Menettely : 2014/2149(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0207/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0207/2015

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 08/09/2015 - 5.13
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0293

MIETINTÖ     
PDF 296kWORD 151k
24.6.2015
PE 546.783v02-00 A8-0207/2015

aiheesta ”tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa”

(2014/2149(INI))

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Esittelijä: Mircea Diaconu

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

aiheesta ”tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa”

(2014/2149(INI))

Euroopan parlamentti, joka

      ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen johdanto-osan ja erityisesti sen kolmannen kappaleen, jossa todetaan, että allekirjoittaneet "hakevat innoituksensa Euroopan kulttuurisesta, uskonnollisesta ja humanistisesta perinteestä",

      ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 167 artiklan,

      ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 22 artiklan,

      ottaa huomioon 20. lokakuuta 2005 hyväksytyn Unescon yleissopimuksen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä,

      ottaa huomioon Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013(1),

      ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013(2),

      ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013(3)

      ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013(4),

      ottaa huomioon jäsenvaltion alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (uudelleenlaadittu) 15 toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/60/EU(5),

      ottaa huomioon julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun neuvoston direktiivin 2013/37/EY muuttamisesta 26. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/98/EY(6),

      ottaa huomioon 13. lokakuuta 2005 tehdyn Euroopan neuvoston puitesopimuksen kulttuuriperinnön arvosta yhteiskunnalle (Faron yleissopimus)(7),

      ottaa huomioon neuvoston toukokuussa 21. toukokuuta 2014 antamat päätelmät kulttuuriperinnöstä Euroopan kestävän kehityksen strategisena voimavarana(8)

–       ottaa huomioon neuvoston 25. marraskuuta 2014 antamat päätelmät kulttuuriperinnön osallistavasta hallinnasta ja kulttuurialan työsuunnitelman vuosiksi 2015–2018 ja kulttuuriperinnön eurooppalaisesta teemavuodesta(9),

      ottaa huomioon kulttuuriaineiston digitoinnista ja sähköisestä saatavuudesta sekä digitaalisesta säilyttämisestä 27. lokakuuta 2011 annetun komission suosituksen 2011/711/EY(10)

‑     ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon Euroopan investointiohjelmasta (COM(2014)0903),

      ottaa huomioon 22. heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon aiheesta ”tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa” (COM(2014)0477),

      ottaa huomioon marraskuussa 2014 annetun alueiden komitean lausunnon komission tiedonannosta aiheesta ”tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa”,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–       ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A8-0207/2015),

A.     toteaa, että kulttuuri ja kulttuuriperintö ovat jaettuja resursseja ja yleisiä hyödykkeitä ja arvoja, joita ei voida käyttää yksinomaisesti, ja katsoo, että niiden täyttä potentiaalia kestävän inhimillisen, sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämisessä ei ole vielä tunnustettu eikä hyödynnetty asianmukaisesti EU:n strategioissa ja YK:n vuoden 2015 jälkeisissä kehitystavoitteissa;

B.     toteaa, että kulttuurin moninaiset vaikutukset yhteiskunnissa on otettava huomioon päätöksentekoprosessissa;

C.     katsoo, että kulttuuriperintö on luonnostaan heterogeenista, heijastaa kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta ja moniarvoisuutta ja vaikuttaa useisiin politiikkatoimiin, kuten aluekehitykseen, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, maatalouteen, meriasioihin, ympäristöön, matkailuun, koulutukseen, digitaalistrategiaan, ulkosuhteisiin, tulliyhteistyöhön sekä tutkimukseen ja kehitykseen liittyviin toimiin;

D.     toteaa, että kulttuurin, kulttuurisen moninaisuuden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen toimii jäsenvaltioiden välisen yhteistyön katalysaattorina;

E.     toteaa, että Euroopan kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden edistämisellä, Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisella ja Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen kilpailukyvyn vahvistamisella pyritään edistämään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua;

F.     toteaa, että kulttuuriperintö on pitkäaikainen voimavara, joka luo arvoa ja myötävaikuttaa osaamisen kehittämiseen ja talouskasvuun edistämällä matkailua sekä luomalla työpaikkoja;

G.     toteaa, että kulttuuriperinnön hyödyntämishankkeet ovat usein esimerkkejä innovatiivisesta ja kestävästä taloudellisesta toiminnasta, jolla voidaan kehittää pk-yritysten yrittäjyystaitoja ja tutkimusvalmiuksia;

H.     toteaa, että kulttuuriperinnöllä (sekä aineellisella että aineettomalla) on merkittävä tehtävä Euroopan kulttuurin ja arvojen sekä kansallisen, alueellisen, paikallisen ja yksilöllisen identiteetin sekä Euroopan kansojen nykyaikaisen identiteetin edistämisessä;

I.      katsoo, että kulttuuriperinnön ylläpitoa, restaurointia ja säilyttämistä, saatavuutta ja käyttöä koskevat toimet kuuluvat ensisijaisesti kansalliseen, alueelliseen tai paikalliseen vastuualueeseen, mutta kulttuuriperinnöllä on myös selkeä eurooppalainen ulottuvuus, jota käsitellään suoraan useissa EU:n politiikoissa, myös maatalouspolitiikassa sekä tutkimus- ja innovointipolitiikassa;

J.      ottaa huomioon, että SEUT:n 167 artiklassa määrätään, että unioni myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi pitäen arvossa niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta ja korostaen samalla niiden yhteistä kulttuuriperintöä;

K.     ottaa huomioon, että SEUT:n 167 artiklassa todetaan, että unioni pyrkii toiminnallaan parantamaan Euroopan kansojen kulttuurin ja historian tuntemusta ja niitä koskevien tietojen levittämistä, rohkaisemaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa tukemaan ja täydentämään niiden toimintaa Euroopan kannalta merkittävän kulttuuriperinnön säilyttämisen ja suojaamisen aloilla;

L.     ottaa huomioon, että neuvoston 25. marraskuuta 2014 hyväksymä kulttuurialan työsuunnitelma sisältää kulttuuriperinnön yhtenä EU:n kulttuuria koskevan työn neljästä painopisteestä ajanjaksolla 2015–2018;

M.    toteaa, että sukupuolikohtaisten kulttuuritietojen puute, myös kulttuuriperinnön alalta, merkitsee olemassa olevien sukupuolten välisten kuilujen ja haasteiden salaamista poliitikoilta ja päätöksentekijöiltä;

N.     ottaa huomioon, että tietoja EU:n ohjelmien kautta saatavista rahoitusmahdollisuuksista kulttuuriperintöön liittyvillä aloilla – esimerkiksi paikallinen ja alueellinen kehitys, kulttuuriyhteistyö, tutkimus, koulutus, tuki pk-yrityksille ja kansalaisyhteiskunnalle sekä matkailu – on saatavilla, mutta ne ovat hajanaisia;

O.     katsoo, että Euroopan neuvoston kulttuurireittien kulttuurista ja matkailullista arvoa yhteisen eurooppalaisen kulttuuriperinnön edistämisessä ja kestävän kulttuurimatkailun kehittämisessä olisi lujitettava;

P.     toteaa, että Euroopan unionin Europa Nostra -kulttuuriperintökilpailu edistää huippuosaamista, inspiroi esimerkin voimalla ja edistää parhaiden käytäntöjen vaihtoa kulttuuriperinnön alalla koko Euroopassa;

Q.     ottaa huomioon, että monumenttien ja kohteiden suojelusta ja restauroinnista annetussa Venetsian julistuksessa ja Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskevassa yleissopimuksessa (Granadan yleissopimus) sekä arkeologista kulttuuriperintöä koskevassa yleissopimuksessa (Vallettan sopimus) määritellään selkeästi kansainvälisesti tunnustetut vaatimukset kulttuuriperinnön ja arkeologisten teosten restauroinnille(11)

Yhdennetty lähestymistapa

1.      katsoo, että on äärimmäisen tärkeää käyttää saatavilla olevat resurssit kulttuuriperinnön tukemiseen, kasvattamiseen ja edistämiseen yhdennetyn lähestymistavan pohjalta ottaen samalla huomioon kulttuuriset, taloudelliset, sosiaaliset, historialliset, koulutukselliset, ympäristölliset ja tieteelliset osatekijät;

2.      katsoo, että kulttuuriperintöön liittyen tarvitaan yhdennettyä lähestymistapaa, jos halutaan päästä kulttuuriseen vuoropuheluun ja vastavuoroiseen ymmärrykseen; on vakuuttunut, että tällainen lähestymistapa voi lisätä sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä edistää osaltaan Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista;

3.      esittää komissiolle kulttuuriperintöä koskevan uuden yhdennetyn lähestymistavan kehittämisen yhteydessä seuraavat erityissuositukset:

a)   laaditaan komission tällä hetkellä noudattamien monialaisten ja joustavien työmenetelmien mukaisesti yhteinen lähestymistapa kulttuuriperintöä käsittelevien eri politiikanalojen tehostetun yhteistyön avulla ja raportoidaan parlamentille tämän läheisemmän yhteistyön tuloksista;

b)   tiedotetaan mahdollisille edunsaajille vaivattomasti ja helposti, kuten yhden ainoan tiedotusfoorumin välityksellä ja EU:n parhaita käytäntöjä vaihtamalla olemassa olevasta kulttuuriperintöä koskevasta unionin rahoituksesta;

c)   nimetään mieluiten vuoteen 2018 mennessä kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi, jonka tarkoituksena on muun muassa levittää ja lisätä tulevien sukupolvien tietoisuutta ja koulutusta Euroopan kulttuuriperinnön arvoista ja sen suojelusta, ja esitetään eurooppalaista teemavuotta koskeva ohjelmaluonnos viimeistään vuonna 2016;

d)   tunnustetaan poliittisesti ja transversaalisti kulttuuriperinnön arvo sekä irtaimena että kiinteänä, aineellisena ja aineettomana uusiutumattomana resurssina, jonka autenttisuus on säilytettävä;

4.      kehottaa perustamaan lähitulevaisuudessa kiinteänä kulttuuriperintönä tunnettua historiallista ympäristöä varten poliittiset toimintaperiaatteet, jotka sisältävät sääntelykehyksen monumenteille, arkeologialle ja historiallisille maisemille SEUT-sopimuksen 4 artiklan mukaisesti;

5.      tukee luovaa nykyaikaista innovointia arkkitehtuurissa ja suunnittelussa siten, että kunnioitetaan sekä menneisyyttä että nykyisyyttä ja samaan aikaan varmistetaan korkea laatu ja yhtenäisyys;

Kulttuuriperintöä koskeva unionin rahoitus

6.      panee merkille, että unioni on sitoutunut säilyttämään ja lisäämään Euroopan kulttuuriperintöä eri ohjelmien (Luova Eurooppa, Horisontti 2020, Erasmus+ ja Kansalaisten Eurooppa), rahoituksen (Euroopan rakenne- ja investointirahastot) ja toimien avulla, kuten Euroopan kulttuuripääkaupungit, Euroopan kulttuuriperintöpäivät ja Euroopan kulttuuriperintötunnus; ehdottaa, että EU ja jäsenvaltiot osallistuvat vielä enemmän tutkimuksen edistämiseen;

