Menettely : 2014/2213(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0218/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0218/2015

Keskustelut :

PV 08/09/2015 - 11
CRE 08/09/2015 - 11

Äänestykset :

PV 09/09/2015 - 8.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0307

MIETINTÖ     
PDF 299kWORD 156k
25.6.2015
PE 549.165v02-00 A8-0218/2015

EU:n politiikkojen urbaanista ulottuvuudesta

(2014/2213(INI))

Aluekehitysvaliokunta

Esittelijä: Kerstin Westphal

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EU:n politiikkojen urbaanista ulottuvuudesta

(2014/2213(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen XVIII osaston,

–       ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013(1),

–       ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa ja investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o1080/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013(2),

–       ottaa huomioon erityissäännöksistä Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen tukemiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013(3),

–       ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan kaupunkien toimintaohjelmasta ja sen tulevaisuudesta koheesiopolitiikassa(4),

–       ottaa huomioon 21. helmikuuta 2008 antamansa päätöslauselman alueellisen agendan ja Leipzigin peruskirjan seurannasta – kohti eurooppalaista aluekehityksen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden toimintaohjelmaa(5),

–       ottaa huomioon 18. heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon politiikkojen kaupunkiulottuvuudesta – kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman keskeiset piirteet (COM(2014)0490),

–       ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevasta ohjelmasta (REFIT): Tilanne ja näkymät (COM(2014)0368),

–       ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–       ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Älykkäät kaupungit ja yhteisöt – eurooppalainen innovaatiokumppanuus” (COM(2012)4701),

–       ottaa huomioon 28. lokakuuta 1998 annetun komission tiedonannon ”Kaupunkien kestävä kehittäminen Euroopan unionissa: toimintakehys” (COM(1998)0605),

–       ottaa huomioon 6. toukokuuta 1997 annetun komission tiedonannon ”Kohti kaupunkien toimintaohjelmaa Euroopan unionissa” (COM(1997)0197),

–       ottaa huomioon komission heinäkuussa 2014 julkaiseman kuudennen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän kertomuksen "Työpaikkoihin ja kasvuun tehtävät investoinnit sekä kehityksen ja hyvän hallintotavan edistäminen EU:n alueilla ja kaupungeissa”,

–       ottaa huomioon Brysselissä 17.–18. helmikuuta 2014 annetun komission kertomuksen ”Huomispäivän kaupungit: investoinnit Eurooppaan”,

–       ottaa huomioon digitaalista tulevaisuutta käsittelevän vuonna 2014 annetun komission kertomuksen ”Digital Futures – a journey into 2050 visions and policy challenges, cities, villages and communities”,

–       ottaa huomioon Brysselissä lokakuussa 2011 annetun komission kertomuksen ”Huomisen kaupungit – haasteet, visiot, etenemistavat”,

–       ottaa huomioon kaupunkeja koskevasta EU:n toimintaohjelmasta annetun ministereiden julkilausuman, joka hyväksyttiin alueellisesta koheesiosta ja kaupunkiasioista vastaavien ministereiden epävirallisessa kokouksessa Riiassa 10. kesäkuuta 2015,

–       ottaa huomioon 19. marraskuuta 2014 hyväksytyt neuvoston päätelmät taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevasta kuudennesta selonteosta, jossa käsitellään työpaikkoihin ja kasvuun tehtäviä investointeja,

–       ottaa huomioon koheesiopolitiikasta vastaavien ministerien epävirallisessa kokouksessa Ateenassa 24.–25. huhtikuuta 2014 hyväksytyt puheenjohtajan päätelmät,

–       ottaa huomioon koheesiopolitiikasta, alueellisesta ja kaupunkien kehityksestä vastaavien ministerien epävirallisessa kokouksessa Poznanissa 24.–25. marraskuuta 2011 hyväksytyt puheenjohtajavaltion Puolan päätelmät EU:n politiikan alueellisesta ulottuvuudesta ja tulevasta koheesiopolitiikasta,

–       ottaa huomioon EU:n alueellisen agendan 2020, joka hyväksyttiin aluesuunnittelusta ja -kehityksestä vastaavien ministerien epävirallisessa kokouksessa Gödöllőssä Unkarissa 19. toukokuuta 2011,

–       ottaa huomioon Toledossa 22. kesäkuuta 2010 pidetyssä kaupunkikehityksestä vastaavien ministerien epävirallisessa kokouksessa hyväksytyn Toledon julistuksen,

–       ottaa huomioon Leipzigissa 24.–25. toukokuuta 2007 pidetyssä kaupunkikehityksestä vastaavien ministerien epävirallisessa kokouksessa hyväksytyn Leipzigin peruskirjan,

–       ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2014 annetun alueiden komitean lausunnon ”Kohti kaupunkeja koskevaa yhdennettyä EU-toimintaohjelmaa”,

–       ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2015 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon komission tiedonannosta "Politiikkojen kaupunkiulottuvuus – kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman keskeiset piirteet (COM(2014)0490),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–       ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0218/2015),

A.     ottaa huomioon, että vuonna 2014 puolet maailman väestöstä(6) ja 72 prosenttia Euroopan väestöstä asui kaupunkialueilla(7) ja että vuoteen 2050 mennessä noin 80 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupunkialueilla(8);

B.     ottaa huomioon, että toiminnallisiin kaupunkialueisiin EU:ssa sisältyy ainutlaatuinen monikeskuksinen rakenne, joka on muodostunut suurten, keskisuurten ja pienten kaupunkien ja niiden lähialueiden ympärille, ja näin ollen alueet ulottuvat perinteisten hallintorajojen ulkopuolelle ja käsittävät erilaisia alueita, joita yhdistävät taloudelliset, sosiaaliset sekä ympäristöä ja väestörakennetta koskevat haasteet;

C.     ottaa huomioon, että kaupungeilla ja toiminnallisilla kaupunkialueilla, kuten metropolialueilla, on tärkeä rooli osallistavassa demokratiassa ja ne ovat myös EU:n talouden keskeisiä pilareita ja työpaikkojen synnyttäjiä, sillä innovaatiot ja uusi taloudellinen toiminta ovat usein lähtöisin kaupungeista; toteaa, että ne muodostavat tästä syystä keskeisen valtin EU:lle sen suhteissa maailman muihin osiin mutta ne ovat myös tärkeitä paikkoja, joissa on välttämätöntä puuttua kasvun ja työllisyyden esteisiin sekä sosiaaliseen syrjäytymiseen (esimerkiksi heikosti koulutettujen nuorten saaminen työmarkkinoille) esteettömyyden puutteeseen ja ympäristön tilan heikkenemiseen;

D.     ottaa huomioon, että kaupungit ja toiminnalliset kaupunkialueet kuluttavat suurimman osuuden energiasta ja tuottavat suurimman osan kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa; ottaa huomioon, että toiminnallisilla kaupunkialueilla on tärkeä rooli energiatehokkuuden ja energiariippumattomuuden saavuttamisessa sekä kehitettäessä uusia hankkeita (esimerkiksi uudet taloudellisen toiminnan muodot), joilla edistetään kaupunkiliikkuvuutta sekä kilpailukykyisiä ja ympäristöä säästäviä liikennejärjestelmiä ja siten myös kasvua, työllisyyttä, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, terveyttä ja turvallisuutta;

E.     ottaa huomioon, että joidenkin kaupunkien väestö vanhenee ja vähenee ja niillä on ongelmia tarjoamiensa palvelujen ja julkisten palvelujen laajuuden vuoksi, ja toisten kaupunkien väestö kasvaa, mikä lisää painetta tarjolla olevia palveluja ja julkisia palveluja kohtaan ja pahentaa muita ongelmia, kuten (nuoriso)työttömyyttä, sosiaalista syrjäytymistä, liikenneruuhkia, kaupunkirakenteen hajautumista ja ilman pilaantumista, jotka pidentävät merkittävästi työmatkoihin kuluvaa aikaa ja heikentävät monien eurooppalaisten elämänlaatua;

F.     ottaa huomioon, että joitakin taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, ilmastonmuutokseen, liikenteeseen ja väestörakenteen muutokseen liittyviä kaupunkien kohtaamia tärkeimpiä haasteita voidaan torjua ainoastaan kaupunkien ja niitä ympäröivien alueiden kumppanuuksilla; toteaa, että koska alueiden välinen toiminta on viime vuosina laajentunut erityisesti liikenteen ja viestinnän aloilla tapahtuneen kehityksen seurauksena, on tarpeen kehittää välineitä yhteyksien parantamiseksi;

G.     ottaa huomioon, että Euroopan unionin poliittisilla aloitteilla on suora tai välillinen vaikutus kaupunkien ja kaupunkipolitiikan kestävään kehitykseen;

H.     ottaa huomioon, että noin 70 prosenttia Euroopan unionin politiikasta ja lainsäädännöstä pannaan täytäntöön paikallis- ja aluetasolla;

I.      ottaa huomioon, että EU:ssa olisi varmistettava EU:n poliittisten aloitteiden ja tukiohjelmien nykyistä parempi yhteensopivuus hyödyntämällä kaikilta osin yhteistä strategiakehystä (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 II osaston I luvun 10 artikla) ja parantamalla toimintalinjojen, toimijoiden ja hallintotasojen koordinointia, koska EU:n politiikan alakohtainen lähestymistapa voi johtaa toiminnallisten kaupunkialueiden kannalta haitalliseen politiikkaan ja lainsäädäntöön;

