Menettely : 2015/2132(BUD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0298/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0298/2015

Keskustelut :

PV 27/10/2015 - 10
CRE 27/10/2015 - 10

Äänestykset :

PV 28/10/2015 - 7.2
CRE 28/10/2015 - 7.2
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0376

MIETINTÖ     
PDF 355kWORD 318k
15.10.2015
PE 567.773v02-00 A8-0298/2015(Osa 1)

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016

(11706/2015 – C8-0274/2015 – 2015/2132(BUD))

Osa 1: Päätöslauselmaesitys

Budjettivaliokunta

Esittelijä: José Manuel Fernandes (pääluokka III – Komissio)

Gérard Deprez (muut pääluokat)

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016 (11706/2015 – C8-0274/2015 – 2015/2132(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7. kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/436/EY, Euratom(1),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3) (rahoituskehysasetus),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – komissio, 11. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman(5),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2016 29. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman(6),

–  ottaa huomioon komission 24. kesäkuuta 2015 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016 (COM(2015)0300),

–  ottaa huomioon neuvoston 4. syyskuuta 2015 vahvistaman ja 17. syyskuuta 2015 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016 (11706/2015 – C8-0274/2015),

–  ottaa huomioon varainhoitovuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista 8. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman(7),

–  ottaa huomioon komission 23. syyskuuta 2015 Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle antaman tiedonannon nimeltä ”Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvat välittömät operatiiviset, taloudelliset ja lainsäädäntötoimenpiteet” (COM(2015)0490),

–  ottaa huomioon oikaisukirjelmän nro 1/2016 (COM(2015)0317) ja oikaisukirjelmän nro 2/2016 (COM(2015)0513) esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0298/2015),

Pääluokka III

Yleiskatsaus

1.  korostaa, että parlamentti ottaa vuoden 2016 talousarviota käsitellessään täysin huomioon poliittiset painopisteet, jotka se hyväksyi ylivoimaisella äänten enemmistöllä edellä mainituissa 11. maaliskuuta 2015 yleisistä suuntaviivoista ja 8. heinäkuuta 2015 trilogin neuvotteluvaltuuksista antamissaan päätöslauselmissaan; muistuttaa, että niihin kuuluu sisäinen ja ulkoinen solidaarisuus, etenkin tehokas puuttuminen muuttoliike- ja pakolaiskriisiin, sekä kilpailukyvyn parantaminen luomalla säällisiä ja laadukkaita työpaikkoja ja kehittämällä yritystoimintaa ja yrittäjyyttä koko unionissa;

2.  painottaa, että unionilla on nyt ratkaistavanaan monia vakavia hätätilanteita, ennen kaikkea ennennäkemätön muuttoliike- ja pakolaiskriisi; on ehdottomasti sitä mieltä, että unionin talousarvioon on otettava tarvittavat varat, joiden avulla voidaan vastata poliittisiin haasteisiin ja unioni voi täyttää näihin kriiseihin liittyvät sitoumuksensa ja reagoida niihin tehokkaasti, äärimmäisen kiireellisesti ja ensisijaisesti; ymmärtää, että muuttoliike- ja pakolaiskriisiä ei voida ratkaista pelkästään rahoituksellisin keinoin ja että tarvitaan sekä kriisin sisäiseen että sen ulkoiseen ulottuvuuteen liittyviä kokonaisvaltaisia toimia; toteaa, että poikkeukselliset ajat edellyttävät poikkeuksellisia toimia ja että tarvitaan vahvaa poliittista sitoutumista, jotta tähän tarkoitukseen varmistetaan uudet määrärahat;

3.  panee merkille, että parlamentti on vuoden 2016 talousarviomenettelyn alusta lähtien painottanut erityisesti muuttoliikkeeseen ja pakolaisiin liittyviä kysymyksiä; palauttaa mieliin aiemmat lausuntonsa, joiden mukaan muuttoliikevirtojen hallitsemiseksi toteutettavat toimet sijoittuvat sisäisen ja ulkoisen yhteisvastuun leikkauspisteeseen ja käyttöön olisi otettava yhdennetysti myös ulkoisia rahoitusvälineitä, joilla voitaisiin puuttua unionin tämänhetkisten ongelmien perimmäisiin syihin; palauttaa mieliin yhteiset perussopimukset ja muut sopimukset, kuten Schengenin säännöstö ja Dublinin asetus, sekä komission ehdotuksen kriisitilanteita koskevasta velvoittavasta siirtomekanismista (COM(2015)0450);

4.  on näin ollen päättänyt esittää viipymättä kattavan tarkistuspaketin korottaakseen talousarvioesityksen määrärahoja otsakkeessa 3 (turvallisuus ja kansalaisuus) ja otsakkeessa 4 (globaali Eurooppa) 1 161 miljoonalla eurolla ja vastatakseen näin muuttoliikekriisistä aiheutuneisiin ensimmäisiin tarpeisiin; korostaa, että kriisin sisäinen ulottuvuus otettiin jo huomioon parlamentin tarkistuksissa, joihin sisällytettiin kokonaisuudessaan kaksi turvapaikanhakijoiden sisäisiin siirtoihin liittyvää mukautettua pakettia ja joissa ehdotetaan samalla uusia lisäyksiä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston sekä alalla toimivien unionin erillisvirastojen määrärahoihin; tähdentää, että ulkoista ulottuvuutta vahvistettiin lisäämällä määrärahoja otsakkeen 4 tietyissä erityisohjelmissa, kuten Euroopan naapuruusväline, kehitysyhteistyön rahoitusväline, humanitaarisen avun väline ja liittymistä valmisteleva tukiväline;

5.  korostaa silti, että kyseisiä tarkistuksia olisi tarkasteltava samassa yhteydessä kuin komission oikaisukirjelmää nro 2/2016, jonka odotetaan sisältävän toisen sisäisiä siirtoja koskevan paketin lisäksi komission 23. syyskuuta 2015 antamassa tiedonannossa vahvistetut lisätoimenpiteet; pitää valitettavana, että parlamentilla ja neuvostolla ei ole enempää aikaa tutkia tämän oikaisukirjelmän tarkoituksenmukaisuutta, mutta ymmärtää, että tilanteeseen on reagoitava välittömästi ja että aikataulu on erittäin tiukka; tähdentää, että parlamentti tukee täysin näitä uusia toimenpiteitä ja aikoo puolustaa niiden rahoittamista uusista määrärahoista jopa ylittämällä parlamentin omassa vuoden 2016 talousarviota koskevassa kannassa ehdotettu taso;

6.  aikoo lisäksi toteuttaa toimia ratkaistakseen eurooppalaisia maanviljelijöitä ja etenkin maidontuottajia koskevan tämänhetkisen kriisin ja sisällyttää jo tässä vaiheessa vuoden 2016 talousarviota koskevaan kantaansa 500 miljoonan euron tuen komission ilmoittamille kiireellisille toimenpiteille; luottaa siihen, että komission oikaisukirjelmässä nro 2/2016 voidaan määritellä tarkalleen budjettikohdat, joihin tämän vuoksi osoitetaan lisärahoitusta; on tyytyväinen, että komissio päätti siirtää kriisivaraukseen vuoden 2015 talousarviossa osoitetut, käyttämättä jääneet määrärahat vuoden 2016 talousarvioon, ja toteaa, että näistä käyttämättä jääneistä varoista maksetaan korvaukset asetuksen (EU) N:o 1306/2013 mukaisten suorien tukien saajille;

7.  toteaa, että unionin talousongelmien ratkaisu edellyttää kosolti enemmän toimia kilpailukyvyn, kasvun ja laadukkaiden työpaikkojen edistämiseksi; pitää tässä mielessä keskeisenä mikroyritysten, pienten ja keskisuurten yritysten sekä sosiaalisten yritysten toimintaa; lisää siksi COSME-ohjelman määrärahoja 16,5 miljoonalla eurolla; on päättänyt lisäksi ehdottaa vuodeksi 2016 uusia nuorisotyöllisyysaloitteen jatkamista koskevia sitoumuksia, koska hankkeen kaikki määrärahat on myönnetty vuosina 2014–2015 etupainotteisesti; toteaa tyytyväisenä, että ohjelma on ollut erittäin tärkeä työttömyyden torjunnan kannalta, ja haluaa ehdottomasti varmistaa, että siihen osoitetaan tarvittavat varat, jotta sen täytäntöönpano ei häiriintyisi rahoituksen puutteen vuoksi; hyväksyy näin ollen 473,2 miljoonan euron lisäyksen vuoden 2016 määrärahoihin ja toteaa, että se vastaa nuorisotyöllisyysaloitteen alkuperäistä vuotuista maksuosuutta;

8.  toistaa näkemyksensä, jonka mukaan uusia aloitteita ei saisi rahoittaa unionin talousarviosta unionin nykyisten ohjelmien ja politiikkojen kustannuksella ja aiemmin tehdyistä poliittisista sitoumuksista piittaamatta; antaa ja vahvistaa täysin laajamittaisen poliittisen ja taloudellisen tuen Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) käynnistämiselle mutta aikoo noudattaa ESIR-neuvottelujen aikana tekemäänsä sitoumusta minimoida vuotuisen talousarviomenettelyn yhteydessä mahdollisimman pitkälle Horisontti 2020 -ohjelmaan ja Verkkojen Eurooppa -välineeseen kohdistuvat vaikutukset; ehdottaa näin ollen, että näiden kahden ohjelman määrärahoihin vuonna 2016 ESIR-takuurahaston rahoittamista varten tehdyt leikkaukset (1 326 miljoonaa euroa) korvataan kokonaan, jotta ohjelmat voisivat saavuttaa täysin tavoitteensa, joista sovittiin vasta kaksi vuotta sitten, kun niiden oikeusperustat hyväksyttiin;

9.  korostaa, että parlamentin, neuvoston ja komission hyväksymää yhteistä lausumaa maksusuunnitelmasta vuosiksi 2015–2016 on noudatettava kaikilta osin, ja toteaa, että se perustuu yhteiseen sitoumukseen vähentää vuosien 2007–2013 koheesio-ohjelmien maksattamatta olevien maksupyyntöjen määrä noin 2 miljardiin euroon vuoden 2016 loppuun mennessä; kritisoi tässä yhteydessä neuvoston ehdottamia leikkauksia, jotka eivät vastaa lainkaan tätä maksusuunnitelmaa; korostaa lisäksi, että tulevaisuudessa on vältettävä vastaavien kestämättömän suuruisten maksurästien muodostumista, ja kehottaa komissiota tekemään tätä koskevia konkreettisia ehdotuksia; katsoo, että tästä syystä ennakoimattomat maksutarpeet olisi rahoitettava uusista määrärahoista ja että 1 miljardin euron etupainotteinen rahoitus Kreikalle vuonna 2016 olisi näin ollen rahoitettava monivuotisessa rahoituskehyksessä käytettävissä olevasta maksujen enimmäismäärästä; korostaa kantanaan olleen jo pitkään, että joustovälineeseen liittyvistä maksusitoumuksista johtuvat maksut olisi laskettava monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien lisäksi;

10.  palauttaa kaikki talousarvioesityksen määrärahat, joihin neuvosto esitti leikkauksia (563,6 miljoonaa euroa maksusitoumuksiin ja 1 421,8 miljoonaa euroa maksuihin); ei pidä ehdotettuja leikkauksia perusteltuina esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen kohdalla, koska näiden kahden ohjelman määrärahoja on jo siirretty ESIRiin, eikä kehitys- tai naapuruuspolitiikan kohdalla, etenkään viimeaikaisten tapahtumien valossa; on huolissaan siitä, että ehdottaessaan talousarvioesitykseen tällaisia tuntuvia leikkauksia neuvosto mitätöi laajalti unionin talousarvion kiistattoman lisäarvon; ei hyväksy missään tapauksessa neuvoston aikomusta kohdentaa leikkaukset budjettikohtiin, joiden toteutus tai vastaanottokyky on ollut heikko, sillä pelkät talousarvion toteutusluvut eivät ole riittävä peruste eikä huomioon oteta eri ohjelmien erilaisia täytäntöönpanorakenteita;

11.  toteaa, että nämä kiireiset tarpeet edellyttävät asianmukaista rahoitusta ja että monivuotisen rahoituskehyksen liikkumavarat ovat vuonna 2016 erittäin niukat, ja katsoo, että käyttöön on näin ollen otettava kaikki rahoituskehysasetuksessa säädetyt joustavuusvälineet, mukaan luettuna joustoväline täysimääräisenä; toivoo, että neuvosto yhtyy tähän kantaan ja että sovittelussa päästään kitkattomasti yhteisymmärrykseen, jotta unioni pääsisi tilanteen tasalle ja pystyisi vastaamaan tehokkaasti edessä oleviin haasteisiin; korostaa tässä yhteydessä, että monivuotisen rahoituskehyksen sitoumusten koko liikkumavara vuonna 2015 olisi otettava käyttöön heti kun oikeudelliset vaatimukset täyttyvät; odottaa, että tästä asiasta päästään alustavaan sopimukseen neuvoston ja komission kanssa;

12.  muistuttaa unionin kolmen toimielimen yhteisestä lausumasta, joka annettiin tehtäessä poliittista sopimusta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja jonka mukaan vuotuisiin talousarviomenettelyihin sisällytetään tarvittaessa sukupuolinäkökulmaan perustuvia tekijöitä; korostaa, että sukupuolten tasa-arvon olisi oltava toimia tukeva horisontaalinen periaate, ja vaatii ottamaan sukupuolinäkökohtia korostavan budjetoinnin kattavasti käyttöön; pitää lisäksi myönteisenä ensimmäisiä aloitteita unionin talousarvion viherryttämiseksi: korostaa tarvetta edetä edelleen tähän suuntaan, jotta saavutettaisiin ilmasto- ja ympäristömyötäistä varainkäyttöä koskevat hyväksytyt tavoitteet;

13.  vahvistaa vuoden 2016 maksusitoumusmäärärahojen kokonaistasoksi 157 427,5 miljoonaa euroa ja maksumäärärahojen kokonaistasoksi 146 459,5 miljoonaa euroa;

Alaotsake 1 a – Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

14.  toteaa, että neuvosto leikkasi tänäkin vuonna tuntuvasti otsakkeen 1 a määrärahoja: maksusitoumuksia vähennettiin 140,9 miljoonaa euroa ja maksuja 435,4 miljoonaa euroa talousarvioesityksen määrärahoista; korostaa, että noin puolet näistä leikkauksista kohdentuu Horisontti 2020 -ohjelmaan, jonka määrärahat näin ollen vähenevät vuonna 2016 entisestään sen jälkeen, kun osa määrärahoista kohdennettiin uudelleen ESIRiin;

15.  toteaa, että neuvosto leikkasi monien otsakkeen 1 a ohjelmien määrärahoja sillä perusteella, että niiden hyödyntämisvalmiudet olivat kesäkuussa 2015 heikot, mutta korostaa, että määrärahat on johdonmukaisesti palautettava, koska kyseisten ohjelmien toteutus on nopeutunut huomattavasti syyskuussa 2015; pitää tätä tavanomaisena, näiden ohjelmien elinkaaresta johtuvana suuntauksena; on näin ollen päättänyt palauttaa sekä maksusitoumukset että maksut neuvoston leikkaamissa budjettikohdissa talousarvioesityksen tasolle;

16.  ottaa huomioon vuotta 2016 koskevat painopisteensä – työllisyyden, yritykset ja yrittäjyyden – ja arvioituaan tarkkaan varojen tähänastiset hyödyntämisvalmiudet on päättänyt ehdottaa tiettyjä korotuksia COSME-ohjelman, Horisontti 2020 -ohjelman, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman (EaSI) sekä Erasmus+ -ohjelman määrärahoihin talousarvioesityksen tasoon nähden sen lisäksi, että Horisontti 2020 -ohjelmassa ja Verkkojen Eurooppa -välineessä korvataan täysimääräisesti ESIRin yhteydessä tehdyt leikkaukset;

17.  korostaa erityisesti, että COSME-ohjelman rahoituksen etupainotteisuus vuosina 2014–2015 on osoittautunut todella hyödylliseksi, kun otetaan huomioon, että pk-yritykset ovat viime vuosina tarvinneet jatkuvasti enemmän tukea markkinoille pääsyssä ja rahoituksessa; vastustaa näin ollen talousarvioesityksessä ehdotettua COSMEn määrärahojen vähentämistä vuoteen 2015 verrattuna ja on päättänyt lisätä tämän ohjelman määrärahoja yli talousarvioesityksen määrien; muistuttaa, että komissio on jo viitannut COSMEn rahoitusvälineiden vajeeseen vuosina 2015, 2016 ja 2017, mikä osoittaa, että käytettävissä olevien sitoumusten ja odotetun kysynnän välillä on kuilu; pyytää COSMEn yhteydessä tuntuvaa lisäystä Erasmus nuorille yrittäjille -aloitteen määrärahoihin, koska käytettävissä olevat resurssit eivät riitä kattamaan ohjelmaan osallistumiseen liittyvää suurta kysyntää;

18.  kehottaa komissiota arvioimaan pakollisiin hyväksyntä- ja toimilupamenettelyihin liittyvistä maksuista ja palkkioista aiheutuvaa taloudellista rasitusta; kehottaa painokkaasti komissiota laatimaan asianmukaisen arvion kyseisten kustannuserien vaikutuksesta teollisuusyritysten ja pk-yritysten kilpailukykyyn;

19.  on päättänyt korottaa kolmen valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) sekä energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston määrärahoja talousarvioesityksen määristä, jotta näillä viranomaisilla olisi riittävät resurssit hoitaa lisääntyviä tehtäviään;

20.  vahvistaa kannattavansa ITER-ohjelmaa ja on sitoutunut varmistamaan sen asianmukaisen rahoituksen; on kuitenkin huolissaan ohjelman mahdollisista lisäviivästyksistä ja -kustannuksista sekä näistä unionin talousarvioon mahdollisesti koituvista seurauksista; pitää näin ollen valitettavana, ettei parlamentti voinut verrata vuoden 2016 ITER-määrärahojen tasoa ajan tasalla olevaan maksusuunnitelmaan ja ‑aikatauluun, jotka on määrä esittää ITER-organisaation neuvostolle vasta marraskuussa 2015; odottaa kuitenkin tarkistetulta suunnitelmalta riittävää näyttöä siitä, että vuoden 2013 vastuuvapautta koskevassa päätöslauselmassa(8) esitetyt parlamentin suositukset on otettu asianmukaisesti huomioon ja että varainhoidon moitteettomuus ja menojen vaikuttavuus varmistetaan; aikoo nostaa tämän asian esiin vuoden 2016 talousarviosovittelussa; painottaa lisäksi, että ITER-ohjelman fuusioenergiahankkeen (Fusion for Energy) rahoitusosuuteen liittyvien maksuosuuksien käytön on tapahduttava täysin avoimesti; kehottaa ottamaan käyttöön asianmukaisen vastuuvelvollisuusmekanismin, jossa esitetään selkeästi kansainvälisen hankkeen käytössä olevat rahoitusresurssit ja arvioidaan niiden käytön tehokkuutta;

21.  varaa osan määrärahoista tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvään standardointiin ja vaatii panemaan täytäntöön Maystadtin mietinnössä annetut suositukset, jotka koskevat Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) tehtävää ja vastuita, millä myös lisättäisiin unionin vaikutusvaltaa kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja annettaessa;

22.  lisää näin ollen otsakkeessa 1 a talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahoihin 1 405,5 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoihin 491,5 miljoonaa euroa (johon on luettu pilottihankkeet ja valmistelutoimet), jolloin maksusitoumusten enimmäismäärä ylittyy 1 316,9 miljoonalla eurolla, ja toteaa, että käytettävissä olevien liikkumavarojen ehtymisen jälkeen tämä lisäys on rahoitettava käyttäen hyväksi kaikkia rahoituskehysasetuksessa säädettyjä joustavuusvälineitä;

Alaotsake 1 b — Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

23.  ei hyväksy neuvoston ehdottamaa 3,1 miljoonan euron leikkausta otsakkeen 1 b maksusitoumuksiin eikä varsinkaan 220,1 miljoonan euron leikkausta maksumäärärahoihin, mukaan luettuina aiempien toimien loppuun saattamista koskevat kohdat; vaatii neuvostoa selittämään, miten nämä leikkaukset sopivat yhteen maksattamatta olevien maksujen määrän vähentämistä koskevan tavoitteen ja toisaalta sen tavoitteen kanssa, että olisi vältettävä kielteisiä seurauksia ja tarpeettomia viivästyksiä vuosien 2014–2020 ohjelmien täytäntöönpanoon; muistuttaa, että koheesiopolitiikka on unionin keskeinen investointipolitiikka, jonka tavoitteena on Euroopan alueiden välisten erojen tasaaminen lujittamalla taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta; korostaa, että ESR:n, EAKR:n, koheesiorahaston ja nuorisotyöllisyysaloitteen kaltaisilla välineillä on suuri merkitys edistettäessä lähentymistä, kavennettaessa kehityseroja ja tuettaessa laadukkaiden ja kestävien työpaikkojen luomista;

24.  panee merkille jäsenvaltioiden viimeisimpiin ennusteisiin perustuvan komission alustavan arvion, jonka mukaan koheesiopolitiikan ohjelmien täytäntöönpano todennäköisesti viivästyy vuonna 2016; toteaa huolestuneena, että jos varoista suuri osa jää käyttämättä uusien Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kolmantena toteutusvuonna, jolloin ohjelmien olisi jo oltava täydessä vauhdissa, käytännön toiminnasta saatavat tulokset viivästyvät ja myöhempinä vuosina voi syntyä vakavia maksupaineita ja ehkä myös uusi maksurästien suma; vaatii kyseisiä jäsenvaltioita toteuttamaan pikaisia toimia, joilla puututaan näiden täytäntöönpanoviivästysten taustalla oleviin syihin, esimerkiksi nimeämällä nopeasti ohjelmista vastaavat viranomaiset ja vähentämällä ja yksinkertaistamalla kansallisia hallintomenettelyjä; kehottaa komissiota – maksusuunnitelman mukaisesti – valvomaan tarkkaan otsakkeeseen 1 b liittyvien ohjelmakauden 2014–2020 maksujen kehitystä, muun muassa laatimalla niitä koskevia yksityiskohtaisia ja säännöllisin väliajoin päivitettäviä ennusteita, joista keskustellaan asiaa koskevissa toimielinten välisissä kokouksissa, ja tekemään tarvittaessa asiaa koskevia ehdotuksia;

25.  huomauttaa, että nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahat käytettiin vuosina 2014–2015 etupainotteisesti eikä komissio ole ehdottanut sille vuonna 2016 lainkaan maksusitoumusmäärärahoja; toteaa, että Euroopan sosiaalirahastoasetuksessa(9) annetaan mahdollisuus tällaisiin jatkotoimiin, ja on päättänyt lisätä nuorisotyöllisyysaloitteen maksusitoumusmäärärahoja 473,2 miljoonalla eurolla eli määrällä, joka vastaa tälle ohjelmalle alun perin ehdotettua vuotuista maksuerää; on sitä mieltä, että tämän unionin polttavimpiin ongelmiin puuttuvan tärkeän ohjelman rahoitus ei saisi päättyä vuoteen 2015; korostaa, että lisärahoitusta olisi käytettävä ohjelman laajentamiseen siten, että yhä useampi nuori saisi apua säällisten ja pysyvien työpaikkojen etsimiseen; kehottaa jäsenvaltioita tekemään kaikkensa nopeuttaakseen aloitteen täytäntöönpanoa käytännössä, jotta siitä olisi välitöntä hyötyä eurooppalaisille nuorille; kehottaa komissiota raportoimaan parlamentille unionin rahoittamista toimenpiteistä nuorisotyöttömyyden torjumiseksi ja toimenpiteiden avulla saavutetuista tuloksista;

26.  ottaa huomioon pilottihankkeet ja valmistelutoimet ja lisää otsakkeessa 1 b talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahoja 482,7 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoja 1 164 miljoonaa euroa, jolloin maksusitoumusten enimmäismäärä ylittyy 467,3 miljoonalla eurolla, ja toteaa, että lisäys on rahoitettava käyttäen hyväksi kaikkia rahoituskehysasetuksessa säädettyjä joustavuusvälineitä;

Otsake 2 — Kestävä kasvu: luonnonvarat

27.  panee merkille, että neuvosto vähensi myös otsakkeen 2 maksusitoumusmäärärahoja 199,9 miljoonalla eurolla ja maksumäärärahoja 251,1 miljoonalla eurolla, myös maaseudun kehittämisen määrärahoista, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja Life‑ohjelmasta; katsoo, että maataloutta koskevaa oikaisukirjelmää olisi pidettävä perusteena aina, kun maataloustukirahaston määrärahoja halutaan tarkistaa vakuuttavasti; palauttaa vastaavat talousarvioesityksen määrärahat;

