Menettely : 2014/2243(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0261/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0261/2015

Keskustelut :

PV 29/10/2015 - 4
CRE 29/10/2015 - 4

Äänestykset :

PV 29/10/2015 - 10.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0390

MIETINTÖ     
PDF 214kWORD 126k
25.9.2015
PE 554.997v02-00 A8-0261/2015

yleisesti miehittämättöminä ilma-aluksina (UAV) tunnettujen etäohjattujen ilma-alusjärjestelmien (RPAS) turvallisesta käytöstä siviili-ilmailun alalla

(2014/2243(INI))

Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Esittelijä: Jacqueline Foster

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

yleisesti miehittämättöminä ilma-aluksina (UAV) tunnettujen etäohjattujen ilma-alusjärjestelmien (RPAS) turvallisesta käytöstä siviili-ilmailun alalla

(2014/2243(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 8. huhtikuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Ilmailun uusi aikakausi – Ilmailumarkkinoiden avaaminen turvallisesti ja kestävästi etäohjattavien ilma-alusjärjestelmien siviilikäytölle” (COM(2014)0207),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 4 artiklan 2 kohdan g alakohdan ja 16 artiklan sekä VI osaston,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 7 ja 8 artiklan,  

–  ottaa huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24. lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY,

–  ottaa huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnon komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamasta tiedonannosta ”Ilmailun uusi aikakausi – Ilmailumarkkinoiden avaaminen turvallisesti ja kestävästi etäohjattavien ilma-alusjärjestelmien siviilikäytölle”,

–  ottaa huomioon Euroopan RPAS-ohjausryhmän loppuraportin etäohjattavien ilma-alusjärjestelmien integroimisesta Euroopan siviili-ilmailujärjestelmään ”Roadmap for the integration of Remotely Piloted Aircraft Systems in the European Civil Aviation System”,

–  ottaa huomioon etäohjattuja (miehittämättömiä) ilma-aluksia koskevan Riian julistuksen ilmailun tulevaisuuden määrittelystä ”Framing the future of aviation”,

–  ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen raportin miehittämättömien ilma-alusten siviilikäytöstä EU:ssa ”Civilian Use of Drones in the EU”,

–  ottaa huomioon Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) miehittämättömien ilma-alusten toiminta-ajatuksesta laatiman ehdotuksen ”Concept of Operations for Drones – A risk based approach to regulation of unmanned aircraft”,

–  ottaa huomioon 7. joulukuuta 1944 tehdyn Chicagon yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0261/2015),

A.  toteaa, että harrastajat ovat lennättäneet pieniä radio-ohjattuja ilma-alusten pienoismalleja jo vuosikymmenten ajan; toteaa, että yleisesti miehittämättöminä ilma-aluksina (UAV) tunnettujen etäohjattujen ilma-alusjärjestelmien (RPAS) käyttö on kasvanut nopeasti viimeisten 15 vuoden aikana; toteaa, että erityisesti sekä harrastus- että virkistyskäyttöön suunniteltujen pienten RPAS-laitteiden suosio on kasvanut;

B.  toteaa, että pääasiassa sotilaallisiin tarkoituksiin kehitettyä teknologiaa sovelletaan nyt kaupalliseen käyttöön, mikä aiheuttaa paineita lainsäädännön rajoille; toteaa, että nykyisin ammattikäyttöön tarkoitetut RPAS-järjestelmät tarjoavat merkittäviä hyötyjä erilaisissa siviilikäyttötarkoituksissa, joiden lisäarvo kasvaa laitteen ja etäohjauslaitteen välisen etäisyyden myötä (näkymättömissä olevat lennot); toteaa, että RPAS-sovellukset ovat erittäin moninaisia ja että ne voivat edelleen kehittyä tulevaisuudessa, esimerkiksi infrastruktuurin (rautateiden, patojen ja voimaloiden) turvallisuustarkastuksissa, luonnonkatastrofien arvioinnissa, (ympäristön kannalta vastuullisissa) täsmämaatalouden toiminnoissa, mediatuotannossa, ilmatermografiassa tai pakettien kuljettamisessa syrjäisille alueille; katsoo, että lähitulevaisuudessa on luvassa uusien sovellusten nopeaa kehitystä, joka kuvastaa RPAS-alan innovatiivista ja dynaamista luonnetta;

C.  ottaa huomioon RPAS-teknologian mahdollisuudet korvata ihmisen suora toiminta vaarallisissa olosuhteissa;

D.  ottaa huomioon, että RPAS-sovelluksissa on kaksi käyttöluokkaa eli ammattikäyttöön ja harrastuskäyttöön tarkoitetut RPAS-sovellukset; korostaa, että näihin kahteen luonteeltaan erilaiseen luokkaan on sovellettava erilaisia vaatimuksia samassa EU:n sääntelykehyksessä;

E.  toteaa, että voimassa olevan EU:n lainsäädännön mukaan EASA on periaatteessa EU:ssa sertifiointielin RPAS-järjestelmille, joiden suurin lentoonlähtömassa on yli 150 kiloa; toteaa, että alle 150 kilon RPAS-järjestelmät kuuluvat jäsenvaltion lainkäyttövallan piiriin;

F.  toteaa, että RPAS-järjestelmiä koskevia säännöksiä on voimassa tai niitä laaditaan Itävallassa, Kroatiassa, Tšekin tasavallassa, Tanskassa, Ranskassa(1), Saksassa, Italiassa, Irlannissa, Puolassa, Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa(2); toteaa, että Tanskassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Alankomaissa on hyväksyttyjä lentokouluja, ja Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimii jo yli 500 luvan saanutta RPAS-ohjaajaa;

G.  toteaa, että kaikki EU:ssa voimassa olevat RPAS-järjestelmiä koskevat säännöt on räätälöity toiminnan turvallisuutta koskevan arvioinnin perusteella; toteaa, että RPAS-järjestelmiä koskevat säännöt ovat käyttäjäkeskeisiä tavanomaisen miehitetyssä lentoliikenteessä käytettävän ilma-aluksiin keskittyvän lähestymistavan sijaan; toteaa, että riski riippuu laitteen tyypin ja sen ominaisuuksien (muun muassa paino ja vauhti) lisäksi monesta muusta tekijästä, kuten alueesta, jonka ylitse lennetään, käyttäjän asiantuntemuksesta, lentotoiminnan tyypistä ja käyttäjän kyvystä toimia ennakoimattomissa olosuhteissa;

H.  katsoo, että tämän alan taloudelliset kasvumahdollisuudet valmistajalta loppukäyttäjälle ovat valtavat niin suurille yrityksille kuin tuhansista pk-yrityksistä koostuvalle toimitusketjulle sekä innovatiivisille start up -yrityksille; katsoo, että on välttämätöntä pitää yllä maailmanluokan valmistus- ja toimintastandardeja edistettäessä eurooppalaista johtoasemaa alalla;

I.  toteaa, että markkinoiden nopean kehityksen vuoksi RPAS-järjestelmät on oikeutetusti sisällytetty nykyisiin ilmailualan ohjelmiin, kuten eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tutkimusohjelman (SESAR) yhteisyritykseen ja Horisontti 2020 ‑ohjelmaan; toteaa, että ala on jo investoinut merkittävän määrän varoja ja että sitä voitaisiin kannustaa lisäämään selvästi investointiponnistuksiaan, jos alan enemmistön muodostavien pk-yritysten rahoituksen saatavuutta helpotettaisiin; katsoo, että tutkimuksen ja kehityksen lisärahoitus on ratkaisevan tärkeää tämän uuden alan tukemisessa ja RPAS-järjestelmien turvallisessa ja varmassa integroimisessa ilmatilaan;

