Menettely : 2014/2214(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0279/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0279/2015

Keskustelut :

PV 27/10/2015 - 14
CRE 27/10/2015 - 14

Äänestykset :

PV 28/10/2015 - 7.9
CRE 28/10/2015 - 7.9
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0383

MIETINTÖ     
PDF 510kWORD 199k
1.10.2015
PE 557.188v02-00 A8-0279/2015

Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevasta Euroopan unionin strategiasta

(2014/2214(INI))

Aluekehitysvaliokunta

Esittelijä: Ivan Jakovčić

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevasta Euroopan unionin strategiasta

(2014/2214(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevasta Euroopan unionin strategiasta (COM(2014)0357, siihen liittyvän toimintasuunnitelman ja analyysiasiakirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013(1),

–  ottaa huomioon erityissäännöksistä Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen tukemiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013(2),

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2014 hyväksytyt neuvoston päätelmät Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevasta Euroopan unionin strategiasta,

–  ottaa huomioon makroaluestrategioiden lisäarvosta 22. lokakuuta 2013 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle (COM(2013)0468) sekä asiasta 22. lokakuuta 2013 annetut neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2014 annetun Euroopan unionin talous- ja sosiaalikomitean lausunnon, joka koskee Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevasta Euroopan unionin strategiasta annettua komission tiedonantoa (COM(2014)0357) ja Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaa Euroopan unionin strategiaa ja pk-yrityksiä koskevaa tutkimusta, kehittämistä ja innovointia (puheenjohtajavaltio Italian pyytämä valmisteleva lausunto)

–  ottaa huomioon 21. tammikuuta 2014 annetun Euroopan unionin talous- ja sosiaalikomitean lausunnon, joka koskee Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaa Euroopan unionin strategiaa (valmisteleva lausunto),

–  ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2014 annetun alueiden komitean lausunnon, joka koskee Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaa Euroopan unionin strategiaa,

–  ottaa huomioon 11. lokakuuta 2011 annetun alueiden komitean oma-aloitteisen lausunnon aiheesta ”Alueellinen yhteistyö Välimerellä – Adrian- ja Joonianmeren makroalue”,

–  ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n makroaluestrategioiden kehityksestä: nykyiset käytännöt ja tulevaisuudennäkymät erityisesti Välimeren alueella”(3),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Meristrategia Adrianmerta ja Joonianmerta varten” (COM(2012)0713),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen makroaluestrategioiden hallintotavasta (COM(2014)0284),

–  ottaa huomioon 26. tammikuuta 2011 julkaistun komission valmisteluasiakirjan aluepolitiikan panoksesta Eurooppa 2020 -strategian mukaisessa kestävässä kasvussa (COM(2011)0017),

–  ottaa huomioon tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista ja direktiivin 2011/92/EU muuttamisesta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/52/EU,

–  ottaa huomioon tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27. kesäkuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/42/EY,

–  ottaa huomioon 17. helmikuuta 2005 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/370/EY tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (Århusin yleissopimus),

–  ottaa huomioon 19.–20. toukokuuta 2000 pidetyssä Adrian- ja Joonianmeren alueen kehitystä ja turvallisuutta käsitelleessä konferenssissa annetun Anconan julistuksen,

–  ottaa huomioon Pulassa 30. kesäkuuta 2006 pidetyn Adrian- ja Joonianmeren Euroregio-alueen perustamiskonferenssin sekä Splitissä 22. lokakuuta 2009 pidetyssä kyseisen Euroregio-alueen yleiskokouksessa hyväksytyn julistuksen, joka koskee Adrianmeren alueen perustamista koskevan aloitteen käynnistämistä,

–  ottaa huomioon sisäasioiden pääosaston (rakenne- ja koheesiopolitiikan toimialayksikkö B) tammikuussa 2015 julkaiseman selvityksen, joka koskee makroalueiden uutta roolia Euroopan alueellisessa yhteistyössä,

–  ottaa huomioon sisäasioiden pääosaston (rakenne- ja koheesiopolitiikan toimialayksikkö B) kesäkuussa 2015 julkaiseman selvityksen, joka koskee Adrian- ja Joonianmeren alueen sosiaalis-taloudellista analyysia sekä liikenne- ja energiayhteyksien arviointia,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja kalatalousvaliokunnan lausunnot (A8-0279/2015),

A.  toteaa, että makroaluestrategiat edustavat uutta monen hallintotason mallia, jonka menestyksekkään täytäntöönpanon ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta on olennaista, että mukana on unionin tasoa ja kansallista, alueellista ja paikallista tasoa, talouselämän osapuolia, työmarkkinaosapuolia sekä kansalaisjärjestöjä edustavia sidosryhmiä ja että eri politiikat ja ohjelmat ovat toisiaan täydentäviä; ottaa huomioon alue- ja paikallisviranomaisten tärkeän roolin demokratian, hajauttamisen ja suuremman paikallisen ja alueellisen autonomian edistämisessä;

B.  toteaa, että aiemmat Itämerta ja Tonavan aluetta koskevat strategiat ovat tuottaneet konkreettisia etuja kyseisille alueille, osoittaneet unionin yhteistyömekanismien onnistumisen ja tuoneet hyödyllistä kokemusta uusien makroalueellisten strategioiden kehittämiseen;

C.  toteaa, että alueet osoittavat kasvavaa kiinnostusta tähän alueellisen yhteistyön nykyaikaiseen muotoon ja siihen liittyvään hallinnointimalliin; toteaa, että näin on äskettäin käynyt erityisesti vuoristoalueilla, kuten Karpaateilla ja Alpeilla, joissa luonnonesteiden vuoksi tarvitaan erityistä aluepolitiikkaa;

D.  katsoo, että Eurooppa-neuvoston hyväksymä makroalueellinen strategia yhdennettynä kehyksenä, joka viittaa samalla maantieteellisellä alueella sijaitseviin jäsenvaltioihin ja EU:n ulkopuolisiin maihin, on EU:n strategia;

E.  toteaa, että kyseisessä strategiassa mukana olevien valtioiden välillä on suuria sosioekonomisia eroja, erityisesti EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden välillä;

F.  toteaa, että Adrian- ja Joonianmeren alueen maiden voimistunut kiinnostus yhteistyöhön ja yhteisten toimien suunnitteluun haasteisiin vastaamiseksi käyttämällä koko alueen potentiaalia sekä niiden jatkuvat ponnistelut synergian saavuttamiseksi ovat johtaneet Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan Euroopan unionin strategian hyväksymiseen;

G.  toteaa, että makroalueellisia strategioita voidaan pitää Euroopan integraation välineenä ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lisäämisenä, joka perustuu jäsenvaltioiden ja naapurimaiden vapaaehtoiseen yhteistyöhön yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi; toteaa, että Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva Euroopan unionin strategia on uusi alueellisen yhteistyön muoto, jolla voidaan auttaa ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita niiden pyrkimyksissä kohti EU:ta ja tärkeä osa EU:n laajempaa Välimeren politiikkaa, jota toteutetaan Välimeren unionin avulla; korostaa, että Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva Euroopan unionin strategia osana EU:n aluepolitiikkaa on taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistävä väline, jonka päätavoitteena on alueellisten erojen vähentäminen, todellisen lähentymisen edistäminen sekä kasvun ja työllisyyden kannustaminen;

H.  toteaa, että Adrianmeri on osittain suljetun luonteensa vuoksi erityisen herkkä saastumaan ja että sillä on poikkeuksellisia hydrografisia piirteitä kuten se, että alueen pohjois- ja eteläosan välillä on merkittäviä syvyyteen ja rantaviivaan liittyviä eroja; toteaa, että kalakannat ovat kaikkien rannikkovaltioiden yhteisiä, mikä aiheuttaa kantojen uudistumiselle jatkuvia paineita; toteaa, että teknisistä toimenpiteistä annettavan tulevan puiteasetuksen mukaiset toimenpiteet uudistetussa YKP:ssä olisi laadittava alueellisin perustein ja ne olisi räätälöitävä tämän alueen sekä sen merellisten luonnonvarojen ja kalastuksen erityispiirteiden mukaisiksi;

Yleisiä näkökohtia

1.  pitää myönteisenä komission tiedonantoa Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevasta Euroopan unionin strategiasta sekä siihen liittyvää toimintasuunnitelmaa; pitää sitä erittäin tärkeänä askeleena kyseisen Euroopan osan kehittämisessä; korostaa, että strategia on luotu antamaan lisäarvoa toimenpiteille, olivatpa ne sitten EU:n, kansallisten tai alueviranomaisten tai yksityisen sektorin toteuttamia, siten, että ne vahvistavat huomattavasti makroalueen toimintaa; korostaa strategiassa esitettyjä mahdollisuuksia alueen ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille; korostaa yhdentymisen, yhteensovittamisen, yhteistyön ja kumppanuuden periaatteisiin perustuvan strategian merkitystä; palauttaa mieliin ”kolmen ein periaatteen”: ei uutta lainsäädäntöä, ei uusia toimielimiä, ei uutta rahoitusta, koska makroalueet toimivat puitteina yhteistyöaloitteille, jotka perustuvat EU:n erilaisten poliittisten välineiden, kuten ERI-rahastojen, niveltymisestä syntyneille synergioille;

2.  pitää myönteisinä kaikkien sidosryhmien ponnisteluja institutionaalisen rakenteen perustamiseksi strategian täytäntöönpanoa varten nykyisessä toimielinjärjestelmässä; kannustaa kaikkia kansallisia, alueellisia ja paikallisia sidosryhmiä osallistumaan täysimääräisesti kyseiseen makroalueelliseen strategiaan kuuluvien hankkeiden toteuttamiseen; korostaa, että julkishallintoon ja julkisiin palveluihin liittyviä institutionaalisia valmiuksia ja tehokkuutta on lisättävä ja että on varmistettava, että kussakin osallistujamaassa on riittävät resurssit ja riittävästi pätevää hallintohenkilöstöä, jonka nimenomaisena tehtävänä on Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan EU:n strategian toteuttaminen;

3.  tähdentää, että yhteistyötoiminnassa tarvitaan paikkalähtöistä lähestymistapaa; korostaa monitasohallintomallin tuomaa lisäarvoa ja katsoo, että kyseisessä mallissa on paneuduttava hallinnollisissa valmiuksissa ilmeneviin puutteisiin ja että kyseistä mallia voidaan käyttää makroalueen resurssien yhdistämiseen; muistuttaa, että on tarpeen ottaa alue- ja paikallisviranomaiset mukaan poliittisiin hallintoelimiin sekä strategian operatiivisiin, teknisiin ja täytäntöönpanoelimiin, samalla kun komissio hoitaa edelleen omaa tehtäväänsä koordinointiprosessissa; korostaa, että paikallisyhteisöjen omilla kehittämishankkeilla (CLLD) paikalliset toimijat voidaan aktivoida ja saada osallistumaan päätöksentekoprosessiin ja voimistetaan omistajuuden tunnetta kansalaisten keskuudessa;

4.  tähdentää, että strategian hyväksymistä, seurantaa ja arviointia koskevan prosessin on oltava läpinäkyvä sekä avoin ja osallistava myös suhteessa kansalaisyhteiskuntaan ja kaikkiin asiaankuuluviin sidosryhmiin; korostaa, että kaikissa pilareissa toteutettava viestintä ja valistaminen ovat olennaisia, jotta sidosryhmät voivat osallistua päätöksentekoon ja jotta voidaan lisätä yleistä kannatusta; kannustaa jäsenvaltioita takaamaan strategialle riittävän näkyvyyden kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti ja kehittämään riittävää viestintää strategian tavoitteista ja tuloksista, edistämään koordinointia ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa muiden, jo käynnissä olevien ja tulevien makroalueellisten strategioiden kanssa;

5.  korostaa, että unioniin kuulumattomien maiden on yhdenmukaistettava oma lainsäädäntönsä strategiaan liittyvän alakohtaisen unionin säännöstön mukaiseksi, jotta varmistetaan EU:n tavoitteiden saavuttaminen sekä asianmukainen, lainmukainen ja oikea-aikainen täytäntöönpano, joka perustuu EU:n normeihin ja säännöksiin; kannustaa kaikkia osallistujamaita perustamaan ajatushautomoita ja järjestämään säännöllisiä kokouksia parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi, kyseisen menettelyn varmistamiseksi ja sen tehostamiseksi;

6.  toteaa, että alueen maissa tapahtuneen yksityisten investointien jyrkän laskun, talouden vakauttamistoimien ja julkisen sektorin rajoitetun investointikyvyn vuoksi strategiaan kuuluvien hankkeiden rahoituksessa saattaa ilmetä ongelmia; kehottaa osallistujamaita säilyttämään korkean omistus-, sitoutumis- ja johtamisasteen, mikä on tarpeen strategian onnistuneeksi toteuttamiseksi;

7.  pitää myönteisenä, että Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI), liittymistä valmisteleva tukiväline vuosille 2014–2020 ja erityisesti Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva yhteistyöohjelma 2014–2020 (Adrion) tarjoavat merkittäviä resursseja ja laajan valikoiman työkaluja ja teknisiä vaihtoehtoja strategiaa varten; kannattaa muiden, strategian pilareiden kannalta merkittävien rahastojen ja välineiden käytettävyyttä, erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman ja Erasmus + -ohjelman käytettävyyttä kaikkiin pilareihin, Verkkojen Eurooppa -välineen käytettävyyttä toiseen pilariin, ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) käytettävyyttä kolmanteen pilariin ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja muutokseen sopeutumiseen sekä yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) sekä Luova Eurooppa -ohjelman käytettävyyttä neljänteen pilariin sekä INNOVFIN-ohjelman käytettävyyttä innovointien rahoitukseen; kannustaa käytettävissä olevien varojen synergian varmistamiseksi yhteistyöhön alueellisen yhteistyön ohjelmien valvontakomiteoiden, Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan Euroopan unionin strategiaa käsittelevän hallintoneuvoston ja ERI-rahastoja hallinnoivien viranomaisten välillä; korostaa, että strategian olisi mahdollistettava se, että nykyisiä välineitä ja varoja käytetään tehokkaammin ja vaikuttavammin;

8.  kehottaa komissiota sekä kansallisia, alueellisia ja paikallisia elimiä, jotka vastaavat ERI-rahastojen ohjelmien valmistelusta, hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta, korostamaan makroalueellisten hankkeiden ja toimien merkitystä;

9.  korostaa, että täytäntöönpanorakenne ja koordinointimekanismit on määriteltävä makroalueellisella tasolla, jotta voidaan edistää yhteistyötä, mukaan luettuina yhteinen suunnittelu, rahoitusmahdollisuuksien yhdistäminen sekä alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa; korostaa, että kansallisia ja alueellisia toimintasuunnitelmia on mukautettava strategian tavoitteisiin, mukaan luettuna Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan EU:n strategian sisällyttäminen mahdollisuuksien mukaan kyseisiin ohjelmiin; katsoo, että on koordinoitava ja yhdenmukaistettava aloitteita, ehdotuksia ja hankkeita, jotka koskevat Adrian- ja Joonianmeren aluetta;

10.  kannustaa komissiota, Euroopan investointipankkia (EIP) ja osallistuvia maita hyödyntämään täysipainoisesti äskettäin perustetun Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) tarjoamia mahdollisuuksia rahoittaa alueella hankkeita, jotka tuottaisivat lisäarvoa, edistäisivät kestävää kehitystä sekä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, vauhdittaisivat kasvua, lisäisivät työllisyyttä makroalueen tasolla ja edistäisivät Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista; kannustaa antamaan hankkeiden valintavaiheessa ”bonuspisteitä” makroalueellisille hankkeille niiden ylikansallisen ominaisluonteen vuoksi;

