Menettely : 2015/2040(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0197/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0197/2015

Keskustelut :

PV 07/09/2015 - 23
CRE 07/09/2015 - 23

Äänestykset :

PV 08/09/2015 - 5.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0287

MIETINTÖ     
PDF 240kWORD 126k
19.6.2015
PE 549.154v02-00 A8-0197/2015

komission jäsenten kuulemista koskevista menettelyistä ja käytännöistä, vuoden 2014 kokemuksista

(2015/2040(INI))

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta

Esittelijä: Richard Corbett

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

komission jäsenten kuulemista koskevista menettelyistä ja käytännöistä, vuoden 2014 kokemuksista

(2015/2040(INI))

Euroopan parlamentti, joka

       ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 7 kohdan,

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 246 artiklan,

–       ottaa huomioon 1. joulukuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroopan komission hyväksymistä koskevista suuntaviivoista(1),

–       ottaa huomioon 20. lokakuuta 2010 tekemänsä päätöksen Euroopan parlamentin ja komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen tarkistamisesta(2),

–       ottaa huomioon 14. syyskuuta 2011 tekemänsä päätöksen Euroopan parlamentin työjärjestyksen 106 ja 192 artiklan ja liitteen XVII muuttamisesta(3),

–       ottaa huomioon Euroopan komission jäsenten toimintasäännöt ja erityisesti niiden 1.3–1.6 artiklan,

–       ottaa huomioon Euroopan parlamentin työjärjestyksen 52 ja 118 artiklan ja liitteen XVI,

–       ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A8-0197/2015),

A.     ottaa huomioon, että vuonna 1994 ensimäistä kertaa järjestetyt komission jäsenehdokkaiden kuulemiset ovat nykyään jo vakiintunut käytäntö, joka lisää Euroopan unionin toimielinten demokraattista oikeutusta ja tuo toimielimet lähemmäs kansalaisia;

B.     ottaa huomioon, että kuulemisia tarvitaan, jotta parlamentti voi tehdä tietoon perustuvan arvion komissiosta ennen luottamusäänestystä, jonka johdosta uusi komissio voi aloittaa tehtävässään;

C.     ottaa huomioon, että kuulemisprosessissa parlamentti ja unionin kansalaiset saavat tilaisuuden tutustua komission jäsenehdokkaiden persoonaan, pätevyyteen, valmiuksiin ja prioriteetteihin sekä heidän tuntemukseensa heille varatusta vastuualueesta ja arvioida niitä;

D.     ottaa huomioon, että kuulemisprosessi lisää avoimuutta ja vahvistaa koko komission demokraattista oikeutusta;

E.     katsoo, että naisten ja miesten välinen tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla, myös työelämässä; katsoo, että tämä vaatimus on otettava huomioon Euroopan komission kokoonpanossa; ottaa huomioon, että Jean-Claude Junckerin vuonna 2014 esittämistä toistuvista pyynnöistä huolimatta hallitukset esittivät huomattavasti enemmän miespuolisia kuin naispuolisia ehdokkaita; ottaa huomioon, että naispuolisia komission jäseniä ehdottivat pääasiassa asukasluvultaan pienet jäsenvaltiot, kun taas valtaosa suurista jäsenvaltioista ei noudattanut tätä vaatimusta; katsoo, että ainoa oikeudenmukainen ratkaisu on pyytää jokaista jäsenvaltiota ehdottamaan kahta ehdokasta, yhtä miespuolista ja yhtä naispuolista, jotta komission puheenjohtajaehdokas voi esittää laadukasta kollegiota, jossa on yhtä suuri määrä miehiä ja naisia;

F.     toteaa, että vaikka kuulemisprosessi on osoittautunut tehokkaaksi, sitä voidaan aina parantaa, erityisesti niin, että komission jäsenehdokkaiden ja kuulemisesta vastaavan valiokunnan jäsenten välisistä keskusteluista tehdään joustavampia ja dynaamisempia;

G.     toteaa, että komission varapuheenjohtajaehdokkaan Frans Timmermansin kuulemisessa korostui se, että parlamentin menettelyjä on muutettava siltä varalta, että tulevissa komissioissa yhdellä tai useammalla varapuheenjohtajalla on erityisasema;

H.     ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaan unioni edistää naisten ja miesten tasa-arvoa, ja Euroopan unionin ihmisoikeuskirjan 23 artiklan mukaan ”naisten ja miesten välinen tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla työelämä ja palkkaus mukaan lukien”;

1.      katsoo, että komission jäsenehdokkaiden kuulemiset ovat Euroopan parlamentille ja EU:n kansalaisille tärkeä tilaisuus arvioida ehdokkaiden prioriteetteja ja heidän ammatillista soveltuvuuttaan kyseiseen tehtävään;

2.      katsoo, että voisi olla hyödyllistä asettaa määräaika, johon mennessä kaikkien jäsenvaltioiden olisi esitettävä ehdokkaansa, jotta komission puheenjohtajaksi valitulle jäisi riittävästi aikaa vastuualueiden jakamiseen ottaen huomioon ehdokkaan työkokemuksen ja taustan ja parlamentille jäisi riittävästi aikaa kuulemisten järjestämiseen sekä ehdokkaiden arvioimiseen, ja kehottaa puhemiestä keskustelemaan asiasta muiden toimielinten kanssa tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

3.      katsoo myös, että kunkin jäsenvaltion olisi tästedes asetettava komission puheenjohtajaehdokkaaksi valitun henkilön harkittavaksi yhdenvertaisesti vähintään kaksi ehdokasta, miespuolinen ja naispuolinen ehdokas; katsoo, että unionin on tärkeää saavuttaa myös omissa toimielimissään ne sukupuolten tasa-arvoa koskevat tavoitteet, jotka se on itse asettanut;

4.      katsoo, että oikeudellisten asioiden valiokunnan tekemiä tarkastuksia, jotka koskevat komission jäsenehdokkaiden ilmoituksia taloudellisista sidonnaisuuksista, olisi parannettava; katsoo, että tätä varten taloudellisia sidonnaisuuksia koskeviin ilmoituksiin olisi sisällyttävä perhesidonnaisuudet komission jäsenten toimintasääntöjen 1.6 artiklan mukaisesti; katsoo, että oikeudellisten asioiden valiokunnan taloudellisia sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen sisällöllisen analyysin perusteella antama vahvistus siitä, että eturistiriitoja ei ole, on olennainen edellytys sille, että vastaava valiokunta järjestää kuulemisen;