J.  toteaa, että jo tässä varhaisessa vaiheessa jäsenvaltiot, teollisuus ja komissio ovat kaikki tunnustaneet kyseisten markkinoiden potentiaalin ja korostavat, että kaikkien poliittisten kehysten on mahdollistettava alan kasvu Euroopassa, jotta voidaan kilpailla maailmanlaajuisesti;

K.  katsoo, että nämä orastavat markkinat tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia investointien, innovaatioiden ja työpaikkojen luomiseksi koko toimitusketjussa ja koko yhteiskunnan eduksi, ja toteaa samalla, että yleinen etu on turvattava ottamalla huomioon erityisesti yksityisyyden suojaan, tietosuojaan, vastuuvelvollisuuteen ja siviilioikeudelliseen vastuuseen liittyvät kysymykset;

L.  katsoo, että RPAS-järjestelmien taloudellisista mahdollisuuksista huolimatta niiden kehittäminen lentoturvallisuuden sekä ihmisten ja yritysten turvallisuuden takaamisen kannalta on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä haasteista;

M.  katsoo, että Euroopan unionin olisi laadittava mahdollisimman nopeasti sääntelykehys, joka koskee ainoastaan RPAS-järjestelmien siviilikäyttöä;

N.  katsoo, että EU:n sääntelykehyksellä on toisaalta annettava alan jatkaa innovointia ja kehittyä mahdollisimman hyvissä olosuhteissa ja toisaalta taattava kansalaisille tehokas hengen ja omaisuuden suoja sekä henkilötietojen ja yksityisyyden suoja;

Kansainvälinen ulottuvuus

1.  toteaa, että monien mielestä Yhdysvallat on RPAS-järjestelmien käytön johtava markkina-alue, vaikkakin sotilasoperaatioita varten; korostaa kuitenkin, että Eurooppa on johtavassa asemassa siviilialalla, sillä eurooppalaisia toimijoita on 2 500 (esimerkiksi 400 Yhdistyneessä kuningaskunnassa, 300 Saksassa, 1 500 Ranskassa ja 250 Ruotsissa) muun maailman 2 342 toimijaan verrattuna, ja että Euroopan olisi tehtävä kaikkensa vahvan kilpailuasemansa parantamiseksi;

2.  toteaa, että Japanissa on lukuisia RPAS-toiminnanharjoittajia ja 20 vuoden kokemus RPAS-järjestelmien avulla harjoitetuista lähinnä täsmämaatalouden toiminnoista, kuten viljelysten lentoruiskutuksista; muistuttaa, että Japani oli ensimmäinen maa, jossa RPAS-teknologian käyttö sallittiin maataloustoiminnassa 1990-luvun puolivälissä ja toimijoiden määrä moninkertaistui muutaman vuoden sisällä;

3.  toteaa, että Israelissa on hyvin aktiivinen valmistusteollisuus, mutta se keskittyy täysin RPAS-järjestelmien sotilaskäyttöön; painottaa, että integroidut siviili- ja sotilasilmailun lennonvarmistuspalvelut helpottavat RPAS-järjestelmien integroimista Israelin ilmatilaan;

4.  toteaa, että Australia, Kiina (jossa monet hyvin pienet RPAS-järjestelmät valmistetaan) ja Etelä-Afrikka kuuluvat niihin 50 muuhun valtioon, jotka nykyisin kehittävät RPAS‑järjestelmiä;

5.  korostaa, että RPAS-järjestelmien maailmanlaajuinen ulottuvuus on tunnustettava, ja kehottaa komissiota ottamaan tämän kaikilta osin huomioon;

Tilanne EU:n jäsenvaltioissa

6.  korostaa, että kaikissa EU:n jäsenvaltiossa on joitakin RPAS-toimintoja valmistuksen ja/tai toiminnan alalla;

7.  painottaa, että jos poikkeusta ei myönnetä, toiminnot ovat laillisia ainoastaan, kun asiasta säädetään kansallisessa lainsäädännössä; muistuttaa, että tämä perustuu ICAO:n sääntöön, jonka mukaan kaikkiin miehittämättömillä ilma-aluksilla suoritettavin toimintoihin on saatava erityislupa(3);

8.  panee merkille, että EU:n tasolla yhdenmukaistetun sääntelyn puuttuminen saattaa estää eurooppalaisten RPAS-markkinoiden kehittymisen, koska kansallisille luville ei saada yleisesti vastavuoroista tunnustusta muissa jäsenvaltioissa;

Keskeisiä havaintoja

9.  katsoo, että tällä hetkellä RPAS-ala tarvitsee kiireellisesti EU:n ja maailmanlaajuisia sääntöjä, jotta voidaan varmistaa RPAS-järjestelmien kehittäminen rajojen yli; katsoo, että tarvitaan selkeä eurooppalainen sääntelyjärjestelmä, jotta voidaan varmistaa kilpailukykyisen eurooppalaisen RPAS-alan investoinnit ja kehittyminen; korostaa, että jos toimiin ei ryhdytä ripeästi, vaarana on, että RPAS-järjestelmien taloudellinen potentiaali ja myönteiset vaikutukset eivät täysin toteudu;

10.  muistuttaa tämän alan taloudellisesta merkityksestä ja vaatii asianmukaisia toimintapolitiikkoja, joilla suojellaan yksityisyyttä ja varmistetaan tietosuoja ja turvallisuus, jotka ovat suhteessa tavoitteeseensa, niin että pk-yrityksille ei aseteta suhteettomia rasitteita;

11.  katsoo, että selkeä, tehokas, luotettava ja nopeasti täytäntöön pantava eurooppalainen kehys edistäisi keskustelua miehittämättömien ilma-alusten käytöstä laadittavista maailmanlaajuisista säännöistä;

12.  katsoo, että tässä tulevassa sääntelyssä olisi erotettava selkeästi toisistaan miehittämättömien ilma-alusten ammatti- ja harrastuskäyttö;

13.  painottaa, että turvallisuus on ensisijaista kaikissa RPAS-järjestelmiä koskevissa toiminnoissa ja säännöissä ja että sen on oltava oikeassa suhteessa riskeihin; katsoo, että tuleva eurooppalainen sääntelykehys pitäisi mukauttaa näkymättömissä oleviin lentoihin liittyviin erityisriskeihin estämättä kuitenkaan tällaisia lentoja;

14.  korostaa, että tietosuoja ja yksityisyyden suoja ovat avainasemassa laajan yleisön tuen lisäämiseksi siviilikäyttöön tarkoitettujen RPAS-järjestelmien käytölle ja että ne ovat siksi myös keskeisiä helpotettaessa RPAS-palvelujen kasvua ja turvallista integroimista siviili-ilmailuun, niin että noudatetaan tiukasti tietosuojasta annettua direktiiviä 95/46/EY, EU:n perusoikeuskirjan 7 artiklassa vahvistettua yksityiselämän kunnioittamista ja 8 artiklassa vahvistettua henkilötietojen suojaa sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 16 artiklaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että RPAS-järjestelmiä koskevia EU:n toimintapolitiikkoja kehitettäessä niihin sisällytetään yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa koskevat takeet tarpeellisuuden ja suhteellisuuden periaatteiden mukaisesti; kehottaa tässä yhteydessä komissiota edistämään sisäänrakennetun yksityisyyden suojan ja oletusarvoisen yksityisyyden suojan käsitteitä koskevien standardien kehittämistä;