J.      ottaa huomioon, että komissio julkaisi vuonna 1997 tiedonannon kaupunkeja koskevasta EU:n toimintaohjelmasta(9), mutta eurooppalaisten kaupunkien asemasta EU:n poliittisessa päätöksenteossa käytävä keskustelu on edelleen kesken;

K.     ottaa huomioon, että parlamentti on aiemmin tukenut komission ehdotusta kaupunkien toimintaohjelman esittelemisestä tulevan kaupunkipolitiikan kehyksenä Euroopan unionin tasolla;

L.     ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen määritelmän mukainen toissijaisuusperiaate sekä monitasoinen hallinto, joka perustuu EU:n, jäsenvaltioiden sekä alueellisten ja paikallisten viranomaisten yhteensovitettuihin toimiin, ja kumppanuusperiaate ovat olennaisia osia kaiken EU:n politiikan asianmukaisessa täytäntöönpanossa ja että resurssien käyttöä sekä paikallisten ja alueellisten viranomaisten toimivaltaa olisi vahvistettava tämän mukaisesti;

M.    ottaa huomioon, että Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) koskevassa asetuksessa (asetus (EU) N:o 1301/2013) vahvistetaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ESIF) kaupunkiulottuvuutta osoittamalla vähintään viisi prosenttia sen rahoitustuesta kestävän kaupunkikehityksen yhdennettyihin toimiin, siirtämällä hallinnollisia tehtäviä kaupunkien viranomaisille ja erityisesti antamalla näille lisää vastuualueita tehtävissä, jotka koskevat ainakin hankkeiden valintaa, luomalla välineitä, kuten yhdennettyjä alueellisia investointeja (ITI) ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen välineitä, ja myöntämällä erityinen talousarvio innovatiivisille toimille, jotta voidaan kokeilla kestävään kaupunkikehitykseen liittyviä uusia ratkaisuja, sekä perustamalla kaupunkikehityksen verkosto;

N.     ottaa huomioon, että yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa (asetus (EU) N:o 1303/2013) sekä eurooppalaisissa käytännesäännöissä säädetty kumppanuusperiaate velvoittaa jäsenvaltioita varmistamaan kaupunkien viranomaisten varhaisen osallistamisen Euroopan unionin poliittiseen päätöksentekoon;

EU:n politiikkojen urbaani ulottuvuus

1.      katsoo, että EU:n politiikan avulla olisi tuettava kaupunkeja ja toiminnallisia kaupunkialueita ja annettava niille mahdollisuus ilmaista ja hyödyntää täysimääräisesti potentiaaliaan talouskasvun, työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden ja kestävän kehityksen edistäjinä; katsoo tästä syystä, että kaupungit ja toiminnalliset kaupunkialueet olisi liitettävä entistä tiiviimmin eurooppalaisen päätöksenteon koko sykliin;

2.      pyytää komissiota ja tarvittaessa jäsenvaltioita tekemään ehdotuksen tavoista ottaa käyttöön ennakkovaroitusjärjestelmä mukauttamalla käytössä olevia välineitä ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista koskevan pöytäkirjan 6 artiklan mukaisesti; toteaa, että järjestelmän avulla valtiotasoa alemmat hallintotasot voivat valvoa, onko toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet otettu huomioon, mikä mahdollistaa valtiotasoa alempien hallintotasojen osallistumisen poliittisiin prosesseihin jo varhaisessa vaiheessa, valistuneiden alueellisten kehittämisstrategioiden laatimisen sekä tulevan lainsäädännön nykyistä tehokkaamman täytäntöönpanon;

Kohti yhdennettyä Euroopan kaupunkien toimintaohjelmaa

3.      pitää myönteisenä komission aloitetta pyrkiä toteuttamaan kaupunkeja koskeva EU:n toimintaohjelma; kannattaa toimintaohjelman perustamista urbaania ulottuvuutta koskevien unionin toimien johdonmukaisena kehyksenä, jonka avulla pyritään sovittamaan paremmin yhteen paikallisia urbaaneja vastauksia EU:n haasteisiin, yhdistämään paremmin toisiinsa alakohtaisia toimia ja hallinnon tasoja, kohdentamaan EU:n varoja nykyistä paremmin keskeisten paikallisten kaupunkeja koskevien haasteiden ratkaisemiseen ja arvioimaan paremmin alakohtaisten toimien alueellista vaikutusta; katsoo, että kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman olisi erityisesti edistettävä sellaisten hallintoon liittyvien ratkaisujen kehittämistä, joiden avulla voidaan onnistuneesti vastata kaupunkien ja toiminnallisten kaupunkialueiden kestävän ja taloudellisesti ja sosiaalisesti osallistavan kehityksen haasteisiin ja tavoitteisiin;

4.      toteaa, että vaikka EU:lla ei ole nimenomaista kaupunkikehitystä koskevaa toimivaltaa, useat eri EU:n aloitteet vaikuttavat suoraan tai välillisesti kaupunkeihin ja toiminnallisiin kaupunkialueisiin; katsoo siksi, että pitkälle kehitetty ja vakiinnutettu kansallinen ja alueellinen kaupunkipolitiikka on kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman ennakkoehto; katsoo, että toimintaohjelmaan olisi sisällyttävä EU:n kaupunkeja ja toiminnallisia kaupunkialueita koskeva strategia, joka pitkällä aikavälillä kehittyisi EU:n kaupunkipolitiikaksi; korostaa, että kaupunki- ja aluekehityksen olisi perustuttava tasapainoiseen alueelliseen organisointiin siten, että kaupunkirakenne on monikeskuksinen EU:n alueellisen toimintasuunnitelman 2020 mukaisesti;

5.      on vakuuttunut, että kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman on oltava komission, jäsenvaltioiden, paikallisten viranomaisten ja muiden asianomaisten sidosryhmien yhteinen hanke, jossa ne rationalisoivat, koordinoivat ja panevat täytäntöön EU:n politiikan urbaania ulottuvuutta kaupungeissa ja toiminnallisilla kaupunkialueilla ja niiden kanssa käytännöllisen, yhdennetyn ja koordinoidun, mutta samalla joustavan lähestymistavan avulla ottaen huomioon paikalliset alueelliset erityispiirteet sekä kunnioittaen kunkin jäsenvaltion institutionaalista rakennetta;

6.      katsoo, että kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman olisi oltava täysin EU:n yleisten tavoitteiden ja strategian, erityisesti Eurooppa 2020 -strategian, ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden mukainen; painottaa, että hallinnollisten rajojen merkitys pienenee yritettäessä vastata alueellisiin ja paikallisiin haasteisiin; katsoo tästä syystä, että kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman olisi oltava osallistava ja siinä olisi selkeästi otettava huomioon EU:n alueellisten yksikköjen monimuotoisuus sekä rajat ylittävät ja maaseutu- ja kaupunkialueiden väliset yhteydet, mukaanlukien palvelut, joita toiminnalliset kaupunkialueet tarjoavat niitä ympäröiville maaseutualueille;

7.      kehottaa komissiota laatimaan tiedonannon, jossa esitellään yksityiskohtaisesti kaupunkiasioita koskevaan säännöstöön perustuvan kaupunkien toimintaohjelman ominaisuudet ja eri sidosryhmien, kuten työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, kanssa käydyt laajat kuulemiset; kehottaa komissiota sisällyttämään kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman vuotuiseen työohjelmaansa;

Alueellista kehitystä koskevan yhdennetyn lähestymistavan sisällyttäminen Euroopan unionin päätöksentekoon ja lainsäädäntöön

8.      kehottaa komissiota soveltamaan paikkaan perustuvaa yhdennettyä alueellista lähestymistapaa kaupunkialueille tarkoitettuja uusia poliittisia aloitteita valmistellessaan, jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus ja annettaisiin kaupungeille ja toiminnallisille kaupunkialueille mahdollisuus saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian älykkään kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteet muun muassa panemalla täytäntöön unionin yhdennetty lähestymistapa, jolla tuetaan eurooppalaisten kaupunkien älykkäitä ja kestäviä hankkeita ja pyritään edistämään sosiaalista ja taloudellista kehitystä;

9.      kehottaa komissiota teettämään alueellisen vaikutustenarvioinnin kaupunkiulottuvuudesta sen varmistamiseksi, että kaikki olennaiset EU:n politiikan aloitteet ovat käytännössä toteutettavissa alue- ja paikallistasolla, ja ottamaan huomioon hajautetuilta hallinnon tasoilta saadun palautteen, kun se tekee vaikutustenarviointeja ja laatii uusia toimia (”alhaalta ylöspäin suuntautuva toimintamalli”), sekä varmistamaan, että kaikissa olennaisissa EU:n alakohtaisissa politiikoissa käsitellään asianmukaisesti haasteita, joita kaupungit ja toiminnalliset kaupunkialueet kohtaavat; kehottaa komissiota keskittymään näissä alueellisissa vaikutustenarvioinneissa seuraaviin seikkoihin: tasapainoinen aluekehitys, alueellinen yhdentyminen, hallintonäkökohdat, sääntely, alueellinen täytäntöönpano sekä johdonmukaisuus muiden politiikanalojen tavoitteiden kanssa;