28.  pitää myönteisenä, että komissio on esittänyt 500 miljoonan euron suuruisen kattavan paketin kiireellisiä toimenpiteitä, joilla tuetaan eurooppalaisia maanviljelijöitä ja erityisesti maitoalaa, kun hyödykkeiden hinnat laskevat ja maidontuotanto lisääntyy; painottaa, että seuraukset kohdistuvat vakavimmin syrjäisimmille alueille, joilla maidontuotannon sosioekonominen vaikutus on kiistämätön; sisällyttää tämän määrän käsittelyynsä osoittaakseen tukea komission ilmoitukselle ja odottaa, että sovittelumenettelyssä määrä sisällytetään talousarvioon kokonaan oikaisukirjelmän perusteella; korostaa, että tällä paketilla olisi täydennettävä toimia, joilla lievennetään niitä tappioita ja pitkän aikavälin vaikutuksia, joita Venäjän maataloustuotteille asettama tuontikielto aiheuttaa eurooppalaisille maanviljelijöille, kun otetaan huomioon, että Venäjä on ollut tähän saakka unionin maataloustuotteiden toiseksi suurin vientikohde;

29.  korostaa unionin lisääntyneitä Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon liittyviä tehtäviä; palauttaa näin ollen kalataloutta koskevaan tieteelliseen neuvontaan ja tietämykseen osoitetut määrärahat vuoden 2015 talousarvion tasolle, sillä päätöksentekoa varten on tärkeää kerätä tietoa, ja lisää Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) määrärahoja tukeakseen sen tehtävää yhteisen kalastuspolitiikan koordinoinnissa ja täytäntöönpanossa;

30.  lisää näin ollen otsakkeen 2 maksusitoumusmäärärahoihin 510,6 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoihin 520,7 miljoonaa euroa (johon on luettu pilottihankkeet ja valmistelutoimet), jolloin otsakkeen maksusitoumusten enimmäismäärään jää 647 miljoonaa euroa liikkumavaraa;

Otsake 3 – Turvallisuus ja kansalaisuus

31.  palauttaa mieliin, että talousarvioesityksessä esitettiin lisäyksiä turvallisuuden ja muuttoliikkeen alalle, mukaan luettuna 150 miljoonan euron määrä kansainvälistä suojelua tarvitsevien 40 000 ihmisen siirtämiseksi, ja että tämän vuoksi komissio on ylittänyt otsakkeen enimmäismäärän 124 miljoonalla eurolla, ja ehdottaa vastaavansuuruista joustovälineen varojen käyttöönottoa; panee tyytyväisenä merkille, että neuvosto on periaatteessa hyväksynyt joustovälineen käyttöönoton tässä tarkoituksessa; toteaa kuitenkin, että pakolaiskriisi edellyttää pitkän aikavälin rahoitussuunnitelmaa ja että asiaa käsitellään myös uudistettaessa monivuotista rahoituskehystä;

32.  on päättänyt keskittää määrärahalisäykset turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolle ottaen huomioon tämänhetkisen poikkeuksellisen maahanmuuttajien ja pakolaisten virran; tukee tässä mielessä voimakkaasti toista 780 miljoonan euron pakettia vielä 120 000 ihmisen siirtämiseksi; on päättänyt sisällyttää tarvittavat varat käsittelyynsä ja mukauttaa sisäisten siirtojen ensimmäistä pakettia toisen perusteella lisäämällä kuljetuskustannuksiin 20 miljoonaa euroa (500 euroa jokaista Italiaan ja Kreikkaan tulevaa siirtolaista kohden); hyväksyy ylimääräisen 79 miljoonan euron lisäyksen, jolla vahvistetaan yleisesti turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston määrärahoja; tähdentää, että turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolle on osoitettava riittävät rahoitusmahdollisuudet myös tulevina vuosina; palauttaa mieliin, että 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 17 kohdan mukaisesti osoitetusta määrästä voidaan poiketa kulloinkin kyseeseen tulevan ohjelman koko keston aikana enemmän kuin 10 prosenttia, jos ilmenee uusia objektiivisia ja pitkällä aikavälillä vaikuttavia seikkoja;

33.  panee merkille, että tällaiset toimenpiteet ovat vasta ensimmäinen askel unionin perusperiaatteena olevan solidaarisuuden periaatteen täysimääräistä toteutumista ajatellen; kehottaa komissiota ja neuvostoa panemaan 23. syyskuuta 2015 ehdotetut suunnitelmat täysin täytäntöön ja osoittamaan selkeästi sitoumuksensa noudattaa ihmisoikeuksia Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti; painottaa, että palautusoperaatioihin on varattava asianmukainen rahoitus perusoikeuskirjan ja palauttamiskiellon periaatteen mukaisesti, jotta palautuspolitiikka olisi tehokasta ja estäisi ja vähentäisi laitonta maahanmuuttoa; pitää tärkeänä, että pakolaisia tuetaan lähellä heidän kotimaitaan ja että jäsenvaltioiden turvapaikkamenettelyjä helpotetaan;

34.  on päättänyt lisätä muuttoliikkeen alalla toimivien erillisvirastojen määrärahoja yhteensä 26 miljoonalla eurolla, josta Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto saa suurimman osuuden eli 12 miljoonaa euroa enemmän kuin sille myönnettiin määrärahoja talousarvioesityksessä; huomauttaa, että virastolla on keskeinen koordinointitehtävä kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden toteuttamisessa ja jäsenvaltiot, joita asia koskee, pyytävät sen apua yhä useammin;

35.  pitää tervetulleena komission 23. syyskuuta 2015 antamaa tiedonantoa ja oikaisukirjelmässä nro 2/2016 esitettyjä vastaavia toimenpiteitä, etenkin 600 miljoonan euron lisäystä hätärahoitukseen kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville jäsenvaltioille; on tyytyväinen, että komissio on ottanut tässä suhteessa ohjat käsiinsä ja vahvistaa näin parlamentin käsittelyssään hyväksymän kannan; on valmis harkitsemaan sovittelussa uusia täydennyksiä määrärahoihin;

36.  pitää valitettavana, että neuvosto vähentää maksusitoumusmäärärahoja 25,1 miljoonalla eurolla ja maksumäärärahoja 33,6 miljoonalla eurolla talousarvioesityksestä; katsoo, että nämä vähennykset vaarantavat otsakkeen 3 ohjelmien ja toimien asianmukaisen täytäntöönpanon; muistuttaa tässä yhteydessä, että vaikka osa ehdotetuista leikkauksista saattaa vaikuttaa vähäisiltä, tietyt tärkeät ja arvokkaat ohjelmat kärsivät suhteellisen pienen kokonsa vuoksi erityisen paljon näistä leikkauksista; on näin ollen päättänyt palauttaa talousarvioesityksen määrärahat;

37.  pitää lisäksi tarpeellisena lisätä kulttuuri- ja media-alan alaohjelmien maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 10,5 miljoonalla eurolla talousarvioesityksen määristä, kun otetaan huomioon, että ne ovat tärkeitä unionille arvokkaiden kulttuurialojen ja luovien toimialojen tukemisen kannalta, ja toteaa, että näihin alaohjelmiin kuuluvat multimediatoimet sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestely, joka on määrä toteuttaa vuonna 2016 ja jonka avulla pyritään puuttumaan kulttuurialoilla ja luovilla toimialoilla toimivien pk-yritysten ja organisaatioiden rahoituksen saantia koskeviin kriittisiin kysymyksiin;

38.  pitää lisäksi ensisijaisena, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelman määrärahoja lisätään 1,5 miljoonalla eurolla ja ohjelman budjettinimikkeistöä muutetaan lisäämällä erillinen budjettikohta eurooppalaisen kansalaisaloitteen täytäntöönpanoa varten;

39.  panee merkille, että käsittelyssään (ml. pilottihankkeet ja valmistelutoimet) parlamentti ylitti otsakkeen 3 enimmäismäärän 1 055,1 miljoonalla eurolla maksusitoumuksina, joiden määrä on 931,1 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarvioesityksessä, ja että myös maksumäärärahoja lisätään 586,5 miljoonalla eurolla; ehdottaa näin ollen, että otetaan käyttöön kaikki monivuotisen rahoituskehyksen tarjoamat välineet muuttoliikepaketin määrärahalisäysten rahoittamiseksi;

Otsake 4 – Globaali Eurooppa

40.  tähdentää, että neuvosto on leikannut kaikista otsakkeista eniten otsakkeen 4 maksusitoumusmäärärahoja (- 163,4 miljoonaa euroa) ja maksumäärärahoja

(- 450,4 miljoonaa euroa;) on yllättynyt, että vähennysten kohteena on olennaisesti myös Euroopan naapuruusväline (etenkin kun otetaan huomioon Välimeren alueen maiden köyhyys ja turvallisuustilanne), kehitysyhteistyön rahoitusväline (johon sisältyy muuttoliikkeeseen ja turvapaikka-asioihin liittyvä temaattinen tavoite) sekä liittymistä valmisteleva tukiväline (vaikka ehdokasmaissa on suuri määrä pakolaisia tai ne sijaitsevat tärkeimpien muuttoreittien varrella); korostaa, että tämä menettely on räikeässä ristiriidassa neuvoston ja Eurooppa-neuvoston muuttoliikeagendasta, pakolaiskriisistä ja yhteistyöstä alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa antamien lausuntojen kanssa;

41.  on tätä taustaa vasten päättänyt palauttaa talousarvioesityksen määrärahat; panee merkille, että otsakkeen 4 maksutilanne on edelleen erityisen huolestuttava, koska maksattamattomia maksuja on kertynyt merkittävästi ja sopimusvelvoitteita on keinotekoisesti lykätty maksujen pysyvän alibudjetoinnin vuoksi; toistaa näin ollen, että komission ehdottamat maksumäärärahalisäykset riittivät hädin tuskin välttämättömiin tarpeisiin puhumattakaan ennennäkemätön muuttoliike- ja pakolaiskriisin tällä välin lisäämistä, ulkoisiin toimiin kohdistuvista paineista;

42.  täydentää muuttoliike- ja pakolaiskriisiin liittyvää tarkistuspakettia lisäämällä erityisesti Euroopan naapuruusvälineen (+ 178,1 miljoonaa euroa) mutta myös kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (+ 26,6 miljoonaa euroa), humanitaarisen avun (+ 26 miljoonaa euroa), liittymistä valmistelevan tukivälineen (+ 11,2 miljoonaa euroa), vakautta ja rauhaa edistävän välineen (+ 12,6 miljoonaa euroa) ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen (+ 1 miljoona euroa) maksusitoumusmäärärahoja; tukee tarvittaessa näiden ohjelmien painopisteiden muuttamista kaikkein ajankohtaisimpien haasteiden perusteella mutta painottaa, että tämä ei saa johtaa kyseisen oikeusperustan alkuperäisiin tavoitteisiin liittyvien ponnistusten vähenemiseen, mikä saattaisi horjuttaa Euroopan naapurialueiden tai muiden kyseisten alueiden vakautta; toistaa, että on otettava käyttöön kattava ja ihmisoikeuksiin perustuva lähestymistapa, jolla liitetään yhteen muuttoliike ja kehitys ja edistetään laillisten maahanmuuttajien, turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten integroitumista; painottaa, että alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa on tehtävä enemmän yhteistyötä ja niihin on sitouduttava lujemmin, jotta tämänhetkiseen muuttoliikekriisiin voitaisiin puuttua tehokkaasti ja jotta voitaisiin erityisesti täyttää kolmansista maista siirtymään joutuneiden henkilöiden terveydenhuolto- ja koulutustarpeet; katsoo näin ollen, että kyseiset lisäykset ovat ehdottoman välttämättömiä lisäaloitteiden rahoittamiseksi kunkin välineen oikeusperustaan liittyvien alkuperäisten tavoitteiden lisäksi;

43.  huomauttaa, että Syyrian kriisin johdosta perustettu unionin alueellinen erityisrahasto ja hätärahasto, jonka tarkoituksena on vakauttaa tilannetta Afrikassa ja puuttua laittoman muuttoliikkeen ja pakkomuuton perussyihin, perustettiin, koska unionin talousarvio ei ole riittävän joustava ja eikä tarjoa riittävää rahoitusta, jolla kriisiin voitaisiin vastata nopeasti ja kokonaisvaltaisesti; korostaa, että monivuotisen rahoituskehyksen uudelleentarkastelun tai tarkistuksen yhteydessä on löydettävä kokonaisvaltaisempi ratkaisu siihen, miten unionin talousarviosta rahoitettavan humanitaarisen avun ja kehitysavun vaikuttavuutta ja saatavuutta voitaisiin parantaa ja miten ne voidaan tehokkaasti yhdistää Euroopan kehitysrahaston tukeen ja jäsenvaltioiden tarjoamaan kahdenkeskiseen tukeen; kehottaa kohdentamaan otsakkeen 4 ohjelmien lisämäärärahat erityisesti kahden erityisrahaston rahoituksen lisäämiseen sekä UNHCR:n ja Maailman elintarvikeohjelman kautta toimitettuun välittömään apuun; kehottaa yksittäisiä jäsenvaltioita ryhtymään sanoista tekoihin ja maksamaan viipymättä tarvittavat lisäosuudet, jotka koskevat unionin osuuksia erityisrahastoihin ja YK:n elinten rahoitusvajeen kattamista; huomauttaa, että erityisrahastoista mahdollisesti rahoitettava hankejatkumo heikentää entisestään neuvoston perusteita väitteille otsakkeen 4 vastaanottokyvyn puutteesta;

44.  lisää 40 miljoonaa euroa budjettikohtaan, joka koskee tukea rauhanprosessille ja rahoitusapua Palestiinalle ja YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelimelle (UNRWA); huomauttaa, että UNRWA tukee tehokkaasti Syyrian kriisistä suoraan kärsivien palestiinalaisten pakolaisten kasvavaa joukkoa ja että tämä on aiheuttanut UNRWA:lle lisätaakan; on huolissaan UNRWAn rahoituksen puutteista ja kehottaa kanavoimaan kyseiset lisämäärärahat sen yleisrahastoon, josta tuetaan peruskoulutusta ja sosiaali- ja terveyspalveluja;

45.  palauttaa mieliin, että humanitaarisesta kriisistä aiheutuvien pitkän aikavälin haitallisten vaikutusten lievittämiseksi on erittäin tärkeää, että kyseiset lapset voivat jatkaa koulunkäyntiä; lisää näin ollen humanitaarisen avun määrärahoihin sisältyvää koulutustukea siten, että sen osuus on 3 prosenttia 1 prosentin sijasta ja että tavoitteena on saavuttaa 4 prosentin kynnys vuoteen 2019 mennessä;

46.  pitää myönteisenä YUTP-määrärahoihin tehtyä symbolista lisäystä, jolla tuetaan mahdollisia aloitteita muuttoliikkeen saattamisesta osaksi YTPP:n erityisiä siviilioperaatioita, ja antaa samalla täyden tukensa keskisen Välimeren eteläosassa toteutettavalle Euroopan unionin sotilasoperaatiolle, jonka tarkoituksena on torjua ihmisten salakuljetusta ja ihmiskauppaa;

47.  arvostaa EUH:ssa käynnissä olevaa harkintaprosessia, joka koskee EU:n erityisedustajien tulevaisuutta ja heidän suhdettaan EUH:on; katsoo, että mahdolliset muutokset EU:n erityisedustajia koskevaan budjettikohtaan olisi toteutettava vasta siinä vaiheessa, kun nykyinen harkintaprosessi on saatettu päätökseen.

48.  pitää välttämättömänä lisätä Kyproksen turkkilaisen yhteisön budjettikohdan määrärahoja (+ 2 miljoonaa euroa), jotta voidaan jatkaa ja tehostaa ratkaisevasti Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitean ja kulttuuriperintöä käsittelevän yhteisöjenvälisen teknisen komitean toimintaa ja parantaa siten kahden yhteisön välistä luottamusta ja edistää sovintoa niiden välillä;

49.  korostaa, että Maailman kauppajärjestön yhdeksännessä ministerikokouksessa tehdyn kaupan helpottamista koskevan sopimuksen täytäntöönpano edellyttää, että rahoitustukea vähiten kehittyneille ja kehitysmaille lisätään; korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on toteutettava koordinoituja toimia kansainvälisissä rahoituslaitoksissa, jotta kauppaa tukevan kehitysyhteistyön ja monenkeskisten aloitteiden määrärahoja ei tarvitsisi vähentää ja jotta vältettäisiin tiettyjen kumppaneiden kanssa tehtävässä yhteistyössä havaitut sääntöjenvastaisuudet, jotka ovat heikentäneet varainkäytön vaikuttavuutta, sekä varmistettaisiin, että kaupan helpottamista koskeva sopimus edistää kehitystä;

50.  on päättänyt pilottihankkeiden ja valmistelutoimien ohella käyttää loppuun talousarvioesityksessä otsakkeen 4 maksusitoumusten enimmäismäärään jätetyn 261,3 miljoonan euron liikkumavaran ja olla etenemättä tässä vaiheessa sen pidemmälle; lisää myös maksumäärärahoja 132,5 miljoonalla eurolla; odottaa näiden tarkistusten perusteella hedelmällistä sovittelua, jossa otetaan lisäksi huomioon oikaisukirjelmä nro 2/2016; korostaa kuitenkin, että tämä enimmäismäärä saattaa osoittautua riittämättömäksi, koska siitä on päätetty jo kauan ennen Ukrainan, Syyrian ja Tunisian sekä yleisesti kaikkien naapurimaiden, Lähi-idän ja Afrikan maiden tärkeitä tapahtumia; kehottaa näin ollen hyödyntämään kaikkia hätäapuvarauksen tarjoamia mahdollisuuksia ja on varautunut ottamaan käyttöön lisää monivuotisen rahoituskehyksen joustavuussäännöksiä, jos muuttoliike- ja pakolaiskriisin ulkoisen ulottuvuuden ongelmien ratkaiseminen sitä edellyttää;

Otsake 5 – Hallinto: muut otsakkeet – hallinnolliset tukimenot ja tutkimuksen tukimenot

51.  panee merkille, että neuvosto on leikannut tämän otsakkeen määrärahoja 31,2 miljoonalla eurolla, josta 19,3 miljoonaa euroa koskee komission hallintomenoja ja etenkin sen kiinteistöjä ja laitteistoja ja ennen kaikkea sen henkilöstöä, kun kiinteämääräinen perusvähennys nostetaan 4,3 prosenttiin; ei pidä neuvoston esitystä perusteltuna ja palauttaa mieliin, että viime vuosien jatkuvien säästötoimien vuoksi komission vuodeksi 2016 ehdottama hallintobudjetti oli lähellä ennakoitua inflaatiota, ts. se pysyi reaalimääräisesti vakaana, ja että komissio vähentää henkilöstönsä määrää jatkuvasti;

52.  pitää lisäksi näitä leikkauksia mielivaltaisina, kun otetaan huomioon, että tämäntyyppiset menot perustuvat laajalti sopimusvelvoitteisiin ja ovat siten ennakoitavissa, ja kun otetaan huomioon komission raportoima erittäin korkea määrärahojen käyttöaste; panee erityisesti merkille, että komission henkilöstötaulukon täyttöaste ylsi ennätyslukemiin 1. huhtikuuta 2015, kun 97,8 prosenttia toimista oli täytetty; pitää valitettavana, että otsakkeen 5 lisäksi neuvosto leikkasi hallinnollisia ja tutkimuksen tukimenoja myös muissa otsakkeissa yhteensä 28 miljoonalla eurolla huolimatta siitä, että nämä menot ovat olennaisia unionin eri politiikanalojen ohjelmien menestyksen takaamiseksi;

53.  on tämän seurauksena päättänyt palauttaa talousarvioesityksen määrärahat kaikkiin hallinnollisia ja tutkimuksen tukimenoja koskeviin toimintapoliittisiin budjettikohtiin ja kaikkiin otsakkeen 5 budjettikohtiin, joiden määrärahoja neuvosto on vähentänyt, sekä hyväksyä joitakin määrärahoihin joitakin vähäisiä lisäyksiä;

54.  pyytää komissiota varmistamaan, että OLAFin talousarviossa varainhoitovuodeksi 2016 esitetään omassa erillisessä budjettikohdassaan OLAFin valvontakomitean ja sen sihteeristön yhteenlaskettu budjetti;

Erillisvirastot

55.  hyväksyy yleisesti erillisvirastojen talousarviotarpeita koskevan komission ennakkoarvion; toteaa, että komissio on jo leikannut huomattavasti useimpien erillisvirastojen alun perin pyytämiä määriä;

56.  katsoo näin ollen, että neuvoston esittämät lisäleikkaukset vaarantaisivat erillisvirastojen moitteettoman toiminnan, sillä leikkausten jälkeen nämä eivät enää kykenisi hoitamaan lainsäädäntövallan käyttäjältä saamiaan tehtäviä;

57.  on päättänyt lisätä yleiseen muuttoliikepakettiin liittyvillä aloilla toimivien tärkeimpien erillisvirastojen, joita ovat Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto, Frontex, Europol, Eurojust, eu-LISA, CEPOL ja Euroopan unionin perusoikeusvirasto, määrärahoja yhteensä 26 miljoonalla eurolla, sillä näillä virastoilla on keskeinen tehtävä ratkaistaessa muuttoliikevirtoja koskevaa kiireellistä ongelmaa tehokkaasti; suhtautuu myönteisesti määrärahalisäykseen ja 120 uuden toimen ottamiseen erillisvirastojen henkilöstötaulukoihin lisätalousarvioesityksen nro 7/2015 mukaisesti ja odottaa tämän päätöksen vaikuttavan myös vuoden 2016 talousarvioon sekä tulevien vuosien talousarvioihin; painottaa, että kriisitilanne huononee nopeasti ja pakolaisvirrat kasvavat valtaviksi; kehottaa komissiota antamaan ajantasaistetut ja konsolidoidut tiedot erillisvirastojen tarpeista ennen talousarviosovittelua; pyytää komissiota ehdottamaan oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen toimille keskipitkän ja pitkän aikavälin strategiaa, joka kattaa tavoitteet, tehtävät, koordinoinnin, järjestelykeskusten suunnittelun sekä rahoitusresurssit;

58.  on lisäksi päättänyt lisätä kolmen rahoitusvalvontaviranomaisen määrärahoja vuoden 2016 talousarviossa niiden lisätehtävien ja kasvaneen työtaakan vuoksi; kehottaa komissiota esittämään viimeistään vuonna 2017 maksuihin perustuvan rahoitusmallin, jolla korvattaisiin kokonaan jäsenvaltioiden nykyiset rahoitusosuudet ja varmistettaisiin unionin rahoitusvalvontaviranomaisten riippumattomuus jäsenvaltioiden viranomaisista;

59.  on myös päättänyt lisätä energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston, Euroopan kalastuksenvalvontaviraston ja Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen rahoitusta, jotta niillä olisi riittävät resurssit tehtäviensä hoitoon;

60.  ei pidä kuitenkaan hyväksyttävänä komission ja neuvoston näkemystä erillisvirastojen henkilöstöstä ja muuttaa sen vuoksi henkilöstötaulukkoa huomattavasti; korostaa jälleen kerran, että toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti kunkin viraston olisi leikattava viiden vuoden aikana viisi prosenttia henkilöstötaulukkoon sisältyvistä toimistaan; toteaa kuitenkin, että poliittisesta kehityksestä ja lainsäädäntöön vuodesta 2013 lähtien tehdyistä uudistuksista johtuvat lisätehtävät edellyttävät lisäresursseja, joita ei voida laskea toimielinten välisen sopimuksen henkilöstövähennystavoitteeseen kuuluviksi;

61.  vastustaa tässä yhteydessä jälleen kerran ajatusta virastojen välisestä uudelleen kohdennettavien toimien varannosta mutta toistaa olevansa avoin toimien avaamiselle, jos hallinnollista yhteistyötä lisäämällä ja tarkoituksenmukaisissa tapauksissa jopa arvioimalla virastojen yhdistämistarvetta ja jakamalla tiettyjä toimintoja joko komission tai toisen erillisviraston kanssa voidaan parantaa tehokkuutta;

62.  korostaa vielä kerran, että teollisuudenalojen rahoittamat toimet eivät vaikuta unionin talousarvioon eikä henkilöstövähennyksiä pitäisi näin ollen soveltaa niihin; painottaa, että olisi jätettävä kyseisen viraston johdon harkintavaltaan, voiko se tasapainottaa työtaakkaansa jättämällä täyttämättä joitakin henkilöstötaulukkoonsa sisältyvistä toimista;