15.  hyväksyy Riian julistuksessa esitetyt RPAS-järjestelmien tulevaa kehitystä koskevat viisi keskeistä periaatetta ja kannattaa niitä täysin:

–  RPAS-järjestelmiä täytyy kohdella uusina ilma-alustyyppeinä oikeasuhteisten ja kunkin toiminnon aiheuttamaan riskiin perustuvien sääntöjen perusteella

–  EU:n sääntöjä RPAS-palvelujen turvallisesta tarjonnasta on kehitettävä, jotta ala voi investoida niihin

–  teknologiaa ja standardeja on kehitettävä, jotta RPAS-järjestelmät voidaan integroida täysin Euroopan ilmatilaan

–  yleinen hyväksyntä on avain RPAS-palvelujen kasvuun

–  RPAS-järjestelmän käyttäjä on vastuussa laitteen käytöstä;

16.  korostaa, että lyhyellä aikavälillä ilmaliikenteen hallinnan näkökulmasta on jo käytössä toimintamenetelmiä, jotta RPAS-laitteiden voidaan sallia lentävän erityisten ja rajoitettujen alueiden ulkopuolella; muistuttaa, että monia siviili- ja puolustusalan RPAS-laitteita lennätetään tähän tarkoitetuilla käytävillä lisäämällä tavallisesti miehitettyihin ilma-aluksiin sovellettavia erottelukriteereitä;

17.  korostaa näkymättömissä olevien lentojen merkitystä alan kehittämiselle; katsoo, että eurooppalaisessa lainsäädännössä on suosittava tätä toimintamallia;

18.  huomauttaa, että RPAS-järjestelmien vaikutus miehitettyyn lentoliikenteeseen on rajallinen, koska RPAS-laitteita on miehitettyihin ilma-aluksiin verrattuna vähän; panee kuitenkin merkille, että ilmaliikenteen hallintaan kohdistuvat paineet saattavat lisääntyä urheilu- ja harrastuskäyttöön tarkoitettujen RPAS-järjestelmien tervetulleen lisääntymisen johdosta, mikä saattaa joissakin tapauksissa vaarantaa ilmaliikenteen turvallisuuden, ja kehottaa asianomaisia viranomaisia ottamaan tämän seikan huomioon tulevissa EU:n säännöissä, jotta voidaan jatkossakin varmistaa ilmaliikenteen hallinnan toimivuus kaikissa jäsenvaltioissa;

19.  painottaa, että pitkällä aikavälillä teknisten ja sääntelyratkaisujen olisi mieluiten mahdollistettava se, että RPAS-järjestelmät voivat käyttää ilmatilaa muiden ilmatilan käyttäjien rinnalla asettamatta näille uusia laitevaatimuksia; toteaa, että monet pienet RPAS-laitteet toimivat alle 500 jalan korkeudessa yhdessä miehitettyjen ilma-alusten kanssa; korostaa, että vaikka lennonvarmistuspalvelun tarjoajat eivät tarjoa lennonjohtopalveluja näissä korkeuksissa, niiden vastuulla on antaa riittävästi tietoa molemmille ilma-alustyypeille, jotta ne voivat käyttää samaa ilmatilaa; toteaa, että Eurocontrol tukee valtioita yhteisymmärryksen luomiseksi asiaan liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisimman pitkälle menevän yhdenmukaistamisen edistämiseksi;

20.  katsoo, että kysymys miehittämättömien ilma-alusten tunnistamisesta koosta riippumatta on keskeinen; korostaa, että on löydettävä ratkaisuja, joissa otetaan huomioon, onko miehittämätön ilma-alus tarkoitettu harrastuskäyttöön vai kaupalliseen käyttöön;

Tulevaisuuden ratkaisuja

21.  katsoo, että riskiarvioinnin perusteella on kehitettävä selkeä, yhdenmukaistettu ja oikeasuhteinen eurooppalainen ja maailmanlaajuinen sääntelykehys, jolla vältetään yrityksiin kohdistettua suhteetonta sääntelyä, joka haittaisi investointeja ja innovointia RPAS-alalla samalla kun suojellaan riittävästi kansalaisia ja luodaan kestäviä ja innovatiivisia työpaikkoja; katsoo, että perusteellisen riskinarvioinnin pitäisi perustua EASA:n laatimaan toiminta-ajatukseen, ja siinä olisi otettava huomioon RPAS-järjestelmien ominaisuudet (paino, toiminta-ala ja nopeus) ja niiden käytön luonne (harrastus- vai ammattikäyttö); katsoo, että kehyksen olisi oltava osa pitkän aikavälin suunnitelmia ja siinä olisi otettava huomioon näiden teknologioiden mahdollinen tuleva kehitys ja muut näkökohdat;

22.  tukee komission aikomusta poistaa 150 kilogramman raja-arvo ja korvata se johdonmukaisella ja kattavalla EU:n sääntelykehyksellä, jonka puitteissa kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ja valtuutetut elimet tai yhdistykset voivat vastata validointi- ja valvontatoimista; katsoo, että sääntöjen oikeasuhteisuutta olisi täydennettävä tarvittaessa prosessien ja menettelyjen joustavuudella;

23.  katsoo, että EASA:n valtuuksien kehittyminen RPAS-järjestelmien alalla on otettava huomioon viraston määrärahoissa, jotta se voi huolehtia sille osoitetuista tehtävistään;

24.  kehottaa komissiota varmistamaan, että RPAS-järjestelmiä koskevia EU:n toimintapolitiikkoja kehitettäessä niihin sisällytetään yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevat takeet saattamalla vähimmäisvaatimuksena pakollisiksi vaikutustenarvioinnit ja sisäänrakennettu ja oletusarvoinen yksityisyydensuoja;

25.  on huolissaan RPAS-järjestelmien mahdollisesta laittomasta tai riskialttiista käytöstä (esimerkiksi siviilikäyttöön tarkoitetun RPAS-laitteen muuntamisesta aseeksi sotilaskäyttöön tai muihin tarkoituksiin tai RPAS-järjestelmän käytöstä ohjaus- tai viestintäjärjestelmien häirintään); kehottaa komissiota tukemaan tarvittavan teknologian kehittämistä turvallisuuden ja yksityisyyden varmistamiseksi RPAS-järjestelmien käytössä muun muassa Horisontti 2020 -ohjelman varoilla, jotka on suunnattu pääasiassa muun muassa sellaisten järjestelmien ja teknologioiden tutkimukseen ja kehitykseen, joita voidaan käyttää tehostamaan sisäänrakennettua ja oletusarvoista yksityisyydensuojaa, sekä tukemaan ”detect and avoid” -teknologioiden (havaitse ja vältä) ja maantieteellisten rajojen virtuaalisten esteiden (geofencing), häirinnäneston ja kaappaukseneston tutkimusta ja sisäänrakennettua ja oletusarvoista yksityisyydensuojaa, millä mahdollistetaan siviilikäytössä olevien RPAS-järjestelmien turvallinen käyttö;

26.  tukee RPAS-alan innovatiivisia teknologioita, joiden avulla on mahdollista luoda runsaasti työpaikkoja, erityisesti vihreitä työpaikkoja, koska ne kattavat monenlaisia ammatteja; kannustaa kehittämään ja tutkimaan niitä valtavia mahdollisuuksia, joita tarjoaa pk-yritysten saaminen mukaan erikoistuneiden osien ja materiaalien tuotantopalveluissa; korostaa, että on organisoitava ja edistettävä tutkinto- ja koulutuskeskuksia;

