Menettely : 2011/0901B(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0296/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0296/2015

Keskustelut :

PV 27/10/2015 - 17
CRE 27/10/2015 - 17

Äänestykset :

PV 28/10/2015 - 7.3
CRE 28/10/2015 - 7.3
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0377

SUOSITUS TOISEEN KÄSITTELYYN     ***II
PDF 570kWORD 287k
14.10.2015
PE 567.628v02-00 A8-0296/2015

neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamasta kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 muuttamisesta

(09375/1/2015 – C8‑0166/2015 – 2011/0901B(COD))

Oikeudellisten asioiden valiokunta

Esittelijä: António Marinho e Pinto

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamasta kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 muuttamisesta

(09375/1/2015 – C8‑0166/2015 – 2011/0901B(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (09375/1/2015 – C8‑0166/2015),

–  ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan(1) Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetusta unionin tuomioistuimen pyynnöstä (02074/2011),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 69 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A8-0296/2015),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn toisen käsittelyn kannan;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

Neuvoston kanta

Johdanto-osan 1 kappale

Neuvoston kanta

Tarkistus

(1) Koska unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta on vähitellen laajentunut sen perustamisesta lähtien, unionin yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävinä olevien tulevien asioiden lukumäärä on vuosien mittaan jatkuvasti kasvanut, mistä on ajan mittaan seurannut kyseisessä tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden lukumäärän kasvu. Tämä kasvu vaikuttaa käsittelyaikoihin.

(1) Koska unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta on vähitellen laajentunut sen perustamisesta lähtien, unionin yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävinä olevien tulevien asioiden lukumäärä on vuosien mittaan kasvanut, mistä on ajan mittaan seurannut kyseisessä tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden lukumäärän kasvu. Ilman asianmukaisia joko menettelyllisiä tai organisatorisia toimenpiteitä, mukaan lukien tuomareiden määrän lisääminen, tämä kasvu voi vaikuttaa käsittelyaikoihin.

Tarkistus    2

Neuvoston kanta

Johdanto-osan 3 kappale

Neuvoston kanta

Tarkistus

(3) Unionin yleisen tuomioistuimen tilanteeseen on rakenteellisia syitä, jotka liittyvät muun muassa unionin toimielinten, elinten ja laitosten antamien säädösten määrän kasvuun ja niiden moninaistumiseen sekä unionin yleisessä tuomioistuimessa vireille tulleiden asioiden laajuuteen ja monitahoisuuteen erityisesti kilpailun ja valtiontukien aloilla.

(3) Unionin yleisen tuomioistuimen tilanteeseen on syitä, jotka liittyvät muun muassa unionin toimielinten, elinten ja laitosten antamien säädösten määrän kasvuun ja niiden moninaistumiseen sekä unionin yleisessä tuomioistuimessa vireille tulleiden asioiden laajuuteen ja monitahoisuuteen erityisesti kilpailun, valtiontukien ja immateriaalioikeuksien aloilla sekä siihen, ettei unionin yleisen tuomioistuimen yhteyteen ole perustettu erityistuomioistuimia, joista määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 257 artiklassa.

Tarkistus    3

Neuvoston kanta

Johdanto-osan 5 kappale

Neuvoston kanta

Tarkistus

(5) Kun otetaan huomioon unionin yleisen tuomioistuimen työmäärän todennäköinen kehittyminen, tuomareiden lukumääräksi olisi kolmivaiheisen prosessin päätteeksi vahvistettava 56 siten, että yleisessä tuomioistuimessa ei voi missään vaiheessa toimia useampi kuin kaksi saman jäsenvaltion ehdotuksesta nimitettyä tuomaria.

(5) Kun otetaan huomioon unionin yleisen tuomioistuimen työmäärän kehittyminen, tuomareiden lukumääräksi olisi kolmivaiheisen prosessin päätteeksi vahvistettava 56 siten, että kunkin jäsenvaltion ehdotuksesta nimitetään kaksi tuomaria ja että yleisessä tuomioistuimessa ei voi missään vaiheessa toimia useampi kuin kaksi saman jäsenvaltion ehdotuksesta nimitettyä tuomaria.

Tarkistus    4

Neuvoston kanta

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

(5 a) Uudet tuomarit olisi nimitettävä heidän riippumattomuutensa, puolueettomuutensa ja pätevyytensä perusteella ja ottaen huomioon heidän ammatillinen ja henkilökohtainen soveltuvuutensa sekä heidän Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien tuntemuksensa sekä huolehtien lisäksi sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta tuomioistuimen kokonaiskokoonpanossa.