5.      muistuttaa, että valiokunnat vastaavat kuulemisten järjestämisestä; katsoo kuitenkin, että jos jollakulla komission varapuheenjohtajalla on pääasiassa horisontaalinen vastuualue, kuuleminen voitaisiin poikkeuksellisesti järjestää erilaista kaavaa noudattaen, kuten esimerkiksi puheenjohtajakokouksen tai valiokuntien puheenjohtajakokouksen muodossa edellyttäen, että kyseinen kokous mahdollistaa vuoropuhelut ja ottaa mukaan vastaavat valiokunnat, jotta nämä voivat kuulla komission jäsenehdokastaan;

6.      katsoo, että ennen kutakin kuulemista lähetetyssä kyselylomakkeessa olisi voitava esittää seitsemän kysymystä nykyisten viiden kysymyksen sijaan, mutta katsoo, että kysymysten alla ei saisi olla useita alakysymyksiä;

7.      katsoo, että olisi parempi esittää noin 25 kysymystä siten, että kullakin kysymyksen esittäjällä olisi mahdollisuus esittää välittömästi lisäkysymyksiä, mikä lisäisi kuulemisten tehokkuutta ja korostaisi niiden kuulustelunomaista luonnetta;

8.      katsoo, että menetelmät, joilla valvotaan komission jäsenehdokkaan vastauksia kuulemisten aikana, voisivat auttaa parantamaan valvontaa ja lisätä koko komission vastuuta; kehottaa tämän vuoksi tarkastelemaan säännöllisesti komission jäsenehdokkaan ilmoittamia prioriteetteja heidän toimikautensa alkamisen jälkeen;

9.      katsoo, että kuulemisten jälkeen pidettävässä koordinaattoreiden arviointikokouksessa olisi noudatettava seuraavia periaatteita:

•       jos koordinaattorit hyväksyvät ehdokkaan yksimielisesti – hyväksymiskirje

•       jos koordinaattorit hylkäävät ehdokkaan yksimielisesti – hylkäämiskirje

•       jos selvää enemmistöä edustavat koordinaattorit hyväksyvät ehdokkaan – kirje, jossa ilmoitetaan, että laaja enemmistö hyväksyy ehdokkaan (vähemmistö voi pyytää, että kirjeessä mainitaan, että heidän ryhmänsä ei ole enemmistön kanssa samaa mieltä)

•       jos selvää enemmistöä ei ole tai jos enemmistö vastustaa ehdokasta (mutta asiasta ei saada aikaan konsensusta) ja jos koordinaattorit katsovat sen tarpeelliseksi:

o      ensin pyydetään lisätietoja esittämällä lisää kirjallisia kysymyksiä

o      jos vastuksiin ei vieläkään olla tyytyväisiä, pyydetään uutta puolentoista tunnin kuulemista, joka edellyttää puheenjohtajakokouksen hyväksyntää

o      jos asiasta ei vieläkään saada aikaan konsensusta tai jos koordinaattoreiden suuri enemmistö ei hyväksy ehdokasta – äänestys valiokunnassa;

•       koordinaattorit muodostavat selkeän enemmistön, kun he edustavat vähintään kahta kolmasosaa valiokunnan jäsenistä;

10.    toteaa, että vuoden 2014 kuulemiset kiinnostivat tiedotusvälineitä ja kansalaisia aiempia kuulemisia enemmän, mikä johtuu osittain sosiaalisen median kehittymisestä; katsoo, että sosiaalisen median vaikutus ja vaikutusvalta todennäköisesti kasvavat tulevaisuudessa; katsoo, että olisi varauduttava käyttämään sosiaalisia medioita ja verkostoja siten, että unionin kansalaiset saadaan osallistumaan tehokkaammin kuulemismenettelyyn;

11.    katsoo, että

       parlamentin internetsivustolla olisi oltava erityinen kohta, jossa komission jäsenehdokkaiden ansioluettelot ja vastaukset kirjallisiin kysymyksiin julkaistaan ennen julkisia kuulemisia kaikilla unionin virallisilla kielillä

–       parlamentin internetsivustolla olisi oltava erityinen selvästi erottuva kohta, jossa arvioinnit julkaistaan 24 tunnin kuluessa

–       sääntöjä olisi muutettava siten, että niissä viitattaisiin arvioinnin jälkeisiin 24 tuntiin, koska jotkin arvioinnit saadaan päätökseen vasta jatkotoimenpiteiden jälkeen;

12.    katsoo, että koko komission kokoonpanoon, rakenteeseen ja työtapoihin vaikuttavat horisontaaliset kysymykset, joita yksittäinen komission jäsenehdokas ei voi asianmukaisella tavalla ratkaista, kuuluvat komission puheenjohtajaksi valitun ratkaistavaksi, ja että tällaisia ongelmia olisi käsiteltävä komission puheenjohtajaksi valitun ja puheenjohtajakokouksen välisissä kokouksissa (yksi ennen kuulemisprosessin alkamista ja toinen sen päätyttyä);

13.    katsoo, että komission jäsenten taloudellisia sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten tutkimisen olisi edelleen oltava oikeudellisten asioiden valiokunnan tehtävä; on kuitenkin sitä mieltä, että komission jäsenten taloudellisia sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ovat nykyisellään liian kapea-alaisia, ja kehottaa komissiota viipymättä tarkistamaan kyseistä asiaa koskevia sääntöjään; pitää tämän vuoksi tärkeänä, että oikeudellisten asioiden valiokunta laatii tulevina kuukausina suuntaviivoja suosituksen tai valiokunta-aloitteisen mietinnön muodossa, jotta voidaan helpottaa komission jäsenten sidonnaisuusilmoituksia koskevien menetelmien uudistusta; katsoo, että komission jäsenten sidonnaisuusilmoitusten ja taloudellisia sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten olisi katettava myös samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet;

14.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL C 285 E, 22.11.2006, s. 137.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0366.

(3)

EUVL C 51 E, 22.2.2013, s. 152.


