Menettely : 2014/2246(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0277/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0277/2015

Keskustelut :

PV 27/10/2015 - 14
CRE 27/10/2015 - 14

Äänestykset :

PV 28/10/2015 - 7.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0384

MIETINTÖ     
PDF 407kWORD 120k
30.9.2015
PE 557.275v02-00 A8-0277/2015

koheesiopolitiikasta ja Eurooppa 2020 -strategian arvioinnista

(2014/2246(INI))

Aluekehitysvaliokunta

Esittelijä: Fernando Ruas

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

koheesiopolitiikasta ja Eurooppa 2020 -strategian arvioinnista

(2014/2246(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 4, 162, 174–178 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013(1),

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013(2),

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013(3),

–  ottaa huomioon erityissäännöksistä Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen tukemiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013(4),

–  ottaa huomioon eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) annetun asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttamisesta tällaisten yhtymien perustamisen ja toiminnan selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1302/2013(5),

–  ottaa huomioon koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1300/2013(6),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(7),

–  ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2014 annetun komission kuudennen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän kertomuksen ”Työpaikkoihin ja kasvuun tehtävät investoinnit sekä kehityksen ja hyvän hallintotavan edistäminen EU:n alueilla ja kaupungeissa” (jäljempänä ’kuudes koheesiokertomus’),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(8)

–  ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2013 annetun komission kahdeksannen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän kertomuksen ”Talouskriisin alueellinen ja kaupunkeja koskeva ulottuvuus”,

–  ottaa huomioon 14. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman ”Älykäs erikoistuminen: huippuosaamisen verkottuminen toimivan koheesiopolitiikan osatekijänä”(9),

–  ottaa huomioon 14. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman EU:n jäsenvaltioiden valmiudesta käynnistää koheesiopolitiikan uusi ohjelmakausi tehokkaasti ja oikea-aikaisesti(10),

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan komission seitsemännestä ja kahdeksannesta EU:n koheesiopolitiikkaa käsittelevästä kertomuksesta ja strategiakertomuksesta 2013 vuosien 2007–2013 ohjelmien toteuttamisesta(11),

–  ottaa huomioon 27. marraskuuta 2014 antamansa päätöslauselman viipeistä vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikan käynnistämisessä(12),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 julkaistun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 19. lokakuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Kehys innovatiivisten rahoitusvälineiden seuraavalle sukupolvelle – EU:n oman ja vieraan pääoman mekanismit” (COM(2011)0662),

–  ottaa huomioon eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista 29. huhtikuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/760(13),

–  ottaa huomioon 13. tammikuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokas hyödyntäminen” (COM(2015)0012),

–  ottaa huomioon neuvoston päätelmät kuudennesta taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevästä kertomuksesta: investoiminen työpaikkoihin ja kasvuun, jotka annettiin yleisten asioiden neuvoston (koheesio) kokouksessa 19. marraskuuta 2014,

–  ottaa huomioon 3. joulukuuta 2014 annetun alueiden komitean lausunnon aiheesta ”Kuudes taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevä kertomus”(14),

–  ottaa huomioon työasiakirjan ”Blueprint for a revised Europe 2020 strategy: Contribution of the Steering Committee of the Committee of the Regions’ Europe 2020 Monitoring Platform”(15),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 21. tammikuuta 2015 antaman lausunnon komission kuudennesta koheesiokertomuksesta(16),

–  ottaa huomioon 2. maaliskuuta 2015 julkaistun komission tiedonannon ”Älykästä, kestävää ja osallistavaa Eurooppa 2020 -strategiaa koskevan julkisen kuulemisen tulokset” (COM(2015)0100),

–  ottaa huomioon 13. tammikuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokas hyödyntäminen” (COM(2015)0012),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A8-0277/2015),

A.  ottaa huomioon, että koheesiopolitiikka, jossa noudatetaan Eurooppa 2020 -strategian älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevia tavoitteita, pyritään vähentämään alueiden eroja ja edistämään lähentymistä ja jonka määrärahat vuoden 2020 loppuun mennessä ovat 351,80 miljardia euroa, on EU:n tärkein investointi- ja kehityspolitiikka; toteaa, että EU: kohtaa edelleen talous- ja rahoituskriisin vaikutuksia, joita ovat esimerkiksi korkea työttömyys sekä epätasainen ja hidas talouden elpyminen; toteaa, että koheesiopolitiikan avulla pyritään varmistamaan, että kaikki energia ja valmiudet otetaan käyttöön ja keskitetään Eurooppa 2020 -strategian tavoitteina olevien kestävän kasvun ja työpaikkojen toteuttamiseen;

B.  pitää ratkaisevan tärkeänä, että kasvua ja työpaikkojen luomista sekä ympäristön ja ilmaston suojelua koskevissa EU:n eri aloitteissa noudatetaan johdonmukaista lähestymistapaa; toteaa, että Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeilla on keskeinen asema koheesiopolitiikan täytäntöönpanon paikallisen ja alueellisen koordinoinnin edistämisessä; ottaa huomioon, että ohjelmasuunnitteluun tai raportointijärjestelyihin ei sisälly erillistä mekanismia, joka kohdistuisi nimenomaisesti siihen, miten Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla edistetään lippulaivahankkeiden toteutusta; katsoo, että Eurooppa 2020 -strategian tarkistuksessa on käsiteltävä lippulaivahankkeiden toteuttamista ja pyrittävä tasapainoon toisaalta rahoitusalan, finanssipoliittisten sekä taloudellisten toimien ja toisaalta sosiaalisten, koulutukseen, ympäristöön sekä tasa-arvoon (etenkin sukupuolten tasa-arvoon) liittyen näkökohtien välillä;

C.  katsoo, että on tarpeen vahvistaa entisestään strategiaan liittyvää yhteistä sitoutuneisuutta eri hallinnon tasoilla ja asiaan liittyvien eri toimijoiden keskuudessa ja yhteistä vastuuta vastaavine oikeuksineen ja velvoitteineen kaikilla täytäntöönpanon tasoilla; katsoo, että on edistettävä monitasoista ohjausta ja kumppanuutta, koska näiden periaatteiden avulla voidaan käsitellä hallinnollisen kapasiteetin puuttumista;