11.  muistuttaa, ettei ole olemassa erityistä, pelkästään makroalueellisten strategioiden täytäntöönpanoon tarkoitettua rahastoa ja että onnistuminen edellyttää vahvaa poliittista tahtoa, kumppanuutta ja koordinointia maiden välillä; kehottaa siksi alueen maita kokoamaan resursseja eri rahastoista (ERI, liittymistä valmisteleva väline, ESIR) sekä osuuksia kansallisista lähteistä hyödyntäen EIP:tä rahoitus- ja investointifoorumina, jolla tuetaan strategian tavoitteiden saavuttamista edistäviä hankkeita; edellyttää, että Adrian- ja Joonianmeren aluetta varten käynnistetään avoin ja julkisesti tarjolla oleva hankejatkumo, joka tekisi nykyisistä ja mahdollisista investointitarpeista ja hankkeista näkyviä, jotta investoijia kannustetaan investoimaan näihin hankkeisiin;

12.  kehottaa sidosryhmiä vaihtamaan parhaita käytäntöjä, hyödyntämään EU:n muiden makroalueellisten strategioiden täytäntöönpanosta saatuja kokemuksia ja kartoittamaan niiden pullonkaulat ja lisäämään yhteistyötä muiden makroalueiden, kuten Itämeren, Tonavan ja Alppien alueiden, edustajien kanssa;

13.  kehottaa komissiota eliminoimaan hallinnolliset ja muut kuin rahoitukseen liittyvät esteet, jotka saavat usein investoijat luopumaan tällaisiin hankkeisiin sijoittamisesta;

14.  katsoo, että on löydettävä tapoja ottaa ainakin yksilöllisesti ja hankekohtaisesti mukaan maita, jotka eivät ole varsinaisesti mukana strategiassa, mutta ovat maantieteellisesti ja taloudellisesti lähellä aluetta; korostaa tässä yhteydessä koheesiopolitiikan mukaisen, rajat ylittävän ja valtioiden välisen yhteistyön merkitystä; kehottaa asianomaisia jäsenvaltioita ja alueita hyödyntämään olemassa olevia parhaita käytäntöjä kyseisellä alalla;

15.  muistuttaa talouskriisin suuresta vaikutuksesta alueeseen ja korostaa tarvetta arvioida säännöllisesti alueen talouden elpymistä varten laadittuja strategioita; korostaa, että alueen maat ovat kehitysasteiltaan erilaisia ja niiden tarpeet ovat erilaiset; kehottaa komissiota korostamaan, että on tärkeää luoda edellytykset maiden välisten sosioekonomisten erojen vähentämiselle; kannattaa uudistusten toteuttamista kehitysmaissa ja kannustaa vaihtamaan asiaa koskevia tietoja, kokemuksia ja käytänteitä;

16.  korostaa, että on välttämätöntä kannustaa, uudistaa ja syventää tiede- ja koulutusyhteistyötä, opiskelijoiden ja yliopistohenkilöstön akateemisen liikkuvuuden laajuuden lisääminen mukaan luettuna; painottaa, että tiede ja innovointi ovat älykkään, osallistavan ja kestävän kasvun ennakkoedellytyksiä; tähdentää tieteellisen ja kulttuurisen yhteistyön sekä talousdynamiikan kasvun ja alueen matkailun moninaisuuden ja kestävyyden välistä riippuvuussuhdetta;

17.  pitää myönteisenä, että Euroopan parlamentti on edustettuna Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan Euroopan unionin strategian hallintoelimissä; kehottaa komissiota analysoimaan alueen maiden yhteisiä ponnisteluja (EU:n jäsenvaltiot ja kolmannet maat) sekä paikallis- ja alueviranomaisten vaikuttavaa osallistumista strategian tavoitteiden saavuttamiseen;

18.  viittaa EU:n muiden makroalueellisten strategioiden yhteydessä luotuihin ennakkotapauksiin ja kehottaa tukemaan pilottihankkeiden ja valmistelutoimien puitteissa erityyppisiä toimenpiteitä tutkimuksista alkupääomaan, jotta voidaan valmistella eri painopistealueiden alaisia hankkeita;

19.  pitää välttämättömänä, että strategian täytäntöönpanovaiheessa sen yleisperiaatteet ja erityisesti ympäristönsuojeluun ja luonnonvarojen käyttöön liittyvät ehdotukset otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa neljässä pilarissa, jolloin omaksutaan kokonaisvaltainen lähestymistapa makroalueen monimutkaisiin ja vaihteleviin haasteisiin;

20.  korostaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota SEUT-sopimuksen 174 artiklassa tarkoitettuihin alueisiin, kuten saariin, vuoristoseutuihin ja maaseutualueisiin, jotta niiden erityistä potentiaalia voitaisiin kartoittaa ja hyödyntää etenkin matkailualalla siten, että noudatetaan tässä mietinnössä yksilöityjä toiminta-aloja ja ensisijaisia tavoitteita; kehottaa lisäksi komissiota ehdottamaan saarten ja vuorten eurooppalaista teemavuotta;

21.  katsoo, että osallistujamaiden on löydettävä tapoja ottaa mukaan muita tärkeitä pilareita, jotka voivat hyödyttää alueen kehitystä, kuten esimerkiksi maatalous, koska alueella on poikkeukselliset maantieteelliset ja ilmastolliset olosuhteet, monimuotoinen luonto sekä potentiaalia kehittää koordinoituja synergiavaikutuksia ja edistää kasvua; suosittelee tiivistä yhteistyötä ja koordinointia sisämaa- ja rannikkoalueiden sekä saarten välillä, jotta luodaan synergioita puhtaan energian hankkeiden ja terveellisten elintarvikkeiden tuotannon välillä;

22.  kiinnittää huomiota strategian täytäntöönpanon riittävän raportoinnin ja arvioinnin merkitykseen; kehottaa tässä yhteydessä osallistujamaita keräämään yhdessä komission kanssa luotettavia lähtötason tietoja ja asettamaan kullekin pilarille konkreettisia tavoitteita, joita arvioitaisiin vuosittain ja joita koskevat tulokset olisivat yleisön saatavilla;

23.  edellyttää, että Euroopassa sovelletaan kattavaa ja integroitua lähestymistapaa muuttoliikkeeseen; korostaa, että alueella on vakavia muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita, ja pitää kaikkia Välimeren tragedioita valitettavina; toteaa, että haasteisiin on reagoitava siten, että turvapaikkapolitiikkaa muutetaan merkittävästi jäsenvaltioiden keskinäisen yhteisvastuun hengessä; korostaa, että kokonaisvaltaista strategiaa on tarkasteltava yhteistyössä kolmansien maiden kanssa; pitää valitettavana EU:n jäsenvaltioiden riittämätöntä yhteistyötä muuttoliikkeisiin liittyvissä haasteissa; kannustaa hyvien käytäntöjen vaihtoon muuttajia vastaan otettaessa ja kehottaa kiinnittämään kiireellisesti erityistä huomiota alueeseen vaikuttaviin sosiaalisiin ja humanitaarisiin kysymyksiin makroalueen ensisijaisten tavoitteiden mahdollista uudelleen määrittelemistä ajatellen;

24.  odottaa rauhan ja turvallisuuden vahvistumisen saavan uutta pontta Kaakkois‑Euroopassa;

25.  muistuttaa, että tulevaisuudessa voi ilmetä uusia ongelmia ja painopistealueet voivat muuttua, mikä edellyttää, että toimenpiteitä ja hankkeita ja niihin liittyviä tavoitteita päivitetään, muutetaan tai korvataan uusilla;

26.  kehottaa maita vaihtamaan vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamiseen liittyviä parhaita käytäntöjä, jotta noudatetaan kaikkein tiukimpia normeja, ottaen huomioon, että tämä on erityisen arkaluonteinen asia kielikysymysten kannalta;

27.  korostaa, että eri toteutusvaiheissa on taattava julkisille ja yksityisille talouden toimijoille, yhteiskunnallisille toimijoille ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan eri osatekijöille riittävä koulutus erityisen ohjelman sekä organisatorisen ja teknisen tuen avulla;

28.  kehottaa komissiota antamaan parlamentille ja neuvostolle kahden vuoden välein kertomuksen Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan EU:n strategian täytäntöönpanosta, jotta voidaan arvioida strategian toimivuutta ja sen tuottamaa lisäarvoa kasvun ja työpaikkojen luomisen, erojen tasaamisen ja kestävän kehityksen kannalta;

29.  kannustaa toteuttamaan erityisiä toimenpiteitä strategian sosiaalisen ulottuvuuden edistämiseksi; korostaa vammaisten henkilöiden integroinnin ja osallistamisen tukemiseksi suunnattujen toimien merkitystä ja kaikenlaisen syrjinnän ehkäisemistä;

Sininen kasvu

30.  tähdentää, että alueen ainutlaatuinen maantieteellinen sijainti ja omalaatuinen rantaviiva tarjoavat yhdessä meriluonnon rikkaan monimuotoisuuden kanssa valtaisaa potentiaalia ”sinisten työpaikkojen” luomiseen sekä innovoivaan ja kestävään talouskehitykseen ja ‑kasvuun, mukaan luettuina sininen bioteknologia, kalastus ja vesiviljely sekä paremmat meritaloutta ja merenkulkua koskevat palvelut ja hallinnointi;

31.  pitää sinistä taloutta ratkaisuna talouskriisiin, koska se edistää talouskehitystä ja uusien työpaikkojen luomista, erityisesti naisille ja nuorille rannikko- ja saarivaltioissa; uskoo, että EU:n strategiaa Adrian- ja Joonianmeren alueelle ei voida jatkaa, ellei oteta huomioon käsitettä sinisestä taloudesta, joka yhdistää meriin ja valtameriin, vesiviljelyyn, meri- ja sisävesiliikenteeseen sekä matkailuun liittyvät talouden alat ja ympäristönsuojelun;

32.  kehottaa komissiota ja strategiassa mukana olevia valtioita tarjoamaan kannustimia, jotka houkuttelevat nuoria kalastus- ja vesiviljelyalalle Adrian- ja Joonianmeren alueella, ja rohkaisemaan heitä tällaisen toiminnan harjoittamiseen;

33.  edellyttää politiikan koordinointia sekä strategian tavoitteiden ja yhteisten hankkeiden yhdenmukaistamista yhteisen kalastuspolitiikan arvojen, periaatteiden ja tavoitteiden kanssa; kehottaa lisäksi tukemaan kestävän kalastusalan kehittämistä ja perinteisten ja terveellisten elintarvikkeiden tuotantoa; kehottaa perustamaan paikallisia kalastusalan toimintaryhmiä, jotka voisivat olla luonnollinen väline kalastusalan monipuolistamiseksi; korostaa, että kestävän ja kannattavan kalastus- ja vesiviljelyalan edellytyksenä on sidosryhmien entistä vahvempi osallistuminen yleiseen hallinnointiin sekä kalastustoiminnan parantaminen ja monipuolistaminen;

34.  katsoo, että siniseen kasvuun sisältyy hyvin erilaisia aloja ja yrityksiä ja siksi sen kehittäminen edellyttää erittäin ammattitaitoista työvoimaa kaikilla näillä aloilla; kehottaa Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaan EU:n strategiaan kuuluvia jäsenmaita edistämään sinisen kasvun eri aloja koulutusohjelmissaan ottaen huomioon elinikäisen oppimisen järjestelmät sekä työntekijöiden koulutuksen; kiinnittää huomiota siniseen talouteen liittyvien toimien, alojen ja tieteenalojen monitahoisuuteen ja pitää näin ollen äärimmäisen tärkeänä, että strategiaan kuuluvat jäsenvaltiot omaksuvat työvoimapolitiikan, jolla lisätään valmiuksia sopeutua muutokseen, innovaatiota ja monialaisuutta sekä muokataan inhimillisen pääoman koulutusta ja nostetaan naisten osallistumisastetta;

35.  pitää tärkeänä Eurooppa 2020 -strategian ja kolmen pilarin välistä, komission toimintasuunnitelmaan perustuvaa tiivistä ja todellista yhteyttä, erityisesti Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan Euroopan unionin strategian sinisen kasvun pilarin kannalta; katsoo, että toimintasuunnitelma on yksi niistä strategian tuloksista, joilla selvitetään makroalueen konkreettiset painopistealueet; huomauttaa, että tämän perusteella jokainen toimi tai hanke valitaan laajalla, alhaalta ylöspäin suuntautuvalla kuulemisprosessilla, johon osallistuu Adrian- ja Joonianmeren alueelta monia sidosryhmiä, jotka edustavat kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia, työmarkkinaosapuolia sekä yksityissektoria, yhteisötaloutta, yliopistomaailmaa ja kansalaisyhteiskuntaa;

36.  kannustaa julkisia ja yksityisiä yrityksiä, yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja muita asianomaisia meritalouden ja merenkulun sidosryhmiä muodostamaan klustereita ja tekemään yhteistyötä, jotta voidaan edistää innovointia ja hyödyntää synergioita täysipainoisesti; katsoo, että sinisen kasvun pilariin kuuluvien toimien olisi perustuttava kansallisiin ja alueellisiin älykästä erikoistumista koskeviin tutkimus- ja innovointistrategioihin, jotta voidaan varmistaa tehokkaammat ja vaikuttavammat investoinnit; kehottaa maita ja alueita osallistumaan komission S3-foorumiin saadakseen apua älykkään erikoistumisen strategioiden kehittämisessä, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa; pitää tässä yhteydessä välttämättömänä pk-yritysten luotonsaantimahdollisuuksien ja olemassa olevien yritysverkostojen (klusterit) parantamista kansainvälistämisprosessin avulla, jotta voidaan luoda uusia laadukkaita ja kestäviä työpaikkoja;

37.  kannattaa yhteisen laatumerkin luomista alueen korkealuokkaisille kala- ja äyriäistuotteille niiden kilpailukyvyn lisäämiseksi;

38.  korostaa, että työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu ja kansalaisyhteiskunnan edustajien mukaan ottaminen viranomaisten ohella valmiuksien parantamiseen liittyviin toimiin on tärkeää; katsoo, että tämä voitaisiin toteuttaa perustamalla pysyvä makroalueen tason foorumi sekä kuhunkin jäsenvaltioon pysyvä alueellisen tason foorumi, jossa talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet ovat edustettuina korkeakoulujen, kauppakamarien ja kaupunkien jo käynnistämän mallin mukaisesti;

39.  painottaa meren ja merentutkimuksen merkitystä sekä laajempaa yhteistyötä näillä aloilla tutkijoiden sekä Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaan EU:n strategiaan osallistuvien jäsenvaltioiden ja alueiden keskuudessa, jotta ylitetään nykyinen kuilu näiden jäsenvaltioiden välillä ja edistetään rannikkoalueiden kilpailukykyä sekä korkealaatuisten ja kestävien paikallisten työpaikkojen luomista;

40.  pitää huolestuttavana vauhtia, jolla Adrian- ja Joonianmeren alueen kalakannat köyhtyvät liikakalastuksen ja laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS) sekä kaikkia merieliöitä koskevien muiden merkittävien riskien seurauksena; korostaa, että kalastus on yksi tärkeimmistä rannikkoalueiden ja saarten talouden osatekijöistä; katsoo siksi, että strategian tärkeimpänä tavoitteena on tarkastella kalakantojen ja merten ekosysteemien suojelua ja vaalimista noudattaen yhteiseen kalastuspolitiikkaan kuuluvaa kestävän enimmäistuoton periaatetta; korostaa, että siirtymäkaudella on tuettava kalastusrajoihin mukautumista tukemalla uusien laitteiden hankintaa Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR); edellyttää päättäväisiä toimia, jotka koskevat kolmansien maiden kalastuslainsäädännön lähentämistä EU:n lainsäädäntöön, tietojen jakamista, yhteisiä valvontafoorumeja ja monivuotisia kalastuksenhoitosuunnitelmia; edellyttää erilaisten tapojen kartoittamista suuren potentiaalin tarjoavan kestävän vesiviljelyalan kehittämiseksi uusiutuvien energialähteiden avulla;

