Menettely : 2014/2250(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0206/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0206/2015

Keskustelut :

PV 08/09/2015 - 19
CRE 08/09/2015 - 19

Äänestykset :

PV 09/09/2015 - 8.16
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0312

MIETINTÖ     
PDF 230kWORD 118k
23.6.2015
PE 554.814v02-00 A8-0206/2015

tyttöjen mahdollisuuksien parantamisesta EU:ssa koulutuksen avulla

(2014/2250(INI))

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

Esittelijä: Liliana Rodrigues

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

tyttöjen mahdollisuuksien parantamisesta EU:ssa koulutuksen avulla

(2014/2250(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–   ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista,

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 artiklan,

–   ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus),

–   ottaa huomioon 18. joulukuuta 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan,

–   ottaa huomioon neljännessä naisten maailmankonferenssissa 15. syyskuuta 1995 hyväksytyn Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman sekä YK:n erityisistunnoissa Peking +5 (2005), Peking +15 (2010) ja Peking +20 (2015) hyväksytyt asiakirjat, joissa arvioidaan konferenssien tuloksia,

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2011 hyväksymän Euroopan tasa-arvosopimuksen (2011–2020),

–   ottaa huomioon toukokuussa 2011 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus),

–   ottaa huomioon 21. syyskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Naisten ja miesten tasa-arvostrategia vuosiksi 2010–2015” (COM(2010)0491),

–   ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman sukupuolistereotypioiden poistamisesta EU:ssa(1),

–   ottaa huomioon miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY ja miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13. joulukuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/113/EY,

–   ottaa huomioon miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY muuttamisesta 23. syyskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/73/EY,

–   ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman naisten ja miesten tasa-arvon edistymisestä Euroopan unionissa vuonna 2013(2),

–    ottaa huomioon vuonna 2009 laaditun komission koulutuksen ja kulttuurin pääosaston tilaaman riippumattoman raportin,

–   ottaa huomioon 13. lokakuuta 2010 annetun ministerikomitean suosituksen jäsenvaltioille CM/Rec(2007) sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta koulutuksessa,

–   ottaa huomioon Euroopan neuvoston asiakirjan, jossa esitetään kooste hyvistä käytännöistä, joilla edistetään koulutusta ilman sukupuolistereotypioita ja tuodaan esille tapoja toteuttaa toimenpiteet, jotka sisältyvät ministerikomitean suositukseen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta koulutuksessa (tarkistettu 12. maaliskuuta 2015),

–   ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2003 annetun ministerikomitean suosituksen jäsenvaltioille Rec(2003)3 naisten ja miesten tasavertaisesta osallistumisesta poliittiseen ja julkiseen päätöksentekoon,

–   ottaa huomioon kansainvälisenä naistenpäivänä vuonna 2015 annetun Kansainvälisen työjärjestön (ILO) naisista työelämässä antaman tiedonannon ”Women and the World of Work”,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) vuonna 2013 julkaiseman tutkimuksen Euroopan unionin lesboista, homoseksuaaleista, biseksuaaleista ja transihmisistä (HLBTI),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–   ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A8-0206/2015),

A. ottaa huomioon, että koulutus on vastuullisen kansalaisuuden perusta, välttämätön edellytys sukupuolten tasa-arvolle ja tyttöjen mahdollisuuksien parantamiselle sekä perusihmisoikeus ja jokaisen lapsen oikeus;

B.  ottaa huomioon, että tyttöjen ja naisten koulutus on tärkeä eurooppalainen arvo, perusihmisoikeus ja olennainen tekijä naisten ja tyttöjen mahdollisuuksien parantamisessa yhteiskunnassa, kulttuurin alalla ja työelämässä sekä sen varmistamisessa, että tytöt ja naiset voivat nauttia täysimääräisesti sosiaalisista, taloudellisista, kulttuurisista ja poliittisista oikeuksistaan, ja siten myös naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä;

C. katsoo, että koulutuksella voidaan muuttaa yhteiskuntaa sekä edistää sosiaalista, taloudellista, poliittista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa;

D. ottaa huomioon parlamentin sisäasioiden pääosaston teettämän tutkimuksen, jonka mukaan koulutusjärjestelmän ulkopuolella on maailmassa 30 miljoonaa alakouluikäistä tyttöä;

E.  ottaa huomioon, että köyhyys, sosiaalinen syrjäytyminen sekä esikoulu-, koulu- ja koulujen ulkopuolisen toiminnan verkostojen riittämättömyys tai huono saatavuus ovat suurimpia esteitä tyttöjen koulutukseen pääsylle;

F.  ottaa huomioon, että vain valtiot voivat tarjota ilmaista ja kaikkien saatavilla olevaa oppivelvollisuuskoulutusta, mikä on ehdoton edellytys sille, että kummallekin sukupuolelle taataan yhtäläiset mahdollisuudet;

G. ottaa huomioon, että koulutusalalla tehtävät talousarvioleikkaukset, jotka johtuvat suurelta osin EU:n ajamasta talouden kiristämispolitiikasta, vaarantavat ilmaisen korkealaatuisen julkisen koulutuksen ja siten lisäävät eriarvoisuutta entisestään;

H. katsoo, että kaikilla lapsilla olisi oltava oikeus laadukkaaseen ja ilmaiseen julkiseen koulutukseen ilman minkäänlaista syrjintää ja riippumatta heidän oleskeluoikeudellisesta asemastaan;

I.   ottaa huomioon, että köyhyys vaikuttaa merkittävästi yhtäläisiin mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, mikä johtuu lasten kouluun lähettämisen välittömistä ja välillisistä kustannuksista; ottaa huomioon, että pienituloisille perheille on erityisen vaikeaa antaa nuorille mahdollisuus koulutukseen, varsinkin korkeakoulutukseen, mikä vahvistaa entisestään perinteistä tapaa suosia poikia lasten kouluttamisessa;

J.   ottaa huomioon, että sukupuolistereotypiat määräävät naisille ja miehille erilaiset, ennalta määrätyt ja rajatut roolit, joita lukuisat sosiaaliset muuttujat muokkaavat ja joita vanhemmat, koulutus ja tiedotusvälineet levittävät tai uusintavat; ottaa huomioon, että lapsuus- ja nuoruusajan sosiaalistumisvaiheiden aikana yksilöt sisäistävät kyseiset sukupuoliroolit, jotka siten vaikuttavat heidän elämäänsä ja saattavat myös rajoittaa naisten ja miesten henkilökohtaista kehitystä;

K. toteaa, että sukupuolistereotypioiden vaikutus koulutukseen ja oppilaiden koulussa tekemiin päätöksiin voi ohjata heidän valintojaan koko elämän ajan ja siten heijastua merkittävällä tavalla työmarkkinoihin, joilla naiset joutuvat edelleen kohtaamaan sekä horisontaalista että vertikaalista eriytymistä; toteaa, että tämä vaikuttaa siihen, että tiettyjä aloja pidetään edelleen miesten aloina ja niiden palkkataso on siksi korkeampi kuin aloilla, jotka katsotaan naisten aloiksi;