D.  toteaa, että koheesiopolitiikan tavoitteet ovat ajan myötä kiistatta kehittyneet niin, että niillä tuetaan investointeja unionin keskeisiin painopisteisiin, ja ne ovat osoittautuneet mukautuviksi ja vaikuttaviksi; toteaa, että samalla keskeisenä tavoitteena on eri alueiden kehitystason erojen pienentäminen, alueiden potentiaalin vahvistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen; toteaa, että Euroopan strategisten investointien rahasto tuo uusia aineksia innovatiivisen, kestävän ja osallistavan kasvun sekä ammattitaitoa vaativien työpaikkojen luomiseen tähtäävään EU:n yleiseen strategiaan;

E.  katsoo, että Eurooppa 2020 -strategian väliarvioinnissa on pidettävä mielessä talous- ja finanssikriisin vakavat ja hyvin erilaiset vaikutukset jäsenvaltioihin ja alueisiin, ja sen on oltava älykästä ja tasapainoista johdonmukaisuuteen ja tehokkuuteen liittyvistä syistä; toteaa, että strategiassa voidaan kuitenkin ottaa huomioon muita toimia, kuten infrastruktuuriin, sisämarkkinoihin ja hallintokapasiteettiin liittyviä toimia; toteaa, että eri alueiden erityispiirteet on otettava huomioon ja erityistä huomiota on kiinnitettävä SEUT-sopimuksen 174 ja 349 artiklassa mainittuihin EU:n alueisiin;

F.  toteaa, että vaikka Eurooppa 2020 -strategian väliarviointi viivästyykin vuonna 2015, se tarjoaa ennen kaikkia mahdollisuuden arvioida ja (tunnustaa) koheesiopolitiikan panoksen strategian tavoitteiden saavuttamisessa parantaen samalla EU:n eri toimintalinjojen ja EU:n talousarvion yhteisvaikutusta ja niiden välisiä yhteyksiä, jolloin ne voivat olla tehokkaana moottorina strategian toteutuksessa; katsoo, että tämä vaihe on keskeinen määritettäessä tulevaa koheesiopolitiikkaa EU:n laajuisena investointipolitiikkana asettaen samalla etusijalle kehityserojen vähentäminen ja lähentymisprosessin uusi vauhdittaminen;

Eurooppa 2020 -strategia ja sen yhteys koheesiopolitiikkaan

1.  muistuttaa, että Eurooppa 2020 -strategia on Euroopan unionin yleinen pitkän aikavälin kasvu- ja työllisyysstrategia, joka rakentuu seuraavien viiden kunnianhimoisen tavoitteen ympärille: työllisyys, innovointi, ilmastonmuutos ja kestävä energiapolitiikka, koulutus sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen; toteaa, että tavoitteisiin liittyy seitsemän lippulaivahanketta ja että vuonna 2010 yksilöityjä haasteita on käsitelty epätasaisesti, ja toteaa, että EU:n tasolla saavutettu kehitys joidenkin niistä saavuttamisessa, esimerkkinä työttömyyden torjuminen, on edelleen keskinkertaista; korostaa, että EU:n olisi keskityttävä kestävään kasvuun ja kehitykseen sekä kunnollisiin työpaikkoihin, jotta se saisi pitkällä aikavälillä hyötyä investoinneistaan;

2.  korostaa, että edistyminen sukupuolten tasa-arvossa voisi edistää myös talouskasvua, kestävää kehitystä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

3.  toteaa, että EU:n talouden ohjausjärjestelmä ja sen täytäntöönpanomekanismi ”eurooppalainen ohjausjakso” otettiin käyttöön vuonna 2010 jäsenvaltioiden finanssipolitiikan ja rakenneuudistusten koordinoimiseksi ja kansallisten budjettipolitiikkojen entistä paremmaksi sovittamiseksi yhteen kasvun ja työpaikkojen kanssa EU:ssa ja kansallisella tasolla, millä on tuettu strategian toteuttamista; toteaa, että on edelleen käsiteltävä muita koordinointiin ja synkronointiin liittyviä haasteita;

4.  painottaa, että vuosien 2007–2013 koheesiopolitiikka, joka oli aikaisemman Lissabonin strategian ja sen päätavoitteiden mukainen, oli jo täytäntöönpanovaiheessa, kun Eurooppa 2020 -strategia käynnistettiin, ja että ohjelman uudelleensuunnittelu uusien strategiatavoitteiden mukaisesti olisi siksi ollut vaikeaa ja sillä olisi ollut kielteinen vaikutus; korostaa kuitenkin, että maailmanlaajuisen talouskriisin aikana koheesiopolitiikka ei ole ollut vain monien jäsenvaltioiden ainoa investointien lähde, vaan sillä on Lissabonin strategian tavoitteiden avulla myös tuettu merkittävästi ja edistetty Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoon liittyviä maiden toimintalinjoja, kuten kuudes koheesiokertomus sekä useat komission tiedonannot ja tutkimukset osoittavat; korostaa, että Lissabonin strategia menetti ajan mittaan jäsenvaltioiden, alueiden ja kaupunkien sitoutumisen ja että Eurooppa 2020 -strategian hallinnointi vastaa erityisesti koheesiopolitiikan periaatteita ja välineitä, mikä voi taata omistajuuteen perustuvan sitoumuksen strategian toteuttamiseen;

5.  kehottaa komissiota antamaan ohjelmakautta 2007–2013 koskevissa jälkiarvioinneissaan tietoa koheesiopolitiikan avulla saavutetuista tuloksista ja edistyksestä ja koheesiopolitiikan konkreettisesta panoksesta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen; pitää tärkeänä, että ymmärretään faktat ja rajoitukset, jotka liittyvät saatavissa oleviin todisteisiin koheesiopolitiikan osuudesta pyrittäessä saavuttamaan strategian yleisiä tavoitteita; katsoo, että on myös tärkeää ottaa huomioon EU:n talouksien kokemat mullistukset, jotka ovat koskettaneet etenkin kriisin pahoin koettelemia maita; katsoo, että nämä johtopäätökset voivat olla hyödyllisiä, kun strategiaa nyt toteutetaan;

6.  korostaa, että koheesiopolitiikka on EU:n tärkein väline, joka kattaa kaikki alueet sekä investoinnit reaalitalouteen, ja se ilmentää eurooppalaista yhteisvastuuta laajentamalla kasvua ja hyvinvointia ja vähentäen taloudellisia, sosiaalisia sekä alueellisia eroja; toteaa, että koheesiopolitiikka on sovitettu täysin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin ja se tarjoaa tarvittavan investointikehyksen olematta kuitenkaan vain sen täytäntöönpanon väline; painottaa tässä yhteydessä, että Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot) ovat temaattisen keskittämisen ja uuden rakenteen kautta suuntautuneet 11 temaattiseen tavoitteeseen, jotka on johdettu suoraan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista, ja että näihin temaattisiin tavoitteisiin on liitetty suoraan ehtoja, joiden avulla voidaan varmistaa, että investoinnit tehdään tavalla, jolla maksimoidaan niiden vaikutus; korostaa tukevansa täysin tätä uutta lähestymistapaa, joka edistää menojen vaikutuksen kasvattamista;