41.  muistuttaa, että kaupallisesti hyödynnettävien kalojen ja äyriäisten olisi oltava turvallisissa biologisissa rajoissa ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi ja kalastusalan pitkän aikavälin kestävyyden turvaamiseksi;

42.  kehottaa komissiota rekisteröimään virkistyskalastuksen saalismäärät ja sääntelemään tätä toimintaa sekä määrittelemään, että kestävän enimmäistuoton tavoitteet koskevat sekä virkistys- että ammattikalastusta;

43.  kehottaa tutkimaan kattavasti kalakantoja ja etenkin uhanalaisten lajien kantoja sekä niiden keskinäisiä biologisia yhteyksiä, koska tarkkojen tietojen sekä nykyistä tilannetta koskevan kattavan ja yksityiskohtaisen katsauksen puuttuessa arvioinnit jäävät epäselviksi ja epäluotettaviksi; kehottaa säilyttämään luonnolliset kutualueet;

44.  kehottaa arvioimaan ja edistämään hankkeita, joilla pyritään selvittämään epäsuoran kalastuksen vaikutusta (haamuverkot, simpukkaviljelmät) ja suojelluista lajeista muodostuvia sivusaaliita, koska arvioiden mukaan pelkästään Adrianmerellä yli 40 000 merikilpikonnaa jää tahattomasti pyydyksiin; katsoo, että ympäristötutkimuksia ja tutkimuksia ongelman lieventämistavoista (esimerkiksi laitteet kilpikonnien päästämiseksi ulos verkosta) tarvitaan pikaisesti;

45.  kehottaa myöntämään paljon tukea laivanrakennusalalle, mukaan luettuna huviveneala, nykyaikaistamista ja erikoistumista varten, jotta voidaan luoda työpaikkoja ja sopeutua vaatimuksiin, jotka koskevat kestävän kehityksen mukaista ja kilpailukykyistä kasvua, jossa noudatetaan sinisen bioteknologian periaatteita;

46.  kehottaa tukemaan voimakkaasti tuotantoalueita, ystävyyskaupunkitoimintaa ja makroalueen erilaisten alueiden välistä yhteistyötä; kannustaa vaihtamaan hyviä käytäntöjä, joihin kytkeytyy kyseisen alan sekä muiden samaan lähestymistapaan pyrkivien alueiden merkittävimpiä kokemuksia, jotta voidaan edistää tuotantoalueiden muodostamista;

47.  korostaa, että on tuettava ja vaalittava vapaa-ajan urheilu- ja perhekalastusta sekä kalastuksen ja matkailun yhdistäviä toimenpiteitä (kalastusmatkailu ja meriviljely) ja etenkin saarilla, jotta saaristolaisten ja pienten rannikkokylien paikalliset perinteet ja merenkulkuun pohjautuva elämäntapa voidaan säilyttää; kannattaa kestävää, pienimuotoista ja perinteistä kalastusta ja vesiviljelyä ja niiden yhdistämistä monipuoliseen kulinaariseen tarjontaan sekä paikallisten kalatorien edistämistä parhaana tapana varmistaa kestävyys ja tarjota entistä enemmän tukea rannikkomatkailutoiminnalle;

48.  kehottaa komissiota tukemaan ja edistämään kalastusalan ja sen työntekijöiden osallistumista esimerkiksi sellaisiin hankkeisiin, jotka liittyvät kulttuuri- ja perinnematkailuun, kalastukseen, merenkulun uudelleen löytämiseen sekä perinteisiin kalastusalueisiin ja ammatteihin;

49.  korostaa yhteisötalouden ja naisten yrittäjyyden merkitystä sinisen kasvun pilarin tavoitteiden saavuttamisen kannalta ja kehottaa Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaan EU:n strategiaan osallistuvia jäsenvaltioita edistämään ja tukemaan naisten osallistumista kaikilla tärkeillä aloilla; palauttaa mieliin pienten yritysten ja mikroyritysten keskeisen roolin asianomaisilla alueilla ja kehottaa strategiaan osallistuvia jäsenvaltioita toteuttamaan aktiivisesti toimia taloudellisen toiminnan tällaisten muotojen edistämiseksi;

50.  tukee toimia, joilla pyritään vähentämään hydrogeologista riskiä ja rannikon eroosiota;

51.  kannustaa toimiin, joilla pyritään tukemaan merenkulkualan ammatteja, jotka ovat kärsineet suurta vahinkoa unionin toimintalinjojen täytäntöönpanon yhteydessä esimerkiksi siten, että kehitetään vaihtoehtoisia hankkeita, joilla perinteiset käsityöammatit herätetään uudelleen eloon;

52.  korostaa tutkimuksen tärkeyttä ja kannustaa tukemaan voimakkaasti meri- ja merenkulkualueita;

53.  korostaa, että vesi- ja meriviljelyn kehittämisellä voi olla merkittävä rooli lajien monimuotoisuuden elvyttämisen lisäksi myös Adrian- ja Joonianmeren alueen talouskasvun kannalta;

54.  kehottaa komissiota tehostamaan rannikkoalueiden toimintaryhmien kehittämien kestävyyshankkeiden kaltaisten hyvien käytäntöjen vaihtamista;

Alueen yhteydet

55.  toteaa talouskehityksen ja sosiaalisen kehityksen edellyttävän, että makroalueella on parannettava osallistujamaiden keskinäisiä sekä niiden ja muiden naapureiden välisiä liikenne- ja energiayhteyksiä, mukaan luettuina meriliikenne sekä intermodaaliset yhteydet lähialueille ja energiaverkot; korostaa, että Adrianmeren alueen kahden rannikon välillä ei ole yhteyttä ja että Adrian- ja Joonianmeren alueelta puuttuu verkkoinfrastruktuuri;

56.  kehottaa tarjoamaan kannustimia, joilla luodaan kestäviä liikenneyhteyksiä, jotka vähentävät matkustusaikoja, liikenne- ja logistiikkakustannuksia ja ulkoisia vaikutuksia; edellyttää suuria strategisia töitä, jotka koskevat maa- ja meriliikenteen välistä toimivuutta, jotta voidaan luoda mahdollisuuksia eri maiden väliselle intermodaaliselle liikenteelle, edistää yhteenkuuluvuutta, parantaa yleistä verkkoa ja vähentää ruuhkia ja siten hiilidioksidipäästöjä; kiinnittää huomiota tarpeeseen parantaa kabotaasin, merten moottoriteiden, Adrianmeren kahden rannikon välisten risteilyjen meri- ja satamaulottuvuutta sekä pohjoisen ja etelän välisillä että poikittaisilla idän ja lännen välisillä reiteillä; korostaa, että on lisättävä koordinointia, jotta voidaan välttää meriliikenteen ruuhkat ja parantaa sen hallinnointia ja valvontaa;

57.  kannustaa käyttämään meriliikenteen päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevaa asetusta ((EU) N:o 2015/757) innovointiin ja kestävän meriliikenteen perustamiseen makroalueella siten, että aluksissa käytetään vaihtoehtoisia moottoreita ja polttoaineita kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi liikennealalla;

58.  korostaa, että meriliikenteen reittejä ja satamia varten on saatava yhteydet muihin osiin Eurooppaa ja että Euroopan laajuisen liikenneverkon käytävien välillä on oltava keskinäisiä yhteyksiä; kehottaa osallistuvia maita keskittymään sellaisten hankkeiden toteuttamiseen, jotka kuuluvat nykyiseen Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon ja muihin toimiin sen laajentamiseksi ehdotetulla tavalla Kaakkois-Eurooppaan / Adrianmeren itärannikolle ja joilla kyettäisiin poistamaan Adrian- ja Joonianmeren verkon nykyiset puutteet; kehottaa siksi osallistujamaita esittämään alueellista tai eurooppalaista lisäarvoa tuottavat ensisijaiset infrastruktuurihankkeet ja ehdottaa, että huomiota kiinnitettäisiin muun muassa seuraaviin seikkoihin:

i) Itämeri–Adrianmeri-käytävän päätökseensaanti

ii) Skandinavia–Välimeri-käytävän pohjois–etelä-laajentaminen

iii) Alpit–Länsi-Balkan-tavaraliikennekäytävän luominen

iv) Iberian niemimaan, Keski-Italian ja Länsi-Balkanin yhteyksien parantaminen

v) Balkanin alueen tieyhteyden toteuttaminen satamajärjestelmien ja sisämaiden välityksellä, mukaan luettuna yhteys Rein–Tonava-käytävään

vi) satamapalvelujen parantaminen, jotta voidaan kohentaa Adrianmeren kummankin rannikon yhteyksiä, sekä pohjoisen Adrianmeren satamien hallintoelimien yhteisen strategian laatiminen, jotta Keski-Eurooppaan voidaan toimittaa tuontitavaroita entistä kattavammin;

59.  kehottaa optimoimaan olemassa olevien infrastruktuuriverkkojen kapasiteetin kiinnittäen erityistä huomiota makroalueen olemassa oleviin maantie- ja rautatieyhteyksiin, mukaan luettuina ”viimeisen kilometrin” yhteydet; korostaa, että Adrian- ja Joonianmeren yhdistävä valtatie on saatava valmiiksi mahdollisimman pian ja että sillä edistetään makroalueen taloudellista ja sosiaalista kehitystä; muistuttaa tarpeesta saada aikaan uusia käytäviä, joissa yhdistyvät valtatiet, rautatiet sekä muut infrastruktuurit Adrian- ja Joonianmeren alueen kummallakin puolella; korostaa, että on lisättävä koordinointia, jotta voidaan välttää meriliikenteen ruuhkat ja parantaa sen hallinnointia ja valvontaa;

60.  kehottaa kehittämään suurten nopeuksien rautatieinfrastruktuuria, joka yhdistää makroalueen ja mahdollistaa entistä paremmat yhteydet EU:hun ja sen sisällä; korostaa, että Adrian- ja Joonianmeren alueen rautatieyhteyksiä sekä Tyrrhenanmeren rannikon ja Adrian-/Joonianmeren rannikon rautatieyhteyksiä on parannettava;

61.  kehottaa osallistuvia maita parantamaan meri-, raide- ja lentoliikenteen infrastruktuuria ja kehittämään merten moottoriteitä makroalueella yhdistämällä intermodaalisia kuljetustapoja ja erityisesti huolehtimalla yhteyksistä lähialueille sekä parantamaan liikennelogistiikkaa hyödyntämällä kaikkein edistyneintä teknologiaa ja varmistamalla aina korkean turvallisuustason ja kestävyyden ympäristön kannalta; kehottaa lisäksi osallistujamaita arvioimaan mahdollisuuksia parantaa yhteyksiä sellaisten sähköisten mobiliteettivälineiden avulla, joihin sisältyy mahdollisuus kansainvälisestä sähköisestä lippumyynnistä;

62.  korostaa, että saariin ei ole toimivaa yhteyttä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään parempien yhteyksien luomista tutkimalla uusia koordinoituja ja lisäarvoa tuottavia vaihtoehtoja, optimoimalla rahti- ja matkustajaliikenteen reittejä ja ottamalla yksityiset ja julkiset sidosryhmät mukaan, jotta elämänlaatu paranisi näillä alueilla, väestökato päättyisi ja näiden alueiden sosiaalis-taloudellisia mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää; korostaa, että saarten sisäisiä yhteyksiä ja kestävää sisäistä liikkuvuutta koskevaa liikenneinfrastruktuuria on parannettava; korostaa myös tarvetta taata ympäri vuoden riittävä terveydenhuolto ja koulutusohjelmat saarten asukkaille;

63.  kehottaa panemaan täytäntöön suuria hankkeita, jotta kehitetään saarten intermodaalisia yhteyksiä ja toivoo erityisesti, että tuettaisiin strategisesti tärkeiden lentokenttien, kuten Catanian lentokentän, infrastruktuurien kehittämistä sekä uusien reittien kehittämistä makroalueen muiden alueiden kanssa;

64.  kehottaa osallistuvia maita jatkamaan energialähteiden monipuolistamista, jolla parannetaan makroalueen energiaturvallisuutta, lisätään kilpailua ja torjutaan energiaköyhyyttä, ja katsoo, että energialähteiden monipuolistamisesta on suurta hyötyä alueen talouskehitykselle ja sosiaaliselle kehitykselle; korostaa, että energia-alan toimien ympäristövaikutuksia on arvioitava perinpohjaisesti; korostaa, että nesteytetyn maakaasun terminaaleja ja puuttuvia kaasuputkiverkostoja koskevat investoinnit makroalueella on suunniteltava yhteisesti, millä parannetaan riippumattomuutta ja energiaturvallisuutta; kehottaa lisäksi toteuttamaan toimia, joilla lisätään energia- ja resurssitehokkuutta ja edistetään näin myös kilpailukykyä;

65.  kehottaa kehittämään energiainfrastruktuuria, jolla pystytään pienentämään hiilijalanjälkeä, parantamaan energiatehokkuutta sekä varmistamaan makroalueen ja sitä laajemman alueen energiaturvallisuus; korostaa lisäksi, että on tärkeää kehittää ja edistää älykkäiden kaupunkien käsitettä, jonka avulla on mahdollista tuoda lisäarvoa makroalueen nykyiselle yleiselle energiainfrastruktuurille;

66.  toteaa, että makroalueen uusiutuvien energianlähteiden suuria mahdollisuuksia ei hyödynnetä täysimääräisesti; edellyttää, että energiatuotannon yhdistelmässä hyödynnetään käytettävissä olevia uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinko-, tuuli- ja vuorovesienergiaa (kun se on teknisesti toteutettavissa) sekä aaltoenergiaa; korostaa mahdollisten vesivoimaloiden kestävän kehityksen mukaisuutta ja kilpailukykyä kaikissa osallistuvissa maissa; kehottaa osallistuvia maita edistämään toimivien ja yhteenliitettyjen kaasu- ja sähkömarkkinoiden luomista makroalueelle, millä varmistetaan halvan ja kohtuuhintaisen energian yhdenvertainen saatavuus; korostaa, että on tärkeää kehittää rajat ylittäviä energiayhteyksiä ja tukea siten energia-alaan tehtäviä investointeja, jotka ovat edellytys EU:n energiaverkkoon liittymiselle, ja poistaa energia-alan rajat ylittävien investointien esteet;

67.  kannattaa yhteistä suunnittelua sekä sähkön ja kaasun tuotantoa ja siirtämistä koskevaan energia-alan infrastruktuuriin tehtäviä investointeja makroalueella Euroopan laajuisen energiaverkon mukaisesti, jotta voidaan toteuttaa energiayhteisön etua koskevien hankkeiden luettelossa olevat konkreettiset hankkeet;

68.  on huolissaan siitä, että öljyn ja kaasun etsintä on aloitettu uudelleen merellä ja maissa, koska se saattaa altistaa makroalueen katastrofeille, joilla olisi erittäin vakavia vaikutuksia ympäristön, talouden, myös kalastusalan, ja kansanterveyden kannalta; korostaa, että kaiken tällaisen toiminnan on oltava unionin ilmastoa ja uusiutuvia energianlähteitä koskevien sääntöjen ja ohjeiden mukaista; korostaa, että Adrianmeri on suljettu matala meri, josta saasteet eivät kulkeudu pois ja jonka molemmilla rannoilla matkailuelinkeino kukoistaa ja että makroalueen kasvun olisi tultava ensisijaisesti matkailusta ja sen erityisiin ympäristöpiirteisiin ja ekosysteemeihin liittyvästä taloudellisesta toiminnasta; korostaa, että ekologista kestävyyttä ja merellä harjoitettavan toiminnan turvallisuutta koskevaa unionin lainsäädäntöä ja kansainvälisiä yleissopimuksia on noudatettava johdonmukaisesti; edellyttää, että meristrategiapuitedirektiivi (2008/53/EY) sekä merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta annettu direktiivi (2013/30/EU) pannaan kaikilta osin täytäntöön;