10.    kehottaa komissiota systematisoimaan ja analysoimaan kaikki saatavissa olevat tiedot ja jaetut käsitteelliset kehykset (kaupunkiasioita koskevan säännöstö), jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja epäjohdonmukaisuutta ja tarjota selvä määritelmä kaupunkialueiden yhdennetystä kestävästä kehityksestä ja näin tunnistaa tämän alan yhteiset johdonmukaiset ja selkeät EU:n tavoitteet;

11.    on vakaasti sitä mieltä, että riittävän tiedon saatavuus on edellytys sille, että kaupunkialueita voidaan arvioida tarkemmin kuin ainoastaan BKT-indikaattorin pohjalta; katsoo, että Eurostatin olisi annettava ja koottava tarkempia paikallisia tietoja ja että Urban Audit -kaupunkitutkimuksen kaltaisia kyselyjä olisi jatkettava; kehottaa komissiota keskittämään toimiaan sellaisten välineiden kehittämiseen, joilla voidaan mitata kaupunkeja koskevalla yhdennetyllä EU:n toimintaohjelmalla aikaansaatua edistystä ja sen vaikutusta;

12.    rohkaisee komissiota vähentämään voimassa olevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyvää liiallista byrokratiaa paikallistasolla ja varmistamaan, että kaiken tulevan sääntelyn yhteydessä analysoidaan perinpohjaisesti lainsäädännön täytäntöönpanon seuraukset paikallistasolla;

EU:n politiikan välineiden ja rahoituksen kaupunkiulottuvuus

13.    muistuttaa, että EU:n koheesiopolitiikalla ja sen rahoitusvälineillä voidaan tukea paremmin toiminnallisten alueiden monimutkaisia yhdennettyjä aluestrategioita yhteisen strategisen suunnittelun ja yhteisten sääntöjen avulla; rohkaisee jäsenvaltioita kaikilta osin hyödyntämään saatavilla olevia uusia välineitä, kuten yhdennettyjä alueellisia investointeja ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen välineitä sekä uusia joustavia toimenpideohjelmia, jotta voitaisiin onnistuneesti tukea yhdennettyjen kaupunkikehitysstrategioiden täytäntöönpanoa; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota laatimaan johdonmukaisia ja tarkoituksenmukaisia indikaattoreita, joilla voidaan nykyistä paremmin arvioida toteutettujen toimien ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista rahoitettujen aloitteiden urbaania ulottuvuutta;

14.    korostaa, että on tarpeen hyödyntää mahdollisimman laajasti makroaluestrategioiden potentiaalia kaupunkeja koskevan yhdennetyn linjauksen menestyksekkäässä täytäntöönpanossa; kehottaa komissiota sisällyttämään ja integroimaan riittävällä tavalla kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman näkökohtia ja korostamaan kaupunkiulottuvuutta makroalueellisissa strategioissa, jotka edustavat suunnittelun ja monitasoisen hallinnon mallia;

15.    pitää valitettavana, että vaikka uudessa koheesiopolitiikassa on kaupunkeja koskevia oikeudellisesti sitovia seikkoja, erityisesti kun on kyse kaupunkien osallistumisesta ohjelmien suunnitteluun, kaupunkien ja kaupunkialueiden edustajien todellinen osallistuminen politiikan suunnitteluun on vähäistä, ja katsoo, että tilannetta voidaan parantaa osallistamalla nämä tahot poliittiseen prosessiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kuulemisten, arviointien, vaikutusten arvioinnin sekä parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihdon avulla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan kumppanuusperiaatteen soveltamisen (ottamalla huomioon myös kumppanuutta koskevat eurooppalaiset käytännesäännöt (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 5 artiklan 3 kohta)) Euroopan unionin rahoittamia ohjelmia ja hankkeita täytäntöönpantaessa ja kiinnittämään erityistä huomiota kaupunkien ja toiminnallisten kaupunkialueiden osallistamiseen ohjelmien valmisteluun, johtamiseen ja hallinnointiin myös rajat ylittävällä tasolla;

16.    kehottaa kaupunkeja osallistumaan nykyistä tiiviimmin rakenne- ja investointirahastojen ohjelmiin; katsoo, että tästä saatujen kokemusten antia voitaisiin hyödyntää vuoden 2020 jälkeisen koheesiopolitiikan kehittämistä koskevassa tärkeässä toimintapoliittisessa suosituksessa; kehottaa komissiota testaamaan kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman täytäntöönpanoa valituilla aihealueilla, jotka heijastavat kaupunkialueisiin liittyviä haasteita (”kaupunkien kokeiluhankkeet”), varmistamalla erityisesti eri EU:n toimien monialaisen koordinoinnin, poistamalla jäljellä olevia päällekkäisyyksiä ja panemalla täytäntöön monitasoisen hallinnon mallin sekä toteuttamalla alueellisia vaikutustenarviointeja; pyytää komissiota ilmoittamaan säännöllisesti Euroopan parlamentille tässä asiassa saavutetusta edistyksestä;

17.    pyytää koordinoimaan ja yhdentämään paremmin kaikkia EU:n investointitoimia, joiden avulla on mahdollista varmistaa kestävä, yhdennetty ja sosiaalisesti osallistava kaupunkikehitys; vaatii komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään sääntelykehystä kaikilta osin ja luomaan synergioita Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR), EU:n tukemien ohjelmien (kuten LIFE, Horisontti 2020 ja Älykäs energiahuolto Euroopassa) ja koheesiopolitiikan varojen välille samoin kuin julkisten (eli kansallisten) investointien, yksityisen pääoman ja rahoitusvälineiden välille, jotta sijoitettujen varojen vipuvaikutus kasvaisi mahdollisimman suureksi; korostaa, että on tarpeen varmistaa kaikkien investointitoimien täydentävyys ja parempi synergia sekä välttää kaksinkertaista rahoitusta ja päällekkäisyyksiä;

Monitasoisen hallinnon uusi malli

18.    muistuttaa, että tämänhetkiset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöä koskevat haasteet ylittävät perinteiset hallinnolliset rajat, ja on yhä yleisempää, että hallintorakenteet ja alueelliset rakenteet eivät vastaa toisiaan (mm. kaupunkien ja kaupunkien lähiympäristöjen välinen yhteistyö, kaupunkien ja maaseudun välinen yhteistyö), joten tämä edellyttää uusia joustavan hallinnon muotoja, jotta voitaisiin jatkaa toiminnallisten alueiden yhdennettyä alueellista kehittämistä;

19.    katsoo, että kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman pitäisi perustua uuteen monitasoisen hallinnon menetelmään, jossa paikallistaso otetaan entistä tiiviimmin mukaan poliittisen syklin kaikkiin vaiheisiin, jolloin menettelytavat tuodaan lähemmäksi todellisuutta ja jolloin ne vastaavat aiempaa paremmin toiminnallisten kaupunkialueiden jatkuviin muutoksiin; katsoo, että alueiden komitealla olisi oltava oma roolinsa tässä prosessissa alueellisten ja paikallisten yhteisöjen edustajana;

20.    kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia osioista, jotka voitaisiin sisällyttää monitasoisen hallinnon uuteen malliin, joka perustuu kumppanuuksiin ja aitoon yhteistyöhön, jonka avulla päästään pelkkää sidosryhmien kuulemista pidemmälle ja jossa muodolliset valtiolliset rakenteet yhdistyvät epämuodollisiin joustaviin hallintorakenteisiin, jotka vastaavat digitalisoidun verkkoyhteiskunnan uutta todellisuutta, ja joka on mukautettu olemassa olevien haasteiden kokoon; katsoo, että kyseessä olisi malli, joka parantaa monitasoista niin vertikaalista kuin horisontaalista yhteistyötä, hallitusten ja hallituksista riippumattomien toimijoiden kanssa alueellisella, kansallisella ja Euroopan unionin tasolla ja tuo hallinnon lähemmäksi kansalaisia ja parantaa Euroopan unionin hankkeen demokraattista oikeutusta; suosittaa, että tästä räätälöidystä sui generis -mallista tulisi kaupunkeja koskevan EU:n tulevan toimintaohjelman työmenetelmä sen jälkeen, kun kumppanit ovat sen hyväksyneet ja kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä on kuultu;

Tietämyksen hallinta ja tietojen yhteiskäyttö

21.    katsoo, että kaupunkiasioita käsittelevät foorumit ja verkostot (kuten URBACT ja kaupunkikehityksen verkosto) sekä muut tiedon jakamista kaupunkien välillä koskevat ohjelmat (kuten Civitas, kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors), ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva kaupunginjohtajille suunnattu hanke (Mayors Adapt), älykkäiden kaupunkien ja yhteisöjen aloite, kestävien kaupunkien eurooppalainen viitekehys ja ManagEnergy-ohjelma) ovat tarjonneet erinomaisen mahdollisuuden paikallisten ja alueellisten tekijöiden ottamiseksi mukaan kaupunkikehitykseen ja tietojen jakamiseen toimijoiden kesken; kehottaa komissiota vahvistamaan ja varmistamaan näiden foorumien välistä koordinointia, jotta paikalliset toimijat voisivat paremmin ymmärtää niitä ja osallistua niihin aiempaa tehokkaammin;