L.  ottaa huomioon, että sosiaalisella ympäristöllä, perheen asenteilla, ikätovereilla, roolimalleilla ja opettajilla sekä opinto-ohjauksella ja koulutusvalintoihin liittyvällä neuvonnalla on huomattava merkitys oppilaiden koulutusväylän valitsemisessa sekä sukupuolistereotypioiden muuttamisessa; katsoo, että opettajat ovat oleellinen tekijä sukupuolten välisen tasa-arvon, moninaisuuden sekä keskinäisen ymmärryksen ja kunnioituksen edistämisessä, sillä he vaikuttavat yhteiskunnan muuttumiseen mielipiteillään ja opetuskäytännöillään; katsoo lisäksi, että opettajat voivat lisätä vanhempien tietoisuutta sukupuolten tasa-arvosta ja näiden lasten potentiaalista;

M. katsoo, että sukupuolten tasa-arvo on sisällytettävä koulutusjärjestelmän jokaiseen tasoon ja osa-alueeseen, jotta tyttöjen ja poikien sekä naisten ja miesten keskuudessa edistetään oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen kansalaisuuden arvoja siten, että sukupuolten välille muodostuu aito kumppanuus sekä julkisen että yksityisen elämän aloilla;

N. katsoo, että miesvaltaisilla aloilla, kuten luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden, matematiikan ja yrittäjyyden aloilla, tarvitaan enemmän naispuolisia roolimalleja ja että mentoriverkostot ja vertaisoppiminen ovat tehokas keino tyttöjen voimaannuttamiseksi näillä aloilla;

O. ottaa huomioon, että käytettävissä olevien tietojen mukaan naisille maksetaan pätevyydestä ja kokemuksesta vähemmän kuin miehille ja että he ovat edelleenkin pääasiassa vastuussa perheen ja muiden apua tarvitsevien henkilöiden hoitamisesta, mikä rajoittaa jatkuvasti naisten mahdollisuuksia kokopäiväiseen palkkatyöhön; katsoo, että sukupuolten tasa-arvoon olisi sisällytettävä myös se, että arvostetaan kaikkea naisten tekemää työtä ja koulutetaan poikia ja miehiä töihin, jotka ovat perinteisesti naisvaltaisia; katsoo, että päivähoidon tuen sekä äitiys- ja isyysvapaajärjestelmän parantaminen eri puolilla Eurooppaa edistää naisten työmahdollisuuksia ja taloudellisia vaikutusmahdollisuuksia sekä sukupuolistereotypioiden torjuntaa, mikä parantaa tyttöjen mahdollisuuksia kaikilla koulutuksen tasoilla;

P.  ottaa huomioon, että vaikka yhä useammilla naisilla onkin keskiasteen tutkinto ja korkeakoulututkinto, sekä naisten koulutusalat että heidän ammatillinen toimintansa liittyvät pääasiassa tehtäviin, joilla pyritään uusintamaan ja jatkamaan perinteisiä sosiaalisia ja taloudellisia rakenteita; katsoo, että on tarpeen lisätä naisten osallistumista sekä ammatilliseen koulutukseen että luonnontieteihin, teknologiaan, insinööritieteihin ja matematiikkaan liittyvillä aloilla;

Q. katsoo, että koulutusresurssien tasapuolisempi jakaminen parantaisi tyttöjen pääsyä työmarkkinoille ja että naisten ja miesten tasavertainen osallistuminen työmarkkinoille voisi parantaa EU:n talousnäkymiä;

R.  katsoo, että EU:n ja kansallisten viranomaisten olisi kaikin keinoin edistettävä sukupuolten tasa-arvoa oppilaitoksissa ja sukupuolikasvatuksen olisi oltava opetussuunnitelman ja koulutusohjelmien olennainen osa; katsoo, että unionin ja kansallisten viranomaisten on varmistettava, ettei opetusmateriaaleissa ole syrjivää sisältöä;

S.  ottaa huomioon, että virallinen opetussuunnitelma edustaa jokaisen jäsenvaltion kulttuurista ja sosiaalista näkökulmaa ja vaikuttaa tyttöjen ja poikien identiteetin muodostumiseen; toteaa, että epävirallinen opetussuunnitelma täydentää virallista opetussuunnitelmaa, kun taas piilo-opetussuunnitelma on yhteistä kaikille tilannesidonnaisesti määritellyille opetussuunnitelmille; katsoo, että kaikki tämäntyyppiset opetussuunnitelmat ovat tärkeitä tyttöjen ja poikien identiteetin muodostumisen kannalta ja että paikallisviranomaisilla on keskeinen asema arkioppimisessa, koska ne toimivat oppilaitosten läheisyydessä;

T.  katsoo, että sukupuolten epätasa-arvon torjumiseksi on oleellista, että opetussuunnitelmia, kehitystavoitteita, oppimistuloksia, sisältöjä, strategioita, materiaaleja, arviointeja, kurinpidollisia ohjelmia ja oppituntien suunnittelua seurataan jatkuvasti pedagogisesta näkökulmasta ja että koulutusalan tutkimuslaitokset ja sukupuolten tasa-arvon asiantuntijat valvovat ja arvioivat niitä;

U. katsoo, että naisiin kohdistuva väkivalta on suurin este sukupuolten tasa-arvon toteutumiselle ja että sitä voidaan torjua koulutuksen avulla; ottaa huomioon, että kaikki EU:n jäsenvaltiot eivät ole ratifioineet Istanbulin yleissopimusta ja että EU on osaltaan vastuussa sukupuolten tasa-arvoa edistävien hankkeiden käynnistämisestä ja rahoituksesta;

V. ottaa huomioon, että koulussa esiintyvä sukupuoleen perustuva väkivalta käsittää lapsiin kohdistuvan seksuaalisen, fyysisen ja/tai psyykkisen väkivallan, joka johtuu sukupuolistereotypioista ja sosiaalisista normeista; katsoo, että koulussa esiintyvä sukupuoleen perustuva väkivalta on suuri este mahdollisuuksien käytölle, osallistumiselle ja tulosten saavuttamiselle;

W. ottaa huomioon, että vammaiset ja/tai erityisopetusta tarvitsevat naiset ja tytöt kohtaavat moninkertaista syrjintää; katsoo, että tyttöjen tilannetta voidaan parantaa vain, kun pääsy laadukkaaseen koulutukseen on tasa-arvoista eikä se määrity tai esty kyseisen syrjinnän vuoksi ja osallisuuden periaatetta noudatetaan täysimääräisesti;

X. ottaa huomioon, että erityisopetuksen tarpeen tunnistamisessa on suhteettoman suuria eroja; ottaa huomioon, että poikien erityistarpeet havaitaan yleisesti helpommin, erityisesti jos on kyse jostain ”ei-normatiivisesta” ongelmasta, kuten tarkkaavaisuushäiriöstä (ADS) tai dysleksiasta, joiden tunnistamisessa ammattilaisten tekemillä arvioilla on suurempi merkitys;

Y. ottaa huomioon, että 17 prosenttia maailman aikuisista on luku- ja kirjoitustaidottomia ja heistä kaksi kolmasosaa (493 miljoonaa) on naisia(3);

