Menettely : 2014/0236(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0146/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0146/2015

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 20/05/2015 - 10.3
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0200

SUOSITUS     ***
PDF 160kWORD 66k
28.4.2015
PE 546.704v02-00 A8-0146/2015

esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan väliseen kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimukseen liitettävän lisäpöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi

(07657/2015 – C8-0103/2015 – 2014/0236(NLE))

Kehitysvaliokunta

Esittelijä: Davor Ivo Stier

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 LYHYET PERUSTELUT
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan väliseen kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimukseen liitettävän lisäpöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi

(07657/2015 – C8-0103/2014 – 2014/0236(NLE))

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (07657/2015),

–       ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan väliseen kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimukseen liitettävän lisäpöytäkirjan Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi (13175/2014),

–       ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 217 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0103/2015),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja kolmannen alakohdan ja 2 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–       ottaa huomioon kehitysvaliokunnan suosituksen (A8-0146/2015),

1.      antaa hyväksyntänsä pöytäkirjan tekemiselle;

2.      kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Etelä-Afrikan tasavallan hallituksille ja parlamenteille.


LYHYET PERUSTELUT

I.         EU:n ja Etelä-Afrikan väliseen kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimukseen liitettävä pöytäkirja, jossa otetaan huomioon Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittyminen – Menettely

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja Etelä-Afrikan tasavallan välinen kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimus allekirjoitettiin Pretoriassa 11. lokakuuta 1999 ja se tuli voimaan 1. toukokuuta 2004. Sopimusta tarkistettiin Kleinmondissa (Etelä-Afrikassa) 11. syyskuuta 2009.

Kroatian tasavalta liittyi EU:hun 1. heinäkuuta 2013 ja siitä tuli sen 28. jäsenvaltio. Neuvoston päätösehdotuksen tavoitteena on hyväksyä unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta EU:n ja Etelä-Afrikan väliseen kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimukseen liitettävä pöytäkirja, jossa otetaan huomioon Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittyminen. (Neuvosto antoi komissiolle 24. syyskuuta 2012 luvan aloittaa neuvottelut Etelä-Afrikan kanssa sopimukseen liitettävän pöytäkirjan tekemiseksi. Neuvottelut saatiin onnistuneesti päätökseen 19. toukokuuta 2014.)

Neuvosto hyväksyi lisäpöytäkirjan 9. lokakuuta 2014, ja Etelä-Afrikka hyväksyi sen joulukuun 2014 lopussa.

Etelä-Afrikan hallitus päättää, mille täysivaltaiselle edustajalle annetaan valtuudet lisäpöytäkirjan allekirjoittamiseen. Neuvosto odottaa tätä päätöstä allekirjoittamisen järjestämiseksi. Ennen pöytäkirjan allekirjoittamista neuvosto pyytää parlamentilta virallisesti suostumusta pöytäkirjan allekirjoittamiseen. Sillä välin mikään ei estä parlamenttia etenemästä ensimmäisiin hyväksyntämenettelyn valiokuntavaiheisiin (äänestystä täysistunnossa ei voida kuitenkaan pitää ennen kuin pöytäkirja on allekirjoitettu ja neuvosto on toimittanut virallisesti parlamentille hyväksyntää koskevan pyynnön; myös lisäpöytäkirjan väliaikainen soveltaminen edellyttää molempien sopimuspuolten allekirjoitusta, lukuun ottamatta lisäpöytäkirjan 3 ja 4 artiklaa, joita voidaan soveltaa sellaisenaan Kroatian liittymispäivästä eli 1. heinäkuuta 2013 alkaen, ks. seuraava kohta).