7.  korostaa, että koheesiopolitiikassa kehitetään synergiavaikutuksia EU:n muiden toimintalinjojen kanssa, mikä koskee esimerkiksi digitaalisia sisämarkkinoita, energiaunionia, yhtenäisiä pääomamarkkinoita ja sosiaalipolitiikkaa, ja että sen kaikki välineet ja tavoitteet, mukaan lukien makroaluestrategiat, kaupunkeja koskeva toimintasuunnitelma, alueellinen toimintasuunnitelman, investoinnit pk-yrityksiin, älykäs kasvu ja älykkäät erikoistumisstrategiat, edistävät sisämarkkinoiden vahvistumista ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista; kehottaa tässä yhteydessä Euroopan kansallisia ja alueellisia viranomaisia suunnittelemaan älykkäitä erikoistumisstrategioita ja hyödyntämään synergiavaikutuksia erilaisten EU:n, kansallisen tason sekä alueellisten välineiden välillä sekä julkiset että yksityiset välineet huomioon ottaen;

8.  kiinnittää huomiota yhteyteen talouden laajemman ohjauksen kanssa toimilla, joilla ERI-rahastojen tehokkuus yhdistetään talouden asianmukaiseen ohjaukseen; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan toimissaan täyttä vastuuta, jotta voidaan välttää niiden maksimaalinen käyttö ja estää kielteiset vaikutukset, jotka vaikeuttavat ERI-rahastojen toteutusta ja koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamista; korostaa lisäksi, että tukea olisi annettava jäsenvaltioille, joilla on tilapäisiä budjettivaikeuksia; pitää myönteisinä vakaus- ja kasvusopimuksen tämänhetkisiin sääntöihin (COM(2015)0012) liittyviä joustavuusmekanismeja, joilla pyritään vahvistamaan sijoitusten ja rakenneuudistusten välistä yhteyttä ja käyttämään resursseja niin, että edistetään pitkän aikavälin kestävää kasvua ja tuetaan Eurooppa 2020 -strategien tavoitteiden saavuttamista;

9.  panee huolestuneena merkille viipeet koheesiopolitiikan täytäntöönpanossa nykyisen ohjelmakauden aikana; korostaa, että vaikka valtaosasta toiminnallisia ohjelmia onkin nyt sovittu, niiden toteutus on vielä hyvin varhaisessa vaiheessa; painottaa kuitenkin, että on mahdollista arvioida politiikan resurssien ohjaamista kestävää kasvua ja työpaikkoja edistäviin prioriteetteihin; toteaa tässä yhteydessä, että komission julkaiseman ensimmäisen arvioinnin mukaan tutkimukseen ja kehittämiseen sekä pk-yritysten, tieto- ja viestintätekniikan, vähähiilisen talouden, työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, koulutuksen ja valmiuksien kehittämisen tukemiseen myönnetyt määrärahat ovat kasvaneet huomattavasti edellisiin ohjelmakausiin verrattuna, kun taas liikenteen ja ympäristöinfrastruktuurin tukeminen on vähentynyt; kiinnittää huomiota siihen, että Eurooppa 2020 -strategian väliarvioinnin aikaan tietoa kauden 2014–2020 ERI-rahastojen täytäntöönpanosta ei ole välttämättä vielä saatavilla ja että sen seurauksena konkreettisen arvion tekeminen näiden rahastojen panoksesta strategian tavoitteiden saavuttamisessa ei ehkä voida tehdä tässä vaiheessa; pitää myönteisenä, että jäsenvaltiot ovat ryhtyneet toimenpiteisiin esimerkiksi varmistaakseen, että 20 prosenttia niiden määrärahoista käytetään ilmastotoimiin;

10.  toteaa, että tuloskehyksen vahvistaminen ja ennakkoehtojen käyttöönotto sekä yhteydet maakohtaisiin suosituksiin koheesiopolitiikan ohjelmakaudella 2014–2020 voivat tarjota paremman investointiympäristön, jotta voidaan maksimoida koheesiopolitiikan panos Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden saavuttamisessa;

Arvioinnin dynamiikka ja siihen liittyvät haasteet

11.  muistuttaa, että komissio käynnisti strategian arvioinnin vuonna 2014 julkaisemalla tiedonannon "Älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävän Eurooppa 2020 ‑strategian arviointi", ja pitää valitettavana, että siinä viitataan riittämättömällä tavalla koheesiopolitiikkaan ja siihen liittyviin välineisiin; arvostaa sitä, että prosessi jatkui vuoden 2014 touko- ja lokakuun välillä toteutetulla julkisella kuulemisella, jonka avulla pyrittiin keräämään tietoja arviointia varten; pitää myönteisenä, että strategian merkitys sekä sen tavoitteiden ja prioriteettien mielekkyys saivat vahvistuksen;

12.  toteaa, että lippulaivahankkeiden katsotaan täyttävän tarkoituksensa, mutta korostaa myös, että niiden näkyvyyttä pidetään varsin vähäisenä; pitää valitettavana, että talous- ja rahoituskriisi on kärjistänyt eroavaisuuksia unionin sisällä eikä strategian yleistavoitteiden saavuttamisessa ole saavutettu riittävästi edistystä, mikä koskee erityisesti työllisyyttä, tutkimusta ja kehittämistä sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa; on tyytyväinen johtopäätökseen tarpeesta vahvistaa sitoutuneisuutta ja osallistumista kentällä vakiinnuttamalla vertikaalisia ja horisontaalisia kumppanuuksia strategian toteuttamisen tehostamiseksi; korostaa, että strategian on kannustettava siirtymään prosessi- ja tulossuuntautuneisuudesta todellisten lopputulosten tarkasteluun, jotta varmistetaan asiaa koskevan EU:n politiikan mahdollisimman suuri tehokkuus ja vaikuttavuus;