7.      kehottaa komissiota

a)   perustamaan yhden ainoan EU:n portaalin, joka on omistettu kulttuuriperinnölle, johon kootaan yhteen tietoja kaikista EU:n ohjelmista, joista rahoitetaan kulttuuriperintöä, ja joka rakentuu kolmesta tärkeimmästä näkökohdasta: aineellisia ja aineettomia kulttuuriesineitä koskeva tietokanta, johon sisältyy esimerkkejä säilyttämistä ja vaalimista koskevista parhaista käytännöistä ja asiaankuuluvat referenssit; kulttuuriperinnön rahoitusmahdollisuudet sekä tiedot Euroopan kulttuuriperinnön tilasta sekä säilyttämistä koskevat merkittävät tiedot, kuten ilmastotiedot ja jo toteutettuja restaurointihankkeita koskevat yksityiskohdat; ja uutiset ja linkit, jotka koskevat kulttuuriperintöön liittyvien politiikanalojen kehitystä, toimia ja tapahtumia;

b)   tukemaan kohdennetulla rahoituksella tutkimuksia ja pilottihankkeita, jotka on suunniteltu erityisesti analysoimaan kulttuuriperinnön edistämisprosessien vaikutusta, kehittämään erityisiä indikaattoreita ja esikuva-analyyseja, jotka liittyvät kyseisen perinnön suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen prosesseihin, ja tukemaan suoraan kulttuurista ja sosiaalista innovointia paikalliseen ympäristöön integroituna, jolloin kulttuuriperintö voi toimia kehityksen moottorina ja parantaa ihmisten elämänlaatua;

c)   lujittamaan hiljattain laadittuja monitahoista rahoitusta koskevia periaatteita, jotka mahdollistavat eri eurooppalaisten rahastojen täydentävän käytön samaan laaja-alaiseen hankkeeseen;

d)   kannustamaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia;

e)   mukauttamaan hankehallinnoinnin ajoitusta koskevia vaatimuksia rakennerahastojen osalta, jotta voidaan sopeuttaa paremmin säilyttämis- ja suojeluhankkeiden erityisvaatimukset;

f)    tarkistamaan pienimuotoisten infrastruktuuritoimien yhteydessä esitettävien kulttuuriperintöhankkeiden 5 miljoonan euron määrärahoja(12), siten, että ne saadaan vähintään samalle tasolle kuin Unesco-hankkeet eli 10 miljoonaan euroon;

8.      toteaa, että Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) annetun asetuksen uudistuksen taustalla oleva henki ja etenkin yhdennettyä rahoitusta koskeva periaate voidaan erityisissä tapauksissa toteuttaa myös suurten hankkeiden kautta; toteaa kuitenkin, että on tarpeen edistää ja tukea myös pieniä kulttuurihankkeita, jotka ovat erityisen tärkeitä sisäiselle kehitykselle ja voivat auttaa säilyttämään kulttuuriperintöä ja edistämään paikallista ja alueellista kehitystä ja sosioekonomista kasvua yleisesti;

9.      kehottaa komissiota sisällyttämään kulttuuriperintöä koskevien seuraavan sukupolven rakennerahastojen suuntaviivoihin pakollisen laadunvalvontajärjestelmän, jota sovelletaan hankkeen koko elinkaaren ajan;

10.    korostaa jäsenvaltioiden tehtävää varmistaa, että toimijoilla on sekä riittävät taidot että ammatillista taitotietoa ja liiketoimintarakenne, jonka avulla voidaan varmistaa, että parhaat käytännöt pannaan täytäntöön kulttuuriperinnön turvaamiseksi myös siten, että käytetään asianmukaisia laadunvalvontajärjestelmiä, kuten kansainvälisissä peruskirjoissa vaaditaan;

11.    kehottaa komissiota varmistamaan, että innovatiivisia kulttuuriperinnön säilyttämistä koskevia toimenpiteitä ja historiallisia rakennuksia koskevia vähävaikutteisia energiatehokkuusratkaisuja pidetään valintakelpoisina delegoiduissa säädöksissä, kiinnostuksenilmaisupyynnöissä ja aloitteissa koheesiopolitiikkaa koskevia asetusten kehittämiseksi ajanjaksolla 2014–2020;

12.    kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan restaurointityön yhteydessä mahdollisia verokannusteita, kuten alv- tai muita verovähennyksiä ottaen huomioon, että myös yksityiset elimet hallinnoivat Euroopan kulttuuriperintöä;

13.    kehottaa komissiota tutkimaan Euroopan finanssipolitiikan parhaita käytäntöjä ja suosittelemaan niistä tarkoituksenmukaisimpia jäsenvaltioille; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan kyseisiä suosituksia ja vaihtamaan keskenään parhaita käytäntöjä, jotta varmistetaan mahdollisimman suuri yksityinen tuki aineellisille ja aineettomille kulttuuriperintöhankkeille ja maksimoidaan talouskehityksen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vaikutukset asiaankuuluvaan paikallisympäristöön;

Uudet hallintamallit

14.    suhtautuu myönteisesti neuvoston aloitteeseen laatia suuntaviivat uusia osallistavia hallintamalleja varten kulttuuriperinnön alalla edistämällä ”jaetun resurssin” näkökulmaa ja lujittamalla paikallisten, alueellisten, kansallisten ja Euroopan laajuisten suunnitelmien yhteyksiä;

15.    pyytää jäsenvaltioita varmistamaan sellaisten oikeudellisten välineiden kehittämisen, joilla mahdollistetaan vaihtoehtoisia rahoitus- ja hallintomalleja, kuten yhteisön osallistuminen, kansalaisyhteiskunnan osallistuminen sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, jotta voidaan panna täytäntöön kulttuuriperintöön liittyvät toimet (suojelu, restaurointi, säilyttäminen ja edistäminen);

16.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään Euroopan laajuisen vuoropuhelun hallinnon kaikkien tasojen päättäjien sekä kulttuurialan ja luovien alojen, matkailualan toimijoiden verkostojen, julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kumppanuuksien ja kansalaisjärjestöjen välillä;

17.    kannustaa kaikkia kulttuuriperinnön hallintaan osallistuvia sidosryhmiä löytämään tasapainon kulttuuriperinnön kestävän säilyttämisen ja sen taloudellisen ja sosiaalisen potentiaalin kehittämisen välillä;

18.    korostaa, että kulttuuriperinnön hyödyntämiseen liittyvät EAKR:n hankkeet ovat esimerkki monitasoisesta hallinnosta ja toissijaisuusperiaatteen tehokkaasta noudattamisesta ja ne muodostavat merkittävän osan EAKR:n menoista; korostaa rajat ylittävien kulttuurihankkeiden merkitystä, sillä nämä lisäävät osaltaan taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja edistävät osallisuutta; kehottaa tässä yhteydessä ryhtymään toimiin, joilla tehostetaan ja laajennetaan institutionaalisen rahoituksen tukemista julkisilla ja yksityisillä kumppanuussopimuksilla;

19.    korostaa, että tarvitaan uusia hallintamalleja, joihin sisältyy laadunvalvonta kaikissa vaihtoehtoisissa kulttuuriperinnön rahoitus- ja hallintomuodoissa;

20.    kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan kulttuuriperinnön eri osatekijöihin liittyvien menojen valvontaa ja edistämään yhteistyötä petosten, korruption ja muun tällä alalla esiintyvän laittoman toiminnan torjumisessa;

21.    ehdottaa, että unionin lainsäädäntöehdotuksia olisi täydennettävä kulttuuriperintöä koskevalla vaikutustenarvioinnilla ja jos arvioinnista käy ilmi kielteinen vaikutus, kulttuuriperintö olisi jätettävä poikkeuksena lainsäädäntöehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle;

Kulttuuriperinnön taloudellinen ja strateginen potentiaali

22.    toteaa, että kulttuuriperinnöllä voidaan edistää innovatiivisia työpaikkoja, tuotteita, palveluja ja prosesseja ja se voi synnyttää luovia ideoita, joilla kehitetään asianmukaisen hallinnon avulla uutta taloutta samalla kun ympäristövaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi;

23.    toteaa, että kulttuuriperintö on keskeisessä asemassa useissa Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteissa, kuten digitaalistrategiassa, innovaatiounionissa, uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmassa ja globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikassa; vaatii tästä syystä tunnustamaan Eurooppa 2020 -strategian väliarvioinnin yhteydessä paremmin Euroopan kulttuuriperinnön aseman strategisena resurssina älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun kannalta;

24.    toteaa, että kulttuuriperinnön alalla on mahdollisuudet luoda ammattitaitoa vaativia työpaikkoja; kehottaa jäsenvaltioita tekemään aloitteita kulttuuriperinnön alalla työskentelevien työntekijöiden ja tutkijoiden johtamis- ja säilyttämiskoulutuksen kehittämiseksi; pitää erityisen ilahduttavina pitkän aikavälin rahoitusnäkymiä tutkijaverkostoille, kuten Marie Skłodowska-Curie -rahoitusta;

25.    korostaa Unescon nimeämän aineellisen tai aineettoman kulttuuriperinnön merkitystä Euroopan matkailulle;

26.    korostaa mahdollisuutta keskittyä voimakkaammin kulttuurimatkailuun kehitettäessä makroaluestrategioita, joilla kulttuurimatkailu liitetään tiiviimmin osaksi eurooppalaisen yhteistyön strategista kehystä;

27.    kehottaa unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita edistämään ja tukemaan “pehmeää matkailua” (kävelyä, ratsastusta ja pyöräretkiä) keinona avata uusia mahdollisuuksia kulttuuri- ja luontomatkailulle;

28.    kannustaa jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa, jotta voidaan maksimoida kulttuuriperinnön arvo yhteiskunnissamme ja sen panos työpaikkojen luomiseen ja kasvuun EU:ssa;

29.    korostaa, että kulttuurimatkailu, jonka osuus on 40 prosenttia Euroopan matkailusta, on kasvu- ja työllisyyspotentiaalia ajatellen keskeinen talouden ala, jonka kehitystä olisi edistettävä edelleen käyttämällä uutta teknologiaa; korostaa kuitenkin, että on tärkeää säilyttää kulttuuri- ja luontoperintö luomalla kestäviä, vähemmän invasiivisia ja enemmän lisäarvoa tuovia matkailumuotoja, joissa matkailuala integroidaan paikallisiin kehitysstrategioihin;

30.    on huolissaan Euroopan identiteetin kannalta erittäin tärkeän kulttuuriperinnön säilyttämistä, restaurointia, suojelua ja edistämistä koskevien toimintaperiaatteiden tilasta; korostaa, että kulttuuriperinnön suojelua koskevaa rahoitusta on vähennetty dramaattisesti joissakin jäsenvaltioissa talous- ja rahakriisin vuoksi; kehottaa tästä syystä komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että Euroopan kulttuuriperinnön suojeluun suunnataan riittävästi rahoitusta ja aloitteita;