Tarkistus    5

Neuvoston kanta

Johdanto-osan 7 kappale

Neuvoston kanta

Tarkistus

(7) Syyskuussa 2016 olisi ensimmäisen oikeusasteen toimivalta unionin virkamiehiä koskevissa asioissa sekä Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen seitsemän tuomarien virkaa siirrettävä unionin yleiseen tuomioistuimeen unionin tuomioistuimen tulevaisuudessa esittämän lainsäädännöllisen pyynnön perusteella.

(7) Kuten unionin tuomioistuin on jo ilmoittanut, Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen siirtämistä, mukaan lukien sen seitsemän tuomarinvirkaa, henkilöstö ja resurssit, koskevista yksityiskohtaisista menettelyistä tehdään toinen lainsäädäntöehdotus.

Tarkistus    6

Neuvoston kanta

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

(8 a) Unionin yleisen tuomioistuimen osittaiset uudistukset olisi toteutettava niin, että jäsenvaltioiden hallitukset ehdottaisivat asteittain kahta tuomaria saman osittaisen uudistuksen aikana. Naisten ja miesten tasapuolisen edustuksen varmistamiseksi unionin yleisessä tuomioistuimessa [ ...annettu yhteinen julistus * ] jäsenvaltioiden hallitusten olisi pyrittävä asettamaan etusijalle yksi nais- ja yksi miesehdokas, edellyttäen, että perussopimuksessa vahvistettuja ehtoja ja menettelyjä noudatetaan. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaan unionin yleisessä tuomioistuimessa on vähintään yksi tuomari jäsenvaltiota kohden. Koska tämän järjestelmän avulla voidaan jo varmistaa tietty maantieteellinen tasapaino, uudet tuomarit olisi nimitettävä heidän ammatillisen ja henkilökohtaisen soveltuvuutensa sekä heidän Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien tuntemuksensa perusteella pikemminkin kuin ottaen huomioon heidän kansallisuutensa.

 

__________________

 

* Virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen voimaantulopäivä.

Tarkistus    7

Neuvoston kanta

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

(9 a) Olisi nimitettävä yhdeksäntoista lakimiesavustajaa, jotta kukin tuomari saisi yhden lakimiesavustajan lisää (ottaen huomioon vuonna 2014 jo nimitetyt yhdeksän lakimiesavustajaa), mistä on jo tehty sopimus unionin yleisessä tuomioistuimessa.

Tarkistus    8

Neuvoston kanta

1 artikla – 2 a kohta (uusi)

Pöytäkirja N:o 3

48 artikla

 

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

2 a) Lisätään 48 artiklaan kohta seuraavasti:

 

”Vuonna 2019, ennen unionin yleisen tuomioistuimen uudistusta, jonka yhteydessä vahvistetaan päätös yhdeksän uuden tuomarin ottamisesta palvelukseen siihen, toteutetaan vaikutustenarviointi siitä, onko käsiteltävänä olevien asioiden todetun määrän perusteella tarpeen ottaa palvelukseen unionin yleiseen tuomioistuimeen kyseiset yhdeksän uutta tuomaria, vai ei.”

Tarkistus    9

Neuvoston kanta

1 artikla – 2 b kohta (uusi)

Pöytäkirja N:o 3

48 a artikla (uusi)

 

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

2 b) Lisätään artikla seuraavasti:

 

”48 a artikla

 

Jäsenvaltion nimeämä ehdokas voidaan hyväksyä ainoastaan, jos ehdokkaat ovat kumpaakin sukupuolta siinä tapauksessa, että jäsenvaltio nimeää samaan aikaan kaksi ehdokasta, tai jos ehdokas edustaa eri sukupuolta kuin unionin yleisessä tuomioistuimessa jo toimiva tuomari siinä tapauksessa, että kyseinen jäsenvaltio nimeää ensimmäisen ja toisen tuomariehdokkaan eri aikaan.”

Perustelu

Katso täysistunnossa 3. helmikuuta 2012 hyväksytyn, naisista päättäjinä annetun mietinnön (2011/2295(INI)) (PIETIKÄINEN) 15 kohta, jossa parlamentti ”kehottaa jäsenvaltioita edistämään positiivisia erityistoimia, mukaan lukien sitovia lainsäädännöllisiä toimia, jotta saavutettaisiin tasa-arvo kaikissa hallintoelimissä ja julkisissa nimityksissä, ja kehottaa kehittämään keinoja sukupuolinäkökulman toteutumisen seuraamiseksi nimitysten ja vaalien yhteydessä”.

