisestä tiedoksiannosta voi olla myös tiedoksiannon toimittamisen automaattinen vahvistus.

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 8 kohta

Asetus (EY) N:o 861/2007

13 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Kaikki sellainen kirjallinen yhteydenpito tuomioistuimen ja asianosaisten välillä, jota ei tarkoiteta 1 kohdassa, on toteutettava sähköisesti saantitodistusta vastaan, jos sähköiset viestintävälineet ovat hyväksyttäviä kansallisen lainsäädännön mukaisissa menettelyissä ja ainoastaan jos asianosainen hyväksyy tällaiset viestintävälineet.

Kaikki sellainen kirjallinen yhteydenpito tuomioistuimen ja asianosaisten välillä, jota ei tarkoiteta 1 kohdassa, on toteutettava sähköisesti saantitodistusta vastaan, jos sähköiset viestintävälineet ovat hyväksyttäviä kansallisen lainsäädännön mukaisissa menettelyissä.

Perustelu

Viittaus kansalliseen lainsäädäntöön on tässä kohdassa riittävä. Euroopan tasolla ei pitäisi olla vaatimusta asianosaisten hyväksynnästä, jos sitä ei ole kansallisellakaan tasolla.

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 9 kohta

Asetus (EY) N:o 861/2007

15 a artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä perittävät oikeudenkäyntimaksut voivat olla enintään 10 prosenttia vaatimuksen arvosta, ilman korkoja, kuluja ja kustannuksia. Jos jäsenvaltiot perivät eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä vähimmäismaksun, tämä maksu saa olla enintään 35 euroa ajankohtana, jona vaatimuslomake saapuu toimivaltaiseen tuomioistuimeen.

1. Eurooppalaisesta yksinkertaistetusta menettelystä perittävät oikeudenkäyntimaksut voivat olla enintään 5 prosenttia vaatimuksen arvosta, ilman korkoja, kuluja ja kustannuksia. Jos jäsenvaltiot perivät eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä vähimmäismaksun, tämä maksu saa olla enintään 35 euroa ajankohtana, jona vaatimuslomake saapuu toimivaltaiseen tuomioistuimeen.

Perustelu

Ehdotettu 10 prosentin osuus vaatimuksen arvosta on liian korkea. Olisi asianmukaisempaa asettaa leimaveroksi 5 prosenttia (tai jopa 3 prosenttia) vaatimuksen arvosta. Vaatimuksessa, jonka arvo on enimmäismäärän verran eli 10 000 euroa, leimavero olisi silloin 500 euroa tai noin 2 217,35 Romanian leuta.

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 9 kohta

Asetus (EY) N:o 861/2007

15 a artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Kunkin jäsenvaltion on asetettava vähimmäistuloraja, jonka alapuolella asianosaisten ei tarvitse maksaa minkäänlaisia oikeudenkäyntimaksuja.

Perustelu

Erittäin pienituloisia asianosaisia ei pitäisi vaatia maksamaan oikeudenkäyntimaksuja. Ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista määrittää yhtenäistä Euroopan laajuista arvoa, koska palkat ja elinkustannukset vaihtelevat eri jäsenvaltioissa. Kunkin jäsenvaltion olisi siksi asetettava oma rajansa mieluiten kansallisen minimipalkan perusteella.

Tarkistus  23

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 9 kohta

Asetus (EY) N:o 861/2007

15 a artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianosaiset voivat maksaa oikeudenkäyntimaksut etämaksujärjestelmien avulla, mukaan lukien tilisiirrot ja verkkopohjaiset luotto- ja käteiskorttimaksut.”

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianosaiset voivat maksaa oikeudenkäyntimaksut etämaksujärjestelmien avulla, mukaan lukien tilisiirrot tai verkkopohjaiset luotto- ja käteiskorttimaksut.”

Perustelu

Oikeudenkäyntimaksut pitää voida suorittaa etämaksuna, jotta hakija ei joutuisi matkustamaan pelkästään maksamista varten. Jäsenvaltioilta ei saisi kuitenkaan vaatia useamman kuin yhden etämaksutavan järjestämistä.