63.  muuttaa näin ollen joidenkin erillisvirastojen henkilöstötaulukoita edellä mainittujen ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti siten, että henkilöstön määrä vastaa virastojen lisätehtäviä, ja muuttaa joidenkin erillisvirastojen henkilöstötaulukoita viiden vuoden reaalisen viiden prosentin henkilöstövähennystavoitteen perusteella ja varmistaakseen erilaisen kohtelun maksuista rahoitettaville toimille; palauttaa mieliin, että viiden vuoden aikana suoritettava viiden prosentin leikkaus päätettiin toteuttaa hallintokustannusten vähentämiseksi; haluaa tässä yhteydessä korostaa, ettei ole itsestään selvää, että henkilöstötaulukon toimien lisääminen aiheuttaa rahoituskuluja unionin talousarvioon, sillä erillisvirastojen toimet täytetään niiden omien tarpeiden mukaisesti eivätkä kaikki niiden henkilöstötaulukon toimet ole aina täytettyinä;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

64.  on analysoinut huolellisesti ehdotettuja pilottihankkeita ja valmistelutoimia siten, että käynnissä olevia pilottihankkeita ja valmistelutoimia on tarkasteltu niiden onnistumisen kannalta, nykyisten oikeusperustojen piiriin jo kuuluvat aloitteet on jätetty pois ja komission suorittama hankkeiden toteutettavuutta koskeva arviointi on otettu täysin huomioon, ja päättää hyväksyä kompromissipaketin, joka koostuu rajoitetusta määrästä pilottihankkeita ja valmistelutoimia, myös käytettävissä olevan rajallisen liikkumavaran vuoksi;

Maksut

65.  korostaa jälleen kerran parlamentin, neuvoston ja komission ennen talousarviomenettelyä hyväksymän vuosien 2015–2016 yhteisen maksusuunnitelman merkitystä, sillä se kuvastaa näiden toimielinten sitoumusta vähentää maksattamatta olevien maksupyyntöjen määrää; panee merkille, että kolme toimielintä on sopinut tekevänsä kokonaisvaltaista yhteistyötä hyväksyäkseen vuoden 2016 talousarvioon maksumäärärahat, jotka mahdollistavat tämän tavoitteen saavuttamisen, ja että komissio laski vuoden 2016 maksumäärärahapyyntönsä tämän perusteella; on sitä mieltä, että kestämättömällä tasolla olevien maksurästien riskin hillitsemiseksi toteutettavia toimia olisi poikkeuksetta täydennettävä toimilla, joilla varmistetaan hedelmällisempi mielipiteiden vaihto ja parannetaan yhteistyöhenkeä neuvoston suhteissa parlamenttiin ja komissioon; muistuttaa, että SEUT-sopimuksen 310 artiklan nojalla unionin talousarvioon otettujen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa;

66.  pitää valitettavana, että neuvosto päätti leikata maksumäärärahoja 1,4 miljardilla eurolla, vaikka komissio oli ehdottanut määrärahoihin hienoista lisäystä ja reilua liikkumavaraa, ja kohdensi leikkaukset sekä aiempien ohjelmien päättämistä koskeviin kohtiin että täydessä toimintavaiheessa oleviin ohjelmiin, ja katsoo, että tämä vaarantaa epänormaalilla tasolla olevan maksujen suman asteittaisen lyhentämisen; muistuttaa, että maksumäärärahojen puutteet näkyvät suoraan hallinnoitavissa ohjelmissa maksujen kerääntymisenä mutta myös epänormaaleina viivästyksinä ohjelmien toteutuksessa ja että ne voivat mm. viivästyttää ehdotuspyyntöjen määräaikoja ja/tai uusien sopimusten allekirjoitusta;

67.  on päättänyt palauttaa talousarvioesityksen maksumäärärahat kaikkiin neuvoston leikkaamiin kohtiin olettaen, että komission talousarvioesityksessä ehdottamat maksumäärärahat ovat tarpeellisia maksusuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi;

68.  lisää asianmukaisessa suhteessa maksumäärärahoja kaikissa budjettikohdissa, joiden maksusitoumusmäärärahoja tarkistettiin, ja ottaa huomioon alat, joilla maksut suoritetaan nopeasti tai joilla ne ovat erittäin kiireellisiä, kuten Erasmus+, kaksi sisäisiä siirtoja koskevaa ohjelmaa, UNRWA ja humanitaarinen apu; lisää maksumäärärahoja vielä 1 miljardilla eurolla, jotta katettaisiin täysimääräisesti uudet määrärahat Kreikan hyväksi toteutettavia etupainotteisia maksuja varten; on lisäksi päättänyt määrärahojen aiemman käytön perusteella lisätä Euroopan globalisaatiorahaston maksuja;

Muut pääluokat

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

69.  palauttaa mieliin, että parlamentin ennakkoarvio vuodeksi 2016 oli 1 823 648 600 euroa eli 1,6 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 talousarvio; palauttaa myös mieliin, että ennakkoarviosta 15 miljoonaa euroa varattiin kiireellisiin turvallisuus- ja kyberturvallisuusinvestointeihin, joten parlamentin talousarvio vuonna 2016 on kaiken kaikkiaan 1 838 648 600 euroa;

70.  huomauttaa, että varainhoitovuoden 2016 ennakkoarvion hyväksymisen jälkeen parlamenttiin perustettiin 15. kesäkuuta 2015 uusi poliittinen ryhmä, mikä aiheutti muutoksia parlamentin organisaatioon, ja toteaa, että poliittisten ryhmien tasapuolisen kohtelun nimissä määrärahoja on lisättävä;

71.  korvaa nämä lisäykset täysimääräisesti vähentämällä määrärahoja budjettikohdista, jotka koskevat ennakoimattomien menojen varausta, jäsenten yleistä kulukorvausta, täydennyskoulutusta, tilojen kunnostusta, energiankulutusta, tietojenkäsittelyä ja televiestintää sekä hankeinvestointeja ja irtaimistoa;

72.  panee merkille 7. syyskuuta 2015 annetut puhemiehistön päätelmät vuoden 2016 talousarviota koskevasta parlamentin käsittelystä ja toteaa, että niissä ehdotetaan parlamentin äskettäisten päätösten ja teknisten mukautusten sisällyttämistä talousarvioon; hyväksyy puhemiehistön ehdottamat vähäiset tekniset muutokset, joissa määrärahoja ja henkilöstötaulukkoa mukautetaan ilman että siitä aiheutuu talousarviovaikutusta, sekä tietyt päivitykset talousarvionimikkeistöön;

73.  säilyttää näin ollen vuoden 2016 talousarvionsa yleisen tason 29. huhtikuuta 2015 hyväksytyssä 1 838 648 600 eurossa;

74.  korostaa, että poliittisten ryhmien tehtävät eivät ole hallinnollisia; vahvistaa, että näin ollen poliittisten ryhmien henkilöstön kokonaismäärään ei sovelleta viiden prosentin vähennystavoitetta noudattaen varainhoitovuosia 2014(10) ja 2015(11) ja ennakkoarviota 2016(12) koskevia päätöksiä;

75.  palauttaa mieliin, että poliittisiin ryhmiin ei ole palkattu henkilöstöä vuoden 2012 jälkeen ja että niiden tarpeet on katettu aiempina varainhoitovuosina vain osittain;

76.  toistaa olevansa sitoutunut noudattamaan toimielinten välisen sopimuksen 27 kohtaa ja vähentämään henkilöstöään 1 prosentilla;

77.  tähdentää, että parlamentin ja neuvoston on laadittava yhden toimipaikan järjestelmää koskeva etenemissuunnitelma, jota parlamentti on vaatinut useissa suurella ääntenenemmistöllä hyväksymissään päätöslauselmissa, jotta saataisiin aikaan pitkän aikavälin säästöjä;

Muutokset henkilöstötaulukkoon

78.  vähentää vuonna 2016 pääsihteeristön henkilöstötaulukosta 57 tointa (1 prosentti henkilöstön vähennystavoitteesta) seuraavasti: 4 AD14, 13 AD13, 2 AD12, 1 AD9, 2 AD8, 1 AD5, 2 AST11, 1 AST10, 3 AST9, 8 AST8, 7 AST7, 4 AST6, 3 AST5, 2 AST4, 1 AST3, 1 pysyvä AST1 -virkaa ja kaksi väliaikaista AST4-tointa; huomauttaa, että toimenpiteen talousarviovaikutukset otettiin huomioon jo ennakkoarviossa;

79.  muuttaa uusien henkilöstösääntöjen mukaisesti 80 vakinaista AST-virkaa (25 AST 11, 10 AST 10, 5 AST 8, 15 AST 7, 5 AST 6, 5 AST 5, 5 AST 4, 5 AST 3 ja 5 AST 2) 80 AST/SC1-toimeksi;

80.  tekee seuraavat tekniset korjaukset: poistaa kolme AST7-tointa ja kolme AST6-tointa ja lisää kuusi AST5-tointa sekä poistaa henkilöstötaulukon alaviitteen nro 1, koska kyseistä menettelyä ei ole viime aikoina käytetty;

81.  hyväksyy 43 uuden väliaikaisen toimen perustamisen (2 AD7, 19 AD5, 5 AST5, 5 AST3 ja 12 AST1) sekä yhden väliaikaisen toimen palkkaluokan korottamisen AD 10:stä AD 14:een uuden poliittisen ryhmän muodostamisesta johtuvien lisätarpeiden täyttämiseksi;

5 prosentin henkilöstövähennys

82.  palauttaa mieliin, että parlamentti toteuttaa viiden prosentin henkilöstövähennystavoitettaan kolmantena perättäisenä vuonna noudattaen asianmukaisesti toimielinten välisen sopimuksen kirjainta ja henkeä; tähdentää, että sen henkilöstötaulukosta on tässä tarkoituksessa poistettu 171 vakinaista virkaa vuodesta 2014 lähtien(13); korostaa, että saavuttaakseen vuoteen 2018 mennessä täysin viiden prosentin henkilöstövähennystavoitteen sen henkilöstötaulukosta olisi vähennettävä vielä kaksi kertaa 57 virkaa(14);

83.  painottaa, että toimielinten välisen sopimuksen 27 kohdan mukaisesti viiden prosentin vähennystavoitteella kompensoidaan vaikutusta, joka johtuu työajan pidentämisestä 37,5 viikkotunnista 40 viikkotuntiin, verrattuna 1. tammikuuta 2013 voimassa olleeseen henkilöstötaulukkoon; katsoo, että vähennystä on sovellettava pysyvään työmäärään ja että näin ollen uudet vastuut ja tehtävät on jätettävä vähennyksen ulkopuolelle;

84.  toteaa, että uusia toimia on perustettu vain välttämättömiin tarpeisiin ja siinä on otettu huomioon parlamentin oikeuksien lujittaminen ja sille vuoden 2013 jälkeen annetut uudet tehtävät sekä tärkeät rakennemuutokset, kuten tehtävien siirtäminen suoritettavaksi talon sisällä, joka toteutettiin sisäisin siirroin aina, kun se oli mahdollista; on päättänyt sulkea nämä lisätoimet viiden prosentin henkilöstövähennystavoitteen ulkopuolelle;

85.  pyytää, että valvoessaan parlamentin henkilöstövähennystavoitteen toteutumista komissio ottaa huomioon nämä uudet näkökohdat, joihin kuuluu pysyvä työmäärä, poliittisten ryhmien jättäminen laskelmien ulkopuolelle, tehtävien siirtäminen suoritettavaksi talon sisällä, joka kompensoidaan leikkaamalla ulkoisten palvelujen budjettikohtien määrärahoja, sekä uudet oikeudet ja tehtävät;

86.  korostaa, että viiden prosentin henkilöstövähennystavoitteen täytäntöönpano ei saisi asettaa vaakalaudalle parlamentin asiaankuuluvaa toimintaa ja sen perustehtävien hoitamista eikä vaikuttaa sen lainsäädäntöosaamiseen tai jäsenten ja henkilöstön työskentelyoloihin;

87.  palauttaa mieleen, että kaikista sopimuksista huolimatta parlamentilla ja neuvostolla on suvereeni vapaus arvioida ja päättää vuosittain talousarvion sisällöstä;

Muut henkilöstöasiat

88.  huomauttaa, että pääsihteeristön uudet toimet olisi täytettävä sisäisin siirroin, ellei uusien virkojen perustamistarpeelle ole asianmukaisesti perusteltua ja toteen näytettyä tarvetta;

89.  korostaa, että parlamentin toimintaan tai menettelyihin liittyvät uudelleenjärjestelyt eivät saisi heikentää henkilöstön työskentelyolosuhteita ja sosiaalisia oikeuksia heidän asemastaan riippumatta;

90.  toistaa, että jäsenten valtuutettujen avustajien ja paikallisten avustajien välillä on päästävä uuteen tasapainoon, jotta varmistetaan asianmukainen tuki jäsenten parlamentaariselle työlle; toteaa, että tavoitteen saavuttamiseksi pääsihteeri on tehnyt puhemiehistölle tätä koskevan ehdotuksen; pitää valitettavana, että puhemiehistö ei ole vielä tehnyt asiasta päätöstä; katsoo, että nykyisiin sääntöihin tehtyjen tarkistusten täytäntöönpanossa olisi noudatettava siirtymäaikaa; odottaa, että lopullinen päätös tulee voimaan viimeistään heinäkuussa 2016, jolloin siirtymäaika päättyy;

91.  muistuttaa olevansa sitoutunut tukemaan parlamentin toiminnan monikielisyyttä ja pitää yllä korkeita tulkkaus- ja käännösvaatimuksia; kehottaa pääsihteeriä esittämään budjettivaliokunnalle tulokset käynnistämästään analyysistä ja arvioinnista sen jälkeen, kun tulkkien uusista työehdoista ei päästy sopimukseen (keväällä 2015); odottaa pääsihteeriltä mahdollisimman joustavia toimia, jotta varmistettaisiin, että jäsenille tarjottavat tulkkaus- ja käännöspalvelut säilyvät korkealaatuisina;

92.  pyytää pääsihteeriä toimittamaan kaikkia parlamentin henkilöstötaulukon toimia vuosina 2014–2016 koskevan yksityiskohtaisen selvityksen, jossa toimet on eritelty yksiköittäin, palkkaluokittain ja sopimustyyppien perusteella;

Kiinteistöpolitiikka

93.  palauttaa mieliin, että budjettivaliokunnalle olisi tiedotettava säännöllisesti parlamentin kiinteistöpolitiikkaan liittyvistä uusista kehityssuuntauksista ja sitä olisi kuultava ajoissa eli jo ennen sopimusten tekemistä kaikista rahoitusvaikutuksia aiheuttavista kiinteistöhankkeista; vahvistaa, että kaikkien kiinteistöhankkeiden rahoitusvaikutus tutkitaan tarkkaan;

94.  katsoo, että kiinteistöhankkeita koskevat päätökset olisi tehtävä avoimesti;

95.  kehottaa jälleen kerran esittämään budjettivaliokunnalle uuden keskipitkän aikavälin kiinteistöstrategian mahdollisimman pian ja viimeistään vuoden 2016 alussa, jotta se voitaisiin ottaa huomioon valmisteltaessa parlamentin ennakkoarviota varainhoitovuodeksi 2017; kehottaa pääsihteeriä esittämään budjettivaliokunnalle mahdollisen pitkän aikavälin strategian vuoteen 2025 saakka hyvissä ajoin ennen talousarvion käsittelyä parlamentissa syksyllä 2016;

96.  panee merkille, että vuodesta 2014 lähtien Luxemburgissa sijaitsevan Konrad Adenauer -rakennuksen (KAD) rakennusinvestointeihin ei ole osoitettu määrärahoja; palauttaa mieliin, että vuoden 2016 ennakkoarvioon sisältyvästä määrästä katetaan vain työt ja palvelut, jotka parlamentti maksaa suoraan, ts. lähinnä hankkeen hallinnointikulut, teknisen asiantuntemuksen kulut ja konsultointikustannukset; kehottaa pääsihteeriä arvioimaan ennen tämän vuoden loppua vuoden 2015 talousarviossa käyttämättä jääviä varoja ja sitomaan ne KAD-hankkeeseen vuoden 2015 lopussa tehtävällä määrärahasiirtoesityksellä, jotta vältettäisiin mahdollisimman pitkälle kiinteistöihin liittyvät tulevat korkomaksut;

Jäsenten kulut

97.  toteaa toistamiseen, että on lisättävä jäsenten yleistä kulukorvausta koskevaa avoimuutta; kehottaa parlamentin puhemiehistöä määrittelemään tämän korvauksen mukaisesti hyväksyttyjä menoja koskevalle tilivelvollisuudelle tarkemmat säännöt siten, että parlamentille ei aiheudu lisäkustannuksia;

98.  pyytää arvioimaan tuloksia, joita on saatu aikaan rajoittamalla yhteisen työryhmän päätöksen mukaisesti vapaaehtoisesti jäsenten ja henkilöstön lentoja bisnesluokassa, sekä mahdollisia säästökeinoja, joilla voitaisiin vähentää jäsenten ja henkilöstön matkakuluja;

Pääluokka IV – Tuomioistuin

99.  pitää valitettavana, että komissio on vähentänyt toimielimen henkilöstötaulukosta 20 tointa, vaikka tuomioistuimen toiminta lisääntyy jatkuvasti ja suunnitteilla on yleistä tuomioistuinta koskeva uudistus, ja katsoo, että tästä saattaa syntyä pullonkauloja ja oikeudenkäytön asianmukainen toiminta ja nopeus voivat vaarantua; on näin ollen päättänyt palauttaa tuomioistuimen alun perin pyytämät 20 tointa;

100.  pitää valitettavana, että neuvosto on korottanut henkilöstön palkkakuluihin varattuihin määrärahoihin sovellettavan kiinteämääräisen perusvähennyksen 2,5 prosentista 3,2 prosenttiin, mikä tarkoittaa, että määrärahoista vähennetään 1,55 miljoonaa euroa, ja on ristiriidassa tuomioistuimen tointen erittäin korkean täyttöasteen (98 prosenttia vuoden 2014 lopussa) ja talousarvion korkean toteutusasteen (99 prosenttia vuonna 2014) kanssa; mukauttaa näin ollen kiinteämääräistä perusvähennystä talousarvioesityksen tasolle ja peruuttaa tähän liittyvän määrärahavähennyksen ja toteaa, että tällä varmistetaan, että tuomioistuin kykenee selviytymään asianmukaisesti oikeustapausten suuresti lisääntyneestä määrästä ja käyttämään täysimääräisesti sille osoitetut toimet;

101.  on lisäksi päättänyt palauttaa tuomioistuimen alun perin pyytämät seitsemän tointa, jotta se voisi vahvistaa turvallisuusyksikkönsä toimintaa henkilöstön, vierailijoiden ja asiakirjojen turvallisuuden parantamiseksi ja panna samalla täytäntöön yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen uuden 105 artiklan, joka koskee erittäin korkeatasoisen turvajärjestelmän käyttöönottoa, jonka ansiosta asianomaiset osapuolet voisivat tietyissä tapauksissa toimittaa unionin ja jäsenvaltioiden turvallisuuteen tai kansainvälisten suhteiden hoitamiseen liittyviä tietoja tai asiakirjoja;

102.  tähdentää samalla tuomioistuimen kiinteistöjen turvallisuuteen ja valvontaan liittyvien resurssien tarvetta ja on päättänyt näin ollen palauttaa neuvoston leikkaamat talousarvioesityksen määrärahat;

103.  poistaa nykyisen virkamatkoja koskevan varauksen ja korvaa sen uudella varauksella, joka voidaan vapauttaa, kun tuomioistuin julkaisee tietoja tuomarien ulkopuolisesta toiminnasta, kuten parlamentti pyysi tuomioistuinta koskeneessa vuoden 2013 vastuuvapauspäätöslauselmassaan(15);

Pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

104.  palauttaa kiinteämääräisen perusvähennyksen alkuperäiselle tasolleen 2,76 prosenttiin, jotta tilintarkastustuomioistuin voisi rahoittaa henkilöstötarpeensa;

105.  palauttaa kaikkiin muihin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat määrärahat, jotta tilintarkastustuomioistuin voisi noudattaa työohjelmaansa ja antaa tarkastuskertomukset suunnitelmien mukaisesti;

Pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

106.  palauttaa kiinteämääräisen perusvähennyksen alkuperäiselle tasolleen 4,5 prosenttiin, jotta komitean tarpeet voitaisiin täyttää ja jotta se selviytyisi henkilöstön määrän jatkuvasta vähenemisestä, kun parlamentin ja komitean välistä yhteistyösopimusta pannaan täytäntöön;

107.  on myös päättänyt palauttaa talousarvioesityksen määrärahat matka- ja oleskelukuluja koskeviin kohtiin;

Pääluokka VII – Alueiden komitea

108.  vähentää palkkoja ja palkanlisiä summalla, joka vastaa 66 palkankorotusta ja neljää lisätointa, joita ei vielä otettu talousarvioesitykseen, jotta otettaisiin huomioon näiden toimien siirto parlamenttiin;

109.  lisää kuitenkin määrärahoja tietyissä budjettikohdissa (ulkoinen kääntäminen, ulkopuolisten osallistuminen tapahtumiin, viestintä, edustusmenot, poliittisten ryhmien tiedotus, virkamatkat ja siivous ja kunnossapito), jotta ne vastaisivat paremmin komitean omia arvioita siitä, mitä se tarvitsee voidakseen hoitaa poliittisia tehtäviään ja täyttää velvoitteensa;

110.  palauttaa lisäksi neuvoston tekemät leikkaukset komitean kiinteistöjen turvallisuutta ja valvontaa koskevan budjettikohdan määrärahoihin, jotta turvatoimiin olisi tarjolla riittävä rahoitus myös siinä tapauksessa, että valmiustaso kohoaa vuonna 2016 (keltaiselle tasolle);

Pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies

111.  pitää valitettavana, että neuvosto on vähentänyt Euroopan oikeusasiamiehen talousarvioesityksen määrärahoja 135 000 eurolla; korostaa, että vähennys rasittaisi kohtuuttomasti oikeusasiamiehen erittäin niukkaa talousarviota ja vaikuttaisi merkittävästi toimielimen valmiuksiin palvella unionin kansalaisia tehokkaasti; palauttaa siksi kaikki neuvoston leikkaamat määrärahat, jotta oikeusasiamies pystyisi hoitamaan tehtäviään ja kunnioittamaan sitoumuksiaan;

Pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu

112.  pitää valitettavana, että neuvosto on vähentänyt Euroopan tietosuojavaltuutetun talousarvioesityksen määrärahoja 135 000 eurolla; korostaa, että vähennys rasittaisi kohtuuttomasti tietosuojavaltuutetun erittäin niukkaa talousarviota ja vaikuttaisi merkittävästi toimielimen valmiuksiin avustaa unionin muita toimielimiä tehokkaasti; palauttaa siksi kaikki neuvoston leikkaamat määrärahat, jotta tietosuojavaltuutettu pystyisi suoriutumaan velvoitteistaan ja kunnioittamaan sitoumuksiaan;

Pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto

113.  katsoo, että Euroopan ulkosuhdehallinnolle on varmistettava asianmukainen rahoitus, jotta se selviytyisi geopoliittisen epävarmuuden asettamista haasteista ja varmistaisi unionin aseman maailmassa; palauttaa näin ollen talousarvioesityksen määrärahat kaikkiin budjettikohtiin ja poistaa neuvoston hyväksymät euron valuuttakurssivaihteluihin liittyvät varaukset;

o

o o

114.  katsoo, että unionin talousarviorahoituksella voidaan auttaa puuttumaan tehokkaasti unionin tämänhetkisten kriisien seurauksiin mutta myös niiden perimmäisiin syihin; katsoo kuitenkin, että unionin laajuiset odottamattomat tapahtumat olisi ratkaistava yhteisin ponnistuksin ja lisäämällä voimavaroja unionin tasolla sen sijaan, että aiemmin tehdyt sitoumukset kyseenalaistetaan tai uskotaan edelleen puhtaasti kansallisiin ratkaisuihin; tähdentää näin ollen, että joustavuussäännökset on luotu sitä varten, että niiden avulla tilanteeseen voidaan reagoida yhdessä ja nopeasti, ja että niitä olisi käytettävä täysimääräisesti monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien tiukkojen rajoitusten kompensoimiseksi;

115.  painottaa, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen voimaantulosta on kulunut hädin tuskin kahta vuotta ja tänä aikana komissio on jo kahdesti joutunut pyytämään joustovälineen varojen ja ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönottoa kattaakseen kiireelliset ennakoimat tarpeet, joita ei voitu rahoittaa monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevista enimmäismääristä; panee myös merkille, että vuodeksi 2015, joka on ensimmäinen toimintavuosi, varattujen maksusitoumusten yleinen liikkumavara käytettiin välittömästi täysimääräisesti ja että unionin kahden tärkeän ohjelman varoja oli vähennettävä uusien aloitteiden rahoituksen mahdollistamiseksi; tähdentää, että vuosien 2014–2015 etupainotteisen rahoituksen vuoksi useiden unionin ohjelmien maksusitoumuksia on vähennetty tai niitä ei ole lainkaan käytettävissä vuonna 2016; pitää näin ollen selvänä, että monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ovat liian tiukat monissa otsakkeissa ja lamaannuttavat unionin aloilla, joilla tarpeet ovat suurimmat, samalla kun käytettävissä olevat monivuotisen rahoituskehyksen joustomekanismit on jo viety äärirajoilleen, katsoo, että näiden kehityssuuntauksien valossa monivuotista rahoituskehystä on todella uudistettava väliarvioinnin yhteydessä; odottaa malttamattomana komission tekevän tästä asiasta vuonna 2016 kunnianhimoisia ehdotuksia;

116.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä tarkistukset esitykseen yleiseksi talousarvioksi neuvostolle ja komissiolle, muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee, sekä jäsenvaltioiden parlamenteille.

