Menettely : 2014/2255(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0241/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0241/2015

Keskustelut :

PV 08/09/2015 - 13
CRE 08/09/2015 - 13

Äänestykset :

PV 09/09/2015 - 8.13
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0309

MIETINTÖ     
PDF 263kWORD 133k
23.7.2015
PE 557.126v02-00 A8-0241/2015

kertomuksesta aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisen teemavuoden 2012 toteutuksesta, tuloksista ja yleisestä arvioinnista

(2014/2255(INI))

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

Esittelijä: Eduard Kukan

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

kertomuksesta aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisen teemavuoden 2012 toteutuksesta, tuloksista ja yleisestä arvioinnista

(2014/2255(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisesta teemavuodesta (2012) 14. syyskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 940/2011/EU(1),

–       ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY(2),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 25 artiklan ikääntyneiden henkilöiden oikeuksista,

–       ottaa huomioon 9.–10. maaliskuuta 2015 pidetyn aktiivisena ja terveenä ikääntymistä käsittelevästä eurooppalaisesta innovaatiohuippukokouksesta annetun komission loppuraportin,

–       ottaa huomioon 23. helmikuuta 2015 annetun komission tausta-asiakirjan ”Growing the Silver Economy in Europe”,

–       ottaa huomioon aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisen teemavuoden 2012 toteutuksesta, tuloksista ja yleisestä arvioinnista 15. syyskuuta 2014 annetun komission kertomuksen (COM(2014)0562),

–       ottaa huomioon komission vuoden 2015 ikääntymisraportin: ”Economic and budgetary projections for the 28 EU Member States (2013-2060)” (European Economy 3|2015),

–       ottaa huomioon 17. tammikuuta 2014 annetun komission kertomuksen ”Yhteinen kertomus rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY (’rotusyrjintädirektiivi’) ja yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27 päivänä marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (’työsyrjintädirektiivi’) soveltamisesta” (COM(2014)0002),

–       ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit, mukaan luettuna Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpano vuosina 2014–2020” (COM(2013)0083),

–       ottaa huomioon komission poliittisen etenemissuunnitelman sosiaalisia investointeja koskevan paketin täytäntöönpanoa varten vuonna 2014,

–       ottaa huomioon 16. helmikuuta 2012 annetun komission valkoisen kirjan ”Toimintasuunnitelma riittäviä, turvattuja ja kestäviä eläkkeitä varten” (COM(2012)0055),

–       ottaa huomioon 29. helmikuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus: strategisen täytäntöönpanosuunnitelman toteuttaminen etenee” (COM(2012)0083),

–       ottaa huomioon 7. joulukuuta 2012 annetun neuvoston lausuman ”aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisesta teemavuodesta (2012): Tulevat toimet”,

–       ottaa huomioon 10. lokakuuta 2014 annetun sosiaalisen suojelun komitean ja komission yhteisen kertomuksen ”Riittävä sosiaalinen suojelu pitkäaikaishoidon tarpeisiin vastaamiseksi ikääntyvässä yhteiskunnassa”,

–       ottaa huomioon 31. lokakuuta 2014 annetun Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) raportin terveydenhuollon palveluiden saatavuudesta kriisiaikoina,

–       ottaa huomioon ikääntymistä tarkastelevan YK:n työryhmän hiljattain tekemän työn ikääntyneiden oikeuksien suojelua koskevan yleissopimuksen laatimiseksi,

–       ottaa huomioon Eurofoundin raportin ”Work preferences after 50” (2014),

–       ottaa huomioon Eurofoundin Focus-asiakirjan ”Sustainable work: Toward better and longer working lives’ (joulukuu 2014),

–       ottaa huomioon maaliskuussa 2015 julkaistun Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun selvityksen ”Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi (2012)”,

–       ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2014 annetun Ecorys:n loppuraportin ”Arviointi aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisesta teemavuodesta (2012)”,

–       ottaa huomioon teemavuoteen liittyvän sidosryhmien foorumin 10. joulukuuta 2012 päivätyn julkaisun ”Etenemissuunnitelma kohti aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaista teemavuotta (2012) ja sen jälkeen”,

–       ottaa huomioon tammikuun 2012 Eurobarometri-erityistutkimuksen 378, jonka otsikkona on ”Aktiivinen ikääntyminen”,

–       ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman kriisin vaikutuksista heikossa asemassa olevien ryhmien hoidon saantiin(3),

–       ottaa huomioon 21. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman toimintasuunnitelmasta riittäviä, turvattuja ja kestäviä eläkkeitä varten(4),

–       ottaa huomioon 11. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta(5),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–       ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A8‑0241/2015),

A.     toteaa, että vuonna 2012 toteutetun aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisen teemavuoden (EY 2012) tavoitteena oli lisätä tietoisuutta aktiivisen ikääntymisen arvosta, lisätä tiedonvaihtoa, edistää aktiivista ikääntymistä koskevaa toimintapolitiikkaa ja luoda puitteet unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kaikkien julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmien konkreettiselle toiminnalle;

B.     ottaa huomioon, että ennusteiden mukaan EU:n väestön keski-ikä vuonna 2050 on yli 50 vuotta;

C.     toteaa, että EU kohtaa ennennäkemättömiä väestörakenteeseen liittyviä, sosiaalisia ja rakenteellisia muutoksia, joita on käsiteltävä viipymättä; toteaa, että väestön yleisen vanhenemisen myötä ikääntyneiden ja heidän perheidensä sosiaali-, terveys- ja hoitopalveluihin liittyvät tarpeet kasvavat ja että EU:n julkisten palvelujen laatu ja kestävyys pitkällä aikavälillä riippuvat suurelta osin lähivuosina toteutettavista toimenpiteistä;

D.     katsoo, että keskimääräisen elinajanodotteen kasvu on nähtävä ihmiskunnan saavutuksena ja sosiaalisen edistyksen merkkinä;

E.     ottaa huomioon, että vuonna 2006 perustettiin väestönmuutosalueiden eurooppalainen verkosto, jossa on mukana noin 40 eurooppalaista aluetta ja jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta siitä, kuinka suuria haasteita väestön ikääntyminen ja väheneminen aiheuttavat EU:lle sekä sen taloudelliselle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle;

F.     ottaa huomioon, että EU:ssa keskimääräinen lapsiluku naista kohti on alhaisempi kuin sukupolvien uusiutumisen raja, että talouskriisi on vaikuttanut osaltaan syntyvyyden laskuun ja että elinajanodote saattaa nousta nykyisestä tasosta vielä viisi vuotta vuoteen 2050 mennessä;

G.     toteaa, että aktiivinen ikääntyminen on yksi 2000-luvun suurista kysymyksistä;

H.     ottaa huomioon, että väestön ikääntymisen lisäksi yhä useampi eurooppalainen alue kärsii väestörakenteen heikkenemisestä, mikä on seurausta syntyvyyden laskusta, väestön vähenemisestä, korkeasta ikääntymis- ja riippuvuusasteesta sekä työssäkäyvien ihmisten määrän voimakkaasta laskusta; ottaa huomioon, että nämä ilmiöt ovat vakavampia kyseisten alueiden maaseutualueilla, sillä on yleistä, että ihmiset muuttavat maaseudulta suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin;