PERUSTELUT

1. Tausta

Euroopan komission jäsenehdokkaiden kuulemistilaisuudet ovat varsin hyödyllinen käytäntö. Vaikka yhdenkään komission jäsenehdokkaan osalta ei olisi ilmennyt ongelmia, kuulemiset kuitenkin tarjoavat parlamentille ja suurelle yleisölle tilaisuuden tutustua kunkin komission jäsenehdokkaan persoonaan, yleiseen lähestymistapaan ja prioriteetteihin sekä arvioida heidän pätevyyttään. Silloin taas, jos ongelmia on, on parempi, että ne tulevat esille ennen kuin komission jäsen nimitetään tehtäväänsä, eikä sen jälkeen.

Kuvitellaanpa, mitä tapahtuisi, jos samanlaista käytäntöä noudatettaisiin kansallisella tasolla ministereitä nimitettäessä. Ministeriehdokkaan kolme tuntia kestävä julkinen hiillostus ennen tehtävässä aloittamista toisi varmasti päivänvaloon kaikenlaista!

Kuulemisprosessista ei määrätä perussopimuksessa. Se on 20 viime vuoden kuluessa kehitetty käytäntö, joka perustuu siihen, että parlamentti yksinkertaisesti vain edellytti, että komission jäsenehdokkaat saapuvat kukin kuultavaksi vastuualuettaan vastaavaan parlamentin valiokuntaan (tai vastaaviin valiokuntiin) ennen kuin parlamentti äänestää komission hyväksymisestä (josta määrätään perussopimuksessa, SEU:n 17 artikla). Ne ovat nykyään vakiintunut käytäntö.

Virallisesti koko parlamentti äänestää komissiosta kokonaisuudessaan, ja yksittäisten valiokuntien mielipiteillä yksittäisistä komission jäsenistä ei ole juridista merkitystä. Tällä kertaa, viime kerralla ja sitä edellisellä kerralla kuitenkin valiokuntien kielteiset näkemykset jostakusta ehdokkaasta johtuvat joko komission kokoonpanon muuttamiseen tai vastuualueiden jakamiseen uudelleen.

Tällainen lopputulos on käytännössä mahdollinen vain, jos parlamentin eri poliittiset ryhmät ovat melko lailla yksimielisiä jonkun ehdokkaan soveltumattomuudesta. Kuulemiset eivät tietystikään ole tilaisuus muuttaa komission poliittista kokoonpanoa, joka heijastaa jäsenvaltioiden hallitusten poliittista tasapainoa, eikä niinkään parlamentin poliittista tasapainoa. Hylätty ehdokas korvataan saman hallituksen esittämällä uudella ehdokkaalla. Juuri se on syy siihen, miksi poliittiset ryhmät ja parlamentti käyttävät kyseistä prosessia ja äänestystä komission hyväksymisestä keskittyäkseen enemmän ohjelmiin ja politiikkaan kuin ehdokkaiden persoonaan. Komissio pysyy liittoumana poliittisessa mielessä.

Vaikka tiedotusvälineillä on tapana kiinnittää huomiota lähes yksinomaan siihen, hylätäänkö joku komission jäsenehdokkaista, kyseiseen prosessiin liittyy muita näkökohtia, jotka saattavat olla tiedotusvälineiden näkökulmasta vähemmän kiinnostavia mutta jotka ovat kuitenkin tärkeitä. Näitä voivat olla poliittiset selvennykset ja sitoumukset, vastuualueisiin tehtävät muutokset sekä – tällä kertaa – varapuheenjohtajien ja muiden komission jäsenten välisiä suhteita koskevat lisäselvennykset (joskin tästä epäilemättä keskustellaan jatkossakin). Tästä voidaan mainita esimerkkeinä kestävän kehityksen liittäminen ensimmäisen varapuheenjohtajan Timmermansin tehtäväkenttään, komission jäsenten Kataisen ja Moscovicin työroolien selventäminen sekä sen täsmentäminen, että terveysasioista vastaavan komission jäsenen vastuualueeseen kuuluvat lääkkeet.

Parantamisen varaa on aina. Kuten viisi vuotta sitten (Duffin mietintö), meidän olisi arvioitava menettelyjä ja menetelmiä ja katsottava, mitä me voimme ottaa opiksi menettelyn parantamiseksi seuraavalla kerralla.

2. Pelisäännöt

•   Kuulemiset järjestetään Euroopan parlamentin työjärjestyksen 118 artiklan ja liitteen XVI sekä parlamentin ja komission vuonna 2005 tekemän puitesopimuksen mukaisesti.

•   Perussopimuksessa komission jäsenille vahvistetut kriteerit ovat yleinen pätevyys, kiistaton riippumattomuus sekä ”Euroopan asiaan sitoutuminen” (Lissabonin sopimuksen johdosta lisätty uusi kriteeri) (SEU:n 17 artiklan 3 kohta). Parlamentti haluaa erityisesti varmistaa, että kullakin komission jäsenellä on vahva tietämys hänelle tarkoitetulla vastuualueella, että he ovat hyviä tiimityöskentelijöitä ja että heillä on hyvät viestintätaidot (työjärjestyksen liite XVI).

•   Parlamentti kiinnittää erityistä huomiota naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen. Se voi ilmaista näkemyksensä komission puheenjohtajaksi valitun esittämästä vastuualueiden jaosta (työjärjestyksen liite XVI).

•   Parlamentti voi pyytää mitä tahansa tietoa, jolla on merkitystä sen tehdessä päätöksen jäsenehdokkaiden sopivuudesta. Parlamentti edellyttää heidän taloudellisia sidonnaisuuksiaan koskevien täydellisten tietojen toimittamista. Jäsenehdokkaiden taloudellisia sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset lähetetään oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan tutkittaviksi (työjärjestyksen liite XVI).

3. Tekniset järjestelyt

Tekniset järjestelyt olivat onnistuneet. Kokoushuoneet (2Q2 ja 4Q2) olivat riittävän tilavat jäsenille, heidän henkilökunnalleen, eturyhmille sekä tiedotusvälineille. Kokoushuoneissa oli myös kaksi kuvaruutua sekä kello komission jäsenehdokkaiden esiintymisen helpottamiseksi ja prosessin sujuvuuden varmistamiseksi. Kaikki kuulemiset kestivät kolme tuntia ja niitä järjestettiin kaksi yhtaikaa lukuun ottamatta komission varapuheenjohtajaehdokkaan Frans Timmermansin kuulemista.

Parlamentin henkilöstö ansaitsee jälleen kerran kiitokset ja onnittelut kuulemisprosessin sujuvasta toteutuksesta.