69.  kehottaa laatimaan yhteiset Euroopan laajuiset liikenneturvallisuusvaatimukset Adrian- ja Joonianmeren makroalueelle;

70.  katsoo, että on edistettävä rajat ylittäviä lentopalveluja toteuttamalla yhteisiä hankkeita, joilla pyritään takaamaan yhteydet makroalueen sisällä ja lisäämään niitä;

Ympäristön laatu

71.  muistuttaa osallistuvien maiden rikkaista meri-, rannikko- ja maaekosysteemeistä; toteaa, että lähes puolet (49 prosenttia) kaikista tunnetuista Välimeren eliölajeista elää Adrianmerellä ja että se on erikoisin Välimeren osa-alueista mataluutensa, vähäisten virtaustensa ja jokien suuren vaikutuksen vuoksi; edellyttää yhteistä toimintaa toteutettaessa kaikki mahdolliset toimenpiteet, kuten ympäristöystävällisten polttoaineiden käyttö meriliikenteessä ja -logistiikassa, meriympäristön monimuotoisuuden ja ylikansallisten maalla olevien elinympäristöjen säilyttämiseksi sekä merten pilaantumisen ja muiden rannikon ja meren luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien uhkien vähentämiseksi; korostaa, että on tärkeää suojella munkkihylkeiden, olmien, ilvesten, hanhikorppikotkien sekä muiden meri- ja maaeläinlajien kaltaisia lajeja; kehottaa osallistuvia maita toteuttamaan oikeasuhteisia toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

72.  kehottaa vaihtamaan osallistuvien maiden välillä luonnon ja kulttuuriperinnön hoitoa koskevia parhaita käytäntöjä kestävien matkailunähtävyyksien luomiseksi, Natura 2000 -alueet ja Unescon suojelukohteet mukaan luettuina;

73.  kehottaa kaikkia osallistuvia maita yhdistämään resurssinsa merten aluesuunnittelun toteuttamisessa merten aluesuunnittelun puitteista annetun direktiivin 2014/89/EU mukaisesti ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon toteuttamisessa, johon osallistuu eri sidosryhmiä (kansalliset viranomaiset ja alue- ja paikallisviranomaiset, paikallisväestö, tiedeyhteisö, kansalaisjärjestöt jne.); katsoo, että asianmukainen merialueiden yhteinen hallinnointi muodostaa tärkeät puitteet merten luonnonvarojen kestävälle ja avoimelle käytölle;

74.  ottaa huomioon, että merellä harjoitettava toiminta on lisääntymässä pienentäen vähitellen kalastusalueita, ja kehottaa komissiota siksi varmistamaan, että asianomaisten alojen edut otetaan tasapuolisesti huomioon merellä tapahtuvien toimintojen kehittämisen kaikissa vaiheissa ja erityisesti merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn hallinnoinnin yhteydessä;

75.  korostaa Adrian- ja Joonianmeren alueen jokien ja järvien suojelun ja vaalimisen merkitystä;

76.  korostaa, että on vastuullisesti paneuduttava aikaisemmin tapahtuneeseen ja rajat ylittävään pilaantumiseen ja puhdistettava kohteet, joiden maaperä, vesistö ja ilma on pilaantunut teollisuustoiminnan seurauksena, tai soveltuvin osin kohteet, jotka ovat pilaantuneet sotilaallisten konfliktien seurauksena; kannattaa kaikkia aktiivisia toimenpiteitä, joilla vähennetään kemiallisista ja tavanomaisista aseista aiheutuvaa meren pilaantumista; kannattaa merten roskaantumisen ja erityisesti jätteistä aiheutuvan Adrianmeren saarten pilaantumisen vähentämistä pyrkien näiden ilmiöiden lakkauttamiseen meristrategiapuitedirektiivin mukaisesti;

77.  on huolestunut vahingoista, joita muovijäte aiheuttaa merelle; kehottaa komissiota tukemaan tämän jätteen keräämistä ja kierrättämistä koskevia aloitteita; korostaa, että on tärkeää ottaa kalastajat mukaan prosessiin;

78.  kehottaa maita kehittämään ja panemaan täytäntöön vanhentuneiden teollisuus- ja sotilasalueiden uudelleenkäyttöä koskevia kattavia suunnitelmia; korostaa, että tällaiset alueet ovat vaaraksi ympäristölle ja että niillä on myös huomattava taloudellinen potentiaali, jota ei hyödynnetä;

79.  kehottaa kannustamaan teollisuutta siirtymään pois kaupunkikeskuksista ja rannikkoalueilta elämänlaadun parantamiseksi;

80.  edellyttää, että alueen parhaiden jätehuoltoratkaisujen ja jäteveden käsittelyä koskevien ratkaisujen toteuttamisessa hyödynnetään kaikkia jo tarjolla olevia välineitä yhdyskuntavesien käsittelystä 21. toukokuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/271/ETY mukaisesti;

81.  muistuttaa, että aluetta ovat viime vuosina koetelleet erilaiset luonnonkatastrofit ja ihmisten toiminnasta aiheutuneet katastrofit; kehottaa kiinnittämään huomiota metsien häviämisestä aiheutuvaan ongelmaan ja muihin ilmastonmuutoksesta johtuviin riskeihin; korostaa tarvetta soveltaa täysimääräisesti horisontaalisia periaatteita luonnonkatastrofeja koskevaan riskinhallintaan ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen pantaessa toimintasuunnitelmaa täytäntöön ja pyrittäessä saavuttamaan kunkin pilarin ensisijaiset tavoitteet; kannattaa maiden hydrometeorologisten laitosten yhteistyötä varauduttaessa äärimmäisiin sääilmiöihin, ilmastonmuutoksen seurauksiin ja katastrofiriskien hallintaan; toteaa, että vesi-, maatalous- ja matkailuala ovat ilmastonmuutoksen kannalta haavoittuvimpia aloja, ja kannustaa siksi kansallisia viranomaisia tekemään yhteistyötä perustaakseen puite- ja tukimekanismin sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi;

82.  korostaa tarvetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä erityisesti meriliikenteen alalla;

83.  korostaa, että vesivarojen käyttömahdollisuuksissa on maantieteellisiä ja kausiluonteisia eroja ja että kesäaikaan saarilla ja rannikkoalueilla vallitsee vesipula, kun veden kysyntä moninkertaistuu huomattavan matkailijamäärän saapumisen vuoksi;

84.  kehottaa perustamaan alueellisen kriisivalmiuskeskuksen sekä laatimaan öljyvuotoja ja huomattavaa pilaantumista aiheuttavia tapauksia koskevan yhteisen valmiussuunnitelman, jotta Adrianmeren alueella voidaan ottaa käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmä luonnonkatastrofeja sekä teollisuudesta ja liikenteestä ja muusta toiminnasta, kuten kastelusta, kulotuksesta ja luonnon hyväksikäytöstä, aiheutuvia katastrofeja varten; korostaa, että keskuksen olisi oltava suoraan kytköksissä unionin pelastuspalvelumekanismiin; tähdentää, että alueen ekosysteemi ja luonnon monimuotoisuus on säilytettävä parantamalla niitä koskevaa tietämystä ja vaihtamalla parhaita käytänteitä;

85.  kehottaa EU:n ulkopuolisia maita nopeuttamaan alakohtaisen unionin säännöstön täytäntöönpanoa (esimerkiksi vesipolitiikan puitedirektiivi) tulevaa unioniin liittymistään koskevana toimena;

86.  kehottaa jäsenvaltioita kuulemaan naapurimaiden toimivaltaisia viranomaisia ja makroalueen paikallisia yhteisöjä erityisesti taloudellisista toimista, joista on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi 16. huhtikuuta 2014 tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2011/92/EU muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/52/EU mukaisesti;

Kestävä ja kilpailukykyinen ratkaisu

87.  korostaa matkailun ratkaisevaa merkitystä Euroopan taloudelle ja EU:n sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kehittymiselle, etenkin Välimeren alueen maille ja koko alueelle; korostaa tarvetta kehittää uusia lähestymistapoja, joilla kompensoidaan kausiluonteisuutta ja jotka ovat yhteneväisiä matkailun ympäristövaikutuksen ja kestävyyden kanssa; kehottaa myöntämään matkailualan hankkeisiin lisää tukea Euroopan rakenne- ja investointirahastoista ja muista lähteistä;

88.  kehottaa pikaisesti parantamaan rajat ylittäviä maantieyhteyksiä matkailun kilpailukyvyn lisäämiseksi, koska huonot yhteydet aiheuttavat liikenteen pullonkauloja ja pitkiä viiveitä; korostaa matkailun osalta tarvetta parantaa olemassa olevaa ilmaliikenneinfrastruktuuria ja meriyhteyttä Adrianmeren molempien rannikoiden välillä;

89.  muistuttaa tarpeesta edistää makroalueella jo olemassa olevien lentokenttien käyttöä, jotta vältetään matkustajien liiallinen keskittyminen harvoille keskuslentoasemille ja edistetään kestäviä ja tasapainoisempia matkailijavirtoja eri kohteissa;

90.  toteaa, että alueen rikas kulttuuri- ja luonnonperintö (elokuvan, teatterin ja musiikin kaltaiset kulttuuritoimet mukaan luettuina) merkitsee tuntuvaa etua matkailualaa kehitettäessä; korostaa, että kaikissa osallistuvissa maissa on paljon Unescon suojelukohteita ja Natura 2000 -alueita; katsoo, että vaikka matkailuala edistää taloutta huomattavasti, alan potentiaalia ei hyödynnetä täysimääräisesti, mikä johtuu erityisesti huomattavasta kausiluonteisuudesta sekä innovoinnissa, kestävyydessä, liikenneinfrastruktuurissa, matkailutarjonnan laadussa, mukana olevien sidosryhmien valmiuksissa ja vastuullisessa matkailun hallinnoinnissa ilmenevistä puutteista; pyytää osallistuvia maita takaamaan yhteyksien ja matkailupalvelujen riittävän tarjonnan sekä kesäkaudella että sen ulkopuolella, jotta voidaan eriyttää matkailijavirtoja ja taata jatkuva matkailu kaikkina vuodenaikoina; korostaa, että matkailu on yhdistettävä luonnon-, kulttuuri- ja taideperintöön;

91.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään matkailualalla liikkuvuutta koskevia kestäviä ratkaisuja ja parantamaan tällä tavoin matkailupalvelujen laatua ja laajuutta;

92.  toteaa, että kansallis- ja luonnonpuistot sekä suojelualueet muodostavat tärkeän perustan kansalaisten tulevalle koulutukselle ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevissa asioissa;

93.  tähdentää, että maiden välinen yhteistyö on olennaista alueen matkailun jatkokehittämisen kannalta; kannustaa suunnittelemaan Adrian- ja Joonianmeren aluetta varten matkailustrategioita, jotka perustuvat kestävyyteen ja joiden avulla maat voivat tuottaa synergiaetuja ja reagoida yhteisiin makroaluetason haasteisiin; katsoo, että on tehtävä yhteistyötä Adrian- ja Joonianmeren alueen kohteiden profiilin nostamiseksi;

94.  kehottaa komissiota, osallistuvia maita sekä paikallis- ja alueviranomaisia ryhtymään toimenpiteisiin, joilla kannustetaan sidosryhmiä parantamaan matkailun infrastruktuuria;

95.  korostaa, että on tärkeää tukea kulttuuri- ja luovaa teollisuutta ja erityisesti liiketoiminnan kehittämistä ja integraatiota musiikin, teatterin, tanssin ja elokuvan aloilla; kannustaa järjestämään festivaaleja, kokouksia ja kulttuuritapahtumia integraation edistämiseksi;

96.  korostaa, että on tarpeen mahdollistaa entistä helpompi tuen ja rahoituksen saanti pk-yrityksille, jotka ovat matkailualalla avainasemassa; kannustaa alueen sidosryhmiä osallistumaan Yritys–Eurooppa-verkostoon, jotta ne voivat jakaa kokemuksia ja verkostoitua ja etsiä kumppaneita rajojen yli;

97.  korostaa älykästä erikoistumista ja älykkäitä yhteisöjä koskevien hankkeiden merkitystä ja olemassa olevien innovaatiofoorumeiden hyödyntämistä, jotta voidaan luoda esimerkiksi Adrian- ja Joonianmeren luovuusalue;

98.  kannattaa kestävyyteen perustuen monipuolisen matkailutarjonnan kehittämistä, mukaan lukien matkailijoiden teemapuistot ja -reitit, kulttuuri-, maaseutu-, terveys- ja merimatkailu sekä matkailu, joka liittyy viinien ja elintarvikkeiden maisteluun, konferensseihin ja urheiluun, mukaan luettuina pyöräily, golf, sukeltaminen, vaeltaminen, hiihtäminen, vuorikiipeily ja ulkoliikunta, jotta voidaan edistää matkailua koko vuoden ajan ja parantaa matkakohteiden kilpailuasemia; kannattaa maaseutumatkailun kehittämistä, jotta voidaan vähentää merkittäviin matkailukeskuksiin ja kapealle rannikkoalueelle kohdistuvaa painetta, mikä auttaa vähentämään kausiluonteisuutta; kannattaa matkailutoimintojen ulottamista lähialueille siten, että luodaan yhtenäisiä matkailutuotteita, joihin sisällytetään myös makroalueen ja sen pääkaupunkien tärkeimmät nähtävyydet;

99.  korostaa matkailuhallinnon ja infrastruktuurien välisen johdonmukaisuuden merkitystä sekä tarvetta parantaa palvelujen ja mahdollisuuksien laatua ja moninaisuutta ottaen huomioon alueen erityispiirteet; korostaa myös, että on tärkeää edistää ja säilyttää paikallisia ja alueellisia perinteitä;

100.  korostaa, että on tärkeää tutkia vaihtoehtoisia reittejä ja liiketoimintamalleja ja parantaa risteilypakettien kytköksiä paikallisväestöön ja -tuotteisiin, millä voidaan torjua paremmin kestämätöntä ruuhkautumista ja hyödyntää tehokkaammin koko potentiaalia, mistä aiheutuu kestävämpiä taloudellisia hyötyjä paikallisille talouksille; toteaa, että on tärkeää kehittää makroalueen matkailureittejä ja luoda niille brändi kartoittamalla ja edistämällä entistä enemmän olemassa olevia reittejä;

101.  kannattaa alueen kaikkein merkittävimpien kilpailuvalttien hyödyntämistä matkailutarkoituksiin sekä mainos- ja markkinointiohjelmien kehittämistä;

102.  korostaa tarvetta liikenteen todelliseen intermodaalisuuteen, jossa hyödynnetään palvelujen ja liittymien yhdennettyä verkostoa ja pyritään kehittämään korkealaatuista ja ympäristön huomioonottavaa matkailua;

103.  kannattaa Adrian- ja Joonianmeren peruskirjan laatimista, joka sisältää kestävän matkailun edistämistä koskevat periaatteet ja suuntaviivat, ja Euroopan matkailuindikaattorijärjestelmän käyttöönottamista, joka mahdollistaa matkailukohteiden arvioinnin ja siten niiden kestävän kehityksen parantamisen;

104.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaan Euroopan unionin strategiaan osallistuvien maiden (Kroatia, Kreikka, Italia, Slovenia, Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro ja Serbia) hallituksille ja parlamenteille.

PERUSTELUT

Tausta

Eurooppa-neuvosto pyysi joulukuussa 2012 pidetyssä kokouksessaan komissiota esittämään Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan Euroopan unionin strategian (EUSAIR) vuoden 2014 loppuun mennessä. Komissio reagoi tähän pyyntöön asianmukaisesti ja esitteli kyseisen strategian 17. kesäkuuta 2014.