I.      toteaa, että aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus ovat keskeisiä Eurooppa 2020 -strategian päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi ja kilpailukykyisen, vauraan ja osallistavan Euroopan luomiseksi;

J.      katsoo, että aktiivisen ikääntymisen politiikan onnistuminen liittyy vahvasti EU:n kansalaisten ja työntekijöiden elinkaaren aikana kehitettyjen erilaisten syrjimättömyyttä, sosiaaliturvaa, sosiaalista osallisuutta ja kansanterveyttä koskevien toimintapolitiikkojen tehokkuuteen;

K.     toteaa, että Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan käsitteellä ”aktiivinen” tarkoitetaan jatkuvaa osallistumista yhteiskunnalliseen, taloudelliseen, kulttuurilliseen, henkiseen ja kansalaistoimintaan eikä pelkästään kykyä olla fyysisesti aktiivinen tai kuulua työvoimaan; katsoo siksi, että eläkkeellä jäävät ikääntyneet ihmiset ja työkyvyttömyyden tai sairauden vuoksi eläkkeelle joutuneet henkilöt voivat edelleenkin toimia aktiivisesti perheidensä, ikätovereidensa, yhteisöjensä ja maansa asioiden hyväksi;

L.     toteaa, että tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon eri tekijät, jotka mahdollistavat työn kestävyyden kaikkien ihmisten kannalta heidän elinaikanaan ja koko yhteiskunnassa;

M.    toteaa, että eri työntekijäryhmät työskentelevät erilaisissa työoloissa, mikä johtaa eriarvoiseen työterveyteen;

N.     toteaa, että jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten välillä on valtavia näkyviä eroja aktiivista ikääntymistä ja vanhusten sosiaaliturvaa koskevissa toimintapolitiikoissa, tuki-infrastruktuurissa ja talousarviovaroissa;

O.     ottaa huomioon, että aktiivinen ja terveenä ikääntyminen luo uusia sosiaalisia tarpeita ja vaatii investointeja monipuolisiin, sekä jo olemassa oleviin että uusiin, myöhemmin luotaviin julkisiin palveluihin, luonnollisesti juuri ikääntyneiden terveydenhuollon ja hoidon alalla; katsoo, että sen myötä avautuu uusia mahdollisuuksia, jotka liittyvät vapaa- ja lepo-ajan lisääntymiseen ja siitä nauttimiseen;

P.     toteaa, että talous- ja rahoituskriisi on vaikuttanut ikääntyneiden köyhyysasteen nousuun; katsoo, että köyhyys tai köyhtymis- ja syrjäytymisvaarassa oleminen aiheuttaa terveysriskejä ja heikentää myös aktiivisen ikääntymisen mahdollisuuksia;

Q.     toteaa, että EU:ssa toimii noin 125 000 ammatillista lisäeläkerahastoa, joilla on noin 2,5 biljoonan euron varat ja jotka edustavat noin 75 miljoonaa Euroopan kansalaista, mikä on 20 prosenttia EU:n työikäisestä väestöstä;

R.     katsoo, että yksi yhteiskunnan perusperiaatteista on sukupolvien välinen solidaarisuus; katsoo, että keskimääräisen elinajanodotteen jatkuvasti pidentyessä ovat sukupolvien väliset suhteet muuttumassa entistä tärkeämmiksi; katsoo, että talous ja yhteiskunta tarvitsevat kaikkien sukupolvien elämänkokemusta, sitoutumista ja ideoita saavuttaakseen tavoitteensa;

S.     toteaa, että aktiivinen osallistuminen elinikäiseen oppimiseen ja liikuntaohjelmiin edistää suuresti todellisen aktiivisen ikääntymisen kulttuurin luomista, mikä puolestaan mahdollistaa sen, että väestö voi mukauttaa taitojaan työmarkkinoiden muuttuviin vaatimuksiin koko elämänsä ajan sekä pysyä terveenä ja aktiivisena ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan yleensä;

T.     toteaa, että ikääntyneitä naisia on 20 prosenttia EU:n väestöstä ja että heidän prosentuaalinen osuutensa kasvaa edelleen nykyisen väestönkehityssuuntauksen mukaan; toteaa, että useimmissa EU:n jäsenvaltioissa ikääntyneet naiset ovat suuremmassa vaarassa köyhtyä kuin ikääntyneet miehet, keskimäärin 21 prosenttia naisista ja 16 prosenttia miehistä; ottaa huomioon, että sukupuolten eläke-ero EU:ssa on 39 prosenttia;

U.     toteaa, että esteetön teknologia voi tarjota pääsyn työmarkkinoille, mahdollistaa itsenäisen elämän ja osallistumisen yhteiskunnan kaikkiin osa-alueisiin; toteaa kuitenkin, että tällä hetkellä 69 prosenttia niistä henkilöistä, joilla ei ole digitaalisia perustaitoja, on yli 55-vuotiaita; toteaa, että esteettömyyden puute, tieto- ja viestintäteknologian nopea kehitys sekä heikko digitaalinen lukutaito johtavat siihen, että monet ikääntyneet ja vammaiset eivät mahdollisesti pysty hyödyntämään täysimääräisesti tulevia digitaalisia sisämarkkinoita;

1.      on tietoinen, että teemavuosi 2012 sai aikaan huomattavaa poliittista liikettä, jonka ansiosta aloitettiin keskustelu aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden haasteista Euroopassa;

2.      pitää sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden määritelmänä hyötyjen ja rasitteiden tasapuolista jakautumista sukupolvien kesken; katsoo, että toimiva sukupolvien välinen rinnakkaiselo perustuu solidaarisuuteen ja että siihen on kuuluttava keskinäistä kunnioitusta, vastuuta ja halukkuutta pitää huolta toisista;

3.      panee merkille, että teemavuoden 2012 varsinaiset tavoitteet saavutettiin osittain ja parhaat tulokset saatiin tietoisuutta lisäävissä aloitteissa ja tapahtumissa;

4.      panee merkille ja pitää myönteisenä sitä, että teemavuoden tapahtumat ja aloitteet tekivät selväksi, etteivät ikääntyneet ihmiset ole taakka, vaan he ovat kokemuksensa, saavutuksiensa ja tietämyksensä ansiosta hyödyksi taloudelle ja yhteiskunnalle;

5.      huomauttaa, että teemavuonna 2012 onnistuttiin tavoitteessa saada asiaan liittyvät toimijat edistämään aktiivista ikääntymistä ja sukupolvien välistä solidaarisuutta; pitää kuitenkin valitettavana, että julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan välistä resurssien, hankkeiden ja ideoiden jakamista edistävien uusien verkostojen solmimista koskeva tavoite toteutui vain harvoin; pitää valitettavana sitä, että työmarkkinaosapuolten osallistuminen oli vaihtelevaa, eikä yksityisiä yrityksiä tavoitettu huomattavassa määrin; painottaa tarvetta parantaa valmiuksien kehittämistä ikääntyneiden kansalaisten aktiivisen osallistumisen edistämiseksi yhteiskunnassa;

6.      pitää myönteisenä sitä, että teemavuosi 2012 auttoi tarkentamaan kansallisia, aktiivista ikääntymistä koskevia poliittisia ohjelmia, edisti hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä, lisäsi aktiivista ikääntymistä koskevia aloitteita ja vahvisti sidosryhmien tietoja ja taitoja;