1.9.2015

ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016

(2015/2132(BUD))

Valmistelija: Cristian Dan Preda

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää myönteisenä, että otsakkeeseen 4, Globaali Eurooppa, kuuluvien maksusitoumus- ja maksumäärärahojen määrää on lisätty edeltävän vuoden määrärahoihin verrattuna, minkä pitäisi antaa unionille välineet ylläpitää ja edistää arvojaan ja etujaan sekä osaltaan suojella kansalaisiaan maailmanlaajuisesti; pitää erityisen tärkeänä huomattavasti lisääntyneitä maksuja, sillä tämä auttaa selviytymään viime vuosina kertyneestä huomattavasta kasaumasta; vastustaa tästä syystä voimakkaasti neuvoston ehdottamia leikkauksia maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin;

2.  korostaa, että on erityisen tärkeää myöntää riittävästi rahoitusta Euroopan naapuruusvälineelle, jolla on erittäin tärkeä tehtävä vakauden tukemisessa Euroopan itäisissä ja eteläisissä naapurimaissa; pitää erittäin ilahduttavana 4,9 prosentin lisäystä maksusitoumusmäärärahoihin viime vuoteen verrattuna; panee kriittisesti merkille neuvoston tekemät leikkaukset Euroopan naapuruusvälineeseen ja korostaa kiireistä tarvetta lisätä määrärahoja huomattavasti, jotta voidaan vastata niiden maiden tarpeisiin, joita väline koskee; korostaa Libyaan ja Tunisiaan vaikuttavien ongelmien kriittistä luonnetta sekä lisätuen merkitystä, jotta voidaan edistää instituutioiden valmiuksien kehittämistä, oikeuslaitoksen uudistamista, turvallisuusalan uudistuksia ja rajavalvonnan avustusoperaatioita;

3.  korostaa, että on tärkeää lisätä vuoden 2016 talousarviossa terrorismin torjuntaan tarkoitettuja maksusitoumusmäärärahoja ja maksumäärärahoja;

4.  korostaa, että ihmisoikeuksien ja perusvapauksien puolustaminen ja demokratian edistäminen on erittäin tärkeää nykyisessä globaalissa ympäristössä ja symboloi unionin sitoutumista ydinarvoihinsa; korostaa, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline on tässä yhteydessä erittäin tärkeä väline, jolle on osoitettava riittävästi rahoitusta;

5.  panee merkille 25. kesäkuuta 2015 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät; korostaa, että YUTP:ssä sitoudutaan vahvasti näkyvyyteen ja joustavuuteen, erityisesti siviili- ja sotilasvalmiuksien kehittämiseen, puolustusteollisuuden vahvistamiseen ja pk-yrityksiin; pitää siksi erittäin myönteisenä, että neuvosto on valmis varmistamaan YTPP-alaan liittyvän tutkimuksen valmistelutoimien riittävän rahoituksen, jolla pohjustetaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana käynnistettävää ja hyvin rahoitettua puolustusalan tutkimus- ja teknologiaohjelmaa;

6.  korostaa, että on varattava riittävästi varoja Lähi-idän rauhanprosessille, palestiinalaishallinnolle ja YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestölle UNRWA:lle, jotta voidaan vastata käytännön tarpeisiin, jotka ovat lisääntyneet viime vuosina lukuisten alueellisten kriisien vuoksi; korostaa, että on puututtava siihen, että UNRWA:lle annettava unionin rahoitustuki mitoitetaan unionin talousarviota koskevassa suunnittelussa säännöllisesti liian pieneksi;

7.  arvostaa EUH:ssa käynnissä olevaa harkintaprosessia, joka koskee EU:n erityisedustajien tulevaisuutta ja heidän suhdettaan EUH:on; katsoo, että mahdolliset muutokset EU:n erityisedustajia koskevaan budjettikohtaan olisi toteutettava vasta siinä vaiheessa, kun nykyinen harkintaprosessi on saatettu päätökseen.

8.  kannattaa EUH:n suunnitelmaa avata Iraniin unionin edustusto ydinalan neuvottelujen päätyttyä menestyksekkäästi.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

31.8.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

44

7

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Michèle Alliot-Marie, Elmar Brok, Klaus Buchner, James Carver, Fabio Massimo Castaldo, Lorenzo Cesa, Arnaud Danjean, Mark Demesmaeker, Georgios Epitideios, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Michael Gahler, Iveta Grigule, Sandra Kalniete, Manolis Kefalogiannis, Janusz Korwin-Mikke, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Ilhan Kyuchyuk, Arne Lietz, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, Andrejs Mamikins, David McAllister, Tamás Meszerics, Demetris Papadakis, Alojz Peterle, Tonino Picula, Andrej Plenković, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Jacek Saryusz-Wolski, Jaromír Štětina, Charles Tannock, Eleni Theocharous, László Tőkés, Johannes Cornelis van Baalen, Geoffrey Van Orden

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniel Caspary, Neena Gill, Ana Gomes, Liisa Jaakonsaari, Othmar Karas, Javi López, Antonio López-Istúriz White, Norbert Neuser, Urmas Paet, Gilles Pargneaux, Helmut Scholz

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Heidi Hautala, Jutta Steinruck

24.9.2015

KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016

(2015/2132(BUD))

Valmistelija: Arne Lietz

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  torjuu päättäväisesti neuvoston tekemät kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun tarkoitettujen määrärahojen leikkaukset;

2.  pitää kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä koskevien määrärahojen leikkauksia erityisen epäasianmukaisina siksi, että uusiin kestävän kehityksen tavoitteisiin tarvitaan massiivisesti rahoitusta ja että unioni uudisti tämän vuoden heinäkuussa pidetyssä kehitysyhteistyön rahoitusta koskevassa YK:n konferenssissa lupauksensa virallisen kollektiivisen kehitysapunsa nostamisesta 0,7 prosenttiin bruttokansantulostaan;

3.  palauttaa mieliin teollisuusmaiden sitoutumisen kehittyville maille annettavan ilmastorahoituksen lisäämiseen ja sen varmistamiseen, että kyse on uusista, muihin kuin ilmastotarkoituksiin annettavan kehitysavun lisäksi annettavista määrärahoista; korostaa, että tämä sitoumus tarkoittaa vähintään samansuuruista kehitysavun kokonaismäärärahojen lisäämistä; panee merkille tämän sitoumuksen merkityksen uuden maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen aikaansaamiselle myöhemmin tänä vuonna;

4.  panee merkille pakolaisten ja kotimaassaan asuinsijoiltaan siirtymään joutuneiden ihmisten määrän ennennäkemättömän kasvun 60 miljoonaan ja siitä johtuvan humanitaarisen avun tarpeen kasvun; pitää myönteisenä, että komissio on säilyttänyt humanitaarisen avun määrän ennallaan talousarvioesityksessään; katsoo kuitenkin, että budjettikohdan 23 02 01 määrärahoja olisi lisättävä 26 miljoonalla eurolla, jotka olisi käytettävä pakolaisleireillä järjestettävään koulutukseen sekä kriisi- ja hätätilanteisiin, koska sen avulla voidaan tarjota ihmishenkiä pelastavia taitoja sekä antaa lapsille tulevaisuus ja estää heitä radikalisoitumasta;

5.  katsoo, että maahanmuuttoa ja turvapaikka-asioita koskevan budjettikohdan 21 02 07 05 määrärahoja talousarvioesityksessä ei tulisi vähentää vaan nykyisen pakolaiskriisin vuoksi pikemminkin lisätä; korostaa, että kyseistä budjettikohtaa olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan maahanmuuton perussyihin ja tuetaan maahanmuuttajavirtojen asianmukaista hallintaa kehitysmaissa;

6.  toteaa, että myös budjettikohdan 21 02 08 02 määrärahoja on lisättävä, koska paikallisviranomaisilla on tärkeä osuus sosiaalisten peruspalvelujen tarjoamisessa ja kaupungistumiseen liittyviin haasteisiin vastaamisessa vuoden 2015 jälkeisessä kehityksen toimintakehyksessä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

22.9.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Louis Aliot, Beatriz Becerra Basterrechea, Ignazio Corrao, Nirj Deva, Doru-Claudian Frunzulică, Nathan Gill, Charles Goerens, Enrique Guerrero Salom, Heidi Hautala, Maria Heubuch, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Arne Lietz, Linda McAvan, Norbert Neuser, Maurice Ponga, Cristian Dan Preda, Lola Sánchez Caldentey, Elly Schlein, György Schöpflin, Davor Ivo Stier, Paavo Väyrynen, Bogdan Brunon Wenta

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Brian Hayes, Eleni Theocharous

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Liliana Rodrigues, Estefanía Torres Martínez

2.9.2015

KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016

(2015/2132(BUD))

Valmistelija: Reimer Böge

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että kauppapolitiikkaa koskeviin budjettikohtiin olisi osoitettava riittävästi määrärahoja, jotta komissio voi soveltaa tehokkaasti ja vaikuttavasti kunnianhimoista kaupan alan ohjelmaansa, jonka tavoitteena on luoda kasvua ja työpaikkoja kaikkialla Euroopassa ja auttaa unionia saavuttamaan laajemmat kansainväliset tavoitteensa, jotta se voi lisätä toimiaan kauppasopimusten täytäntöönpanon ja vaikutusten valvomiseksi;

2.  korostaa, että unionin olisi lisättävä toimiaan jo allekirjoitettujen tai vielä neuvotteilla olevien kauppasopimusten täytäntöönpanon ja vaikutusten valvomiseksi; kehottaa varaamaan riittävät resurssit kauppasopimusten ennakko-, väli- ja jälkiarviointeihin, joissa tarkastellaan sopimusten vaikutusta unionin ja kumppanimaiden talouteen, sekä varmistamaan, että kyseiset kauppakumppaneiden velvoitteet pannaan täysin täytäntöön ja niitä valvotaan;

3.  pitää myönteisenä kansalaisjärjestöjen entistä tärkeämpää roolia kauppapolitiikkaa koskevan yleisen mielipiteen muokkaamisessa; korostaa tarvetta unionin tehokkaaseen viestintästrategiaan, jotta tehostettaisiin tiedotusta ja parannettaisiin yhteyksiä kansalaisiin ja kaupan alalla toimiviin kansalaisjärjestöihin;

4.  on tyytyväinen makrotaloudellisen rahoitusavun välineen ja Euroopan naapuruusvälineen maksusitoumusten hienoiseen nousuun; on kuitenkin huolissaan siitä, että lisäykset eivät riitä vastaamaan itäisten ja eteläisten naapurimaiden tarpeisiin, mukaan luettuna mahdollinen lisätuki Ukrainaa koskeville ohjelmille;

5.  korostaa, että Maailman kauppajärjestön yhdeksännessä ministerikokouksessa tehdyn kaupan helpottamista koskevan sopimuksen täytäntöönpano edellyttää, että rahoitustukea vähiten kehittyneille ja kehitysmaille lisätään; korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on toteutettava koordinoituja toimia kansainvälisissä rahoituslaitoksissa, jotta kauppaa tukevan kehitysyhteistyön ja monenkeskisten aloitteiden määrärahoja ei tarvitsisi vähentää ja jotta vältettäisiin tiettyjen kumppaneiden kanssa tehtävässä yhteistyössä havaitut sääntöjenvastaisuudet, jotka ovat heikentäneet varainkäytön vaikuttavuutta, sekä varmistettaisiin, että kaupan helpottamista koskeva sopimus edistää kehitystä;

6.  muistuttaa ottaneensa vuonna 2009 käyttöön miljoonan euron lisämäärärahan erityisesti reilua kauppaa koskevaa toimintaa varten budjettikohdassa, josta rahoitetaan ulkomaankaupan hankkeita; kehottaa komissiota harkitsemaan tämän budjettikohdan palauttamista vuonna 2016, jotta voidaan rahoittaa toimintaa, joka liittyy reiluun kauppaan sellaisena kuin se on määriteltynä 5. toukokuuta 2009 annetussa komission tiedonannossa(16);

7.  panee merkille, että kumppanuusvälineen määrärahoja on hieman lisätty; palauttaa mieliin, että ohjelmalla pyritään vahvistamaan kansainvälistä kauppaa ja eurooppalaisten pk-yritysten investointimahdollisuuksia; pitää tärkeänä pk-yrityksille annettavaa teknistä tukea, jolla edistetään niiden kansainvälistymistä; pyytää komissiota arvioimaan ja parantamaan olemassa olevien välineiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta ja varmistamaan, että kaikkia toimia, esimerkiksi eurooppalaisten yrityskeskusten toimintaa, tarkastetaan ja valvotaan riittävästi, jotta voitaisiin kehittää johdonmukaisempi lähestymistapa ottaen myös huomioon olemassa olevat yksityiset aloitteet.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

31.8.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

5

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

William (The Earl of) Dartmouth, Maria Arena, David Borrelli, David Campbell Bannerman, Daniel Caspary, Marielle de Sarnez, Ska Keller, Jude Kirton-Darling, David Martin, Emmanuel Maurel, Emma McClarkin, Anne-Marie Mineur, Sorin Moisă, Alessia Maria Mosca, Viviane Reding, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Joachim Starbatty, Adam Szejnfeld, Hannu Takkula, Iuliu Winkler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Reimer Böge, Klaus Buchner, Edouard Ferrand, Sander Loones, Gabriel Mato, Marita Ulvskog, Jarosław Wałęsa, Pablo Zalba Bidegain

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Karoline Graswander-Hainz, Miguel Urbán Crespo

22.9.2015

TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2016

(2015/2132(BUD))

Valmistelija: Ingeborg Gräßle

EHDOTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  katsoo, että tilanteessa, jossa resurssit ovat rajalliset, on entistä tärkeämpää noudattaa budjettikuria ja käyttää varoja tehokkaasti ja vaikuttavasti;

B.  ottaa huomioon, että vuoden 2016 talousarvioesityksen päätavoitteena on varmistaa, että unionin talousarviossa on tarvittavat resurssit, jotta sen avulla voidaan edistää paremmin työpaikkojen luomista, kasvua, investointeja ja solidaarisuutta sekä reagoida uusiin tilanteisiin, erityisesti Ukrainan ja Syyrian tilanteeseen, ja niiden vaikutukseen maahanmuuttoon, humanitaariseen apuun ja turvallisuuteen;

C.  toteaa, että SEUT-sopimuksen 318 artiklassa tarkoitetun parlamentin ja komission välisen vuoropuhelun pitäisi edistää tulossuuntautuneen kulttuurin omaksumista komissiossa;

1.  kehottaa komissiota toimimaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2012 ja 2013 vuosikertomuksissa ehdotetulla tavalla eli valmistelemaan ja julkaisemaan vuosittain pitkän aikavälin kassavirtaennusteen, joka auttaa sidosryhmiä arvioimaan tulevia maksutarpeita ja talousarvion painopisteitä sekä komissiota tekemään päätökset, jotka ovat tarpeen pyrittäessä varmistamaan, että vuotuisista hyväksytyistä talousarvioista kyetään suorittamaan välttämättömät maksut;

2.  huomauttaa, että ennakkorahoituksen bruttomäärä oli 79,4 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa, ja korostaa, että pitkät ennakkorahoitusjaksot saattavat lisätä virhe- tai tappioriskiä; muistuttaa, että kyseinen riski on erityisen suuri talousarvion otsakkeessa 4 (EU maailmanlaajuisena toimijana), jossa tavanomaisen tukitoimen kohdalla menee neljä vuotta sitoumuksen tekemisestä siihen, että komissio kirjaa sitoumukseen liittyvät lopulliset menot;

3.  toteaa, että komission niille jäsenvaltioille, joilla ei ole luotettavia järjestelmiä, määräämät rahoitusoikaisut ja takaisinperinnät olivat vuonna 2014 yhteensä noin 2 980 miljoonaa euroa eli vähemmän kuin vuonna 2013, jolloin ne olivat 3 362 miljoonaa euroa(17); pyytää komissiota ilmoittamaan selvästi, mitkä vuonna 2014 takaisinperityistä määristä on kirjattu tuloiksi unionin tileille tai hyvitetty ja missä määrin vuonna 2014 päätetyt rahoitusoikaisut ja takaisinperintätoimet voivat vaikuttaa vuosien 2015 ja 2016 talousarvioiden maksumäärärahatarpeisiin;

4.   pyytää komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan takaisinperintää koskevaa avoimuutta ja ilmoittamaan erityisesti, minä vuonna maksu on suoritettu, minä vuonna siihen liittyvä virhe on havaittu ja minä vuonna takaisinperintä tai rahoitusoikaisu on sisällytetty tilinpäätöksen liitetietoihin;

5.   kehottaa komissiota laatimaan parlamentille katsauksen, joka koskee jo tukikausilla 2000–2006 tai 2007–2013 tuettuja rakennerahastojen hankkeita, joita ei ole toistaiseksi saatettu päätökseen, ja jossa esitetään näiden hankkeiden tosiasialliset kustannukset ja niihin suunnatut rahoituserät;

6.   toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen laatia ehdotuksia, joiden tavoitteena on määrätä seuraamuksia, jos jäsenvaltioiden viranomaiset ilmoittavat vääriä tai virheellisiä tietoja unionin varoja hallinnoidessaan; muistuttaa, että lähes kaikki suorien tukien maksajavirastot ovat jäsenvaltioiden todentamisviranomaisten valtuuttamia ja todentamia, ja pitää siksi huolestuttavana, että eräiden maksajavirastojen virhetaso on erityisen korkea; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita huolehtimaan unionin talousarvion paremmasta käytöstä varmistamalla, että kansalliset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ovat vaikuttavampia ja tehokkaampia; kehottaa lisäksi komissiota antamaan ehdotuksia siitä, miten jäsenvaltiot voivat tehostaa ennakkotarkastuksia vähentääkseen perusteettomia maksuja koskevien tapausten määrää ja varmistaakseen järjestelmän, jossa väärien tai virheellisten tietojen ilmoittamista koskevat epäilyt tutkitaan asianmukaisesti ja tällaisesta tietojen ilmoittamisesta määrätään seuraamuksia;

7.   kehottaa komissiota sisällyttämään unionin taloudellisten etujen suojaamista ja petostentorjuntaa koskevaan vuosittaiseen kertomukseensa arvion korruption vaikutuksista EU-rahoitukseen kussakin jäsenvaltiossa kulloinkin käsiteltävänä vuonna ja laatimaan erityisen ja kohdennetun toimintasuunnitelman tällaisen korruption torjumiseksi;

8.   kehottaa komissiota toimimaan avoimemmin rahoitusjärjestelyvälineitä käytettäessä ja raportoimaan säännöllisesti velkarahoituksesta, tappioista ja riskeistä sekä esittämään rahoitusjärjestelyvälineistä kattavan kustannus-hyötyanalyysin verrattuna suorempiin hankerahoituksen muotoihin; kehottaa komissiota soveltamaan vaikuttavia valvontajärjestelmiä, jotta voidaan analysoida rahoitusvälineiden kysyntää jäsenvaltioissa ja pienentää siten pääoman ylimitoittamisen riskiä;

9.  pyytää komissiota varmistamaan, että OLAFin talousarviossa varainhoitovuodeksi 2016 esitetään omassa erillisessä budjettikohdassaan OLAFin valvontakomitean ja sen sihteeristön yhteenlaskettu budjetti;

10.  korostaa, että esittäessään parlamentille ja neuvostolle SEUT-sopimuksen 318 artiklassa tarkoitetut arvioinnit unionissa saavutetuista tuloksista komission olisi raportoitava tuloksista, joita unionin talousarvioesitykseen liitetyissä toimintamenoja koskevissa ohjelmaselvityksissä esitetyillä toimintamenoilla on saavutettu;

11.  kehottaa tässä yhteydessä komissiota kiinnittämään erityistä huomiota unionin erillisvirastojen toimintaan ja etenkin niiden näkyvyyteen ja demokraattiseen vastuuvelvollisuuteen, sillä ne sijaitsevat etäällä toisistaan ja unionin kansalaiset eivät ole riittävän hyvin perillä niiden toiminnasta tai edes olemassaolosta;

12.  muistuttaa, että on pikaisesti keskityttävä unionin talousarvion käyttöä koskevaan vastuuvelvollisuuteen ja käytön tuloksiin; vaatii siksi konkreettisten arviointimekanismien ja indikaattoreiden kehittämistä;

13.  kehottaa komissiota tekemään yksityiskohtaisesti selkoa avoimuuspolitiikastaan EU-rahoituksen suhteen ja käsittelemään erityisesti toimenpiteitä, joilla huolehditaan tasapainoisesta päätöksenteosta, jossa ovat mukana kaikki asianomaiset sidosryhmät, mukaan luettuina kuluttajajärjestöt, pk-yritykset, ammattiyhdistykset ja yleisen edun mukaiset organisaatiot, etenkin ympäristöalan organisaatiot;

14.  toteaa, että sääntelyn parantamiseen tähtäävän politiikkansa ansiosta komissio antaa lainsäädäntöehdotuksia selvästi aiempaa vähemmän; kehottaa komissiota selittämään yksityiskohtaisesti, miten tämä painotuksen siirtäminen lainsäädäntötyöstä täytäntöönpanoon vaikuttaa talousarvioon ja henkilöstöpolitiikkaan, ja ilmoittamaan erityisesti, voidaanko tämän avulla saada aikaan säästöjä;

15.  kehottaa komissiota tukemaan romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden vaikuttavaa täytäntöönpanoa paikallis- ja aluetasolla, jotta varmistetaan, että romanien integraation edistämiseksi käytettävissä olevia varoja käytetään tähän tarkoitukseen ja että ne kohdennetaan yleisten politiikkojen tavoitteisiin;

16.  kehottaa komissiota raportoimaan parlamentille unionin rahoittamista toimenpiteistä nuorisotyöttömyyden torjumiseksi ja toimenpiteiden avulla saavutetuista tuloksista;

17.  kehottaa budjettivallan käyttäjiä harkitsemaan unionin toimia, joilla pyritään ehkäisemään ja torjumaan petoksia, korruptiota sekä kaikkea muuta laitonta toimintaa, joka vaikuttaa unionin taloudellisiin etuihin; korostaa tässä yhteydessä, että Herkules-ohjelman ja petostentorjunnan tietojärjestelmää koskevan AFIS-ohjelman kaltaisiin ohjelmiin tehdyt budjettileikkaukset olisivat haitallisia unionin talousarvion kannalta, koska näillä ohjelmilla tuetaan OLAFia ja jäsenvaltioita niiden suojatessa unionin taloudellisia etuja;

18.  huomauttaa, että Euroopan unionin tuomioistuinta koskeneessa varainhoitovuoden 2013 vastuuvapausmenettelyssä parlamentti ei saanut riittävästi tietoa tuomareiden tuomioistuimen ulkopuolella hoitamista tehtävistä; pyytää uudelleen, että tuomioistuin julkaisee kotisivullaan rekisterin, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot kunkin tuomarin toiminnasta tuomioistuimen ulkopuolella.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

22.9.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

26

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Louis Aliot, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Ryszard Czarnecki, Dennis de Jong, Tamás Deutsch, Martina Dlabajová, Jens Geier, Ingeborg Gräßle, Rina Ronja Kari, Verónica Lope Fontagné, Monica Macovei, Dan Nica, Georgi Pirinski, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Igor Šoltes, Bart Staes, Marco Valli, Derek Vaughan, Anders Primdahl Vistisen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Richard Ashworth, Cătălin Sorin Ivan, Karin Kadenbach, Marian-Jean Marinescu, Markus Pieper, Julia Pitera, Miroslav Poche, Patricija Šulin