22.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään kaikilta osin tietämyksen jakamista ja valmiuksien kehittämistoimia, joita Euroopan unionin rahoittamat hankkeet ja muut kaupunkien väliset verkostoitumistoimet tarjoavat; rohkaisee komissiota kehittämään mekanismeja, joiden avulla tehostetaan hankkeen tulosten jakamista sen yksiköissä, ja varmistamaan, että tulokset vahvistavat sekä kansallisten että EU:n tason menettelytapojen kehittämistä;

23.    katsoo, että Urban Audit -tietokanta on saatettava ajan tasalle ja sitä on parannettava, jotta voitaisiin laatia paremmin räätälöityjä menettelytapoja; rohkaisee Eurostatia ja komissiota tuottamaan ja kokoamaan yksityiskohtaisempia tietoja, jotka on kerätty paikoista, joissa politiikkaa on pantu täytäntöön – monissa tapauksissa paikallistasolta; tähdentää, että tietojen keräämisestä – kaupunkien ja niitä ympäröivien alueiden välisten ja toiminnallisten kaupunkialueiden sisäisten suhteiden arvioimiseksi – on myös tullut yhä tärkeämpää, jotta voidaan parantaa näiden monimutkaisten toiminnallisten alueiden ymmärrystä; vaatii siksi komissiota keräämään ja analysoimaan näitä tietoja, joiden avulla näytetään toteen poliittinen kehitys;

Kaupunkeja koskevan tulevan EU:n toimintaohjelman täytäntöönpano

24.    katsoo, että jotta kaupunkeja koskeva EU:n toimintaohjelma voisi olla tehokas väline, sen olisi oltava yhteinen ja säännöllisesti päivitetty käsitekehys, jossa keskitytään muutamiin haasteisiin Eurooppa 2020 -tavoitteiden (älykäs, osallistava ja kestävä kasvu) laajassa kontekstissa;

25.    uskoo vahvasti siihen, että haasteissa pitäisi olla seuraavat ominaisuudet: 1) ne ovat jaetun käsitteellisen kehyksen mukaisia; 2) ne ovat suuria kaupunkihaasteita, joilla on merkittävä vaikutus jäsenvaltioiden kaupunkeihin ja toiminnallisiin kaupunkialueisiin; 3) jäsenvaltiot eivät voi ratkaista niitä yksipuolisesti; 4) Euroopan unionin lähestymistapa tarjoaa selvän lisäarvon; pyytää komissiota aloittamaan tällaisten haasteiden kartoittamisen sekä määrittelemään jäljellä olevat pullonkaulat, toimien epäjohdonmukaisuudet sekä valmiuksien ja tietämyksen puutteet tiiviissä yhteistyössä kaikkien olennaisten, erityisesti paikallisten sidosryhmien kanssa;

26.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikilla hallinnon tasoilla toteutetaan laajalti toimialat ylittävää koordinointia toimissa, joilla on urbaani ulottuvuus, jotta yhdennetty kaupunkikehitys voitaisiin sisällyttää toimintaan paremmin; kehottaa Euroopan unionin kaupunkipolitiikasta vastaavaa alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastoa ohjaamaan tätä prosessia tiiviissä yhteistyössä kaupunkikehityksestä vastaavan komission yksiköiden välisen ryhmän kanssa ja varmistamaan, että urbaani ulottuvuus otetaan huomioon kaikissa asiaankuuluvissa uusissa aloitteissa; pyytää komission puheenjohtajaa nimittämään komission jäsenten kollegiossa poliittisen johdon, joka antaa strategiset suuntaviivat kaupunkeja koskevalle toimintasuunnitelmalle ja raportoi vuosittain Euroopan parlamentille kaupunkeja koskevasta toimintasuunnitelmasta;

27.    kehottaa komissiota nimittämään erityisen kaupunkiasioista vastaavan EU:n koordinoijan, joka toimii komission jo olemassa olevassa yksikössä tai elimessä, valvomaan ja arvioimaan koordinoinnin käytännön täytäntöönpanoa horisontaalisesti (politiikan kaikki olennaiset osa-alueet mukaan lukien) ja vertikaalisesti (kaikki hallinnon tasot mukaan lukien); katsoo, että kaupunkiasioista vastaavan EU:n koordinoijan olisi kaupunkikehityksestä vastaavan komission yksiköiden välisen ryhmän avustuksella otettava käyttöön komission sisällä kaupunkipolitiikkaa koskeva keskitetty asiointipiste ja varmistettava kaupunkipolitiikkaa koskevien tietojen asianmukainen keruu, hallinnointi ja levittäminen komission yksiköiden sisällä ja niiden välillä sekä sidosryhmien kanssa siten, että voidaan ottaa käyttöön tiedon lisäämistä edistävä järjestelmä, jonka avulla paikallis- ja alueviranomaisia voidaan kaupunkeihin ja toiminnallisiin kaupunkialueisiin vaikuttavissa poliittisissa prosesseissa varoittaa ennakolta ja ottaa ne myös varhaisessa vaiheessa mukaan näihin prosesseihin;

28.    kannustaa komissiota kehittämään käytössä olevien rakenteiden käytön ohella ja esimerkiksi osana ”urbaania kokeiluhanketta” EU:n toimien urbaania ulottuvuutta koskevia yhden pisteen tiedotusjärjestelmiä jäsenvaltioissa (urbaani keskitetty asiointipiste), jotta voidaan antaa kokonaisvaltaista tietoa erityisesti kaupunkien kehittämistä koskevista EU:n eri aloitteista, suuntaviivoista ja rahoitusmahdollisuuksista; 

29.    kehottaa komissiota järjestämään säännöllisesti kaupunkiasioiden huippukokouksen, jossa hyödynnetään ”Huomispäivän kaupungit” -foorumin antia ja johon kokoontuvat hallinnon kaikkien tasojen ja alueiden sidosryhmät; uskoo, että tällaiset huippukokoukset tarjoavat kaupungeille todellisen mahdollisuuden osallistua rakentavaan vuoropuheluun keskeisten politiikanalojen päätöksentekijöiden kanssa ja että kokoukset auttavat arvioimaan EU:n politiikan vaikutusta kaupunkeihin ja toiminnallisiin kaupunkialueisiin ja sitä, miten ne parhaiten otetaan mukaan tuleviin aloitteisiin;

30.    kehottaa jäsenvaltioita ottamaan kaupungit ja toiminnalliset kaupunkialueet kaikilta osin sitovasti mukaan strategisen politiikan kehittämiseen ja ohjelmiin (kuten kansallisiin uudistusohjelmiin, kumppanuussopimuksiin ja toimenpideohjelmiin); kehottaa jäsenvaltioita lisäämään kaupunkikehityksen kansallisista ohjelmista saatujen kokemusten vaihtoa, jonka avulla kaupungit voivat saavuttaa Eurooppa 2020 -tavoitteet, järjestämällä säännöllisesti kaupunkikehityksestä vastaavien ministerien epävirallisia kokouksia;

Kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman ulkoinen ulottuvuus

31.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan kokonaisvaltaisesti huomioon Habitat III -toimintasuunnitelman meneillään olevat valmistelut ja varmistamaan, että Euroopan kaupunkien toimintaohjelma on tulevaisuudessa kaikilta osin yhteensopiva ja koordinoitu kaupunkien globaalin toimintasuunnitelman tavoitteiden kanssa; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille säännöllisesti Euroopan kaupunkien toimintaohjelman ulkoisesta ulottuvuudesta ja katsoo, että kaupunkien toimintaohjelma voisi tarjota Euroopan unionin panoksen kaupunkien uudesta YK:n toimintaohjelmasta käytävään kansainväliseen keskusteluun sekä asumista ja kestävää kaupunkikehitystä koskevaan Habitat III -konferenssiin vuonna 2016;

32.    katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden olisi sitouduttava johdonmukaisesti ja avoimesti paikallis- ja alueviranomaisten kuulemisen ja osallistamisen jälkeen Kansainväliseen standardisoimisjärjestön (ISO) standardeihin, jotka koskevat kestävää kaupunkikehitystä ja joissa noudatetaan kaupunkisuunnittelun ja aluesuunnittelun YK:n yleisiä suuntaviivoja; painottaa, että uusia ISO-standardeja olisi pidettävä kannustavana eikä normatiivisena välineenä;

33.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

PERUSTELUT

Kaupungistuminen Euroopan unionissa ja koko maailmassa

Yhä useammat ihmiset asuvat kaupungeissa(10)niin Euroopan unionissa kuin muualla maailmassa. Erityisesti väestön kasvu ja uudet tekniikat kiihdyttävät tätä kehitystä.

Vuonna 1950 ainoastaan 50,5 prosenttia Euroopan väestöstä asui kaupunkialueilla. Vuonna 2014 kaupunkiväestön osuus oli jo 72 prosenttia ja vuonna 2030 se voi olla 78 prosenttia. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kaupunkialueiden väestöosuus voi kaksinkertaistua 29 prosentista (vuonna 1950) luultavasti 59,9 prosenttiin (vuonna 2030), ja vuonna 2050 maailman väestöstä todennäköisesti 80 prosenttia asuu kaupungeissa.(11) Kaupunkien kasvava väestö synnyttää jo nykyään paitsi paikallisia ja alueellisia myös kansallisia ja Euroopan unionin tason uusia poliittisia tehtäviä, jotta voitaisiin vastata kaupunkien yhä suuremman väestön taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin.

Tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön tavoitteena on tarkastella kaupunkeja koskevan politiikan haasteita EU:n poliittisille päättäjille ja hahmotella suuntaviivoja ja rajoja kaupunkien kehittämistä koskevalle kestävälle EU:n politiikalle tulevaisuudessa.

Mietinnön keskeiset aiheet ovat seuraavat: Millainen liikkumavara Euroopan unionilla on kaupunkipolitiikassa? Miten EU:n politiikka vaikuttaa kaupunkeihin nykyisin ja miten sen pitäisi vaikuttaa tulevaisuudessa? Miten voidaan parantaa EU:n kaupunkipolitiikan koordinointia ja johdonmukaisuutta?

Nämä kysymykset nousevat osittain esiin myös heinäkuussa 2014 annetussa komission tiedonannossa ”EU:n politiikkojen kaupunkiulottuvuus – kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman keskeiset piirteet”.(12) Tiedonannossa kuvaillaan kaupunkien tilannetta ja EU:n jäsenvaltioiden kaupunkipolitiikkaa sekä tehdään ehdotus kaupunkeja koskevasta EU:n toimintaohjelmasta ja sidosryhmien kuulemisesta tästä aiheesta.

Jokainen kaupunki on erilainen

Ei ole olemassa vain yhtä eurooppalaista kaupunkimallia. Euroopan rakenteeseen vaikuttavat monet kaupunkikeskukset, joilla on usein aluetasolla suuri merkitys. Lähes puolet eurooppalaisista (noin 200 miljoonaa) asuu alle 100 000 asukkaan kaupungeissa.

Eurostat ja OECD laativat vuonna 2012 uusia luokitteluja väestömäärän ja -tiheyden sekä työmatkaliikenteen perusteella, jotta EU:n maantieteellinen alue voitaisiin määrittää tarkemmin paikallis- ja aluetasolla ja jotta kaupunkien kehitystä voitaisiin tarkastella ja vertailla paremmin. (13) (FUA(FUA= Functional Urban Areas, toiminnalliset kaupunkialueet; LUZ=Larger Urban Zone, laajat kaupunkialueet).

Tieteessä yritetään laatia yleisesti päteviä perusteita, toiminta-analyyseja ja ominaispiirteitä, jotka muodostavat kaupungin.

Saskia Sassen esittää teoksessaan seuraavan määritelmän: paikka, jossa kaksi erilaisista maailmoista lähtöisin olevaa toimijaa kohtaavat toisensa; tämä voi olla yritys, yksilö tai kansalaisjärjestö. Kyseistä tapaamista eivät ohjaa vahvistetut säännöt. Kaupunki on paikka, jossa on hieman sekasortoa.(14)

Sassen toteaa, että koska kaupungit ovat monimutkaisia ja epätäydellisiä, ne ovat olleet olemassa pidempään kuin keisarikunnat, kuningaskunnat, tasavallat, diktatuurit, monikansalliset yritykset ja rahoitusyhtiöt. Keskeneräisyydessä piilee avoimuus, asioiden lisääminen, kaupungistuminen(15).

Erityisesti tietojen vaihto ja resurssien tehokas kohdentaminen tekevät kaupungeista ajatustehtaita ja talouden moottoreita. Ainoastaan sata "globaalia kaupunkia" muodostaa 30 prosenttia maailmantalouden arvosta(16), ja EU:ssa kaupunkialueet tuottavat kaksi kolmasosaa bruttokansantuotteesta. Eri jäsenvaltioiden yksittäisten kaupunkien talouden rakenteissa on kuitenkin myös suuria eroja.

Esittelijä haluaa ottaa mietinnössä huomioon kaikenlaiset kaupungit ja toiminnalliset kaupunkialueet.

Tulevaisuuden kaupunkien haasteet

Kaupunkien tulevaisuutta (vuonna 2050) käsittelevässä Euroopan komission kertomuksessa todetaan seuraavaa:

Kaupungit kasvavat valtavan suuriksi metropoleiksi, jotka täyttyvät ympäristöä ja energiaa säästävistä liikennevälineistä ja innovatiivisista rakennusmateriaaleista rakennetuista uusista asunnoista ja rakennuksista. Kaupungin kaikki elementit yhdistyvät supra-verkkoon, tulevaisuuden Internetiin, jossa uusi palvelutalous kukoistaa. Eurooppalaiset kaupungit kilpailevat paremmuudesta keskenään ja kehittävät omia osallistavan kansalaisuuden muotojaan pitääkseen yllä kaupungin ja sen monikulttuurisen sosiaalisen rakenteen jatkuvaa luomista. (17)

Talouskasvu ja kaupunkien päätöksenteko- ja hallintorakenteet mainitaan usein tulevaisuuden kaupunkien haasteiksi.

Kaupunkien talouskasvu riippuu yhä enemmän globaalista taloustilanteesta, teknologian kehityksestä ja infrastruktuurista. Taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöpoliittiset aiheet ulottuvat yhä useammin perinteisten kaupunkirajojen ulkopuolelle. Kaupungit voivat ratkaista monia haasteita ainoastaan kansallisella tai kansainvälisellä tasolla.(18)

   Älykkään kasvun haasteita ovat esimerkiksi innovaatioille ja tiedon luomiselle ja levittämiselle edulliset olosuhteet, lahjakkuuksien houkutteleminen, koulutusjärjestelmän parantaminen ja yrittämiselle suotuisa ympäristö.

   Osallistavan kasvun haasteita ovat esimerkiksi ikääntymisestä, ikää koskevasta epätasapainosta, maiden sisäisestä ja rajat ylittävästä liikkuvuudesta sekä kansainvälisestä muuttoliikkeestä johtuvien väestörakenteiden muutosten hallinta ja niihin sopeutuminen. Toteutetaan integraatiota, monimuotoisuuden kunnioittamista ja osallistumista koskevia säännöksiä.

   Osallistavia vihreitä haasteita ovat esimerkiksi vihreät infrastruktuurihaasteet, kestävä kaupunkiliikkuvuus ja -liikenne, ilmastonmuutokseen sopeutuminen (vedenpuute, tulvat, helleaallot jne.), energiatehokkaat kaupungit.

   Johdon ja hallinnon haasteet: joustavan hallinnoinnin uusien muotojen tarve toiminnallisilla kaupunkialueilla. Yhdistetään muodolliset hallintorakenteet epämuodollisiin joustaviin hallintorakenteisiin, jotka ovat laajuudeltaan haasteiden mukaisia. Edistetään järkevää sääntelyä.(19)

Eurooppalaisten kaupunkien muodostuminen – mikä on EU:n politiikan rooli?

Euroopan unionin perussopimuksissa vahvistetaan EU:n toimivalta.(20) Toissijaisuusperiaate on tärkeä aluepolitiikassa ja kaupunkikehityksessä, ja sen nojalla EU:lla on vain rajallista toimivaltaa. Useimmilla EU:n päätöksillä on kuitenkin aina ollut ainakin välillinen vaikutus eurooppalaisten kaupunkien tilanteeseen.

Euroopan unionin politiikka vaikutti ennen merkittävästi kaupunkien eurooppalaistumiseen (ylhäältä alaspäin suuntautuva lähestymistapa). Kaikki Euroopan unionin toimielimet osallistuvat tähän. Komissio esitti ensimmäiset kaupungeille suunnatut aloitteet jo 1980-luvulla. Komissio osallistuu kaupunkikehitykseen monella politiikan osa-alueella lukuisten säännösten, ohjelmien ja aloitteiden myötä, etenkin EU:n aluepolitiikan ja kaupunkien kehittämistä koskevan politiikan kautta. Myös muilla keskeisillä politiikan osa-alueilla on kaupunkipoliittinen ulottuvuus, esimerkkejä tästä ovat ympäristö-, työllisyys-, liikenne- ja energiapolitiikka(21).

Euroopan parlamentti antoi vuosina 2009 ja 2011 kaupunkipolitiikasta kaksi päätöslauselmaa(22) (23), joissa se vaati kaupunkiulottuvuuden vahvistamista Euroopan unionin politiikan eri aloilla. Kaupunkipolitiikasta vastaavien ministerien epävirallisissa kokouksissa on viime vuosina määritetty EU:n kaupunkikehityksen tavoitteita ja periaatteita.(24)

Kaupunkien eurooppalaistumista tapahtuu myös alhaalta ylöspäin. Koska kaupungeissa on yhä suurempi kysyntä tiiviimmälle osallistumiselle päätöksentekoon, voitaisiin perustaa kaupunkien verkostoja (25), jotka tukevat tietojen vaihtoa ja jotka voivat vaikuttaa EU:n tason päätöksiin. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia kaupunkeja yhtäläisesti. Euroopan unionin kaupunkien mielenkiinnon kohteet ja tarpeet ovat erilaisia – yhtä lailla niiden eurooppalaistuminen on eriasteista.(26)

Kaupunkien toisistaan poikkeavat kiinnostuksen kohteet on otettava EU:n politiikassa paremmin huomioon. Kaupunkiasioita koskevassa EU:n poliittisessa päätöksenteossa suurin kritiikki kohdistuu johdonmukaisuuden ja koordinoinnin puutteeseen. Tämä koskee sekä EU:n erilaisia säännöksiä ja ohjelmia että Euroopan unionin ja paikallisen tason välistä työn koordinointia.