7.      painottaa, että tarvitaan luotettavaa tilastotietoa ikääntyneiden tilanteesta ja väestörakenteen muutoksista, jotta voidaan kehittää paremmin kohdennettuja ja tehokkaampia aktiivisen ikääntymisen strategioita; kehottaa komissiota varmistamaan, että kerätään kattavat ja laadukkaat tiedot ikääntyneiden yhteiskunnallisesta asemasta, terveydentilasta, oikeuksista ja elinoloista;

8.      pitää erittäin tärkeänä teemavuoden 2012 osana käynnistettyjen aloitteiden seurantaa ja niiden muuttamista vahvaksi poliittiseksi sitoumukseksi, jota seuraa konkreettinen toiminta kaikkien sukupolvien sosiaalisen osallisuuden, aktiivisen osallistumisen ja hyvinvoinnin varmistamiseksi toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudattaen; muistuttaa, että ikääntymispolitiikkaa koskeva EU:n lainsäädäntö on pantava täytäntöön tehokkaasti, jotta nuoriin ja ikääntyneisiin kohdistuvaa syrjintää voidaan torjua ja ehkäistä kaikilla elämänaloilla;

9.      korostaa tarvetta tehostaa koordinointikolmiota, joka muodostuu päätöksentekotasosta (mukaan lukien EU, kansalliset, alueelliset ja paikalliset tasot), kansalaisyhteiskunnasta ja yksityisestä sektorista, mukaan lukien teollisuuden alat, jotka tarjoavat itsenäistä elämää tukevia innovatiivisia tuotteita ja palveluita;

10.    pyytää komissiota laatimaan tutkimuksen väestörakenteen heikkenemisestä, josta kärsivät yhä useammat alueet EU:n jäsenvaltioissa, ja kehottaa antamaan tiedonannon, jossa käsitellään tätä ongelmaa sekä toimenpiteitä, joihin voitaisiin ryhtyä unionin ja jäsenvaltioiden tasolla sekä kyseisillä alueilla väestön vähenemistä koskevan haasteen ratkaisemiseksi;

11.    korostaa, että väestön ikääntymiseen liittyvät ongelmat vaikuttavat erityisen voimakkaasti epäsuotuisista luonnonolosuhteista tai vakavista väestörakenteeseen liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten esimerkiksi harvaan asuttuihin alueisiin sekä saaristo- ja vuoristoalueisiin, ja että näillä alueilla on vähemmän resursseja ja infrastruktuureja, joilla aktiivista ikääntymistä voitaisiin edistää; pyytää tutkimaan, voitaisiinko elvytyssuunnitelmien avulla ratkaista ikääntymisongelmaa, jota yleensä pahentaa samanaikainen väestökato, josta kärsivät monet kyseisistä alueista ja joka voi vaarantaa niiden elinkelpoisuuden;

12.    pitää valitettavana sitä, että teemavuoden 2012 melko myöhäisestä hyväksymisestä seurasi sopimusten ja täytäntöönpanon viivästymistä, minkä seurauksena joitakin tapahtumia, kuten Seniorforce-päivää, ei voitu toteuttaa täydessä laajuudessaan; panee merkille teemavuodelle 2012 myönnetyt, aiempiin teemavuosiin verrattuna pienemmät määrärahat ja näin myös niukemmat varat teemavuoden 2012 tavoitteiden täytäntöön panemiseksi;

13.    muistuttaa, että aktiivinen ikääntyminen on myös prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet terveyteen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen, jotta varmistetaan, että ihmiset voivat ikääntyessään säilyttää hyvän elintason ja elämänlaadun; katsoo, että aktiivista ikääntymistä koskevan toimintapolitiikan olisi lisättävä ihmisten mahdollisuuksia fyysiseen, sosiaaliseen ja henkiseen hyvinvointiin elämänsä aikana ja mahdollistettava parempi sosiaalinen osallisuus ja suurempi yhteiskunnallinen osallistuminen; korostaa, että aktiivinen ikääntyminen tarkoittaa myös parempaa pääsyä terveys-, pitkäaikaishoito- ja sosiaalipalvelujen, jotka ovat talouskriisin aikana joutuneet paineen alaisiksi, sekä elinikäisen oppimisen piiriin, osallistumista yhteiskunnalliseen ja kulttuuritoimintaan, nykyisten sosiaalisten infrastruktuurien kuten vanhainkotien ja vanhusten päivätoimintakeskusten tukemista, ikään perustuvan syrjinnän ja stereotypioiden poistamista, toimia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi sekä tietoisuuden lisäämistä aktiivisen ja terveellisen ikääntymisen merkityksestä;

14.    suosittelee kaikille jäsenvaltioille, että ne edistäisivät ja tehostaisivat sosiaaliturvajärjestelmiensä välityksellä sellaisia ikääntyville tarkoitettuja laadukkaita julkisia infrastruktuureja (vanhainkoteja, päivätoimintakeskuksia ja kotiapua), joissa ikääntyneet nähdään passiivisten vastaanottajien sijaan aktiivisina toimijoina aloitteissa, joihin he osallistuvat;

15.    katsoo, että olisi kehitettävä dementiaa koskeva eurooppalainen strategia, johon olisi sisällyttävä tukitoimenpiteitä potilaiden perheille, tiedotuskampanjoita, tietoisuuden lisäämistä ja jäsenvaltioiden välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

16.    kehottaa komissiota tutkimaan yli 50-vuotiaiden työttömyyden huolestuttavaa ongelmaa sekä alati kohoavaa pitkäaikaistyöttömyyden tasoa ja tutkimaan yhdessä jäsenvaltioiden, alue- ja paikallisviranomaisten sekä työmarkkinaosapuolten kanssa ikääntyneiden työttömien olosuhteita ja henkilökohtaista tilannetta ja kehittämään tehokkaita välineitä kyseiseen haavoittuvaan ryhmään kuuluvien työntekijöiden pitämiseksi työmarkkinoilla tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua elinikäiseen oppimiseen ja ammattitaidon parantamiseen, työssä oppimiseen ja helposti saatavilla oleviin kohtuuhintaisiin koulutusohjelmiin sekä edistämällä sukupolvien välistä koulutusta ja tiedon siirtoa työssä;

17.    korostaa, että tässä yhteydessä olisi ennen kaikkea harkittava ”sukupolvien välisen mentoroinnin” kaltaisia ohjelmia, joissa edistetään työssä ja koulutuksessa tapahtuvaa vanhempien asiantuntijoiden ja nuoremman sukupolven välistä vuorovaikutusta; katsoo, että eri-ikäisistä koostuvia tiimejä olisi tuettava työprosesseissa ja erityisen hyvät hankkeet olisi palkittava; katsoo, että jäsenvaltiot voisivat luoda yrityksille kannustimia, jotta ne palkkaisivat enemmän ikääntyneitä työntekijöitä ja että periaatteessa ikääntyneitä työntekijöitä ei saisi kohdella huonommin kuin nuorempia ammatti- ja jatkokoulutuksessa; pitää erityisen tärkeänä työpaikkojen mukauttamista ikääntyneiden työntekijöiden tarpeisiin ja lisämahdollisuuksien tarjoamista ikääntyneille, jotta nämä voivat halutessaan tehdä osa-aikaista työtä, sekä työuran pidentämisen helpottamista niille, jotka haluavat työskennellä pitempään ja pystyvät siihen; katsoo, että ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille olisi suunniteltava erityisiä eläkejärjestelyjä siten, että sosiaalinen vakaus huomioidaan tasapuolisesti sekä kyseisten ihmisten tarpeiden että sosiaaliturvajärjestelmien kannalta;