27.  katsoo, että EU:n ja kansallisen tason säännöissä olisi selvästi ilmoitettava RPAS-järjestelmiin sovellettavat sisämarkkinoihin ja kansainväliseen kauppaan liittyvät määräykset (RPAS-järjestelmien tuotanto, myynti, kauppa ja käyttö) sekä yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa koskevat perusoikeudet; katsoo myös, että näillä säännöillä olisi edistettävä yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa koskevien säännösten sekä lentäviin RPAS-järjestelmiin liittyviä eri riskejä ja vastuita koskevan muun lainsäädännön, kuten rikos-, tekijänoikeus-, ilmailu- ja ympäristölainsäädännön, asianmukaista täytäntöönpanoa; korostaa, että on varmistettava, että jokainen RPAS-laitetta käyttävä henkilö on tietoinen RPAS-järjestelmien käyttöön sovellettavista perussäännöistä ja että nämä säännöt olisi lueteltava kaikille RPAS-laitteiden ostajille annettavassa ilmoituksessa;

28.  katsoo, että teollisuuden, sääntelyviranomaisten ja kaupallisten toimijoiden on toimittava yhdessä, jotta taataan investointeja edistävä oikeusvarmuus ja vältetään ”muna vai kana” -ongelma, jossa ala ei ole halukas investoimaan tarvittavan teknologian kehittämiseen, koska sillä ei ole varmuutta siitä, miten sitä säännellään, ja sääntelyviranomaiset puolestaan ovat vastahakoisia laatimaan standardeja ennen kuin ala esittää teknologiaa, joille lupia on tarkoitus myöntää; korostaa, että pk-yritykset olisi yhdistettävä aidosti tähän standardointiprosessiin;

29.  katsoo, että Riian julistuksen mukainen riskiperustainen lähestymistapa ja EASA:n ehdottama toiminta-ajatus ovat vakaa perusta RPAS-järjestelmien turvallisen toiminnan varmistamiseksi ja että EU:n sääntelyvaatimusten on perustuttava tapauskohtaiseen tai tyyppi- tai luokkaperusteiseen lähestymistapaan sen mukaan, kumpi on sopivampi, ja varmistettava turvallisuuden ja yhteentoimivuuden korkea taso; katsoo, että RPAS-järjestelmien valmistajien ja käyttäjien menestyksen varmistamiseksi on erittäin tärkeää, että asianomainen sääntelyelin validoi Euroopan siviili-ilmailulaitejärjestön (Eurocae) standardointivaatimukset;

30.  katsoo, että RPAS-järjestelmiä koskevissa tulevissa eurooppalaisissa ja maailmanlaajuisissa säännöissä olisi otettava huomioon seuraavat seikat:

–  lentokelpoisuus

–  sertifiointieritelmät

–  kaupallinen ja harrastuskäyttö

–  omistajien/käyttäjien ja miehittämättömän ilma-aluksen tunnistetiedot

–  ohjaajien koulutusorganisaatioiden hyväksyntä

–  ohjaajien koulutus ja lupakirjat

–  toiminnot

–  korvausvastuu ja vakuutussuoja

–  tietosuoja ja yksityisyyden suoja

–  maantieteellisten rajojen virtuaaliset esteet (geofencing)

–  lentokieltoalueet (suoja-alueet);

31.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että RPAS-järjestelmien ammattikäyttäjille ja omistajille järjestetty koulutus sisältää tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevan erityiskoulutuksen ja että RPAS-järjestelmien ammattikäyttäjiin sovelletaan jäsenvaltioiden välistä vastavuoroista tunnustamista kaikkien rajoitusten poistamiseksi markkinoilta;

32.  korostaa, että näkymättömissä lentävät RPAS-järjestelmät on varustettava ”detect and avoid” -teknologialla (havaitse ja vältä), jolla ne havaitsevat samaa ilmatilaa käyttävät ilma-alukset, jotta varmistetaan, että RPAS-järjestelmät eivät vaaranna miehitettyjen ilma-alusten turvallisuutta ja lisäksi ottavat huomioon tiheästi asutetut alueet, lentokieltoalueet, kuten lentoasemat, voimalaitokset, ydinvoimalat, kemialliset laitokset, ja muun tärkeän infrastruktuurin; kehottaa komissiota antamaan tarvittavat tutkimus- ja kehitysmäärärahat SESAR-yhteisyrityksen kautta;

33.  kehottaa komissiota ja asiaankuuluvia elimiä ja yrityksiä vahvistamaan tutkimus- ja kehitysohjelmiaan; katsoo, että tältä alalta odotettavissa oleva taloudellinen tuotto huomioon ottaen EU:n olisi edistettävä eurooppalaisten teknologioiden kehittämistä esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelman avulla; pyytää ottamaan tutkimusohjelmissa huomion myös miehittämättömien ilma-alusten havaitsemis- ja sieppaustekniikoiden kehittämisen;

34.  muistuttaa, että GPS-signaalia laajentava eurooppalainen GNSS-ohjelma EGNOS sertifioitiin siviili-ilmailua varten vuonna 2011 ja että Galileo siirtyy tulevina vuosina asteittain hyödyntämisvaiheeseen; katsoo, että ilmaliikenteen hallinnan edistynyt järjestelmä sekä eurooppalaisiin GNSS-ohjelmiin perustuvat RPAS-järjestelmien sovellukset myötävaikuttavat RPAS-järjestelmien turvalliseen käyttöön;

35.  panee merkille, että RPAS-laitteet olisi varustettava riskiperusteisen lähestymistavan mukaisesti tunnistussirulla ja rekisteröitävä jäljitettävyyden, vastuuvelvollisuuden ja siviilioikeudellista vastuuta koskevien sääntöjen panemiseksi asianmukaisesti täytäntöön;

36.  tukee EASA:n laatimaa miehittämättömien ilma-alusten toiminta-ajatusta, jossa määritetään kolme eri RPAS-luokkaa ja vastaavat säännöt;

37.  huomauttaa, että RPAS-lainsäädännön täytäntöönpano on keskeistä RPAS-järjestelmien turvallisessa ja onnistuneessa integroimisessa Euroopan ilmatilaan;

38.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan riittävät välineet RPAS-lainsäädännön täytäntöönpanoon;

39.  korostaa, että ilmailuviranomaisten kansainvälinen ryhmä JARUS (Joint Authorities for Rulemaking on Unmanned Systems) on vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuva elin, johon kuuluu 22 EU:n jäsenvaltion ja EU:n ulkopuolisten valtioiden siviili-ilmailuviranomaisia ja sääntelyelimiä; muistuttaa, että JARUSin puheenjohtajana toimii EASA:n edustaja ja tämä virasto käsittelee tulevaa RPAS-lainsäädäntöä; muistuttaa, että JARUSin tarkoituksena on kehittää teknisiä, turvallisuus- ja toimintavaatimuksia suurten ja pienten RPAS-järjestelmien sertifioimiseksi ja integroimiseksi turvallisesti ilmatilaan ja lentokentille;

40.  katsoo, että JARUS voisi varmistaa vastavuoroisen tunnustamisen menettelyllä, että kaikki EU:n tulevat säännöt sovitetaan yhteen muiden valtioiden kansainvälisten järjestelyjen kanssa;