Yleisiä suosituksia

1.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan ja parantamaan toimia, joilla sukupuolten tasa-arvoa sovelletaan koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla ja sisällytetään tasa-arvoasioiden tiedostamisen parantaminen täysimääräisesti opettajankoulutukseen ja myös kaikkien muiden koulujen ammattialojen, kuten koululääkäreiden, kouluterveydenhoitajien, koulupsykologien, sosiaalityöntekijöiden ja pedagogien koulutukseen; kehottaa myös varmistamaan, että koko koulutusjärjestelmään luodaan mekanismeja, jotka tukevat sukupuolten tasa-arvon edistämistä, täytäntöönpanoa, valvomista ja arviointia oppilaitoksissa;

2.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään koulutuksen demokratisoimista ja muita edellytyksiä, jotka ovat tarpeellisia, jotta kouluissa ja muilla opetusmenetelmillä tarjottava koulutus auttaa edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia, torjumaan taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista eriarvoisuutta sekä edistämään henkilökohtaista kehitystä, suvaitsevaisuutta, solidaarisuutta, vastuullisuutta, sosiaalista kehitystä ja demokraattista osallistumista yhteisön elämään;

3.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden koulutusjärjestelmien tavoitteisiin sisältyy perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamista sekä miesten ja naisten yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia koskeva kasvatus; kehottaa niitä myös ottamaan koulutusjärjestelmien laatuperiaatteissa huomioon sellaisten esteiden poistamisen, jotka ovat sukupuolten todellisen tasa-arvon tiellä, ja sukupuolten täydellisen tasa-arvon edistämisen;

4.  kehottaa edistämään kouluissa kokonaisvaltaista lähestymistapaa viralliseen koulutukseen ja arkioppimiseen sekä tiedostavaa lähestymistapaa ihmisoikeuksien, ihmisarvon, sukupuolten tasa-arvon ja itsetunnon sekä itsevarmuuden kehityksen huomioon ottamiseksi, jotta voidaan rohkaista tyttöjä ja naisia tekemään itsenäisiä ja tietoon perustuvia päätöksiä sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti; katsoo, että sukupuolten tasa-arvoa painottavan koulutuksen on täydennettävä demokraattisia arvoja korostavaa kansalaiskasvatusta; katsoo, että kyseinen koulutus on yhdistettävä oikeuksiin perustuvaan, sukupuolinäkökulman huomioon ottavaan oppimisympäristöön, jossa tytöt ja pojat saavat tietoa oikeuksistaan ja osallistuvat kouluissa ja arkioppimisympäristöissä demokraattisiin prosesseihin, esimerkiksi oman koulunsa demokraattiseen hallintoon;

5.  kehottaa komission ja jäsenvaltioiden koulutuspolitiikasta päättäviä varmistamaan, että sukupuolten tasa-arvoon sitoutuminen on muutakin kuin pelkkiä julistuksia periaatteista ja poliittisista pyrkimyksistä ja että se näkyy siten, että asiaan liittyviä toimia ja resursseja lisätään huomattavasti ja muistetaan koulutuksen ensisijainen merkitys kulttuurin muuttamisessa;

6.  huomauttaa, että vaikka EU:ssa enemmistö (60 prosenttia) korkeakoulututkinnon suorittaneista on naisia, naisten työllisyysaste ja urakehitys eivät ole niin hyvät kuin ne voisivat olla; korostaa, että osallistavan ja kestävän talouskasvun toteutuminen edellyttää, että kuilu naisten koulutustason ja työmarkkina-aseman välillä saadaan kurottua umpeen vähentämällä erityisesti horisontaalista ja vertikaalista eriytymistä;

7.  korostaa, että koulutus on tärkeä väline, jonka avulla naiset voivat osallistua täysipainoisesti sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen; korostaa, että elinikäiseen oppimiseen liittyvät toimet ovat ratkaisevan tärkeä keino tarjota naisille niitä taitoja, joiden ansiosta he voivat palata työelämään tai parantaa työtään, tulojaan ja työolojaan;

8.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään koulutukseen tehtäviä välttämättömiä investointeja, jotta kaikille voidaan tarjota ilmaista ja korkealaatuista julkista koulutusta;

9.  kehottaa jäsenvaltioiden koulutusviranomaisia varmistamaan naisten ja miesten yhtäläiset oikeudet koulutukseen sisällyttämällä aktiivisesti tasa-arvoisen kohtelun periaate osaksi koulutustavoitteita ja -toimia, jotta seksistinen käyttäytyminen ja siihen liittyvät sosiaaliset stereotypiat eivät johtaisi naisten ja miesten epätasa-arvoon;

10. pyytää komissiota varmistamaan, että kyseinen suositus osoitetaan niille kansallisille elimille, jotka ovat vastuussa kansallisen, alueellisen ja paikallisen koulutuspolitiikan täytäntöönpanosta, koulujen hallintoelimille sekä alue- ja paikallisviranomaisille;

11. korostaa tarvetta edistää sukupuolten tasa-arvoista edustusta niissä johto- ja hallintoelimissä, jotka vastaavat oppilaitosten valvonnasta ja hallinnosta, etenkin koulujen johtajien ja rehtorien viroissa sekä tehtävissä, joissa naiset ovat aliedustettuina, kuten luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aineopettajien keskuudessa, koska näin saadaan roolimalleja tytöille;

12. korostaa, että perheväkivallalle altistuvat useimmin tytöt, joille ei anneta mahdollisuutta käydä koulua;

13. kehottaa komissiota käynnistämään mahdollisimman pian menettelyn EU:n liittämiseksi Istanbulin sopimukseen; kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan kyseisen sopimuksen; kehottaa lisäksi EU:ta ja jäsenvaltioita toimimaan yhteistyössä sukupuolten tasa-arvon hyväksi unionin ulkosuhteissa; korostaa, että sukupuolistereotypiat liittyvät tiivisti kiusaamiseen, nettikiusaamiseen ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja että niitä on torjuttava varhaisesta iästä lähtien; korostaa, että Istanbulin sopimuksessa kehotetaan kaikkia sen allekirjoittaneita valtioita lisäämään viralliseen opetussuunnitelmaan koulutuksen kaikilla tasoilla opetusaineistoa stereotypioista poikkeavista sukupuolirooleista, keskinäisestä kunnioituksesta, väkivallattomasta riitojenratkaisusta ihmissuhteissa, sukupuoleen perustuvasta väkivallasta sekä oikeudesta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja mukauttamaan aineiston oppilaiden kulloisiin valmiuksiin;

14. kannustaa kaikkia jäsenvaltioita investoimaan johdonmukaisesti tiedotus-, valistus- ja opetuskampanjoihin sekä parantamaan tytöille ja pojille tarjottavaa ammatinvalinnanohjausta siten, että puututaan stereotyyppisiin käsityksiin sukupuolirooleista sekä sukupuolistereotypioihin ammatillisessa suuntautumisessa, erityisesti luonnontieteen ja uuden teknologian aloilla; katsoo, että tämä vähentäisi työmarkkinoiden eriytymistä sukupuolen mukaan ja vahvistaisi naisten asemaa ja samalla saataisiin täysi hyöty tyttöjen ja naisten edustamasta inhimillisestä pääomasta EU:ssa ja edistettäisiin keskustelua koulutus- ja uravalinnoista kouluissa ja luokkahuoneissa;