13.  panee tyytyväisenä merkille, että Eurostat julkaisee säännöllisesti tietoja Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanon edistystä kuvaavista indikaattoreista; kehottaa kuitenkin esittämään enemmän ja entistä tarkempia alueellisia yksityiskohtia NUTS II- ja NUTS III -tasolla esitettyjen tietojen suhteen, minkä merkitys kasvaa edelleen johtuen ennakoimattomista taloudellisista ja sosiaalisista ongelmista, joita EU:n eri alueilla ilmenee niiden kehitystasosta riippumatta; viittaa lisäksi koheesiopolitiikan kolmeen ulottuvuuteen, eli taloudelliseen, sosiaalisen ja alueelliseen ulottuvuuteen, ja toteaa tämän valossa, ettei sitä pitäisi mitata pelkästään taloudellisten indikaattorien avulla; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan keskustelua ja tekemään entistä tehokkaampaa kehittämisyhteistyötä ja kehittämään entistä osallistavampia indikaattoreita täydentämään BKT:tä, jotta indikaattorit olisivat relevantimpia arvioitaessa edistystä Eurooppa 2020 -strategian ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa;

14.  toteaa, että komission ehdotus Eurooppa 2020 -strategian arvioinnista on määrä julkaista vuoden 2015 loppuun mennessä, ja pitää valitettava tällaista viivettä ottaen huomioon, että ehdotus oli alun perin määrä julkistaa alkuvuodesta 2015; korostaa, että tämä tapahtuu jälleen kerran varsin "sopimattomaan aikaan" koheesiopolitiikan syklissä, kun käytännön täytäntöönpanoprosessi on käynnissä; korostaa lisäksi, että varhaisella uudelleenkohdentamisella olisi hyvin kielteinen vaikutus koheesiopolitiikan pitkän aikavälin strategiseen suunnitteluun;

15.  pitää ilahduttavana EU:n varojen parempaa täytäntöönpanoa käsittelevän työryhmän perustamista; pitää lisäksi ilahduttavana perustettua rakenneuudistusten tukipalvelua, joka aloitti työnsä virallisesti 1. heinäkuuta 2015 ja joka tarjoaa teknistä tukea jäsenvaltioille, jotta ne voivat panna tehokkaammin täytäntöön rakenneuudistukset ja maakohtaiset suositukset;

16.  myöntää samalla, että on tarpeen pohtia talousnäkymien kehitystä, uusien välineiden käyttöä, edistystä strategian tavoitteiden saavuttamisessa ja niistä johtuvaa tarvetta tehdä toiminnallisia mukautuksia;

17.  kehottaa siksi keskittymään Eurooppa 2020 -strategian älykkäässä ja tasapainoisessa väliarvioinnissa strategian viiden tavoitteen ja sen lippulaivahankkeiden nivomiseen paremmin toisiinsa sekä sellaisten menetelmien selvittämiseen, joiden avulla hankkeiden toteutusta voitaisiin parhaiten edistää ja arvioida ilman, että luodaan lisää monimutkaisia rakenteita ja liiallista hallinnollista rasitetta; korostaa, että tässä olisi otettava huomioon EU:n talouden vahvuudet ja heikkoudet, kasvava (esimerkiksi varallisuuteen liittyvä) eriarvoisuus, korkea työllisyys ja korkeat julkiset velat; korostaa, että samalla kun keskitytään finanssi- ja talouspolitiikan ohjauksen makrotaloudellisiin kriteereihin, olisi pyrittävä edistymään Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden saavuttamisessa; katsoo, että huomiota olisi kiinnitettävä myös kestävyyteen yhteiskunnan ja ympäristön kannalta, entistä suurempaan sosiaaliseen osallisuuteen sekä sukupuolten tasa-arvoon; korostaa tarvetta jatkaa edelleen komission yksiköiden antamaa tukea jäsenvaltioiden viranomaisille hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä;

18.  kehottaa jälleen vahvistamaan strategiaan liittyvää vastuunottoa, omistajuutta, avoimuutta ja osallistumista ottamalla paikallis- ja alueviranomaiset sekä kaikki kansalaisyhteiskunnan sidosryhmät ja asianomaiset tahot mukaan tavoitteiden laatimisesta strategian täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin saakka; pitää ratkaisevan tärkeänä sitä, että luodaan entistä tehokkaampi ohjausrakenne, joka perustuu monitasoiseen hallintoon, kannustinjärjestelyihin, ylhäältä alaspäin ja alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan tehokkaaseen yhdistelmään, koheesiopolitiikan kumppanuusmalliin sekä yleisesti julkisen ja yksityisen sektorin välisiin kumppanuuksiin, jotta voidaan varmistaa tosiasiallinen valmius pitkän aikavälin tavoitteiden toteuttamiseen; muistuttaa, että jäsenvaltioiden institutionaalisen ja oikeudellisen kehyksen mukaisesti alue- ja paikallisviranomaiset ovat myös vastuussa julkisista investoinneista ja ne olisi sen vuoksi tunnustettava keskeisiksi toimijoiksi strategian täytäntöönpanossa;

19.  ehdottaa myös, että olisi uudistettava paikallis- ja alueviranomaisten sekä sidosryhmien sitoutuminen Eurooppa 2020 -hankkeeseen sopimuksella näiden kumppaneiden, jäsenvaltioiden ja komission välillä, jotta varmistetaan omistajuus ja osallistuminen; kehottaa hyväksymään menettelysäännöt, jotka vastaavat vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikalla käyttöön otettuja kumppanuutta koskevia sääntöjä;

20.  painottaa, että on tarpeen muodostaa Eurooppa 2020 -strategiaa koskeva todella alueellinen lähestymistapa, jotta julkiset tukitoimet ja investoinnit voitaisiin mukauttaa erilaisiin alueellisiin ominaispiirteisiin ja erityistarpeisiin; pitää erittäin tärkeänä, että Eurooppa 2020 -strategiaan sovellettava kokonaisvaltainen lähestymistapa ja alueelliseen toimintasuunnitelmaan 2020 sovellettava alueellinen lähestymistapa nivotaan toisiinsa; katsoo myös, että Eurooppa 2020 -strategian räätälöityjen ja vapaaehtoisten alueellisten tavoitteiden pitäisi olla mahdollisia ja niistä olisi keskusteltava alueellisella tasolla ilman, että lisätään byrokraattista rasitetta paikalla; korostaa, että tällaisten räätälöityjen ja vapaaehtoisten alueellisten tavoitteiden olisi heijastettava strategian yleistä rakennetta ja niiden olisi sisällyttävä ennalta määritettyihin tavoitteisiin; muistuttaa tässä yhteydessä myös yhteisöjohtoisten paikallisten kehitysstrategioiden merkityksestä;