II.       EU:n ja Etelä-Afrikan väliseen kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimukseen liitettävä pöytäkirja – Sisältö

Lisäpöytäkirjan tavoitteena on ainoastaan tehdä kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimukseen muutamia teknisiä ja kielellisiä mukautuksia, joita Kroatian liittyminen EU:hun edellyttää. Lisäpöytäkirjan allekirjoittaminen on edellytys sille, että Kroatian tasavallasta tulee kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimuksen sopimuspuoli. Lisäpöytäkirjalla (2 artikla) kroaatti lisätään kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimuksen todistusvoimaisten kielten luetteloon. Sen myötä kroatiankieliset lauseet lisätään käytettäviksi kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimuksen 16 artiklan 4 kohdassa, 17 artiklan 2 kohdassa ja pöytäkirjan n:o 1 liitteessä IV ja tavaratodistuksessa, kopiossa ja kauppalaskuilmoituksessa (lisäpöytäkirjan 3 artikla, jota sovelletaan 1. heinäkuuta 2013 alkaen). Sillä asetetaan väliaikainen siirtymäaika unioniin matkalla tai väliaikaisesti Kroatiassa tai Etelä-Afrikassa varastoituna oleville tuotteille taikka maiden välillä oleville tuotteille (lisäpöytäkirjan 4 artikla, sovelletaan 1. heinäkuuta 2013 alkaen). Siihen sisältyy tietoja lisäpöytäkirjan hyväksymismenettelystä ja väliaikaisesta soveltamisesta (lisäpöytäkirjan 6 artikla) ja sen voimaantulosta (lisäpöytäkirjan 7 artikla).

III.      Esittelijän kanta

Esittelijä katsoo, että kehitysvaliokunnan olisi suositettava parlamentille hyväksynnän antamista lisäpöytäkirjan allekirjoittamiselle.

IV.      Kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimus: taustat ja menettely

Kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimuksen valmisteluvaihe on melko pitkä, ja siihen liittyvä menettely on jossain määrin mutkikas.

Euroopan yhteisön (ja sen jäsenvaltioiden) sekä Etelä-Afrikan tasavallan välinen ensimmäinen kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimus allekirjoitettiin Pretoriassa 11. lokakuuta 1999 ja se tuli voimaan 1. toukokuuta 2004 määräämättömäksi ajaksi.

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja Etelä-Afrikan tasavallan välisen kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimuksen muuttamista koskeva sopimus allekirjoitettiin Kleinmondissa (Etelä-Afrikka) 11. syyskuuta 2009.

V.       Kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimus ja lisäpöytäkirja: Lissabonin sopimuksen vaikutus ja parlamentin hyväksyntä

Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen Euroopan unionin on Euroopan yhteisön sijaan annettava virallinen hyväksyntänsä sopimukselle (ja siihen liittyville pöytäkirjoille).

Teknisesti katsoen tämä sopimus ja kaikki siihen liittyvät pöytäkirjat on nähtävä assosiaatiosopimuksena Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 217 artiklan merkityksessä. Tällaista sopimusta ei SEUT-sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan jälkeen voida tehdä (neuvoston päätöksellä) ilman parlamentin hyväksyntää.

Sopimuksesta (erityisesti sen 218 artiklasta) ja asetuksesta (erityisesti sen 99 ja 108 artiklasta) käy ilmi, että sopimustekstin tai siihen liittyvien pöytäkirjojen muuttaminen täysistuntotarkistuksilla ei ole hyväksyttävää ja että asiasta vastaava valiokunta (tässä tapauksessa kehitysvaliokunta) voi ainoastaan suosittaa parlamentin täysistunnolle sopimuksen hyväksymistä tai hylkäämistä (parlamentin täysistunto tekee päätöksen yhdessä äänestyksessä annettujen äänten enemmistöllä). Valiokunnassa esitetyt tarkistukset puolestaan voidaan ottaa käsiteltäväksi mutta vain, jos niissä esitetään päinvastaista kantaa kuin esittelijän ehdottamassa suosituksessa (työjärjestyksen 99 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan viimeinen lause).