Tarkistus  24

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 16 kohta

Asetus (EY) N:o 861/2007

28 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Komissio esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tämän asetuksen soveltamista koskevan kertomuksen viimeistään [5 vuoden kuluttua soveltamispäivästä]. Kertomukseen liitetään tarvittaessa säädösehdotuksia.

Komissio esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tämän asetuksen soveltamista koskevan kertomuksen viimeistään [5 vuoden kuluttua soveltamispäivästä]. Kertomukseen liitetään tarvittaessa säädösehdotuksia. Viimeistään [2 vuoden kuluttua soveltamispäivästä] laaditaan välikertomus, jossa tarkastellaan eurooppalaista yksinkertaistettua menettelyä koskevaa tiedottamista jäsenvaltioissa ja jossa voidaan antaa suosituksia tätä välinettä koskevan tietoisuuden lisäämiseksi.

Tarkistus  25

Ehdotus asetukseksi

2 a artikla (uusi)

Asetus (EY) N:o 1896/2006

20 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a artikla

 

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1896/2006 20 artikla seuraavasti:

 

”20 artikla

 

Vähimmäisvaatimukset tuomion uudelleen tutkimiseksi

 

1. Vastaajalla on 16 artiklan 2 kohdassa säädetyn määräajan päätyttyä oikeus pyytää eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkimista määräyksen antaneen jäsenvaltion toimivaltaisessa tuomioistuimessa, jos

 

a) hänelle ei ollut annettu tiedoksi maksamismääräystä riittävän ajoissa ja sellaisella tavalla, että hän olisi voinut vastata siihen; tai

 

b) vastaaja ei voinut kiistää vaatimusta ylivoimaisen esteen tai hänestä riippumattomien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.

 

Ensimmäisessä alakohdassa säädettyä oikeutta pyytää uudelleen tutkimista ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun vastaaja ei ole hakenut tuomioon muutosta vaikka olisi voinut niin tehdä.

 

2. Vastaajalla on niin ikään 16 artiklan 2 kohdassa säädetyn määräajan päätyttyä oikeus pyytää eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkimista määräyksen antaneen jäsenvaltion toimivaltaisessa tuomioistuimessa, jos maksamismääräys on tämän asetuksen vaatimukset huomioon ottaen annettu selvästi virheellisin perustein, tai muiden poikkeuksellisten olosuhteiden johdosta.

 

3. Tuomion uudelleen tutkimista on pyydettävä 30 päivän kuluessa. Määräaika alkaa kulua päivästä, jona vastaaja on tosiasiallisesti saanut tiedon määräyksen sisällöstä ja on voinut ryhtyä toimiin, tai viimeistään päivästä, jona on toteutettu ensimmäinen täytäntöönpanotoimi, jolla hänen vallintaoikeuteensa puututaan koko hänen omaisuutensa tai sen osan osalta. Määräaikaa ei voi pidentää välimatkan perusteella.

 

4. Jos tuomioistuin hylkää 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun uudelleen tutkimista koskevan pyynnön sillä perusteella, ettei yksikään 1 tai 2 kohdassa esitetty uudelleen tutkimisen edellytys täyty, eurooppalainen maksamismääräys pysyy voimassa.

 

Jos tuomioistuin päättää, että uudelleen tutkiminen on perusteltua, koska jokin 1 tai 2 kohdassa esitetty edellytys täyttyy, eurooppalainen maksamismääräys on mitätön. Velkoja ei kuitenkaan menetä hyötyä, joka aiheutuu vanhentumis- tai määräaikojen keskeytymisestä.”

Perustelu

Asetuksen (EY) N:o 861/2007 18 artiklaa halutaan muuttaa siten, että se on johdonmukainen toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa annetun asetuksen (EY) N:o 4/2009 vastaavan säännöksen kanssa, jotta voidaan selkiyttää ja helpottaa sen käytännön soveltamista. Koska ei ole mitään perustetta sille, että nämä samaan tavoitteeseen pyrkivät tuomion uudelleen tutkimista koskevat säännökset on muotoiltu eri tavoin EU:n eri asetuksissa, on aiheellista muuttaa vastaavasti myös asetuksen (EY) N:o 1896/2006 20 artiklaa.