18.    pitää valitettavana sitä, että ikääntyneet henkilöt edelleenkin kohtaavat ikään perustuvaa syrjintää, stereotypioita ja esteitä; kehottaa siksi jäsenvaltioita panemaan asianmukaisesti ja viipymättä täytäntöön yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevan neuvoston direktiivin 2000/78/EY; toteaa, että ehdotus yhdenvertaista kohtelua koskevaksi horisontaaliseksi direktiiviksi(6) ei ole edennyt neuvostossa vuoden 2008 jälkeen, ja kehottaa jäsenvaltioita löytämään ratkaisun mahdollisimman nopeasti;

19.    vastustaa kuitenkin voimakkaasti sitä, että aktiivisen ikääntymisen politiikkaa pidettäisiin vain välineenä säilyttää ikääntyneiden työllistettävyys; kehottaa jäsenvaltioita tekemään kaikki tarvittavat arvioinnit ja toimet, joilla siirrytään elinkaarilähestymistapaan, ja uudistamaan tarvittaessa eläkejärjestelmän sekä pyrkimään samalla kaikin tavoin vakiinnuttamaan eläkkeelle jäämistä koskevat säännöt ja ottamaan huomioon yli 50-vuotiaiden tosiasiallisen työttömyysasteen ennen eläkeiän nostamista; uskoo, että eläkeiän yhdistäminen pelkästään elinajanodotteeseen jättää huomiotta työmarkkinasuuntausten merkityksen eikä se siksi saisi olla ainoa väline, jolla pyritään vastaamaan ikääntyvän yhteiskunnan haasteisiin; katsoo sen sijaan, että jäsenvaltioiden olisi työsuhdeturvalainsäädäntönsä ja palkanmuodostusjärjestelmiensä avulla tuettava ikääntyneiden työntekijöiden palkkaamista erityisesti ennen heidän lakisääteistä eläkeikäänsä, koska työttömyydestä seuraisi lisää kielteisiä vaikutuksia heidän eläketuloilleen, ja että jäsenvaltioiden olisi taattava kestävät sosiaaliturvajärjestelmät;

20.    kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan julkisten eläkejärjestelmien kestävyyden ja takaamaan kaikille yksilölliset ja riittävät eläketulot ja -oikeudet varmistaakseen ihmisarvoisen elämän vanhalla iällä – myös niille, joilla on ollut perusteltuja katkoksia työurallaan, eli pääasiassa naisille; pitää ammatillisten lisäeläkerahastojen riittävää valvontaa ja riippumattomia tarkastuksia erittäin tärkeinä turvattujen ja kestävien eläkkeiden kannalta;

21.    korostaa, että ikääntyneille on annettava mahdollisuus olla keskeisessä asemassa perheidensä auttamisessa; kiinnittää huomiota ikääntyneiden tekemään arvokkaaseen vapaaehtoistyöhön;

22.    painottaa esteettömän teknologian merkitystä Euroopan ikääntyville yhteiskunnille; kehottaa komissiota kehittämään osallistavan digitaalisten sisämarkkinoiden strategian varmistamalla, että esteettömyys valtavirtaistetaan koko strategiassa ja yhdistetään senioritalouden edistämiseen Euroopassa;

23.    pitää myönteisenä sitä, että aktiivisena ja terveenä ikääntyminen on yksi Euroopan sosiaalirahaston investointiprioriteeteista ohjelmakaudella 2014–2020 asetuksen N:o 1304/2013 mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään myönnettyjä määrärahoja tehokkaasti; muistuttaa, että aktiivista ikääntymistä edistävät hankkeet voivat saada rahoitusta myös muista ohjelmista, joita ovat Euroopan rakenne- ja investointirahasto, Horisontti 2020, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma (EaSI) sekä terveysalan toimintaohjelma; kehottaa koordinoimaan paremmin EU:n tarjoamia aktiivista ikääntymistä ja sukupolvien välistä solidaarisuutta edistäviä erilaisia ohjelmia ja välineitä; kehottaa perustamaan Horisontti 2020 -ohjelman painopisteitä mukaillen eurooppalaisen tutkimuksen painopisteen ”terveysalan ja aktiivisen ikääntymisen soveltavat tieteenalat”;

24.    kehottaa jäsenvaltioita käyttämään Euroopan sosiaalirahaston (ESR), ERI-rahastojen ja työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman (EaSI) rahoitusta taloudellisen tuen tarjoamiseen ikääntyneille tarkoitetuille, järjestöjen vetämille oma-apuohjelmille, joissa ihmiset jakavat keskenään energiaansa, tietämystään, kokemuksiaan ja viisauttaan sekä auttavat avun tarpeessa olevia edistäen siten aktiivista ja tervettä ikääntymistä sekä pidempään kestävää itsenäistä elämistä;

25.    palauttaa mieliin komission vuoden 2010 talousarvion kokonaistarkastelun, jossa ”EU:n lisäarvo” määritettiin yhdeksi keskeiseksi periaatteeksi; painottaa, että periaatteen on oltava kaikkien menojen kulmakivi ja ettei EU:n eikä varsinkaan ESR:n rahoitusta saa käyttää kansallisten lähestymistapojen rahoittamiseen vaan lisätukena jäsenvaltioiden aktiivisen ikääntymisen ohjelmille;

26.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kohdistamaan rahoitusta paremmin aktiiviseen ikääntymiseen ja tehostamaan varojen käyttöä; pyytää komissiota myös tutkimaan, soveltuisiko uusi eurooppalainen rahoitusväline irtisanottujen keski-ikäisten työntekijöiden työllistämisongelman ratkaisemiseen ja tuoko se siihen lisäarvoa;

27.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keräämään kattavaa ja luotettavaa tietoa, jotta voidaan arvioida ikääntyneitä työntekijöitä koskevan ESR:n rahoituksen tehokkuutta;

28.    pyytää komissiota arvioimaan, soveltuisiko uusi eurooppalainen rahoitusväline vähimmäistoimeentulon takaamiseen kaikille köyhyysrajan alapuolella eläville Euroopan kansalaisille;

29.    kehottaa jäsenvaltioita suunnittelemaan ja panemaan täytäntöön julkisia toimintapolitiikkoja ja ohjelmia, joiden avulla parannetaan fyysistä terveyttä ja edistetään myös mielenterveyttä ja sosiaalisia kontakteja;