31.    kehottaa komissiota edistämään kulttuurialan ja luovien alojen osaamista, innovointia ja kilpailukykyä tukemalla taiteilijoiden, suunnittelijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten työtä;

32.    vahvistaa, että kulttuuriperinnölle on kiireellisesti annettava selvä asema komission laatimassa Euroopan investointiohjelmassa;

33.    kehottaa kiinnittämään huomiota tarpeeseen parantaa metodologista kehystä, jotta voidaan saada kulttuuriperinnön alaan liittyviä parempia tilastotietoja; kehottaa komissiota ehdottamaan indikaattoreita, joita voitaisiin käyttää kulttuuriperinnön tilanteen seuraamiseen ja arviointiin ja jotka olisivat yhdenmukaisia kaikissa jäsenvaltioissa; korostaa tarvetta saada enemmän tutkimustuloksia, jotka kattavat kaikki kulttuuriperinnön näkökohdat ja yhdistävät ne toisiinsa, jotta voidaan torjua alan pirstaloitumista; korostaa tässä yhteydessä suurten tietomäärien potentiaalia, kun halutaan saada enemmän tietoa tutkimushankkeista; korostaa, että kulttuuriperinnön todellisen ja potentiaalisen taloudellisen arvon arvioimiseksi on erittäin tärkeää kerätä tilastoja järjestelmällisemmin;

34.    katsoo, että komission olisi luokiteltava yritykset, jotka ovat mukana kulttuuriperinnön suojelun eri näkökohdissa, erityiseksi alaksi, joka käyttää lisäarvoa tuovia perinteisiä menetelmiä helpottamaan ekologista ja kestävää suojelua;

35.    toteaa, että on kiireellisesti puututtava nuorisotyöttömyyteen, ja korostaa, että kulttuuriperintö on ala, jolla on potentiaalia luoda enemmän ja parempia työpaikkoja ja jolla voidaan lujittaa koulutuksen ja työelämän välistä yhteyttä esimerkiksi kehittämällä laadukkaita oppisopimus- ja harjoittelupaikkoja, pk-yritysten uusyrityksiä ja yhteisötaloutta; kannustaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita kehittämään uusia ja innovatiivisia rahoitusmahdollisuuksia, joilla tuetaan johtamis- ja säilyttämiskoulutusta sekä alan työntekijöiden ja tutkijoiden koulutusta;

36.    kehottaa komissiota edistämään yhdennetyltä ja tieteelliseltä pohjalta yhteisiä kulttuuriperintö- ja matkailuohjelmia toimimaan parhaan käytännön esikuvina ja esimerkkeinä;

37.    kehottaa jäsenvaltioita suunnittelemaan strategisesti kulttuuriperintöön liittyviä hankkeita, jotka voivat johtaa yleiseen alue- ja paikalliskehitykseen, kansainvälisiin ja alueiden välisiin yhteistyöohjelmiin, uusien työpaikkojen luomiseen, kestävään maaseudun ja kaupunkien elpymiseen ja kulttuuriperinnön restaurointiin liittyvien perinteisten taitojen säilyttämiseen;

38.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan kulttuuriperinnön säilyttämisen ja edistämisen alalla toimivia yrityksiä, hallinnointiyhteisöjä ja asiantuntija-ammattilaisia ja heidän vaikutustaan tuotantoon ja työpaikkojen luomiseen koskevan taloudellisen ja tilastollisen tutkimuksen;

39.    kiinnittää huomiota tarpeeseen luoda, kehittää ja edistää liikkuvuutta ja kokemustenvaihtoa koskevia mahdollisuuksia kulttuuriperinnön alalla työskenteleville varmistamalla, että on olemassa todellista ammatillista vastavuoroisuutta ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY mukaisesti siten, että yksilöidään ja jaetaan erityisesti restauroija-kuraattorin ammatissa vaadittujen taitojen vähimmäistaso (osaaminen ja tieto); kehottaa tässä yhteydessä komissiota tekemään ehdotuksen, jolla tarkoituksenmukaiset ohjelmat ulotetaan koskemaan myös kulttuuriperinnöstä vastaavien johtajien ja työntekijöiden (esim. linnojen johtajat) liikkuvuutta, jotta voidaan vaihtaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä;

40.    kehottaa jäsenvaltioita korostamaan perintönsä arvoa edistämällä tutkimuksia, joiden avulla määritetään kulttuuriperinnön kulttuurinen ja taloudellinen arvo, jotta sen suojelua koskevat ”kustannukset” voidaan muuttaa ”investoinniksi” sen arvoon;

41.    kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) perustaisi seuraavan strategisen innovaatio-ohjelmansa yhteydessä osaamis- ja innovaatioyhteisöjä kulttuuriperinnön ja luovan teollisuuden alalle, jolloin tuetaan suoraan tutkimusta ja innovointia koskevaa kokonaisvaltaista näkemystä;

42.    toistaa, että koulujen opetusohjelmiin on tärkeää sisällyttää oppiaineina taidetta, musiikkia, teatteria ja elokuvaopetusta, jotta kehitetään tietämystä kulttuuriperinnöstä, taiteellisesta toiminnasta ja ilmaisusta sekä pehmeistä taidoista, jotka suuntautuvat kohti luovuutta ja innovointia;

43.    kannustaa jäsenvaltioita esittelemään kulttuuriperintöön liittyviä poikkitieteellisiä aiheita koulutuksen eri tasoilla;

44.    korostaa, että matkailualalla on merkittävät mahdollisuudet yrittäjyyden kehittämiseen ja osallistumista korostavaan toimintatapaan, erityisesti matkailualan pk-yrityksissä mutta myös uusyrityksissä, voittoa tavoittelemattomalla sektorilla ja muissa organisaatioissa, jotka edistävät Euroopan kulttuuriperinnön säilyttämistä, suojelua ja tukemista; korostaa, että kulttuurivarantojen lisäksi erityisesti palvelujen laatu, korkeatasoinen ammattitaito ja koulutetut alan asiantuntijat sekä esilläolo internetissä ovat Euroopan matkailualan menestyksen ja kilpailukyvyn avaintekijöitä; korostaa, että tutkimus, innovointi ja uudet teknologiat, etenkin televiestinnän alalla, ovat keskeisiä tekijöitä, jotta kulttuuriperintö voidaan tuoda lähemmäs ihmisiä; katsoo myös, että pk-yritysten kilpailukyky pitäisi turvata poistamalla niiltä tarpeeton hallinnollinen rasitus ja että matkailualan pk-yrityksiin haitallisesti vaikuttavaa lainsäädäntöä pitäisi muuttaa;

Mahdollisuudet ja haasteet

45.    korostaa kulttuuriperinnön digitoinnin potentiaalia sekä menneisyytemme säilyttämisen että tutkimusmahdollisuuksien kehittämisen, korkealaatuisten työpaikkojen luomisen, paremman sosiaalisen osallisuuden, vammaisten ja syrjäisillä alueilla asuvien henkilöiden käyttömahdollisuuksien parantamisen ja kestävän talouskehityksen välineenä; korostaa, että kulttuuriperinnön digitointi edellyttää pieniltä ja keskisuurilta sekä syrjäisiltä kulttuuri-instituutioilta huomattavia taloudellisia ponnisteluja ja että riittävä rahoitus on keskeistä haluttaessa varmistaa suurempi yleisö ja laajempi levitys tälle perinnölle; painottaa, että digitoinnin ja uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet, jotka eivät koskaan korvaisi alkuperäisen kulttuuriperinnön hyödyntämistä tai kulttuuriin osallistumisen perinteisten muotojen mukanaan tuomia sosiaalisia hyötyjä, eivät saisi johtaa originaalien suojelun laiminlyömiseen tai perinteisten kulttuurinedistämismuotojen sivuuttamiseen digitoinnin aikana tai sen jälkeen;

46.    tukee digitaalista innovointia taiteen ja kulttuuriperinnön alalla ja toteaa, että e-infrastruktuurien käyttö voi tuoda uutta yleisöä ja varmistaa digitaalisen kulttuuriperinnön helpomman käytön ja hyödyntämisen; korostaa, että olemassa olevat välineet, kuten Europeana-sivusto, ovat tärkeitä, ja kannustaa parantamaan sivuston hakukriteereitä sen käyttäjäystävällisyyden lisäämiseksi;

47.    korostaa tarvetta parantaa kulttuuriperinnön ja erityisesti Euroopan elokuvaperinnön digitoinnin, säilyttämisen ja verkkosaatavuuden tasoa;

48.    korostaa, että on tärkeää kehittää todellista demokraattista ja osallistuvaa kerrontaa Euroopan kulttuuriperinnöstä, uskonnolliset ja etniset vähemmistöt mukaan luettuina; kiinnittää huomiota kulttuurikohteisiin, joihin sisältyy erilaisia tai kiisteltyjä menneisyyden tapahtumia, ja korostaa, että sovintoprosessien ei pitäisi johtaa yhteisöjen historiallisen tietoisuuden tukahduttamiseen; kehottaa jäsenvaltioita pohtimaan kulttuuriperinnön etiikkaa ja esitystapoja ja ottamaan huomioon tulkintojen eroavaisuudet;

49.    toteaa, että uskonnollinen kulttuuriperintö muodostaa vaikeasti määriteltävän osan eurooppalaista kulttuuriperintöä; korostaa, että uskonnolliseen toimintaan liittyvien paikkojen, tapojen ja esineiden merkitystä ei saisi sivuuttaa keskusteluissa Euroopan kulttuuriperinnöstä eikä niitä saisi kohdella millään tavalla syrjivästi;

50.    katsoo, että historiallista uskontoon liittyvää kulttuuriperintöä, kuten arkkitehtuuria ja musiikkia, on suojeltava sen kulttuuriarvon vuoksi riippumatta sen uskonnollisesta taustasta;

51.    tähdentää kulttuurien välisen vuoropuhelun merkitystä Euroopassa ja sen ulkopuolella ja katsoo, että unionin olisi edistettävä tällaista vuoropuhelua asianmukaisena välineenä kaikenlaista radikalismia vastaan;

52.    kiinnittää huomiota jäsenvaltioiden kansallisten vähemmistöjen kulttuuriperintöä koskeviin erityispiirteisiin; kehottaa tästä syystä vaalimaan niiden kulttuuriperintöä ja edistämään ja suojelemaan kulttuurista monimuotoisuutta;

53.    painottaa, että uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen kulttuurista syrjintää olisi vältettävä;

54.    painottaa, että on tärkeää tukea maahanmuuttajayhteisöjen kulttuurista toimintaa;

55.    vahvistaa kulttuuriperinnön tärkeän merkityksen kulttuurialalle ja luovalle alalle sekä kulttuurin kautta tapahtuvalle sosiaaliselle osallistumiselle;