41.  katsoo, että jäsenvaltioiden tietosuojaviranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä jakaakseen tietoja ja parhaita käytäntöjä ja varmistettava, että nykyisiä tietosuojaohjeita ja -säännöksiä, kuten direktiiviä 95/46/EY, noudatetaan;

42.  painottaa, että käytettäessä RPAS-järjestelmiä lainvalvonnassa ja tiedustelussa on kunnioitettava perusoikeutta yksityisyyteen, tietosuojaa, liikkumisvapautta ja ilmaisunvapautta ja että on otettava huomioon mahdolliset riskit, jotka liittyvät RPAS-järjestelmien käyttöön ihmisten ja ryhmien valvonnassa sekä rajojen kaltaisten julkisten paikkojen seurannassa;

43.  katsoo, että jäsenvaltioiden tietosuojaviranomaisten olisi jaettava kaupallisia RPAS-järjestelmiä koskevia nykyisiä tietosuojaohjeita, ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan tietosuojalainsäädännön huolellisesti täytäntöön siten, että sillä vastataan kaikilta osin kansalaisten huoleen yksityisyydensuojasta aiheuttamatta suhteetonta hallinnollista rasitetta RPAS-toiminnanharjoittajille;

44.  suosittelee painokkaasti, että tämänhetkiset keskustelut EU:n ja kansallisten päätöksentekijöiden ja sääntelyviranomaisten, teollisuuden, pk-yritysten ja kaupallisten yritysten välillä tehtäisiin julkisiksi ja että käynnistettäisiin julkinen keskustelu, johon osallistuvat kansalaiset ja muut asiaankuuluvat sidosryhmät, muun muassa kansalaisjärjestöt (myös kansalaisoikeusjärjestöt) ja lainvalvontaviranomaiset, jotta voidaan todeta ja ottaa huomioon RPAS-järjestelmien käyttöön liittyvät huolenaiheet perusoikeuksien suojelun alalla sekä erilaisten toimijoiden vastuut ja haasteet näiden oikeuksien turvaamisessa ja kansalaisten suojelemisessa;

45.  katsoo, että parlamentin on vahvistettava kantansa ennen kuin komissio hyväksyy ilmailupakettinsa ja vastattava näin myös alan pyyntöön saada selvät ohjeet;

46.  korostaa, että tarvitaan selkeä säädöskehys, joka perustuu olennaisiin kriteereihin kameroiden ja anturien käytölle varsinkin kaupallisissa ja yksityisissä RPAS-järjestelmissä ja joka varmistaa yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevan oikeuden tehokkaan turvaamisen sekä kansalaisten turvallisuuden takaamisen, kun otetaan huomioon helpommin kannettaviin ja vaikeammin havaittaviin laitteisiin johtava RPAS-komponenttien yhä pienempi koko;

47.  kehottaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa järjestämään yhteisen kuulemistilaisuuden ja kutsumaan sinne teollisuuden, yksityisyyden suojasta vastaavien jäsenvaltioiden elinten, Euroopan tietosuojavaltuutetun, komission sekä perusoikeuksien alalla toimivien kansalaisjärjestöjen edustajia;

48.  kehottaa komissiota harkitsemaan säännöllistä raportointijärjestelmää, jossa otettaisiin huomioon tekninen kehitys ja toimintapolitiikan kehitys sekä parhaat käytännöt kansallisella tasolla ja jossa käsiteltäisiin myös RPAS-järjestelmien aiheuttamia vaaratilanteita, sekä esittämään katsauksen ja arvioinnin sääntelytapojen kehityksestä jäsenvaltioissa vertailun mahdollistamiseksi ja parhaiden käytäntöjen tunnistamiseksi;

49.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

PERUSTELUT

I.  Esittelijän toteuttamat toimenpiteet ja esittelijän kanta

Komission varapuheenjohtaja, liikenteestä vastaava komission jäsen Siim Kallas totesi tiedonantoa julkistettaessa, että nyt jos koskaan on aika toteuttaa tämä. Tähän yhtyi myös hänen seuraajansa, komission jäsen Violeta Bulc, joka piti ensisijaisena RPAS-järjestelmien liittämistä ilmailupolitiikan pakettiin, joka on määrä saada valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä.

Vuonna 2014 julkaistun komission tiedonannon jälkeen esittelijä järjesti sidosryhmien kokouksen 27. tammikuuta 2015 Euroopan parlamentissa komission, EASA:n ja JARUS:n, SESAR JU:n, kansallisten sääntelyviranomaisten, mukaan lukien CAA:n ja Dft:n (Yhdistynyt kuningaskunta) ja DfT:n (Alankomaat) sekä palveluntarjoajan NATS:n ja Eurocontrolin, valmistajien BAE Systems, Airbus, Rolls Royce, ASD ja lentäjäliitto BALPA:n edustajien kanssa. Erittäin tärkeää on se, että RPAS-järjestelmien kasvavan virkistyskäytön parissa toimiva Europe Air Sports oli myös edustettuna.

Osanottajat katsoivat laajalti, että sääntelykehyksen on oltava oikeassa suhteessa alan kasvun mahdollistamiseksi ja samalla on vältettävä aiheuttamasta kehittymässä olevalle alalle tarpeetonta rasitetta. Lisäksi kaikissa toimintakehyksissä on pyrittävä ottamaan yleisesti huomioon tutkimuksen ja kehittämisen edistäminen.

Kun liikenne- ja matkailuvaliokunnan valtuuskunta vieraili helmikuussa 2015 Washington DC:ssä, esittelijä tapasi Yhdysvaltain ilmailuhallinnon (Federal Aviation Administration, FAA) virkamiehiä, jotka vastasivat ”miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien” integroimisesta järjestelmään. FAA on juuri ehdottanut säännöstä, joka sallisi tiettyjen pienten miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käytön Yhdysvaltojen ilmailujärjestelmässä. Samalla pysytään avoimena tuleville teknologisille innovaatioille.

Vuonna 2014 esittelijä keskusteli myös Yhdistyneen kuningaskunnan ylähuoneen Euroopan unionista vastaavan valiokunnan kanssa, joka laati raporttia miehittämättömien ilma-alusten siviilikäytöstä Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Lisäksi esittelijä piti puheen RPAS-järjestelmiä käsittelevässä konferenssissa, joka järjestettiin Latvian puheenjohtajakaudella Riiassa.

Tätä seuranneessa Riian julistuksessa asetetaan viisi keskeistä periaatetta, johon EU keskittyy tulevaisuudessa:

–  RPAS-järjestelmiä täytyy kohdella uusina ilma-alustyyppeinä oikeasuhteisten ja kunkin toiminnon aiheuttamaan riskiin perustuvien sääntöjen perusteella

–  EU:n sääntöjä RPAS-palvelujen turvallisesta tarjonnasta on kehitettävä, jotta teollisuus voi investoida niihin

–  teknologiaa ja standardeja on kehitettävä, jotta RPAS-järjestelmät voidaan integroida täysin Euroopan ilmatilaan

–  yleinen hyväksyntä on avain RPAS-palvelujen kasvuun

–  RPAS-toimija on vastuussa aluksen käytöstä.

Euroopan ilmailuala sitoutui Riiassa tekemään mahdollisiksi yritysten tarjoamat RPAS-palvelut kaikkialla Euroopassa vuodesta 2016 lähtien.