30.    pitää erittäin tärkeänä, että tuetaan ikääntyneiden mahdollisimman pitkään jatkuvaa itsenäistä ja aktiivista elämistä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 25 artiklan mukaisesti kehittämällä ja ylläpitämällä ihmiskeskeisiä ja kysyntään perustuvia julkisia tuki-, avustus- ja hoitopalveluita sekä parantamalla kyseisten palvelujen välistä yhteyttä; kehottaa siksi jäsenvaltioita varmistamaan kohtuuhintaisen, esteettömän ja syrjimättömän terveydenhuollon sekä asettamaan ennaltaehkäisyn etusijalle terveydenhuoltopolitiikassaan; kehottaa siksi komissiota panemaan täytäntöön sosiaalisia investointeja koskevan paketin, pitämään terveenä ikääntymisen sekä pitkäaikaishoidon riittävyyden ja laadun poliittisen asialistan kärjessä, tutkimaan onko terveydenhuolto kohtuuhintaista ikääntyneille, keräämään tietoja jonotusajoista terveydenhuoltojärjestelmissä kaikkialla EU:ssa sekä esittämään suuntaviivoja enimmäisjonotusajoista; pitää olennaisen tärkeänä, että edistetään ihmisten henkilökohtaista ja yksilöllistä vastuuta omasta terveydestään ja tarjotaan huomattavasti enemmän tietoa terveydenhuollosta, lisätään kansallisia motivointikampanjoita ja kannustetaan tekemään terveysosaamiseen liittyvää yhteistyötä, jotta rohkaistaan ikääntyneitä pitämään huolta omasta terveydestään; muistuttaa, että olisi kiinnitettävä enemmän huomiota innovatiivisiin teknisiin ratkaisuihin ja välineisiin; toteaa, että paikallisia palveluja ja oikeuksia koskevan tiedon tehokas levittäminen on tärkeää tavoitteen saavuttamiseksi;

31.    kehottaa komissiota toimimaan riittävää sosiaaliturvaa pitkäaikaishoidon tarpeisiin ikääntyvässä yhteiskunnassa koskevan yhteisen raportin päätelmien mukaisesti ja esittämään viipymättä konkreettisia ehdotuksia;

32.    katsoo, että ikääntyneet olisi sijoitettava ensisijaisesti omaan perhepiiriinsä; kehottaa komissiota tutkimaan perheyritysten ja vastaavan vanhustenhoitoalalla tehtävän työn tarjoamia mahdollisuuksia;

33.    toteaa, että entistä tehokkaampi julkinen liikenne on yksi ikääntyneiden tärkeimmistä prioriteeteista ikämyönteisten ympäristön luomiseksi(7) ja se myös tukee itsenäistä elämistä ja peruspalvelujen saatavuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan liikennejärjestelmien esteettömyyttä ja yhteentoimivuutta;

34.    pitää myönteisenä komission tausta-asiakirjaa ”Growing the Silver Economy in Europe”; muistuttaa, että on tarpeen kehittää edelleen ikääntyvän väestön toiveista ja tarpeista huolehtivaa ”senioritaloutta”, joka perustuu niihin talouselämän mahdollisuuksiin, jotka syntyvät väestön ikääntymiseen liittyvistä, julkisista ja yksityisten kuluttajien menoista sekä erityisistä tuotteista, palveluista, innovatiivisista ratkaisuista ja tarpeista, mikä taas luo uusia työpaikkoja ja kasvua ja ottaa huomioon kaikkein haavoittuvimpien sosioekonomisten ryhmien tarpeet;

35.    katsoo, että yksipuolinen työvoiman nuorentaminen ei johda innovaatioiden lisääntymiseen, vaan siten haaskataan kokemusta, tietoa ja osaamista;

36.    katsoo, että ikääntyneiden ihmisten olisi oltava täysimittainen osa yhteiskuntaa ja että heidän osallistumistaan päivittäiseen ja julkiseen elämään olisi tuettava; katsoo lisäksi, että aktiivista vuoropuhelua sekä kokemusten vaihtoa nuorten ja ikääntyneiden välillä olisi kannustettava; painottaa sukupolvien välisten hankkeiden merkitystä tässä yhteydessä; tukee lisäksi ikääntyneiden oikeutta elää ihmisarvoista ja itsenäistä elämää, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 25 artiklan mukaisesti; katsoo lisäksi, että nuoremman ja vanhemman sukupolven edustajien aktiivinen poliittinen osallistuminen olisi turvattava kaikilla EU:n tasoilla, aina kun on kyse sukupolvien eduista;

37.    kiinnittää myös huomiota ikääntyneiden tärkeään sosiaaliseen rooliin, kun he välittävät toisille arvoja ja kokemuksia ja ovat esimerkkinä siitä kuinka yhteisössä toimitaan;

38.    kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita omaksumaan ikääntymistä tarkastelevassa YK:n avoimessa työryhmässä myönteisen kannan sen varmistamiseksi, että ikääntyneet kansalaiset voivat täysimääräisesti nauttia ihmisoikeuksistaan; kehottaa komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä ikääntyneiden oikeuksia käsittelevän YK:n riippumattoman asiantuntijan kanssa ja ikääntyneitä edustavien järjestöjen kanssa EU:ssa;

39.    pitää valitettavana, että tilapäistyön ja määräaikaisten työsuhteiden lisääntymisen sekä minimipalkkaisten työsuhteiden ja työttömyyden takia työurat muuttuvat yhä epävakaammiksi ja epävarmemmiksi;

40.    pitää myönteisenä EU:n tulevaa väestörakenteen muutosta koskevaa ˮCovenant on Demographic Changeˮ -sopimusta, joka on teemavuoden sekä aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tärkein tulos; pyytää komissiota tutkimaan millä talousarvion osa-alueilla voidaan tehdä säästöjä ja tehostaa varainkäyttöä, jotta voidaan myöntää rahoitusta tälle sopimukselle, johon liittyy avoin, laaja ja riippumaton verkosto, joka tuo yhteen paikallisia ja alueellisia sidosryhmiä, jotka ovat sitoutuneet helpottamaan Euroopan väestönrakenteen muutosta edistämällä ikämyönteisiä ympäristöjä läheisessä yhteistyössä Maailman terveysjärjestön (WHO) kanssa;

41.    kehottaa komissiota hyväksymään väestörakenteen muutosta koskevan EU:n strategian EU:n toimien koordinoimiseksi eri aloilla, jotta varmistetaan synergiat ja maksimoidaan niiden myönteiset vaikutukset Euroopan kansalaisiin, talouteen ja uusien työpaikkojen luomiseen sekä suojellaan ikääntyneiden ihmisoikeuksia kaikissa EU:n toimintapolitiikoissa;

42.    katsoo, ettei väestöön liittyviä haasteita ole käsitelty riittävästi unionin tasolla; kehottaa siksi tulevia EU:n neuvoston puheenjohtajavaltioita palauttamaan aiheen EU:n asialistalle sekä laatimaan voimakkaita poliittisia vastauksia;

43.    korostaa, että väestörakenteen muutosta ei saisi pitää perusteena sosiaalietuuksien ja palveluiden vähentämiselle;

44.    pitää myönteisenä sosiaalisen suojelun komitean ja työllisyyskomitean yhdessä laatimia aktiivista ikääntymistä ja sukupolvien välistä solidaarisuutta koskevia suuntaviivoja; pitää erityisen myönteisenä sosiaalisen suojelun komitean roolia jäsenvaltioiden välisen suoran kokemusten vaihdon helpottamisessa, mukaan lukien pitkäaikaishoitoa ja eläkkeitä koskevat kokemukset;