56.    korostaa, että on tärkeää parantaa vammaisten henkilöiden pääsyä kulttuuriperintökohteisiin;

57.    toteaa, että on tärkeää suojella kulttuurimaisemia ja erityisesti aineetonta kulttuuriperintöä, joka edustaa elävää kulttuuria ja ruokkii perinteistä taidetta, ja kehottaa komissiota sisällyttämään tämän seikan laajemmin asiaa koskeviin ohjelmiin;

58.    korostaa gastronomisen perinnön tärkeyttä ja tarvetta suojella ja tukea sitä; katsoo, että tätä varten myönnettyjä varoja voitaisiin parhaiten hyödyntää muiden EU:n politiikkojen, kuten yhteisen maatalouspolitiikan ja kuluttajansuojapolitiikan, vuorovaikutuksella;

59.    huomauttaa, että kulttuuriperintö ja matkailu hyödyttävät toisiaan, sillä kulttuuriperintö tarjoaa matkailualalle huomattavia tuloja ja matkailu vaikuttaa myönteisesti kulttuuriin, koska sillä edistetään kulttuuriomaisuuden vaalimista ja säilyttämistä ja tarjotaan sen suojelua varten tarvittavia tuloja;

60.    painottaa, että kulttuurimatkailulla on suuri merkitys kulttuuriperintömme säilyttämisessä ja sen luoman arvon hyödyntämisessä niin aineellisen kulttuuriperinnön ja kulttuurimaisemien kuin aineettoman kulttuuriperinnön kuten kielten, uskonnon ja gastronomisten perinteiden osalta;

61.    kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita jatkamaan yhteistyötä 30. kesäkuuta 2010 annettuun komission tiedonantoon ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet” (COM(2010)0352) sisällytettyjen kulttuuriperinnön ja kulttuurimatkailun edistämistä koskevien toimien toteuttamiseksi kaikilla asianmukaisilla tasoilla;

62.    toteaa huomattavat väestörakenteen ja yhteiskunnan muutokset huomioon ottaen, kuinka merkittäviä yhteinen eurooppalainen kulttuuriperintö ja suunnitteilla oleva eurooppalainen teemavuosi ovat unionin kansalaisten identiteetille sekä yhteisyyden tunteen lujittamiselle unionissa;

63.    katsoo, että Euroopan yhteisen kulttuuriperinnön arvostaminen tarjoaa erityisesti tuleville sukupolville suunnan ja mahdollisuudet kehittää eurooppalaista identiteettiä ja sellaisia arvoja, kuten muiden kanssa toimeen tuleminen ja muiden kunnioittaminen yli jäsenvaltioiden rajojen; suosittelee tästä syystä myös, että kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta kehitettäessä kiinnitetään erityistä huomiota nuorempiin sukupolviin;

64.    panee tyytyväisenä merkille Euroopan kulttuuripääkaupunkien suuren menestyksen; kehottaa perustamaan näiden kaupunkien välisen verkoston, jonka avulla pidennetään alueiden esilläoloa, mahdollistetaan kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihto, millä autetaan erityisesti tulevia ehdokkaita, ja helpotetaan tapahtumien ja erityisten kiertomatkojen järjestämistä;

65.    kannustaa käyttämään kulttuuriperintöä koulutusvälineenä, jotta voidaan käsitellä yhteiskunnallisia asioita ja tuoda Euroopassa asuvat ihmiset lähemmäksi toisiaan;

66.    kiinnittää huomiota ympäristöuhkiin, jotka vaikuttavat huomattavaan määrään unionin kulttuurikohteita, ja kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon ilmastonmuutoksesta ja ihmisten toiminnasta aiheutuvat seuraukset pitkän aikavälin rahoitusstrategioissaan, jotka koskevat kulttuuriperinnön suojelu- ja restaurointimenetelmiä; suosittelee lisäksi, että jäsenvaltioiden ja unionin olisi edistettävä tätä alaa koskevaa laajempaa tutkimusta, jotta voidaan muun muassa tutkia yksityiskohtaisemmin ilmastonmuutoksen moninaisia vaikutuksia kulttuuriperintöön ja kehittää vastatoimenpiteitä;

67.    vaatii komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita täydentämään Europa Nostra -verkoston yhdessä Euroopan investointipankin kanssa kehittämää uhanalaisia kohteita koskevaa aloitetta määrittelemällä lisää uhanalaisia eurooppalaisia kulttuuriperintökohteita, laatimalla toimintasuunnitelmia ja etsimällä mahdollisia rahoituslähteitä; korostaa, että tämän aloitteen täydentäminen on keino houkutella yksityistä rahoitusta kulttuuriperinnön kohentamista varten;

68.    kehottaa komissiota koordinoimaan ja tukemaan paremmin jäsenvaltioiden ponnisteluja kulttuuriperintöä koskevien varkauksien, salakuljetuksen ja laittoman kaupan torjunnassa EU:ssa ja sen ulkopuolella; kehottaa palauttamaan jäsenvaltion alueelta laittomasti viedyt kulttuuriesineet;

69.    muistuttaa, että on tärkeää suojella ja vaalia kulttuuriperintöä erityisesti ajan aiheuttamalta kulumiselta mutta myös ilkivallalta ja ryöstämiseltä; kiinnittää huomiota siihen, että monet arkeologiset kohteet ovat vielä tänäkin päivänä vaarassa joutua järjestäytyneen muinaisjäännösten ryöstämisen kohteiksi, erityisesti vedenalaiset kohteet, joihin viranomaisten on vaikea päästä ja joita niiden on vaikea valvoa; kehottaa siksi tehostamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kulttuuriesineiden tunnistamisessa, palauttamisessa ja niiden laittoman kaupan torjunnassa;

70.    painottaa asemaa, joka kulttuuriperinnöllä on unionin ulkosuhteissa kolmansien maiden kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön kautta, ja kehottaa jäsenvaltioita, komissiota ja neuvostoa elvyttämään kulttuuridiplomatiaa; korostaa lisäksi potentiaalia, joka jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden tieteiden välisillä tutkimushankkeilla on kulttuuriperinnön säilyttämisessä;

71.    kehottaa jäsenvaltioita, EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä sitoutumaan voimakkaasti toimintaan, jolla pyritään estämään unionin tai kolmansien maiden kulttuuriperintöön kohdistuva tahallinen uhka tai sen vahingoittaminen sodissa ja kulttuurilliseen ja uskonnolliseen identiteettiin kohdistuvan loukkauksen yhteydessä, suojelemaan tätä kulttuuriperintöä sekä dokumentoimaan ja restauroimaan sitä myös yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen, kuten ICCROMin, ICBS:n (Blue Shield -komitea), siviili- ja sotilasviranomaisten, kulttuuri-instituutioiden ja ammattiyhdistysten kanssa;

72.    kannustaa hyväksymään kansainvälisiä sopimuksia, joilla estetään kulttuuriperinnön laiton kauppa; korostaa tarvetta, että EU:n on yhdessä YK:n ja Unescon kanssa suojeltava vaarassa olevaa perintöä ja torjuttava kulttuuriteosten ryöstelyä ja tuhoamista konfliktialueilla;

73.    viittaa EU:ssa saatavilla olevaan potentiaaliseen taitotietoon terrorismin ja sodan vuoksi vahingoitettujen tai tuhottujen kulttuuriesineiden suojelemiseksi;

74.    tukee yhteisiä eurooppalaisia arvoja ja perintöä kuvastavien ylikansallisten kulttuurimatkailutuotteiden luomista; kehottaa komissiota vahvistamaan yhteistyötä jäsenvaltioiden ja kulttuuri- ja matkailualan politiikkaa muovaavien järjestöjen kuten YK:n Maailman matkailujärjestön (UNWTO) ja YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) kanssa sekä jatkamaan verkostojen, rajatylittävien alueellisten hankkeiden sekä – tiiviissä yhteistyössä Euroopan neuvoston kanssa – eurooppalaisten kulttuurireittien yhteisrahoitusta ja edistämistä, sillä ne ovat parhaita esimerkkejä ylikansallisista yleiseurooppalaisista teemamatkailuhankkeista;

75.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 221.

(2)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(3)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289.

(4)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104.

(5)

EUVL L 159, 28.5.2014, s. 1.

(6)

EUVL L 175, 27.6.2013, s. 1.

(7)

Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksynyt 13. lokakuuta 2005, avattu Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden allekirjoitettavaksi Farossa (Portugalissa) 27. lokakuuta 2005 ja tuli voimaan 1. kesäkuuta 2011.

(8)

EUVL C 183, 14.6.2014, s. 36.

(9)

Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(10)

EUVL L 283, 29.10.2011, s. 39.

(11)

ICOMOSin (International Council of Monuments and Sites) hyväksymä Venetsian julistus vuonna 1965 ja Euroopan neuvoston vuonna 1985 hyväksymä Granadan yleissopimus. Euroopan neuvoston vuonna 1992 hyväksymä Vallettan yleissopimus.

(12)

Katso: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013 3 artiklan 1 kohdan e alakohta.


PERUSTELUT

Termille ”kulttuuriperintö” ei ole yhtä ainoaa määritelmää vaan useita virallisia määritelmiä, jotka on kaikki ymmärrettävä siinä asiayhteydessä, jossa ne on laadittu. Tässä mietinnössä termillä ”kulttuuriperintö” tarkoitetaan aineellista kulttuuriperintöä (irtain, kiinteä tai vedenalainen kulttuuriperintö), aineetonta kulttuuriperintöä (suulliset perinteet, esittävät taiteet ja rituaalit) ja digitaalista kulttuuriperintöä.

Mietintö perustuu viimeisimpiin kulttuuriperintöä koskeviin poliittisiin asiakirjoihin(1), ja siinä tehdään yhteenveto asiasta käytävän julkisen keskustelun keskeisistä kohdista. Mietinnössä käsitellään myös kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan aiheesta ”Kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa: nykytilanne ja tulevaisuudennäkymät” 2. joulukuuta 2014 järjestämän kuulemisen päätelmiä. Siihen on koottu lisäksi alan toimijoiden ja sidosryhmien panoksia alan tärkeimpien haasteiden määrittämiseksi ja konkreettisten ehdotusten tekemiseksi niiden ratkaisemiseksi.

A. Kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa käytännössä

Sekä komission tiedonannossa että kaksissa viimeisimmissä neuvoston puheenjohtajavaltion päätelmissä tuodaan esiin kulttuuriperintöä koskevan yhdennetyn lähestymistavan tarve. Vielä on kuitenkin toteutettava tiettyjä käytännön toimia, jotta toimintapoliittiset suositukset voidaan panna täytäntöön.

Unionin toimielinten tasolla on pantava merkille, että kulttuuriperintöä koskevat asia kuuluvat komissiossa useiden pääosastojen vastuualueeseen. Siksi niiden työ on toisiaan täydentävää ja näin ollen on välttämätöntä, että ne lujittavat keskinäistä yhteistyötään tällä alalla ja koordinoivat kulttuuriperintöön liittyviä ja vaikuttavia toimiaan.