21.  toteaa, että kaupungeilla ja kaupunkialueilla on merkittävä rooli kasvun ja työpaikkojen edistäjinä, ja vaatii, että Eurooppa 2020 -strategian arvioinnissa otetaan huomioon myös laajempi kokonaisvaltainen lähestymistapa kehitettäessä tulevaisuudessa kaupunkeja ja kokonaisuuksia, jotka ovat keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisessa; kehottaa siksi komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon kaupunkeja koskevasta toimintaohjelmasta äskettäin annetun Riian julistuksen, sillä kaupunkialueet ovat keskeisessä asemassa riippumatta siitä, ovatko ne pieniä, keskikokoisia vai suuria; korostaa erityisesti sellaisen strategian tarvetta, jossa otetaan huomioon pienten ja keskisuurten kaupunkialueiden erityistarpeet soveltaen menettelyä, joka perustuu Euroopan digitaalistrategian ja Verkkojen Eurooppa -välineen välisiin synergiavaikutuksiin;

22.  kehottaa komissiota antamaan tietoa alueellisista näkökohdista talouskasvun, laadukkaiden työpaikkojen luomisen ja kestävän kehityksen osatekijöinä ja vaatii, että Eurooppa 2020 -strategian arvioinnissa käsitellään alueellisia vaikutuksia ja annetaan ohjausta niiden käsittelyyn; toistaa pitävänsä tässä yhteydessä tärkeinä yhteyksiä paikallis- ja alueviranomaisiin, koska ne ovat ratkaisevassa asemassa alueellisten kehitysstrategioiden toteutuksessa; korostaa myös merkitystä, joka makroalueellisilla strategioilla ja Euroopan alueellisella yhteistyöllä yleensä voi olla Eurooppa 2020 ‑strategian onnistuneessa toteutuksessa ottaen huomioon, että monet kehityshankkeet kattavat rajat ylittäviä alueita ja useita eri alueita ja maita ja niiden avulla voidaan kehittää paikkaan sidottuja vastauksia pitkän aikavälin haasteisiin;

23.  tähdentää uuden EU:n investointivälineen, Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR), merkitystä; toteaa, että sillä tuetaan jopa 315 miljardin euron investointien hankkimista tarkoituksena korjata EU:n investointivaje ja maksimoida julkisten varojen käytön vaikutus; korostaa, että ESIR-rahastolla olisi oltava ERI-rahastoja täydentävä rooli; pitää valitettavana, ettei se nivoudu selkeästi Eurooppa 2020 -strategiaan, mutta katsoo kuitenkin, että tavoitteidensa sekä toteutuskelpoisten ja kestävien hankkeiden valinnan avulla sen pitäisi edistää strategian toteutusta tietyillä aloilla;

24.  painottaa lisäksi, että on ehdottomasti varmistettava kaikkien EU:n rahoitusvälineiden välinen täydellinen johdonmukaisuus ja synergia tekemällä älykkäistä erikoistumisstrategioista investointivälineiden olennainen osa, jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia niiden kesken tai politiikan täytäntöönpanon eri tasojen välillä; vaatii siksi, että Eurooppa 2020 -strategian tarkistamisessa se vahvistetaan uudelleen kasvua ja työpaikkoja koskevan EU:n pitkän aikavälin strategiseksi kehykseksi ja samalla käsitellään politiikan välineiden, myös ESIR-rahaston, koordinoimisen ongelmaa, jotta voidaan käyttää kaikkia käytettävissä olevia resursseja tehokkaasti ja saavuttaa yleisiä strategisia päämääriä koskevat odotetut tulokset;

25.  kehottaa komissiota edistämään EU:n yleistä harmonista kehitystä ja ottaen huomioon koheesiopolitiikan keskeisen roolin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa kehottaa sitä strategian tavoitteiden arvioinnin yhteydessä panemaan merkille teollisuuden muutoksen vaikutusten kohteina olevien erityisalueiden, kuten maaseutualueiden, erityispiirteet ja rajoitukset, mukaan lukien vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestörakenteeseen liittyvistä haitoista kärsivät alueet, saaret, rajat ylittävät alueet sekä EU:n kaikkein syrjäisimmät alueet SEUT-sopimuksen 174 ja 349 artiklan mukaisesti; viittaa tässä yhteydessä näiden alueiden mahdollisuuksiin biotekniikan, uusiutuvien energialähteiden ja biologisen monimuotoisuuden alalla;

26.  painottaa, että tutkimus- ja kehittämisinvestointien määrän, laadun ja vaikuttavuuden lisäämisessä saavutetaan yhä enemmän tuloksia koheesiopolitiikan välineiden ja Horisontti 2020 -puiteohjelman koordinoidun käytön avulla Eurooppa 2020 -strategian väliarvioinnin yhteydessä; kehottaa komissiota vahvistamaan tässä yhteydessä kaikkia mahdollisia yhteis- ja synergiavaikutuksia näiden kahden tärkeän politiikan kehyksen välillä tarkistettaessa Eurooppa 2020 -ohjelman tavoitteita ja kehottaa perustamaan verkkopohjaisen jäljitysjärjestelmän, jonka avulla voidaan havaita tapaukset, joissa ERI-rahastojen rahoitus yhdistyy Horisontti 2020 -ohjelmaan, ESIR-rahastoon ja muihin yhteisön rahoittamiin ohjelmiin; pitää myös myönteisenä suunnitelmaa ottaa käyttöön "huippuosaamismerkki" hakijoille, jotka arvioidaan erinomaisiksi mutta jotka eivät voi saada rahoitusta Horisontti 2020 -ohjelmasta, mikä auttaisi hakijoita saamaan tukea rakennerahastoista;

27.  kehottaa komissiota käynnistämään jatkuvan ja yhtenäisen arviointiprosessin, jotta edistystä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa voidaan arvioida säännöllisesti, jotta voidaan ehdottaa sopivimpia toimia niiden saavuttamiseksi ja jotta voidaan esittää suosituksia, jotka koskevat vuoden 2020 jälkeistä koheesiopolitiikkaa; korostaa Euroopan parlamentin roolia Eurooppa 2020 -strategian ja koheesiopolitiikan koordinoidun täytäntöönpanon valvonnassa paitsi parlamentissa myös kaikkien muiden asianomaisten toimielinten kanssa; kehottaa tässä yhteydessä ottamaan parlamentin aikaisessa vaiheessa mukaan kaikkiin olennaisiin keskusteluihin, joissa käsitellään strategiaan sisältyvien politiikkojen suunnittelemista, toteuttamista ja arviointia; pitää tärkeänä, että näissä keskusteluissa otetaan huomioon myös alueiden komitean, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, kansallisten parlamenttien, alue- ja paikallisviranomaisten sekä muiden sidosryhmien ja osapuolten kannat;