Tarkistus  26

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Sitä sovelletaan [6 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Sitä sovelletaan [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä], lukuun ottamatta 1 artiklan 13–15 alakohtaa, joita sovelletaan voimaantulopäivästä.

Perustelu

Kyseisissä alakohdissa asetetaan jäsenvaltioille velvoitteita, jotka on täytettävä muutosten soveltamispäivästä alkaen, ja komissiolle siirretään valta hyväksyä vaaditut lomakkeet delegoiduilla säädöksillä, joten näiden alakohtien on oltava sovellettavissa aiemmin.


PERUSTELUT

I. Johdanto

Euroopan parlamentin ja neuvoston 11. heinäkuuta 2007 antamassa asetuksessa (EY) N:o 861/2007 säädetään eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa rajat ylittäviä, vähäisiä vaatimuksia koskevia oikeudenkäyntejä sekä vähentää kustannuksia. Asetuksen tarkoituksena oli erityisesti auttaa kuluttajia ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset) viemään vaatimuksensa oikeuteen ja näin varmistaa oikeussuojan saatavuus. Esittelijä yhtyy täysin tavoitteeseen.

Viiden vuoden soveltamisen jälkeen tehdyn arvioinnin mukaan eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely on osoittautunut hyödylliseksi välineeksi. Sen käyttöä olisi kuitenkin vielä laajennettava ja edistettävä, mitä korostettiin komission täytäntöönpanokertomuksessa marraskuussa 2013. Eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely on vähentänyt rajat ylittävien oikeudenkäyntien kustannuksia jopa 40 prosenttia ja lyhentänyt oikeudenkäyntien kestoa kahdesta vuodesta ja viidestä kuukaudesta keskimäärin viiteen kuukauteen. Toisaalta hakemusten määrä vaihtelee merkittävästi jäsenvaltioiden välillä; vuonna 2012 Bulgariassa jätettiin vain kolme hakemusta ja Espanjassa 1 047.

Parlamentti huomautti 25. lokakuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa, että menettelyä ei hyödynnetä riittävästi joissakin jäsenvaltioissa ja että oikeusvarmuuden parantamiseksi, kielellisten esteiden poistamiseksi ja menettelyjen avoimuuden lisäämiseksi tarvitaan lisää toimia. On syytä olla huolissaan jokaisesta vähäisestä vaatimuksesta, jota ei viedä tuomioistuimeen, koska mahdolliset kantajat eivät ole tietoisia käytettävissä olevista vaihtoehdoista. Tämä voi vahingoittaa vakavasti luottamusta sisämarkkinoihin, erityisesti sen rajat ylittävään ulottuvuuteen ja verkkokaupan mahdollisuuksiin.

II. Komission ehdotus

II A. Soveltamisala

Komissio ehdottaa eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn piiriin kuuluvien vähäisten vaatimusten kynnysarvon nostamista nykyisestä 2 000 eurosta 10 000 euroon. Komissio katsoo, että vaikka uudella kynnysarvolla ei ole kovin suurta merkitystä kuluttajille, sillä useimmat kuluttajien vaatimuksista ovat arvoltaan enintään 2 000 euroa, se on huomattava parannus pk-yrityksille. Komission selvitysten mukaan ainoastaan 20 prosenttia yritysten vaatimuksista on arvoltaan alle 2 000 euroa ja noin 30 prosenttia vaatimuksista on arvoltaan 2 000–10 000 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun nykyinen kynnysarvo kattaa ainoastaan 20 prosenttia kaikista yritysten vaatimuksista, uusi 10 000 euron kynnysarvo lisäisi osuuden noin 50 prosenttiin.