Tarkistus    10

Neuvoston kanta

2 artikla

Neuvoston kanta

Tarkistus

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 48 artiklan mukaisesti nimitettävien unionin yleisen tuomioistuimen uusien tuomareiden toimikausi on seuraava:

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 48 artiklan mukaisesti nimitettävien unionin yleisen tuomioistuimen uusien tuomareiden toimikausi on seuraava:

a) Kahdestatoista … * nimitettävästä uudesta tuomarista kuuden toimikausi päättyy 31 päivänä elokuuta 2016. Nämä kuusi tuomaria valitaan arvalla. Kuuden muun tuomarin toimikausi päättyy 31 päivänä elokuuta 2019.

a) Kahdestatoista …* nimitettävästä uudesta tuomarista kuuden toimikausi päättyy 31 päivänä elokuuta 2016. Nämä kuusi tuomaria nimitetään siten, että kuuden jäsenvaltion hallitukset ehdottavat kukin kahta tuomaria unionin yleisen tuomioistuimen osittaista uudistamista varten vuonna 2016. Kuuden muun tuomarin toimikausi päättyy 31 päivänä elokuuta 2019.

b) Seitsemästä 1 päivästä syyskuuta 2016 nimitettävästä uudesta tuomarista kolmen toimikausi päättyy 31 päivänä elokuuta 2016. Nämä kolme tuomaria valitaan arvalla. Neljän muun tuomarin toimikausi päättyy 31 päivänä elokuuta 2022.

b) Seitsemästä 1 päivästä syyskuuta 2016 nimitettävästä uudesta tuomarista kolmen toimikausi päättyy 31 päivänä elokuuta 2016. Nämä kolme tuomaria nimitetään siten, että kolmen jäsenvaltion hallitukset ehdottavat kukin kahta tuomaria unionin yleisen tuomioistuimen osittaista uudistamista varten vuonna 2019. Neljän muun tuomarin toimikausi päättyy 31 päivänä elokuuta 2022.

c) Yhdeksästä 1 päivästä syyskuuta 2019 nimitettävästä uudesta tuomarista neljän toimikausi päättyy 31 päivänä elokuuta 2022. Nämä neljä tuomaria valitaan arvalla. Viiden muun tuomarin toimikausi päättyy 31 päivänä elokuuta 2025.

c) Yhdeksästä 1 päivästä syyskuuta 2019 nimitettävästä uudesta tuomarista neljän toimikausi päättyy 31 päivänä elokuuta 2022. Nämä neljä tuomaria nimitetään siten, että neljän jäsenvaltion hallitukset ehdottavat kukin kahta tuomaria unionin yleisen tuomioistuimen osittaista uudistamista varten vuonna 2022. Viiden muun tuomarin toimikausi päättyy 31 päivänä elokuuta 2025.

__________________

__________________

* Virallinen lehti: lisätään "1 päivästä syyskuuta 2015" tai tämän asetuksen voimaantulopäivä, jos se on myöhäisempi kuin 1 päivä syyskuuta 2015.

* Virallinen lehti: lisätään "1 päivästä syyskuuta 2015" tai tämän asetuksen voimaantulopäivä, jos se on myöhäisempi kuin 1 päivä syyskuuta 2015.

Tarkistus    11

Neuvoston kanta

2 a artikla (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

2 a artikla

 

1. Unionin tuomioistuin laatii [viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ulkopuolista konsulttia käyttäen kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle unionin yleisen tuomioistuimen toiminnasta.

 

Kyseisessä kertomuksessa keskitytään käsittelemään unionin yleisen tuomioistuimen tehokkuutta, tuomareiden lukumäärän nostamisen 56:een tarpeellisuutta ja vaikuttavuutta, resurssien käyttöä ja tehokkuutta sekä uusien erityisjaostojen perustamista ja/tai muita rakenteellisia muutoksia.

 

Unionin tuomioistuin jättää lainsäädäntöehdotuksia perussääntönsä muuttamisesta vastaavasti.

 

2. Unionin tuomioistuin laatii [kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle mahdollisista muutoksista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklassa tarkoitettuja ennakkoratkaisuja koskevaan toimivallan jakoon. Kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia.

PERUSTELUT

Johdanto ja perustelut

1.  Euroopan unionin tuomioistuin käynnisti vuonna 2011 lainsäädäntöaloitteen perussääntönsä muuttamiseksi, jotta unionin yleiseen tuomioistuimeen voitaisiin nimittää 12 uutta tuomaria. Se piti silloin tarpeellisena vähentää unionin yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävien asioiden määrää tuomaria kohden ja käsittelyn kestoa. Vuonna 2013 unionin tuomioistuin vähensi pyyntöä yhdeksään tuomariin, minkä Euroopan unionin neuvosto (jäljempänä neuvosto), komissio ja Euroopan parlamentti hyväksyivät. Edellisellä vaalikaudella hyväksyttiin kuitenkin 12 uutta tuomaria parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä. Neuvosto ei kuitenkaan nimittänyt ketään näistä 12 tuomarista ilmeisesti siksi, että jäsenvaltiot eivät päässeet yhteisymmärrykseen tuomareiden valinnasta, koska kukin jäsenvaltio halusi nimittää ”oman” tuomarinsa eikä nimitettävien tuomareiden lukumäärä (12) vastannut nimittävien jäsenvaltioiden lukumäärää (28). Niinpä lokakuussa 2014 unionin tuomioistuin ehdotti unionin yleisen tuomioistuimen tuomarien lukumäärän kaksinkertaistamista kolmessa vaiheessa (28 uutta) sekä Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen lakkauttamista. Neuvosto hyväksyi välittömästi nämä uudet ehdotukset. Tässä mietinnössä käsitellään näitä uusia ehdotuksia.