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Raymond Finch

8.9.2015

TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2016 – kaikki pääluokat

2015/2132(BUD)

Valmistelija: Peter Simon

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille, kuinka investointien hidastuminen, joka johtuu muun muassa jäsenvaltioiden budjetti- ja talousrajoitteista, vaikuttaa talouden elpymisvauhtiin ja pitkän aikavälin kasvunäkymiin EU:ssa; pitää tässä yhteydessä ilahduttavana talousarvioesityksessä annettua uutta sysäystä alaotsakkeeseen 1.1 kuuluviin työpaikkojen ja kasvun luomiseen sekä investointeihin ja kilpailukyvyn parantamiseen yrittäjyydelle myönteisen ilmapiirin avulla;

2.  katsoo unionin talouden elpymisen vakiinnuttamisen edellyttävän, että vuoden 2016 talousarvion olisi oltava reaalimääräisesti suurempi kuin vuoden 2015 talousarvion;

3.  korostaa Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) ratkaisevaa tehtävää markkinakeinojen ulottumattomissa olevien erojen umpeenkuromisessa ja yksityisten investointien ja uusien rahoituslähteiden löytämisessä investointeja ja kilpailukyvyn ja talouden elpymisen parantamista varten sekä lisättäessä markkinoita kohtaan tunnettua luottamusta; pitää ilahduttavana lainsäädäntövallan käyttäjien saavuttamaa sopimusta ESIRille myönnettävien määrärahojen korottamisesta 3 miljardiin euroon, jotka rahoitetaan ajanjakson 2016–2020 käyttämättä jääneestä liikkumavarasta; korostaa jälleen aikovansa määrätietoisesti vähentää Horisontti 2020 -puiteohjelmaan ja Verkkojen Eurooppa -välineeseen kohdistuvia talousarviovaikutuksia;

4.  vaatii, että vuoden 2016 talousarvion on heijastettava talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson painopisteitä, mukaan luettuina investointien edistäminen, työpaikkojen luomisen tukeminen, rakenneuudistusten toteuttaminen sekä todelliseen ja kestävään kasvuun johtava julkisen talouden vakauttaminen;

5.  korostaa Euroopan kolmen valvontaviranomaisen nykyistä ja tulevaa ratkaisevaa tehtävää osana unionin tason rahoitusvalvontaa ja pankkiunionia; korostaa, että vuoden 2016 talousarvioesityksessä on oltava riittävästi valvontaviranomaisille tarkoitettuja määrärahoja ottaen huomioon virastoille annetut uudet tehtävät sekä ulkoiset tekijät, kuten valuuttakurssivaihtelut ja yleisen palkkatason nousun;

6.  muistuttaa kannattaneensa painokkaasti Euroopan valvontaviranomaisten perustamista ja katsoo, että unionin olisi entisestään parannettava valvonnan laatua kaikkialla unionissa; katsoo, että näillä valvontaviranomaisilla on merkittävä rooli unionin rahoitusmarkkinoiden toiminnassa;

7.  korostaa tässä yhteydessä, että Euroopan valvontaviranomaiset tarvitsevat taloudellisten resurssien lisäksi sekä määrällisesti että pätevyydeltään riittävät henkilöresurssit, jotta ne voivat hoitaa lisääntyvät tehtävänsä laadukkaasti; kehottaa tästä syystä Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomiteaa laatimaan raportin tulevista henkilöstö- ja rahoitustarpeista;

8.  toteaa, että Euroopan valvontaviranomaisia rahoitetaan tällä hetkellä kansallisten jäsenviranomaisten pakollisilla maksuilla, EU:n talousarviovaroilla sekä valvottavien toimielinten suorittamilla maksuilla; toteaa, että tämä rahoitusjärjestely on kansallisesti suuntautunut, joustamaton ja työläs ja saattaa vaarantaa valvontaviranomaisten riippumattomuuden; toistaa tästä syystä vaatimuksensa komissiolle, että sen olisi ehdotettava viimeistään vuonna 2017 rahoitusmallia, joka rahoitetaan maksuilla, jotka korvaavat täysin jäsenvaltioilta perittävät nykyiset maksut; pitää tätä järjestelmää keinona varmistaa Euroopan viranomaisten taloudellinen riippumattomuus kansallisista viranomaisista sekä Euroopan valvontaviranomaisten täydellinen koskemattomuus suhteessa rahoitusmarkkinoiden toimijoihin;

9.  korostaa, että suurempi avoimuus on yhä tärkeämpää yritysverotuksen ja veropäätösten yhteydessä sekä verovilpin ja verojen välttelyn torjumiseksi; vaatii tästä syystä, että vuoden 2016 talousarviossa otetaan riittävällä tavalla huomioon Fiscalis-ohjelman merkitys jäsenvaltioiden välisessä verotusjärjestelmiä koskevassa yhteistyössä; vaatii myös harkitsemaan huolellisesti sitä, että komissio järjestäisi kuulemisen yritysveroa koskevasta avoimuudesta erityisesti maakohtaisen raportoinnin osalta;

10.  vaatii komissiota keskittymään tärkeimpiin tavoitteisiinsa, kun se panee täytäntöön suunniteltuja, riittävään henkilöstöön liittyviä uudelleenjärjestelytoimenpiteitään; korostaa tässä yhteydessä valtiontukia käsittelevän osaston roolia, jotta varmistetaan, että veropäätöksiä ja muita ominaisuuksiltaan tai vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä, jotka ovat valtiontukisääntöjen yhteydessä kyseenalaisia, koskevia verotuskäytäntöjä voidaan tulevaisuudessa tutkia tehokkaammin, mikä auttaa tekemään unionin yritysverotuksesta oikeudenmukaisempaa ja jakamaan verotulot tasaisemmin yksityishenkilöiden ja yritysten kesken;

11.  korostaa, että tarvitaan enemmän Euroopan laajuisia tilastotietoja, jotka ovat kattavampia, menetelmiltään vertailukelpoisia, tarkkoja ja oikea-aikaisia; pitää tästä syystä myönteisenä, että talousarvioesityksessä lisätään riittävästi menoja, jotka on tarkoitettu uusien menetelmien täytäntöönpanemiseksi Euroopan laajuisia tilastoja varten, jotta voidaan parantaa yhteistyötä Euroopan tilastojärjestelmän yhteydessä;

12.  korostaa jälleen tarvetta turvata talousarvioesityksessä riittävä rahoitus kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittämiseen rahoituspalvelujen alalla;

13.  vaatii panemaan täytäntöön Maystadtin mietinnössä annetut suositukset, jotka koskevat Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) tehtävää ja vastuita, millä myös lisättäisiin unionin vaikutusvaltaa kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja annettaessa;

14.  katsoo, että IASB:n hallituksen edustajien olisi oltava demokraattisesti nimettyjä ja vastuuvelvollisia; katsoo, että Euroopan parlamentin olisi hoidettava oma roolinsa Euroopan edustajien valitsemisessa ja vastuuvelvollisuuden asettamisessa;

15.  pyytää Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista (ESMA) varmistamaan, että Euroopan parlamentin ja sen asiasta vastaavien jäsenten ja henkilöstön olisi voitava tutustua asiakirjoihin samaan aikaan kuin kyseisen viranomaisen hallintoneuvoston.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

3.9.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

12

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gerolf Annemans, Hugues Bayet, Pervenche Berès, Udo Bullmann, Anneliese Dodds, Elisa Ferreira, Sven Giegold, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Danuta Maria Hübner, Diane James, Petr Ježek, Philippe Lamberts, Sander Loones, Olle Ludvigsson, Ivana Maletić, Notis Marias, Fulvio Martusciello, Marisa Matias, Bernard Monot, Stanisław Ożóg, Dariusz Rosati, Alfred Sant, Molly Scott Cato, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Kay Swinburne, Paul Tang, Michael Theurer, Marco Valli, Tom Vandenkendelaere, Cora van Nieuwenhuizen, Miguel Viegas, Jakob von Weizsäcker, Pablo Zalba Bidegain

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Alain Cadec, Matt Carthy, Mady Delvaux, Doru-Claudian Frunzulică, Sophia in ‘t Veld, Ramón Jáuregui Atondo, Barbara Kappel, Jeppe Kofod, Thomas Mann, Alessia Maria Mosca, Siegfried Mureşan, Eva Paunova, Michel Reimon, Andreas Schwab, Tibor Szanyi, Romana Tomc, Beatrix von Storch

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Sven Schulze, Axel Voss

3.9.2015

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2016 – kaikki pääluokat

(2015/2132(BUD))

Valmistelija: Giovanni La Via

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että ympäristön ja terveyden suojelun korkea taso unionissa on taloudellisen vaurauden edellytys ja että elintarvikkeiden ja rehun turvallisuus sekä mekanismit, jotka auttavat suojelemaan luonnononnettomuuksilta ja ihmisten aiheuttamilta onnettomuuksilta, ovat keskeisen tärkeitä unionin kaikille kansalaisille ja siten myös Euroopan parlamentille;

2.  on samalla myös täysin tietoinen siitä, että tämän valiokunnan toimivaltaan kuuluvat politiikkatoimet ja rahoitusvälineet ovat vähäisiä verrattuina otsakkeisiin 2 ja 3 kuuluviin muihin politiikkatoimiin ja rahoitusvälineisiin eivätkä ne saa yhtä paljon huomiota kuin muut ohjelmat ja rahastot; torjuu siksi jyrkästi ohjelmien ja budjettikohtien rahoituksen mahdolliset lisävähennykset, sillä niiden vaikutukset olisivat sietämättömiä; kehottaa jäsenvaltioita erityisesti näkemään ympäristö- ja ilmastoystävällisten politiikkojen, toimien ja hankkeiden toteuttamisen mahdollisuutena voimistaa kasvua ja kestävää kehitystä eikä taakkana; korostaa, että vihreiden työpaikkojen ja talouskasvun syntyminen unionin pk-yrityksissä johtuu ennen kaikkea ympäristölainsäädännön täytäntöönpanosta;

3.  panee merkille, että kansallisella tasolla on ankaria talousarviorajoitteita ja että parhaillaan toteutetaan vakautustoimia; painottaa kuitenkin, että parlamentin ja neuvoston on pidettävä mielessä tämän valiokunnan toimivaltaan kuuluvien politiikkatoimien ja rahoitusvälineiden oleellinen eurooppalainen lisäarvo, kun ne päättävät talousarvioesityksestä vuodeksi 2016;

4.  pitää erityisen valitettavana, että neuvosto on ehdottanut monialaisia talousarvioleikkauksia eräisiin tärkeisiin ohjelmiin, kuten unionin kolmanteen terveysalan toimintaohjelmaan (2014–2020), elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuutta koskeviin budjettikohtiin ja onnettomuuksien ehkäisyyn ja niihin varautumiseen unionissa; toteaa, että unionin liittyessä kansainvälisiin yleissopimuksiin, kuten Nagoyan pöytäkirjaan, neuvoston esittämiä vastaavien budjettikohtien leikkauksia ei voida hyväksyä;

5.  muistuttaa, että yleisesti ottaen tämän valiokunnan toimivaltaan kuuluviin budjettikohtiin kohdennettujen varojen taso on pidettävä vuoden 2015 tasolla; kehottaa siksi palauttamaan kokonaisuudessaan talousarvioesityksessä ilmoitetut alkuperäiset määrät kaikkiin ohjelmiin ja rahoitusvälineisiin, jotka kuuluvat tämän valtuuskunnan toimivallan piiriin;

6.  muistuttaa, että Horisontti 2020 -ohjelma auttaa osaltaan saavuttamaan tämän valiokunnan toimivaltaan kuuluvia tavoitteita ilmasto-, terveys- ja ympäristöalalla; vahvistaa olevansa sitoutunut seuraamaan hankkeiden ja tavoitteiden vastaavuutta sekä täytäntöönpanon edistymistä; arvostelee kärkevästi päätöstä tämän ohjelman rahoituksen leikkaamisesta ESIR-takuun rahoittamiseksi;

7.  korostaa, että ympäristötutkimus ja -innovointi ovat keskeisellä sijalla haasteessa Horisontti 2020: "Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet", jonka tavoitteena on saavuttaa resurssitehokas ja ilmastonmuutosta kestävä talous ja yhteiskunta, suojella ja hallinnoida kestävällä tavalla luonnonvaroja ja ekosysteemejä sekä varmistaa raaka-aineiden kestävät toimitukset ja käyttö, jotta täytetään maailman kasvavan väestön tarpeet luonnonvarojen ja ekosysteemien kestävissä rajoissa;

8.  panee merkille, että vuoden 2016 unionin talousarvioesityksen kokonaismäärä on 153,5 miljardia euroa maksumäärärahoina (mukaan lukien vuodelta 2014 uudelleenkohdennetut 4,5 miljardia euroa) ja 143,5 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoina; toteaa, että jos ohjelmasuunnittelun muutoksen vaikutus vuosina 2015 ja 2016 jätetään huomiotta, maksusitoumusmäärärahat lisääntyvät 2,4 prosenttia ja maksumäärärahat 1,6 prosenttia verrattuna vuoden 2015 talousarvioon; korostaa, että kaiken kaikkiaan maltillisilla ja monivuotisen rahoituskehyksen mukaisilla lisäyksillä otetaan huomioon inflaatio ja reaalista lisäystä ei ole juuri lainkaan, minkä vuoksi on korostettava varojen käytön tehokkuutta ja vaikuttavuutta;

9.  muistuttaa, että maksumäärärahojen osalta viime vuodet ovat olleet hyvin vaikeita ja että unionin politiikkojen täytäntöönpanoa ovat haitanneet vakavat rajoitteet hyväksytyissä maksumäärärahoissa, mikä on johtanut toistuviin lisätalousarvioihin, jotta osia jäljellä olevista tarpeista on voitu kattaa;

10.  torjuu jyrkästi sen mahdollisuuden, että mikäli maksut eivät ole riittäviä vuonna 2016, komissio voisi päättää samalla tavalla kuin aiemmin, että maksusitoumusmäärärahoja ei käytetä kokonaan, mikä olisi vastoin parlamentin toistuvasti esittämiä sitoumuksia ympäristö- ja terveysalalla sekä elintarvike- ja rehuturvallisuuden aloilla; toteaa, että maksujen puute vahingoittaa unionin mainetta, kun ohjelmien edunsaajille ei suoriteta maksuja;

11.  muistuttaa, että Life-ohjelma on se EU:n rahoitusväline, jolla tuetaan ympäristöä, luonnonsuojelua ja ilmastotoimia koskevia hankkeita kaikkialla unionissa: painottaa erityisesti ongelmia, joita liittyy Life-ohjelman maksumäärärahojen vähyyteen, mikä saattaa estää ja viivyttää tämän tärkeän ohjelman asianmukaista toteuttamista;

12.  suhtautuu myönteisesti Life-määrärahojen lisäämiseen 27,7 miljoonalla eurolla vuoden 2016 talousarvioesityksessä; panee kuitenkin merkille, että Life-ohjelman osuus vuoden 2016 talousarvioesityksestä on vain 0,3 prosenttia ja että otsakkeessa 2 sen osuus on vain 0,73 prosenttia (maksusitoumuksina) ja että nämä prosenttiosuudet ovat pysyneet samalla tasolla kuluneina vuosina;

13.  korostaa, että investoinnit tutkimukseen ja innovointiin useilla tämän valiokunnan toimialaan kuuluvilla aloilla ovat keskeisen tärkeitä, ja korostaa, että vuoden 2016 talousarviossa on asianmukaisesti otettava huomioon, että kyseiset investoinnit ovat yksi painopisteistä; huomauttaa, että eurooppalaisten pk-yritysten kestävän kasvun ja innovoinnin valmiudet muodostavat yhden tärkeimmistä EU:n kilpailueduista maailmanlaajuisilla markkinoilla;

14.  muistuttaa unionin hyvin oleellisesta lisäarvosta lääketieteellisessä tutkimuksessa (esimerkiksi pediatrian ja harvinaislääkkeiden tutkimuksessa) ja myös rajatylittävien terveysuhkien torjunnassa; pitää edellä esitetyn perusteella erittäin valitettavana, että kansanterveysohjelma, jonka yhteenlasketut maksusitoumukset ovat vain 62,2 miljoonaa euroa, mikä vastaa edellisten vuosien tapaan 0,04:ää prosenttia vuoden 2016 talousarvioesityksen maksusitoumuksista, ei täysin vastaa terveyden merkitystä itseisarvona tai edellytyksenä kasvun edistämiselle; kehottaa komissiota harkitsemaan uudelleen tähän ohjelmaan suunnittelemiaan talousarvioleikkauksia;

15.  korostaa, että talous- ja finanssikriisin sekä jäsenvaltioiden noudattaman tiukan talouskuripolitiikan tuloksena on ollut menoleikkauksia ja verotulojen väheneminen ja että nämä puolestaan ovat johtaneet kansanterveysjärjestelmien rahoituksen vähenemiseen; toteaa, että kyseinen terveysasioita koskeva epätasa-arvo EU:ssa asettaa jäsenvaltioille ja niiden terveysjärjestelmille vakavia rasitteita; vaatii siksi lisäämään koordinoitujen julkisten ennaltaehkäisytoimien rahoitusta tällä alalla;

16.  korostaa, että ympäristön kannalta kestävä maatalous, jossa luonnonvaroja käytetään varovasti, on oleellinen ruoantuotannon kannalta; kehottaa lisäämään tukea niille viljelijöille, jotka käyttävät ympäristöä suosivia ja eläinten hyvinvoinnin kannalta hyväksyttäviä menetelmiä;

17.  korostaa, että unionilla on maailman korkeimmat elintarvikkeiden turvallisuusvaatimukset; korostaa, että on tärkeää edistää terveellisiä ja turvallisia elintarvikkeita keinona estää tarpeettomat terveydenhuoltokustannukset ja auttaa jäsenvaltioita parantamaan terveysjärjestelmiensä pitkän aikavälin kestävyyttä; pitää siksi valitettavan myös sitä, että elintarvike- ja rehuohjelma, jonka yhteenlasketut maksusitoumusmäärärahat ovat vain 264,1 miljoonaa euroa, mikä vastaa vain 0,17:ää prosenttia vuoden 2016 talousarvioesityksen maksusitoumuksista, sekä neuvoston ehdottamat lisäleikkaukset eivät täysin vastaa elintarvikkeiden ja rehun turvallisuuden merkitystä unionissa;

18.  muistuttaa, että unionin pelastuspalvelumekanismi on eräs unionin yhteisvastuun kulmakivistä; muistuttaa, että jäsenvaltioilla on päävastuu ihmisten sekä ympäristön ja omaisuuden, kulttuuriperintö mukaan lukien, suojelussa; painottaa, että unionilla on jäsenvaltioiden toimia tukeva, koordinoiva ja täydentävä "mahdollistava rooli", jonka mukaisesti se auttaa jäsenvaltioita ehkäisemään onnettomuuksia, kehittämään valmiuksia ja reagoimaan onnettomuuksiin; pitää myönteisenä tämän ohjelman maksumäärärahojen hienoista kasvua komission ehdottamalla tavalla mutta pitää erittäin valitettavana neuvoston ehdotusta kyseisen kohdan talousarvion pienentämisestä;

19.  kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan asianmukaisista ympäristötarkastuksista, jotta ympäristökatastrofien riski vähenisi;

20.  muistuttaa erillisvirastojen keskeisestä roolista teknisten, tieteellisten ja hallinnointitehtävien hoitamisessa ja toteaa, että kyseiset virastot auttavat oleellisesti unioniin toimielimiä laatimaan ja toteuttamaan politiikkoja;

21.  katsoo, että yleisesti ottaen erillisvirastojen on muiden toimielinten tapaan kannettava kohtuullinen osuutensa kustannussäästöistä; panee merkille, että tämän valiokunnan toimialaan kuuluvien virastojen (EYK, ECHA, ECDC, EFSA, EMA) välinen tehostettu yhteistyö ja jatkuva sitoutuminen tehokkuuden lisäämiseen ovat jo johtaneet parempaan varainkäyttöön;

22.  palauttaa kuitenkin mieliin ne erittäin tärkeät tehtävät, joita nämä viisi hajautettua virastoa suorittavat sekä komission että unionin kansalaisten hyväksi, ja tehtävät, joita maksua perivät virastot kuten ECHA ja EMA suorittavat ulkoisten asiakkaiden hyväksi; korostaa näin ollen, että on oleellista, että nämä virastot saavat asianmukaiset henkilöstö- ja taloudelliset resurssit, jotta ne voivat suorittaa vaativat ja äärimmäisen tärkeät tehtävänsä aisanmukaisesti, riippumattomasti ja ajoissa;

23.  on siksi huolissaan komission omaksumasta erillisvirastoja koskevasta lähestymistavasta, sillä niiltä vaaditut leikkaukset erityisesti henkilöstöresursseista ovat epäoikeudenmukaisia ja asiaankuulumattomia verrattuna niihin, joita vaaditaan unionin muilta toimielimiltä; aikoo palata asianmukaiseen kunkin viraston tarpeiden tapauskohtaiseen arviointiin;

24.  ei yleisesti ole vakuuttunut siitä, että palvelujen ulkoistaminen, jolla pyritään vähentämään henkilöstön määrää, olisi pitkällä aikavälillä kustannustehokkaampaa, sillä palveluntuottajat tarvitsevat valvontaa ja ohjausta samalla kun ne pyrkivät tekemään voittoa;

25.  painottaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat erittäin arvokkaita välineitä uusien toimintojen ja toimien käynnistämisessä; muistuttaa, että monet tämän valiokunnan aiemmat ideat on pantu onnistuneesti täytäntöön; aikoo siksi käyttää kyseisiä välineitä myös vuonna 2016; kehottaa käyttämään täysin hyväksi kussakin otsakkeessa käytettävänä olevaa liikkumavaraa;

26.  panee merkille tulokset pilottihankkeiden toteuttamiskelpoisuutta koskevasta komission ennakkoarvioinnista, jota ENVI-valiokunnan jäsenet ehdottivat ja joka yleisesti vastaa ENVI-valiokunnan painopisteitä ympäristö- ja terveysasioissa; vaatii komissiota luomaan seurantamenettelyn, jolla parlamentille tiedotetaan pilottihankkeiden ja valmistelutoimien toteuttamisen etenemisestä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

3.9.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

50

8

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Zoltán Balczó, Ivo Belet, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Mireille D’Ornano, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Jørn Dohrmann, Ian Duncan, Stefan Eck, Bas Eickhout, Eleonora Evi, Karl-Heinz Florenz, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Jens Gieseke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Matthias Groote, Jytte Guteland, György Hölvényi, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Karin Kadenbach, Kateřina Konečná, Giovanni La Via, Peter Liese, Norbert Lins, Susanne Melior, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, Marcus Pretzell, Frédérique Ries, Michèle Rivasi, Daciana Octavia Sârbu, Annie Schreijer-Pierik, Renate Sommer, Dubravka Šuica, Tibor Szanyi, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Nils Torvalds, Glenis Willmott, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Nicola Caputo, Fredrick Federley, Peter Jahr, Mairead McGuinness, Gesine Meissner, Ulrike Müller, Marijana Petir

3.9.2015

SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

neuvoston kannasta Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuodeksi 2016

(2015/2132(BUD))

Valmistelija: Ildikó Gáll-Pelcz

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa, että sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan vastuu talousarviomenettelyssä kattaa budjettikohtia osastoissa 2 (sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritykset), 14 (verotus ja tulliliitto) ja 33 (oikeusasiat ja kuluttajansuoja);

2.  muistuttaa, että sisämarkkinat ovat erityisesti pk-yrityksissä keskeinen työpaikkojen luomista ja kasvua vauhdittava tekijä; toteaa kuitenkin, että sisämarkkinoiden mahdollisuuksia ei ole edelleenkään hyödynnetty kaikilta osin esimerkiksi digitaalisten sisämarkkinoiden kohdalla; kehottaa sen vuoksi tehostamaan talousarvion käyttöä vahvistamalla selkeät rahoitusta koskevat painopisteet, joilla edistetään sisämarkkinoita ja sitä kautta talouden kehittämistä;