4. Kyselylomake

Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz välitti kyselylomakkeet hyvissä ajoin kaikille komission jäsenehdokkaille. Kyselylomakkeissa oli kaksi yhteistä kysymystä, joista ensimmäinen koski yleistä pätevyyttä, Euroopan asiaan sitoutumista sekä henkilökohtaista riippumattomuutta ja toinen vastuualueen hoitoa ja yhteistyötä parlamentin kanssa. Asiasta vastaava valiokunta laati kolme kysymystä (jos kaksi valiokuntaa järjesti kuulemisprosessin yhdessä, kumpikin niistä laati kaksi kysymystä). Komission jäsenehdokkaiden kirjalliset vastaukset palautettiin hyvissä ajoin, jotta valiokuntien jäsenet ehtivät arvioimaan niitä ennen kuulemisia.

Kysymykset ovat hyödyllinen tapa kartoittaa komission jäsenten sitoutumista Euroopan unioniin ja selvittää, mitä he haluavat tehdä oman vastuualueensa puitteissa. Niiden pohjalta taas esitetään suulliset kysymykset komission jäsenehdokkaille.

5. Kuulemisten rakenne

Puheenjohtajakokous järjesti kuulemiset valiokuntien puheenjohtajakokouksen suosituksesta. Kunkin valiokunnan puheenjohtaja ja koordinaattorit vastasivat yksityiskohtaisista järjestelyistä. Valiokunnat voivat nimittää esittelijät, mutta harva niistä teki niin, koska esittelijöistä ei erityisemmin ole hyötyä tässä yhteydessä.

Yhdeksän kuulemisen järjestämisestä vastasi useampi valiokunta yhdessä, ja yhdeksän kuulemista järjestettiin valiokuntien yhteistyömenettelyn mukaisesti.

•   Useimmat valiokunnat antoivat komission jäsenehdokkaille enintään 15 minuuttia aikaa alkupuheenvuoron pitämiseen.

•   Useimmat valiokunnat noudattivat yksinkertaista kysymys/vastaus-menetelmää, jossa esitettiin 45 yhden minuutin kysymystä, joihin oli kaksi minuuttia aikaa vastata.

o   Jotkin valiokunnat sallivat poliittisten ryhmien koordinaattoreiden esittää ensimmäisellä kierroksella kahdet kysymykset kysymys/vastaus -menetelmää noudattaen (jolloin kuhunkin kysymykseen käytettiin aikaa minuutti ja kuhunkin vastaukseen kaksi minuuttia, tai kysymykseen puoli minuuttia ja vastaukseen minuutti taikka kysymykseen minuutti ja vastaukseen yksi minuutti ja 45 sekuntia, taikka kysymykseen 25 sekuntia ja vastaukseen puoli minuuttia).

o   Jotkin valiokunnat sallivat pyynnöstä satunnaisten lisäkysymysten esittämisen, jos kolmen minuutin kysymys/vastaus-kiintiössä oli vielä aikaa käyttämättä.

o   Mikään valiokunta ei käyttänyt järjestelmällistä kahden kysymyksen kysymys/vastaus -menetelmää, koska puheenjohtajakokous oli päättänyt, että yksittäisiä kysymyksiä ja vastauksia esitetään 45 kappaletta.

6. Tulokset

27 ensimmäisestä kuulemisesta:

•   18 tapauksessa koordinaattorit saivat aikaan konsensuksen ja niissä laadittiin kirje, jossa ilmoitettiin ehdokkaan hyväksymisestä

•   seitsemässä tapauksessa valiokunta hyväksyi ehdokkaan vasta valiokunnan (tai valiokuntien) toimitettua äänestyksen

o   yksi näistä seitsemästä tapauksesta tapahtui toisen kuulemisen jälkeen (Hill)

o   yksi näistä seitsemästä tapauksesta tapahtui sen jälkeen, kun oikeudellisten asioiden valiokunta oli arvioinut uudelleen jäsenehdokkaan taloudellisia sidonnaisuuksia koskevaa ilmoitusta (Arias Cañete)

•   yhdessä tapauksessa valiokunta päätti äänestyksessä ehdokkaan hylkäämisestä suoralta kädeltä (Bratušek)

•   yhdessä tapauksessa valiokunta päätti äänestyksessä hyväksyä ehdokkaan komission jäseneksi, muttei ehdotetulla vastuualueella (Navrascics)

Kahdesta myöhemmin järjestetystä kuulemisesta:

•   kahdessa tapauksessa koordinaattorit saivat aikaan konsensuksen ja niissä laadittiin kirje, jossa ilmoitettiin ehdokkaan hyväksymisestä.

Parlamentin äänestyksen tulos

Uutta komission jäsenten kollegiota koskeneen äänestyksen tulos oli lähellä sitä ennen toimitetun, Junckerin valintaa komission puheenjohtajaksi koskeneen äänestyksen tulosta. Näin ei suinkaan ole käynyt aina, mikä voidaan havaita jäljempänä esitetystä taulukosta.

EUROOPAN KOMISSIOTA KOSKEVAT EUROOPAN PARLAMENTIN ÄÄNESTYKSET

 

+

-

 

 

Barroso puheenjohtajana

21. heinäkuuta 2004

413

58,33 %

251

35,45 %

44

6,21 %

708

koko komissio

18. marraskuuta 2004

449

66,03 %

149

21,9 %

82

12,06 %

680

Barroso puheenjohtajana

16. syyskuuta 2009

382

53,2 %

219

30,5 %

117

16,30 %

718

koko komissio

9. helmikuuta 2010

488

70,01 %

137

19,66 %

72

10,33 %

697

Juncker puheenjohtajana

15. heinäkuuta 2014

422

57,88 %

250

34,29 %

47

9,87 %

729 (10 vahvistamatta)

koko komissio

22. lokakuuta 2014

423

59,66 %

209

29,47 %

67

9,44 %

709

Tiedotusvälineet

Tiedotusvälineet osoittivat huomattavassa määrin kiinnostusta kuulemisia kohtaan eivätkä ainoastaan perinteisten tiedonvälityskanavien kautta, vaan myös internetissä (lähinnä Euroopan parlamentin internetsivuston välityksellä) sekä sosiaalisessa mediassa. Viimeksi mainitun käyttö on lisääntynyt valtavasti viidessä vuodessa. Parlamentin yksiköiden mukaan kuulemisten aikana niistä oli sosiaalisen median foorumeilla 38 981 mainintaa, uutissivustoilla 36 303 mainintaa, erilaisissa blogeissa 75 284 mainintaa ja eri foorumeilla 210 mainintaa, eli yhteensä 150 778 mainintaa, joista useita lukivat tuhannet internetin käyttäjät. Vastaavasti Euroopan parlamentin Twitter-tilillä oli yli 300 000 Twitter-viestiä. Lisäksi useimmat Euroopan parlamentin jäsenet vastaanottivat tuhansia kuulemisiin liittyviä sähköpostiviestejä.