2.  Unionin tuomioistuimen ehdotuksesta olisi ensimmäiseksi saatava selville, mitä sillä aiotaan ratkaista. Johtuuko ongelma unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiden vähyydestä vai johtuuko se pikemminkin neuvostosta ja sen kyvyttömyydestä tehdä nimityksiä, kun lukumäärä ei vastaa sen jäsenvaltioiden lukumäärää? Vuonna 2013 yhdeksän tuomaria riitti unionin yleisen tuomioistuimen ongelmien ratkaisemiseen, mutta vuonna 2014 tarvittiin jo 28 tuomaria ja yksi tuomioistuin oli lakkautettava. Toisin sanoen vuonna 2011 unionin yleinen tuomioistuin pyysi 12 tuomarin lisäystä, vuonna 2013 se tyytyi yhdeksään uuteen ja vuonna 2014 se toteaa, että loppujen lopuksi tarvitaan 28 uutta tuomaria ja yksi tuomioistuin on lakkautettava. Kukaan ei voi vilpittömästi uskoa, että tällaisella tuomareiden lukumäärän vaihtelulla on mitään tekemistä unionin tuomioistuimessa käsiteltävänä olevia asioita koskevan ongelman kanssa. Jos neuvoston jäseniä olisi 38, tämän verran tuomareita pyydettäisiin. Jos niitä olisi 21, pyydetty lukumäärä olisi tämä. On ilmeistä, että ongelma on neuvostossa, joka pystyy laatimaan unionin yleistä tuomioistuinta koskevan ratkaisun vain, jos ratkaisu merkitsee sitä, että kullekin jäsenvaltiolle on mahdollista nimittää ”oma” tuomari, vaikka tämän seurauksena tuomareiden lukumäärä on selvästi unionin yleisen tuomioistuimen tarpeita suurempi (vrt. liitteenä olevat unionin yleisen tuomioistuimen uusimmat tilastot).

3.  Parlamentin on näin ollen hylättävä neuvoston kanta useasta syystä. Siinä ensinnäkin osoitetaan syvää halveksuntaa unionin veronmaksajien rahoja kohtaan. Nyt kun EU toteuttaa ankaria säästötoimenpiteitä jäsenvaltioiden talousarvioiden tasapainottamiseksi ja pyytää näitä valtioita vähentämään julkisia menojaan, ei olisi mielekästä eikä helposti kansalaisten hyväksyttävissä, että unionin menoja kasvatetaan näin kevein perustein. Ehdotus tuomareiden lukumäärän kaksinkertaistamisesta edellyttäisi lakimiesavustajien ja assistenttien lukumäärän lisäämistä yli sadalla. Koska kukin virka maksaa yli miljoona euroa vuodessa, EU:n rakenteelliset menot kasvaisivat vuodessa yli 20 miljoonaa euroa.

  Toisin sanoen on mahdotonta ymmärtää, että kun kaikissa muissa toimielimissä on sovittu, että virkamiehiä vähennetään noin 5 prosenttia ja asiaa koskevia määrärahoja leikataan noin 0,5 prosenttia, unionin tuomioistuin päinvastoin kasvattaisi määrärahojaan eksponentiaalisesti ilman mitään perusteita.

  Toinen syy, miksi parlamentin on hylättävä unionin tuomioistuimen ehdotus, liittyy itse oikeuslaitoksen arvokkuuteen ja erityisesti lainkäyttötehtävien arvostukseen ja kunnioitukseen. EU:n ei todellakaan pidä nimittää tuomareita kuin poliittisia komissaareja. Tuomarit eivät ole jäsenvaltioiden komissaareja, eikä heitä pidä nimittää sellaisina. Tuomarin valinnan on perustuttava tekniseen ja juridiseen pätevyyteen, joka takaa päätösten laadun, mutta valinnan on myös perustuttava luonteenpiirteisiin, jotka takaavat nuhteettomuuden, rehellisyyden, puolueettomuuden ja valmiuden kestää paineita, joita tuomariin voi kohdistua. Lyhyesti sanottuna nimityksen on perustuttava rohkeuteen olla riippumaton. Tämän vuoksi tuomaria ei saisi valita uudelleen virkaansa, vaan hänet olisi nimitettävä yhdeksi yhdeksän vuoden toimikaudeksi. Aivan oikeutettuna huolenaiheena on se, että tuomari, joka voidaan nimittää uudelleen virkaan, haluaa hoitaa tehtäviään hänet nimittänyttä tahoa miellyttävästi voittaakseen puolelleen uudelleenvalintaa koskevan luottamuksen. Toisaalta nimitysasioissa on korostettava erityisesti miesten ja naisten tasa-arvoa. On mahdotonta ymmärtää, että EU:ssa oikeutta jakavat pääsääntöisesti miehet. Miespuolisia ja naispuolisia tuomareita on oltava EU:n tuomioistuimissa ehdottomasti yhtä paljon.