Komissio ehdottaa lisäksi, että rajat ylittävien ja asetuksen soveltamisalaan kuuluvien asioiden määritelmää on laajennettava. Nykyistä asetusta sovelletaan tällä hetkellä ainoastaan sellaisiin riita-asioihin, joissa ”vähintään yhdellä asianosaisella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jonka tuomioistuimen käsiteltäväksi asia on saatettu”. Komissio ehdottaa tämän johdosta sellaisten tapausten sisällyttämistä määritelmään, joissa molempien asianosaisten kotipaikka on samassa jäsenvaltiossa mutta joihin liittyy muu rajat ylittävä elementti, kuten sopimuksen täytäntöönpanopaikka, vahingon tapahtumapaikka tai tuomion täytäntöönpano toisessa jäsenvaltiossa.

II B. Menettely

Komission tutkimuksen mukaan 45 prosenttia niistä yrityksistä, jotka ovat osallisina valtioiden rajat ylittävissä riita-asioissa, ei vie asiaa oikeuteen sen takia, että oikeudenkäynnin kustannukset ovat suhteettoman suuret vaatimusten arvoon nähden. Toisaalta 27 prosenttia yrityksistä ei vie asiaa oikeuteen sen takia, että oikeudenkäyntimenettelyt kestävät liian kauan. Komissio ehdottaa kustannusten alentamista ja menettelyn keston lyhentämistä edelleen, jotta eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä tulisi suositumpi.

Nykyinen asetus mahdollistaa hakemuksen toimittamisen alun perin sähköpostia käyttämällä, mikäli jäsenvaltio, jossa menettely aloitetaan, hyväksyy tämän toimitustavan (4 artiklan 1 kohta). Asiakirjat on menettelyn aikana annettava tiedoksi postitse saantitodistusta vastaan 13 artiklan mukaisesti. Muita menetelmiä, sähköinen tiedoksianto mukaan luettuna, voidaan käyttää menettelyn aikana ainoastaan, jos asiakirjojen tiedoksianto postitse ei ole mahdollista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki asianosaisten ja tuomioistuinten välinen viestintä tapahtuu monissa jäsenvaltioissa kuitenkin postitse.

Komissio ehdottaa nyt, että postitse tapahtuva ja sähköinen tiedoksianto ovat tasavertaisia vaihtoehtoja sillä edellytyksellä, että asianosainen on nimenomaan hyväksynyt etukäteen, että asiakirjat voidaan antaa tiedoksi sähköisesti.

Kun otetaan huomioon, että eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely on pääsääntöisesti kirjallinen menettely, suullisia käsittelyjä järjestetään vain poikkeustapauksissa. Nykyisen asetuksen mukaan ”tuomioistuin voi järjestää suullisen käsittelyn videoneuvotteluna [...], jos siihen on tekniset valmiudet”. Toisin sanoen jos teknisiä valmiuksia ei ole, suulliseen käsittelyyn kutsuttujen henkilöiden on matkustettava mahdollisesti toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaan tuomioistuimeen. Nykyisessä asetuksessa jäsenvaltioita ei kannusteta eikä velvoiteta tarjoamaan kyseisiä teknisiä valmiuksia.

Komissio ehdottaa tämän vuoksi, että suulliset käsittelyt olisi pääsääntöisesti järjestettävä etäviestintätekniikkaa käyttäen, ellei asianosainen pyydä lupaa saapua tuomioistuimeen ja tulla kuulluksi henkilökohtaisesti.

II C. Kustannukset

Tällä hetkellä jäsenvaltioiden perimät oikeudenkäyntimaksut eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn yhteydessä vaihtelevat huomattavasti maksuttomista jopa 57 prosentin osuuteen. Oikeudenkäyntimaksut peritään pääsääntöisesti etukäteen siinä vaiheessa, kun hakemus tehdään, ja kantajalla on mahdollisuus saada ne lopulta takaisin ainoastaan siinä tapauksessa, jos vaatimus menee läpi (hävinnyt asianosainen maksaa ‑periaate). Komissio ehdottaa oikeudenkäyntimaksujen enimmäismääräksi 10 prosenttia vaatimuksen arvosta, koska se parantaisi edelleen oikeussuojan saatavuutta. Komissio ehdottaa myös 35 euron enimmäismäärän asettamista oikeudenkäyntimaksulle.