45.    pitää myönteisenä aktiivisen ikääntymisen indeksiä, jonka tarkoituksena on hyödyntää ikääntyneiden käyttämätöntä potentiaalia, jotta he voisivat osallistua aktiivisemmin työ- ja yhteiskuntaelämään ja elää itsenäisesti, sekä komission ja YK:n Euroopan talouskomission meneillään olevaa yhteistä seurantahanketta; rohkaisee jäsenvaltioita asettamaan aktiivisen ikääntymisen indeksiin perustuvia tavoitteita, jotka voidaan saavuttaa kattavilla aktiivisen ikääntymisen strategioilla, ja seuraamaan tavoitteiden saavuttamisessa edistymistä;

46.    huomauttaa, että ikämyönteisten ympäristöjen edistäminen on tärkeä väline ikääntyneiden työntekijöiden ja työnhakijoiden tukemisessa sekä yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille tarjoavien, osallistavien yhteiskuntien edistämisessä; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission ja WHO:n yhteistä hallinnollista hanketta, jonka tavoitteena on soveltaa WHO:n maailmanlaajuista ikäystävällisiä kaupunkeja koskevaa ”Global Age-friendly Cities” -opasta Euroopan tilanteeseen;

47.    katsoo, että ikääntyneiden oikeuksien suojelua koskeva YK:n yleissopimus parantaa ikääntyneiden elämää takaamalla heille yhdenvertaiset mahdollisuudet politiikassa, taloudessa ja terveydenhuollossa sekä kulttuuriset oikeudet ja katsoo, että yleissopimus olisi merkittävä keino saada aikaan ikääntymistä koskeva maailmanlaajuinen asenteiden muutos;

48.    kehottaa komissiota kehittämään ikääntyneiden ihmisten kaltoinkohtelua koskevan toimintasuunnitelman, arvioimaan WeDo-kumppanuusohjelmassa kehitetyn, pitkäaikaishoitoa koskevan eurooppalaisen laatukehyksen (European Quality Framework for Long-Term Care) tilannetta sekä käsittelemään hoivaa ja tukea tarvitsevien ikääntyneiden oikeuksia koskevia kysymyksiä;

49.    pitää valitettavana, että komissio ei vielä ole puuttunut iästä johtuvaan epätasa-arvoon YK:n vammaisyleissopimuksen ja vammaisstrategian täytäntöönpanossa; kehottaa tämän vuoksi komissiota puuttumaan ikääntyneiden vammaisten oikeuksien rikkomiseen ja heidän kohtaamaansa ikäsyrjintään ja lisäämään tietoisuutta asiasta sekä varmistamaan, että vammaisyleissopimuksen soveltamisessa ei sivuuteta ikääntyneitä;

50.    kehottaa komissiota laatimaan pitkään odotetun esteettömyyttä koskevan eurooppalaisen säädöksen sen varmistamiseksi, että liikenne, asuminen sekä tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvat tuotteet ja palvelut, myös ˮsenioritaloudenˮ tuotteet ja palvelut, ovat ikääntyneiden saatavilla;

51.    kehottaa komissiota antamaan maakohtaisia suosituksia, jotka koskevat talousuudistusten riittävyyttä, kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta työllisyyden, eläkkeiden, sosiaalisen osallistamisen ja pitkäaikaishoidon alalla eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa; kehottaa komissiota arvioimaan paremmin talousuudistusten sosiaalisia vaikutuksia erityisesti väestön ikääntymisen kannalta;

52.    korostaa, että vapaaehtoistoiminta on tärkeää, eikä sitä voida pitää itsestäänselvyytenä ja sen sosiaalinen lisäarvo olisi siksi otettava paremmin huomioon, koska se edistää kulttuurien välistä oppimista ja sukupolvien välistä solidaarisuutta, tukee aktiivista ikääntymistä ja yhteiskunnallista osallistumista kaikissa elämänvaiheissa sekä antaa ikääntyneille mahdollisuuden osoittaa sitoutumistaan yhteiskuntaan, mikä parantaa heidän elämänlaatuaan, hyvinvointiaan ja yleistä terveydentilaansa; rohkaisee kehittämään entistä joustavampia ja osallistavampia vapaaehtoisohjelmiin osallistumista koskevia lähestymistapoja; pitää tässä yhteydessä valitettavana ikääntyneitä vapaaehtoisia tukeneen Grundtvig-ohjelman päättymistä; pitää tärkeänä eurooppalaisia ja kansainvälisiä verkostoja, jotka muodostuvat ikääntyneiden integroitumista edistävistä järjestöistä sekä julkisista ja yksityisistä elimistä; katsoo, että niille olisi annettava erityistä tukea; kehottaa komissiota antamaan arvoa menestyksekkäille EU:n ohjelmille, joissa yhdistettiin kansalaisosallistuminen ja koko EU:n kattava ryhmien välinen vaihto, johon osallistui ikääntyneitä ihmisiä;

53.    korostaa, että kaikkia sukupolvia oikeudenmukaisesti kohtelevalla politiikalla on pyrittävä luomaan välineitä, jotka mahdollistavat avoimen ja rehellisen vuoropuhelun sukupolvien välillä, jotta se hyödyttäisi kaikkia osapuolia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita työskentelemään tehokkaasti kyseisten välineiden kehittämiseksi ja solidaarisuuden aikaan saamiseksi;

54.    pitää tärkeänä sosiaalisia yrityksiä, jotka auttavat tuottamaan palveluja ikääntyneille, huolehtivat heidän terveydestään ja tukevat heidän osallistumistaan yhteiskuntaan;

55.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioille.

PERUSTELUT

Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi

Vuosi 2012 nimettiin ”aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaiseksi teemavuodeksi”(8). Yleistavoitteena oli edistää aktiivisen ikääntymisen kulttuurin luomista Euroopassa siten, että se perustuu kaikkien ikäryhmien yhteiskuntaan.

Erityistavoitteina oli

1. parantaa yleistä tietoisuutta aktiivisen ikääntymisen tärkeydestä ja sen eri ulottuvuuksista;

2. herättää keskustelua, edistää tietojen vaihtoa ja kehittää vastavuoroista oppimista;

3. tarjota puitteet sitoutumiselle ja käytännön toimille;

4. edistää toimia ikään perustuvan syrjinnän torjumiseksi, ikään liittyvistä stereotypioista eroon pääsemiseksi ja esteiden poistamiseksi.

Teemavuodesta 2012 tehdyssä päätöksessä määritellään teemavuoden määrärahoiksi viisi miljoonaa euroa tammikuun 2011 ja joulukuun 2012 välisenä aikana.

Aktiivisen ikääntymisen käsite

Päätöksessä N:o 940/2011/EU(9) viitataan seuraavaan Maailman terveysjärjestön määritelmään aktiivisesta ikääntymisestä: ”prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuus terveyteen, osallistumiseen ja turvallisuuteen elämänlaadun parantamiseksi ihmisten ikääntyessä. Aktiivisen ikääntymisen ansiosta ihmiset voivat toteuttaa mahdollisuutensa fyysiseen, sosiaaliseen ja henkiseen hyvinvointiin elämänsä aikana sekä osallistua yhteiskuntaan ja saada riittävää suojelua, turvaa ja hoitoa kun he sitä tarvitsevat. Aktiivisen ikääntymisen edistämiseksi tarvitaan siten moniulotteista lähestymistapaa sekä omistautumista ja jatkuvaa tukea kaikilta sukupolvilta.”