4.  Toisaalta unionin tuomioistuimen pyyntö ei ole aito lainsäädäntöehdotus, koska se tehtiin pelkästään neuvoston puheenjohtajavaltiolle Italialle lokakuussa 2014 osoitetulla kirjeellä. Kirje ei kuitenkaan ole asianmukainen lainsäädäntöaloitteen tekemistä koskeva menettely. Vaikka menettelyä pidettäisiin asianmukaisena, ehdotusta olisi sisältönsä puolesta aina pidettävä uutena lainsäädäntöaloitteena ja sen vuoksi olisi käynnistettävä täysin uusi asiaa koskeva menettely. Tällä hetkellä keskustelu ei oikeastaan liity 12 uuden tuomarin nimittämiseen vaan 28 tuomarin nimittämiseen ja erityistuomioistuimen lakkauttamiseen. Kun kyseessä on tämän kaltainen sisältönsä puolesta uusi lainsäädäntöehdotus (ehdotus on uusi, eikä sitä ole aikaisemmin käsitelty), koko prosessin menettelylliselle laillisuudelle aiheutuu haittaa. (Vrt. liitteenä oleva kirjeenvaihto menettelyllisten velvoitteiden noudattamisesta). Muoto on mielivaltaisuuden vannoutunut vihollinen.

5.  Lisäksi tämäntyyppisestä uudistuksesta olisi – suunnitellun vaikutuksensa ja laajuutensa vuoksi – tehtävä vaikutusten arviointi, jossa lainsäädäntövallan käyttäjille (neuvosto ja parlamentti) selitetään sen tarpeellisuus, laajuus, kustannukset ja muut seuraukset. Unionin tuomioistuimen vuodesta 2011 lähtien tekemistä lupauksista huolimatta kyseistä arviointia ei kuitenkaan koskaan tehty, joten tämän lainsäädäntöaloitteen sisäinen ja ulkoinen avoimuuden puute on huomattava. (Vrt. liitteenä oleva kirjeenvaihto menettelyllisten velvoitteiden noudattamisesta).

  Itse asiassa koko lainsäädäntöprosessi paljastaa, että yksikään elin, jota olisi pitänyt kuulla, ei ole antanut lausuntoa unionin tuomioistuimen ehdotuksista (28 uutta tuomaria ja unionin virkamiestuomioistuimen lakkauttaminen). Komissio itse kommentoi vain12 tuomarin lisäystä vuonna 2011 eikä edes tuomioistuinten (unionin yleinen tuomioistuin ja unionin virkamiestuomioistuin) tuomareita tai niiden virkamiehiä, joihin ehdotus suoraan vaikuttaa, kuultu. Miten siis voidaan toteuttaa uudistus, jolla pyritään lakkauttamaan yksi tuomioistuin ja lisäämään toisen tuomioistuimen tuomareiden lukumäärää 28:lla, kun elintä, jota olisi ehdottomasti ollut kuultava näistä ehdotuksista, konsultoitiin vain 12 tuomarin lisäyksestä, ja joka ei koskaan antanut lausuntoa unionin virkamiestuomioistuimen lakkauttamisesta? Onko niin, että pelkästään unionin tuomioistuimen presidentin kirje riittää siihen, että neuvosto ja parlamentti hyväksyvät välittömästi ja kunnioittavasti kaiken ehdotetun, eli lakkauttavat yhden EU:n tuomioistuimen ja kaksinkertaistavat toisen tuomioistuimen tuomareiden lukumäärän laatimatta puolueetonta analyysia kaikista sen vaikutuksista ja erityisesti taloudellisista vaikutuksista?

  Tämän lainsäädäntöehdotuksen hyväksyminen antaisi hyvin huonon esimerkin, sillä se olisi osoitus kaksinaismoraalista. EU varaa itselleen erioikeuden lisätä tarpeettomasti menojaan samalla, kun se määrää joillekin jäsenvaltioille ankaria toimenpiteitä menojen hillitsemiseksi, mukaan luettuina irtisanomiset sekä palkkojen ja muiden korvausten alentaminen.