VI.      Kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimus: sopimuksen sisältö

Pretoriassa vuonna 1999 allekirjoitetun alkuperäisen sopimuksen tavoitteena on tehostaa monien alojen kahdenvälistä yhteistyötä. Sillä pyritään seuraaviin tavoitteisiin: vahvistaa kahdenvälistä vuoropuhelua, tukea Etelä-Afrikan taloudellista ja sosiaalista siirtymäprosessia, edistää alueellista yhteistyötä ja maan taloudellista integroitumista eteläiseen Afrikkaan ja maailmantalouteen sekä laajentaa ja vapauttaa tavaroiden, palvelujen ja pääomien kahdenvälistä vaihtoa. Sopimuksen nojalla myös käynnistettiin säännöllinen poliittinen vuoropuhelu yhteistä etua koskevista asioista sekä kahdenvälisellä tasolla että alueellisella tasolla (EU:n eteläisen Afrikan maiden sekä AKT-maiden kanssa käymän vuoropuhelun yhteydessä). Sopimuksen yli sadasta artiklasta (tarkka määrä on 109) vain parisenkymmentä (65–82 artikla) koskee nimenomaan kehitysyhteistyötä, minkä lisäksi neljässä käsitellään yleisen yhteistyön rahoitusta.

Kehitysyhteistyössä olennaisin osa Etelä-Afrikalle annettavasta tuesta rahoitetaan unionin talousarviosta kehitysyhteistyön rahoitusvälineen kautta (DCI). Kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimukseen ei sisälly erityisiä määrärahoja. Uuden kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimuksen 2014–2020 talousarvio on Etelä-Afrikan osalta 241 miljoonaa euroa (verrattuna vuosien 2007–2013 paljon suurempaan talousarvioon, joka oli 980 miljoonaa euroa).

(Entinen kehityksestä vastaava komission jäsen Piebalgs sanoi kehitysvaliokunnan 1. huhtikuuta 2014 pitämässä kokouksessa, jossa käsiteltiin uutta DCI:tä (joka tuli voimaan 15. maaliskuuta 2014) koskevaa strategista vuoropuhelua, että DCI:n rajusta alenemisesta huolimatta, siitä rahoitetut määrärahat ovat silti vaikuttamassa siihen, että Etelä-Afrikan väestöä voidaan auttaa vastaamaan jäljellä oleviin haasteisiin: neljä kymmenestä eteläafrikkalaisesta elää köyhyysrajan alapuolella, maa kärsii epätasa-arvosta (sen Gini-kerroin on 0,7), ja sen työttömyysaste on noin 25 prosenttia. Voimassa olevassa maaohjelmassa on kolme painopistealuetta: ensiksi työpaikkojen luominen, toiseksi yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä innovointi ja kolmanneksi kehitykseen suuntautuvan toimivan valtion rakentaminen.)

Taloudellisen yhteistyön lisäksi (kokonainen luku – IV luku – sopimuksessa on omistettu tämän asian käsittelyyn) sopimukseen on sisällytetty määräyksiä, jotka kattavat useita kehitykseen liittyviä yhteistyön aloja, kuten sosiaalialan yhteistyö, joka perustuu jäsennettyyn vuoropuheluun, jossa keskitytään yhdistymisvapauteen, työntekijöiden oikeuksiin, lapsen oikeuksiin, naisten ja miesten tasa-arvoon, naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseen, ympäristöön liittyvään yhteistyöhön ja erityisesti ilmastonmuutokseen, kulttuuriyhteistyöhön, huumausaineiden ja rahanpesun torjumiseen, terveydenhoitoalan yhteistyöhön ja erityisesti Aidsin torjuntaan.

Koska kyseessä on yhteistyösopimus, siinä luodaan myös yhteinen institutionaalinen rakenne eli edellä mainittu yhteistyöneuvosto.

Kleinmondissa vuonna 2009 allekirjoitetulla tarkistetulla sopimuksella alkuperäiseen sopimukseen tehdään joitakin mielenkiintoisia muutoksia. Näistä mainittakoon erityisesti seuraavat kehitystä koskevat muutokset: demokraattiset periaatteet, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate sekä aseistariisuntaa ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskeva yhteistyö, jotka nousevat tämän sopimukset tärkeiksi osa-alueiksi. Tehokkuudesta tehdään kehitysyhteistyön tavoite ja erityisesti köyhyyden torjumista koskeville operaatioille annetaan tärkeä sija, jotta vuosituhattavoitteet saavutetaan. Lisäksi siihen on liitetty vuosituhattavoitteita koskeva erityisartikla muistutuksena osapuolten sitoumuksesta saavuttaa nämä tavoitteet vuoteen 2015 mennessä. Erityisesti painotetaan tarvetta vahvistaa kehitysyhteistyön ensisijaiset alat molempien osapuolten yhteisesti hyväksymien monivuotisten ohjelma-asiakirjojen sekä EU:n jäsenvaltioiden hyväksymien yhteisten asiakirjojen osalta EU:n yhteistyövälineiden mukaisesti. Valtiosta riippumattomat toimijat vakiinnutetaan itsessään (edellisen "kansalaisjärjestöjen" sijaan) rahoitustukeen ja tekniseen tukeen kelpoisiksi yhteistyökumppaneiksi.