EUSAIR on unionin kolmas makroaluestrategia, ja siinä voidaan siten hyödyntää Itämeren aluetta koskevasta EU:n strategiasta ja Tonavan aluetta koskevasta EU:n strategiasta saatuja kokemuksia. Strategia perustuu alueella jo harjoitettuun yhteistyöhön, eli vuonna 2000 Anconan julistuksen allekirjoittamisella käynnistettyyn Adrian- ja Joonianmeren alueen aloitteeseen ja vuonna 2006 perustettuun Adrian- ja Joonianmeren Euroregio-alueeseen, jossa on mukana 26 alue- ja paikallisviranomaista seitsemästä alueeseen kuuluvasta maasta. EUSAIRissa on kahdeksan yhtäläisesti edustettua maata, eli EU:n jäsenvaltiot Kroatia, Kreikka, Italia ja Slovenia, sekä unioniin kuulumattomia maita, jotka ovat joko ehdokasmaita (Albania, Montenegro ja Serbia) tai mahdollisia ehdokasmaita (Bosnia ja Hertsegovina). Alueella asuu yli 70 miljoonaa ihmistä, joten sillä on keskeinen osa maantieteellisen jatkuvuuden vahvistamisessa Euroopassa.

Alueen melskeistä menneisyyttä ovat leimanneet tapahtumat, jotka ovat vaikuttaneet tuhoisasti ja pitkäaikaisesti maiden kehittämiseen ja yhteistyöhön. Viime aikoina alueeseen taas on vaikuttanut tuntuvasti talouskriisi. Työttömyys ja velkaantuneisuus ovat paisumassa ennätyksellisen suuriksi, joten maat joutuvat turvautumaan kipeisiin budjettileikkauksiin ja julkisen talouden vakauttamiseen. Heikkojen talouksien elpymistä ja kasvua haittaa sekä yksityisten että julkisten investointien puute.

EUSAIR tarjoaa nyt alueen maille poikkeuksellisen tilaisuuden selvitä aiemmista taloudellisista ja poliittisista ongelmista tekemällä työtä yhdessä ja komission ohjauksessa pyrkien vaurauteen ja kestävään kehitykseen.

EUSAIRin ajoitus on otollinen kahdesta syystä, jotka johtuvat unionin tason politiikan muutoksista. Junckerin komissio on ensinnäkin päättänyt painottaa investointien edistämistä investointisuunnitelmassaan ja sen seurauksena perustetussa Euroopan strategisten investointien rahastossa (ESIR). Tämä tarjoaa Adrian- ja Joonianmeren alueen maille oivan tilaisuuden viime vuosien investointivajeen korjaamiseen. EUSAIR tarjoaa mahdollisuuden kohdentaa investoinnit siten, että saadaan aikaan koko aluetta hyödyttäviä tuloksia. Komissio no toiseksi ilmoittanut toistuvasti, että lähitulevaisuudessa ei toteuteta uusia laajentumisia. Tämä on toki huono uutinen Länsi-Balkanin maille, mutta EUSAIRin avulla ne voivat ottaa askeleen lähemmäs kohti EU:ta lähentämällä omaa politiikkaansa ja tekemällä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa.

Adrian- ja Joonianmeren alueen potentiaali on valtaisa, ja tätä potentiaalia kyetään hyödyntämään ainoastaan alueen kaikkien maiden yhteisillä ja koordinoiduilla toimilla, joihin alue- ja paikallisviranomaiset otetaan mukaan merkittävässä määrin. Komission sekä Euroopan investointipankin ja muiden kansainvälisten toimijoiden on otettava erityinen rooli tässä antamalla ohjeita ja tukea strategian toteuttamista varten. Esittelijä luottaa siihen, että EUSAIR osoittautuu tärkeäksi virstanpylvääksi sekä osallistujamaille että koko EU:lle.

Ensisijaiset tavoitteet ja ehdotukset

Strategiasta on käyty kuukausien ajan keskusteluja niin unionin tasolla kuin osallistuvien maiden kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, ja niiden perusteella on päädytty seuraaviin ensisijaisiin tavoitteisiin, ideoihin ja ehdotuksiin:

I pilari – Sininen kasvu (merikalastus, vesiviljely, sininen teknologia, merenkulkuala sekä sen hallinto ja palvelut)

–  siirtyminen resurssitehokkaaseen kalastukseen sekä kala- ja äyriäistuotteiden tuotannon ja kulutuksen edistäminen

–  merenkulkualan liiketoimintaympäristön parantaminen ja kilpailukyvyn tehostaminen tukemalla laitoksia ja infrastruktuuria

–  merenkulkualan tutkimuksen ja kehittämisen sekä sovellettujen innovaatioiden tukeminen ja sinisen tutkimuksen, innovoinnin ja osaamisen edistäminen

–  henkilöresurssien kehittämiseen suunnatut investoinnit

–  klusterien kehittäminen makroalueella – ”ympäristöystävällistä laivanvarustamista koskevat klusterit Adrian- ja Joonianmerellä” – uusien materiaalien ja bioteknologian käyttöön kannustaminen, jotta voidaan vähentää ympäristöpaineita, jotka aiheutuvat laivanvarustamisen, alusten korjaamisen ja huvijahtien huoltamisen teknologisista operaatioista

–  toimintaansa aloittavien yritysten rahoitustensaantimahdollisuuksien lisääminen ja yritysten edistäminen – ”Adrian- ja Joonianmeren sininen rahoitus”

–  merialueiden hallinnointi – ”merenkulkualan hallinnointia ja palveluja käsittelevä työryhmä”, ”merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon koordinoitu täytäntöönpano” – oikeusperustan luominen merten aluesuunnittelua varten ja mahdollisten lainsäädäntömuutosten harkitseminen, jotta voidaan ottaa käyttöön suunnitelman täytäntöönpanoa koskevia standardeja

–  merenkulkualan taidot – ”merenkulkualan taitojen kierrättäminen”

–  merialueen hallinnointi – ”merenkulkualan hallinnointia ja palveluja käsittelevä työryhmä”

–  tietojen ja osaamisen jakaminen – ”merenkulkualan hallinnointia ja palveluja tukevat Adrian- ja Joonianmeren pilvipalvelut”

–  institutionaaliset valmiudet merenkulkualan vaatimusten ja säännösten yhdenmukaistamiseen – ”merten aluesuunnittelua ja rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskeva koulutus ja vastavuoroinen tuki”

–  matkailun ja kalastuksen yhdistäminen – useimmat rannikkoyhteisöt hankkivat elantonsa kalastuksesta ja matkailusta

–  kestävä kalastus – pienten alusten ja valikoivien pyydysten käyttö

–  merten suojelualueiden perustaminen – näin varmistettaisiin kestävä kalastus

–  ympäristöä pilaamattomien moottoreiden hankkiminen

–  pienten perheyrityksinä toimivien jalostuslaitosten perustaminen, koska tällöin kalastuksesta elantonsa saaville muodostuu lisää arvoa valmiin lopputuotteen perusteella

–  maayhteyksien parantaminen, yhteisten suunnitelmien laatiminen ja kalastusmarkkinoiden sääntely

–  pitkän aikavälin alueellisten kalastussuunnitelmien integroiminen ja hyväksyminen erityisesti jaettavissa olevien resurssien osalta

–  unionin säännöstön sekä yhteisten standardien ja käytänteiden noudattaminen – ”EU:n mukainen toiminta kalastusalalla”, ”vesiviljelyalan yhteisten standardien kehittäminen”

–  kalastuksen ja vesiviljelyn monipuolistaminen ja kannattavuuden lisääminen – ”kala- ja äyriäistuotantoalan kriisiverkosto”, ”kalastustoiminnan parantaminen ja monipuolistaminen”, ”kestävien vesiviljelylaitosten sijainti ja hallinnointi” – kalastus- ja vesiviljelyalan kehittämisfoorumien parantaminen tuottavuuden lisäämiseksi ja ympäristönsuojelun tason kohentamiseksi kehittämällä kalastuksen ja matkailukohteiden yhdistäviä toimintoja, kehittämällä vesiviljelyä siten, että samalla voidaan harjoittaa muuta toimintaa sekä kalastuksen ja meriviljelyn kestävä ja ympäristöystävällinen kohdentaminen

–  vesiviljelytuotannon lisääminen ja edistäminen vähentämällä kalastuksen kielteisiä vaikutuksia nykyisiin kalakantoihin ja suojelemalla kutualueita, kuten Kroatian lähellä sijaitsevan Jabuka-saaren kutualuetta

–  matkailun ja vesiviljelyn yhdistäminen toisiaan täydentävinä toimintoina

–  yhteisiin periaatteisiin ja käytänteisiin pohjautuva vesiviljelyn aluesuunnittelu – vesiviljelyyn osoitettavat vyöhykkeet

–  vesiviljelyalan kilpailukyvyn parantaminen: tutkimusta ja kehittämistä koskevan yhteistyön edistäminen ja alan monipuolistaminen (uusia lajeja ja menetelmiä, luonnonmukainen vesiviljely

–  luonnonalueisiin täysin integroitujen vesiviljelyn perinteisten muotojen edistäminen, luonnonmateriaalien käyttö alkuperäisten lajien viljelyssä

–  vesiviljelyä koskeva yhteistyö makroalueella, yhteisten suunnitelmien laatiminen markkinoiden kilpailukyvyn parantamiseksi

–  yritysten ja investoijien liiketoimintaympäristön tehostaminen

–  alueen yritysten keskinäisen yhteistyön tehostaminen

–  yritysten taloudellisen toiminnan tiellä olevien esteiden poistaminen unionin sisämarkkinoilta

–  uuden teknologian talouselämään ja julkiselle sektorille siirtämisen edistäminen sekä yhteiskunnan teknologisen kehityksen edistäminen

–  kansallisen kalastusalan (ja etenkin perinteisten kalastustapojen) ja vesiviljelyalan säilyttäminen osan yhteisen kalastuspolitiikan toteuttamista

II pilari – alueiden yhdistäminen (meriliikenne, intermodaaliset yhteydet lähialueille, energiaverkot)

–  Skandinavia–Välimeri-käytävän pohjois–etelä-laajentaminen Anconan-Pescaran-Barin alueelle ja Itämeren käytävän laajentaminen Adrianmeren rannikolle sekä Iberian niemimaan, Keski-Italian ja Balkanin yhteyksien parantaminen

–  liikenneinfrastruktuurin järjestelmällinen parantaminen jälleenrakentamisen ja täydentämisen avulla tai luomalla uutta infrastruktuuria (esimerkiksi Messinan ja Pelješacin siltahankkeet)

–  liikennepalvelujen markkinoiden kilpailukyvyn lisääminen EU-säännösten mukaisesti

–  kansallisten järjestelmien kehittäminen, jotta voidaan tukea julkista liikennettä / joukkoliikennettä sekä lisätä julkisen liikenteen houkuttelevuutta kaikissa liikennemoduuleissa

–  julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien toteuttaminen kuljetustoiminnassa

–  liikenteen ja etenkin tieliikenteen turvallisuusohjelmien suunnitteleminen pitkällä aikavälillä

–  rajanylitysjärjestelmien parantaminen

–  merisatamien lähialueiden ja Euroopan laajuisen verkon yhteyksien parantaminen ja intermodaalisuuden kehittäminen Adrian- ja Joonianmeren alueella;

–  saarten ja syrjäisten alueiden eristäytyneisyyden vähentäminen parantamalla liikenne- ja energiapalvelujen saatavuutta;

–  asianmukaisen energiainfrastruktuurin rakentaminen

–  lähteiden ja toimitusreittien monipuolistaminen laajempaa aluetta varten, millä pyritään luomaan Adrian- ja Joonianmeren makroalueen ja Euroopan energia-alueen välinen verkko

–  satamatoimintoja/-palveluja koskevien klusterien luominen koko aluetta varten – mahdollisia hankkeita voisivat olla esimerkiksi: yhteiset strategiset toiminnot ja satamaprosessien yhdenmukaistaminen yhteisten älykkäiden kuljetusjärjestelmien avulla, pohjoisen Adrianmeren satamajärjestön (NAPA) aloite (Trieste, Koper, Venetsia ja Rijeka) ja Adrianmeren satamayhteisön (APC) hanke (Venetsia, Ploče ja Igoumenitsa)

–  liikenteen valvonnan ja hallinnan parantaminen ja yhdenmukaistaminen

–  satamien kehittäminen, satamarakenteiden, infrastruktuurien sekä menettelyjen/toimintojen optimoiminen

–  Länsi-Balkanin kattavan verkoston kehittäminen

–  rannikkoalueiden ja saarten saavutettavuuden parantaminen

–  merten moottoriteiden kehittäminen

–  rautateiden uudistaminen

–  ilmaliikenteen kehittäminen

–  rajojen yli harjoitettavan toiminnan edistäminen

–  valtioiden välisten liikennekäytävien reitit kansallisella alueella (merten moottoritiet, Välimeren ja Itämeren– Adrianmeren runkoverkkokäytävä Euroopan laajuisessa liikenneverkossa)

–  meriliikenteen turvallisuuden parantaminen, tietojärjestelmät, merien tilanteesta valistaminen, jotta henkilöresursseja, laitteita ja aluksia käytettäisiin tehokkaammin, tehokkaampi reagointi merenkulun turvallisuutta ja meriympäristön pilaantumista koskeviin haasteisiin

–  Adrianmeren alueen maita yhdistävien merkittävien infrastruktuurihankkeiden koordinointi

III pilari – ympäristön laatu (meriympäristö, ylikansalliset maalla olevat elinympäristöt ja luonnon monimuotoisuus)

–  erillisistä ja hajanaisista lähteistä aiheutuvan antropogeenisen rehevöitymisen vähentäminen vesialalle tehtävillä investoinneilla (jätevesien käsittelylaitoksien rakentaminen kototalouksien ja teollisuuden jätevesille, vastaavien lietteenkäsittelylaitosten rakentaminen ja viemäriverkoston kunnostaminen) sekä luonnonmukainen maanviljely rannikkoalueella

–  luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeleminen ja ennallistaminen varmistamalla Natura 2000 -verkkoa koskeva asianmukainen valvonta, tiedottaminen ja hallinnointi ja varmistamalla luonnon kestävä käyttö ja hoito

–  merten roskaamisen ympäristövaikutusten vähentäminen parantamalla rannikkoalueiden jätehuoltoa ja toteuttamalla puhdistusohjelmia

–  alueen rannikkoalueiden koordinoidun säilyttämisen ja kestävän kehityksen edistäminen ratifioimalla ja panemalla täytäntöön Barcelonan yleissopimuksen rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskeva pöytäkirja

–  meri- ja rannikkoalueiden kestävän kehityksen edistäminen ja toteuttaminen sekä merten ja rannikoiden resurssien kestävä käyttö meriä koskevan aluesuunnittelun avulla

–  meriä koskevan tietämyksen lisääminen – maan ja meren luonnon monimuotoisuuden tilaa koskevien tietojen saatavuuden ja ajantasaisuuden parantaminen

–  suojeltujen merialueiden verkon laajentaminen – kapasiteetin kehittäminen ekosysteemien saavutettavuudesta huolehtimiseksi ja ensisijaisten kohteiden lajien ja elinympäristötyyppien säilyttämisen kannalta tärkeiden alueiden kartoittamiseksi sekä merten suojelualueiden perustaminen

–  puhdistamista koskevien ohjelmien tukeminen

–  meriympäristön kiireellisiä toimenpiteitä edellyttävien kohteiden tunnistaminen

–  parhaiden käytänteiden vaihtaminen suojeltuja merialueita hallinnoivien viranomaisten kesken

–  yhteisen kiintiösuunnitelman laatiminen ja täytäntöönpano

–  merten pilaantumista vähentävien investointien etusijalle asettaminen

–  maalla olevia elinympäristöjä ja luonnon monimuotoisuutta koskevien kansallisten lakien yhdenmukaistaminen ja voimaan saattaminen – kaupunkisuunnittelua, luonnonsuojelua sekä ympäristö- ja kulttuuriperintöä koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen eurooppalaisen maisemayleissopimuksen kanssa

–  rannikon kosteikkojen ja karstialueiden suojelu ja ennallistaminen

–  kansallisen valvonnan ajan tasalle saattaminen ja yhdistäminen varhaisvaroitusjärjestelmään, jolla vähennetään tulvien/hyökyaaltojen, pilaantumisen, tulipalojen jne. riskiä

–  meriympäristön aseman valvontajärjestelmän perustaminen ja yhdistäminen ja toimenpiteiden käynnistäminen/yhdistäminen meriympäristön suojelemiseksi osa-alueiden tasolla hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi kysymyksissä, joita ei voida ratkaista kansallisten määräysten mukaisella valvonnalla/toiminnalla (esimerkiksi Barcelonan yleissopimuksen kaltaiset pöytäkirjoja sisältävät sopimukset, unionin direktiivit, meristrategiapuitedirektiivi jne.)