Komissio valmistelee ehdotuksen, joka on määrä hyväksyä vuoden 2015 loppuun mennessä. Parlamentti ja erityisesti liikenne- ja matkailuvaliokunta pyrkivät osaltaan tarjoamaan rakentavia ratkaisuja tuleviin haasteisiin. Lopuksi esittelijä ilmaisee painokkaasti toivovansa, että valiokunta-aloitteinen mietintö hyväksytään tuellanne, jotta voidaan lähettää vahva poliittinen viesti siitä, että olemme valmiit sekä tähän ilmailualan uuteen edistysaskeleeseen että tekemään oman osamme 2000-luvun siviili-ilmailualan rakentamiseksi.

II.  Sanasto

ATM        Ilmaliikenteen hallinta

BALBA      Yhdistyneen kuningaskunnan lentäjäjärjestö

CAA    Yhdistyneen kuningaskunnan siviili-ilmailuviranomainen

Dft (Yhdistynyt kuningaskunta)

    Yhdistyneen kuningaskunnan liikenneministeriö

Dft (Alankomaat)    Alankomaiden liikenneministeriö

EASA        Euroopan lentoturvallisuusvirasto

Eurocae      Euroopan siviili-ilmailulaitejärjestö

FAA        Yhdysvaltain ilmailuhallinto

ICAO        Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö

JARUS  Joint Authorities for Rulemaking on Unmanned Systems (miehittämättömien järjestelmien sääntelyä käsittelevien ilmailuviranomaisten välinen yhteenliittymä)

RPAS        Etäohjatut ilma-alusjärjestelmät

SESAR  Eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tutkimusohjelma

UAS        Miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät

UAV        Miehittämätön ilma-alus

III (a).  Taustatietoja: Pääpiirteet huhtikuussa 2014 annetusta komission tiedonannosta – COM(2014)0207

Tiedonannossa esitetään, miten komissio aikoo käsitellä RPAS-toimintoja tulevan eurooppalaisen toimintakehyksen puitteissa. Siinä todetaan, että kaikilla säännöksillä olisi edistettävä kaupallisten RPAS-markkinoiden kehittämistä, ja samalla olisi turvattava yleinen etu.

Siviilialan RPAS-järjestelmien toimintojen sääntelemiseksi laaditaan uusia vaatimuksia, jotka koskevat turvallisuutta, varotoimia, yksityisyyden suojaa, tietosuojaa, vakuutuksia ja korvausvastuuta. Komissio pyrkii edistämään sitä, että Euroopan teollisuus on maailmanlaajuisessa johtoasemassa tällä kehittymässä olevan teknologian alalla.

Lainsäädäntöehdotus on määrä hyväksyä vuoden 2015 loppuun mennessä. Komissio toteaa, että uudet standardit kattavat seuraavat alat:

  EU:n laajuiset säännöt turvallisuusluville: EU:n standardien olisi perustuttava periaatteeseen, että RPAS-järjestelmissä taataan turvallisuustaso, joka vastaa ”miehitetyn” lentotoiminnan tasoa, kun tämä on tarpeen. Lisäksi EASA (Euroopan lentoturvallisuusvirasto) alkaa kehittää Euroopan laajuisia standardeja RPAS-järjestelmille.

  Yksityisyyden ja tietosuojan turvaaminen: RPAS-alusten keräämien tietojen on oltava sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisia, ja tietosuojaviranomaisilla on velvollisuus valvoa henkilötietojen myöhempää keräämistä ja käsittelyä. Komissio arvioi, miten varmistetaan, että tietosuojasääntöjä sovelletaan kokonaisuudessaan RPAS-aluksiin ja ehdottaa muutoksia tai erityisohjeita tarvittaessa.

  Turvallisuuden varmistamista koskevat tarkastukset: Koska RPAS-järjestelmiä voidaan käyttää lainvastaisesti, EASA kehittää tarvittavat turvallisuusvaatimukset erityisesti tietovirtojen suojaamiseksi. Se ehdottaa kaikille osapuolille – esimerkiksi lentoliikenteen hallinnoijille, toimijoille ja tietoliikenneoperaattoreille – oikeudellisia velvoitteita, joiden täytäntöönpanoa valvoisivat kansalliset viranomaiset

  Vastuuta ja vakuutuksia koskevat selkeät puitteet: Voimassa oleva vastuuvakuutusjärjestelmä on laadittu lähinnä miehitettyjä ilma-aluksia varten, ja vakuutuksen vähimmäismaksu perustuu niiden massaan (500 kilogrammasta lähtien). Komissio arvioi tarvetta tarkistaa voimassa olevia sääntöjä RPAS-järjestelmien erityispiirteitä varten.

  Tutkimuksen ja kehityksen virtaviivaistaminen ja uuden teollisuudenalan tukeminen: Komissio on ilmoittanut, että se haluaa virtaviivaistaa tutkimusta ja kehitystä, erityisesti SESAR-yhteisyrityksen hallinnoimaa rahastoa, jotta voidaan varmistaa, että RPAS-järjestelmät liitetään SESAR-yhteisyritykseen mahdollisimman pian. Alan pk-yritykset ja uudet yritykset saisivat teollisuuden tukea teknologian kehittämiseen Horisontti 2020- ja COSME-ohjelmista.

III (b).  Esimerkki RPAS:n nykyisestä hyväksynnästä erässä jäsenvaltiossa:

Yhdistyneessä kuningaskunnassa ilmailuhallinto (CAA) määrittelee ”pieneksi miehittämättömäksi ilma-alukseksi” alle 44 naulaa painavan aluksen. Tämän luokan turvallisuusvaatimukset katetaan Yhdistyneen kuningaskunnan ilmailuasetuksen 166 ja 167 pykälässä, jossa säädetään seuraavaa:

1.  Toiminta ei saa aiheuttaa vaaraa kenellekään tai millekään.

2.  Kauko-ohjaajan (eli laitteesta vastaavan henkilön) on pidettävä ilma-alus näköyhteydessä (jolla käsitetään yleensä 1 640 jalkaa vaakasuunnassa ja 400 jalkaa pystysuunnassa). CAA:n on hyväksyttävä näitä pidempien etäisyyksien toiminnot (peruslähtökohtana on se, että toimija osoittaa, että hän voi suorittaa ne turvallisesti).

3.  Valvontatarkoituksiin käytettäviin pieniin miehittämättömiin ilma-aluksiin (niiden massasta riippumatta) sovelletaan vähimmäisetäisyyksiin liittyviä tiukempia rajoituksia, kun alusta lennätetään lähellä ihmisiä tai kiinteistöjä, jotka eivät ole ohjaajan valvonnassa. Jos alusta tahdotaan lennättää näiden vähimmäisetäisyyksien puitteissa, ennen toiminnan aloittamista tarvitaan CAA:n lupa.