Kaupunkeja koskeva EU:n toimintaohjelma

Kaupunkijärjestöt ovat jo vuosien ajan vaatineet kaupunkeja koskevaa EU:n toimintaohjelmaa, jotta voitaisiin parantaa kaupunkien kehittämistä koskevan politiikan koordinointia ja tavoitteiden integrointia kyseisen politiikan monilla osa-alueilla.(27) Komissio antoi ensimmäisen tiedonannon kaupunkeja koskevasta toimintaohjelmasta jo vuonna 1997. Heinäkuussa 2014 julkistetussa asiaa koskevassa komission tiedonannossa ”EU:n politiikkojen kaupunkiulottuvuus – kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman keskeiset piirteet” esitetään erilaisia ehdotuksia kaupunkeja koskevan toimintaohjelman toteutuksesta:

•         Toimintatapa, jonka avulla varmistetaan EU:n eri menettelytapojen ja ohjelmien yhdenmukaisuus

Moni Euroopan unionin politiikan osa-alue koskee suoraan kaupunkialueita, kuten liikennepolitiikka, sosiaalipolitiikka ja ilmastopolitiikka. Toimet koskevat kaupunkeja melkein aina, mutta ehdotukset eivät aina ole johdonmukaisia eikä niitä aina ole sovitettu yhteen. Tästä syystä etusijalla on oltava lukuisten EU:n säännösten, ohjelmien ja aloitteiden koordinointi kaupunkien kannalta relevantilla tavalla. Periaatteena on oltava, että kaupunkiulottuvuus on olennainen osa EU:n kaikkia keskeisiä politiikan aloja.

Esittelijä ehdottaa, että komissiossa olisi oltava kaupunkipolitiikasta vastaava erityisedustaja, joka koordinoisi politiikan eri aloja ja aloitteita horisontaalisesti komissiossa ja optimoisi ja tukisi eri päätös- ja hallintotasojen työtä vertikaalisesti.

•         Toimenpiteet, joiden avulla pyritään vastaamaan muutamiin merkittäviin Euroopan yhteiskunnallisiin haasteisiin

Esimerkkeinä tällaisista haasteista mainittakoon ilmastonmuutoksen hillitseminen tai väestörakenteen muutos. Lähtökohtaisesti kyse on haasteista, jotka vaikuttavat merkittävästi kaupunkeihin tai kaupunkialueisiin, joita jäsenvaltiot eivät pysty ratkaisemaan tyydyttävästi ja joiden yhteydessä EU:n toimenpiteet tarjoaisivat kaupungeille lisäarvoa.

Esittelijä pyytää komissiota antamaan yhteistyössä muun muassa paikallistason sidosryhmien kanssa ehdotuksia sekä kiireisimmistä haasteista että välttämättömistä toimenpiteistä.

•         Strategia, jossa määritellään pitkän aikavälin painopistealueet

Kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman pitäisi olla Euroopan unionin tavoitteiden ja strategioiden, erityisesti Eurooppa 2020 -strategian, mukainen. Sen avulla laadittaisiin EU:n politiikan eri osa-alueita ja ohjelmia koskeva toimintasuunnitelma ja määritettäisiin muutamia aiheita, joiden täytäntöönpano olisi etusijalla.

Esittelijä ehdottaa, että kaupunkeja koskevassa EU:n toimintaohjelmassa keskitytään Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin ja erityisesti ”sosiaaliseen osallisuuteen, väestörakenteen muutokseen ja kestävyyteen”, ja kehottaa komissiota ottamaan kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman huomioon seuraavassa työohjelmassaan ja ryhtymään tarvittaviin toimiin sen toteuttamiseksi.

Esittelijä ehdottaa seuraavia keskeisiä välineitä kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman täytäntöönpanoa varten:

•         Monitasoisen hallinnon uusi malli

Kaupunkipolitiikkaa ei pidä toteuttaa pelkästään ylhäältä alaspäin. Kaupungeille on annettava mahdollisuus tuoda kokemuksensa ja mielipiteensä mukaan EU:n lainsäädäntöprosessiin.

Esittelijä kehottaa komissiota laatimaan uuden monitasoisen hallinnon mallin, jossa yhdistyvät muodolliset hallintorakenteet ja epämuodolliset rakenteet, joissa otetaan huomioon digitaalisen viestinnän ja verkossa tapahtuvan toiminnan mahdollisuudet. Uuden mallin avulla olisi taattava sekä horisontaalinen että vertikaalinen tietojenvaihto ja lisättävä kansalaisten osallistumista ja demokraattista legitimiteettiä.

•         Järkevä sääntely

Esittelijän tavoitteena on yksinkertaistaa EU-oikeutta aiempaa tehokkaamman kaupunkien kehittämistä koskevan politiikan hyväksi, jotta helpotettaisiin sen täytäntöönpanoa ja vähennettäisiin kustannuksia. Esittelijä kehottaa komissiota tehostamaan ponnistelujaan kasvua ja työllisyyttä tukevan, selkeän, vakaan ja ennustettavissa olevan säädöskehyksen aikaansaamiseksi. On varmistettava, että erityisesti kaupunkeja hyödyttävät hallintotoimet aiheuttavat mahdollisimman pieniä kustannuksia.

•         Asianmukainen EU-rahoitus

Kaupunkialueiden erilaisiin haasteisiin vastaamiseen on tarjolla erilaisia rahastoja (EAKR, ESR, Horisontti 2020, kansalaisten Eurooppa jne.).

Esittelijä kehottaa etsimään kaupungeille räätälöityjä ratkaisuja, antamaan saataville asianmukaista rahoitusapua ja käyttämään tarvittaessa koordinoidusti eri rahastojen varoja.

•         Kumppanuusperiaate

Euroopan unionin säännökset koskevat kaupunkeja suoraan ja välillisesti, mutta eri ehdotuksia ei aina ole sovitettu johdonmukaisesti yhteen eikä niitä voi toteuttaa kaupungeissa kovin helposti.

Esittelijä kiinnittää huomiota siihen, että rakennerahastojen kumppanuusperiaate voisi olla esimerkki eri hallintotasojen tehokkaammasta yhteistyöstä. Jos kaupunkitasot otetaan varhaisessa vaiheessa mukaan päätöksentekoon, tämän seurauksena kaupunkeihin suoraan vaikuttavaa lainsäädäntöä voidaan myös soveltaa kaupungeissa käytännönläheisesti.

•         Kaupunkiasioita koskeva tietofoorumi ja yhdenmukaistettu tietojenvaihto

Esittelijä ehdottaa järjestämään säännöllisesti kaupunkipolitiikkaa käsittelevän tietofoorumin, joka tarjoaisi eri hallintotasojen sidosryhmille yhteistyö- ja keskustelumahdollisuuden sekä EU:n tasolla mahdollisuuden arvioida Euroopan unionin politiikan vaikutuksia.

Kaupunki- ja aluesuunnittelua koskevien tietojen yhdenmukaistamisen lisääminen helpottaisi EU:n politiikan täytäntöönpanoa paikallistasolla ja yksinkertaistaisi niiden hyödyn ja menestyksen tarkistamista.

Yhteenvetona esittelijä on sitä mieltä, että EU:n politiikassa on kiireisesti ryhdyttävä mainittuihin tarpeellisiin toimenpiteisiin tehokkaan kaupunkipolitiikan/kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman toteuttamiseksi, jotta voitaisiin vaikuttaa kaupungistumisen seurauksiin ja nopeuteen Euroopan unionissa. Ainoastaan aktiivisen ja koordinoidun EU:n politiikan avulla kaupungit pystyvät täyttämään tehtävänsä myös tulevaisuudessa ja tarjoamaan asukkailleen heidän toivomansa elinolosuhteet.