IV pilari – kestävä ja kilpailukykyinen matkailu (matkailutarjonnan monipuolistaminen, kestävä ja vastuullinen matkailuhallinto)

–  matkailutuotteiden ja -tarjonnan monipuolistaminen pyrkien kausiluonteisuuden ratkaisemiseen – ylikansalliset teemareitit, kulttuuri- ja luonnonperinnön arvottaminen matkailun avulla, uuden matkailuinfrastruktuurin luominen (esimerkiksi teemapuistot ja golfradat), makroalueen matkailutuotteita ja -palveluja koskevan brändin luominen, alueen markkinoiminen maailmanmarkkinoilla, tietyille erityisryhmille (esimerkiksi ikääntyneet tai kokous- tai liikematkailijat) alueen esittäminen erinomaisena kohteena hiljaisella kaudella

–  matkailualan laadun ja innovoinnin tehostaminen – tieto- ja viestintätekniikka, koulutus, teknologian siirrot, liike-elämän toimijoiden verkostoituminen, klusterit, hyvien käytäntöjen vaihtaminen, paikallisen maatalouden, matkailun ja elintarvikehuollon yhdistäminen, innovoiva markkinointi

–  kestävä ja vastuullinen matkailuhallinto – meri- ja risteilymatkailun monipuolistaminen, uusia tuotteita ja palveluja koskevan kestävän tutkimuksen ja kehittämisen foorumit, kestävien teemareittien kehittäminen matkailijoille, nykyisten teemareittien kartoittaminen, luonnon-- ja kulttuuriperinnön arvottaminen, kestävää matkailua koskevien yritysten ja klustereiden verkostoituminen, energiatehokkuus ja älykäs erikoistuminen matkailuun

–  matkailutuotteiden ja -palvelujen saatavuuden parantaminen – erityispalvelujen ja ‑taitojen kohentaminen, henkilöstön kouluttaminen, markkinointi ja tietojen saatavuus, matkailijoiden matkantekoa helpottava yhteistyö, kansallisten tilastojen yhdenmukaistaminen, jotta voidaan arvioida paremmin alaan kohdistuvia vaikutuksia sekä tulevaa suunnittelua ja politiikan harjoittamista

–  unionin varojen tehokkaampi käyttö – helpotetaan tutkimukseen keskittyvien uusien, kestävien ja innovoivien toimintaansa aloittavien yritysten ja pk-yritysten rahoituksensaantimahdollisuuksia, jolloin alalle saadaan uusia tuotteita ja palveluja ja laatua saadaan parannettua

–  kestävää matkailua koskevan tarjonnan laadun parantamisaloite – tarvittavien säädösmuutosten tekeminen

–  kestävää matkailua harjoittavien yritysten ja klustereiden verkosto

–  ammatillinen koulutus ja yrittäjäkoulutus matkailualalla – kannustaminen matkailutuotteiden ja -tarjonnan monipuolistamiseen

–  Adrian- ja Joonianmeren alueen yhteistyö matkailijoiden kierrättämisen edistämiseksi

Muut ensisijaiset tavoitteet:

–  Länsi-Balkanin maiden integroiminen unioniin

–  unionin kolmen makroaluestrategian johdonmukaisuuden varmistaminen

–  makroalueiden strategioihin kuuluvien hankkeiden sekä kansallisten strategisten hankkeiden tarvittavan yhdenmukaisuuden varmistaminen

Adrian- ja Joonianmeren alueen yhteistyöohjelma 2014–2020

Adrian- ja Joonianmeren alueen yhteistyöohjelma 2014– 020 (Adrion) on koheesiopolitiikan ja Euroopan alueellisen yhteistyön toiseen tavoitteeseen kuuluva ohjelma. Siinä on mukana neljä unionin jäsenvaltiota (Kroatia, Kreikka, Italia ja Slovenia) sekä neljä liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) piiriin kuuluvaa maata (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro sekä Serbia). Ohjelman koko talousarvio kaudelle 2014–2020 on 118 154 690 euroa, ja tämä määrä katetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR, 83 467 729 euroa), liittymistä edeltävästä tukivälineestä (IPA II, 15 688 887 euroa) ja kansallisilla maksuosuuksilla (18 998 074 euroa). Komissiossa käydään neuvotteluja Adrion‑ohjelman investointialueet määrittelevästä yhteistyöohjelmasta (ohjelmasuunnitteluasiakirja), joka on tarkoitus hyväksyä vuoden 2015 loppuun mennessä. Ohjelman yleisenä tavoitteena on ohjata politiikkaa ja toimia hallinnon innovoijana, joka edistää jäsenvaltioiden ja unioniin kuulumattomien maiden integraatiota, hyödyntää Adrian- ja Joonianmeren lähistöllä olevia runsaita luonnon- ja kulttuurivaroja sekä henkilöresursseja ja parantaa makroalueen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

Adrion-ohjelmasta on toistaiseksi ehdotettu rahoitettavaksi neljää aihekohtaista tavoitetta ja viittä investointiprioriteettia:

–  innovatiivinen ja älykäs alue (aihekohtainen tavoite 1, investointiprioriteetti 1 b), jonka erityistavoitteena on alueellisen innovointijärjestelmän kehittämisen tukeminen Adrian- ja Joonianmeren alueella

–  kestävä alue (aihekohtainen tavoite 6, investointiprioriteetti 6 c), jonka erityistavoitteena on luonnon- ja kulttuurivarojen kestävän arvottamisen ja säilyttämisen edistäminen Adrian- ja Joonianmeren alueen kasvua edistävinä tekijöinä (aihekohtainen tavoite 6, investointiprioriteetti 6 d), jonka erityistavoitteena on valmiuksien lisääminen pyrittäessä reagoimaan ympäristön haavoittuvuuteen, hajanaisuuteen ja ekosysteemipalvelujen turvaamiseen Adrian- ja Joonianmeren alueella

–  yhteyksin varustettu alue (aihekohtainen tavoite 7, investointiprioriteetti 7 c), jonka erityistavoitteena on valmiuksien lisääminen Adrian- ja Joonianmeren alueen integroituja liikenne- ja liikkuvuuspalveluja ja multimodaalisuutta varten

–  EUSAIRin hallinnon tukeminen (aihekohtainen tavoite 11), jonka erityistavoitteena on EUSAIRin koordinoinnin ja toteuttamisen helpottaminen tehostamalla julkishallinnon ja tärkeimpien sidosryhmien valmiuksia ja avustamalla yhteisten ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa.

EUSAIRin hallintorakenne vastaa strategian hallinnoinnista ja toteuttamisesta. EUSAIRiin osallistuvat maat kantavat myös vastuuta strategian toteuttamisesta ja koordinoinnista. Adrion-ohjelmalla on tarkoitus tukea EUSAIRin hallinnointia ja toteuttamista lähinnä aihekohtaisen tavoitteen 11 yhteydessä luomalla nykyisiin rakenteisiin pohjautuva operationaalinen väline, jonka päärakenne on Slovenian rannikkoalueella ja yhteyspisteet taas kumppanimaissa.

16.7.2015

ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO

aluekehitysvaliokunnalle

EU:n strategiasta Adrian- ja Joonianmeren alueelle

(2014/2214(INI))

Valmistelija: Dubravka Šuica

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että on strategisesti tärkeää edistää Euroopan yhdentymistä ja laajentumisprosessia, alueellista yhteistyötä ja hyviä naapuruussuhteita Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan EU:n strategian tarjoamilla välineillä ja keinoilla; odottaa rauhan, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, talouskehityksen, ympäristön kestävyyden ja turvallisuuden vahvistumisen saavan uutta pontta Kaakkois-Euroopassa;

2.  katsoo, että demokraattiset, avoimet, vakaat ja hyvät hallintomekanismit ovat ratkaisevan tärkeitä strategisen johtamisen, keskeisen päätöksenteon ja strategian tehokkaan täytäntöönpanon valvonnan kannalta; kannattaa sitä, että kaikkien asianomaisten sidosryhmien, mukaan lukien kansalaisyhteiskunta ja yksityiset yritykset, osallistumista täytäntöönpanoprosessiin vahvistetaan; pitää tärkeänä strategian riittävän näkyvyyden varmistamista kaikilla tasoilla; kehottaa tiivistämään yhteistyötä asianomaisten eurooppalaisten organisaatioiden ja ohjelmien välillä, mukaan lukien aluetta vaivaavia, maahanmuuttoon liittyviä haasteita koskevat ohjelmat, ottaen erityisesti huomioon Kaakkois-Eurooppa 2020 -strategian; kehottaa välttämään toiminnan päällekkäisyyksiä; kehottaa kehittämään yhteisiä hankkeita ja synergioita erityisesti Keski-Euroopan aloitteen (CEI), Kaakkois-Euroopan yhteistyöprosessin (SEECP) sekä Välimeren unionin (UfM) kanssa;

3.  pitää olennaisen tärkeänä, että strategia edistää Länsi-Balkanin maiden EU:hun liittymisprosessia tarjoamalla niille mahdollisuuksia tehdä tiivistä yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden kanssa ja käsittelemällä yleisiä alueellisia haasteita; kannattaa entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Kosovon liittymistä strategiaan; kannustaa kehittämään synergioita ja koordinoituja toimia EU:n, asianomaisten jäsenvaltioiden ja Länsi-Balkanin maiden kesken; pitää myönteisenä Länsi-Balkanin maiden kuuden pääministerin säännöllisiä kokouksia ja kannattaa heidän koordinoituja toimiaan alueellisissa kysymyksissä; pitää tärkeänä sitä, että Kaakkois-Euroopan maat puuttuvat korruptioon, oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen liittyviin ongelmiin;

4.  kehottaa Länsi-Balkanin maita osallistumaan täysipainoisesti ja tehokkaasti kaikkiin strategian täytäntöönpanon vaiheisiin ja parantamaan keskinäisiä yhteyksiään sekä yhteyksiään muihin EU-maihin, myös olemassa olevaa hallinnollista rasitusta keventämällä, pitäen tavoitteenaan kestävän talouskasvun nopeuttamista ja ihmisten välisten yhteyksien luomista myös Adrian- ja Joonianmeren alueella; korostaa Adrian- ja Joonianmeren alueen strategista merkitystä ja kehottaa puuttumaan huomattaviin eroihin ja puutteisiin näiden maiden infrastruktuurissa, erityisesti tie- ja rautatieverkostossa, intermodaalisissa yhteyksissä, liikenteenhallintajärjestelmissä ja energiainfrastruktuurissa; kehottaa saattamaan loppuun jäljellä olevat yleiseurooppalaiset liikennekäytävähankkeet Kaakkois-Euroopassa, mukaan lukien käytävät V, VI, VIII ja X, jotka parantavat alueen kokonaisyhteyksiä EU:n jäsenmaihin; kannattaa Pelješacin sillan sekä Adrian- ja Joonianmeren alueen moottoritien rakennustöiden jatkamisen nopeuttamista yhteyksien helpottamiseksi;

5.  kehottaa antamaan lisätukea yhteisille energiahankkeille, kuten Ionian-Adriatic pipeline ‑hankkeelle toimitusvarmuuden lisäämiseksi; kannattaa jaettua ja kestävää hallintoa yhteisille perusluonnonvaroille, kuten Adrian- ja Joonianmeren meri- ja kalavaroille; kehottaa panemaan täytäntöön älykkäitä alueellisia kehitysstrategioita ja -hankkeita, jotka keskittyvät vihreään talouteen ja sosiaaliseen osallisuuteen;

6.  kehottaa komissiota, mukaan lukien sen naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto, etsimään johdonmukaisuutta ja täydentävyyttä noudattaen mahdollisimman tehokkaan tavan käyttää kaikkia olemassa olevia rahoitusvälineitä vaikutusten optimoimiseksi, parempien tulosten saavuttamiseksi ja kestävän talouskasvun edistämiseksi; katsoo, että rahoitusvälineitä olisi käytettävä myös siten, että ne lisäävät yksityisiä investointeja; kehottaa perustamaan uusia rahastokoordinointimekanismeja strategian lippulaivahankkeiden tukemiseksi;

7.  pitää valitettavana, että strategiassa ei puututa riittävästi yhä huolestuttavampiin ongelmiin, kuten ihmiskauppaan ja rajat ylittävään rikollisuuteen; toteaa, että rikollisten liikenne kulkee tämän Euroopan osan kautta, ja kehottaa näin ollen lisäämään strategiaan rajat ylittävää rikollisuutta ja kaikenlaista laitonta kauppaa koskevat osa-alueet;

8.  korostaa, että strategiaan olisi lisättävä myös laitonta maahanmuuttoa koskeva osa-alue; kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja paikalliseen kehitykseen maahanmuuttajien kotouttamisen perusulottuvuutena sekä turvapaikkavalmiuksien vahvistamiseen;

9.  uskoo vahvasti, että strategiassa on otettava huomioon alueen strateginen merkitys EU:n energiaturvallisuudelle erityisesti energianlähteiden ja toimitusreittien monipuolistaminen kannalta; korostaa, että energian liitäntäverkkoihin investoiminen on keskeinen ennakkoedellytys alueen liittämiseksi EU:n energiaverkkoon; kehottaa noudattamaan asiaankuuluvaa EU:n säännöstöä täysimääräisesti siten, että otetaan huomioon Adrian- ja Joonianmeren ympäristön suuri haavoittuvuus; kehottaa vahvistamaan uusiutuvia energianlähteitä ja energiatehokkuutta sekä kehittämään energiainfrastruktuuria erityisesti syrjäisillä ja/tai muita heikompien yhteyksien päässä olevilla alueilla;

10.  korostaa, että on tarpeen syventää strategian parlamentaarista ulottuvuutta; kannustaa osallistujamaita kehittämään parlamenttien välistä yhteistyötä, johon liittyy muun muassa strategian täytäntöönpanon valvonta ja EU:n säännöstön lähentämisen edistäminen; suosittelee parlamentaarisen osallistumisen laajentamista muuhunkin kuin vuotuiseen puhemiesten konferenssiin parlamentaarisen valvonnan vahvistamiseksi;

11.  kehottaa komissiota tiedottamaan säännöllisesti parlamentille ja kuulemaan sitä strategian täytäntöönpanon ansiosta saavutetuista vaikutuksista.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

15.7.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

52

9

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Lars Adaktusson, Michèle Alliot-Marie, Nikos Androulakis, Francisco Assis, Petras Auštrevičius, Amjad Bashir, Bas Belder, Goffredo Maria Bettini, Mario Borghezio, Elmar Brok, Klaus Buchner, James Carver, Fabio Massimo Castaldo, Javier Couso Permuy, Arnaud Danjean, Georgios Epitideios, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Michael Gahler, Iveta Grigule, Manolis Kefalogiannis, Afzal Khan, Janusz Korwin-Mikke, Andrey Kovatchev, Ilhan Kyuchyuk, Ryszard Antoni Legutko, Arne Lietz, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, Andrejs Mamikins, Tamás Meszerics, Javier Nart, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Vincent Peillon, Alojz Peterle, Tonino Picula, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Sofia Sakorafa, Alyn Smith, Charles Tannock, László Tőkés, Elena Valenciano, Johannes Cornelis van Baalen, Hilde Vautmans, Boris Zala