Lisäksi kulttuuriperintöä koskevaa rahoitusta on saatavilla useista EU:n ohjelmista. Mainittakoon niistä muutamia: Luova Eurooppa, Horisontti 2020, Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto jne. Kaikki näihin rahoitusmahdollisuuksiin liittyvät tiedot ovat julkisesti saatavilla, mutta ne ovat hajallaan useilla verkkosivustoilla, ne on esitetty erittäin teknokraattisesti ja käännetty vain joillekin EU:n virallisille kielille. Siksi on tärkeää tehostaa näiden tietojen antamista mahdollisille edunsaajille. Tässä mietinnössä vaaditaan sen vuoksi perustamaan yksi ainoa EU:n portaali, joka on omistettu kulttuuriperinnölle, johon kootaan yhteen tietoja kaikista EU:n ohjelmista, joista rahoitetaan kulttuuriperintöä, ja joka rakentuu kolmesta tärkeimmästä osastosta: kulttuuriperinnön rahoitusmahdollisuudet, tietokanta, jossa on esimerkkejä parhaista käytännöistä ja asiantuntemuksesta kulttuuriperinnön alalta sekä asiaankuuluvia viitetietoja, ja uutiset ja linkit, jotka koskevat kulttuuriperintöön liittyvien politiikanalojen kehitystä, toimia ja tapahtumia.

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi voisi ilmentää täydellisesti tätä EU:n uudistettua sitoutumista kulttuuriperintöön. Jos tällainen aloite suunniteltaisiin asianmukaisesti, se voisi vahvistaa kulttuuriperinnön alaa ja osoittaa sen vaikuttavan potentiaalin. Jotta tällainen aloite erottuisi, kulttuuriperinnön eurooppalaiselle teemavuodelle olisi varattava asianmukaiset määrärahat ja toiminta olisi järjestettävä siten, että se voitaisiin toteuttaa tehokkaasti jäsenvaltioissa.

B. Alan haasteiden muuttaminen uusiksi mahdollisuuksiksi

Tätä mietintöä varten toteutetussa kuulemisvaiheessa vakiintuneet sidosryhmät, kulttuuriperintöalan ammattilaiset ja muut kulttuuriperintöalan asiantuntijat toivat esiin lukuisia erityisongelmia. Niinpä mietinnössä pyritään esittämään joitakin mahdollisia ratkaisuja keskeisiin esteisiin, jotka tällä hetkellä estävät kulttuuriperintöalaa saavuttamasta täyttä potentiaaliaan.

Kuten aina, monet ongelmat liittyvät rahoitukseen ja erityisesti kulttuuriperintökohteita sisältäviin aluekehityshankkeisiin myönnettyyn rakennerahoitukseen. Joissakin näistä tapauksista ei kiinnitetty riittävästi huomiota restaurointityön laatuun, ja tämä johti kulttuuriperintökohteen kulttuurisen arvon menetykseen. Siksi on painotettava paljon enemmän restaurointihankkeen laatua, sitä, että tällaisiin hankkeisiin on palkattava pätevää työvoimaa, ja yleistä laadunvalvontajärjestelmää, jotta estetään korvaamattomat menetykset. Hankkeiden olisi oltava restaurointiurakoita koskevien kansainvälisesti tunnustettujen vaatimusten mukaisia siten kuin ne on esitetty Venetsian julistuksessa ja Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskevassa Granadan yleissopimuksessa. Mietinnössä kehotetaan lisäksi komissiota tarkistamamaan jäsenvaltioiden pyyntöihin perustuville pienimuotoisille kulttuuri-infrastruktuurihankkeille asetettua viiden miljoonan euron enimmäisrajaa ja ottamaan huomioon asianmukaisesti toteutetusta restaurointihankkeesta aiheutuvat odotettavissa olevat kustannukset.

Toinen keskeinen vaatimus tässä mietinnössä on oikeudellisten välineiden kehittäminen vaihtoehtoisia hallintamalleja varten. On selvää, että paikallisyhteisöt, kansalaisyhteiskunta ja yksityinen sektori on otettava paremmin mukaan kulttuuriperinnön suojelu- ja edistämistoimiin. Eri puolilla EU:ta on jo paljon esimerkkejä erittäin tehokkaista yhteisöjen osallistumista koskevista aloitteista tai julkisen ja yksityisen sektorin yhteisyrityksistä, mutta kaikissa jäsenvaltioissa ei ole tällaisia vaihtoehtoisia malleja koskevia säännöksiä. Mietinnössä kannatetaan siksi ideaa osallistavan hallinnan tutkimisesta edelleen, edellyttäen että kaikilla tasoilla otetaan käyttöön laadunvalvontajärjestelmä ja että jäsenvaltiot varmistavat oikeudelliset välineet.

Erityistä huomiota olisi myös kiinnitettävä kulttuuriperinnön digitointiin. Vaikka digitointi on vain väline, se auttaa säilyttämään menneisyyttämme ja sisältää monia mahdollisuuksia tutkimukseen, työpaikkojen luomiseen ja talouskehitykseen.

Mietinnössä esitetään myös erityisiä suosituksia kulttuuriperintöalan ammattilaisten koulutusta, osaamista ja liikkuvuutta varten ja kulttuuriperintöalan nuorten ammattilaisten pääsystä kulttuurialan työmarkkinoille.

C. Kulttuuriperinnön taloudellinen potentiaali

Termit "kulttuuri" ja "talous" saattavat näyttää kuuluvan kahteen täysin erilaiseen ajattelutapaan, mutta todellisuudessa kulttuuriperintöalalla on valtava taloudellinen potentiaali.

Näyttää kuitenkin siltä, että tämä ei ole etusijalla eurooppalaisessa yhteiskuntapolitiikassa, kun otetaan huomioon, ettei kulttuuria saati kulttuuriperintöä mainita selvästi Eurooppa 2020 -strategiassa eikä Junckerin hiljattain esittämässä Euroopan investointiohjelmassa. On korkea aika asettaa kulttuuri korkeammalle poliittisella asialistalla ja arvioida sen todellista arvoa talouskasvun ja työpaikkojen suhteen. Politiikan huipulla on oltava käytettävissä asianmukaisesti laadittuja tilastoja, jotka voivat kattaa kulttuuriin yleensä ja erityisesti kulttuuriperintöön liittyvän laajan kirjon osaamista ja työpaikkoja. Asia ei ole näin tällä hetkellä, koska perinteisissä tiedonkeruujärjestelmissä otetaan huomioon ainoastaan osa osaamisesta ja työpaikoista. Tämän vuoksi mietinnössä pyydetään soveltamaan laajempaa kehystä kulttuuriin liittyviin tilastoihin.

D. Kulttuuriperintö muilla politiikanaloilla

Kulttuuriperintöön liittyviä näkökohtia sisältyy useisiin politiikanaloihin, ja tämä on otettava huomioon, jotta voidaan kehittää todella yhdennetty lähestymistapa.

Kulttuuriperintö tarjoaa esimerkiksi hyvät puitteet tieteelliselle tutkimukselle restauroinnin ja suojelun alalla ja voisi mahdollisesti toimia innovaatiohautomona samalla kun hyödynnetään alan olemassa olevia rahoitusmahdollisuuksia.

Kulttuuriperintökohteet voivat myös toimia aluekehityksen ja matkailun moottoreina. Eri puolilla Eurooppaa on lukemattomia esimerkkejä tällaisista tapauksista, ja esittelijä kannustaa jäsenvaltioita, jotka eivät hyödynnä perintökohteitaan täysimääräisesti, tekemään niin vastuullisesti, jotta voidaan vauhdittaa paikallistaloutta ja lisätä alueen houkuttelevuutta yleensä.

Kulttuurilla on myös oltava merkittävämpi asema EU:n ulkosuhteissa. Kulttuuri on yksi Euroopan suurimmista valteista, ja nykyisessä politiikassa ja ohjelmissa on vielä parantamisen varaa.

Päätelmä

Kulttuuriperintö on vuosisatoja vanhan historiamme, luovuuden ja ponnistelujen mykkä todistaja. Se on yksi Euroopan kulttuurin pilareista ja yhteinen perintömme tuleville sukupolville. Siksi kaikessa kulttuuriperinnön alalla toteutettavassa yhteiskuntapolitiikassa olisi otettava huomioon kaksi näkökulmaa: se, että kulttuuriperintö voi olla työpaikkojen ja tulojen merkittävä lähde, mikä on keskeinen ja huomioonotettava seikka nykyisessä taloustilanteessa, ja että kulttuuriperinnön tärkein arvo on sen kulttuuriarvo. Kulttuuriperintöä koskevassa yhdennetyssä strategiassa olisi ihannetapauksessa otettava huomioon kolikon molemmat puolet ja yhdistettävä välittömän kasvun ja työpaikkojen tarve sen sisäistämiseen, että kulttuuriperintö on pitkäaikainen voimavara, jota varten tarvitaan kestävä kehityssuunnitelma.

(1)

Komission 22. heinäkuuta 2014 antama tiedonanto "Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa" COM(2014)0477, neuvoston 21. toukokuuta 2014 antamat päätelmät kulttuuriperinnöstä Euroopan kestävän kehityksen strategisena voimavarana, neuvoston 12. joulukuuta 2014 antamat päätelmät kulttuuriperinnön osallistavasta hallinnasta ja alueiden komitean marraskuussa 2014 antama lausunto aiheesta "tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa".


LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (7.5.2015)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

aiheesta ”Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa”

(2014/2149(INI))

Valmistelija: Miltiadis Kyrkos

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että Eurooppa on rikkaan kulttuuri- ja taideperintönsä, uskonnollisen ja historiallisen perintönsä, luonnonvarojensa, maantieteellisen sijaintinsa, monimuotoisen maisemansa ja kiinnostavan elämäntyylinsä ansiosta maailman tärkein matkailukohde ja että Euroopan matkailusta noin 40 prosenttia on kulttuurimatkailua;

2.  painottaa, että kulttuurimatkailulla on suuri merkitys kulttuuriperintömme säilyttämisessä ja sen luoman arvon hyödyntämisessä niin aineellisen kulttuuriperinnön ja kulttuurimaisemien kuin aineettoman kulttuuriperinnön kuten kielten, uskonnon ja gastronomisten perinteiden osalta;

3.  huomauttaa, että kulttuuriperintö ja matkailu hyödyttävät toisiaan, sillä kulttuuriperintö tarjoaa matkailualalle huomattavia tuloja ja matkailu vaikuttaa myönteisesti kulttuuriin, koska sillä edistetään kulttuuriomaisuuden vaalimista ja säilyttämistä ja tarjotaan sen suojelua varten tarvittavia tuloja;

4.  antaa selvän poliittisen signaalin siitä, että Euroopan monimuotoisuus ja monikulttuurisuus tarjoavat oivan mahdollisuuden kehittää kaikenlaista teemamatkailua ja edistää yhteensovitetulla tavalla monipuolista matkailua ja kulttuurivaihtoa; korostaa, että kulttuurimatkailua koskevan toimintaohjelman perustana on oltava eurooppalainen monimuotoisuus, aitous, kestävyys, täysi saavutettavuus ja korkea laatu;

5.  panee merkille 30. ja 31. lokakuuta 2014 Napolissa pidetyn kolmannentoista Euroopan matkailufoorumin, jossa painotettiin matkailun ja kulttuurin välisten synergioiden merkitystä ja matkailun ja kulttuurin vaikutusta talouskasvuun ja työllisyyteen;

6.  korostaa, että kokonaisvaltainen lähestymistapa aineellisen ja aineettoman kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämisessä, edistämisessä ja arvostuksen lisäämisessä toimii sosiaalisen innovoinnin ja kaupunkien ja maaseudun osallistavan paikallisen ja alueellisen kehityksen vahvana kannustimena ja edistää kestävän kulttuurimatkailun lisäämistä sekä vähentää kausiluonteisuuden vaikutusta; toteaa, että sillä esimerkiksi

a) tähdennetään, että paikallisyhteisöt ja yksityisen sektorin sidosryhmät on otettava aktiivisesti mukaan toimiin;

b) tuodaan esiin, että taitojen/osaamisen, pätevyyksien ja ammattien eurooppalaiseen luokitukseen (ESCO) on lisättävä uusia taitoja ja ammatillisia profiileja kulttuurin alalla;

c) tuetaan digitalisointia ja mahdollisuutta käyttää kulttuurista sisältöä verkossa, jotta voitaisiin tavoittaa suurempi yleisö ja saada nuoret suuremmassa määrin mukaan;

d) kannustetaan soveltamaan strategista lähestymistapaa tutkimuksessa ja innovoinnissa sekä tietojen ja erityisosaamisen jakamisessa;

7.  korostaa, että kulttuurilla ja kulttuuriperinnöllä on paikallisella, kansallisella ja unionin tasolla strategista merkitystä, sillä niiden kautta tuetaan innovatiivista liiketoimintaa ja kehitetään matkailuun liittyviä taloudellisia toimintoja, etenkin vierailijoiden vastaanottopalvelujen tarjontaa matkailualan keskuksissa ja myös koko alan kattavien palvelujen laajaa valikoimaa; toteaa, että kulttuuriperinnön säilyttäminen, vaaliminen ja edistäminen on erityisen tärkeää useille toiminnan aloille, etenkin matkailulle;

8.  korostaa, että kulttuurimatkailu voi vahvistaa paikallistalouksia, koska se edistää paikallista tuotantoa, kannustaa perustamaan yrityksiä ja lisää kulutuskysyntää matkailualalla sekä maksimoi kotimaisen lisäarvon;

9.  painottaa mahdollisuuksia kulttuurimatkailun kasvattamiseen maaseutu-, saari-, rannikko- ja vuoristoalueilla, joilla on tarjottavanaan koskematon luonto ja neitseellisiä maisemia, alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä ja murteita, perinteistä kulttuuria (perinteistä kansantaidetta, perinneasuja, käsitöitä, paikallisia juhlia, liikkuvuuskulttuuria ja gastronomisia perinteitä), paikallisia käsityötuotteita ja -palveluja, alkuperäisyyttä, teollisuus- ja maatalousperinnettä sekä etnisten vähemmistöjen kulttuuriperintöä; huomauttaa, että kulttuurimatkailu näillä alueilla auttaa monipuolistamaan niiden perinteisiä taloudellisia toimintoja, kannustaa paikallista väestöä jäämään niille ja siten torjuu alueiden autioitumista ja monien kulttuurisesti arvokkaiden kohteiden hylkäämistä ja rappeutumista sekä perinteiden ja perinteisen kulttuurin häviämistä; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kestäviä intermodaalisia infrastruktuureja ja parantamaan rajatylittäviä yhteyksiä, muun muassa uutta tieto- ja viestintäteknologiaa, kuten yhdennettyjä matkasuunnittelu- ja lipunmyyntipalveluja, keinona lisätä yleisesti matkakohteiden ja erityisesti pienten ja syrjäisillä alueilla sijaitsevien matkakohteiden vetovoimaa ja saavutettavuutta lento-, meri-, maan- ja rautateitse;

10. toteaa, että kehittämällä uusia sisävesireittejä ja multimodaalisia liikenneyhteyksiä voidaan edistää ratkaisevalla tavalla kulttuurimatkailun kestävää kasvua;

11. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään yhteisiin toimenpiteisiin sisämaa- ja maaseutualueiden kehittämisen moottorina toimivan maaseutumatkailun edistämistä koskevien politiikkojen laatimiseksi; kehottaa unionin toimielimiä luomaan yhteyksiä kulttuuriperintökohteiden ja paikallisyhteisöjen välille, jotta voidaan hyödyntää maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden paikallisten sidosryhmien osallistumista; kehottaa panostamaan voimakkaasti ihmisten kouluttamiseen ja taloudellisen tuen tarjoamiseen kulttuuriperinnön suojelemiseksi, sillä maaseudun kulttuurimatkailun edistäminen edistää myös siirtymistä pois massaturismista;

12. korostaa, että kulttuurimatkailun alueellinen kehittäminen jäsenvaltioissa edellyttää infrastruktuurihankkeita koskevien investointiohjelmien käyttöönottoa, jotta välttämättömien peruspalvelujen tarjoaminen voidaan turvata;

13. on huolissaan unionin sääntelykeinojen ja talousarviovarojen riittämättömyydestä tällä alalla; korostaa, että aluepolitiikan toimenpideohjelmien muutosten yhteydessä on jälleen vähennetty tukea kulttuuriperintöä koskevalle politiikalle;

14. palauttaa mieliin, että suuri osa kulttuurirakenteista ei kuulu markkinatalouden piiriin vaan toimii usein yhdistys- ja vapaaehtoismuodossa, ja toteaa, että tällaiselle kulttuurille varattua julkista tukea on leikattu rajusti talouskriisin vuoksi; kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia, joilla helpotetaan yksityisen pääoman käyttöä kulttuuriperintöhankkeisiin rahoitusmuodosta (kuten sponsorointi) riippumatta;

15. huomauttaa, että kaikilla tasoilla (kansainvälisesti, kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti) olisi omaksuttava yhtenäinen ja koordinoitu lähestymistapa, jonka mukaisesti kaikki sidosryhmät ja paikallisyhteisö otetaan mukaan toimiin, ja kannustaa tässä yhteydessä kehittämään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia kulttuurivarojen taloudellisen potentiaalin saamiseksi käyttöön;

16. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään Euroopan laajuisen vuoropuhelun hallinnon kaikkien tasojen päättäjien sekä kulttuurialan ja luovien alojen, matkailualan toimijoiden verkostojen, julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kumppanuuksien ja kansalaisjärjestöjen välillä;

17. kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita jatkamaan yhteistyötä 30. kesäkuuta 2010 annettuun komission tiedonantoon ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet” (COM(2010)0352) sisällytettyjen kulttuuriperinnön ja kulttuurimatkailun edistämistä koskevien toimien toteuttamiseksi kaikilla asianmukaisilla tasoilla;

18. kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen edellä mainittua 30. kesäkuuta 2010 annettua tiedonantoaan;

19. on vakuuttunut siitä, että ns. Eurooppa-merkin luominen ja tunnetuksi tekeminen tuottaa suurta lisäarvoa Euroopan menestykselle maailman ykkösmatkailukohteena sekä erityisesti Euroopan kulttuuriperinnön edistämiselle; kehottaa näin ollen jäsenvaltioiden viranomaisia tekemään yhteistyötä komission kanssa ja täydentämään Eurooppa-merkkiä kansallisilla ja alueellisilla toimilla sekä yhdessä mainostamaan Eurooppaa tärkeissä kansainvälisissä tapahtumissa ja suurilla matkailumessuilla lukuisten korkealaatuisten matkailukohteiden maanosana;

20. tukee yhteisiä eurooppalaisia arvoja ja perintöä kuvastavien ylikansallisten kulttuurimatkailutuotteiden luomista; kehottaa komissiota vahvistamaan yhteistyötä jäsenvaltioiden ja kulttuuri- ja matkailualan politiikkaa muovaavien järjestöjen kuten YK:n Maailman matkailujärjestön (UNWTO) ja YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) kanssa sekä jatkamaan verkostojen, rajatylittävien alueellisten hankkeiden sekä – tiiviissä yhteistyössä Euroopan neuvoston kanssa – eurooppalaisten kulttuurireittien yhteisrahoitusta ja edistämistä, sillä ne ovat parhaita esimerkkejä ylikansallisista yleiseurooppalaisista teemamatkailuhankkeista;

21. korostaa lisäksi sellaisten alueiden välisten ja rajatylittävien kulttuuri- ja matkailutuotteiden ja -palvelujen kehittämisen merkitystä, jotka perustuvat toimien koordinointiin ja synergioihin, säästävät resursseja ja vahvistavat sekä edistävät yhteistä kulttuuri-identiteettiä ja koko alueen kilpailukykyä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota helpottamaan tätä prosessia;

22. korostaa gastronomisen perinnön tärkeyttä ja tarvetta suojella ja tukea sitä; katsoo, että tätä varten myönnettyjä varoja voitaisiin parhaiten hyödyntää muiden EU:n politiikkojen, kuten yhteisen maatalouspolitiikan ja kuluttajansuojapolitiikan, vuorovaikutuksella;

23. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan aloitteita Euroopan vedenalaisen kulttuuriperinnön hyödyntämiseksi mahdollisimman tehokkaasti ja erityisesti sellaisen eurooppalaisten vedenalaisten kulttuuriperintökohteiden reitin luomiseksi, jonka avulla voidaan museoida haaksirikkoutuneet laivat ja veden alle uponneet kaupungit;

24. puoltaa sellaisten aloitteiden luomista, jotka esittelevät yhteistä eurooppalaista perintöä ja lisäävät kulttuurikohteiden näkyvyyttä ja joilla on erityisesti kestävää vaikutusta paikallisella ja alueellisella tasolla, ja toteaa, että tällaisia aloitteita ovat esimerkiksi eurooppalaiset pyöräily- tai pyhiinvaellusreitit, maisemajunat, eurooppalaiset matkailurautatiet (vanhojen reittien ja asemien kunnostaminen), Euroopan kulttuuripääkaupungit, Euroopan urheilupääkaupungit, Europa Nostra -verkosto, Natura 2000 -verkosto, Euroopan kulttuuriperintötunnus, Euroopan kulttuuriperintöpäivät ja Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkinto; kehottaa edistämään ja helpottamaan kulttuurimatkailua nuorison keskuudessa; aikoo myös tukea aloitteita, joissa nuoret ovat aktiivisina osapuolina, kuten Euroopan nuorisopääkaupunkeja;