Huomionarvoista on myös seitsemän uuden artiklan sisällyttäminen sopimukseen. Kukin artikla vastaa yhtä Etelä-Afrikan kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä koskevaa uutta alaa, joiden suuntaviivat on suhteellisen hyvin laadittu: joukkotuhoaseiden ja niiden leviämistapojen torjuminen allekirjoittamalla asiaa koskevat kansainväliset sopimukset ja noudattamalla niitä, mitä käsitellään säännöllisesti myös poliittisessa vuoropuhelussa, terrorismin torjunta, rahanpesun, terrorismin rahoittamisen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, niin sanottujen kevyt- ja pienaseiden valmistuksen, kaupan ja niiden keskittämisen torjunta, palkkasoturitoiminnan ehkäiseminen ja aukoton tuki kansainväliselle rikostuomioistuimelle ja sen toimille rankaisemattomuuden lopettamiseksi ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamisen saavuttamiseksi. Maahanmuuttoa koskevasta yhteistyöstä on myös määrä käydä säännöllistä poliittista vuoropuhelua (tätä koskeva uusi erityisartikla on erittäin yksityiskohtainen) samoin kuin yhteistyötä ja kehitystä koskevasta kytköksestä (lisäksi keskustelua käydään myös, joskaan ei yksinomaan, strategioista, joiden tavoitteena on vähentää köyhyyttä, parantaa elin- ja työolosuhteita ja luoda työpaikkoja, lisätä maahanmuuttajien osallistumista kotimaidensa kehittämiseen, luoda valmiuksien vahvistamiseen tähtäävää yhteistyötä erityisesti terveydenhoidon ja koulutuksen alalla, tasoittaa Etelä-Afrikan "aivovuodosta" aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia Etelä-Afrikan kestävään kehitykseen ja luoda laillisia, nopeita ja kustannustehokkaita keinoja siirtää rahalähetyksiä maahan).

Yhteistyön laajeneminen näille lukuisille eri aloille on Etelä-Afrikan kehityksen näkökulmasta selvästi luettava tarkistetun sopimuksen ansioksi. Sitä paitsi molemmat osapuolet toivoivat yhteistyön laajenemista, joka oli otettu huomioon pelkkänä mahdollisuutena vuoden 1999 alkuperäisessä sopimuksessa (osapuolet näet sopivat yhteisestä toimintasuunnitelmasta ja panivat täytäntöön Etelä-Afrikan ja Euroopan unionin välisen strategisen kumppanuuden). Esittelijä pitää tässä yhteydessä tervetulleena kehitystä koskevia uusia määräyksiä, jotka koskevat erityisesti köyhyyden torjumista, avun tehokkuutta, vuosituhattavoitteita sekä maahanmuuton ja kehityksen yhteyttä ja jotka sisällytettiin kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimukseen Kleinmondissa vuonna 2009.


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

20.4.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

18

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Beatriz Becerra Basterrechea, Ignazio Corrao, Nirj Deva, Doru-Claudian Frunzulică, Enrique Guerrero Salom, Hans Jansen, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Stelios Kouloglou, Arne Lietz, Linda McAvan, Norbert Neuser, Maurice Ponga, György Schöpflin, Pedro Silva Pereira, Davor Ivo Stier, Bogdan Brunon Wenta, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Eleni Theocharous, Joachim Zeller

Oikeudellinen huomautus