4.  CAA:n lupaa vaaditaan myös ilmavalokuvaukseen liittyville kaikille lennoille.

5.  Etäohjaaja vastaa lennon turvallisen suorittamisen varmistamisesta.

3.9.2015

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

yleisesti miehittämättöminä ilma-aluksina (UAV) tunnettujen etäohjattujen ilma-alusjärjestelmien (RPAS) turvallisesta käytöstä siviili-ilmailun alalla

(2014/2243(INI))

Valmistelija: Soraya Post

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että etäohjattuja ilma-alusjärjestelmiä (RPAS) voidaan käyttää sotilaallisten tarkoitusten ohella moniin siviilitarkoituksiin, jotka liittyvät esimerkiksi elintärkeisiin infrastruktuureihin ja pelastuspalveluun, suuronnettomuuksien hallintaan, etsintä- ja pelastustyöhön, ympäristönsuojeluun, maatalous- ja teollisuustuotantoon, lainvalvontaan, tiedusteluun, journalismiin, kaupallisiin toimintoihin ja vapaa-aikaan;

B.  ottaa huomioon, että RPAS-järjestelmien mahdollisuuksista ja hyödyistä huolimatta niiden käyttö merkitsee huomattavia riskejä varsinkin siksi, että RPAS-järjestelmät tehostavat muita teknologioita, jotka voivat johtaa ihmisten ja kohteiden valvontaan ja jäljitykseen; ottaa huomioon, että RPAS-järjestelmät ovat itsessään kaksikäyttöteknologian muoto, joka edellyttää hyvin tiukkoja ja täsmällisiä sääntöjä; ottaa huomioon, että RPAS-järjestelmien käyttö sisältää myös henkilötietojen käsittelyyn liittyviä erityishaasteita, sillä siinä kajotaan perusoikeuksiin ja etenkin yksityisyyttä ja tietosuojaa koskeviin oikeuksiin, ja että kun RPAS-järjestelmät liittyvät yleiseen turvallisuuteen, kuten on mahdollista, niitä voidaan käyttää tahallaan tai tahattomasti haitan aiheuttamiseksi ihmisille ja infrastruktuurille;

C.  katsoo, että RPAS-järjestelmien käyttöä siviilitarkoituksiin koskeva pirstoutunut kansallinen lainsäädäntö vaikeuttaa RPAS-järjestelmien EU-markkinoiden kehitystä, estää korkeatasoisten yhteisten takuiden vahvistamisen ja aiheuttaa vakavia riskejä EU:n kansalaisten perusoikeuksille, erityisesti oikeudelle yksityisyyteen, oikeudelle henkilötietojen suojaan sekä suojalle ja turvallisuudelle ja kokoontumisvapaudelle;

D.  katsoo, että selkeä ja täydellinen sääntelykehys, jossa otetaan huomioon koko RPAS-järjestelmien ketju ja varmistetaan suoja, turvallisuus, oikeus yksityisyyteen ja tietosuoja, ympäristönsuojelu, velvollisuus ja vastuu, lainvalvontatoimet, vakuutus, tunnistus ja avoimuus, voi taata RPAS-järjestelmien oikeusvarmuuden ja niiden turvallisen liittämisen siviili-ilmailujärjestelmään ja voisi johtaa EU:n ratkaisevaan rooliin kansainvälisten normien asettamisessa;

E.  katsoo, että RPAS-järjestelmien lisääntyneellä saatavuudella kuluttajille on myös valtavia yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka johtavat perusteellisiin muutoksiin kaupallisissa ja yksityisissä vuorovaikutussuhteissamme;

F.  katsoo, että on tehtävä ero RPAS-järjestelmien harrastekäytön ja ammattikäytön välillä; katsoo, että tietyt yksityisyyttä erityisesti loukkaavat tekniikat on kiellettävä harrastekäytössä; katsoo, että tehoteknologiassa, jolla tietyt ammattikäyttöön tarkoitetut RPAS-järjestelmät on varustettu, on ehdottomasti noudatettava suhteellisuus- ja tarpeellisuusperiaatteita;

G.  katsoo, että RPAS-järjestelmät ja niiden käyttötavat voivat kätkeä sisälleen erittäin loukkaavan ominaisuuden yksityisyyden ja henkilötietojen suojan aloilla; katsoo, että laitteen ja sen käyttäjän välisen suoran yhteyden puuttuminen antaa vaikutelman vapautumisesta laitteen käyttöön liittyvästä vastuusta;

1.  tukee komission ehdotusta muuttaa pikaisesti asetusta (EY) N:o 216/2008 yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä tarkastelemalla uudelleen asetuksesta puuttuvaa toimivaltaa säännellä alle 150 kilon RPAS-järjestelmiä, jotta varmistetaan, että EU voi asianmukaisesti säännellä RPAS-järjestelmien liittämistä siviili-ilmailujärjestelmään niin, että huomioon otetaan suoja, turvallisuus, yksityisyys ja tietosuoja edellytyksinä RPAS-järjestelmien siviilikäytölle;

2.  toteaa, että kun henkilötietoja käsitellään EU:ssa toimivilla RPAS-järjestelmillä joko lainvalvontatarkoituksissa tai luonnollisen henkilön täysin henkilökohtaisessa tai perheen toiminnassa, on noudatettava täysin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklassa tarkoitettua oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen sekä perusoikeuskirjan 8 artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 16 artiklassa vahvistettua oikeutta henkilötietojen suojaan ja tietosuojaa koskevaa EU:n oikeudellista kehystä;

3.  kehottaa komissiota varmistamaan, että RPAS-järjestelmiä koskevaa EU:n toimintalinjaa kehitettäessä otetaan käyttöön yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevat takeet saattamalla vähimmäisvaatimuksena pakollisiksi vaikutustenarvioinnit ja sisäänrakennettu ja oletusarvoinen oikeus yksityisyyteen;

4.  muistuttaa tämän alan taloudellisesta merkityksestä ja vaatii asianmukaisia toimintalinjoja, joilla suojellaan yksityisyyttä ja varmistetaan tietosuoja, suoja ja turvallisuus, jotka ovat suhteessa tavoitteeseensa samalla, kun pk-yrityksille ei aseteta suhteettomia rasitteita;

5.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että RPAS-järjestelmiä koskevia EU:n toimintalinjoja kehitettäessä otetaan käyttöön yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevat takeet tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti tekemällä muun muassa yleisesti pakollisiksi vaikutustenarvioinnit sekä sisäänrakennettu ja oletusarvoinen oikeus yksityisyyteen kaikille EU:ssa käytettäville RPAS-järjestelmille sekä laatimalla myös tarpeelliset suuntaviivat (ottaen huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten tietosuojaviranomaisten asiantuntemus 29 artiklan mukaisessa työryhmässä), jotta varmistetaan RPAS-järjestelmiä koskevan sääntelykehyksen koordinoitu täytäntöönpano; kehottaa myös komissiota tiedottamaan Euroopan parlamentille täysin kaikista toimista ja myös vaikutustenarvioinneista, joita se haluaa toteuttaa RPAS-järjestelmien alalla;

6.  korostaa, että tarvitaan selkeä säädöskehys, joka perustuu olennaisiin kriteereihin kameroiden ja anturien käytölle varsinkin kaupallisissa ja yksityisissä RPAS-järjestelmissä ja joka varmistaa yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevan oikeuden tehokkaan turvaamisen sekä kansalaisten turvallisuuden suojaamisen, kun otetaan huomioon helpommin kannettaviin ja havaitsemattomiin laitteisiin johtava RPAS-komponenttien yhä pienempi koko;

7.  painottaa, että käytettäessä RPAS-järjestelmiä lainvalvonnassa ja tiedustelussa on kunnioitettava oikeutta yksityisyyteen, tietosuojaa, liikkumisvapautta ja ilmaisunvapautta koskevia perusoikeuksia ja että on otettava huomioon mahdolliset riskit, jotka liittyvät RPAS-järjestelmien käyttöön ihmisten ja ryhmien valvonnassa sekä rajojen kaltaisten julkisten paikkojen seurannassa;