25. panee tyytyväisenä merkille Euroopan kulttuuripääkaupunkien suuren menestyksen; kehottaa perustamaan näiden kaupunkien välisen verkoston, jonka avulla pidennetään alueiden esilläoloa, mahdollistetaan kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihto, millä autetaan erityisesti tulevia ehdokkaita, ja helpotetaan tapahtumien ja erityisten kiertomatkojen järjestämistä;

26. pitää myönteisinä uusia aloitteita, kuten kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta, sillä ne lisäävät tietoisuutta Euroopan aineellisen ja aineettoman perinnön suojelutarpeesta; kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita tekemään enemmän Euroopan teollisuusperinnön edistämiseksi osana yhteistä kulttuuria, koska siihen liittyvää potentiaalia ei ole vielä tunnustettu riittävän selkeästi;

27. kehottaa komissiota saattamaan jäsenvaltiot ja alan tärkeimmät toimijat tietoisiksi siitä, että Euroopan kulttuuriperintökohteisiin pääsyn on oltava fyysisesti ja taloudellisesti mahdollista kaikille ja että erityistä huomiota on kiinnitettävä vammaisiin ja liikuntarajoitteisiin, nuoriin ja ikääntyneisiin henkilöihin sekä pienituloisiin perheisiin;

28. korostaa ekologisesti ja taloudellisesti kestävän ja vastuullisen matkailun periaatteen tärkeyttä ja esittää vakaana käsityksenään, että EU:n toiminnan olisi ennen muuta edistettävä matkailun menestystä Euroopassa mutta myös vastattava huoleen, jota tunnetaan matkailun aiheuttamien rakennemuutosten mahdollisista kielteisistä vaikutuksista sekä massaturismiin liittyvistä kulttuuriperintöön kohdistuvista vaaratekijöistä; korostaa sen merkitystä, että EU:n on työskenneltävä yhdessä jäsenvaltioiden ja paikallisten sidosryhmien kanssa sellaisten suuntaviivojen laatimiseksi, joiden avulla vähennetään massaturismin kielteisiä vaikutuksia syrjäisillä alueilla, mukaan luettuina EU:n syrjäisimmät alueet ja saarialueet, erityisesti huippusesongin aikana;

29. muistuttaa, että on tärkeää suojella ja vaalia kulttuuriperintöä erityisesti ajan aiheuttamalta kulumiselta mutta myös ilkivallalta ja ryöstämiseltä; kiinnittää huomiota siihen, että monet arkeologiset kohteet ovat vielä tänäkin päivänä vaarassa joutua järjestäytyneen muinaisjäännösten ryöstämisen kohteiksi, erityisesti vedenalaiset kohteet, joihin viranomaisten on vaikea päästä ja joita niiden on vaikea valvoa; kehottaa siksi tehostamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kulttuuriesineiden tunnistamisessa, palauttamisessa ja niiden laittoman kaupan torjunnassa;

30. vaatii komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita täydentämään Europa Nostra -verkoston yhdessä Euroopan investointipankin kanssa kehittämää uhanalaisia kohteita koskevaa aloitetta määrittelemällä lisää uhanalaisia eurooppalaisia kulttuuriperintökohteita, laatimalla toimintasuunnitelmia ja etsimällä mahdollisia rahoituslähteitä; korostaa, että tämän aloitteen täydentäminen on keino houkutella yksityistä rahoitusta kulttuuriperinnön kohentamista varten;

31. korostaa, että matkailualalla on merkittävät mahdollisuudet yrittäjyyden kehittämiseen ja osallistumista korostavaan toimintatapaan, erityisesti matkailualan pk-yrityksissä mutta myös uusyrityksissä, voittoa tavoittelemattomalla sektorilla ja muissa organisaatioissa, jotka edistävät Euroopan kulttuuriperinnön säilyttämistä, suojelua ja edistämistä; korostaa, että kulttuurivarantojen lisäksi erityisesti palvelujen laatu, korkeatasoinen ammattitaito ja koulutetut alan asiantuntijat sekä esilläolo internetissä ovat Euroopan matkailualan menestyksen ja kilpailukyvyn avaintekijöitä; korostaa, että tutkimus, innovointi ja uudet teknologiat, etenkin televiestinnän alalla, ovat keskeisiä tekijöitä, jotta kulttuuriperintö voidaan tuoda lähemmäs ihmisiä; katsoo myös, että pk-yritysten kilpailukyky pitäisi turvata poistamalla niiltä tarpeeton hallinnollinen rasitus ja että matkailualan pk-yrityksiin haitallisesti vaikuttavaa lainsäädäntöä pitäisi muuttaa;

32. katsoo, että talouskriisi on johtanut rahoituksen niukkuuteen yhdellä leikkauksista rankimmin kärsineistä aloista, minkä seurauksena monia kulttuurisesti erittäin arvokkaita kohteita on hylätty, jätetty hoitamatta ja unohdettu, mikä on puolestaan köyhdyttänyt yhteiskuntaa ja vaikuttanut kielteisesti matkailuun; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kuten kansallisten, alueellisten ja paikallisten kansalaisjärjestöjen ja pk-yritysten, on helppo saada tietoja kulttuurimatkailun ylläpitämiseen ja edistämiseen tarkoitetusta unionin rahoituksesta ja että nämä tiedot ovat saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä, sekä varmistamaan, että hallinnollisia menettelyjä, joiden kautta kyseinen rahoitus on suoraan saatavilla, helpotetaan edelleen erityisesti pk-yritysten kohdalla, joiden osuus on erittäin suuri matkailualalla; kehottaa komissiota varmistamaan suuremman avoimuuden rahoituksen käytössä; vaatii komissiolta entistä avoimempaa asennetta kulttuuriperinnön tukemiseen tarkoitettujen yhdennettyjen rahoitusta koskevien toimenpideohjelmien hyväksymisessä; kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi varmistamalla tarkoituksenmukainen sääntely-ympäristö matkailualalla toimivien yritysten – etenkin pk-yritysten ja uusyritysten – määrän lisäämiseksi;

33. korostaa mahdollisuutta keskittyä voimakkaammin kulttuurimatkailuun kehitettäessä makroaluestrategioita, joilla kulttuurimatkailu liitetään tiiviimmin osaksi eurooppalaisen yhteistyön strategista kehystä;

34. tukee komission aloitteita, jotka koskevat Euroopan rikkaan kulttuuriperinnön digitalisointia tärkeänä osana Euroopan ainutlaatuisen kulttuurisen rikkauden tuomista esiin maailmanlaajuisesti, ja pitää tärkeänä, että samaa ajatusta toteutetaan myös paikallistasolla pienyritysten tukemiseksi; korostaa kirjasto- ja arkistoresurssien tärkeää asemaa fyysisen ja digitaalisen kulttuuriperinnön säilyttämisessä, edistämisessä ja sen saatavuuden mahdollistamisessa; vaatii komissiota määrittelemään ja digitalisoimaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Euroopassa sijaitsevia Unescon aineellisia tai aineettomia maailmanperintökohteita, jotta ne voidaan asettaa saataville verkkosivustolle osoitteessa visiteurope.com;

35. painottaa, että kulttuuriperinnön vahvistamisessa on välttämätöntä myös reagoida kansalaisten uusiin elämäntyyleihin, ja kehottaa tässä yhteydessä komissiota harkitsemaan kattavaa digitaalista viestintästrategiaa, jolla esitellään komission aloitteita ja tukea, jota on myönnetty kulttuuriperintöä ja moderniutta yhdistäviin hankkeisiin (esimerkiksi uusien teknologioiden käyttö museotiloissa);

36. korostaa kulttuurimatkailun merkitystä ja sen erityistä luonnetta matkailun lajina, johon luontaisesti liittyy koulutuksellinen tehtävä ja joka on tärkeä osa EU:n Erasmus+ ohjelman kaltaisia elinikäisen oppimisen ohjelmia; panee tässä yhteydessä merkille, että kulttuurimatkailun kohderyhmä on hyvin laaja ja että tästä syystä tarjonta on sopeutettava eri ikäryhmien – joita on lapsista eläkeläisiin – tarpeiden ja mielenkiinnon mukaisiin koulutus- ja kulttuurimahdollisuuksiin;

37. kehottaa komissiota luomaan kulttuuriperinnölle omistetun yhteisen EU-portaalin, johon koottaisiin tietoa kaikista kulttuuriperinnön rahoitukseen liittyvistä EU:n ohjelmista; katsoo, että portaalin käynnistämisen jälkeen pitäisi toteuttaa portaalia koskeva markkinointikampanja kaikissa jäsenvaltioissa, jotta mahdolliset tuensaajat saavat tietää sen olemassaolosta;

38. suosittaa sellaisen yhtenäisen ja yksinkertaistetun viestintästrategian omaksumista, jossa Eurooppa esitellään ainutlaatuisena kohteena; panee näin ollen tyytyväisenä merkille Matkakohteena Eurooppa 2020 -aloitteen, jonka tavoitteena on luoda eurooppalainen portaali, joka kokoaa yhteen yksittäiset kansalliset verkkosivustot; kehottaa luomaan suurten kaupunkien ulkopuolella sijaitsevia paikallisia kohteita varten monikielisiä portaaleja, joilla varmistetaan kulttuuriseen ja teolliseen perintöön liittyvien tuotteiden näkyvyys;

39. kehottaa komissiota tekemään Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmaa tunnetuksi myös rahoitusmekanismina kulttuuriperinnön säilyttämiseksi.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

5.5.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Karima Delli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Dieter-Lebrecht Koch, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Cláudia Monteiro de Aguiar, Renaud Muselier, Jens Nilsson, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Tomasz Piotr Poręba, Gabriele Preuß, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, David-Maria Sassoli, Claudia Schmidt, Claudia Tapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, István Ujhelyi, Peter van Dalen, Wim van de Camp, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Kosma Złotowski, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Rosa D’Amato, Martina Dlabajová, Maria Grapini, Henna Virkkunen


ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (8.5.2015)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

aiheesta ”tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa”

(2014/2149(INI))

Valmistelija: Andrea Cozzolino

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  katsoo, että kulttuuriperintöön liittyen tarvitaan yhdennettyä lähestymistapaa, jos halutaan päästä kulttuuriseen vuoropuheluun ja vastavuoroiseen ymmärrykseen; on vakuuttunut, että tällainen lähestymistapa voi lisätä sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä edistää osaltaan Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista;

2.  toteaa, että kulttuuriperinnön hyödyntämishankkeet ovat usein esimerkkejä innovatiivisesta ja kestävästä taloudellisesta toiminnasta, jolla voidaan luoda työpaikkoja ja kehittää EU:n talouden moottoreina toimivien pk-yritysten yrittäjyystaitoja ja tutkimusvalmiuksia; toteaa, että kulttuuriperintö on yhteinen ja julkinen hyödyke ja sillä on myönteinen vaikutus sosiaaliseen innovointiin sekä älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun, kilpailukykyyn ja työpaikkojen luomiseen; kehottaa tästä syystä komissiota kannustamaan jäsenvaltioita investoimaan kulttuuriperintöön ja auttamaan suojelemaan ja säilyttämään alueellinen, kansallinen ja eurooppalainen kulttuuri-identiteetti;