Tuleva pidemmän aikavälin koheesiopolitiikka

28.  katsoo, että Eurooppa 2020 -strategian arviointi, joka edeltää vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia koskevan ehdotuksen esittämistä, on pohjana 2020 jälkeisen koheesiopolitiikan rakenteelle sekä muille monivuotisen rahoituskehyksen välineille; korostaa, että on tärkeää käsitellä tehokkaasti kaikkia edellä mainittuja ongelmia ja varmistaa samalla strategisen lähestymistavan jatkuvuus; muistuttaa myös EU:n laajuisen koheesiopolitiikan tuomasta lisäarvosta ja toteaa, että sen on pysyttävä yhtenä tärkeimmistä unionin investointivälineistä pyrittäessä luomaan kasvua ja työpaikkoja, suojelemaan ilmastoa ja varmistamaan tasapainoinen ja yhdenmukainen kehitys koko EU:ssa; toteaa sen olevan muutosvoima ja tekijä, joka edistää hyvinvointia myös vähiten kehittyneillä alueilla; korostaa tässä yhteydessä tarvetta varmistaa ERI-rahastojen rahoituksen kestävyys vuoden 2020 jälkeen;

29.  toteaa, että niin tuleva koheesiopolitiikka kuin tuleva EU:n pitkän aikavälin strategia olisi laadittava ennen komission nykyisen kauden päättymistä, kun otetaan huomioon vuonna 2019 järjestettävät Euroopan parlamentin vaalit; toteaa, että tämä aiheuttaa merkittäviä neuvottelukalenteriin liittyviä aikataulullisia rajoitteilta lainsäätäjille; toteaa, että se aiheuttaa myös rajoitteita uudelle komissiolle ja jäsenvaltioille liittyen uusien kumppanuussopimusten ja toimintaohjelmien valmisteluun ja hyväksymiseen ennen uuden monivuotisen rahoituskehyksen alkamista; toteaa samalla, että neuvottelut aloitetaan myös tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä; kehottaa siksi komissiota ottamaan huomioon kaikki erityiset rajoitukset, jotka aiheutuvat keskinäisten yhteyksien ja ajoituksen koordinoinnin vaatimuksista, ja luomaan tulevaa EU:n pitkän aikavälin kestävää kasvu- ja työllisyysstrategiaa, EU:n talousarviota, erityisesti koheesiopolitiikkaa ja monivuotisen rahoituskehyksen muita välineitä koskevan johdonmukaisen lähestymistavan;

30.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioille ja niiden alueille.

PERUSTELUT

Taustaa

Koheesiopolitiikkaan käytetään yli kolmasosa EU:n talousarviosta, ja se on EU:n tärkein investointiväline. Koheesiopolitiikassa noudatetaan pitkälti Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyviä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevia tavoitteita. Komissio työskentelee parhaillaan strategian väliarvioinnin parissa, ja sen odotetaan esittävän vuoden 2015 lopulla strategian kehittämistä koskevia ehdotuksia.

Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot) liittyvät ohjelmakaudella 2014–2020 Eurooppa 2020 -strategiaan yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella ja siinä asetettuihin 11 temaattiseen tavoitteeseen(17), jotka nivoutuvat Eurooppa 2020 -strategian viiteen yleistavoitteeseen(18).

Komissio julkaisi maaliskuussa 2014 tiedonannon, jossa kerrotaan EU:n ja yksittäisten jäsenvaltioiden edistymisestä 2020-tavoitteiden saavuttamisessa ja pyritään luomaan perusta asiantuntevalle keskustelulle ja strategian väliarvioinnille.

Ottaen huomioon talouskriisin myötä EU:ssa tapahtuneen muutoksen laajuuden komissio piti välttämättömänä käynnistää koko EU:n kattavan julkisen kuulemisen kaikkien asianomaisten osapuolien mielipiteiden keräämiseksi siitä, miten Eurooppa 2020 -strategiaa olisi kehitettävä seuraavien viiden vuoden aikana. Kuuleminen aloitettiin keväällä ja saatiin päätökseen syksyllä 2014. Sen tulokset julkaistiin 3. maaliskuuta 2015(19).

Myös alueiden komitea julkaisi asiaa koskevan työasiakirjan: "Blueprint for a revised Europe 2020 strategy: Contribution of the Steering Committee of the Committee of the Regions" (Europe 2020 Monitoring Platform)(20), ja samoin neuvosto esitti ensimmäisen kantansa Eurooppa 2020 -strategian arviointiin(21).

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on myös julkaissut asiaa koskevan tutkimuksen(22) ja keskustelee asiasta sosiaali- ja talousasioita käsittelevien kumppanien kanssa eri foorumeilla.

Tämä on ensimmäinen Euroopan parlamentin mietintö Eurooppa 2020 -strategian väliarvioinnista, ja siinä keskitytään strategian koheesiopoliittiseen ulottuvuuteen. Koska vuosia 2014–2020 koskeva koheesiopolitiikka on täysin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukainen ja edistää osaltaan kyseisten tavoitteiden saavuttamista, on erittäin tärkeää tarkastella jo saavutettua edistystä ja arvioinnin laajuutta sekä haasteita, joihin on vastattava koheesiopolitiikan näkökulmasta.

Todettakoon, että vuoden 2020 jälkeiset rahoitusnäkymät ja unionin pitkän aikavälin strategia tulevat käsiteltäviksi miltei yhtä aikaa. Seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä, tulevasta koheesiopolitiikasta ja vuoden 2020 jälkeisestä strategiasta keskustellaan samanaikaisesti. Tämä on valtava haaste uudelle parlamentille ja uudelle komissiolle. Meneillään oleva vaalikausi tarjoaa meille hyvät mahdollisuudet asioiden valmisteluun seuraavan vaalikauden varalta, jotta siirtymävaiheesta selvitään sujuvammin.

Koheesiopolitiikka ja Eurooppa 2020 -strategian vahvat yhteydet

Koheesiopolitiikka on Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisen päävälineitä. Koheesiopolitiikka myötävaikuttaa edelleen myönteisesti ja olennaisesti Eurooppa 2020 -strategian älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien tavoitteiden saavuttamiseen seuraavin tavoin:

•  Koheesiopolitiikka on myötävaikuttanut Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteuttamiseen edellisellä vuosia 2007–2013 koskevalla ohjelmakaudella, mikä todetaan kuudennen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan kertomuksen havainnoissa. Se on EU:n tärkein rahoitusväline, jolla edistetään Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamista.