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Angel Dzhambazki, Neena Gill, Andrzej Grzyb, Marek Jurek, Gabrielius Landsbergis, Urmas Paet, Dubravka Šuica, István Ujhelyi, Traian Ungureanu, Bodil Valero, Marie-Christine Vergiat, Janusz Zemke

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Fabio De Masi, Axel Voss, Ivan Štefanec

3.8.2015

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

aluekehitysvaliokunnalle

EU:n strategiasta Adrian- ja Joonianmeren alueelle

(2014/2214(INI))

Valmistelija: Marco Affronte

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–  ottaa huomioon tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27. kesäkuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/42/EY (strateginen ympäristöarviointi)(4),

–  ottaa huomioon yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista 17. kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY (meristrategiapuitedirektiivi)(5),

–  ottaa huomioon merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta ja direktiivin 2004/35/EY muuttamisesta 12. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/30/EU(6),

–  ottaa huomioon tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista ja direktiivin 2011/92/EU muuttamisesta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/52/EU(7),

1.  toteaa, että talouskehitys ja ympäristön kestävyys liittyvät olennaisesti toisiinsa toisijaisuusperiaatteen huomioon ottaen; tukee taloudellisen ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin edistämistä alueella, ei kuitenkaan niin, että se vahingoittaisi haavoittuvien rannikko- ja meriekosysteemien ekologista tasapainoa, luonnon monimuotoisuutta tai niiden luonnonvaroja; korostaa, että Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaan Euroopan unionin strategiaan on tarpeen sisällyttää konkreettisia ympäristönsuojelutoimia, muun muassa hankkeita, joilla

  a)  suojellaan rantaviivaa ja rannikon ekosysteemiä ja torjutaan eroosiota,

  b)  tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä toimia ja riskienhallintahankkeita, jotta ennaltaehkäistään ihmisen toiminnasta aiheutuvia ja muita luonnon katastrofeja,

  c)  edistetään jätehuoltoon, jätevesien käsittelyyn ja estämiseen liittyvien laadukkaiden järjestelmien käyttöönottoa vesitalouden alalla,

  d)  käynnistetään maan vajoamista koskevia kartoituksia ja vertailevia tutkimuksia;

2.  pitää sinistä taloutta ratkaisuna talouskriisiin, koska se edistää talouskehitystä ja uusien työpaikkojen luomista erityisesti naisille ja nuorille rannikko- ja saarivaltioissa; uskoo, että EU:n strategiaa Adrian- ja Joonianmeren alueelle ei voida jatkaa, ellei oteta huomioon käsitettä sinisestä taloudesta, joka yhdistää meriin ja valtameriin, vesiviljelyyn, meri- ja sisävesiliikenteeseen sekä matkailuun liittyvät talouden alat ja ympäristönsuojelun;

3.  kehottaa komissiota varmistamaan, että makroalueen hankkeisiin osallistuvat kolmannet maat noudattavat unionin asiaankuuluvaa säännöstöä, kuten yhteistä kalastuspolitiikkaa, jotta voidaan taata unionin luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen; suosittelee, että käytetään sopimuksia ja yleissopimuksia, jotta EU:n ulkopuoliset maat saadaan osallistumaan Euroopan unionin ympäristöhankkeisiin; toteaa lisäksi, että hyvät hallintomekanismit ovat olennaisen tärkeitä ympäristöpolitiikan täytäntöönpanon kannalta;

4.  kehottaa komissiota edistämään säännöllistä vuoropuhelua Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan Euroopan unionin strategian ja skotlantilaisten kumppaneiden välillä, jotta molemmat saisivat tietoa hyvistä käytännöistä sekä innovatiivisesta lähestymistavasta Pohjanmeren rannikkoalueiden yhdennettyyn käyttöön ja hoitoon;

5.  suosittelee, että jäsenvaltiot vaihtavat Tonavan makroalueelta saatuja kokemuksia ja hyviä käytäntöjä;

6.  kehottaa komissiota tiedottamaan säännöllisesti parlamentille ja kuulemaan sitä strategian täytäntöönpanon tuloksista;

7.  kehottaa komissiota ja strategiaan kuuluvia valtioita kehittämään yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia yhteisiä hankkeita;

8.  katsoo, että Italian Adrianmeren puoleisen rannikon ja Balkanin niemimaan välinen rannikko- ja merialue on äärimmäisen arvokas luonnonalue ja -ympäristö, jota on suojeltava ja jonka arvostusta on nostettava;

9.  katsoo tässä yhteydessä, että tie- ja liikenneinfrastruktuurien täydentäminen Adrianmeren molemmilla puolilla, niiden liittäminen etelä-pohjoinen- ja itä-länsi-suuntaisiin TEN‑T‑verkostoihin ja -käytäviin sekä puuttuvien yhteyksien valmiiksi saattaminen on makroalueen ympäristön kestävyyttä koskevien tavoitteiden saavuttamisen edellytys;

10.  suosittelee ekoinnovoinnin aktiivista edistämistä kalastuksessa, vesiviljelyssä, meriliikenteessä, matkailussa, mukaan lukien risteilymatkailu, satamissa ja niihin liittyvässä infrastruktuurissa alueen suuren potentiaalin hyödyntämiseksi ja sinisen kasvun piristämiseksi, jotta luodaan uusia työpaikkoja, ja merien luonnonvarojen järkevän ja kestävän hyödyntämisen takaamiseksi yhdennetyn meripolitiikan mukaisesti; kehottaa edistämään innovatiivisia, tehokkaita ja kestäviä merirahti- ja matkustajaliikennepalveluja, joilla voidaan vähentää matka-aikoja, kuljetus- ja logistiikkakustannuksia, ulkoisvaikutuksia sekä ennen kaikkea hiilidioksidipäästöjä ja jotka sopivat yhteen vähäisiä ympäristövaikutuksia koskevien liikkuvuussuunnitelmien hyväksyminen kanssa;

11.  kehottaa komissiota edistämään sellaisen kalastustoiminnan kehittämistä, joka on ekologisesti ja kalakantojen säilymisen kannalta kestävää, ja edistämään yhdennettyjä kalastus- ja matkailutoimia (kalastusmatkailu, meriviljely, virkistyskalastus) kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti;

12.  muistuttaa, että kaupallisesti hyödynnettävien kalojen ja äyriäisten olisi oltava turvallisissa biologisissa rajoissa ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi ja kalastusalan pitkän aikavälin kestävyyden turvaamiseksi;

13.  kannustaa suojelemaan ympäristöä ja pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen laajentamalla suojelualueita ja erityisesti kehittämällä Natura 2000- ja Emerald-verkostoja sekä Life-ohjelmaa; korostaa uhanalaisten lajien säilyttämisen tärkeyttä ja kehottaa asianomaisia jäsenvaltioita toteuttamaan tämän makroaluestrategian avulla oikeasuhteisia toimenpiteitä kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi; kannustaa jäsenvaltioita ryhtymään lisätoimenpiteisiin meren roskaantumisen ja erityisesti jätteiden aiheuttaman saastumisen torjumiseksi Adrianmeren saarilla;

14.  korostaa tarvetta laatia kattava suunnitelma merien saastumisen sekä ilmastonmuutoksesta johtuvien, luonnollisten sekä ihmisen toiminnan aiheuttamien uhkien ja riskien, lähinnä tulvien, kuivuuden, maaperän eroosion ja metsäpalojen torjumiseksi;

15.  korostaa, että parempi tietämys luonnon monimuotoisuudesta voi lieventää merien ja rannikoiden ekosysteemeihin kohdistuvaa painetta ja että parhaiden käytäntöjen vaihto niitä hallinnoivien viranomaisten välillä vahvistaa entisestään luonnon monimuotoisuutta;

16.  vaatii vähimmäistavoitteena, että 10 prosenttia Adrian- ja Joonianmeren alueesta on suojeltava vuoteen 2020 mennessä asiaankuuluvien kansainvälisten sitoutusten mukaisesti; katsoo, että näin tuettaisiin ympäristön hyvän tilan saavuttamista unionin merialueilla vuoteen 2020 mennessä meristrategiadirektiivin mukaisesti; kehottaa perustamaan suojeltujen meri-, rannikko- ja sisämaa-alueiden ja -puistojen verkoston; kannustaa strategiaan osallistuvia jäsenvaltioita parantamaan ympäristön laatua toteuttamalla hankkeita, joilla pyritään vähentämään kemiallista, fysikaalista ja mikrobiologista saastetta optimoimalla meriliikenteen kestävyyttä, suojelemalla luonnon monimuotoisuutta ja investoimalla merellisiin suojelualueisiin; kehottaa osallistuvia jäsenvaltioita edistämään ympäristöä ja suojeltuja merialueita koskevia yhdennettyjä seurantajärjestelmiä sekä tehostamaan yhteistyötä alueellisten ympäristön seurantakeskusten välillä;

17.  ilmaisee syvän huolensa uudesta kiinnostuksesta öljyn ja kaasun etsintään sekä merellä että maalla ja erityisesti jo merkittäviä ympäristövahinkoja kärsineillä alueilla; pitää tärkeänä sitä, että makroalueesta tehdään asianmukaisia tutkimuksia; korostaa, että öljyn ja kaasun etsinnän ja hyödyntämisen on oltava yhdennetyn meripolitiikan ja -suunnittelun tavoitteiden mukaista ja että energian tuotannon on yleisesti keskityttävä uusiutuviin energianlähteisiin, esimerkiksi merituulivoimaan; korostaa, että Adrianmeri on suljettu matala meri, josta saasteet eivät kulkeudu pois ja jonka molemmilla rannoilla matkailuelinkeino kukoistaa ja että makroalueen kasvun olisi tultava ensisijaisesti matkailusta ja sen erityisiin ympäristöpiirteisiin ja ekosysteemeihin liittyvästä taloudellisesta toiminnasta; korostaa, että alueen jäsenvaltioiden on pantava johdonmukaisesti täytäntöön EU:n lainsäädäntö ja kansainväliset yleissopimukset, jotka koskevat ympäristön kestävyyttä ja merellä tapahtuvan toiminnan, kuten öljyn ja kaasun etsinnän sekä offshore-tuulivoimaloiden kehittämisen, asennuksen ja käytön turvallisuutta; kehottaa panemaan kaikilta osin täytäntöön meristrategiapuitedirektiivin (2008/56/EY) sekä merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta annetun direktiivin (2004/35/EY); kannustaa perustamaan makroalueellisen yhteistyön puitteissa valmiusjärjestelmän onnettomuuksien varalta;

18.  korostaa ympäristönsuojelun ja kestävän matkailun kehittämisen välistä yhteyttä; kannustaa siksi aluetta jatkamaan kestävän matkailun kehittämistä ja välttämään siten kielteisiä ympäristövaikutuksia;

19.  kehottaa komissiota tehostamaan hyvien käytäntöjen, kuten rannikkoalueiden toimintaryhmien kehittämien kestävien hankkeiden, vaihtoa;

20.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan makroalueen strategian täytäntöönpanoon aktiivisesti mukaan paikalliset viranomaiset, yhteisöt, kansalaisyhteiskunnan ja muut sidosryhmät, jotta ne voivat käyttää oikeuttaan osallistua lähiympäristöään ja kansanterveyttä koskevaan päätöksentekoon silloin, kun niitä uhkaavat saasteet tai häiritsevä tai ympäristölle haitallinen infrastruktuuri, joka ei ole ympäristövaikutusten arvioimista koskevan direktiivin (2014/52/EU) mukainen; kehottaa jäsenvaltioita jakamaan kyseisen direktiivin mukaisten mereen liittyvien elinkeinoalojen vaikutuksesta tehtyjen analyysien tulokset sekä tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2001/42/EY mukaiset tulokset naapurimaiden asianomaisten viranomaisten kanssa;

21.  toteaa, että monet alueelliset yhteisöt ovat ilmoittaneet olevansa GMO-vapaita vyöhykkeitä; suosittelee näin ollen yhteistyötä ja koordinointia strategian puitteissa, jotta varmistetaan suojautuminen GMO-saastumiselta;

22.  tukee komission kantaa, jonka mukaan Adrian- ja Joonianmeren makroalueelle olisi perustettava luonnonmullistusten ja muiden katastrofien torjuntakeskus;

23.  kannattaa jäsenvaltioiden hydrometeorologisten laitosten yhteistyötä äärimmäisten sääilmiöiden, ilmastonmuutoksen seurausten ja katastrofiriskien hallinnan paremman koordinoinnin aikaansaamiseksi;

24.  toteaa, että vesi-, maatalous- ja matkailuala ovat ilmastonmuutoksen kannalta haavoittuvimpia aloja, ja kannustaa siksi kansallisia viranomaisia tekemään yhteistyötä perustaakseen puite- ja tukimekanismin sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi;

25.  toteaa, että makroalueen uusiutuvien energianlähteiden suuria mahdollisuuksia ei hyödynnetä täysimääräisesti; kehottaa tehostamaan pyrkimyksiä makroalueen energiayhteistyön kannustamiseksi ja edistämiseksi energiaunionissa, johon osallistuisivat jäsenvaltiot ja muut maat EU:n vuodeksi 2030 asettamien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi;

26.  kannustaa jäsenvaltioita jatkamaan ympäristöystävällisen liikennealan, muun muassa rautatieinfrastruktuurin kehittämistä, erityisesti rajat ylittävän infrastruktuurin kehittämisen kannalta; kannustaa kehittämään multimodaalista liikennettä ja yhtenäistä lipunkirjoitusta;

27.  kannustaa käyttämään meriliikenteen päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevaa asetusta ((EU) N:o 2015/757) innovointiin ja kestävän meriliikenteen perustamiseen makroalueella siten, että aluksissa käytetään vaihtoehtoisia moottoreita ja polttoaineita kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi liikennealalla.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

15.7.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

56

8

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Pilar Ayuso, Catherine Bearder, Ivo Belet, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Lynn Boylan, Cristian-Silviu Buşoi, Nessa Childers, Alberto Cirio, Mireille D’Ornano, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Jørn Dohrmann, Ian Duncan, Stefan Eck, Bas Eickhout, Eleonora Evi, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Iratxe García Pérez, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Jens Gieseke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Jytte Guteland, György Hölvényi, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Kateřina Konečná, Giovanni La Via, Peter Liese, Norbert Lins, Jiří Maštálka, Valentinas Mazuronis, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, Marcus Pretzell, Michèle Rivasi, Daciana Octavia Sârbu, Annie Schreijer-Pierik, Davor Škrlec, Renate Sommer, Dubravka Šuica, Jadwiga Wiśniewska, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Paul Brannen, Nicola Caputo, Fredrick Federley, James Nicholson, Marit Paulsen, Gabriele Preuß, Keith Taylor, Tom Vandenkendelaere

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Lucy Anderson, Malin Björk, Jiří Maštálka

23.6.2015

KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

aluekehitysvaliokunnalle

EU:n strategiasta Adrian- ja Joonianmeren alueelle

(2014/2214(INI))

Valmistelija: Norica Nicolai

EHDOTUKSET

Kalatalousvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  toteaa komission arvioinnin kanssa yhdenmukaisesti, että strategiassa mukana olevien valtioiden välillä on suuria sosioekonomisia eroja, jotka näkyvät erityisesti EU:n jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä; panee merkille, että komissio aikoo esittää parlamentille unionin ulkopuolisten valtioiden tämän strategian täytäntöönpanoa varten maksamat rahoitusosuudet;