Kun otetaan huomioon, että useissa jäsenvaltioissa oikeudenkäyntimaksut on maksettava joko käteisellä tai leimaveromerkeillä, asianosaisten on matkustettava paikan päälle maksamaan maksut tai palkattava asianajaja siinä jäsenvaltiossa, jossa tuomioistuin sijaitsee, ja molemmat vaihtoehdot aiheuttavat kuluja ja mahdollisesti estävät asianosaisia esittämästä vaatimuksia. Tämän vuoksi komissio pyrkii velvoittamaan jäsenvaltiot ottamaan käyttöön etämaksutapoja oikeudenkäyntimaksuille.

Nykyisen asetuksen nojalla tuomion täytäntöönpanoa hakevan asianosaisen on toimitettava alkuperäiskappale tuomiosta ja lomakkeesta D, joka on tuomioon liittyvä todistus. Komissio on pannut merkille, että yleensä koko lomake käännetään omalla kustannuksella sen jäsenvaltion kielelle, jossa tuomio pannaan täytäntöön.

Komissio ehdottaa nyt, että ainoastaan lomakkeen 4.3 kohta (tuomion sisältö) olisi käännettävä.

III. Esittelijän arvio

III A. Soveltamisala

Esittelijä pitää eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä käytettävän kynnysarvon nostamista myönteisenä. Kun mahdollistetaan yksinkertaistetun eurooppalaisen menettelyn soveltaminen myös sellaisiin rajat ylittäviin vaatimuksiin, joiden arvo on 2 000–10 000 euroa, vähennetään huomattavasti tällaisten asioiden käsittelykustannuksia ja lyhennetään käsittelyn kestoa.

Esittelijä on myös sitä mieltä, että muutoksella lisätään sellaisten tapausten määrää, joissa yritykset ja kuluttajat voisivat saada tervetulleita säästöjä. Vähäisiä vaatimuksia koskevan kynnysarvon on pysyttävä tasolla, joka on keskimääräisen vaatimuksen arvoa matalampi, jotta varmistetaan tarvittavat menettelytakeet muille kuin vähäisille vaatimuksille. Ei pidä unohtaa sitäkään, että menettelyn käytön lisääminen kynnysarvoa nostamalla tekee menettelystä yleisen tuomioistuimissa. Mahdollisten käyttäjien, erityisesti kuluttajien, on tämän johdosta helpompaa kerätä tarvitsemansa tiedot. Kynnysarvon nostaminen yli 10 000 euron ei näytä mahdolliselta tässä vaiheessa, joten esittelijä kannattaa komission ehdottamaa lukua.

III B. Menettely

Suullisen käsittelyn järjestäminen videoneuvotteluna on oikea-aikainen uudistusehdotus. Tarve matkustaa suulliseen käsittelyyn ja maksaa matkakulut itse voi muodostua merkittäväksi taakaksi rajat ylittävissä tapauksissa. Eurooppalaista vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä koskevassa komission tutkimuksessa yksi kolmesta vastaajasta ilmoitti, että he veisivät asian todennäköisemmin tuomioistuimeen, mikäli menettelyt voitaisiin saada päätökseen etäviestintävälineitä käyttäen, eikä tuomioistuimeen tarvitsisi saapua henkilökohtaisesti.

On huomautettava, että tuomioistuinten on tarjottava asiaankuuluvat tilat ja laitteet ja huolehdittava niiden ylläpidosta. Usein näitä tiloja ja laitteita ei ole, ja varoja niiden järjestämiseksi on niukalti näinä talouskriisin aikoina. Esittelijä katsookin, että jäsenvaltioille olisi annettava vielä kaksi vuotta lisäaikaa, jotta voidaan varmistaa, että tiloja ja laitteita voidaan järjestää tarvittaessa kaikkialla Euroopassa.

Suullisten käsittelyjen osalta myös esittelijä on sitä mieltä, että tuomioistuimella pitää olla enemmän päätösvaltaa suullista käsittelyä koskevan pyynnön epäämiseksi, jos se ei ole tarpeellinen asian tosiseikkojen perusteella.