6.  Unionin tuomioistuimen ehdotuksen ilmeiseen puutteellisuuden lisäksi sillä olisi toteutuessaan unionin oikeusjärjestelmää koskevia vakavia vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Useista ehdotuksen kohdista (tuomioistuinrakenne, rahoitusvaikutus) on todellakin tehtävä perusteellinen ja puolueeton analyysi ja vaikutusten arvio, joita ei ole toteutettu. Edes kustannus-hyötyanalyysia tai minkäänlaista vaikutuksen arviointia ei tehty. Ulkoisen ja riippumattoman selvityksen tekeminen on ennakkoedellytys, jotta lainsäätäjä voi arvioida kaikkia sen säännösten vaikutuksia. Ilman tällaista selvitystä parlamentin ei kannata edetä asiassa, kaksinkertaistaa tuomareiden lukumäärää ja lakkauttaa unionin virkamiestuomioistuinta. Tämäntyyppisiä uudistuksia ei pidä tehdä hämärän peitossa.

  On korostettava, että unionin virkamiestuomioistuin on ollut olemassa yli kymmenen vuoden ajan ja sitä on aina pidetty menestystarinana oikeudenkäytön alalla, jopa unionin tuomioistuimen presidentin itse toteamana. Tämän lisäksi erityistuomioistuinten perustamisesta on määrätty EU:n perussopimuksissa, joten on käsittämätöntä, että unionin virkamiestuomioistuin olisi yhtäkkiä lakkautettava. Sen sijaan olisi selvitettävä mahdollisuutta perustaa etenkin tavaramerkkejä ja patentteja käsitteleviä uusia erityistuomioistuimia.

  Unionin tuomioistuin itse toteaa, että unionin virkamiestuomioistuimen lakkauttaminen johtuu sen tuomareiden nimityksiä ja uudelleen nimityksiä koskevasta lukkiutuneesta tilanteesta neuvostossa. Kuten unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiden määrän kaksinkertaistamista koskevassa päätöksessä, unionin virkamiestuomioistuimen lakkauttamisen syy on jälleen neuvoston kyvyttömyydessä tehdä nimityksiä eikä lakkautettavan tuomioistuimen toiminnassa. Koska neuvosto ei pysty sopeutumaan todellisuuteen, se pakottaa todellisuuden mukautumaan omaan jäykkään toimintatapaansa.

  Unionin virkamiestuomioistuimen katoaminen merkitsisi näin ollen Nizzan ja Lissabonin sopimuksiin perustuvan erityistuomioistuinjärjestelmän hylkäämistä, vaikka on yleisesti tiedossa, että erityistuomioistuinten oikeudenkäyttö on laadultaan parempaa oikeudenkäyttöä, puhumattakaan sellaisen oikeusperustan puuttumisesta, joka tarvitaan tuomioistuimen lakkauttamiseen, koska perustamissopimuksessa määrätään erityistuomioistuinten perustamisesta eikä niiden lakkauttamisesta.

7.  Unionin tuomioistuimen toimittamat tiedot unionin yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävänä olevista asioista ja käsittelyn kestosta ovat ristiriidassa unionin yleisen tuomioistuimen ja tuomareiden Strasbourgissa oikeudellisten asioiden valiokunnan esittelijän koolle kutsumassa kuulemistilaisuudessa antamien tietojen kanssa. Selittämättömällä tavalla neuvosto jätti täysin huomiotta unionin yleisen tuomioistuimen asiakirjan, jossa ilmaistaan unionin tuomioistuimen ehdottamaa uudistusta vastustava kanta, sekä Strasbourgissa esitetyt selvitykset, joissa viitataan faktoihin ja tilastoihin, jotka ovat päinvastaisia kuin unionin tuomioistuimen esittämät faktat ja numerotiedot. (vrt. liitteenä oleva asiakirja). Olisi näin ollen erittäin asianmukaista, että kahden tuomioistuimen esittäessä keskenään ristiriitaisia tietoja ennen päätöksentekoa selvitetään, mitkä tiedot ovat oikeita ja mitkä vääriä. Valitettavasti neuvosto ei ollut varovainen vaan eteni pelottomasti oikeuslaitoksen uudistamisessa ilman selvityksiä. Oikeudellinen yhteisö ja yleinen mielipide unionissa pystyvät tuskin hyväksymään unionin yleisen tuomioistuimen tuomarien lukumäärän kaksinkertaistamista koskevaa päätöstä, kun tämän tuomioistuimen tuomarit vastustavat lisäämistä ja takaavat, että muutama virkamies lisää riittäisi, jotta lukkiutunut tilanne voidaan ratkaista. Joka tapauksessa kolmeen tuomioistuimeen tuotujen oikeustapausten määrä on pienempi näiden samojen tuomioistuinten ratkaisemiin tapauksiin verrattuna. Sen vuoksi tuomareiden lukumäärän kaksinkertaistamisen väitetty kiireellisyys ei ole perusteltua.