15. muistuttaa opetushenkilöstön roolista heidän auttaessaan ja neuvoessaan perheitä lasten koulutusuraan liittyvissä valinnoissa tarkoituksenaan ohjata heidät polulle, joka vastaa heidän taitojaan, lahjojaan ja mieltymyksiään; korostaa, että se vaihe, jolloin koulutusurasta annetaan neuvoja, on ratkaisevan tärkeä ja silloin sukupuolistereotypioilla voi olla vaikutusta ja tämä voi vaikuttaa pysyvästi tyttöjen kykyyn luoda ammattiuraa, joka edistäisi heidän henkilökohtaista kehitystään ja itsenäistymistään;

16. kehottaa komissiota toteuttamaan jäsenvaltioiden välityksellä erityisiä tytöille tarkoitettuja valistusohjelmia, jotka käsittelevät heidän osallistumistaan korkeakoulutukseen, mahdollisia opintokursseja ja niihin liittyviä, heidän taipumuksiaan vastaavia työmahdollisuuksia, jotta kannustetaan tyttöjä valitsemaan perinteisesti miesvaltaisia aloja sekä tukemaan uuden sukupolven naisten itseluottamusta; korostaa, että arkioppiminen on myös ratkaisevassa asemassa tyttöjen ja nuorten naisten luottamuksen rakentamisessa;

17. kehottaa jäsenvaltioita käyttämään ERI-rahastoja tukemaan ohjelmia, joissa työskennellään aktiivisesti syrjäytyneisiin yhteisöihin kuuluvien lasten vanhempien kanssa ja kannustetaan merkityksellisiin ja innostaviin harrastuksiin kouluajan ulkopuolella ja koulujen loma-aikoina;

18. kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan julkisten päiväkotiverkostojen, esiopetusjärjestelmien ja lapsille tarkoitettujen julkisten vapaa-ajan palvelujen edistämistä;

19. kehottaa jäsenvaltioita parantamaan vammaisille ja/tai erityisopetusta tarvitseville tarjottavan opetuksen ja ammattikoulutuksen laatua sekä laskemaan heidän korkeaa koulunkäynnin keskeyttämisastettaan ja noudattamaan osallistavan koulutuksen periaatteita korostaen kyseisten oppilaiden aktiivista osallistumista ja parantamaan mahdollisuuksien mukaan heidän integroitumistaan yhteiskuntaan ja yleiseen koulutusjärjestelmään; kehottaa parantamaan välittömästi opettajankoulutusta tämän toteuttamiseksi ja sisällyttämään sukupuolinäkökulman tähän koulutukseen sekä tehostamaan oppimisvaikeuksien tunnistamista, mukaan lukien sukupuolinäkökulman huomioon ottavien erityisten seulontavälineiden ja koulutusohjelmien kehittäminen, jotta kyseisille tytöille ja naisille tarjotaan paremmat työllistymismahdollisuudet ja heidän mahdollisuuksiaan parannetaan moninkertaisen syrjinnän voittamiseksi;

20. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan tytöille ja pojille yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen riippumatta heidän iästään, sukupuolestaan, sosioekonomisesta asemastaan, kulttuuritaustastaan tai uskonnostaan; korostaa, että tarvitaan unionin, kansallisen ja paikallisen tason laitoksia edistämään erityisohjelmia, jotta kouluihin integroidaan marginalisoituneet yhteisöt yleensä, ja erityisesti kyseisten yhteisöjen tytöt, koska he kohtaavat usein moninkertaista syrjintää, sekä kaikki eurooppalaisen yhteiskunnan vähemmistöt; pitää tärkeänä varmistaa, että tytöt saavat toisen asteen opinnot päätökseen; korostaa, että tarvitaan taloudellisia avustusohjelmia taloudellisesti huonossa asemassa oleville perheille, jotta estetään se, että oppilaat, ja erityisesti tytöt, keskeyttävät koulunkäynnin;

21. kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan tarvittavaa aktiivista tukea, jolla varmistetaan se, että maahanmuuttajanaisille ja heidän perheenjäsenilleen voidaan opettaa vastaanottavan maan kieltä paikallisesti, osana ilmaista julkista koulutuspalvelua;

22. kehottaa jäsenvaltioita kehittämään erityisohjelmia, joilla varmistetaan romanityttöjen ja nuorten romaninaisten pysyminen perus-, keski- ja korkea-asteen koulutuksessa, sekä ottamaan käyttöön teiniäitejä ja aikaisin koulun keskeyttäneitä tyttöjä koskevia erityistoimia, joilla edistetään etenkin keskeytymätöntä koulutusta ja tarjotaan työssä tapahtuvaa koulutusta; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan nämä toimenpiteet huomioon romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden koordinoinnissa ja arvioinnissa;

23. painottaa, että on tärkeää sisällyttää kehitysyhteistyöhankkeisiin toimenpiteitä, jotka tähtäävät tyttöjen ja naisten kouluttamiseen;

24. korostaa, että opetussuunnitelmissa ja kaikissa koulutusvaiheissa on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota naisten ja miesten tasa-arvon periaatteeseen;

Opetussuunnitelma ja koulutus

25. korostaa, että opetussuunnitelmissa, kehitystavoitteissa ja oppimistuloksissa, sisällössä, koulujen opetusohjelmissa ja oppituntien suunnittelussa on kiinnitettävä asianmukaista huomiota sukupuolten tasa-arvoon sen kaikissa muodoissa; painottaa, että naisten asemaa koulujen eri aineiden opetussuunnitelmissa on arvioitava ja naisten roolia on korostettava opetuksen sisällössä; katsoo, että opetettaessa sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa on käsiteltävä nimenomaisesti tasa-arvon periaatteetta ja siihen on sisällytettävä useita eri osa-alueita, kuten lukutaito, kiusaaminen, väkivalta, vihapuhe, ihmisoikeudet ja kansalaiskasvatus;

26. korostaa, että koulutuksen on autettava tyttöjä ja poikia kehittymään tiedostaviksi ja tasapainoisiksi yksilöiksi, jotka kunnioittavat muita ihmisiä ja pystyvät tuntemaan empatiaa ja keskinäistä kunnioitusta, jotta estettäisiin syrjintä, aggressiot ja kiusaaminen;

27. korostaa, että koulujen olisi autettava kehittämään kulttuurienvälistä lähestymistapaa koulutuksessa, vastakohtana sulauttamiseen tai monikulttuurisuuteen pyrkivälle lähestymistavalle, jotta edistettäisiin avoimuutta, keskinäistä kunnioitusta sekä kulttuurien- ja uskontojenvälistä vuoropuhelua;

28. kannustaa jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa kattavissa seksuaalisuutta ja ihmissuhteita koskevissa koulutusohjelmissaan, joissa opetetaan tytöille ja pojille suostumukseen, kunnioitukseen ja vastavuoroisuuteen perustuvista ihmissuhteista, ja edistämään tasa-arvoa myös liikunta- ja vapaa-ajan toiminnassa, joissa sukupuolistereotypiat ja sukupuolen perusteella määrittyvät odotukset voivat vaikuttaa tyttöjen ja poikien minäkuvaan, terveyteen, taitojen hankkimiseen, henkiseen kehitykseen, sosiaaliseen integraatioon ja identiteetin rakentumiseen;