Esittelijä kannattaa ehdotuksen kohtia, joilla pyritään kannustamaan tietotekniikan käyttöä. Todisteiden mukaan tietotekniikan puutteellinen käyttö vähentää kansalaisten halukkuutta hyödyntää eurooppalaista vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä. Viidesosa vastaajista ilmoitti komission tutkimuksessa, että he käyttäisivät menettelyä todennäköisemmin, mikäli kaikki menettelyn vaiheet olisi mahdollista toteuttaa verkossa. Käytetyn sähköisen viestinnän järjestelmän on kuitenkin toimittava virheettömästi ja annettava samanlainen menettelyyn liittyvä varmuus kuin esimerkiksi postipalvelun saantitodistuksen osalta.

Tietotekniikan käyttöä koskevia säännöksiä pitäisikin vahvistaa mutta siten, ettei samalla rajoiteta kohtuuttomasti kansallisia menettelyjä.

III C. Kustannukset

Esittelijä on sitä mieltä, että 1 000 euron maksu, joka voidaan periä 10 000 euron arvoisesta vaatimuksesta uuden säännön nojalla, on edelleen aika korkea. Asia kuuluu kuitenkin yhä ensisijaisesti jäsenvaltioiden päätösvaltaan.

Komission ehdotus 35 euron enimmäismäärän asettamisesta oikeudenkäyntimaksulle vaikuttaa kohtuulliselta, sillä komission mukaan 200 euron arvoisen vaatimuksen oikeudenkäyntimaksu on keskimäärin 34 euroa ja 500 euron arvoisen vaatimuksen oikeudenkäyntimaksu keskimäärin 44 euroa. Esittelijä katsoo, että pienituloisille asianosaisille olisi myönnettävä vapautus. Kussakin jäsenvaltiossa voitaisiin ottaa kansallinen minimipalkka tämän maksuvapautuksen rajan määrittämisen perusteeksi.

Esittelijä pitää myönteisenä ehdotusta, joka velvoittaa jäsenvaltiot ottamaan käyttöön etämaksutapoja, mukaan luettuina tilisiirrot ja verkkopohjaiset luotto- tai pankkikorttimaksut. Tämän avulla kantajat voivat säästää maksukustannuksissa, joiden komissio on arvioinut olevan noin 400–800 euroa, jos matkustaminen on välttämätöntä. Kun vaatimus on käsitelty tyydyttävästi etäviestintävälineitä käyttäen, olisi naurettavaa pakottaa asianosaiset matkustamaan pelkästään maksujen maksamiseksi. Jotta kansalaiset voivat hyötyä kyseisistä säästöistä, tämän vaatimuksen täytäntöönpano vaatii erityistä huomiota. Samalla esittelijä katsoo, että tuomioistuinten hallintoja jäsenvaltioissa ei pitäisi velvoittaa järjestämään useita erilaisia etämaksutapoja. Yksi riittää.

Käännösvaatimusten muuttaminen on hyvä asia, sillä se säästää rahaa ja aikaa. Komission julkaisemien lukujen mukaan lomakkeen D käännöskustannukset ovat keskimäärin 60 euroa, mutta niitä voitaisiin vähentää 40 euroon, mikäli ainoastaan 4.3 kohta käännettäisiin. Tästä ei aiheudu ymmärtämisongelmia, sillä lomakkeen kaikki muut kentät paitsi 4.3 kohta ovat jo saatavilla kaikilla virallisilla kielillä asetustekstissä. Olisi myös tutkittava mahdollisuutta tarjota lomakkeet sähköisessä muodossa menettelyn helpottamiseksi edelleen.

IV. Tietoisuus ja neuvonta

Eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely voi toimia ainoastaan, mikäli kuluttajat ja yritykset sekä tuomioistuimet ja neuvoa-antavat yhdistykset ovat tietoisia siitä. Komission lainaamista lähteistä käy ilmi, että 86 prosenttia kansalaisista ja lähes puolet tuomioistumista ei ole koskaan kuullutkaan menettelystä. Tämän takia on erittäin tärkeää, että komissio jatkaa tiedon jakamista eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä erityisesti e-Justice-portaalin kautta. On yhtä tärkeää, että jäsenvaltiot täydentävät komission toimia kansallisilla tiedotuskampanjoilla.