3.  on ilahtunut siitä, että määrärahoja on korotettu tuntuvasti budjettikohdassa 14 02 01 ”Tulliliiton toiminnan ja uudistamisen tukeminen”; kannattaa sitä, että ohjelman tavoitteet pyritään saavuttamaan ja että niitä sovelletaan edistämällä olemassa olevia modernisointialoitteita, etenkin sähköisiä tullipalveluja koskevaa hanketta, ja laatimalla tulliin liittyvillä aloilla yhteisesti hallinnoituja ja yhteisesti käytettäviä tietoteknisiä järjestelmiä koskeva strategia, parantamalla asiaan liittyvää jäsenvaltioiden koordinointia, edistämällä parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä panemalla EU:n lainsäädäntö oikea-aikaisesti täytäntöön ja valvomalla sen asianmukaista soveltamista;

4.  katsoo, että kuluttajat ovat uuden digitaalisen talousmallin keskiössä, ja on vakuuttunut, että tämän pitäisi näkyä kyseisen toimintalohkon talousarviossa; toteaa näin ollen, että on tärkeää varata rahoitusta kuluttajapolitiikan päivittämiseen, jotta varmistetaan asianmukainen mukautuminen nopeisiin teknisiin ja taloudellisiin muutoksiin;

5.  pyytää rahoitusta uuteen pilottihankkeeseen ”Kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja kuluttajavalistus tuoteturvallisuudesta ja markkinavalvonnasta digitaalisilla sisämarkkinoilla”, joka olisi asianmukainen jatkohanke sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan vuonna 2015 esittämälle yksivuotiselle pilottihankkeelle, joka koski pk-yrityksille suunnattua tiedotusta kuluttajien oikeuksista digitaalisella aikakaudella, ja katsoo, että uudella pilottihankkeella voitaisiin edistää laajaa julkista valistuskampanjaa, jotta kuluttajien ja yritysten olisi helpompi ymmärtää sähköisen kaupankäynnin monimutkaisia sääntöjä ja määräyksiä;

6.  korostaa, että kansalaiset ja pk-yritykset voisivat näin entistä helpommin noudattaa kuluttajansuojalainsäädäntöä verkkoympäristössä; tähdentää, että aidosti yhteenliitetyillä digitaalisilla sisämarkkinoilla jokaisen kuluttajan pitäisi voida nauttia tasalaatuisista verkossa ostetuista palveluista ja tuotteista ja saada riittävästi ja avoimesti tietoa hankintaansa varten;

7.  pitää tärkeänä, että asiasta vastaavilla viranomaisilla on mahdollisuus estää tuotteiden tarjoaminen ja saada yritykset palauttamaan tuotteet tai vetämään ne pois Euroopan markkinoilta, katsoo, että sääntöjen ja normien yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen vähentäisi mahdollisia yhteensopivuusongelmia ja olisi näin sekä kuluttajien että elinkeinonharjoittajien edun mukaista; katsoo, että elinkeinonharjoittajien olisi myös saatava tietoa siitä, kuinka verotus hoidetaan rajat ylittävässä kaupankäynnissä unionin sisällä käyttämällä tehokkaasti alv-minipalvelupistettä;

8.  muistuttaa, että verkkovälitteiseen riidanratkaisuun tarkoitettua monikielistä välinettä varten tarvitaan rahoitusta; korostaa, että kaikkialla unionissa hyvin toimivat verkkovälitteiset riidanratkaisujärjestelmät kannustavat kuluttajia hakemaan ratkaisuja ongelmiin, joita heille aiheutuu heidän ostaessaan tuotteita ja palveluja sisämarkkinoilla, ja edistävät verkkokauppaa; korostaa, että verkkokaupan ja rajojen yli käytävän kaupan yleistyminen unionissa laajentaa myös kuluttajien valinnanvaraa ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia yrityksille, edistää pääsyä uusille markkinoille ja auttaa lisäämään talouskasvua;

9.  toteaa, että sisämarkkinafoorumilla on suuri merkitys; huomauttaa, että vuosi 2015 on valmistelutoimen viimeinen vuosi ja että komission olisi sen vuoksi pikaisesti esitettävä uusi lainsäädäntöehdotus, jotta tämän merkittävän tapahtuman jatkuminen voitaisiin turvata;

10.  korostaa, että asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkkoon (SOLVIT) kansalaisiin vaikuttavien ongelmien ratkaisemisessa; katsoo, että voitaisiin toteuttaa muitakin toimia, joilla parannetaan hallintovälineiden yhteentoimivuutta ja tietoisuutta näistä välineistä sekä mahdollistetaan niihin kohdennettujen resurssien optimaalinen käyttö; kehottaa harkitsemaan vielä, voitaisiinko näitä välineitä vahvistaa tulevissa budjettiehdotuksissa; toteaa tukevansa sisämarkkinoiden hallintovälineiden budjettikohtaa 02 03 04; katsoo, että myös Euroopan kuluttajakeskusten verkostolle olisi myönnettävä asianmukainen rahoitus, jotta se voi jatkaa tehtävänsä hoitamista ja tiedottaa kansalaisille heidän oikeuksistaan kuluttajina Euroopassa;

11.  katsoo, että reaalitalouden tukemisen olisi oltava EU:n keskeinen painopiste työpaikkojen luomisen ja kestävän kasvun edistämiseksi; kehottaa tiedottamaan pk-yrityksille paremmin tästä vaihtoehdosta, jotta erityisesti ne voisivat käyttää tällaisen rahoitustuen mahdollisimman tehokkaasti; kehottaa painokkaasti osoittamaan riittävästi rahoitusta resurssitehokkaaseen kiertotalouteen siirtymiseksi;

12.  korostaa, että on syytä huolehtia yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) ja Yritys-Eurooppa-verkoston riittävästä rahoituksesta vuonna 2016, jotta voidaan vahvistaa pk-yritysten kasvua ja auttaa niitä selviämään sisämarkkinoille pääsyyn ja globaaleihin markkinoihin liittyvistä haasteista helpottamalla niiden tiedonsaantia sisämarkkinoiden mahdollisuuksista oman jäsenvaltionsa ulkopuolella ja unionin ulkopuolella; tähdentää, että yritysten kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta on olennaista, että varmistetaan hyvät mahdollisuudet saada rahoitusta ja lisätään digitaalisten välineiden käyttöä;

13.  panee tyytyväisenä merkille, että budjettikohdan 02 04 02 03 ”Innovoinnin lisääminen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yrityksissä)” ja budjettikohdan 02 03 ”Tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinat” määrärahoja on lisätty, ja ehdottaa, että komissio valvoo rahoitettujen hankkeiden tehokkuutta lisätäkseen innovointia pk-yrityksissä;

14.  panee huolestuneena merkille, että COSME-ohjelmaan kuuluvien budjettikohtien 02 02 01 ”Yrittäjyyden edistäminen sekä unionin yritysten kilpailukyvyn ja markkinoille pääsyn parantaminen” ja 02 02 02 ”Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) rahoituksen saannin parantaminen pääoma- ja velkajärjestelyin” määrärahoja on leikattu tuntuvasti;

15.  tähdentää, että standardit ovat tärkeitä työvälineitä yritysten kilpailukyvyn kannalta ja että yritysten osallistuminen standardointiprosessiin on tärkeää unionin teknologiselle kehitykselle sekä materiaalien ja tuotteiden laadun vertailukelpoisuudelle; katsoo sen vuoksi, että budjettikohdan 02 03 02 01 maksumäärärahoja, joiden tavoitteena on tukea CENin, CENELECin ja ETSIn standardointitoimia, olisi korotettava komission ehdotuksen mukaisesti.

16.  ottaa huomioon E-call-järjestelmästä annetun asetuksen hyväksymisen ja kehottaa myöntämään Euroopan GNSS-virastolle riittävästi rahoitusta, jotta asetus voidaan panna kattavasti täytäntöön.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

3.9.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

26

5

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Dita Charanzová, Anna Maria Corazza Bildt, Daniel Dalton, Nicola Danti, Dennis de Jong, Pascal Durand, Vicky Ford, Ildikó Gáll-Pelcz, Evelyne Gebhardt, Maria Grapini, Sergio Gutiérrez Prieto, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Liisa Jaakonsaari, Antonio López-Istúriz White, Margot Parker, Eva Paunova, Jiří Pospíšil, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Igor Šoltes, Catherine Stihler, Mylène Troszczynski, Anneleen Van Bossuyt

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Lucy Anderson, Birgit Collin-Langen, Kaja Kallas, Jens Nilsson, Marc Tarabella, Lambert van Nistelrooij

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Andrey Novakov, Adam Szejnfeld

1.9.2015

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016

(2015/2132(BUD))

Valmistelija: Massimiliano Salini

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   tähdentää, että liikennealalle suunniteltu rahoitus liittyy perustellusti muihin politiikkoihin, kuten yhteenkuuluvuus-, kilpailu-, matkailu-, ja turvallisuuspolitiikkaan; toteaa, että liikenteen infrastruktuurit ovat henkilöiden, tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden ja siten sisämarkkinahankkeen perusta ja että vapaa liikkuvuus sekä edistää merkittävästi unionin yhdentymistä että on unionin teollisuuden ja kaupan suorituskyvyn kannalta keskeinen tekijä;

2.   toteaa, että kasvun ja työllisyyden elvyttäminen on unionin politiikkojen painopiste, ja korostaa, että infrastruktuurihankkeet edistävät tällaista elvyttämistä sekä suoraan hankekohteisiin syntyvien työpaikkojen ansiosta että välillisesti näitä infrastruktuureja käytettäessä ja ylläpidettäessä ja laajemmin lujittamalla kyseisten alueiden kilpailukykyä; pitää myönteisenä, että keskusteltaessa Junckerin suunnitelmasta kaikki jäsenvaltiot hyväksyivät tämän lähestymistavan ja katsoivat, että investointeja strategisiin infrastruktuureihin ei pidä jarruttaa vakaussopimuksella;

3.   toteaa, että sopimus Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) tarkoittaa, että Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoja leikataan; suhtautuu myönteisesti aloitteeseen, jolla pyritään hyödyntämään enemmän yksityistä sektoria liikennehankkeiden rahoittamisessa käyttämällä innovatiivisia rahoitusvälineitä; huomauttaa kuitenkin, että tietyt hankkeet eivät ole erityisen houkuttelevia tällaisten toimijoiden kannalta, koska investointien tuotto on liian heikko tai epävarma; muistuttaa kuitenkin, että ESIR-rahaston avulla pyritään korjaamaan markkinoiden toimimattomuus aloilla, joilla tuottoon liittyvä riski voi karkottaa yksityissijoittajia; korostaa, että vaikka sijoitukset rautateihin, kaupunkien kestävään liikkuvuuteen ja sisävesiväyliin tuovatkin merkittäviä sosioekonomisia ja ympäristöön liittyviä etuja, niiden tuotto on huonompi, minkä vuoksi niiden toteuttaminen edellyttää tukia; korostaa, että valitusta rahoitusmuodosta riippumatta unionin talousarviosta myönnettävä rahoitusosuus on kohdennettava huomattavaa eurooppalaista lisäarvoa tuottaviin hankkeisiin;

4.   korostaa Euroopan laajuisten liikenneverkkojen tärkeyttä paitsi Euroopan yhteyksien solmukohtina, myös mahdollisuutena käynnistää yksittäisiä kansallisia markkinoita ja vauhdittaa paikallista taloutta sekä kaupunki- ja suurkaupunkialueita; muistuttaa siksi, että on tärkeää saada valmiiksi unionin tasolla määritellyt ensisijaiset käytävät ja etenkin suurten nopeuksien rataosuudet; kehottaa kiinnittämään huomiota ennennäkemättömään kiinnostukseen, jota jäsenvaltiot osoittivat vuonna 2014 Verkkojen Eurooppa -välinettä (liikenne) koskevissa pyynnöissä, ja sellaisten tukikelpoisten korkealaatuisten hanke-ehdotusten suureen määrään, joita ei voitu hyväksyä varojen puutteen vuoksi; korostaa tässä yhteydessä, että monivuotisessa rahoituskehyksessä varattua rahoitusta on noudatettava ja tarkasteltava uudelleen sekä maksusitoumuksissa että maksuissa, jotta saavutetaan menestyksekkäästi Verkkojen Eurooppa -välineen painopisteet ja tavoitteet ja voidaan kasvattaa sille varattua budjettia;

5.   kehottaa komissiota ottamaan huomioon Verkkojen Eurooppa -välineen varoja myönnettäessä joidenkin jäsenvaltioiden nykyiset taloudelliset ja sosiaaliset vaikeudet, jotka saattavat haitata huomattavasti hankkeiden esittämistä; kehottaa siksi komissiota antamaan näille maille tarvittavaa apua Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa;

6.   korostaa sellaisen tutkimuksen ja innovoinnin merkittävää roolia liikenne- ja matkailualalla, jossa panostetaan kestävään kaupunkiliikenteeseen, sosioekonomiseen tietämykseen ja ympäristötehokkuuteen; katsoo siksi, että Horisontti 2020 -ohjelmasta ja Shift2Rail-yhteisyrityksestä olisi myönnettävä asianmukaiset määrärahat tällaisille innovatiivisille teknologioille ja tällaiselle tietämykselle;

7.   suosittelee, että satama- ja lentokenttäliikennettä koskevia politiikkoja korostetaan enemmän, sillä ne edistävät kilpailukykyä edistämällä kestävien sisämarkkinoiden kehittymistä ja avaamalla Euroopan muulle maailmalle; korostaa, että unionin politiikan on oltava järkevää ja että eritoten satamiin ja niiden maantieteelliseen sijaintiin liittyviä erityispiirteitä on vahvistettava; katsoo, että intermodaalisten yhteyksien ja yhteenliitettävyyden parantamisella olisi voitava edistää kauppaa ympäröivien alueiden kanssa ja tehdä unionin liikennejärjestelmästä kestävämpi; korostaa tarvetta laatia eurooppalainen strategia, jolla edistetään lentoasemien parempia ja laajempia yhteyksiä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla;

8.   toteaa, että parlamentilla on vähemmän takeita sen oikeudesta tutustua unionin talousarviota koskeviin virallisiin asiakirjoihin kuin muilla toimielimillä; vaatii tämän vuoksi tarkistamaan toimielintenvälisiä sopimuksia, jotta Euroopan parlamentin jäsenille taattaisiin unionin kansalaisten edustajina asianmukainen oikeus tutustua asiakirjoihin myös silloin, kun ne sisältävät niin kutsuttuja arkaluonteisia tietoja;

9.   panee merkille, että pian hyväksytään neljäs rautatiepaketti, joka vahvistaa Euroopan rautatieviraston roolia sertifikaattien ja markkinoille pääsyä koskevien lupien suhteen ja tehostaa näin menettelyjä, määräaikoja ja resurssien käyttöä; korostaa, että virastolle on annettava taloudelliset sekä henkilö- ja logistiikkaresurssit, jotka vastaavat sen uusia tehtäviä; palauttaa lisäksi mieliin, että paketin on oltava osa kokonaisvaltaisempaa toimintasuunnitelmaa, jolla pyritään lisäämään rautatiealan houkuttelevuutta; katsoo siksi, että on tärkeää investoida enemmän Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmään (ERTMS), jossa käytetään yhtenäistä eurooppalaista yhteentoimivaa standardia, ja toteuttaa viipymättä Shift2Rail-yhteisyritys;

10.  korostaa, että Euroopan meriturvallisuusvirastolle (EMSA) on annettava riittävät voimavarat, jotta se voi valvoa turvallisuutta ja ehkäistä avomerellä toimivien öljyn- ja kaasunporauslaitosten aiheuttamia saastepäästöjä, kuten EMSAn rahoitusta koskevassa asetuksessa on säädetty;

11.  kiinnittää huomiota virastojen keskeiseen asemaan, sillä niiden päätehtävänä on varmistaa eri liikennemuotojen turvallisuus; torjuu siksi virastojen toimintamenoihin ehdotetut leikkaukset eikä hyväksy leikkausehdotuksia, jotka voivat heikentää liikenteen turvallisuutta;

12.  korostaa yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan strategista merkitystä tärkeimpänä välineenä , jolla taataan turvallisuus, ympäristötehokkuus, kilpailukyky sekä kansalaisten oikeuksien suoja; korostaa, että EU:n olisi osoitettava riittävät resurssit sen teknologiselle pilarille eli SESAR-yhteisyritykselle Verkkojen Eurooppa -välineestä ja tutkimusohjelmista; uskoo, että pian hyväksyttävissä ehdotuksissa, joilla pyritään lujittamaan eurooppalaisten toimijoiden asemaa muuhun maailmaan nähden, annetaan Euroopan lentoturvallisuusvirastolle lisää tehtäviä; katsoo siksi, että sille EU:n talousarviosta myönnettyjen varojen osuus olisi säilytettävä ainakin nykyisellään eikä sitä saisi pienentää, vaikka myös yksityinen sektori osallistuu sen rahoittamiseen;

13.  toteaa, että virastojen taloudellista avoimuutta on parannettava etenkin niiden suorittamien tehtävien osalta; pitää tärkeänä, että nimitykset perustuvat ansioihin ja julkisiin menettelyihin, joissa ilmoitetaan valintaperusteet ja asetetaan enimmäispalkkoja koskevat rajat;

14.  ehdottaa, että koska varsinaista matkailua koskevaa budjettikohtaa ei ole, hyödynnettäisiin edelleen mahdollisimman pitkälti mahdollisuuksia, joita tarjoavat Euroopan rakenne- ja investointirahastot, COSME-ohjelma sekä pilottihankkeet ja valmistelevat toimet, joilla pyritään parantamaan ”vanhan mantereen” houkuttelevuutta turistien kannalta; pitää olennaisen tärkeänä eri toimien ja EU:n rahastojen välistä tehokasta yhteistyötä tällä alalla ja katsoo, että huomioon olisi otettava myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet;

15.  pyytää lisäämään EU:n vuoden 2016 talousarvioon suoraan matkailua koskevan budjettikohdan;

16.  odottaa komission esittävän vuotuisen katsauksen matkailuhankkeista, joita on yhteisrahoitettu EU:n eri rahastoista;

17.  vaatii lisäämään matkailualan toimintaan osoitettuja COSME-ohjelman määrärahoja 13 miljoonaan euroon vuonna 2016, kun otetaan huomioon matkailutoiminnan taloudellinen panos unionin BKT:hen ja vaikutukset työpaikkojen luomiseen; vaatii välttämään matkailualan toimintaan kohdistuvia uusia budjettileikkauksia nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä;

18.  kehottaa kiinnittämään eurooppalaisessa liikennepolitiikassa erityistä huomiota kaupunkiliikenteen solmukohtiin; muistuttaa, että tällä hetkellä yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa ja että tämä suuntaus on voimistumassa; katsoo näin ollen, että panostaminen tehokkaisiin, intermodaalisiin, kestäviin ja turvallisiin kaupunkiliikennejärjestelmiin sekä kaupunki- ja suurkaupunkialueiden yhdistäminen maaseutuun ja syrjäisiin alueisiin edistävät vakaasti globaalia kasvua;

19.  kehottaa komissiota auttamaan paikallisia, alueellisia ja kansallisia viranomaisia ja sidosryhmiä tarkastelemaan nykyisiä ja uusia mahdollisuuksia rahoittaa julkista liikennettä unionin talousarviosta ja kehittämään innovatiivisia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusjärjestelyjä; korostaa, että Euroopan rakenne- ja investointirahastoja olisi käytettävä järjestelmällisemmin kaupungeissa, jotka ovat kehittäneet yhtenäisen paikallisen liikennesuunnitelman, kuten kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma, ja määrittäneet asianmukaisia toimia sovellettavassa lainsäädännössä asetettujen kriteerien mukaisesti;

20.  tähdentää, että investoinnit liikenneinfrastruktuureihin Verkkojen Eurooppa -välineen kautta ja liikennettä koskeva tutkimus Shift2Rail-yhteisyrityksen ja Horisontti 2020 -ohjelman kautta eivät saa toimia mukautettavana suureena, jotta vuoden 2016 talousarviosta päästään sopimukseen;

21.  korostaa tutkimuksen ja innovoinnin merkittävää roolia liikenne- ja matkailualalla niin älykkäiden liikennejärjestelmien ja puhtaan ja kestävän energian kehittämisen kuin turvallisuuden tehostamisen ja kuluttajille tarjottavien palvelujen parantamisen kannalta; torjuu näin ollen tutkimusmäärärahoihin ehdotetut leikkaukset, etenkin maksumäärärahoja koskevat leikkaukset.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

31.8.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Lucy Anderson, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Michael Cramer, Andor Deli, Karima Delli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Dieter-Lebrecht Koch, Peter Lundgren, Georg Mayer, Cláudia Monteiro de Aguiar, Jens Nilsson, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Tomasz Piotr Poręba, Gabriele Preuß, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Claudia Schmidt, Pavel Telička, István Ujhelyi, Peter van Dalen, Wim van de Camp, Janusz Zemke, Roberts Zīle

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniel Dalton, Markus Ferber, Michael Gahler, Georgi Pirinski, Matthijs van Miltenburg

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Eugen Freund, Karoline Graswander-Hainz, Piernicola Pedicini, Julia Reda, Kristina Winberg

18.9.2015

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2016

(2015/2132(BUD))

Valmistelija: Maria Spyraki

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää otsakkeen 1 b maksumäärärahojen vähentämistä 49 miljardiin euroon

(-4 prosenttia vuodesta 2015) hälyttävänä, ja kysyy huolestuneena, ovatko vuoden 2016 talousarvioesityksessä otsakkeeseen 1 b ehdotetut määrärahat riittävällä tasolla ottaen huomioon, että otsakkeen maksumäärärahatarve on maksurästien takia ennennäkemättömän korkea;

2.  panee merkille, että komissio esitteli asiakirjassaan ”Elements for a payment plan to bring the EU budget back onto a sustainable track” unionin talousarvion kestävyyden parantamiseen tähtäävän maksusuunnitelman, jonka mukaan otsakkeeseen 1 b varatuista maksumäärärahoista on maksettava myös vuoden 2015 lopussa odotettavissa olevat maksurästit (20 miljardia euroa); kehottaa komissiota ryhtymään lisätoimiin maksuviivästysten vähentämiseksi ja korostaa, että viivästykset lisäävät huomattavasti alueiden ja jäsenvaltioiden viranomaisten taakkaa, etenkin kun otetaan huomioon vallitsevat sosiaaliset, taloudelliset ja rahoitusvaikeudet, ja että ne aiheuttavat erittäin vakavan dominoefektin ja muita vaikutuksia rahoituksen saajiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin edunsaajiin;

3.  palauttaa mieliin, että kuudennen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän kertomuksen päätelmissä korostettiin alueellisen epätasa-arvon lisääntyneen vuodesta 2008; korostaa unionin talousarvion keskeistä roolia investointien käynnistäjänä, koska se täydentää julkista ja yksityistä rahoitusta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja siten sen vipuvaikutus auttaa lujittamaan kasvua ja varmistamaan unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden;

4.  toteaa, että talousarvioesityksessä vuodeksi 2016 maksusitoumusmäärärahojen määräksi esitetään 153,5 miljardia euroa (5,3 prosentin vähennys vuoteen 2015 verrattuna) ja maksumäärärahojen määräksi 143,5 miljardia euroa (1,6 prosentin lisäys vuoteen 2015 verrattuna);

5.  toteaa, että talousarvioesityksessä ehdotettu maksumäärärahataso perustuu vuosien 2014–2020 ohjelmia koskevien maksumäärärahojen huomattavaan lisääntymiseen ja vuosien 2007–2013 ohjelmia koskevien maksumäärärahojen huomattavaan vähenemiseen, vaikka lähes 50 prosenttia vuoden 2016 maksupyynnöistä liittyy edelleen jälkimmäisiin ohjelmiin;

6.  toteaa lisäksi, että on toivottavaa ottaa etukäteen huomioon myös vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen muuttamisesta johtuva vaikutus otsakkeen 1 b maksuihin;

7.  toteaa, että resursseja on oltava riittävästi, jotta voidaan varmistaa ohjelmien asianmukainen toteutus ja toisaalta niiden monivuotinen toiminta, jotka molemmat edellyttävät asianmukaisia keinoja ja toimia, joilla voidaan vähentää maksujen viivästymisen riskiä; palauttaa mieliin, että maksattamatta olevat maksut vaarantavat unionin uskottavuuden ja luotettavuuden; vaatii kestävää ratkaisua maksurästeihin, jotka ovat todennäköisesti toistuva rakenteellinen ongelma, ellei asianmukaista ratkaisua löydy; panee lisäksi merkille hallintomenojen kasvun huolimatta aiemmista vakuutuksista, että niitä rajoitettaisiin samalle tasolle;