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.5.2015)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

komissaarien kuulemista koskevista menettelyistä ja käytännöistä, vuoden 2014 kokemuksista

(2015/2040(INI))

Valmistelija: Aldo Patriciello

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.    katsoo, että komission jäsenehdokkaiden kuulemiset ovat eurooppalaisen demokratian tärkeä osa ja ne ovat vakiinnuttaneet asemansa viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana, vaikka niistä ei määrätäkään perussopimuksessa, ja ne ovat parlamentille ja unionin kansalaisille tärkeä tilaisuus arvioida ehdokkaiden valmiuksia ja prioriteetteja sekä heidän soveltuvuuttaan kyseiseen tehtävään;

2.  korostaa, että olisi työjärjestyksen liitteessä XVI olevan 1 osan b kohdan 7 alakohdan (Kuulemiset) mukaisesti parempi antaa kaikille ehdokkaille yhtä paljon aikaa avauspuheenvuoroihin, jotta kaikilla komission jäsenehdokkailla on tasavertainen mahdollisuus esitellä itsensä ja mielipiteensä;

3.  pitäisi suositeltavana, että kukin jäsenvaltio asettaisi komission puheenjohtajaehdokkaaksi valitun henkilön harkittavaksi vähintään kaksi ehdokasta, miehen ja naisen;

4.  katsoo, että olisi käytännön syistä ja poliittisesti hyödyllistä asettaa määräaika, johon mennessä kaikkien jäsenvaltioiden on asetettava ehdokkaansa;

5.  toteaa, että vuoden 2014 kuulemiset kiinnostivat tiedotusvälineitä ja kansalaisia aiempia kuulemisia enemmän, mikä johtuu osittain sosiaalisen median kehittymisestä; katsoo, että sosiaalisen median vaikutus ja vaikutusvalta todennäköisesti kasvavat tulevaisuudessa; katsoo, että olisi varauduttava käyttämään sosiaalisia medioita ja verkostoja siten, että unionin kansalaiset saadaan osallistumaan tehokkaammin kuulemismenettelyyn;

6.  suosittaa, että työjärjestyksen liitteen XVI (Komission hyväksymistä koskevat suuntaviivat) 1 osan b kohdan 7 alakohdassa (Kuulemiset) määrättäisiin, että kuulemisten aikana esitettävät kysymykset ”voidaan ryhmitellä” eikä ”ryhmitellään mahdollisuuksien mukaan” aiheen mukaan; katsoo, että tällainen muutos vastaisi poliittisten ryhmien tarvetta asettaa kysymysten esittämisen yhteydessä omat poliittiset prioriteettinsa ja mahdollistaisi suuremman joustavuuden järjestettäessä yleistyviä kahden tai useamman valiokunnan yhteisiä kuulemisia;

7.  katsoo, että vuoden 2014 komission jäsenehdokkaiden kuulemisprosessissa esitettyjen lisäkysymysten vähäisyys luultavasti johti siihen, että jotkin ehdokkaat pystyivät välttämään arkaluonteisempiin aiheisiin vastaamisen; katsoo, että kuulemisten demokraattinen tehtävä toteutuisi paremmin, jos niiden rakennetta muutettaisiin siten, että jäsenet voisivat esittää komission jäsenehdokkaille kohdennettuja lisäkysymyksiä voidakseen paremmin arvioida ehdokkaita; pitää tärkeänä, että poliittisille ryhmille taataan mahdollisimman paljon aikaa kysymysten esittämiseen etenkin valiokuntien yhteisissä kuulemisissa;

8.  katsoo, että varapuheenjohtajien ja muita jäseniä laajempaa valtaa käyttävien komission jäsenehdokkaiden kuulemiseen käytettävää aikaa olisi pidennettävä yli kolmeen tuntiin, koska heillä on enemmän valtaa kuin muilla komission jäsenillä, jotta kaikki asianomaiset valiokunnat voisivat arvioida kunnolla ehdokkaita ja heidän valmiuksiaan kaikkien heidän vastuualueeseensa sisältyvien aiheiden osalta;

9.  muistuttaa, että kyseisen liitteen 1 osan a kohdan 1 alakohdassa todetaan, että ”parlamentti arvioi komission jäsenehdokkaita heidän yleisen pätevyytensä, Euroopan asiaan sitoutumisensa ja henkilökohtaisen riippumattomuutensa perusteella” ja että ”arvioinnilla mitataan ehdokkaan tietämystä hänelle tarkoitetulla vastuualueella ja hänen viestintätaitojaan”; ehdottaa kuitenkin, että aikaisempi ammatillinen kokemus ja käytös otetaan huomioon täydentävinä soveltuvuusperusteina; huomauttaa lisäksi, että 1 osan a kohdan mukaan Euroopan parlamentti voi pyytää mitä tahansa tietoa, jolla on merkitystä sen tehdessä päätöksen jäsenehdokkaiden sopivuudesta, mihin kuuluvat erityisesti tiedot mahdollisesta toiminnasta tai mahdollisista työtehtävistä missä tahansa EU:n toimielimessä ja näiden toimintojen tai työtehtävien harjoittamista varten esitetyistä sidonnaisuuksia koskevista ilmoituksista; katsoo, että oikeudellisten asioiden valiokunnan arviointi taloudellisia sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen vaatimustenmukaisuudesta voi olla ainoastaan muodollinen tarkistus eikä se voi korvata ehdokkaan riippumattomuutta koskevaa poliittista arviointia, joka perustuu muun muassa hänen antamaansa ilmoitukseen sidonnaisuuksistaan; katsoo, että komission jäsenehdokkaiden taloudellisia sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen tarkastelu olisi mahdollisuuksien mukaan ulotettava koskemaan heidän perhepiiriään;

10. korostaa, että parlamentin jäsenillä olisi aina oltava mahdollisuus saada komission jäsenehdokkailta perusteellinen ja tyhjentävä vastaus;