Aktiivisen ikääntymisen käsite on melko laaja, eikä se rajoitu pelkästään ihmisten pitämiseen pidempään työelämässä. Se liittyy moneen politiikan alaan, kuten eläkkeisiin, terveyteen ja pitkäaikaiseen hoitoon, työllisyyteen, tieto- ja viestintätekniikkaan, syrjinnän vastaiseen toimintaan, aikuiskoulutukseen, liikenteeseen, esteettömyyteen jne.

Eurooppalaisen teemavuoden 2012 toteutus

Teemavuotta 2012 vietettiin monin tapahtumin koko Euroopassa ja vuoden kunniaksi myönnettiin useita palkintoja. Näiden lisäksi kaksi teemavuoden tärkeintä tuotosta olivat aktiivisen ikääntymisen indeksi sekä aktiivista ikääntymistä ja sukupolvien välistä solidaarisuutta koskevat suuntaviivat. Osallistujamaat suunnittelivat ja toteuttivat myös kansallisia ohjelmia. Avajaistapahtumaan osallistui kaiken kaikkiaan 4500 henkilöä. Teemavuoden aikana toteutettiin yhteensä 748 kansallista ja kansainvälistä aloitetta, kun mukaan lasketaan vain EU:n tietokantaan rekisteröidyt aloitteet. Aloitteiden aiheissa painottuivat yhteyksien luominen sulkupolvien välille, yhteiskunnallisen osallistumisen tukeminen ja terveyden edistäminen sekä ennaltaehkäisevä terveydenhuolto.

Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen oli otettu huomioon ja se sisällytettiin järjestettyihin tapahtumiin eurooppalaisen teemavuoden 2012 alusta alkaen. Yleisesti voidaan todeta, että vuoden 2012 eurooppalaista teemavuotta johtivat pääasiassa naiset, ja kansalliset päätapahtumat houkuttelivat enemmän naisia kuin miehiä.

Teemavuoden 2012 aikana käsiteltiin monenlaisia vammaisuuteen ja etenkin terveyteen ja itsenäiseen elämään liittyviä asioita, joita ikääntyvät henkilöt joutuvat kohtaamaan. Aloitteissa käsiteltiin vammaisuutta suoraan ja välillisesti sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Teemavuoden 2012 toimissa varmistettiin tapahtumapaikkojen esteettömyys ja tarjottiin erilaisia palveluita, kuten viittomakielen tulkkausta ja kuljetuksia eri tapahtumiin. EU:n verkkosivuilla saattoi valita suuremman kirjasinkoon.

Teemavuoden 2012 alussa suunnitelluista kansallisista ohjelmista pidettiin kiinni laajalti suurimmassa osassa maita. Parhaiten onnistuttiin tietoisuuden parantamisessa sekä EU:n tason että kansallisen tason tapahtumien ja aloitteiden avulla. Teemavuoden aikana saavutettiin seuraavat välitavoitteet: olemassa olevien verkostojen vahvistaminen, yhteisvaikutusten ja yhteistyökumppanuuksien luominen eri viranomaistasojen ja politiikan alojen välille, pitkäaikaisten strategioiden ja toimintapolitiikkojen edistäminen sekä teknologisten, organisointiin liittyvien ja sosiaalisten innovaatioiden hyödyntämisen mahdollistaminen. Uusien verkostojen solmimista koskeva tavoite toteutui kuitenkin vain harvoin. Aktiiviseen ikääntymiseen liittyvien kansallisten toimintapolitiikkojen ja strategioiden sekä kokonaisvaltaisten ohjelmien kehittäminen useissa maissa todistaa, että teemavuodella 2012 on ollut vaikutusta toimintapolitiikkaan. Teemavuonna onnistuttiin tavoitteessa saada asiaan liittyvät toimijat edistämään aktiivista ikääntymistä ja sukupolvien välistä solidaarisuutta. Työmarkkinaosapuolet osallistuivat kuitenkin vaihtelevassa määrin, eikä yksityisiä yrityksiä juuri tavoitettu.

Erilaisilla EU:n tason tapahtumilla oli vankka osuus teemavuoden 2012 tavoitteiden saavuttamisessa. Kaikkia tapahtumia ei kuitenkaan voitu toteuttaa täydessä laajuudessaan viivästyneiden toteutusaikataulujen vuoksi. EU:n verkkosivuja pidettiin yleisesti kustannustehokkaina, mutta niiden kävijämäärä oli aiempien eurooppalaisten teemavuosien vastaaviin verkkosivuihin verrattuna vähäinen. Kansalaisten ja sidosryhmien edustajien osallistuminen sosiaalisessa mediassa vaikutti myös olevan rajallista ainakin EU:n tasolla.

EU:n tasolla teemavuosi 2012 ja muut käynnissä olevat hankkeet täydensivät toisiaan tehokkaasti. Näistä voidaan mainita esimerkkeinä eläkkeitä koskeva valkoinen kirja, väestöfoorumi, aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus sekä suunniteltu saavutettavuutta koskeva EU:n säädös.

Teemavuoden 2012 ansiosta jäsenvaltioiden aktiivista ikääntymistä koskevia toimintapoliittisia ohjelmia kehitettiin ja maiden välistä hyviin käytäntöihin liittyvää tietojen vaihtoa edistettiin. Tapahtumien laajuus, niihin liittyvät prosessit, soveltamisala, asialistan määrittely, innovointi ja oppimisvaikutukset ovat osoituksia teemavuoden eurooppalaisesta lisäarvosta. Teemavuoden 2012 aikana aktiivista ikääntymistä edistävien aloitteiden määrä nousi jäsenvaltiossa merkittävästi ja teemavuoden järjestämisessä mukana olleiden sidosryhmien edustajien tiedot ja taidot vahvistuivat.

Teemavuosi 2012 toteutettiin pienellä talousarviolla, sillä vuoteen oli käytettävissä toiseksi vähiten varoja, kun tarkastellaan aikaväliä 2009–2012 (vuoden 2009 teemavuodelle ei ollut tehty erillistä talousarviota). Teemavuoden 2012 aikana saavutettiin kuitenkin paljon. Voidaan todeta, että aiempiin teemavuosiin verrattuna vähemmillä resursseilla saavutettiin vastaavia tuloksia.