8.  kehottaa komissiota tekemään jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa tiivistä yhteistyötä valvoakseen tarkkaan otsakkeeseen 1 b liittyvien ohjelmakauden 2014–2020 maksujen kehitystä ja laatiakseen niitä koskevan yksityiskohtaisen ennusteen käyttäen mitattavissa ja siten vertailtavissa olevia keskeisiä tulosindikaattoreita, joissa otetaan huomioon talousarviomäärärahojen tehokkuus ja vaikuttavuus;

9.  on huolestunut siitä, että joissakin tapauksissa jäsenvaltiot maksavat rahoituksen nopeasti välttääkseen sidottujen varojen menettämisen, koska tällainen menettely lisää sääntöjenvastaisuuksien riskiä ja saattaa antaa aihetta rahoitusoikaisuihin ja näin saattaa syntyä tilanne, jossa ohjelmakauden lopussa käyttämättä olevia varoja koskevat maksusitoumukset vapautetaan ilman eri toimenpiteitä;

10.  panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen otsakkeeseen 1 b kuuluvaksi valmistelutoimeksi, joka on avoin kaikille jäsenvaltioille ja jonka tarkoituksena on rahoittaa valmiuksien ja institutionaalisten rakenteiden kehittämistä, jotta tuettaisiin makrotaloudellisen valvonnan elinkaaren kannalta ensisijaisiksi määritettyjen uudistusten toteuttamista, ja kehottaa toteuttamaan muita samanlaisia aloitteita.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

17.9.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

31

6

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, José Blanco López, Franc Bogovič, Mercedes Bresso, Steeve Briois, Edward Czesak, Rosa D’Amato, Bill Etheridge, Michela Giuffrida, Krzysztof Hetman, Ivan Jakovčić, Constanze Krehl, Andrew Lewer, Louis-Joseph Manscour, Martina Michels, Andrey Novakov, Younous Omarjee, Demetris Papadakis, Mirosław Piotrowski, Stanislav Polčák, Julia Reid, Liliana Rodrigues, Fernando Ruas, Maria Spyraki, Ruža Tomašić, Ramón Luis Valcárcel Siso, Ángela Vallina, Monika Vana, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Petras Auštrevičius, Jan Olbrycht, Maurice Ponga

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Brando Benifei, Andrejs Mamikins, Soraya Post

7.9.2015

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016

(2015/2132(BUD))

Valmistelija: Jean-Paul Denanot

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää valitettavana, että monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 otsakkeelle 2 asetetun enimmäismäärän vuoksi yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) merkittäviä menoeriä, kuten suoria tukia ja markkinatoimenpiteitä, todennäköisesti leikataan käytännössä vuonna 2016, vaikka kaiken kaikkiaan maksusitoumusmäärärahoja lisätään 2,4 prosenttia ja maksumäärärahoja 1,6 prosenttia;

2.  panee tässä suhteessa merkille, että talousarvioesityksessä vuodeksi 2016 otsakkeeseen 2 ehdotetaan 63,1 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoina (vähennystä 0,1 prosenttia verrattuna vuoteen 2015, uudelleen kohdentamisen vaikutus eliminoitu) ja 55,9 miljardia euroa maksumäärärahoina (vähennystä 0,2 prosenttia);

3.  panee merkille, että vuoden 2016 talousarvioesityksessä liikkumavaraa jää 1,2 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärään nähden ja 1,1 miljardia euroa Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) alaenimmäismäärään nähden; vaatii, että otsakkeen 2 liikkumavara säilytetään, jotta voidaan reagoida mahdollisiin tuleviin maatalousalan kriiseihin; odottaa komission oikaisukirjelmää, joka on tarkoitus antaa lokakuussa 2015 ja jonka pitäisi perustua maataloustukirahaston rahoitusta koskeviin päivitettyihin tietoihin;

4.  korostaa, että vuoden 2016 talousarvioesityksessä pannaan ensimmäisen kerran kokonaisuudessaan täytäntöön asetuksella (EU) N:o 1307/2013 käyttöönotetut suorat tuet; panee merkille, että maataloustukirahaston maksusitoumusmäärärahat ja maksumäärärahat vähenevät 1,4 prosenttia YMP:n kahden pilarin välisten siirtojen vuoksi;

5.  panee merkille, että vuoden 2016 talousarvioesityksessä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta maaseudun kehittämiseen myönnettäviä maksusitoumusmäärärahoja lisätään 2,8 prosenttia ja maksumäärärahoja 6,3 prosenttia; korostaa kuitenkin, että lisäys on looginen seuraus uusien ohjelmien suunnittelun viivästymisestä kaudella 2014–2020 ja vuosien 2007–2013 ohjelmien loppuun saattamisesta;

6.  pitää ilahduttavina toimenpiteitä, joilla maksattamatta olevat sitoumukset saadaan hallintaan, ja pitää niitä ennakkoehtona, jotta ohjelmakausi 2014–2020 voidaan käynnistää menestyksekkäästi; kehottaa tästä syystä neuvostoa ja jäsenvaltioita ryhtymään pikaisesti kaikkiin tarvittaviin toimiin, jotta vielä käsiteltävänä olevat maksupyynnöt voidaan kattaa;

7.  pitää valitettavana, että maatalousmarkkinoiden interventioiden määrärahoja on leikattu vuoteen 2015 verrattuna; ottaa huomioon, että Venäjä on vahvistanut jatkavansa tuontikieltoaan elokuuhun 2016 saakka, ja kehottaa siksi komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, kuten käyttämään enimmäismäärän mukaan saatavilla olevaa liikkumavaraa, tukeakseen unionin viljelijöitä kaikilla kiellon piiriin kuuluvilla maatalous- ja elintarvikealoilla etenkin Venäjän naapurimaissa; katsoo, että hätätoimia on laajennettava kattamaan maat, joihin Venäjän asettama tuontikielto vaikuttaa välillisesti; pitää myönteisenä komission päätöstä jatkaa Venäjän tuontikiellosta kärsivien hedelmän- ja vihannestentuottajien tukitoimenpiteitä 1. elokuuta 2015 lähtien; kehottaa jatkamaan kyseisiä tukitoimenpiteitä niin pitkään kuin tuontikielto kestää ja laajentamaan ne kattamaan myös tuontikiellon piiriin joutuneet viljakasvi- ja karjankasvatusalat; korostaa, että maitoalaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska Venäjän tuontikielto lisää tuottajien epävarmuutta pahentamalla kiintiöjärjestelmän poistamisesta aiheutunutta hintojen laskua;

8.  vaatii, että on maksettava korvauksia viljelijöille, jotka ovat kärsineet taloudellisia tappioita markkinakriisien sekä terveyteen tai kasvien terveyteen liittyvien kriisien, kuten Xylella fastidiosa -bakteerin aiheuttaman kriisin, vuoksi, ja muistuttaa, että tätä tarkoitusta varten on käytettävä otsakkeeseen 2 jäävää liikkumavaraa; katsoo, että hävittämisestä maksettavien korvausten olisi katettava myös maatalouden ekosysteemien, kuten maaperän, ennallistaminen sekä biologisen monimuotoisuuden vakauttaminen ja etenkin sellaisen taimien geneettisen monimuotoisuuden varmistaminen, johon kuuluu ihannetapauksessa tautien tai tuholaisten vastustus- tai sietokyky; katsoo, että kaiken avun yhtenä tarkoituksena olisi oltava sellaisten tasapainoisten ja biologisesti monimuotoisten maatalouden ekosysteemien ja maisemien varmistaminen, jotka ovat vähemmän alttiita tuleville hyökkäyksille; kehottaa komissiota ja neuvostoa toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet estääkseen kyseisten markkinoiden heikkenemisen;

9.  vaatii lisärahoitusta oliivinviljely- ja oliiviöljyalalle, jotta voidaan korvata viljelijöille Xylella fastidiosa -taudin puhkeamisesta koituneita tappioita, tehostaa ennaltaehkäisytoimia Euroopassa, torjua tämän vakavan taudin leviämistä, toteuttaa alan rakenneuudistus ja lisätä tätä taudinaiheuttajaa ja sen levittäjiä koskevaa tieteellistä tutkimusta;

10.  toteaa yleisesti, että tarvitaan investointeja, joilla maatalouden ekosysteemeistä tehdään ilmastonmuutoksen kestäviä sekä haitallisten vieraslajien saapumisen ja leviämisen kestäviä; katsoo, että tähän päästään erityisesti biologisesti monimuotoisella viljellyllä maaseudulla ja elävällä ja terveellä maaperällä, jossa on saalistavia ja hyödyllisiä lajeja, jotka mahdollistavat tuholaiskantojen luonnollisen säätelyn;

11.  pitää valitettavina komission koulumaito-ohjelmaan ehdottamia ja neuvoston kannattamia 2 miljoonan euron leikkauksia, sillä määrärahat olivat 77 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja niitä vähennetään vuoden 2016 talousarvioesityksessä 75 miljoonaan euroon; muistuttaa, että parlamentti on pyytänyt tähän ohjelmaan 20 miljoonan euron vuotuista lisäystä; pitää ilahduttavana komission kouluhedelmäjärjestelmän määrärahoihin tekemää ja neuvoston kannattamaa pientä korotusta 150 miljoonaan euroon; korostaa, että molemmat ohjelmat ovat osoittautuneet hyödyllisiksi jäsenvaltioissa, ja korostaa niiden merkitystä ottaen huomioon nykyisen kriisin ja unionissa esiintyvän lasten aliravitsemuksen; kehottaa neuvostoa harkitsemaan parlamentin ehdotuksia, joissa edellytetään jäsenvaltioihin kohdistuvan byrokratian yksinkertaistamista, jotta kummankin järjestelmän tehokkuutta voidaan parantaa;

12.  pitää valitettavana, että neuvosto on ehdottanut 13,8 miljoonan euron leikkausta hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintamäärärahoihin, kun otetaan huomioon niiden merkitys elintarvikeketjussa sekä alan nykyiset haasteet;

13.  kehottaa siirtämään koulumaito- ja kouluhedelmäohjelmat YMP:n toiseen pilariin, jotta niiden erityisrakenne voidaan räätälöidä paremmin alueellisten erityispiirteiden ja tarpeiden mukaisiksi, mikä lisäisi näiden ohjelmien suosiota ja käyttäjäystävällisyyttä;

14.  vaatii, että lisämaksuista unionin talousarvioon saatavat tulot investoidaan uudelleen maitotalouteen ja että muut maatalouden käyttötarkoitukseensa sidotut tulot vuosina 2014 ja 2015 säilyvät otsakkeessa 2; katsoo, että erityisesti maitoalalta perittävät kiintiönylitysmaksut vuodelta 2015 tulisi käyttää kokonaisuudessaan maitoalan markkina- ja muihin tukitoimenpiteisiin; pitää myönteisenä, että komissio on ehdottanut kyseisten tulojen kohdentamista maataloustukirahastoon;

15.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että vuoden 2016 talousarviossa maatalousalan kriisivaraukseen osoitetut mutta käyttämättä jääneet varat säilyvät kokonaisuudessaan otsakkeessa 2 seuraavana varainhoitovuonna viljelijöille maksettavia suoria tukia varten, kuten asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetään;

16.  toteaa, että kriisit ovat koetelleet Euroopan maataloutta yhä tuntuvammin viime vuosina; kehottaa siksi komissiota harkitsemaan uudelleen vararahoitusjärjestelmän rahoittamista ja ottamaan käyttöön uuden välineen, joka mahdollistaa nopean poliittisen reagoinnin kriiseihin kuormittamatta vuotuisia suoria tukia;

17.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan oikea-aikaisesti erityisesti maitoalalla maataloustuotteiden hintojen merkittävää vaihtelua, joka vaikuttaa kielteisesti viljelijöiden tulotasoon, ja reagoimaan tarvittaessa tilanteeseen ripeästi ja tehokkaasti, jolloin viljelijät voivat suoraan torjua tällaista hintojen vaihtelua;

18.  panee merkille maitokiintiöiden poistamisen vaikutukset ja katsoo, että on toteutettava valmistelevia toimia markkinahäiriöiden välttämiseksi sen jälkeen, kun sokerialan kiintiöt lakkautetaan syyskuussa 2017;

19.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön maatalousalan kriisivarauksen, jotta voidaan toteuttaa kriisitoimenpiteitä meijeriteollisuuden auttamiseksi; katsoo, että tällaisilla toimenpiteillä olisi pyrittävä auttamaan pieniä ja keskisuuria maidontuottajia, joita kiintiöjärjestelmän lakkauttaminen vuonna 2015 on haitannut eniten; katsoo, että määrärahat olisi kohdennettava tuotantoprosessien tekniseen parantamiseen ja kannustimiin, jotka koskevat lisäarvoa luovia tuotteita;

20.  pitää ilahduttavina mehiläishoidon tukemiseen osoitettujen määrärahojen määrää, koska parlamentti on johdonmukaisesti pitänyt mehiläishoitoa ja toiminnallisen biologisen monimuotoisuuden, etenkin pölyttäjien ja niiden tarjoamien palvelujen, säilyttämistä tulevaisuuden maatalouden ensisijaisina tavoitteina;

21.  korostaa, että tavoitteena on parantaa Euroopan maatalouden kilpailukykyä ja kestävyyttä, ja pyytää kohdentamaan varoja näiden tavoitteiden saavuttamiseen; muistuttaa maatalouspolitiikan tarjoamista mahdollisuuksista työpaikkojen luomiseen, tekniseen ja sosiaaliseen innovointiin ja kestävään kehitykseen etenkin maaseutualueilla, joilla näin edistetään aluekehitystä;

22.  korostaa, että on kehitettävä uusia markkinoita Euroopan maatalouden kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja Venäjän asettaman tuontikiellon kaltaisten markkinakriisien sietokyvyn parantamiseksi; vaatii markkinoiden kehittämiseen rahoitustukea muun muassa käyttämällä lisämaksuista saatavia varoja;

23.  korostaa pitävänsä olennaisena, että maatalouselintarvikealan tutkimukseen varatut varat erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman määrärahoissa ovat sellaisinaan edelleen täysin käytettävissä, jotta voidaan vauhdittaa innovointia maatalousalalla;

24.  muistuttaa vaikeuksista, joita edellisten varainhoitovuosien määrärahaleikkaukset ovat aiheuttaneet; katsoo, että kaikki pyrkimykset maatalouden määrärahojen vähentämiseen olisivat tehottomia ja jopa vaarallisia, koska ne heikentäisivät YMP:n tavoitteiden saavuttamista ja tekisivät alasta entistä haavoittuvamman, mikä heikentäisi merkittävästi yrityksiä parantaa Euroopan maatalouden kilpailukykyä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

3.9.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

4

8

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Daniel Buda, Nicola Caputo, Matt Carthy, Paolo De Castro, Albert Deß, Diane Dodds, Norbert Erdős, Edouard Ferrand, Luke Ming Flanagan, Beata Gosiewska, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Jan Huitema, Peter Jahr, Jarosław Kalinowski, Zbigniew Kuźmiuk, Philippe Loiseau, Mairead McGuinness, Giulia Moi, Ulrike Müller, Maria Noichl, Marit Paulsen, Marijana Petir, Bronis Ropė, Czesław Adam Siekierski, Marc Tarabella, Janusz Wojciechowski, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Bas Belder, Angélique Delahaye, Jean-Paul Denanot, Jørn Dohrmann, Georgios Epitideios, Fredrick Federley, Jens Gieseke, Maria Heubuch, Karin Kadenbach, Norbert Lins, Susanne Melior, Stanislav Polčák, Annie Schreijer-Pierik, Hannu Takkula, Vladimir Urutchev

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Heinz K. Becker, Carlos Iturgaiz, Igor Šoltes

4.9.2015

KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016

(2015/2132(BUD))

Valmistelija: Alain Cadec

EHDOTUKSET

Kalatalousvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

Yleiskatsaus

1.   pitää hyvin tärkeänä sitä, että talousarviossa otetaan huomioon työllisyyttä, yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevat poliittiset tavoitteet; painottaa, että myös meri- ja kalatalousalat luovat työpaikkoja ja kasvua ja edistävät osaltaan aktiivisesti alueellista kehitystä ja luonnonvarojen hallintaa;

2.  korostaa, että meri- ja kalataloudella on tärkeä taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen ulottuvuus ja keskeinen rooli sinisessä taloudessa;

3.  on huolestunut tilanteesta kalatalousalalla, jonka on säilytettävä kilpailukykynsä ja noudatettava samalla yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) vaatimuksia sekä kalavarojen moitteettoman hoidon velvoitteita biomassatason ylittävien kalakantojen hoidossa, joiden ansiosta voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto; on huolissaan ammatinharjoittajien ja kansallisten viranomaisten purkamisvelvoitteen toimeenpanossa kohtaamista vaikeuksista;

4.   pitää nuorten työllisyystilannetta alalla poliittisena prioriteettina; tähdentää, että jäsenvaltioiden on ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin helpottaakseen nuorten pääsyä kalastusalan ammatteihin kaikkien niiden saatavilla olevien välineiden, myös rakennerahastojen, avulla;

Neuvoston kanta

5.  pitää valitettavana, että pääluokan III osastossa 11 neuvosto on vähentänyt maksusitoumusmäärärahoja 750 388 eurolla ja maksumäärärahoja 4 646 986 eurolla;

6.  on huolestunut vuoden 2016 talousarvioesityksen käsittelystä neuvostossa, koska siinä ei oteta huomioon monivuotisen rahoituskehyksen poliittisia sitoumuksia ja vähennetään joitakin määrärahoja, jotka ovat välttämättömiä yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanolle; kehottaa siksi palauttamaan komission talousarvioesityksen pääluokan III osaston 11 määrärahat;

Maksusitoumusmäärärahojen tilanne, pääluokka III, osasto 11

7.  panee merkille maksusitoumusmäärärahoja koskevan komission ehdotuksen vuoden 2016 talousarvioesityksessä; panee merkille monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeessa 2 olevan 1 047 031 838 euron määrän; panee merkille 41,1 prosentin vähennyksen edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna; toteaa, että tämä 729 120 330 euron vähennys aiheutuu lähinnä vuoden 2014 määrärahojen siirrosta vuodelle 2015 monivuotisen rahoituskehyksen teknisen tarkistuksen seurauksena sekä rakennerahastojen, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) mukaan lukien, ohjelmatyön viivästymisestä;

8.  muistuttaa, että varainhoitovuoden 2015 määrärahoja korotettiin 740 725 000 eurolla vuonna 2014 käyttämättä jääneiden määrärahojen ansiosta;

9.  toteaa, että talousarvioesityksessä näkyvä väheneminen kohdistuu pääasiassa EMKR:n määrärahoihin, joista vähennettiin 728 588 330 euroa varainhoitovuoteen 2015 verrattuna; arvioi kuitenkin, että maksusitoumusmäärärahat ovat EMKR:sta käytyjen neuvottelujen aikana tehtyjen poliittisten päätösten ja monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien mukaisia;

10.  panee merkille kestävää kalastusta koskeviin kumppanuussopimuksiin ja alueellisille kalastuksenhoitojärjestöille osoitetut maksusitoumusmäärärahat, joiden määrä talousarvioesityksessä on 150 500 000 euroa eli 0,4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015; arvioi kuitenkin, että inflaatio-oletukset huomioon ottaen tämä määrärahojen tason muuttumattomuus tarkoittaa todellisuudessa määrärahojen pienenemistä;

11.  panee merkille otsakkeeseen 5 otetut pääluokan III osaston 11 hallintomenoihin tarkoitetut maksusitoumusmäärärahat, joiden määrä on 36 056 336 euroa eli 139 563 euroa vähemmän, koska komissio pyrkii vähentämään hallintomenoja; pitää myönteisenä komission näyttämää esimerkkiä hallintomenojensa vähentämisessä;

Maksusitoumusmäärärahojen tilanne, pääluokka III, osasto 11

12.  panee merkille maksumäärärahoja koskevan komission ehdotuksen vuoden 2016 talousarvioesityksessä; toteaa, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 2 otettu 720 647 758 euron määrä on 24,9 prosenttia alhaisempi kuin edellisenä varainhoitovuonna; toteaa, että kyseinen 238 621 588 euron vähennys johtuu pääasiassa siitä, että vuonna 2015 määrärahoja korotettiin Euroopan kalatalousrahastoa koskevien maksupyyntöjen kattamiseksi;

13.  huomauttaa, että määrärahoja vähennettiin vain rakennerahastoja koskevista budjettikohdista; toteaa, että kyseinen vähennys oli ennakoitu ja että vuoden 2016 talousarvioesitykseen otetut määrät vastaavat tarpeita;

14. panee merkille kestävää kalastusta koskeviin kumppanuussopimuksiin ja alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen pakollisiin rahoitusosuuksiin pyydetyt maksut, joiden määrä on 150 000 000 euroa, jossa on 0,3 prosentin hienoinen korotus, jonka inflaatio kuitenkin tekee pääosin tyhjäksi;

15.  panee merkille otsakkeeseen 5 otetut pääluokan III osaston 11 hallintomenoihin tarkoitetut maksumäärärahat, jotka ovat samansuuruiset kuin maksusitoumusmäärärahat;

Hallintomenot ja henkilöstötaulukko

16.  painottaa komission ponnisteluja kustannusten pienentämiseksi hallintomenoja vähentämällä; varoittaa neuvostoa mahdollisesta yrityksestä leikata näitä menoja, koska jos näin tapahtuisi, se haittaisi huomattavasti meri- ja kalastusasioiden pääosaston kykyä suoriutua asianmukaisesti kaikista tehtävistään;

17.  panee merkille, että meri- ja kalastusasioiden pääosaston henkilöstötaulukossa otetaan huomioon tavoite vähentää virkoja yhden prosentin verran vuodessa, siirrot mukaan luettuina; toteaa, että vaikka vuodeksi 2016 ennakoidut määrärahat ovat laskussa, se ei merkittävästi haittaa meri- ja kalastusasioiden pääosaston tulevaa työtä;

18.  pitää myönteisenä meri- ja kalastusasioiden pääosaston ja pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (EASME) välistä henkilöstöresursseja koskevaa yhteistyötä ja toteaa, että EASME panee täytäntöön joitakin EMKR:n toiminnan osa-alueita, kuten yhdennettyä meripolitiikkaa, valvontaa sekä tieteellistä neuvontaa ja tietämystä; kehottaa komissiota syventämään tätä rakentavaa yhteistyötä;

19.  kehottaa neuvostoa säilyttämään otsakkeisiin 2 ja 5 otetut hallintomäärärahat talousarvioesityksessä ehdotetulla tasolla;

Yhteisen kalastuspolitiikan ulkoinen ulottuvuus

20.  on sitä mieltä, että kestävää kalastusta koskeviin kumppanuussopimuksiin myönnettyjen määrärahojen olisi katsottava olevan jaksottamattomia määrärahoja, ottaen huomioon, että talousarviositoumuksen vahvistusta seuraa välittömästi samansuuruinen maksu;

21.  kehottaa meri- ja kalastusasioiden pääosastoa seuraamaan tarkasti alakohtaisen tuen käyttöä toteuttamalla yksityiskohtaisia kaavioita ohjelmaselvityksissä ehdotettujen indikaattoreiden mukaisesti;

22.  katsoo, että komission pyytämien määrärahojen taso on riittävä ja tarpeen yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisen ulottuvuuden kunnianhimoisten tavoitteiden varmistamiseksi;

Euroopan kalastuksenvalvontavirasto (EFCA)

23.  panee merkille kalastuksenvalvontavirastolle varatut määrärahat; pitää valitettavana yhden viran poistamista henkilöstötaulukosta; ehdottaa siksi, että Euroopan kalastuksenvalvontaviraston talousarviota korotetaan, jotta se voi suorittaa yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevasta uudesta perusasetuksesta johtuvat uudet tehtävät; katsoo, että ehdotetun korotuksen olisi katettava henkilöstöstä, toiminnasta ja tietotekniikan tuesta aiheutuvat kulut;

24.  kehottaa neuvostoa ja komissiota aloittamaan uudelleen keskustelun unionin virastoille osoitetuista määrärahoista monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen yhteydessä;

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

25.  muistuttaa, että Euroopan kalatalousrahaston edunsaajien menojen tukikelpoisuuden päättymispäiväksi on päätetty 31. joulukuuta 2015; uskoo, että jäsenvaltiot pyytävät vuonna 2016 kyseisten menojen osittaista korvaamista; panee merkille talousarvioesityksessä kalatalousrahastolle pyydetyt maksumäärärahat; katsoo, että ne ovat todennäköisesti riittävät;