11. suosittaa, että komission jäsenehdokkaille annetaan mahdollisuus esittää kirjallinen lausunto 12 tunnin kuluessa siitä, kun kuuleminen on julistettu virallisesti päättyneeksi, mikäli he eivät pystyneet vastaamaan johonkin kysymykseen perusteellisesti ja tyhjentävästi;

12. korostaa, että valiokuntien koordinaattoreiden olisi pyrittävä saavuttamaan arviointia koskeva konsensus; katsoo, että jos tässä ei onnistuta, koordinaattoreiden olisi voitava toimia valiokunnan jäsenten enemmistöä edustavien koordinaattorien tekemän päätöksen pohjalta; painottaa, että koska kannan muodostamiseen on rajallisesti aikaa, koordinaattoreiden olisi tarvittaessa rajattava huomionsa koskemaan edellä mainitun liitteen 1 osan a kohdan 1 alakohdassa mainittuja perusteita; katsoo lisäksi, että enemmistön kanssa eri mieltä olevien ryhmien olisi voitava pyytää, että tämä mainitaan asianmukaisesti arviointikirjeessä; muistuttaa, että työjärjestyksessä sallitaan joka tapauksessa myös se, että poliittinen ryhmä pyytää puheenjohtajaa kutsumaan koolle koko valiokunnan ja järjestämään äänestyksen ehdokkaan arvioinnista;

13. toteaa, että valiokunnat soveltavat kuulemisen jälkeisessä arvioinnissa erilaisia menetelmiä ja käytäntöjä;

14. katsoo arviointilausuntojen aikataulun osalta sekä menettelyn selkeyttämiseksi ja työjärjestyksen liitteen XVI 1 osan c kohdan 6 alakohdan tulkinnasta johtuvien mahdollisten sekaannusten välttämiseksi, että työjärjestyksessä olisi nimenomaisesti määrättävä, että arviointilausunnot on hyväksyttävä mahdollisimman nopeasti ja julkaistava parlamentin verkkosivustolla 24 tunnin kuluessa kunkin kuulemisen päättymisestä; kehottaa kaikkia valiokuntia noudattamaan kyseisiä työjärjestyksen määräyksiä tarkasti ja yhdenmukaisesti.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

6.5.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

60

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Margrete Auken, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Ivo Belet, Biljana Borzan, Lynn Boylan, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Mireille D’Ornano, Miriam Dalli, Angélique Delahaye, Jørn Dohrmann, Ian Duncan, Stefan Eck, Bas Eickhout, Eleonora Evi, José Inácio Faria, Karl-Heinz Florenz, Iratxe García Pérez, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Jens Gieseke, Sylvie Goddyn, Françoise Grossetête, Jytte Guteland, György Hölvényi, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Josu Juaristi Abaunz, Karin Kadenbach, Kateřina Konečná, Giovanni La Via, Peter Liese, Norbert Lins, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Piernicola Pedicini, Pavel Poc, Marcus Pretzell, Michèle Rivasi, Daciana Octavia Sârbu, Annie Schreijer-Pierik, Davor Škrlec, Dubravka Šuica, Tibor Szanyi, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Renata Briano, Nicola Caputo, Mark Demesmaeker, Esther Herranz García, Merja Kyllönen, James Nicholson, Aldo Patriciello, Gabriele Preuß, Bart Staes

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Arne Gericke


LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (17.4.2015)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

komissaarien kuulemista koskevista menettelyistä ja käytännöistä, vuoden 2014 kokemuksista

(2015/2040(INI))

Valmistelija: Michael Cramer

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.      toteaa, että Junckerin komission muodostaminen viivästyi, koska jotkut jäsenvaltiot nimittivät ehdokkaansa komission jäseneksi myöhään, jolloin hyväksyttävä sukupuolijakauma saavutettiin vasta viime hetkellä parlamentin tiukasta vaatimuksesta, että uudessa komissiossa täytyy olla vähintään sama määrä naisia kuin toimikautensa päättävässä komissiossa; katsoo, että tällaisen tilanteen toistuminen voitaisiin välttää tulevaisuudessa asettamalla takaraja, johon mennessä jäsenvaltioiden on nimitettävä ehdokkaansa, ja rohkaisemalla jäsenvaltioita nimittämään vähintään kaksi ehdokasta komission puheenjohtajaksi valitun henkilön harkittavaksi ottaen sukupuolijakauman asianmukaisesti huomioon esimerkiksi nimittämällä ainakin yhden naisehdokkaan; toteaa, että näin ollen komission puheenjohtajaksi valittu henkilö voisi valita parhaiten soveltuvat ehdokkaat ottaen huomioon heidän erityisosaamisensa ja erikoisasiantuntemuksensa sekä tarpeen varmistaa tasapuolinen sukupuolijakauma;

2.      katsoo, että olisi myös asetettava takaraja, johon mennessä komission puheenjohtajaksi valitun henkilön ja neuvoston on hyväksyttävä yhteisymmärryksessä niiden henkilöiden luettelo, jotka aiotaan nimittää komission jäseniksi, jotta parlamentilla on riittävästi aikaa kuulemisten ja tarvittaessa lisäkuulemisten asianmukaiseen valmisteluun ja järjestämiseen;

3.      katsoo, että komission jäsenehdokkaiden kuulemiset ovat parlamentille ja EU:n kansalaisille tärkeä tilaisuus arvioida ehdokkaiden prioriteetteja ja heidän soveltuvuuttaan kyseiseen tehtävään;

4.      katsoo, että jos komission varapuheenjohtajalla on pääasiassa horisontaalinen vastuualue, kuuleminen voitaisiin poikkeuksellisesti järjestää erilaista kaavaa noudattaen, esimerkiksi valiokuntien puheenjohtajakokouksen muodossa edellyttäen, että kyseinen kokous olisi avoin kaikille jäsenille, tai asianomaisten valiokuntien yhteisen kokouksen muodossa;

5.      katsoo, että komission jäsenehdokkaiden olisi avauspuheenvuoroissaan esitettävä selkeästi kulloinkin käsiteltävänä olevan vastuualueen ohjelmia koskevat painopisteet;