B.  katsoo, että YKP:n sääntöjen noudattamisen ja tavoitteiden saavuttamisen olisi oltava yksi tärkeimmistä arviointikohteista kaikille strategiassa mukana oleville maille; katsoo, että kestävän enimmäistuoton mukaisten tai sen alle jäävien määrällisten tavoitteiden olisi lisäksi oltava osa kaikkea alueen meriympäristön ja kalastuksen arviointia;

C.  toteaa, että Adrianmeri on osittain suljetun luonteensa vuoksi erityisen herkkä saastumaan ja että sillä on poikkeuksellisia hydrografisia piirteitä kuten se, että alueen pohjois- ja eteläosan välillä on merkittäviä syvyyteen ja rantaviivaan liittyviä eroja; toteaa, että kalakannat ovat kaikkien rannikkovaltioiden yhteisiä, mikä aiheuttaa kantojen uudistumiselle jatkuvia paineita; toteaa, että teknisistä toimenpiteistä annettavan tulevan puiteasetuksen mukaiset toimenpiteet uudistetussa YKP:ssä olisi laadittava alueellisin perustein ja ne olisi räätälöitävä tämän alueen sekä sen merellisten luonnonvarojen ja kalastuksen erityispiirteiden mukaisiksi;

D.  toteaa, että alueen vesiä uhkaavat monet saastelähteet, mukaan luettuina käsittelemättömät jätteet ja roskat sekä maataloustoiminnan huuhdevesien ja kalanviljelylaitosten aiheuttama rehevöityminen, ja katsoo, että koska ympäristönsuojelu on osa Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaa EU:n strategiaa, on erittäin tärkeää ymmärtää, että talouskehitystä voidaan saada aikaan vain ekologisesti kestävässä ympäristössä;

E.  toteaa, että komissio myöntää jättäneensä tietojen puuttumisen vuoksi tekemättä kattavan arvioinnin alueen ja maiden nykyisestä tilanteesta sekä strategiassa että toimintasuunnitelmassa;

F.  toteaa, että komission mukaan EU aikoo yhteisrahoittaa hankkeita yhdessä jäsenvaltioiden kanssa;

G.  toteaa, että sininen talous on mahdollinen ratkaisu talouskriisiin, koska sillä edistetään työpaikkojen luomista, kasvua ja talouskehitystä erityisesti rannikko- ja saarivaltioissa; toteaa, että Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaa EU:n strategiaa ei voida panna täytäntöön ottamatta huomioon sinistä taloutta, koska se kattaa laajan kirjon taloudellisen toiminnan aloja, jotka liittyvät meriin ja valtameriin, mukaan luettuina sekä perinteiset että kehittyvät alat, joita ovat esimerkiksi kalastus, vesiviljely, meri- ja sisävesiliikenne, satamat ja logistiikka ja matkailu;

H.  toteaa, että strategia on yhtä hyvä kuin jäsenvaltioiden rahoittamat ja tukemat hankkeet;

I.  toteaa, että kaikki maat haluavat saada aikaan talouskasvua ja kehitystä;

J.  toteaa, että sininen kasvu, joka on osa tätä strategiaa ja siihen liittyvää toimintasuunnitelmaa, on erityisesti tämäntyyppisten alueiden kestävän kehityksen hankkeiden edistäjä;

K.  toteaa, että vaikka kalastus on tärkeimpiä aloja tällä alueella, mikään erityinen tämän strategian osa ei koske sitä, vaan sen sijaan eri näkökohdat jaetaan useisiin pilareihin;

L.  toteaa, että meriliikenteen ja risteilymatkailun kasvattaminen on osa kehityksen ja talouskasvun saavuttamista koskevaa strategiaa ja toimintasuunnitelmaa;

M.  toteaa, että mereen liittyvän toiminnan lisääntyminen voi vahingoittaa jo ennestään vaarantuneita kalakantoja Adrian- ja Joonianmerellä;

1.  kehottaa komissiota tämän strategian riippumattomana tukijana korostamaan sitä, että on tärkeää luoda edellytykset maiden välisten sosioekonomisten erojen vähentämiselle; muistuttaa, että strategian tavoitteena on auttaa vahvistamaan taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa sekä Adrian- ja Joonianmeren alueen kolmansien maiden kanssa ja samalla tukea ja edistää toimia, joilla nykyinen kalastuslainsäädäntö saatetaan YKP:ssä asetettujen tavoitteiden mukaiseksi, ja edistää tiivistä rajat ylittävää yhteistyötä alueen maiden kesken;

2.  kehottaa komissiota varmistamaan parhaan kykynsä mukaan, että kalastusteollisuutta, kalakantoja, meriympäristöä ja kaikkia muita tähän alaan liittyviä asioita koordinoidaan ja hallinnoidaan kestävällä tavalla kaikkien pilarien puitteissa ja että kaikki maat, hankkeisiin osallistuvat makroalueen kolmannet maat mukaan luettuina, toimivat YKP:n arvojen, periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti, ja kehottaa komissiota ja strategiassa mukana olevia valtioita kehittämään yhteisiä hankkeita näitä periaatteita noudattaen;

3.  korostaa, että on tärkeää tukea merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon puitteista annetun uuden direktiivin täytäntöönpanoa (koordinoinnin suunnittelun avulla) sekä kalastus- ja vesiviljelyalan tehostettua hallintoa, jotta voidaan edistää entistä kestävämpää luonnonvarojen käyttöä ja sen myötä kestävää kasvua; katsoo, että asianmukainen merialueiden yhteinen hallinnointi muodostaa tärkeät puitteet merten luonnonvarojen kestävälle ja avoimelle käytölle;

4.  kehottaa komissiota edistämään aktiivisesti paikallisten kalastusalan toimintaryhmien perustamista, sillä ne voivat muodostaa luonnollisen välineen kalastusalan monipuolistamiseksi; korostaa, että kestävä ja kannattava kalastus- ja vesiviljelyala edellyttää, että sidosryhmät osallistuvat entistä enemmän yleiseen hallinnointiin ja että kalastustoimintaa tehostetaan ja monipuolistetaan;

5.  kehottaa komissiota laatimaan mahdollisimman nopeasti monivuotisen kalastuksenhoitosuunnitelman näille kummallekin merialueelle;

6.  kehottaa kaikkia mukana olevia maita jakamaan vastuun kalakantojen kehityksen jatkuvasta ja perusteellisesta arvioimisesta ja analysoinnista, sillä vesiliikenteen kasvu saattaa vaikuttaa alueen kalakantojen terveydentilaan, ja lisäksi monien lajien olot ovat jo nykyisellään tukalat; pyytää soveltamaan ennalta varautumisen periaatetta aina tarvittaessa;

7.  ottaa huomioon, että alueen meriekosysteemi on erityisen herkkä, ja kehottaa komissiota siksi laatimaan kattavan ympäristövaikutusten arvioinnin kaikista tekijöistä, kuten meriliikenne tai jätteet, vesien pilaantuminen, tuleva poraustoiminta tai uuden infrastruktuurin rakentaminen rannikolle, jotka voivat vaikuttaa jo nyt vaikeassa tilanteessa olevien kalakantojen terveyteen; vaatii, että ennalta varautumisen periaatetta ja kestävän kehityksen periaatetta sovelletaan aina tarvittaessa, ja kehottaa komissiota saattamaan ajan tasalle luettelon merellisistä toiminnoista (avomerilouhinta, merellä tapahtuva energiantuotanto jne.), jotka voivat vaikuttaa meriympäristöön ja kalakantojen tilaan;

8.  ottaa huomioon, että merellä harjoitettava toiminta on lisääntymässä pienentäen vähitellen kalastusalueita, ja kehottaa komissiota siksi varmistamaan, että asianomaisten alojen edut otetaan tasapuolisesti huomioon merellä tapahtuvien toimintojen kehittämisen kaikissa vaiheissa ja erityisesti merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn hallinnoinnin yhteydessä;

9.  kehottaa arvioimaan ja edistämään hankkeita, joilla pyritään selvittämään epäsuoran kalastuksen vaikutusta (haamuverkot, simpukkaviljelmät) ja suojelluista lajeista muodostuvia sivusaaliita, koska arvioiden mukaan pelkästään Adrianmerellä yli 40 000 merikilpikonnaa jää tahattomasti pyydyksiin; katsoo, että ympäristötutkimuksia ja tutkimuksia ongelman lieventämistavoista (esimerkiksi laitteet kilpikonnien päästämiseksi ulos verkosta) tarvitaan pikaisesti;

10.  kehottaa komissiota edistämään virkistyskalastuksen sekä kestävän ja kannattavan matkailun kehittämistä alueella sekä edistämään kalastusta ja matkailua koskevia yhtenäisiä toimia (kalastusmatkailu, meriviljely jne.) kestävän kehityksen periaatetta noudattaen;

11.  kehottaa komissiota edistämään ja tukemaan hankkeita, joilla kehitetään aidosti ja kestävällä tavalla pieniä syrjäisiä saarilla asuvia yhteisöjä, ja turvaamaan niiden jokapäiväiset tulot, joita ne saavat pienimuotoisesta kalastuksesta;

12.  kehottaa komissiota tukemaan ja edistämään kalastusalan ja sen työntekijöiden osallistumista esimerkiksi sellaisiin hankkeisiin, jotka liittyvät kulttuuri- ja perinnematkailuun, kalastukseen, merenkulun uudelleen löytämiseen sekä perinteisiin kalastusalueisiin ja ammatteihin;

13.  on huolestunut vahingoista, joita muovijäte aiheuttaa merelle; kehottaa komissiota tukemaan tämän jätteen keräämistä ja kierrättämistä koskevia aloitteita; korostaa, että on tärkeää ottaa kalastajat mukaan prosessiin;

14.  kehottaa komissiota rekisteröimään virkistyskalastuksen saalismäärät ja sääntelemään tätä toimintaa sekä määrittelemään, että enimmäistuoton tavoitteet koskevat sekä virkistys- että ammattikalastusta;

15.  ottaa huomioon, että kaloja on istutettava joillekin Adrian- ja Joonianmeren alueille, ja kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että eri kalalajien poikastuotantoalueet merellä kartoitetaan tarkasti ja niitä suojellaan, jotta voidaan antaa tarvittavaa taloudellista tukea keinotekoisten riuttojen muodostamiseen ja nopeuttaa nykyisiä toimia suojeltujen merialueiden yhtenäisen verkoston perustamiseksi alueelle, ja varmistamaan, että kaikkia biologisesti tärkeitä alueita suojellaan biologista monimuotoisuutta koskevan strategisen suunnitelman kaltaisten tärkeiden kansainvälisten sitoumusten mukaisesti;

16.  kannattaa, että perustetaan korkealuokkaisia kala- ja äyriäistuotteita koskeva laatumerkki, jossa on maininta Adrian- ja Joonianmerestä, jotta voidaan parantaa teollisuuden kilpailukykyä ja antaa kuluttajille sertifioidut takeet kala- ja kalanviljelytuotteiden laadusta;

17.  korostaa, että vesi- ja meriviljelyn kehittämisellä voi olla merkittävä rooli lajien monimuotoisuuden elvyttämisen lisäksi myös Adrian- ja Joonianmeren alueen talouskasvun kannalta;

18.  kehottaa komissiota käsittelemään mahdollisimman nopeasti sellaisten tarkkojen ja kattavien tietojen puutetta, jotka koskevat meren luonnonvaroja, muovijätteen aiheuttamaa vesien pilaantumista, käsittelemättömiä jätevesiä sekä painolastivesien sisältämiä vieraslajeja, sillä tietojen puutteet vuoksi arvioinnit jäävät epäselviksi ja epäluotettaviksi; ottaa huomioon, että kalastusta koskevat perustiedot, kalakantojen arviointi ja muut asiaan liittyvät analyysit ovat puutteellisia, ja kehottaa siksi komissiota puuttumaan asiaan ennen muiden toimintojen rahoituksen aloittamista; kehottaa komissiota edistämään hedelmällistä tieteellistä yhteistyötä Adrian- ja Joonianmeren alueen toimijoiden keskuudessa ja varmistamaan, että asianomaiset maat panevat uudistukset täytäntöön, jotta saavutetaan valmiudet kerätä tietoja sekä tehdä analyyseja ja arviointeja, joiden tarkoituksena on kartoittaa meren luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevia mahdollisuuksia;

19.  kehottaa strategiassa mukana olevia valtioita parantamaan ympäristön laatua hankkeilla, joiden tarkoituksena on vähentää kemiallista, fyysistä ja mikrobiologista saastumista, ja kehittämään yhdessä strategioita, jolla vähennetään mikromuovien ja muun roskan määrää alueen vesissä, ja samalla koordinoimaan toimia nykyisten epäpuhtauksien siivoamiseksi, optimoimaan meriliikenteen toimia kestävyyden saavuttamiseksi, suojelemaan biologista monimuotoisuutta, investoimaan kalakantojen elvyttämisalueisiin ja puuttumaan maatalouden huuhdevesien aiheuttamaa rehevöitymistä koskevaan ongelmaan;

20.  kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille ja neuvostolle selonteon vuosittain, alkaen aloittamisvuodesta ja päättyen loppuarviointiin tavoitteena olevan vuoden 2020 jälkeen; kehottaa perustamaan selonteon koordinaattoreiden tekemiin raportteihin ja analyyseihin sekä komission muilta sidosryhmiltä keräämiin arviointeihin;

21.  kehottaa komissiota ja strategiassa mukana olevia valtioita edistämään kalastusalalla toimivien miesten ja naisten tekemää perustyötä, edistämään heidän ammatillista pätevyyttään ja heidän ottamista mukaan rannikkoalueiden toimintaryhmiin ja tuottajaorganisaatioihin;

22.  kehottaa komissiota ja strategiassa mukana olevia valtioita tarjoamaan kannustimia, jotka houkuttelevat nuoria kalastus- ja vesiviljelyalalle Adrian- ja Joonianmeren alueella, ja rohkaisemaan heitä tällaisen toiminnan harjoittamiseen;

23.  kehottaa komissiota tehostamaan rannikkoalueiden toimintaryhmien kehittämien kestävyyshankkeiden kaltaisten hyvien käytäntöjen vaihtamista.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

17.6.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

10

 

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Clara Eugenia Aguilera García, Renata Briano, Alain Cadec, Richard Corbett, Diane Dodds, Linnéa Engström, João Ferreira, Raymond Finch, Ian Hudghton, Carlos Iturgaiz, Werner Kuhn, António Marinho e Pinto, Gabriel Mato, Norica Nicolai, Ulrike Rodust, Remo Sernagiotto, Ricardo Serrão Santos, Isabelle Thomas, Peter van Dalen, Jarosław Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Izaskun Bilbao Barandica, José Blanco López, Marek Józef Gróbarczyk, Verónica Lope Fontagné, Francisco José Millán Mon

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Tim Aker

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

17.9.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

31

3

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, José Blanco López, Franc Bogovič, Mercedes Bresso, Steeve Briois, Edward Czesak, Rosa D’Amato, Bill Etheridge, Michela Giuffrida, Krzysztof Hetman, Ivan Jakovčić, Constanze Krehl, Andrew Lewer, Louis-Joseph Manscour, Martina Michels, Andrey Novakov, Younous Omarjee, Mirosław Piotrowski, Stanislav Polčák, Julia Reid, Liliana Rodrigues, Fernando Ruas, Maria Spyraki, Ramón Luis Valcárcel Siso, Ángela Vallina, Monika Vana, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

James Nicholson, Jan Olbrycht, Demetris Papadakis, Maurice Ponga, Hannu Takkula

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Brando Benifei, Andrejs Mamikins, Soraya Post

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259.

(3)

EUVL C 349 E, 29.11.2013, s. 1.

(4)

EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30.

(5)

EUVL L 164, 25.6.2008, s.19.

(6)

EUVL L 178, 28.6.2013, s.66.

(7)

EUVL L 124, 25.4.2014, s. 1.

Oikeudellinen huomautus