3.  korostaa, että kulttuuriperinnön vaaliminen ja sen sisällyttäminen kestäviin matkailutuotteisiin houkuttelee ihmisiä ja auttaa lujittamaan paikallista/alueellista taloutta; kehottaa komissiota, kun otetaan huomioon kulttuuriperinnön sekä kulttuuriperinnön ja kestävän matkailun välisten yhteyksien taloudellinen merkitys, luomaan kattavan lähestymistavan – myös äskettäisen Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR) koskevan aloitteen valossa – kulttuuriperinnön rahoittamiseen, kuten kaupunkien infrastruktuurikehityksen, rakenteiden kunnostamista koskevien standardointi- ja yhdenmukaistamishankkeiden ja monumenttien säilyttämisen rahoittamiseen pitäen mielessä, että historiallisen perinnön monimuotoisuus ja erityispiirteet edellyttävät erityisratkaisuja ja -menetelmiä;

4.  pyytää, että komissio tukee Euroopan strategisten investointien rahaston ja Eurooppa 2020 -strategian tarkistamisen yhteydessä myös laajamittaisia hankkeita Euroopan kulttuuriperinnön edistämiseksi, jotta luodaan kaikille alueille uusia työpaikkoja erityisesti nuorille ja edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta; panee merkille kulttuuriperintöön investoimisen moninaiset hyödyt, jotka edistävät Euroopan kulttuuriperinnön luontaista itseisarvoa, ja korostaa tarvetta lujittaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia rahoitusmielessä;

5.  kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuutta kehittää ESIR-rahaston yhteydessä aihekohtainen investointifoorumi, jotta houkutellaan julkisia ja yksityisiä resursseja soveltavan tutkimuksen aloilla kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja edistämiseen; toteaa lisäksi, että kulttuuriperintöä koskevaa yhdennettyä lähestymistapaa ESIR-rahastossa on edistettävä edelleen; korostaa tästä syystä, että on tärkeää kehittää synergiaa EU:n rakennerahastojen, puiteohjelmien ja muiden kulttuurialalla käytettävissä olevien resurssien välillä; kehottaa komissiota seuraamaan tilannetta ja ohjaamaan jäsenvaltioita kulttuuriperinnön integroimisessa paikallisen ja alueellisen talouden kehittämiseen, jotta maksimoidaan tehokkuus ja vaikuttavuus, ja raportoimaan parlamentille kulttuuriperintöön tehtävistä investoinneista ja saavutetuista tuloksista;

6.  toteaa, että Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) annetun asetuksen uudistuksen taustalla oleva henki ja etenkin yhdennettyä rahoitusta koskeva periaate voidaan erityisissä tapauksissa toteuttaa myös suurten hankkeiden kautta; toteaa kuitenkin, että on tarpeen edistää ja tukea myös pieniä kulttuurihankkeita, jotka ovat erityisen tärkeitä sisäiselle kehitykselle ja voivat auttaa säilyttämään kulttuuriperintöä ja edistää paikallista ja alueellista kehitystä ja sosioekonomista kasvua yleisesti;

7.  pitää suuria hankkeita esimerkkinä edellä mainitusta yhdennetystä rahoituksesta ja Euroopan kulttuuriperinnön ainutlaatuisuuden hyödyntämisestä, kuten komission suora ja jatkuva osallistuminen hankkeisiin ja niiden täytäntöönpanon valvontaan osoittavat; korostaa tarvetta tunnustaa niiden merkitys ensimmäisenä askeleena kohti Euroopan alueiden kulttuurien välisiä yhteyksiä ja yhdentymistä;

8.  toteaa, että asetuksen (EU) N:o 1301/2013 3 artiklan 1 kohdan e alakohdassa viitataan ”pienimuotoisen kulttuurin infrastruktuurin” rahoittamiseen; pitää ilahduttavina saman asetuksen 5 artiklan 9 kohdan a alakohdassa asetettuja kulttuuripalveluille suunnattuja rahoitusmahdollisuuksia;

9.  toteaa, että alueellisten toimintaohjelmien määritelmästä neuvoteltaessa komissio asetti tällaisten infrastruktuuri-investointien kokonaiskustannusten enimmäismääräksi viisi miljoonaa euroa (UNESCOn kohteilla 10 miljoonaa);

10. huomauttaa, että tämä enimmäismäärä, etenkin kun se koskee kokonaiskustannuksia, voi rajoittaa voimakkaasti jäsenvaltioiden valmiuksia rahoittaa tällaisia luonteeltaan integroituja hankkeita, joiden avulla edistetään kulttuuriperinnön säilyttämistä ja kohentamista; huomauttaa kuitenkin, että kulttuuri-infrastruktuurihankkeet voitaisiin yhdistää kulttuurikasvatushankkeisiin ja pk-yrityksiä koskeviin hankkeisiin ja muihin vastaaviin, ja tällä tavoin investoitava kokonaismäärä voi olla paljon suurempi kuin viisi miljoonaa euroa;

11. kehottaa komissiota jäsenvaltioita ja alueita kuultuaan harkitsemaan uudelleen tämän viiden miljoonan euron arvion korottamista ottaen huomioon, että enimmäismäärä voi estää jäsenvaltioita käyttämästä tehokkaasti EAKR:n rahoitusta; pyytää lisäksi komissiota kannustamaan kulttuurihankkeiden rahoitukseen käytettävien erilaisten varojen tehokkaaseen yhdistelmään ja soveltamaan joustavuutta erityisten hankkeiden yhteydessä, kun infrastruktuuriin tehtävä investointi ylittää viiden miljoonan euron rajan;

12. korostaa, että kulttuuriperinnön hyödyntämiseen liittyvät EAKR:n hankkeet ovat esimerkki monitasoisesta hallinnosta ja toissijaisuusperiaatteen tehokkaasta noudattamisesta ja ne muodostavat merkittävän osan EAKR:n menoista; korostaa rajat ylittävien kulttuurihankkeiden merkitystä, sillä nämä lisäävät osaltaan taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja edistävät osallisuutta; kehottaa tässä yhteydessä ryhtymään toimiin, joilla tehostetaan ja laajennetaan institutionaalisen rahoituksen tukemista julkisilla ja yksityisillä kumppanuussopimuksilla;

13. toteaa, että tällaiset hankkeet edustavat usein hyviä käytänteitä kaupunkialueiden integroitujen hankkeiden toteuttamisessa ja myötävaikuttavat lisäksi kaupunkeja koskevan toimintaohjelman kehitykseen; tähdentää Euroopan kulttuuripääkaupunki -hankkeiden urbaania ulottuvuutta, joka osaltaan edistää kulttuuriverkostojen kehittämistä kaupungeissa sekä luovia hankkeita pitkällä aikavälillä, kuten erilaisten paikallisten ja alueellisten kulttuuriperinteiden identiteetin suojelua; kannustaa lisäksi luomaan integroituun kehitysstrategiaan/-suunnitelmaan perustuvia monipuolisia matkailutuotteita ja käyttämään tieto- ja viestintätekniikan välineitä, markkinointivälineitä ja muita innovatiivisia tekniikoita, jotta voidaan edistää kulttuuriperinnön näkyvyyttä;

14. katsoo, että koulutuksen ja kulttuurin pääosaston olisi luotava Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttiin osaamis- ja innovaatioyhteisö, joka on omistettu erityisesti kulttuuriperinnön säilyttämiseen, ja tämän olisi tuettava suoraan tutkimusta ja innovointia koskevaa holistista näkemystä;

15. suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen ottaa ”VALOR” tiedonlevittämisen lähtökohdaksi, mutta pyytää komission yksiköitä lisäämään kulttuurisisältöalustaan esimerkkejä sellaisissa kulttuuriperinnön hyödyntämiseen liittyvissä hankkeissa sovelletuista hyvistä käytänteistä, jotka on jo toteutettu EAKR:n ohjelmakausilla 2000–2006 ja 2007–2013; suosittelee, että toteutetaan tekninen analyysi erityisistä menetelmistä, joiden avulla tiedot voidaan siirtää portaaliin; kiinnittää huomiota tarpeeseen luoda yhtenäinen EU:n tietokanta/portaali, joka sisältää tietoa kaikista EU:n ohjelmista ja aloitteista rahoitetuista kulttuuriperintöohjelmista ja -hankkeista, ja kehottaa komissiota ottamaan käyttöön yhtenäisen EU:n tietokannan/portaalin, jotta potentiaalisille edunsaajille voidaan tiedottaa olemassa olevasta kulttuuriperintöä koskevasta eurooppalaisesta rahoituksesta;

16. katsoo, että kaupunkialueiden yhdennettyjen ja kestävien strategioiden täytäntöönpanoa (EAKR-asetuksen (EU) N:o 1301/2013 7 artikla) ja yhteisölähtöisiä paikallisia kehittämisstrategioita (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 32 artikla) sekä perinnön säilyttämistä koskevia toimintalinjoja (erityisesti historiallisia keskuksia koskeva politiikka) olisi lujitettava, älykäs erikoistuminen olisi pantava täytäntöön, samoin kuin asuntojen mukauttaminen ilmastonmuutoksen vaatimuksiin, tieto- ja viestintätekniikan välineiden käyttöä olisi tehostettava ja markkinointivälineitä ja muita innovatiivisia tekniikoita olisi sovellettava kulttuuriperinnön näkyvyyden edistämiseksi;

17. kehottaa komissiota julistamaan kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

5.5.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

37

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, José Blanco López, Franc Bogovič, Victor Boștinaru, Mercedes Bresso, Andrea Cozzolino, Rosa D’Amato, Tamás Deutsch, Anna Hedh, Krzysztof Hetman, Ivan Jakovčić, Marc Joulaud, Constanze Krehl, Martina Michels, Iskra Mihaylova, Andrey Novakov, Mirosław Piotrowski, Stanislav Polčák, Terry Reintke, Liliana Rodrigues, Fernando Ruas, Monika Smolková, Maria Spyraki, Olaf Stuger, Ruža Tomašić, Ramón Luis Valcárcel Siso, Ángela Vallina, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Isabella Adinolfi, Enrique Calvet Chambon, Josu Juaristi Abaunz, Ivana Maletić, Bronis Ropė, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Ulrike Trebesius


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

16.6.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

22

0

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Silvia Costa, Mircea Diaconu, Damian Drăghici, Jill Evans, Petra Kammerevert, Rikke Karlsson, Andrew Lewer, Svetoslav Hristov Malinov, Curzio Maltese, Fernando Maura Barandiarán, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Michaela Šojdrová, Yana Toom, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Julie Ward, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Norbert Erdős, Mary Honeyball, Marc Joulaud, Ernest Maragall

Oikeudellinen huomautus