Tämän lisäksi kuluttajat ja yritykset tarvitsevat erittäin konkreettista tietoa siitä, kuinka ne voivat hyödyntää menettelyä käytännössä ja mitä se maksaisi niille. Tämän takia on järkevää, että jäsenvaltiot antavat tietoa eurooppalaista vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä koskevista oikeudenkäyntimaksuista ja maksumenetelmistä. Komissio julkaisee kyseiset tiedot internetissä, jolloin kuluttajat ja yritykset voivat tehdä tietoisia päätöksiä.

Kuluttajat ja pk-yritykset saattavat tarvita käytännön neuvontaa menettelyyn tarvittavien lomakkeiden täyttämisessä. Tältä osin komission ehdotus käytännön neuvonnasta on erittäin hyödyllinen. Tällaisesta neuvonnasta on hyötyä ainoastaan, mikäli se on kohdennettua, käytännöllistä ja täsmällistä. Saattaisi olla hyödyllistä tutkia mahdollisuuksia antaa neuvontaa verkossa, pitäen kuitenkin mielessä, että henkilökohtainen neuvonta on myös tarpeen. Neuvonta voi olla tarpeen myös täytäntöönpanovaiheessa.

V. Päätelmät

Kaiken kaikkiaan esittelijä suhtautuu hyvin myönteisesti komission ehdottamiin muutoksiin. Hän on sitä mieltä, että tässä mietintöluonnoksessa ehdotetut muutokset parantaisivat edelleen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn toimivuutta, ja odottaa muiden jäsenten ideoita tarkistusten muodossa.

Ehdotus tulee tällaisenaan voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu. Sitä aletaan soveltaa kuuden kuukauden kuluttua. Esittelijä ehdottaa, että säädösvallan siirtämistä komissiolle tarvittavia lomakkeita varten ja jäsenvaltioiden velvoitetta toimittaa tiettyjä tietoja olisi sovellettava jo voimaantulopäivästä alkaen, koska näin varmistettaisiin, että puitteet ovat valmiina heti kun merkittäviä muutoksia aletaan soveltaa.

Esittelijä antaisi jäsenvaltioille voimaantulopäivän jälkeen kolme vuotta lisäaikaa sen varmistamiseksi, että tarvittavat laitteet on saatavilla kaikissa tuomioistuimissa ennen kuin suullisen käsittelyn järjestäminen videoneuvotteluna tulee pakolliseksi.


ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely ja eurooppalainen maksamismääräysmenettely

Viiteasiakirjat

COM(2013)0794 – C7-0414/2013 – 2013/0403(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

19.11.2013

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

JURI

9.12.2013

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

9.12.2013

IMCO

9.12.2013

LIBE

9.12.2013

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

ITRE

27.11.2013

IMCO

24.9.2014

LIBE

5.12.2013

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Lidia Joanna Geringer de Oedenberg

3.9.2014

 

 

 

Valiokuntakäsittely

24.9.2014

11.11.2014

20.1.2015

 

Hyväksytty (pvä)

16.4.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Max Andersson, Joëlle Bergeron, Marie-Christine Boutonnet, Jean-Marie Cavada, Kostas Chrysogonos, Therese Comodini Cachia, Mady Delvaux, Rosa Estaràs Ferragut, Laura Ferrara, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Mary Honeyball, Sajjad Karim, Dietmar Köster, Gilles Lebreton, António Marinho e Pinto, Jiří Maštálka, Emil Radev, Julia Reda, Evelyn Regner, Pavel Svoboda, Axel Voss, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniel Buda, Angel Dzhambazki, Jytte Guteland, Heidi Hautala, Victor Negrescu, Angelika Niebler, Virginie Rozière

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

23.4.2015

Oikeudellinen huomautus