29. katsoo, että ymmärtäväinen, oppilaiden iän huomioiva ja tieteellisesti paikkansa pitävä seksuaali- ja ihmissuhdekasvatus on olennaisen tärkeä väline tyttöjen ja poikien voimaannuttamisessa, jotta he voisivat tehdä tietoisia valintoja ja jotta voitaisiin toteuttaa laajempia kansanterveydellisiä tavoitteita, joita ovat esimerkiksi ei-toivottujen raskauksien vähentäminen, äiti- ja lapsikuolleisuuden vähentäminen, sukupuoliteitse tarttuvien infektioiden ennaltaehkäisy ja hoidon aloittaminen varhaisemmassa vaiheessa sekä terveyserojen vähentäminen; kannustaa jäsenvaltioita harkitsemaan sitä, että kattava, oppilaiden iän huomioiva seksuaali- ja ihmissuhdekasvatus olisi pakollinen osa perus- ja toisen asteen koululaisten opetusohjelmaa; korostaa sen tärkeyttä, että opettajien koulutuksessa korostetaan tyttöjen ja naisten kunnioittamista sekä sukupuolten tasa-arvoa;

30. kehottaa sisällyttämään seksuaali- ja ihmissuhdekasvatuksen opetussuunnitelmiin, jotta voidaan voimaannuttaa tyttöjä vahvistamalla heidän omaa kehoa koskevaa tietoisuuttaan ja päätösvaltaansa; kehottaa huomioimaan kyseiset periaatteet yhtäläisesti myös kaikissa muissa oppiaineissa;

31. kehottaa komissiota torjumaan seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvaa syrjintää oppilaitoksissa; pyytää komissiota tukemaan HLBTI-kysymyksiä koskevan objektiivisen tiedon sisällyttämistä koulujen opetussuunnitelmiin; kehottaa komissiota edistämään vertaisoppimista jäsenvaltioissa homo- ja transfobisen kiusaamisen ja häirinnän torjumiseksi;

32. kannustaa tyttöjä ja poikia osoittamaan koulussa yhtä suurta mielenkiintoa kaikkia aineita, erityisesti luonnontieteitä ja teknisiä aineita, kohtaan yli sukupuolistereotypioiden ja sitä, että pojat oppivat tekemään töitä, joita pidetään naisten töinä, kuten koti- ja hoitotöitä; kannattaa myös tasavertaista osallistumista ja edustusta yhteisessä päätöksenteossa ja koulujen hallinnossa sekä kaikessa vapaa-ajan toiminnassa; kehottaa osapuolia varmistamaan, että näiden tehokkaiden toimien rahoitus on turvattu;

33. toteaa, että tarvitaan toimenpiteitä, joilla kannustetaan erityisesti naisia kulttuurialalla sekä taiteellisen ja henkisen työn tuotannossa ja levityksessä, ja torjutaan naisiin kohdistuvaa laajaa ja rakenteellista syrjintää kyseisillä aloilla, edistetään miesten ja naisten tasapuolista edustusta julkisessa taide- ja kulttuuritoiminnassa sekä tarjotaan taloudellista tukea ja positiivista erityiskohtelua epätasa-arvoisten tilanteiden korjaamiseksi tällä alalla;

34. kehottaa luomaan tytöille ja pojille tasa-arvoisen mahdollisuuden käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa sekä saada sitä koskevaa opetusta esikouluopetuksesta lähtien kiinnittäen erityistä huomiota maaseutualueiden ja marginalisoituneiden yhteisöjen lapsiin ja nuoriin sekä erityistarpeita omaaviin lapsiin ja nuoriin, jotta parannetaan digitaalista lukutaitoa, jaetaan tehokkaita koulutuspoliittisia välineitä, parannetaan opettajankoulutusta ja lisätään siten naisopiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden naisten määrää luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla; pitää myönteisenä kaikkia aloitteita ja ohjelmia, joiden tarkoituksena on houkutella tyttöjä opiskelemaan kyseisiä aloja ja hakeutumaan vastaavalle tutkijan uralle;

35. korostaa, että on tärkeää ottaa käyttöön koulutustoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tunnustaa naisten rooli muun muassa historiassa, tieteessä, politiikassa, kirjallisuudessa, taiteessa ja koulutuksessa sekä antaa sitä koskevaa opetusta;

36. kehottaa ryhtymään kaikkiin toimiin, joilla varmistetaan, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen alalla sekä hoitoalalla tehtyä työtä tehdään tunnetuksi ja pidetään arvokkaana ammattina niin naisille kuin miehillekin;

37. kehottaa jäsenvaltioita kehittämään tai vahvistamaan kansallisia sääntöjä, joilla torjutaan median ja mainonnan välittämästä arvomaailmasta kumpuavien stereotyyppisten sukupuoliroolien negatiivista vaikutusta, joka usein heikentää kouluissa tällä alalla tehtyä työtä;

38. vaatii toteuttamaan täydentäviä toimia, joilla vahvistetaan virallista opetussuunnitelmaa sukupuolten tasa-arvon ja yrittäjyyskoulutuksen kannalta sekä tasa-arvokasvatuksen arkioppimisohjelmien täytäntöönpanoa yhteisöissä paikallishallinnon välityksellä;

39. kehottaa antamaan uuden sysäyksen arkioppimisen tunnustamiseksi osaamistodistuksella sekä korkeatasoisen todistuksen antamiseksi ammattikoulutukseen liittyvästä työssäoppimisesta, koska se auttaisi tyttöjä ja naisia löytämään paremman työpaikan sekä pääsemään tai palaamaan työmarkkinoille ja koska samalla varmistettaisiin, että naisia ja miehiä kohdellaan ja heidän pätevyyttään arvostetaan yhtäläisesti;

40. kehottaa oppimateriaalien tekijöitä ja kustantajia tiedostamaan, että on tarpeen tehdä sukupuolten tasa-arvosta yksi kyseisten materiaalien valmistuskriteereistä; suosittelee käyttämään opettaja- ja opiskelijaryhmiä sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän opetusmateriaalin laatimisessa sekä pyytämään neuvoja sukupuolten tasa-arvon ja sukupuolinäkökohdat huomioon ottavan koulutusneuvonnan alan asiantuntijoilta;

41. kehottaa jäsenvaltioita laatimaan ja jakamaan suuntaviivat kouluille, koulutuspolitiikasta päättäville, opettajille ja opetussuunnitelmien laatimisesta vastaaville henkilöille, jotta sukupuolinäkökulma ja sukupuolten tasa-arvo otettaisiin huomioon sekä varmistettaisiin, että poistetaan stereotypiat ja seksistiset vääristymät, joita koulukirjojen ja opetusmateriaalien sisällössä, kielessä tai kuvituksessa voi olla, ja kannustamaan näin myös torjumaan seksismiä kirjallisuudessa, elokuvissa, musiikissa, peleissä, tiedotusvälineissä, mainonnassa ja muilla aloilla, jotka voivat vaikuttaa ratkaisevasti tyttöjen ja poikien asenteiden, käyttäytymisen sekä identiteetin muuttumiseen;