26.  kehottaa asianomaisia jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin, jotta EMKR-asetuksen 17, 18 ja 19 artiklassa tarkoitetut toimenpideohjelmat vahvistetaan viimeistään 31. joulukuuta 2015; katsoo, että talousarvioesityksen budjettikohtiin 11 06 60, 11 06 61, 11 06 62 ja 11 06 63 otetut määrät vastaavat tarpeita, poikkeuksena kuitenkin tieteellistä neuvontaa ja tietämystä koskeva budjettikohta 11 06 62 01, jolle osoitettujen maksujen raju väheneminen, erityisesti vuoteen 2015 verrattuna, vaikuttaa perusteettomalta ja määrät olisi siksi palautettava vuoden 2015 tasolle;

Avoimuus

27.  vaatii, että komissio toimittaa parlamentille välittömästi ja sen jälkeen vuosittain jäsenvaltioittain eritellyn seurantataulukon kaikista maksusitoumuksista ja maksuista EMKR:n eri enimmäismäärien noudattamisen varmistamiseksi;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

28.  kannattaa kaikkia nykyisiä pilottihankkeita ja kalatalouteen liittyviä valmistelutoimia, joiden toteuttamisen varmistamiseksi on myönnettävä riittävä rahoitus; panee merkille budjettikohtiin 11 06 77 03, 11 06 77 06, 11 06 77 07, 11 06 77 08 ja 11 06 77 09 otettuja hankkeita ja toimia koskevat maksumäärärahapyynnöt; kehottaa neuvostoa ottamaan huomioon parlamentin tukemat uudet pilottihankkeet.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

3.9.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

14

4

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Clara Eugenia Aguilera García, Renata Briano, Alain Cadec, Richard Corbett, Diane Dodds, Raymond Finch, Ian Hudghton, Carlos Iturgaiz, Werner Kuhn, António Marinho e Pinto, Gabriel Mato, Liadh Ní Riada, Ulrike Rodust, Remo Sernagiotto, Ricardo Serrão Santos, Isabelle Thomas

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

José Blanco López, Ian Duncan, Anja Hazekamp, Francisco José Millán Mon

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Enrique Calvet Chambon, Axel Voss

16.9.2015

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016

(2015/2132(BUD))

Valmistelija: Bogdan Andrzej Zdrojewski

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   suhtautuu myönteisesti siihen, että komission esityksessä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016 ehdotetaan unionin tuen lisäämistä Erasmus+ -liikkuvuusohjelmalle, jolla on suuri symbolinen arvo, ja toteaa, että komissio pitää näin johdonmukaisesti kiinni sitoumuksestaan nostaa opiskelijoiden liikkuvuus nykyisestä 10 prosentin tasosta 20 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä;

2.   muistuttaa, että parlamentti on johdonmukaisesti antanut painokkaan tukensa kulttuuria ja tiedotusvälineitä koskevien ohjelmien asianmukaiselle rahoitukselle pitäen mielessä niiden suuren merkityksen kulttuurialan ja luovien toimialojen tukemisessa; pitää siksi myönteisenä Luova Eurooppa -ohjelman, multimediatoimet mukaan luettuina, määrärahalisäystä vuoden 2015 talousarvioon verrattuna mutta suhtautuu varauksellisesti sen kulttuuri- ja medialohkojen hallinnolliseen jakoon; pitää kuitenkin valitettavana, että neuvosto on leikannut kyseisen ohjelman rahoitusta, sillä neuvosto saattaa siten antaa unionin kansalaisille vaikutelman, että se aliarvioi kulttuurin merkitystä talouskasvun moottorina ja henkilökohtaisen kehityksen edistäjänä;

3.   tukee voimakkaasti ehdotusta lisätä Kansalaisten Eurooppa -ohjelman määrärahoja; pitää neuvoston ehdottamaa maksusitoumusten ja maksumäärärahojen vähentämistä poliittisesti perusteettomana, sillä ohjelma on erittäin tärkeä kansalaisten saamiseksi osallistumaan Euroopan demokraattiseen prosessiin ja unionin keskeinen osallistavan demokratian väline;

4.   pitää hyvin valitettavana, että otsakkeessa 3 Luova Eurooppa – ohjelman ja Kansalaisten Eurooppa –ohjelman kaltaisten kulttuuriin ja kansalaisuuteen liittyvien ohjelmien määrärahoja on leikattu suhteellisesti enemmän kuin muiden ohjelmien määrärahoja niin maksusitoumusten kuin maksumäärärahojen osalta;

5.   huomauttaa, että koska kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestely (CCSGF) on tarkoitus käynnistää Luova Eurooppa –ohjelman yhteydessä vuonna 2016, sille on osoitettava riittävästi varoja täytäntöönpanon ensimmäisen vuoden aikana, jotta varmistetaan järjestelyn tehokas käynnistyminen;

6.   muistuttaa, että koulutukseen, kulttuuriin ja luoviin aloihin sekä tutkimukseen tehtävät investoinnit olisi sisällytettävä ESIR-rahaston toimintapiiriin, sillä ne ovat keskeisen tärkeä sosiaalista osallisuutta edistävä tekijä, jonka avulla myöhemmässä vaiheessa syntyy investointipäätöksiä, kestävää talouskasvua ja pitkällä aikavälillä kilpailukykyetuja;

7.  korostaa Euranet Plus -verkon kaltaisten, paikallisista ja kansallisista tiedotusvälineistä koostuvien yleiseurooppalaisten verkostojen myönteistä merkitystä ja kehottaa lisäämään niiden talousarviotukea, jotta varmistetaan niiden toiminnan jatkuminen ja taataan vakaa rahoituskehys Euranet Plus -verkon tulevaa kehitystä varten;

8.  panee huolestuneena merkille, että komissio ei ole esittänyt otsakkeeseen 3 lainkaan liikkumavaraa uusia määrärahalisäyksiä, pilottihankkeita tai valmistelutoimia varten tai edes hyvin menestyksekkäiden pilottihankkeiden ja valmistelutoimien jatkamista varten; korostaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat tärkeitä välineitä poliittisten prioriteettien muotoilussa ja sellaisten uusien aloitteiden käyttöönotossa, joista voi tulla unionin pysyviä toimintoja ja ohjelmia, ja kehottaa etsimään keinoja, joilla otsakkeesta 3 voidaan löytää liikkumavaraa mahdollisia pilottihankkeita ja valmistelutoimia varten.

9.   huomauttaa yleisellä tasolla, että kulttuurin ja koulutuksen alaan liittyvien unionin ohjelmien rahoituksen leikkaaminen sekä viiveet sopimusten loppuun saattamisessa ja viranomaisten ja tuensaajien välisissä maksuissa vaarantavat komission edellytykset panna ohjelmat täysimääräisesti täytäntöön ja heikentävät kansalaisten luottamusta sekä unionin toimielinten uskottavuutta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

15.9.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

17

4

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Silvia Costa, Angel Dzhambazki, Jill Evans, Petra Kammerevert, Rikke Karlsson, Andrew Lewer, Svetoslav Hristov Malinov, Fernando Maura Barandiarán, Luigi Morgano, Yana Toom, Helga Trüpel, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Sylvie Guillaume, Dietmar Köster, Paul Nuttall, Hermann Winkler

4.9.2015

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016

(2015/2132(BUD))

Valmistelija: Péter Niedermüller

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee tyytyväisenä merkille turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston määrärahojen lisäyksen (sitoumusmäärärahojen lisäys 31,2 prosenttia ja maksumäärärahojen lisäys 35 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna); toteaa, että tämä lisäys tekee yhä tarpeellisemmaksi rahoituksen oikeudenmukaisen ja avoimen jakautumisen varmistamisen rahaston eri tavoitteiden välillä; katsoo, että maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamista ja kotouttamista varten myönnettävää EU:n rahoitusta olisi lisättävä merkittävästi sen sijaan, että nykyään asetetaan etusijalle rajavalvonta ja muut kalliit turvatoimenpiteet, kuten hallinnollinen säilöönotto, jotka eivät ole osoittautuneet tehokkaiksi ja jota ovat usein maahanmuuttajien oikeuksien vastaisia; kehottaa komissiota myöntämään erityistoimia varten tarkoitettuja lisävaroja pääasiassa jäsenvaltioille, jotka toteuttavat vapaaehtoisesti toimia maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseksi ja kotouttamiseksi; pitää välttämättömänä, että luodaan erilliset budjettikohdat, jotka kattavat rahaston neljä erityistavoitetta, sekä uusi budjettikohta kiireelliseen uudelleensijoittamiseen tarkoitettua mekanismia varten;

2.  katsoo, että nykyinen pakolaiskriisi osoittaa, että on tarpeen lisätä merkittävästi vuoden 2016 talousarvion liikkumavaraa ja valmiutta, joilla mahdollistetaan entistä nopeampi ja merkittävämpi tuki jäsenvaltioille, joihin saapuu eniten pakolaisia, ja tukea jäsenvaltioita pakolaisten vastaanottamisessa ja kotouttamisessa;

3.  suhtautuu myönteisesti sisäisen turvallisuuden rahaston kasvattamiseen, koska rajojen suojelu ja niiden turvallisuus ovat avainkysymyksiä unionille, Euroopan turvallisuusagendan ja Euroopan terrorismintorjuntakeskuksen tukeminen mukaan luettuina;

4.  katsoo, että nykyisen ad-hoc-päätöksenteon sijasta tarvitaan pitkäaikaisempaa lähestymistapaa etsintä- ja pelastusoperaatioihin; ehdottaa tästä syystä uutta budjettikohtaa eurooppalaista etsintä- ja pelastustoimintarahastoa varten tällaisten operaatioiden kattamiseksi;

5.  tukee ehdotusta ottaa käyttöön joustoväline, jonka avulla voidaan rahoittaa osa kiireelliseen uudelleensijoittamiseen tarkoitetusta mekanismista, mutta katsoo, että otsakkeen 3 enimmäismäärää on nostettava, jotta unioni voi täyttää turvapaikka- ja maahanmuuttoalan velvoitteensa; kehottaa komissiota tarkistamaan monivuotista rahoituskehystä vuoden 2017 väliarvioinnin yhteydessä;

6.  pitää tarpeellisena lisätä kaikkien oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen määrärahoja ottaen huomioon tämän toimintalohkon erityishaasteet ja näiden virastojen jatkuvasti kasvavat tehtävät; palauttaa mieliin, että näitä virastoja kehotetaan ottamaan hoitaakseen uusia tehtäviä, jotka liittyvät pakolaisten siirto- ja uudelleensijoittamismekanismeihin, etsintä- ja pelastustoimiin merellä, yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoon sekä viimeaikaisiin päätöksiin ja strategioihin, joilla pyritään torjumaan terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta, verkkorikollisuus ja maahanmuuttajien salakuljetus mukaan luettuina; katsoo, että Frontex, Europol, EASO ja Eurojust tarvitsevat enemmän henkilöstöä kuin komissio ehdottaa;

7.  pitää myönteisenä ehdotettua lisäystä Frontexin määrärahoihin, mikä mahdollistaa Triton- ja Poseidon-operaatioiden jatkamisen; ehdottaa erityisen budjettikohdan perustamista kyseisiä Frontexin yhteisoperaatioita varten niiden avoimuuden lisäämiseksi;

8.  katsoo, että Välimerellä toteutettavia etsintä- ja pelastustehtäviä koskevat johdonmukaiset unionin tason toimet on suunniteltava rajaturvallisuuden ja -valvonnan tehtävistä riippumattomaksi erilliseksi operaatioksi; ehdottaa tästä syystä uutta budjettikohtaa eurooppalaista etsintä- ja pelastustoimintarahastoa varten jäsenvaltioiden etsintä- ja pelastustehtävien vahvistamiseksi ja tukemiseksi;

9.  korostaa, että komission olisi selitettävä ja annettava yksityiskohtaisia tietoja talousarviovaikutuksista, joita aiheutuu osana Euroopan turvallisuusagendaa ehdotetuista toimenpiteistä, joita ovat erityisesti Europolin toimenpiteet ja niihin liittyvät tehtävät terrorismin torjunnan, järjestäytyneen rikollisuuden ja tietoverkkorikollisuuden alalla; korostaa tarvetta varmistaa Europolin riittävä talousarvio ja henkilöstön määrä vuonna 2016, jotta se voi huolehtia tehokkaasti tehtävistään erityisesti uudessa Euroopan terrorismintorjuntakeskuksessa, joka on määrä perustaa Europolin yhteyteen;

10.  kehottaa komissiota lisäämään väkivaltaista radikalisoitumista ennaltaehkäisevien ja sitä vastaan suunnattujen toimien rahoittamista Euroopan turvallisuusagendan osana erityisesti radikalisoitumisen torjunnan verkoston ja sen tulevan osaamiskeskuksen kautta; muistuttaa, että tällaiset toimenpiteet ovat tärkeitä terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnassa;

11.  kehottaa vahvistamaan Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskusta (EMCDDA), koska psykoaktiivisista aineista annettavassa uudessa asetuksessa annetaan sille lisätehtäviä;

12.  korostaa, että on lisättävä syrjinnän torjumista ja tasa-arvoa koskevien toimien määrärahoja; kehottaa myöntämään erityisrahoitusta kasvavan juutalaisvastaisuuden, islaminpelon, afrofobian ja romanivastaisuuden torjuntaan jäsenvaltioissa; kehottaa unionia tukemaan erityisesti hankkeita, joiden tarkoituksena on näiden yhteisöjen naisten ja tyttöjen mahdollisuuksien lisääminen.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

3.9.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

38

6

7

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gerard Batten, Heinz K. Becker, Malin Björk, Caterina Chinnici, Ignazio Corrao, Frank Engel, Cornelia Ernst, Laura Ferrara, Monika Flašíková Beňová, Mariya Gabriel, Kinga Gál, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Brice Hortefeux, Filiz Hyusmenova, Sophia in ‘t Veld, Eva Joly, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Timothy Kirkhope, Barbara Kudrycka, Marju Lauristin, Juan Fernando López Aguilar, Monica Macovei, Vicky Maeijer, Louis Michel, Claude Moraes, József Nagy, Péter Niedermüller, Soraya Post, Birgit Sippel, Csaba Sógor, Traian Ungureanu, Bodil Valero, Marie-Christine Vergiat, Udo Voigt, Beatrix von Storch, Josef Weidenholzer, Cecilia Wikström, Kristina Winberg, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marina Albiol Guzmán, Hugues Bayet, Pál Csáky, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Ska Keller, Miltiadis Kyrkos, Andrejs Mamikins, Elly Schlein, Josep-Maria Terricabras, Kazimierz Michał Ujazdowski, Axel Voss

10.7.2015

PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016

(2015/2132(BUD))

Valmistelija: Danuta Maria Hübner

EHDOTUKSET

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää myönteisenä komission ehdotusta lisätä otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahoja 9,75 prosenttia ja maksumäärärahoja 17,1 prosenttia vuoden 2015 talousarvioon verrattuna; panee merkille, että tämä lisäys oli odotettu, sillä se vain kuvastaa uusia tarpeita monivuotisissa ohjelmissa, jotka ovat tulossa täyden toteuttamisen vaiheeseen; panee merkille, että komissio ei jätä otsakkeeseen 3 minkäänlaista liikkumavaraa odottamattomia tarpeita varten mutta ehdottaa 124 miljoonan euron käyttöönottoa joustovälineestä, jotta voidaan vastata nykyiseen turvapaikka- ja maahanmuuttokriisiin;

2.  pitää erityisen ilahduttavana ehdotusta lisätä Kansalaisten Eurooppa -ohjelman maksusitoumusmäärärahoja 4,1 prosenttia ja maksumäärärahoja 30 prosenttia vuoden 2105 talousarvioon verrattuna, sillä ohjelma on keskeisen tärkeä kansalaisten osallistumisen ja demokraattisen prosessin kannalta Euroopassa;

3.  on tyytyväinen siihen, että tiedotustoimien rahoitukseen tarkoitettuja maksusitoumusmäärärahoja lisätään 8,9 prosenttia ja maksumäärärahoja 11,28 prosenttia vuoden 2015 talousarvioon verrattuna, sillä kyseisiin tiedotustoimiin kuuluvat komission käynnistämät toimet, joilla pyritään saavuttamaan unionin kansalaiset, saamaan heidän luottamuksensa ja parantamaan heidän tietojaan unionin politiikoista ja toimintalinjoista;

4.  varoittaa neuvostoa perusteettomien leikkausten tekemisestä kansalaisuutta ja tiedottamista koskeviin ohjelmiin, sillä ne ovat keskeisessä asemassa ymmärtämiseen ja luottamukseen perustuvien suhteiden luomisessa unionin kansalaisiin;

5.  katsoo, että eurooppalainen kansalaisaloite on keskeinen osallistavan demokratian väline unionissa, ja pitää valitettavana, että unionin kansalaiset kohtaavat yhä huomattavia esteitä tällaisen aloitteen käynnistämistä koskevien oikeuksiensa käyttämisessä; vaatii, että tämän välineen näkyvyyttä parannetaan sijoittamalla se erilliseen budjettikohtaan Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaa koskevassa kohdassa ja että sille ja sen taustalla olevalle tiedotusstrategialle annetaan riittävä rahoitus, jotta väline voi saavuttaa tavoitteensa ja auttaa kansalaisia käyttämään tätä arvokasta osallistavan demokratian työkalua;

6.  vaatii, että parlamentin talousarvioon varataan riittävä rahoitus tiedotusohjelmille, joilla edistetään kanssakäymistä kansalaisten kanssa ja tiedotetaan kansalaisille parlamentin toiminnasta, ja että vahvistetaan toimenpiteitä tietojen vaihtamiseksi kansallisten parlamenttien kanssa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

6.7.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

18

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Mercedes Bresso, Fabio Massimo Castaldo, Pascal Durand, Danuta Maria Hübner, Ramón Jáuregui Atondo, Constance Le Grip, Jo Leinen, Morten Messerschmidt, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Paulo Rangel, György Schöpflin, Pedro Silva Pereira, Claudia Tapardel, Josep-Maria Terricabras

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Gerolf Annemans, Pervenche Berès, Andrej Plenković, Cristian Dan Preda, Viviane Reding, Helmut Scholz

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Ashley Fox

16.9.2015

NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016

(2015/2132(BUD))

Valmistelija: Barbara Matera

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa kolmen toimielimen yhteisestä lausumasta, jonka mukaan vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen liittyviin vuotuisiin talousarviomenettelyihin sisällytetään tarvittaessa sukupuolinäkökulmaan perustuvia tekijöitä; korostaa, että sukupuolten tasa-arvon olisi sisällyttävä horisontaalisena periaatteena unionin kaikkiin politiikkoihin ja että tasa-arvoanalyysista ja tasa-arvonäkökohdat huomioon ottavasta talousarvion laadinnasta olisi muodostuttava talousarviomenettelyn keskeisiä tekijöitä sen kaikissa vaiheissa, myös hankkeissa, määrittelyissä, toteutuksessa, seurannassa ja arvioinnissa; kehottaa siksi ottamaan sukupuolten tasa-arvon huomioon talousarvion laadinnassa kattavasti, mihin sisältyy se, että tilintarkastustuomioistuin arvioi talousarviota sukupuolinäkökulmasta;

2.  vaatii, että unionin strategioissa hyväksytään sukupuolinäkökohdat huomioon ottava talousarvion laadinta ja edistetään sitä paremmin; korostaa, että kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän torjumiseen on kohdennettava lisää varoja;

3.  korostaa, että jotta voidaan edistää työllisyyttä, kasvua ja investointeja varainhoitovuoden 2016 talousarvioesityksen yhtenä keskeisenä ensisijaisena tavoitteena, on kiinnitettävä erityistä huomiota naisten voimaannuttamiseen liiketoiminnan, tieteen ja koulutuksen aloilla sekä työmarkkinoilla, jotta olemassa olevien taitojen ja asiantuntemuksen käyttöä voidaan tehostaa huolehtien samalla naisten ja miesten tasa-arvon toteutumisesta kiinnittäen erityistä huomiota edelleen olemassa olevaan palkkakuiluun naisten ja miesten välillä; kehottaa uudelleen hyödyntämään Euroopan rakenne- ja investointirahastoja sekä Euroopan strategisten investointien rahastoa tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

4.  painottaa, että koska naiset ovat aliedustettuja yrittäjien keskuudessa, olisi kaikissa järjestelyissä, joilla pyritään tukemaan yrittäjiä ja yrittäjyyttä, kiinnitettävä erityistä huomiota naisiin; katsoo, että naisyrittäjien mahdollisuuksia saada rahoitusta, myös mikrorahoitusta, on helpotettava;

5.  korostaa, että on tärkeää torjua nuorisotyöttömyyttä Euroopassa osoittamalla lisää määrärahoja nuorisoaloitteelle; tähdentää tarvetta tukea aloitteen avulla nuoria naisia, jotka saattavat kohdata sukupuoleen liittyviä esteitä pyrkiessään saamaan laadukkaita työtarjouksia, jatko-opintomahdollisuuksia tai harjoittelupaikkoja;

6.  kehottaa osoittamaan unionin varoista määrärahoja toimiin, joilla naispuolisia tieteentekijöitä ja tutkijoita rohkaistaan aloittamaan uransa tai jatkamaan sitä ja joilla siten tuetaan naisten osallistumisasteen nostamista tällä alalla;

7.  kehottaa osoittamaan unionin varoista määrärahoja toimiin, joilla edistetään naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa;

8.  toistaa kehotuksensa pitää Daphne-ohjelman profiili mahdollisimman näkyvästi esillä; panee merkille, että perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman selvityksessä ei mainita Daphne-nimeä lainkaan; kehottaa nostamaan perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmassa Daphne-erityistavoitteen toteuttamiselle osoitettujen määrärahojen suhteellista osuutta;

9.  pyytää komissiota pyrkimään varmistamaan avoimen tiedottamisen rahoitettaviksi valituista toimista, jotta väkivallan estämistä ja torjumista koskevan erityistavoitteen täytäntöönpanoa voidaan valvoa asianmukaisesti;

10.  vaatii aitoa talousarvion avoimuutta sukupuolten tasa-arvoa koskeviin toimiin osoitettujen varojen (ESR, Progress-ohjelma, Daphne-ohjelma) suhteen;

11.  pyytää uudelleen perustamaan Euroopan tasa-arvoinstituuttiin (EIGE) unionin seurantakeskuksen, joka keskittyisi seuraamaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, ja lisäämään tätä varten tasa-arvoinstituutin henkilöstötaulukkoon yhden viran sekä lisäämään EIGEn talousarvion määrärahoja vastaavasti.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

15.9.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

5

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Maria Arena, Catherine Bearder, Malin Björk, Iratxe García Pérez, Anna Hedh, Mary Honeyball, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Elisabeth Köstinger, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Barbara Matera, Krisztina Morvai, Angelika Niebler, Maria Noichl, Margot Parker, Marijana Petir, Terry Reintke, Liliana Rodrigues, Jordi Sebastià, Ángela Vallina, Beatrix von Storch, Jadwiga Wiśniewska, Anna Záborská, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Biljana Borzan, Ildikó Gáll-Pelcz, Sylvie Goddyn, Constance Le Grip

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Michel Reimon

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

13.10.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

7

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jean Arthuis, Reimer Böge, Lefteris Christoforou, Jean-Paul Denanot, Gérard Deprez, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Jens Geier, Esteban González Pons, Ingeborg Gräßle, Monika Hohlmeier, Bernd Kölmel, Vladimír Maňka, Ernest Maragall, Clare Moody, Siegfried Mureşan, Younous Omarjee, Paul Rübig, Patricija Šulin, Eleftherios Synadinos, Paul Tang, Indrek Tarand, Isabelle Thomas, Inese Vaidere, Daniele Viotti, Marco Zanni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Michał Marusik, Louis Michel, Andrey Novakov, Stanisław Ożóg, Marco Valli, Derek Vaughan, Anders Primdahl Vistisen, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Massimo Paolucci

(1)

EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17.

(2)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(3)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(4)

EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0061.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0172.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0263.

(8)

Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0168).

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1304/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470).

(10)

Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. lokakuuta 2013 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014 (Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0437).

(11)

Euroopan parlamentin päätöslauselma 22. lokakuuta 2014 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2015 (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0036).

(12)

Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015 Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2016 (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0172).

(13)

-67 virkaa vuonna 2014, -47 virkaa vuonna 2015 ja -57 virkaa vuonna 2016

(14)

Poliittiset ryhmät päätettiin jättää tämän vähennyksen ulkopuolelle poliittisella päätöksellä, joten vähennykset kohdistuvat pääsihteeristön hallintokaavioon (virkojen viitemäärä (1 prosentti): -57).

(15)

Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka IV – Tuomioistuin (Hyväksytyt tekstit, P7(2015)0124);

(16)

COM(2009)0215.

(17)

  Ks. 3. kesäkuuta 2015 annettu komission kertomus ”Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2014” (COM(2015)0279), 2.4 kohta.

Oikeudellinen huomautus