•  Eurooppa 2020 -strategia on toiminut kehyksenä vuosia 2014–2020 koskevien Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) luomiselle ja ohjelmien suunnittelulle. Koheesiopolitiikka on kaikkine rakenteineen ja uusine osatekijöineen, kuten temaattinen keskittyminen, tulosperusteisuus, ennakkoehdot, rahoitusvälineiden käytön lisääminen, täysin sopusoinnussa Eurooppa 2020 -strategian älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien tavoitteiden kanssa.

On syytä panna merkille, että vuoden 2008 kriisin jälkeen koheesiopolitiikasta tuli kansallisen julkisen rahoituksen puutteesta johtuen kasvupolitiikan ainoa rahoitusresurssi joissakin jäsenvaltioissa ja joillakin alueilla. Tämä osoittaa, että jotkut investoinnit ovat jatkuneet koheesiopolitiikan ansiosta julkisen rahoituksen huomattavasta vähenemisestä huolimatta. Tämä myös vahvistaa koheesiopolitiikan merkityksen pitkällä aikavälillä ja sen kestävyyden eri ulkoisista taloudellisista tekijöistä huolimatta. Esittelijä muistuttaa myös, että on tärkeää luoda koheesiopolitiikan ja Horisontti 2020 -puiteohjelman välistä synergiaa, ja painottaa, että on tärkeää lisätä tutkimus- ja kehittämisinvestointien määrää, laatua ja vaikuttavuutta koheesiopolitiikan välineiden ja Horisontti 2020 -puiteohjelman koordinoidun käytön avulla.

Yhteydet Euroopan strategisten investointien rahastoon (ESIR)

On pantava täysin täytäntöön yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukainen yhteinen strateginen kehys, jolla pyritään yhdennettyyn kehitykseen ERI-rahastojen ja muiden unionin välineiden ja politiikkojen välisen koordinoinnin avulla. Esittelijä muistuttaa, että monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 otsakkeessa 1 b hyväksyttyä määrärahojen jakamista jäsenvaltioittain ei voida muuttaa mahdollisiin ESIRin tarpeisiin vastaamiseksi.

ERI-rahastojen ja ESIRin välisten vuorovaikutussuhteiden ja yhteyksien on oltava perusta koheesiopolitiikan tulevaisuutta koskevalla pohdinnalle. Näiden kahden rahaston väliset erot ovat valtavat, ja jotkut edunsaajat ovat ilmaisseet huolensa koheesiopolitiikan koko tulevasta filosofiasta. Näyttää siltä, että ESIRiin ei sovelleta samoja perusteita. Tämä on tärkeimpiä syitä ERI-rahastojen sidosryhmien huolestuneisuuteen. Esittelijä korostaa, että ESIRin olisi täydennettävä ERI-rahastoja lisäämällä synergiavaikutuksia ja keskinäistä lisäarvoa.

Kun ESIR ja muut unionin rahoitusvälineet ovat varsin temaattisia ja tietyille erityisaloille (esimerkiksi tutkimus ja energia) kohdennettuja, koheesiopolitiikka on EU:n ainoa monialainen investointipolitiikka. Esittelijä katsoo, että koheesiopolitiikalla olisi oltava edelleen tärkeä asema EU:n laajuisena monialaisena investointipolitiikkana.

Monitasoisen hallinnon vahvistaminen

Tarkistetun Eurooppa 2020 -strategian hallintoa olisi vahvistettava käyttämällä monitasoisen hallinnon eri kerroksia kumppanuusperiaatteen mukaisesti. Esittelijä korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää, että jäsenvaltioiden monitasoisen hallinnon kehyksessä sovelletaan tehokasta ylhäältä alaspäin ja alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan yhdistelmää. Tähän sisältyy Eurooppa 2020 -strategian soveltamisen määrittely, täytäntöönpano, seuranta ja arviointi monitasoista hallintoa koskevien sopimusten avulla ottamalla mukaan paikallisia ja alueellisia viranomaisia, muita kansalaisyhteiskunnan sidosryhmiä ja asianomaisia tahoja. Esittelijä kehottaa tässä yhteydessä parantamaan monitasoista hallintoa, jotta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet voidaan toteuttaa johdonmukaisesti ja tehokkaasti niin jäsenvaltioiden kuin unionin tasolla, ja ehdottaa koheesiopolitiikan monitasoisen hallinnon käyttöä mallina tälle arvioinnille.

Vahvan monitasoisen hallinnon toteuttamiseksi on tuettava enemmän paikallis- ja aluehallintoa, jonka on totuttava täysin erilaiseen lähestymistapaan edelliseen ajanjaksoon verrattuna. Tämä pätee myös tulevan vuoden 2020 jälkeisen strategian valmisteluun. Hallinnollisten valmiuksien tehostaminen tässä suhteessa olisi tervetullutta ja sitä olisi kannustettava sekä korostettava, että ylimääräisten monimutkaisten rakenteiden ja hallinnollisten rasitteiden luomista olisi vältettävä.

Alueellinen lähestymistapa

Esittelijä toivoo monitasoiseen hallintoon liittyvän Eurooppa 2020 -strategiaa koskevan todellisen alueellisen lähestymistavan luomista ja korostaa tässä yhteydessä, että Eurooppa 2020 -strategiaan on sisällytettävä alueittain kohdennettuja tavoitteita (vähintäänkin alueellisiin tarpeisiin mukautettuja tavoitteita).

Koska jäsenvaltioiden eri alueilla on erilainen todellisuus ja erilaiset ominaispiirteet ja siten erilaiset kehitystavoitteet, tarvitaan laadullista analyysiä ja arviointia.

Koska kunkin jäsenvaltion eri alueiden tavoitteet ovat samat (kuten nykyisessä Eurooppa 2020 -strategiassa), strategian täytäntöönpanon tulokset voivat olla epäsymmetrisiä (EU:n eri alueilla ja kunkin jäsenvaltion eri alueilla). Erityiset aluekohtaiset tavoitteet voisivat olla ratkaisu tähän ongelmaan. Esittelijä uskoo vahvasti, että tällä yksinkertaisella toimenpiteellä vahvistettaisiin myös paikallis- ja aluehallintojen, jäsenvaltioiden sekä muiden sidosryhmien sitoutumista (ainakin yhteisvastuuta) Eurooppa 2020 -strategian toteuttamiseen ja sen myötä korostettaisiin strategian merkitystä, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Kentällä toimivien laajemmalla sitouttamisella voitaisiin tehostaa unionin tasolla päätetyn politiikan vaikuttavuutta. Kaikkien sidosryhmien vahva sitoutuminen Eurooppa 2020 -strategian toteuttamiseen edistäisi sen tavoitteiden saavuttamista. Esittelijä muistuttaa tässä yhteydessä myös, että on tärkeää ottaa huomioon EU:n syrjäisimpien alueiden erityispiirteet ja rajoitukset SEUT-sopimuksen 349 artiklan mukaisesti.