8.5.2015

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

aluekehitysvaliokunnalle

EU:n politiikkojen urbaanista ulottuvuudesta

(2014/2213(INI))

Valmistelija: Evelyn Regner

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.      katsoo, että kaupungit ovat tärkeitä toimijoita Eurooppa 2020 -strategian työllisyys tavoitteiden ja koheesiopolitiikkojen päämäärien saavuttamisessa ja että ne olisi siksi otettava mukaan politiikan suunnitteluun EU:n tasolla, mikä voidaan toteuttaa muun muassa ottamalla kaupunkien edustajia mukaan asiantuntijaryhmiin, joiden olisi lisäksi kuultava kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja työmarkkinaosapuolia; suhtautuu tältä osin myönteisesti kaupunkeja koskevaan EU:n toimintaohjelmaan, joka varmistaisi politiikkojen paremman koordinoinnin ja Euroopan kaupunkialueiden asiaankuuluvien toimijoiden osallistumisen ja jota on tarkasteltava SEU-sopimuksen 4 artiklan laajemmassa yhteydessä;

2.      pitää myönteisenä myös kansalaisyhteiskuntaa edustavien elinten, kuten Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja jäsenvaltioiden vastaavien elinten sekä kansalaisjärjestöjen ja heidän valitsemiensa edustajien monialaista kuulemista, jotta voidaan optimoida EU:n politiikanalojen ja etenkin työllisyyspolitiikan tulokset;

3.      katsoo, että kaupunkialueiden sidosryhmien näkemykset olisi otettava paremmin huomioon siten, että käytetään entistä tehokkaammin olemassa olevia työkaluja ja EU:n rakenteita kuulemisten, arviointien, vaikutusten arvioinnin sekä parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihdon avulla erityisesti laadittaessa toimenpideohjelmia;

4.      kannustaa komissiota tukemaan edelleen paikallisesti hallinnoitavien investointiohjelmien kehittämistä kaupunkeja varten;

5.      toteaa, että kasvu, työpaikkojen luominen sekä tutkimus ja kehitys keskittyvät Euroopan kaupunkeihin ja kaupunkialueille ja että monet Euroopan kaupungit, erityisesti nopeasti kasvavat kaupungit ja väestökehitykseltään taantuvat kaupungit, joutuvat vastaamaan mittaviin sosiaalisiin haasteisiin; muistuttaa, että suurimmat rikkaudet ja äärimmäisimmät syrjäytymisilmiöt keskittyvät kaupunkeihin;

6.      kehottaa komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tukemaan kaupunkeja ja kaupunkialueita ja ehdottamaan unionin suuntaviivoja, jotta voidaan vastata näihin haasteisiin, joihin kuuluvat korkea työttömyys, yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntyminen, turvattomuus, globalisaatio, tuotantotapojen muutokset, siirtolaisuus ja köyhyys sekä integraation edistäminen, julkisen infrastruktuurin ja sosiaalisten asuntojen tarjoaminen;

7.      katsoo, että työllisyys-, sosiaali-, talous- ja ympäristöpoliittisilla toimilla on kaupunkialueilla nopeammat ja laajemmat vaikutukset kuin muilla alueilla; kehottaa komissiota ottamaan tämän huomioon politiikkojensa kehittämisessä ja täytäntöönpanossa;

8.      katsoo, että innovatiivisia, älykkäitä ja kestäviä hankkeita tukemalla kaupungit voivat merkittävällä tavalla edistää talouskasvua, parantaa työllisyysastetta ja lisätä sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ja että osaamistalous edellyttää riittävää rahoitusta, jotta kaupunkialueilla voidaan parantaa digitaalista infrastruktuuria ja kehittää kansalaisten tietotekniikkataitoja;

9.      kehottaa komissiota vahvistamaan keskustojen ja esikaupunkien sekä kaupunki- ja maaseutualueiden välisiä yhteyksiä;

10.    katsoo, että Euroopan strategisten investointien rahaston toiminnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota kaupunkialueilla toteutettaviin hankkeisiin sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän sellaisen rahoitus- ja investointitoiminnan edistämiseksi, jolla on erittäin suuret mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja; korostaa, että rahaston investointikomitean, joka tarkastelee hankkeita, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota hankkeisiin, jotka liittyvät sosiaaliseen asuntotuotantoon, julkisten alueiden ja rakennusten kunnostamiseen, strategiseen joukkoliikenteeseen, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja hoitoalaan; painottaa, että investointien olisi kohdistuttava myös korkealaatuisten, kestävien työpaikkojen luomiseen, jotta estetään työssäkäyvien köyhyyttä; kehottaa ottamaan kansalaiset ja paikalliset toimijat mukaan näiden toiminta-alojen ja niihin liittyvien hankkeiden määrittelyyn;

11.    tähdentää, että kaupunkien investointivetovoiman kasvattamiseksi ja tätä kautta myös osallistavan talouskasvun ja työllisyyden lisäämiseksi tarvitaan lisää investointeja kaupunkien julkisiin tiloihin, laiminlyötyjen alueiden kuntoon saattamista sekä ratkaisuja liiketoiminnan, erityisesti palvelujen, kehitystä haittaaviin ongelmiin, joita ovat esimerkiksi heikosti kehitetyt kaupunkien keskustat, laiminlyödyt julkiset tilat, turvattomat ja vetovoimaltaan heikot lähiöt ja asukkaiden vähäinen osallistuminen toimintoihin;

12.    kehottaa komissiota työttömyyden ja köyhyyden torjunnasta ja sosiaalisista investoinneista aiheutuvien julkisten menojen kattamiseksi tarkastelemaan mahdollisuutta lisätä talousarvion joustavuutta talouden ohjausjärjestelmän sääntöjen puitteissa niin, kaupungit voivat tehdä enemmän tuottavia investointeja, vähentää kaikenlaista eriarvoisuutta ja edistää sosiaaliryhmien tasapainoista sekoittumista; korostaa, että kaupunkeja koskevan toimintaohjelman mukaisesti on löydettävä ratkaisu heikosti koulutettujen nuorten integroimiseksi työmarkkinoille siten, että tarjotaan esteetöntä, helppopääsyistä ja laadukasta ammattikoulutusta ja työn ohessa tapahtuvaa koulutusta, jotta autetaan nuoria hankkimaan taitoja, ja pitäen mielessä, että puutteellinen pätevyys voi lisätä työttömyysriskiä, joka puolestaan lisää köyhyysriskiä ja aiheuttaa monia erilaisia sosiaalisia haasteita, jotka liittyvät ulkopuolelle jäämiseen, vieraantumiseen ja epäonnistumiseen itsenäisen elämän rakentamisessa; korostaa, että on erittäin tärkeää, että kaupungit auttavat useampia nuoria pysymään koulussa ja hankkimaan tarvittavan pätevyyden pysyvän työpaikan saamiseksi ja uran luomiseksi ja varmistavat useampien pääsyn korkealaatuiseen koulutukseen sekä käynnistävät erityisiä hankkeita muita heikommassa asemassa olevista ryhmistä ja vähemmistöistä tulevia lapsia varten;

13.    kiinnittää huomiota suurimpien kaupunkien ylikansoitusongelmaan, joka voi infrastruktuurin mahdollisten puutteiden vuoksi johtaa riittämättömään tai heikkoon asumisen laatuun ja liikkumista koskeviin ongelmiin; on huolissaan liikenteeseen ja kaupungeissa liikkumisen sujuvuuteen liittyvistä ongelmista, jotka pidentävät merkittävästi työmatkoihin kuluvaa aikaa ja heikentävät monien eurooppalaisten elämänlaatua; korostaa, että infrastruktuurin puutteellisuus voi aiheuttaa työntekijöille psyykkisiä paineita ja stressiä ja siten vaikeuttaa työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista;

14.    kehottaa komissiota selvittämään, voidaanko nuorisotyöllisyysaloitteesta käyttämättä jääneet varat antaa suoraan erityisen korkeasta nuorisotyöttömyydestä kärsiville kaupungeille nuorisotyöttömyyden torjuntaan tähtääviin konkreettisiin hankkeisiin ja millä edellytyksillä näin voidaan tehdä;

15.    kiinnittää huomiota siihen, että kaupunkisuunnittelulla ja kaupunkien infrastruktuurin avulla saavutetaan enemmän sosiaalista ja taloudellista hyötyä, jos niissä puututaan sukupuoleen perustuvaan syrjintään ja edistetään yhdenvertaisia mahdollisuuksia; kehottaa siksi komissiota aktiivisesti edistämään sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaa talousarvion suunnittelua koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

16.    korostaa esteettömien kaupunkien, kaikille suunnittelun huomioon ottavan budjetoinnin(28) ja esteettömän kaupunkisuunnittelun käsitteitä; kehottaa kaupunkeja ja kaupunkialueita kunnioittamaan EU:n esteettömyyttä koskevia sitoumuksia; kehottaa komissiota valvomaan esteettömyyteen liittyvien toimenpiteiden täytäntöönpanoa; vaatii vammaisten henkilöiden, heidän edustajiensa ja kaikkien suunnittelun asiantuntijoiden järjestelmällistä osallistumista kaupunkisuunnitteluun;

17.    kehottaa komissiota ottamaan määrärahoja jakaessaan huomioon rahoituskriisin vaikutukset, jotka ovat heikentäneet kaupunkialueiden valmiuksia ratkaista keskeisiä ongelmia, joita ovat muun muassa väestörakenteeseen, ympäristöön, talouteen ja sosiaaliseen elämään liittyvät haasteet ja julkisten palvelujen tarjoaminen;

18.    kehottaa komissiota kaupunkeja koskevassa toimintaohjelmassaan asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita, joilla varmistetaan, että kaupungit ja alueet panevat Eurooppa 2020 -strategian täytäntöön ottaen samalla huomioon kunkin alueen erityispiirteet; korostaa, että tämän strategian mukaisiin prioriteetteihin olisi sisällyttävä köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja asunnottomuuden torjunta lisäämällä erityisesti kestävämpää sosiaalista asuntotuotantoa;

19.    korostaa, että kaupungit ovat osa laajempaa toiminnallista aluetta eikä niitä voida käsitellä erillään; kehottaa komissiota noudattamaan kestävän alueellisen kehityksen periaatetta myös siksi, että komission kaupunkeja koskevan toimintasuunnitelman laatimisessa voidaan ottaa huomioon tehokkaampi ja kestävämpi kaupunkien kehittäminen erityisesti infrastruktuurin, julkisten palvelujen (varsinkin koulutus), terveydenhuollon ja hoitoalan osalta ja että voidaan luoda koordinoituja, integroituja, strategisia ja kestäviä julkisen liikenteen verkkoja, jotka auttavat vahvistamaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja parantamaan työntekijöiden liikkuvuutta sekä työelämän ja vapaa-ajan yhteensovittamista; kannustaa kehittämään näitä liikenneverkkoja rajat ylittävillä rakennetuilla alueilla, koska kaupunkialueiden olisi oltava logistisesti yhteydessä toisiinsa paitsi alueellisella ja kansallisella tasolla myös rajat ylittävästi;