42. toteaa, että opettajilla on tärkeä rooli koulutuksellisten identiteettien muotoutumisessa ja huomattava vaikutus sukupuolittuneen käyttäytymisen eri muotoihin kouluissa; muistuttaa, että opettajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi on vielä paljon tehtävää; painottaa, että on tarpeen varmistaa, että opettajat saavat kattavaa, tasa-arvoa koskevaa perus- ja jatkokoulutusta virallisen koulutuksen ja arkioppimisen kaikilla tasoilla, mukaan lukien vertaisoppiminen ja yhteistyö ulkoisten järjestöjen ja virastojen kanssa, jotta lisättäisiin tietoisuutta sukupuoliroolien ja stereotypioiden vaikutuksesta oppilaiden itseluottamukseen ja ainevalintoihin opintojen aikana; korostaa, että tytöillä on oltava positiivisia nais- ja miespuolisia roolimalleja kouluissa ja yliopistoissa, jotta he voisivat tunnistaa ja hyödyntää parhaiten omia mahdollisuuksiaan pelkäämättä sukupuoleen perustuvaa syrjintää tai ristiriitaisuutta;

43. korostaa tarvetta liittää naisten ja miesten tasa-arvon periaatteen tutkimus ja soveltaminen osaksi opettajien perus- ja jatkokoulutusta sekä sisällyttämään siihen strategioita, joiden avulla he voivat tarkastella omaa identiteettiään, uskomuksiaan, arvojaan, ennakkoluulojaan, odotuksiaan, asenteitaan ja sukupuolen esittämisen tapojaan sekä pohtia pedagogisia käytäntöjään, jotta poistetaan kaikki esteet oppilaiden koko potentiaalin hyödyntämiseltä, sukupuolesta riippumatta;

44. uskoo vahvasti, että koulutuksen avulla on mahdollista saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo; katsoo, että arkioppimisessa ja virallisissa opetusohjelmissa on käsiteltävä ja torjuttava sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja syrjintää, häirintää sekä homo- ja transfobiaa niiden kaikissa muodoissa, nettikiusaaminen ja verkkohäirintä mukaan luettuina; toteaa, että sukupuolten tasa-arvoa puoltava ja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa torjuva kasvatus on riippuvainen siitä, että kouluympäristö on turvallinen ja väkivallaton;

45. korostaa, että on järjestettävä tietoisuuden lisäämistä ja sukupuolinäkökulman huomioon ottamista koskevia ohjelmia ja koulutusta kaikille koulutuspolitiikassa mukana oleville sekä vanhemmille ja työnantajille;

46. kehottaa jäsenvaltioita omaksumaan sukupolvien välisen lähestymistavan koulutukseen ja varmistamaan yhtäläiset mahdollisuudet viralliseen koulutukseen ja arkioppimiseen sisällyttämällä koulutusjärjestelmiinsä kohtuuhintainen ja laadukas päivähoito sekä vanhusten ja muiden tukea tarvitsevien hoito; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään toimiin, joilla pienennetään suoria ja epäsuoria koulutuskustannuksia ja lisätään kaikkien päiväkotien, esikoulu-, koulu- ja vapaa-ajan toimintaverkostojen kapasiteettia köyhyydessä tai köyhtymisvaarassa elävien lasten osallistamista koskevia periaatteita asianmukaisesti noudattaen; korostaa kyseisen asian tärkeyttä, jotta autetaan kaikkia naisia ja miehiä, myös yksinhuoltajia, sovitetaan yhteen työ- ja perhe-elämä, taataan naisten osallistuminen elinikäiseen oppimiseen ja ammattikoulutukseen ja luodaan siten tyttöjä voimaannuttavia roolimalleja;

47. korostaa, että pojat ja miehet on saatava aktiivisesti osallistumaan ja sitoutumaan kaikkiin sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten mahdollisuuksia edistäviin strategioihin;

48. pitää tärkeänä, että viranomaiset tukevat sukupuolten tasa-arvon merkitystä ja laajuutta käsitteleviä kursseja ja tutkimusta osana korkea-asteen koulutusta, etenkin sisällyttämällä opetussuunnitelmiin naisten ja miesten tasa-arvoa koskevia aineita, perustamalla erityisiä jatkokoulutuskursseja ja edistämällä tätä alaa koskevia erityisselvityksiä ja -tutkimuksia;

49. kehottaa unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita edistämään eri jäsenvaltioissa myönnettyjen tutkintotodistusten, todistusten ja muiden ammattipätevyyttä osoittavien asiakirjojen vastavuoroista tunnustamista, yhteensovittamaan ja yhdenmukaistamaan eri ammatteihin pääsyä koskevat kansalliset säännöt, jotta sekä unionista että sen ulkopuolisista maista tulevat maahanmuuttajanaiset voivat saada koulutustaan ja ammattitaitoaan vastaavan työpaikan;

Investoinnit, seuranta ja arviointi

50. korostaa, että riippumattomien elinten on seurattava ja arvioitava tasa-arvopolitiikan hyväksynnästä seurannutta edistymistä oppilaitoksissa ja että paikallisille, alueellisille ja kansallisille sekä unionin tason päätöksentekijöille on tiedotettava jatkuvasti kaikista toteutetuista toimenpiteistä ja edistymisestä tällä alalla ja sukupuolinäkökulmasta olisi kiireellisesti tehtävä osa oppilaitosten sisäistä ja ulkoista arviointia;

51. korostaa eri koulutusviranomaisten välisen yhteistyön ja parhaiden käytäntöjen vaihdon merkitystä sellaisten ohjelmien ja hankkeiden kehittämiselle, joiden tarkoituksena on edistää yhteiskasvatuksen sekä naisten ja miesten todellisen tasa-arvon periaatteiden tunnettuutta ja levittämistä koulutusalan yhteisön toimijoiden keskuudessa;

52. kehottaa Euroopan tasa-arvoinstituuttia (EIGE) jatkamaan vertailukelpoisten sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen ja tulostaulujen keräämistä kaikilta aloilta, myös koulutusalalta; muistuttaa, että on tärkeää tehdä koulutuspolitiikan vaikutustutkimuksia, jotta puututaan sukupuolten eriarvoisuuteen, tarjota laadullisia ja määrällisiä välineitä kyseisen vaikutuksen arviointiin ja noudattaa sukupuoleen perustuvaa talousarviostrategiaa, jotta voidaan edistää sekä mahdollisuuksia koulutusresursseihin että oikeutta käyttää niitä;

53. toteaa, että on ehdottoman tärkeää arvioida sukupuolten tasa-arvoa koskevan tulevan koulutuslainsäädännön vaikutuksia ja tarkistaa tarvittaessa nykyistä lainsäädäntöä tämän periaatteen mukaisesti;