6.      huomauttaa, että puheenjohtajakokouksen päättämä yleisesti sovellettava sääntö – 45 kolmen minuutin kysymystä – ei sallinut valiokunnille riittävästi joustoa vaihdella tarvittaessa käytänteitä, esimerkiksi ottaa käyttöön ”catch-the-eye”-menettely tai antaa enemmän aikaa puheenvuoron käyttäjille ensimmäisellä kierroksella, ja että kolmen minuutin aika oli täysin riittämätön jatkokysymykselle; katsoo, että tulevissa järjestelyissä olisi sallittava enemmän joustoa valiokunnille ja säilytettävä silti kuulemisten kuulustelunomainen luonne käyttämällä tehokkaasti ping-pong-menetelmää;

7.      katsoo, että kuulemisen aikana esitettäviin kysymyksiin olisi vastattava ainakin osittain muulla kuin jäsenehdokkaan äidinkielellä;

8.      toteaa, että puheenjohtajakokous ja poliittiset ryhmät päättivät lopulta ryhmille myönnettävistä puheajoista ja kuulemiseen osallistuville tai kutsutuille valiokunnille myönnettävien kysymysten määrästä, vaikka aikaisemmin näistä järjestelyistä oli päätetty valiokuntien tasolla; toteaa, että menettely oli sekava, sillä valiokuntien puheenjohtajakokous oli alun perin ehdottanut, että valiokunnat sopisivat kahdenvälisesti kuulemiseen osallistuville tai kutsutuille valiokunnille myönnettävien kysymysten määrästä;

9.      korostaa, että myönnettäessä puheaikoja poliittisille ryhmille olisi sovellettava tinkimättä d’Hondtin menetelmää;

10.    katsoo, että jos arvioinnissa ei saavuteta selkeää enemmistöä tai jos enemmistö saavutetaan, mutta ehdokkaan hylkäämisestä ei päästä yhteisymmärrykseen, koordinaattorien olisi seuraavana vaiheena pyydettävä täydentävää 1,5 tunnin mittaista kuulemista;

11.    painottaa, että parlamentin pyyntö komission jäsenehdokkaan vaihtamisesta tai toisen vastuualueen hänelle osoittamisesta asiasta vastaavan valiokunnan arvion perusteella olisi otettava täysin huomioon; katsoo, että jos parlamentti pyytää komission jäsenehdokkaan vaihtamista, asianomaiselle jäsenvaltiolle olisi asetettava takaraja uuden ehdokkaan nimittämiselle; vastustaa ota tai jätä -menettelytapaa sellaisissa poikkeustapauksissa, joissa myös jäsenvaltion esittämän toisen jäsenehdokkaan pätevyys todetaan riittämättömäksi kollegion jäsenyyteen tai komission jäsenelle annettujen tiettyjen tehtävien hoitamiseen; pitää hyväksyttävänä, että toimikautensa päättävälle komissiolle voidaan antaa jatkoaikaa tiettyyn takarajaan asti viimeisenä keinona ja ainoastaan sellaisessa poikkeustapauksessa, että parlamentin ei ole lisäkuulemisiin asianmukaisen valmistautumisen tarpeen vuoksi mahdollista hyväksyä uutta komissiota ennen marraskuun 1. päivää;

12.    ilmaisee tyytymättömyytensä menettelyyn, joka johti liikenneasiasioista vastaavaksi komission jäsenehdokkaaksi nimitetyn henkilön vaihtamiseen hyvin lyhyellä varoitusajalla ja ilman, että asianomaista valiokuntaa kuultiin etukäteen; pitää valitettavana, että seuraavalla ehdokkaalla ei ollut yhtäläistä ja oikeudenmukaista kohtelua, kun hän esittäytyi valiokunnalle, koska hänellä oli hyvin vähän aikaa valmistautua kuulemiseen; painottaa, että liikenne on tärkeä politiikan ala, eikä se saisi kärsiä viime hetken muutoksista;

13.    painottaa, että työjärjestyksen liitteen XVI mukaan kaikkien kuulemiseen osallistuneiden valiokuntien lausunnot sisällytetään yhteen arviointilausuntoon; toteaa kuitenkin, että tätä vaatimusta ei ole aina täysin noudatettu; katsoo siksi, että kyseistä määräystä on vahvistettava täsmentämällä, että kuulemiseen osallistuneiden valiokuntien lausunnot olisi liitettävä kokonaisuudessaan, muutoksitta, yhteen arviointilausuntoon;

14.    palauttaa mieliin, että työjärjestyksen liitteen XVI mukaisesti arviointilausunnot on hyväksyttävä ja julkistettava 24 tunnin kuluessa kuulemisen päättymisestä; toteaa kuitenkin, että noudatettu menettely ei ollut edellä mainitun työjärjestyksen määräyksen mukainen, sillä arviointilausunnot julkistettiin vasta sen jälkeen kun puheenjohtajakokous oli julistanut kuulemiset päättyneiksi; korostaa, että on tarpeen selventää tätä määräystä, jotta arviointilausunnot voidaan julkistaa näkyvällä paikalla parlamentin verkkosivustolla 24 tunnin kuluessa arvioinnin päättymisestä;

15.    pyytää työjärjestyksen liitteen XVI seuraavien määräysten selventämistä:

−    ”Kuulemisen aikana esitettävät kysymykset ryhmitellään mahdollisuuksien mukaan aiheen mukaan”; toteaa, että tätä määräystä on tulkittu siten, että kuulemiseen osallistuvien valiokuntien tai kutsuttujen valiokuntien kysymykset on ryhmitelty yhteen, vaikka kysymysten varsinaista aihetta ei tulisi tietää etukäteen, sillä kysymyksiä ei tulisi paljastaa ennen kuulemista;

−    ”Puheenjohtaja toimittaa viimeisenä keinona näistä kahdesta päätöksestä salaisen äänestyksen"; toteaa, että näillä kahdella päätöksellä viitataan siihen, ”täyttävätkö jäsenehdokkaat ne vaatimukset, joita sekä tehtävä kollegion jäsenenä että heille erityisesti osoitetut tehtävät edellyttävät”; katsoo, että koska liitteessä XVI näiden kahden virkkeen välillä ei ole selkeää yhteyttä, tämä saattaa johtaa virheellisiin tulkintoihin.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

14.4.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

44

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Karima Delli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Bruno Gollnisch, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, Stelios Kouloglou, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Georg Mayer, Gesine Meissner, Cláudia Monteiro de Aguiar, Renaud Muselier, Jens Nilsson, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Tomasz Piotr Poręba, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, David-Maria Sassoli, Claudia Schmidt, Claudia Tapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, István Ujhelyi, Wim van de Camp, Kosma Złotowski, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Rosa D’Amato, Markus Ferber, Olga Sehnalová, Patricija Šulin


OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.5.2015)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

komissaarien kuulemista koskevista menettelyistä ja käytännöistä, vuoden 2014 kokemuksista

(2015/2040(INI))

Valmistelija: Jean-Marie Cavada

EHDOTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa komission jäsenehdokkaiden riippumattomuuden takaamisen tärkeyttä; katsoo, että komission jäsenten taloudellisia sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten tutkimisen olisi edelleen oltava yksinomaan oikeudellisten asioiden valiokunnan tehtävä; on kuitenkin sitä mieltä, että komission jäsenten taloudellisia sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ovat nykyisellään liian kapea-alaisia, ja kehottaa komissiota viipymättä tarkistamaan kyseistä asiaa koskevia sääntöjään;

2.  katsoo, että komission jäsenehdokkaiden taloudellisia sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten tutkiminen ei tarkoita pelkästään sitä, että tarkistetaan, onko ilmoitus täytetty asianmukaisesti, vaan myös sen arvioimista, ilmeneekö sen sisällöstä eturistiriitoja; katsoo siksi, että oikeudellisten asioiden valiokunnan valvontavaltaa olisi vahvistettava ja siihen olisi sisällytettävä muun muassa mahdollisuus vaatia kaikkia tarvittavia lisätietoja ilmoitusten perusteellista arviointia varten sekä valtuudet vaatia komission jäsenehdokkaan läsnäoloa, jotta hänelle voidaan esittää lisäkysymyksiä taloudellisia sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten pohjalta kaventamatta kuitenkaan asiasta vastaavan valiokunnan etuoikeutta johtaa kuulemista;

3.  katsoo, että taloudellisia sidonnaisuuksia koskeviin ilmoituksiin on sisällyttävä perhesidonnaisuudet komission jäsenten toimintasääntöjen 1.6 artiklan mukaisesti;

4.  huomauttaa, että komission olisi tunnistettava mahdolliset eturistiriidat, jotka saattavat estää sen jäseniä hoitamasta tehtäviään, ja katsoo siksi, että komission olisi voitava tarkistaa ja taata, että taloudellisia sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset, jotka komission jäsenehdokas toimittaa ennen kuin parlamentti kuulee tätä, ovat täsmällisiä ja täydellisiä;

5.  ehdottaa, että olisi laadittava valiokunta-aloitteinen mietintö, jossa käsiteltäisiin nimenomaisesti komission jäsenehdokkaiden taloudellisia sidonnaisuuksia koskevia ilmoituksia;

6.  katsoo, että komission jäsenten vastuualueita ja parlamentin valiokuntien toimivaltoja olisi syytä yhdenmukaistaa nykyistä enemmän ja toimielimiltä olisi poistettava etuoikeus määrittää itse oma sisäinen rakenteensa ja kokoonpanonsa ilman, että toinen toimielin voi kajota siihen;

7.  katsoo, että asiasta vastaavien valiokuntien järjestämät kuulemiset ovat tärkeä keino arvioida ehdokkaiden luonnetta ja poliittisia tavoitteita sekä varmistaa heidän soveltuvuutensa ja kykynsä hoitaa tulevia tehtäviään; korostaa, että komission varapuheenjohtajiksi pyrkiviä ehdokkaita olisi kohdeltava samalla tavalla kuin kaikkia muita ehdokkaita;

8.  korostaa, että kuulemisten tavoitteena on antaa komission jäsenehdokkaille yhtäläinen ja oikeudenmukainen mahdollisuus esitellä itsensä ja näkemyksensä Euroopan parlamentin työjärjestyksen liitteen XVI mukaisesti siten, että erityistä huomiota kiinnitetään menettelyn puolueettomuuteen ja poliittiseen neutraaliuteen;

9.  korostaa, että komission jäsenten kollegiossa on saavutettava sukupuolten yhdenvertaisuus;

10. katsoo, että erityisesti lisäkysymyksille ja ehdokkaan vastauksille varattavan ajan jakamisessa olisi noudatettava entistä enemmän joustavuutta;

11. katsoo, että kysymysten esittäjille oli annettava mahdollisuus esittää välittömästi lisäkysymyksiä (lisäkysymyksen esittämiseen voitaisiin varata 30 sekuntia ja vastaukseen minuutti);

12. katsoo, että olisi vahvistettava erityisesti määräaikoja koskevat säännöt, joilla voidaan vahvistaa varaehdokkaiden kuulemisia siten, että heitä ei aseteta alun perin kuultuihin komission jäsenehdokkaisiin nähden huonompaan asemaan; kehottaa siksi vahvistamaan komission jäsenehdokkaiden kuulemisia koskevat säännöt toimielinten välisessä sopimuksessa;

13. katsoo, että tapauksissa, joissa koordinaattorit eivät ole päässet yhteisymmärrykseen jonkin komission jäsenehdokkaan arvioinnista, lopullinen päätös olisi tehtävä valiokunnassa nimenhuutoäänestyksellä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

7.5.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

14

0

7

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Max Andersson, Joëlle Bergeron, Jean-Marie Cavada, Therese Comodini Cachia, Rosa Estaràs Ferragut, Laura Ferrara, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Dietmar Köster, António Marinho e Pinto, Evelyn Regner, Pavel Svoboda, József Szájer, Axel Voss, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniel Buda, Sergio Gaetano Cofferati, Pascal Durand, Angel Dzhambazki, Jytte Guteland, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Virginie Rozière, Cecilia Wikström

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Morten Messerschmidt


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

17.6.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

19

2

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Mercedes Bresso, Fabio Massimo Castaldo, Richard Corbett, Pascal Durand, Esteban González Pons, Danuta Maria Hübner, Ramón Jáuregui Atondo, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, György Schöpflin, Barbara Spinelli, Josep-Maria Terricabras, Kazimierz Michał Ujazdowski, Rainer Wieland

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Max Andersson, Charles Goerens, Enrique Guerrero Salom, Sylvia-Yvonne Kaufmann, David McAllister, Andrej Plenković, Marcus Pretzell, Helmut Scholz

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Adam Szejnfeld, Csaba Sógor, Dario Tamburrano

Oikeudellinen huomautus