20.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita auttamaan kaupunkialueita taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien ominaispiirteiden nykyaikaistamisessa älykkäiden investointien ja koordinoinnin parantamisen avulla; pitää välttämättömänä myös laadukkaan ja turvallisen asuinympäristön edistämistä;

21.    toteaa, että kaupunkien ja kaupunkialueiden rakenteet ja haasteet ovat varsin monitahoisia ja keskenään erilaisia; katsoo siksi, että ei pitäisi valita kaikkiin samalla tavalla sovellettavaa lähestymistapaa; kehottaa komissiota etsimään uusia tapoja tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen ja ottamaan lainsäädännön laatimisessa huomioon kaupunkialueiden erityistarpeet, sillä kaupungit ja suuret kaupunkialueet ovat tärkeitä taloudellisen toiminnan keskuksia ja niillä on niiden kulttuurista, koosta, infrastruktuurista ja taloudellisista rakenteista johtuvia erityisiä sosiaalisia ongelmia ja ne tarvitsevat räätälöityjä ratkaisuja;

22.    toteaa, että jäsenvaltioiden välistä kaupunkikehitystä koskevaa yhteistyötä toteutetaan nykyään hallitustenvälisenä yhteistyönä; katsoo, että kaupunkeja koskevalla EU:n toimintaohjelmalla on oltava selkeä eurooppalainen lisäarvo.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

7.5.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

44

4

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Guillaume Balas, Tiziana Beghin, Brando Benifei, Vilija Blinkevičiūtė, Enrique Calvet Chambon, Martina Dlabajová, Lampros Fountoulis, Elena Gentile, Arne Gericke, Marian Harkin, Danuta Jazłowiecka, Agnes Jongerius, Rina Ronja Kari, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Zdzisław Krasnodębski, Kostadinka Kuneva, Jérôme Lavrilleux, Patrick Le Hyaric, Verónica Lope Fontagné, Javi López, Thomas Mann, Dominique Martin, Elisabeth Morin-Chartier, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Marek Plura, Terry Reintke, Sofia Ribeiro, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Jutta Steinruck, Romana Tomc, Ulla Tørnæs, Marita Ulvskog, Renate Weber, Tatjana Ždanoka, Jana Žitňanská, Inês Cristina Zuber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Georges Bach, Heinz K. Becker, Karima Delli, Tania González Peñas, Marju Lauristin, Helga Stevens, Ivo Vajgl, Tom Vandenkendelaere

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Andrea Cozzolino, Rosa D’Amato, Jens Nilsson

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

17.6.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

26

4

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, José Blanco López, Franc Bogovič, Steeve Briois, Rosa D’Amato, Bill Etheridge, Michela Giuffrida, Ivan Jakovčić, Constanze Krehl, Martina Michels, Iskra Mihaylova, Andrey Novakov, Stanislav Polčák, Julia Reid, Terry Reintke, Monika Smolková, Maria Spyraki, Olaf Stuger, Ángela Vallina, Monika Vana, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Kerstin Westphal

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Petras Auštrevičius, Daniel Buda, Salvatore Cicu, Ivana Maletić, Jan Olbrycht

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jens Nilsson, Georgi Pirinski, Daniele Viotti

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289.

(3)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259.

(4)

EUVL C 390E, 18.12.2012, s. 10.

(5)

EUVL C 184E, 6.8.2009, s. 95.

(6)

Parag Khanna, Beyond City Limits, Foreign Policy, 6. elokuuta 2010.

(7)

Eurostat – kaupunkitilastot, 2014.

(8)

The Vertical Farm, www.verticalfarm.com.

(9)

Komission tiedonanto 6. toukokuuta 1997 ”Kohti kaupunkien toimintaohjelmaa Euroopan unionissa” (COM(1997)0197).

(10)

Käsitteiden ”kaupunki” ja ”kaupunkialueet” täsmälliset määritelmät vaihtelevat maasta toiseen. Tässä asiakirjassa näillä käsitteillä tarkoitetaan samaa asiaa ja niitä käytetään kaikkien urbaanien asuinalueiden kuvaamiseen.

(11)

United Nations, World urbanization prospects, The 2005 Revision working paper NO ESA/P/WP/200.

(12)

"EU:n politiikkojen kaupunkiulottuvuus – kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman keskeiset piirteet", COM(2014) 490.

(13)

Dijkstra, Poelman, Cities in Europe the new OECD-EC definition, DG Regio, Regional Focus 01/2012

(14)

Saskia Sassen, global cities as today’s frontiers, leuphana digital school, 1/6.

(15)

Saskia Sassen, global cities as today’s frontiers, leuphana digital school, 2/6.

(16)

Parag Khana, Beyond city limits, foreign policy, 6.10.2014. Euroopassa on kaksi tämän kokoluokan kaupunkia: Lontoo ja Pariisi.

(17)

Futurium, Euroopan komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto (DG CONNECT) käynnisti vuonna 2011 Futurium-hankkeen (”Digital Futures – a journey into 2050 visions and policy challenges”). Hanke päättyi joulukuussa 2013. Sen tavoitteena oli tarjota vakuuttavia ja kestäviä vastauksia järjestelmiä koskeviin ongelmiin, kuten työttömyyteen ja rahoitusvakauteen. Yksi käsiteltävistä aiheista oli kaupungit, kylät ja yhteisöt vuonna 2050.

(18)

Alankomaissa tehty tutkimus, Ministerie van Binnenlandse Zaken en Koninkrijksrelaties, Den Haag, 2014: Globaalin dynamiikan alueelliset seuraukset määrittävät pitkälti paikallisia työmarkkinoita. Yhteistyö ja koordinointi korkealla, kansallisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla on edellytys toimiville talouskasvua koskeville paikallisille lähestymistavoille.

(19)

Ibid. Verkottuneessa yhteiskunnassamme kyseiset verkostot ylittävät perinteiset valtioiden rajat, mikä vaikuttaa horisontaaliseen ja vertikaaliseen koordinointiin. Muutos hallinnosta hallinnointiin merkitsee, että ei-julkisten toimijoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja koordinoinnista julkisten tavoitteiden saavuttamiseksi on tullut entistä tärkeämpää.

(20)

SEU-sopimuksen 5 artikla: Toissijaisuus: 1. SEUT-sopimuksen 4 artiklan 1 kohta: 2. XVIII osasto, taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, pöytäkirja N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta.

(21)

Katso: Kaupunkiulottuvuus EU:n politiikan muilla osa-alueilla, Euroopan komissio, aluepolitiikan pääosasto, 2011.

(22)

2008/2130(INI) Koheesiopolitiikan kaupunkiulottuvuus 24.3.2009.

(23)

2010/2158(INI) Euroopan kaupunkien toimintaohjelma ja sen tulevaisuus koheesiopolitiikassa 2011.

(24)

Tärkeitä asiakirjoja ovat muun muassa seuraavat: toimintaohjelma, Lille, 2000; kaupunkiasioita koskeva säännöstö, Rotterdam, 2004; kestävät yhteisöt, Bristol, 2006; EU:n kestävää kaupunkikehitystä käsittelevä Leipzigin peruskirja, Leipzig, 2007; Leipzigin peruskirjan täytäntöönpano, Marseille 2008; Toledon julistus, 2010; Poznanin päätelmät, marraskuu 2011; EU:n alueellinen toimintasuunnitelma 2020, 2011; Kohti kaupunkeja koskevaa EU- toimintaohjelmaa, Ateena, 2014.

(25)

Esimerkiksi kuntien välinen yhteistyö ja rajat ylittävä yhteistyö. Kaupunkien kehittämistä koskevaan politiikkaa tarvitaan joustavia hallintomuotoja, jotka on räätälöity erikokoisten kaupunkikeskusten tarpeisiin.

(26)

Hameldinger and others: The Europeanization of cities, techne Press, Amsterdam, 2010: Kaupunkien eurooppalaistumisen kahdeksan vaihetta: a) EU:n direktiivien ja asetusten noudattaminen, b) Euroopan unionia koskevan tiedon hallinta, c) yksityiselle ja julkiselle sektorille tiedottaminen, d) EU:n avustusten maksimoiminen, e) taloudellisen elvyttämisen helpottaminen (d kohdan avulla), f) yhteyksien muodostaminen EU:n muihin paikallisiin organisaatioihin, g) osallistuminen EU:n kansainvälisiin verkostoihin ja yhteistyö yhteishankkeissa, h) EU:lle ilmoittaminen täytäntöönpanoon liittyvistä kysymyksistä, i) neuvoston politiikan tekeminen eurooppalaisemmaksi.

(27)

esimerkiksi Eurocities.

(28)

Kuten neuvoston päätöksen (2010/48/EY) 2 artiklassa on määritelty.

Oikeudellinen huomautus