54. tähdentää, että koulutusalan tutkimuslaitosten olisi seurattava ja arvioitava sukupuolten tasa-arvoa koskevien ohjelmien täytäntöönpanoa tiiviissä yhteistyössä tasa-arvokysymysten asiantuntijoiden, EU:n perustamien elinten ja paikallisten viranomaisten kanssa; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota keräämään laadullista ja määrällistä tietoa, joka on eritelty sukupuolen mukaan;

55. ehdottaa, että perustetaan vuosittain myönnettävä eurooppalainen sukupuolten tasa-arvoa koskeva palkinto oppilaitoksille, jotka ovat menestyneet tämän tavoitteen saavuttamisessa, ja kannustaa jäsenvaltioita tekemään samoin kansallisella tasolla;

56. tähdentää, että on laadittava toimintasuunnitelmia ja kohdennettava resursseja sukupuolikohtaisten koulutushankkeiden ja sukupuolinäkökulman huomioon ottavien koulutusrakenteiden toteuttamiseen; suosittelee käyttämään tähän tarkoitukseen varattuja EU:n välineitä, kuten Euroopan investointiohjelmaa, Horisontti 2020 -puiteohjelmaa ja EU:n rakennerahastoja, myös Euroopan sosiaalirahastoa;

57. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0074.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA-PROV(2015)0050.

(3)

https://europa.eu/eyd2015/it/eu-european-parliament/posts/every-girl-and-woman-has-right-education


KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (6.5.2015)

naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalle

tyttöjen mahdollisuuksien parantamisesta EU:ssa koulutuksen avulla

(2014/2250(INI))

Valmistelija: Ernest Maragall

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että sukupuolten tasa-arvon saavuttamisen suurimmat esteet ovat yhä sukupuolistereotypiat sekä seksismi, ja korostaa sukupuolistereotypioiden torjumisen tärkeyttä opintoaloilla ja akateemisten opinto-ohjelmien vaatimuksissa sekä formaalissa että informaalissa koulutuksessa kaikilla koulutusasteilla; muistuttaa myös, että sukupuolittuneet käsitykset opintoaloista ja uravalinnoista vaikuttavat merkittävästi koulutusvaihtoehdoista tehtäviin päätöksiin; korostaa tyttöjen motivoinnin sekä osallistumisen vahvistamisen tärkeyttä luonnontieteissä, insinööritieteissä, teknisillä ja tieto- ja viestintäteknologisilla, luovilla ja taideteollisilla aloilla sekä maaseudun elinkeinoissa; pitää myös myönteisenä kaikkia sellaisia aloitteita ja ohjelmia, joiden tavoitteena on houkutella tyttöjä suuntautumaan kyseisille aloille opiskelijaksi tai tutkijaksi;

2.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään tai vahvistamaan kansallisia säädöksiä, joilla torjutaan median ja mainonnan välittämästä arvomaailmasta kumpuavien stereotyyppisten sukupuoliroolien negatiivista vaikutusta, joka usein heikentää kouluissa tästä aiheesta tehtyä työtä;

3.  painottaa informaalin koulutuksen ja kulttuurien välisen vuoropuhelun tärkeyttä tyttöjen koulutusta rajoittavien uskomusten ja perinteisten toimintatapojen kitkemisessä, ja kehottaa jäsenvaltioita sukupuolten todellisen tasa-arvon saavuttamiseksi koulutukseen pääsyssä varmistamaan sekä pojille että tytöille tasavertaiset mahdollisuudet riippumatta heidän etnisestä, kansallisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta tai uskonnollisesta taustastaan toimenpiteillä, joilla pyritään vähentämään koulunsa keskeyttävien tyttöjen määrää; korostaa tarvetta keskittyä monenlaisesta syrjinnästä kärsiviin ryhmiin, kuten siirtolaisiin, pakolaisiin, vammaisiin, nuoriin omaishoitajiin ja muihin; korostaa, että on tärkeää varmistaa, etteivät perheet pakota tyttöjä lopettamaan koulunkäyntiään ennen kuin nämä ovat päättäneet keskiasteen koulutuksen;

4.  kehottaa antamaan uuden sysäyksen informaalin koulutuksen vahvistamiseksi ammattipätevyystodistuksella sekä korkeatasoisen todistuksen antamiseksi ammattikoulutukseen liittyvästä työssäoppimisesta, koska se auttaisi tyttöjä ja naisia löytämään paremman työpaikan sekä pääsemään tai palaamaan työmarkkinoille ja koska samalla varmistettaisiin, että naisten arvostus ja pätevyys on miesten tasolla;

5.  korostaa, että on tarpeen perustaa oikeuksiin perustuva, sekä opinto-ohjelmassa että pedagogiikassa sukupuolinäkökohdat huomioon ottava, kaikille oppijoille sopiva oppimisympäristö, jossa lapset (ja erityisesti tytöt) voivat saada tietoa oikeuksistaan ja kokea demokraattisia menetelmiä kouluissa ja informaalisissa oppimisympäristöissä; katsoo, että tämäntyyppisessä oppimisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvoon, syrjimättömyyteen ja EU:n kansalaisuuteen;

6.  katsoo, että koulutuksessa sukupuolten tasa-arvoon on sisällytettävä useita eri osa-alueita, kuten lukutaito, mukaan lukien medialukutaito, kiusaaminen, mukaan lukien nettikiusaaminen, homofobinen väkivalta, vihapuhe, ihmisoikeudet ja kansalaiskasvatus;

7.  korostaa, että koulutuksen on autettava poikia ja tyttöjä kehittymään tiedostaviksi ja tasapainoisiksi yksilöiksi, jotka kunnioittavat muita ihmisiä ja pystyvät tuntemaan empatiaa ja keskinäistä kunnioitusta, jotta estettäisiin syrjintä, aggressiot ja kiusaaminen;

8.  korostaa, että koulujen olisi autettava kehittämään kulttuurienvälistä lähestymistapaa koulutuksessa, vastakohtana yhtäläistämiseen tai monikulttuurisuuteen pyrkivälle lähestymistavalle, jotta edistettäisiin avoimuutta, keskinäistä kunnioitusta sekä kulttuurien- ja uskontojenvälistä vuoropuhelua;

9.  painottaa, että opettajilla on tärkeä rooli koulutuksellisten identiteettien muotoutumisessa ja huomattava vaikutus sukupuolittuneen käyttäytymisen eri muotoihin kouluissa; muistuttaa, että opettajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi on vielä paljon tehtävää; painottaa, että on tarpeen varmistaa, että opettajat saavat kattavaa, tasa-arvoa koskevaa perus- ja jatkokoulutusta formaalin ja informaalin koulutuksen kaikilla tasoilla, mukaan lukien vertaisoppiminen ja yhteistyö ulkoisten järjestöjen ja virastojen kanssa, jotta lisättäisiin tietoisuutta sukupuoliroolien ja stereotypioiden vaikutuksesta oppilaiden itseluottamukseen ja ainevalintoihin opintojen aikana; korostaa, että tytöillä on oltava positiivisia nais- ja miespuolisia roolimalleja kouluissa ja yliopistoissa, jotta he voisivat tunnistaa ja hyödyntää parhaiten omia mahdollisuuksiaan pelkäämättä sukupuoleen perustuvaa syrjintää tai ristiriitaisuutta;