8.  katsoo, että EU:n ja kansallisen tason säännöstöissä olisi selvästi vahvistettava ja ilmaistava RPAS-järjestelmiin sovellettavat säännökset sellaisilla aloilla kuin sisämarkkinat ja kansainvälinen kauppa (RPAS-järjestelmien tuotanto, myynti ja osto, niillä käytävä kauppa ja niiden käyttö), suoja ja turvallisuus (lentolupakirjat, lentolupa, omistajien tunnistaminen, RPAS-järjestelmien ja niiden lentojen sijainnin ja seurannan reaaliaikainen jäljitettävyys, mukaan luettuina lentokieltoalueet, joita ovat esimerkiksi lentokentät ja muut elintärkeät infrastruktuurit, RPAS-operaattoreiden vastuuvakuutus sekä esimerkiksi näköyhteyttä koskevat säännöt, joita on noudatettava miehittämätöntä ilma-alusta käytettäessä), yksityisyys ja tietosuoja sekä kaikki muu sovellettava lainsäädäntö esimerkiksi rikosoikeuden, teollis- ja tekijänoikeuksien sekä ilmailu- ja ympäristöoikeuden aloilla;

9.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että RPAS-järjestelmien ammattikäyttäjille ja omistajille järjestetty koulutus sisältää tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevan erityiskoulutuksen ja että RPAS-järjestelmien ammattikäyttäjiin sovelletaan jäsenvaltioiden välistä vastavuoroista tunnustamista kaikkien rajoitusten poistamiseksi markkinoilta;

10.  korostaa, että on varmistettava, että jokainen RPAS-järjestelmää käyttävä henkilö on tietoinen RPAS-järjestelmien käyttöön unionin ja jäsenvaltioiden tasolla sovellettavista säännöistä, jotka liittyvät muun muassa yksityisyyteen ja tietosuojaan, suojaan ja turvallisuuteen, ja että nämä säännöt olisi eriteltävä esimerkiksi kaikille RPAS-järjestelmän ostajille annettavassa ilmoituksessa tai käsikirjassa;

11.  on huolissaan RPAS-järjestelmien mahdollisesta laittomasta tai riskialttiista käytöstä (esimerkiksi siviilikäyttöön tarkoitetun RPAS-järjestelmän muuntamisesta aseeksi sotilaskäyttöön tai muihin tarkoituksiin tai RPAS-järjestelmän käytöstä ohjaus- tai viestintäjärjestelmien häirintään); kehottaa komissiota tukemaan tarvittavan teknologian kehittämistä suojan, turvallisuuden ja yksityisyyden varmistamiseksi RPAS-järjestelmien käytössä muun muassa Horisontti 2020 -ohjelman varoilla, jotka on suunnattu pääasiassa muun muassa sellaisten järjestelmien ja teknologioiden tutkimukseen ja kehitykseen, joita voidaan käyttää tehostamaan sisäänrakennettua ja oletusarvoista oikeutta yksityisyyteen, sekä tukemaan ”detect and avoid” -teknologioiden ja maantieteellisten rajojen virtuaalisten esteiden (geo-fencing) tai häirinnäneston ja kaappaukseneston tutkimusta ja sisäänrakennettua ja oletusarvoista oikeutta yksityisyyteen, millä mahdollistetaan siviilikäytössä olevien RPAS-järjestelmien turvallinen käyttö;

12.  suosittelee painokkaasti, että tämänhetkiset keskustelut EU:n ja kansallisten päätöksentekijöiden ja sääntelyviranomaisten, teollisuuden, pk-yritysten ja kaupallisten yritysten välillä olisi avattava ja että olisi käynnistettävä julkinen keskustelu, johon osallistuvat kansalaiset ja muut asiaankuuluvat sidosryhmät, muun muassa kansalaisjärjestöt (myös kansalaisoikeusjärjestöt) ja lainvalvontaviranomaiset, jotta voidaan todeta ja ottaa huomioon RPAS-järjestelmien käyttöön liittyvät huolenaiheet perusoikeuksien suojelun alalla sekä erilaisten toimijoiden vastuut ja haasteet näiden oikeuksien turvaamisessa ja kansalaisten suojelemisessa;

13.  kehottaa komissiota hyväksymään tiedonannon, johon sisältyy perusteellinen analyysi ja yksityiskohtainen vaikutustenarviointi vaikutuksista ja riskeistä, jotka liittyvät suojaan ja turvallisuuteen, perusoikeuksien (varsinkin yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevien oikeuksien) kunnioittamiseen, lainvalvontaan ja tiedusteluun RPAS-järjestelmien yhteydessä, jotta herätetään julkista keskustelua ja annetaan tietoa yleisölle, ja pyytää komissiota esittämään alalla suunnitellut aloitteet yksityiskohtaisessa toimintasuunnitelmassa;

14.  kehottaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa järjestämään yhteisen kuulemistilaisuuden ja kutsumaan sinne teollisuuden, yksityisyyden suojasta vastaavien jäsenvaltioiden elinten, Euroopan tietosuojavaltuutetun, komission sekä perusoikeuksien alalla toimivien kansalaisjärjestöjen edustajat;

15.  kehottaa komissiota harkitsemaan säännöllistä raportointijärjestelmää, jossa otettaisiin huomioon tekninen kehitys ja toimintapolitiikan kehitys sekä parhaat käytännöt kansallisella tasolla ja jossa käsiteltäisiin myös RPAS-järjestelmien aiheuttamia vaaratilanteita, ja esittämään katsauksen ja arvioinnin sääntelytapojen kehityksestä jäsenvaltioissa vertailun mahdollistamiseksi ja parhaiden käytäntöjen tunnistamiseksi.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

3.9.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

50

4

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gerard Batten, Heinz K. Becker, Malin Björk, Caterina Chinnici, Ignazio Corrao, Frank Engel, Cornelia Ernst, Laura Ferrara, Monika Flašíková Beňová, Mariya Gabriel, Kinga Gál, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Brice Hortefeux, Filiz Hyusmenova, Sophia in ‘t Veld, Eva Joly, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Timothy Kirkhope, Barbara Kudrycka, Marju Lauristin, Juan Fernando López Aguilar, Monica Macovei, Vicky Maeijer, Louis Michel, Claude Moraes, József Nagy, Péter Niedermüller, Soraya Post, Birgit Sippel, Csaba Sógor, Traian Ungureanu, Bodil Valero, Marie-Christine Vergiat, Udo Voigt, Beatrix von Storch, Josef Weidenholzer, Cecilia Wikström, Kristina Winberg, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marina Albiol Guzmán, Hugues Bayet, Carlos Coelho, Anna Maria Corazza Bildt, Pál Csáky, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Ska Keller, Miltiadis Kyrkos, Andrejs Mamikins, Elly Schlein, Barbara Spinelli, Josep-Maria Terricabras, Kazimierz Michał Ujazdowski, Axel Voss

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Norbert Lins

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

15.9.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

45

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Lucy Anderson, Marie-Christine Arnautu, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Karima Delli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Dieter-Lebrecht Koch, Stelios Kouloglou, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Georg Mayer, Cláudia Monteiro de Aguiar, Renaud Muselier, Jens Nilsson, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Gabriele Preuß, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, David-Maria Sassoli, Claudia Schmidt, Claudia Tapardel, Wim van de Camp, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Kosma Złotowski, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Rosa D’Amato, Daniel Dalton, Kateřina Konečná, Jozo Radoš, Ruža Tomašić, Matthijs van Miltenburg

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Diane James, Julia Reda

(1)

http://www.developpement-durable.gouv.fr/Quelle-place-pour-les-drones-dans.html

(2)

http://www.caa.co.uk/default.aspx?catid=1995&pageid=16012

(3)

http://www.icao.int/Meetings/UAS/Documents/Circular%20328_en.pdf

Oikeudellinen huomautus