Näyttää siltä, että teemavuoden 2012 vaikutukset jatkuvat vuoden päätyttyäkin ja ulottuvat ainakin osittain pidemmälle tulevaisuuteen. Joissakin maissa omaksuttiin kokonaisvaltaisia strategioita ja suunnitelmia, kun taas toisissa teemavuosi tuotti luonnoksia, peruskirjoja, tiettyihin ongelmakohtiin liittyviä säädöksiä tai hankkeita. Seuraavassa esitellään lyhyesti muutamia keskeisimpiä teemavuoden 2012 tuloksia eri jäsenvaltioissa:

•    seniorikansalaisia koskeva liittovaltion aloite ja kansallinen elinikäisen oppimisen, työn ja terveyden strategia, Itävalta

•    aktiivisen ikääntymisen strategia 2013–2020, Viro

•    aktiivisen ikääntymisen kansallinen ohjelma 2014–2020, Slovakia

•    kansallinen ikääntymistä koskeva toimintasuunnitelma 2013–2017, Tšekin tasavalta

•    uusi eläke- ja työmarkkinalainsäädäntö, Slovenia

Suosituksia

Esittelijän mielestä teemavuoden 2012 aikana käynnistettyjä aloitteita on seurattava ja jatkettava, sillä tulosten kestävyys on erittäin tärkeää. Hän pitää erittäin hyvinä teemavuoden 2012 kahta suurinta saavutusta, eli aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden suuntaviivoja sekä aktiivisen ikääntymisen indeksiä, ja rohkaisee jäsenvaltioita käyttämään niitä aktiivisemmin ja asettamaan niihin perustuvia tavoitteita, jotka saavutetaan kattavilla aktiivisen ikääntymisen strategioilla, sekä seuraamaan tavoitteiden saavuttamisen etenemistä. Hän korostaa myös toista tärkeää tulosta, tulevaa väestönrakenteen muutosta koskevaa ”Covenant on Demographic Change” -sopimusta ja kehottaa komissiota myöntämään rahoitusta tälle tulevalle aloitteelle, johon liittyy avoin ja laaja verkosto, joka tuo jo nyt yhteen yli 270 paikallista ja alueellista viranomaista, tutkijaa ja kansalaisyhteiskunnan järjestöä, jotka ovat sitoutuneet helpottamaan Euroopan väestönrakenteen muutosta edistämällä ikämyönteisiä ympäristöjä läheisessä yhteistyössä Maailman terveysjärjestön (WHO) kanssa.

Teemavuoden 2012 päätyttyä esittelijä korostaa, että Eurooppaa odottavia väestörakenteen muutoksia olisi pidettävä mahdollisuuksina eikä taakkana eurooppalaisille yhteiskunnille. Yksi tärkeimmistä keinoista olisi ikääntyvien kansalaisten panoksen tunnustaminen ja heidän myönteisen yhteiskunnallisen roolinsa edistäminen sekä sukupolvien välisen vuoropuhelun parantaminen. Hän huomauttaa, että ikäystävällisten ympäristöjen edistäminen on olennaisen tärkeää tulevien väestörakenteen muutosten kannalta. Ikääntyneitä työntekijöitä ja työnhakijoita tukevia sekä osallistavia yhteiskuntia edistäviä välineitä on kehitettävä kestävällä tavalla, jotta tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet kaikille. Hän tukee tässä yhteydessä komission ja WHO:n yhteistä hallinnollista hanketta, jonka tavoitteena on soveltaa WHO:n maailmanlaajuista ikäystävällisiä kaupunkeja koskevaa ”Global Age-friendly Cities” -opasta Euroopan tilanteeseen ja kehittää puitteet, joiden avulla kaupungit ja alueet voivat sitoutua ikämyönteiseen ympäristöön.

Esittelijän mielestä on tarpeen kehittää ”senioritalous”, joka perustuu sellaisiin talouselämän mahdollisuuksiin, jotka ovat lähtöisin väestön ikääntymiseen liittyvistä julkisista ja kulutusmenoista sekä erityisistä tuotteista, palveluista, innovatiivisista ratkaisuista ja yli 50-vuotiaiden tarpeista, mistä taas seuraa uusia työpaikkoja ja kasvua.

Esittelijä tuo esille myös ikään liittyvien ennakkoluulojen, syrjinnän ja stereotypioiden ongelmat ja kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään toimiin niiden poistamiseksi.

Koska rahoitus on aina keskeisessä asemassa, hän rohkaisee jäsenvaltioita käyttämään olemassa olevia EU:n rahoitusmahdollisuuksia, kuten ERI-rahastoja, Horisontti 2020 -ohjelmaa, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevaa Euroopan unionin ohjelmaa (EaSI) sekä terveysalan toimintaohjelmaa aktiivisen ikääntymisen politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

15.7.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

43

9

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laura Agea, Guillaume Balas, Tiziana Beghin, Brando Benifei, Mara Bizzotto, Vilija Blinkevičiūtė, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Ole Christensen, Lampros Fountoulis, Elena Gentile, Arne Gericke, Thomas Händel, Marian Harkin, Danuta Jazłowiecka, Agnes Jongerius, Rina Ronja Kari, Jan Keller, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Zdzisław Krasnodębski, Jérôme Lavrilleux, Patrick Le Hyaric, Verónica Lope Fontagné, Thomas Mann, Dominique Martin, Anthea McIntyre, Elisabeth Morin-Chartier, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Marek Plura, Terry Reintke, Sofia Ribeiro, Maria João Rodrigues, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Romana Tomc, Yana Toom, Ulrike Trebesius, Ulla Tørnæs, Marita Ulvskog, Renate Weber, Tatjana Ždanoka, Jana Žitňanská, Inês Cristina Zuber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Tim Aker, Tania González Peñas, Sergio Gutiérrez Prieto, Eduard Kukan, Tamás Meszerics, Ivo Vajgl

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

43

+

ALDE

Enrique Calvet Chambon, Marian Harkin, Yana Toom, Ulla Tørnæs, Ivo Vajgl, Renate Weber

ECR

Arne Gericke, Zdzisław Krasnodębski, Anthea McIntyre, Ulrike Trebesius, Jana Žitňanská

PPE

David Casa, Danuta Jazłowiecka, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Eduard Kukan, Ádám Kósa, Jérôme Lavrilleux, Verónica Lope Fontagné, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Marek Plura, Sofia Ribeiro, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Romana Tomc

S&D

Guillaume Balas, Brando Benifei, Vilija Blinkevičiūtė, Ole Christensen, Elena Gentile, Sergio Gutiérrez Prieto, Agnes Jongerius, Jan Keller, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Maria João Rodrigues, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Marita Ulvskog

Verts/ALE

Tamás Meszerics, Terry Reintke, Tatjana Ždanoka

9

-

EFDD

Laura Agea, Tim Aker, Tiziana Beghin

GUE/NGL

Tania González Peñas, Thomas Händel, Rina Ronja Kari, Patrick Le Hyaric, Inês Cristina Zuber

NI

Lampros Fountoulis

2

0

ENF

Mara Bizzotto, Dominique Martin

Symbolien selitys:

+ : puolesta

-  : vastaan

0  : tyhjää

(1)

EUVL L 246, 23.9.2011, s. 5.

(2)

EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0328.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0204.

(5)

EUVL C 74 E, 13.3.2012, s. 19.

(6)

Ehdotus neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (COM(2008)0426).

(7)

Euroopan komissio (2012). Eurobarometri erityistutkimus 378 aktiivisesta ikääntymisestä.

(8)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 940/2011/EU, annettu 14 päivänä syyskuuta 2011, aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisesta teemavuodesta (2012) (EUVL L 246, 23.9.2011, s. 9)

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 940/2011/EU, annettu 14 päivänä syyskuuta 2011, aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisesta teemavuodesta (2012)

Oikeudellinen huomautus