10. korostaa sellaisen terveys- ja seksuaalikasvatuksen tärkeyttä, johon sisältyy tytöille ja pojille annettavaa opetusta ihmissuhteista, jotka perustuvat sukupuolten tasa-arvoon, suostumukseen, kunnioitukseen ja vastavuoroisuuteen, sekä opetusta naisten ja tyttöjen oikeuksista, mukaan lukien lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen liittyvät oikeudet, jotta ehkäistäisiin stereotypioita sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa;

11. painottaa, että on tärkeää sisällyttää kehitysyhteistyöhankkeisiin toimenpiteitä, jotka tähtäävät tyttöjen ja naisten kouluttamiseen;

12. muistuttaa, että yksinhuoltajaäideille sekä naisille, jotka ovat joutuneet keskeyttämään opintonsa tai lopettamaan työssäkäynnin perheenjäsenistä huolehtimisen vuoksi, on taattava pääsy sekä formaaliin että nonformaaliin ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen riippumatta heidän pätevyystasostaan (viitaten sekä pitkälle koulutettuihin että vähemmän koulutettuihin naisiin); vaatii, että kyseisen koulutuksen olisi oltava houkuttelevaa ja joustavaa; kannattaa kaikkia toimenpiteitä, jotka konkreettisesti auttavat naisia tasapainottamaan perhe- ja työelämää sekä koulutusta;

13. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota poistamaan formaaliin ja informaaliin koulutukseen sekä elinikäiseen oppimiseen pääsyn esteet lisäämällä tietoisuutta ja ohjausta, tarjoamalla taloudellista ja muunlaista tukea, kuten lasten- ja vanhustenhoitoa, jotta naiset ja miehet voisivat osallistua elinikäiseen oppimiseen, sekä omaksumalla sukupolvien välisen lähestymistavan ja edistämällä EU:n toimielinten roolia;

14. kehottaa Euroopan tasa-arvoinstituuttia (EIGE) sekä jäsenvaltioita keräämään koulutusalalta vertailukelpoista, sukupuolen mukaan eriteltyä tietoa (sekä laadullista että määrällistä) kaikista jäsenvaltioista;

15. katsoo, että EU:n rakennerahastojen, ja erityisesti Euroopan sosiaalirahaston, on tuettava sukupuolisidonnaisia koulutushankkeita sekä sukupuolinäkökohdat huomioon ottavia koulutusrakenteita;

16. muistuttaa, että sukupuolten tasa-arvon varmistamiseen tähtäävissä koulutusstrategioissa on otettava aktiivisesti huomioon pojat ja miehet;

17. korostaa, että koulutus on tärkeä väline, jonka avulla naiset voivat osallistua täysipainoisesti yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen; korostaa, että elinikäiseen oppimiseen liittyvät toimet ovat tärkeä keino tarjota naisille niitä taitoja, joiden ansiosta he voivat palata työelämään tai parantaa työtään, tulojaan ja työolojaan;

18. muistuttaa, että koulutus on väline, joka antaa naisille mahdollisuuden saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden, millä on tärkeä rooli naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä;

19. muistuttaa, että köyhyys ja heikko taloudellinen asema vaikuttavat voimakkaasti sukupuolten tasa-arvoon koulutuksessa ja niillä on suhteettoman suuri vaikutus tyttöjen pääsyyn kouluihin ja yliopistoon; kannattaa siksi jäsenvaltioiden aloitteita, joiden tavoitteena on vähentää vähävaraisten perheiden suoria ja epäsuoria koulutuskustannuksia;

20. korostaa, että on ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että vammaisille tytöille annetaan yhtäläiset mahdollisuudet saada koulutusta kaikilla tasoilla, jolloin heillä on paremmat työnsaantimahdollisuudet sekä paremmat mahdollisuudet torjua monia syrjinnän muotoja; korostaa, että koulutus on merkittävä väline, jolla annetaan muita heikommassa asemassa olevista ryhmistä tuleville tytöille mahdollisuus elää elämäänsä ilman syrjäytymistä, yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä;

21. kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen opetusjärjestelmiinsä, jotta vanhemmat voisivat tasapainottaa työ- ja perhe-elämäänsä ja lapset saisivat sukupuolten tasa-arvoon perustuvaa opetusta varhaislapsuudesta lähtien;

22. muistuttaa opetushenkilöstön roolista heidän auttaessaan ja neuvoessaan perheitä lasten koulutusuraan liittyvissä valinnoissa tarkoituksenaan ohjata heidät polulle, joka vastaa heidän taitojaan, lahjojaan ja mieltymyksiään; korostaa, että se vaihe, jolloin koulutusurasta annetaan neuvoja, on ratkaisevan tärkeä ja silloin sukupuolistereotypioilla voi olla vaikutusta, mikä voi vaikuttaa pysyvästi tyttöjen kykyyn luoda ammattiuraa, joka edistäisi heidän henkilökohtaista kehitystään ja itsenäistymistään.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

5.5.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

22

2

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Isabella Adinolfi, Andrea Bocskor, Silvia Costa, Damian Drăghici, Angel Dzhambazki, Giorgos Grammatikakis, Petra Kammerevert, Svetoslav Hristov Malinov, Curzio Maltese, Fernando Maura Barandiarán, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta, Theodoros Zagorakis, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Therese Comodini Cachia, Marc Joulaud, Kashetu Kyenge, Ilhan Kyuchyuk, Ernest Maragall, Emma McClarkin, Algirdas Saudargas, Hermann Winkler


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ

21

+

ALDE

Beatriz Becerra Basterrechea, Izaskun Bilbao Barandica, Angelika Mlinar

GUE/NGL

Malin Björk, Stefan Eck

PPE

Anna Maria Corazza Bildt, Ildikó Gáll-Pelcz, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Elisabeth Köstinger, Elissavet Vozemberg

S&D

Inés Ayala Sender, Biljana Borzan, Viorica Dăncilă, Iratxe García Pérez, Anna Hedh, Clare Moody, Maria Noichl, Liliana Rodrigues, Marc Tarabella

VERTS/ALE

Jordi Sebastià, Ernest Urtasun

9

-

ECR

Branislav Škripek, Jadwiga Wiśniewska, Jana Žitňanská

EFDD

Daniela Aiuto, Louise Bours

NI

Sylvie Goddyn

PPE

Marijana Petir, Michaela Šojdrová, Anna Záborská

0

0

 

 


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

16.6.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

9

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Beatriz Becerra Basterrechea, Malin Björk, Anna Maria Corazza Bildt, Viorica Dăncilă, Iratxe García Pérez, Anna Hedh, Elisabeth Köstinger, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Angelika Mlinar, Maria Noichl, Marijana Petir, Liliana Rodrigues, Jordi Sebastià, Michaela Šojdrová, Ernest Urtasun, Elissavet Vozemberg, Jadwiga Wiśniewska, Anna Záborská, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Inés Ayala Sender, Izaskun Bilbao Barandica, Biljana Borzan, Louise Bours, Stefan Eck, Ildikó Gáll-Pelcz, Sylvie Goddyn, Clare Moody, Branislav Škripek, Marc Tarabella

Oikeudellinen huomautus