  On todettava, että unionin yleisen tuomioistuimen tuottavuus on parantunut merkittävästi vuodesta 2013 ja erityisesti vuonna 2014 ilman, että yhtään uutta tuomaria on nimitetty. Tämä johtuu vain siitä, että on palkattu yhdeksän uutta lakimiesavustajaa, joiden avulla pelkästään vuonna 2014 voitiin saattaa päätökseen yli 100 asian käsittelyn. Unionin yleisen tuomioistuimen omien tietojen mukaan ratkaistujen asioiden lukumäärä tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla olisi suurempi kuin käsittelyyn otettujen asioiden määrä. Toistettakoon, että kiirettä, johon unionin tuomioistuin on niin moneen kertaan vedonnut, ei siis ole olemassa. Näin ollen parasta olisi päätyä ratkaisuun, jonka mukaan valittaisiin se vaihtoehto, että nimitetään lisää virkamiehiä kirjaamoon ja käännöspalveluihin sekä ennen kaikkea lisäksi 19 lakimiesavustajaa, jotta kullakin tuomarilla olisi käytettävissään yksi lakimiesavustaja enemmän, kun otetaan huomioon vuonna 2014 jo nimitetyt yhdeksän. Tällainen ratkaisu vähentäisi suuresti ehdotetun toimenpiteen vaikutusta talousarvioon, ja se olisi myös helposti peruutettavissa. (Vrt. liitteenä olevat asiakirjat.)

8.  Unionin yleisen tuomioistuimen päätösten mahdollisista viivästymisistä johtuvia korvauksia koskeva kysymys on harhaa, koska korvausvelvoitteen syntyminen edellyttää, että i) on aiheutunut todellista vahinkoa, joka ii) johtuu laittomuudesta (toiminta tai toimimatta jättäminen), jota on iii) harjoitettu tuottamuksella, ja että teon ja vahingon välillä on iv) riittävä syy-yhteys, mikä vahingonkorvausta vaativan on osoitettava ja näytettävä toteen. Oikeusalan kokemus osoittaa, miten vaikeita tällaiset haasteet ovat. Tämän lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoo, että oikeuskäsittelyn viivästyksestä johtuva oikeus korvaukseen syntyy vasta, kun viivästys kestää yli viisi vuotta. Saatujen tietojen mukaan asian käsittely unionin yleisessä tuomioistuimessa ei ylitä tätä aikamäärää, pikemminkin päinvastoin.

9.  On yllättävää, että tämän mittaluokan uudistus toteutetaan ilman ennakkovalmisteluja ja pohtimatta sen laaja-alaisia seurauksia. Miten voidaan perustella suurelle yleisölle yli 100:n korkeasti palkatun toimen (tuomarit, lakimiesavustajat, assistentit, sihteerit) perustaminen, kun on varmaa, että monet näistä, tuomarit mukaan luettuina, olisivat lyhyellä aikavälillä teknisesti alityöllistettyjä, koska heillä ei olisi riittävästi työtä? Koska tiedetään, että nykyään kukin unionin yleisen tuomioistuimen tuomari tekee päätöksen keskimäärin 25 asiassa vuodessa (mikä on huomattavasti pienempi keskiarvo kuin missä tahansa jäsenvaltion ylioikeuden tuomioistuimessa), eikö tämä uusi lainsäädäntöehdotus ole loukkaus unionin veronmaksajaa kohtaan? Kun käsiteltävien asioiden lisääntymissuuntaus on kääntynyt päinvastaiseksi, montako tuomiota kunkin tuomarin on annettava vuosittain? Ja minkälainen mielikuva yleisöllä on EU:n vastuusta tämän mahdollisen kasvun yhteydessä?

  Tämänhetkisessä tilanteessa unionin tuomioistuin pyytää lainsäätäjiä päättämään ilman minkäänlaista tosiasiallista tai oikeudellista perustetta ja hyväksymään ratkaisun, joka on hyvin kallis, hyvin monimutkainen ja vaikeasti peruutettavissa.

  Lainsäätäjien tehtävänä on toteuttaa tasapainoisia ja haasteisiin nähden oikeasuhteisia toimenpiteitä unionin veronmaksajien rahoja syvästi kunnioittaen. Tällaisten toimenpiteiden on oltava kestäviä pitkällä aikavälillä.

  Jos uusi lainsäädäntöehdotus hyväksyttäisiin, se voisi vahingoittaa unionin oikeudellista rakennetta, unionin julkisuuskuvaa ja unionin veronmaksajien rahojen käyttötapaa.