Tulevaisuuden haasteet

Esittelijä korostaa, että nykyisen ohjelmakauden alun tiukkojen aikataulujen ja viipeiden vuoksi on ehdottomasti käynnistettävä ajoissa kattava keskustelu tulevasta vuoden 2020 jälkeisestä EU:n koheesiopolitiikasta ja sen mukauttamisesta EU:n pitkän aikavälin strategiaan ja tarkistettuun/tulevaan uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen. Esittelijä muistuttaa myös, että seuraavat Euroopan parlamentin vaalit ovat vuonna 2019, jolloin myös uusi komissio aloittaa tehtävissä, jotka koskevat sekä Eurooppa 2020 -strategian arviointia että tulevaa unionin pitkän aikavälin strategiaa ja uutta ohjelmakautta. Nykyisten kokemusten perusteella voidaan välttää joitakin mahdollisia viipeitä tulevaisuudessa.

Ilman etukäteen suunniteltuja toimia erilaisten tulevien päätösten ja vuosien 2018–2019 lainsäädäntötekstien päällekkäisyys saattaa aiheuttaa uusia viipeitä uuden, vuoden 2020 jälkeisen koheesiopolitiikan ja Eurooppa 2020 -strategian korvaavan EU:n pitkän aikavälin strategian täytäntöönpanossa. Eurooppa 2020 -strategian väliarviointi on yksi monista eri tilaisuuksista, jotka voivat johtaa uusien rahoitus- ja lainsäädäntökausien menestykselliseen valmisteluun. Koheesiopolitiikan viime tarkistuksen yhteydessä saatu kokemus on varmasti hyvin arvokasta seuraavaa koheesiopolitiikkaa koskevissa valmisteluissa ja neuvotteluissa.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

17.9.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

3

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, José Blanco López, Franc Bogovič, Mercedes Bresso, Steeve Briois, Edward Czesak, Rosa D’Amato, Bill Etheridge, Michela Giuffrida, Krzysztof Hetman, Ivan Jakovčić, Constanze Krehl, Andrew Lewer, Louis-Joseph Manscour, Martina Michels, Andrey Novakov, Mirosław Piotrowski, Stanislav Polčák, Julia Reid, Liliana Rodrigues, Fernando Ruas, Maria Spyraki, Ruža Tomašić, Ramón Luis Valcárcel Siso, Ángela Vallina, Monika Vana, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jan Olbrycht, Demetris Papadakis, Maurice Ponga

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Brando Benifei, Andrejs Mamikins, Soraya Post

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289.

(3)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470.

(4)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259.

(5)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 303.

(6)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 281.

(7)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(8)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(9)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0002.

(10)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0015.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0132.

(12)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0068.

(13)

EUVL L 123, 19.5.2015, s. 98.

(14)

EUVL C 19, 21.1.2015, s. 9.

(15)

https://portal.cor.europa.eu/europe2020/SiteCollectionDocuments/2459-brochure-BlueprintEU2020.pdf

(16)

Lausunto annettu 21. tammikuuta 2015 (ETSK 4756/2014 – ECO/370) (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(17)

1- tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen; 2- tieto- ja viestintäteknologian käyttömahdollisuuksien, käytön ja laadun parantaminen; 3- pienten ja keskisuurten yritysten, maatalousalan (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston osalta) ja kalastus- ja vesiviljelyalan (Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta) kilpailukyvyn parantaminen; 4- vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla; 5- ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen; 6‑ ympäristön säilyttäminen ja suojelu ja luonnonvarojen käytön tehostaminen; 7- kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista; 8- työpaikkojen kestävyyden ja laadun parantaminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen; 9- sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden ja syrjinnän torjunta; 10- investoinnit yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen osaamisen ja elinikäisen oppimisen tukemiseksi; 11- viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen.

(18)

Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioiden uudistukset ovat samansuuntaisia, sovittiin että seuraavat viisi EU:n laajuista määrällistä tavoitetta on saavutettava vuoteen 2020 mennessä: 1- Työllisyys: 20–64-vuotiaiden naisten ja miesten työllisyysaste olisi nostettava vähintään 75 prosenttiin. Tämä tavoite saavutetaan ensisijaisesti integroimalla paremmin nuoret, iäkkäät työntekijät ja heikon ammattitaidon omaavat maahanmuuttajat työmarkkinoille sekä naisten paremmalla osallistamisella. 2- Tutkimus & kehitys ja innovointi: Kolme prosenttia EU:n BKT:stä olisi investoitava T&K-toimiin. Tavoitteella on onnistuttu kiinnittämään huomiota siihen, että sekä julkisen että yksityisen sektorin on panostettava T&K:hon, mutta tavoite koskee panostusta eikä vaikutusta. 3- Ilmastonmuutos ja energia: Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä vähintään 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta, uusiutuvien energianlähteiden osuus on nostettava 20 prosenttiin energian loppukäytöstä, on sitouduttu siihen, että energiatehokkuutta on parannettava 20 prosenttia. 4- Koulutus: On vähennettävä koulunkäynnin keskeyttäminen alle 10 prosenttiin sekä nostettava korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus 30–34-vuotiaiden ikäryhmässä vähintään 40 prosenttiin. 5- Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen: Kansallisten köyhyysrajojen alapuolella elävien eurooppalaisten määrää on vähennettävä 25 prosentilla, jolloin 20 miljoonaa ihmistä pääsisi köyhyydestä​(https://www.bka.gv.at/site/7763/default.aspxhttps://www.bka.gv.at/site/7763/default.aspx).

(19)

http://ec.europa.eu/europe2020/pdf/europe2020_consultation_results.pdf

(20)

https://portal.cor.europa.eu/europe2020/SiteCollectionDocuments/2459-brochure-BlueprintEU2020.pdf.

(21)

Eurooppa 2020 -strategian väliarviointi – Yhteenveto(http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-16559-2014-INIT/en/pdf ).

(22)

http://www.eesc.europa.eu/?i=portal.en.news.32810.

Oikeudellinen huomautus