Seuraavat seikat perustuvat edellä esitettyyn:

Päätelmät ja suositukset

Euroopan parlamentin työjärjestyksen 66 artiklan 6 kohdan, 69 artiklan 1 kohdan ja 2 kohdan a, c, ja d alakohdan mukaisesti esittelijä on laatinut seuraavat päätelmät ja suositukset:

1.  Ehdotus unionin yleisen tuomioistuimen tuomarien lukumäärän kaksinkertaistamisesta ja unionin virkamiestuomioistuimen lakkauttamisesta olisi hylättävä ja palautettava 69 artiklan 2 kohdan a ja d alakohdan mukaisesti ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytty parlamentin kanta, jonka mukaan unionin tuomioistuimen on perusteltava ehdottomasti tarpeellisten tuomareiden tarkka määrä ja otettava huomioon olosuhteiden muutokset sekä erityisesti käsiteltäväksi otettujen asioiden ja ratkaistujen asioiden lukumäärää koskevan suuntauksen kääntyminen.

2.  Ehdotus unionin virkamiestuomioistuimen lakkauttamisesta olisi hylättävä perustamissopimuksen mukaisen oikeusperustan puuttuessa. Sen sijaan jo nimitettyjen tuomareiden olisi välittömästi vannottava virkavalansa ja olisi nimitettävä puuttuvat tuomarit. Olisi myös perustettava asiantuntijakomitea analysoimaan tavaramerkkejä, patentteja ja tekijänoikeuksia käsittelevän uuden tuomioistuimen perustamisen etuja ja haittoja.

3.  Euroopan parlamentin työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti olisi nimitettävä 19 lakimiesavustajaa siten, että kullakin tuomarilla on käytettävissään yksi lakimiesavustaja enemmän (ottaen huomioon vuonna 2014 jo nimitetyt). Tällainen ratkaisu on jo otettu käyttöön unionin tuomioistuimessa. Olisi myös lisättävä kirjaamon ja käännöspalvelujen virkamiesten määrää.

4.  Parlamentin ja neuvoston olisi perustettava yhteinen asiantuntijaryhmä pohtimaan oikeudenkäytön yleistä toimivuutta unionissa ja tekemään ehdotuksia sen parantamiseksi ottaen huomioon muun muassa seuraavat näkökohdat:

a)  tuomareiden palvelukseen ottaminen kunkin jäsenvaltion maineikkaiden oikeustieteen professoreiden ja ylioikeuksien tuomareiden keskuudessa järjestettävän avoimen kilpailun kautta;

b)  kunkin tuomarin nimittäminen vain yhdeksi yhdeksän vuoden toimikaudeksi, jota ei voi uudistaa tai jatkaa;

c)  sukupuolten ehdottoman tasa-arvon noudattaminen tuomareiden palvelukseen ottamisessa.

5.  Oikeuslaitoksen toimivuutta tarkastelevan Euroopan neuvoston pysyvän komitean (CEPEJ) olisi valvottava unionin kaikkia tuomioistuimia samoin edellytyksin kuin Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden tuomioistuimia.

Liitteet: Prosessin kokonaisvaltaisen ymmärtämisen vuoksi oheen on liitetty kaikki asiakirjat ja tähän asiaan liittyvä kirjeenvaihto vaalikauden alusta tähän hetkeen.

ASIAN KÄSITTELY

ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön muuttamisesta lisäämällä unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiden lukumäärää

Viiteasiakirjat

09375/1/2015 – C8-0166/2015 – 2011/0901B(COD)

EP:n 1. käsittely (pvä) – P-numero

15.4.2014                     T7-0358/2014

Komission ehdotus

02074/2011 - C7-0126/2012

Neuvoston 1. käsittelyn kannasta ilmoitettu täysistunnossa (pvä)

9.7.2015

Asiasta vastaava valiokunta

    Ilmoitettu istunnossa (pvä)

JURI

9.7.2015

 

 

 

Esittelijä(t)

  Nimitetty (pvä)

António Marinho e Pinto

3.9.2014

 

 

 

Valiokuntakäsittely

24.9.2014

11.11.2014

23.3.2015

14.7.2015

 

15.9.2015

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

8.10.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

18

5

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Joëlle Bergeron, Marie-Christine Boutonnet, Jean-Marie Cavada, Therese Comodini Cachia, Mady Delvaux, Laura Ferrara, Enrico Gasbarra, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Mary Honeyball, Dietmar Köster, Gilles Lebreton, António Marinho e Pinto, Jiří Maštálka, Julia Reda, József Szájer, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniel Buda, Angel Dzhambazki, Jytte Guteland, Heidi Hautala, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Constance Le Grip, Stefano Maullu

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jarosław Wałęsa

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

14.10.2015

(1)

Hyväksytyt tekstit, 15.4.2014, P7_TA(2014)0358.

Oikeudellinen huomautus