Menettely : 2015/2003(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0350/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0350/2015

Keskustelut :

PV 15/12/2015 - 12
CRE 15/12/2015 - 12

Äänestykset :

PV 16/12/2015 - 11.9
CRE 16/12/2015 - 11.9
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0458

MIETINTÖ     
PDF 335kWORD 132k
2.12.2015
PE 560.676v03-00 A8-0350/2015

EU:n ja Kiinan suhteista

(2015/2003(INI))

Ulkoasiainvaliokunta

Esittelijä: Bastiaan Belder

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EU:n ja Kiinan suhteista

(2015/2003(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon, että EU ja Kiina solmivat diplomaattisuhteet 6. toukokuuta 1975,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kiinan strategisen kumppanuuden, joka käynnistettiin vuonna 2003,

–  ottaa huomioon Kiinan suhteiden pääasiallisen oikeudellisen kehyksen eli toukokuussa 1985 allekirjoitetun EU:n ja Kiinan kauppa- ja talousyhteistyösopimuksen(1), joka kattaa talous- ja kauppasuhteet sekä EU:n ja Kiinan välisen yhteistyöohjelman,

–  ottaa huomioon vuoteen 2020 ulottuvan EU:n ja Kiinan strategisen yhteistyöohjelman, josta sovittiin 21. marraskuuta 2013,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kiinan välisen rakenteellisen poliittisen vuoropuhelun, joka käynnistyi virallisesti vuonna 1994, ja strategisista ja ulkopoliittisista kysymyksistä käytävän korkean tason strategisen vuoropuhelun, joka käynnistyi vuonna 2010, ja erityisesti Pekingissä 6. toukokuuta 2015 käydyn EU:n ja Kiinan viidennen korkean tason strategisen vuoropuhelun,

–  ottaa huomioon, että vuodesta 2007 lähtien on käyty neuvotteluja uudesta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta,

–  ottaa huomioon, että tammikuusta 2014 lähtien on käyty neuvotteluja kahdenvälisestä investointisopimuksesta,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kiinan seitsemännentoista huippukokouksen, joka pidettiin Brysselissä 29. kesäkuuta 2015, ja sen päätteeksi annetun yhteisen julkilausuman,

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin EU:n ja Kiinan seitsemännentoista huippukokouksen päätteeksi 29. kesäkuuta 2015 yhdessä Kiinan pääministerin Li Keqiangin kanssa pitämässään lehdistötilaisuudessa esittämät lausunnot, joissa hän totesi EU:n olevan huolestunut sanan- ja yhdistymisvapaudesta Kiinassa ja sen koskevan myös vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden, kuten tiibetiläisten ja uiguurien, tilannetta ja kannusti Kiinaa aloittamaan uudelleen merkityksellisen vuoropuhelun dalai-laman edustajien kanssa,

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2006 annetun komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille aiheesta "EU ja Kiina: kumppanuus tiivistyy, vastuu kasvaa" (COM(2006)0631),

–  ottaa huomioon neuvoston Itä-Aasiaa koskevat poliittiset suuntaviivat,

–  ottaa huomioon yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 11.–12. joulukuuta 2006 pidetyssä kokouksessa hyväksytyt päätelmät ”EU:n ja Kiinan strateginen kumppanuus”,

–  ottaa huomioon komission Kiinaa koskevan strategia-asiakirjan 2007–2013, monivuotisen maaohjelman 2011–2013 ja strategia-asiakirjan väliarvioinnin 2010 sekä monivuotisen maaohjelman 2011–2013 arvioinnin,

–  ottaa huomioon Kiinan ensimmäisen Euroopan unionia käsittelevän toimintapoliittisen asiakirjan, joka julkaistiin 13. lokakuuta 2003,

–  ottaa huomioon, että Kiinan kansankongressin pysyvä komitea hyväksyi 1. heinäkuuta 2015 uuden kansallista turvallisuutta koskevan lain ja että 5. toukokuuta 2015 julkaistiin toinen luonnos uudeksi ulkomaisia kansalaisjärjestöjä koskevaksi hallintolaiksi,

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 2015 annetun valkoisen kirjan, joka koskee Kiinan sotilasstrategiaa,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelun, joka käynnistettiin vuonna 1995 ja jonka 32. kierros käytiin Pekingissä 8.–9. joulukuuta 2014,

–  ottaa huomioon, että Kiinan ja Euroopan unionin välillä on käynnissä 60 alakohtaista vuoropuhelua, jotka koskevat muun muassa ympäristöä, aluepolitiikkaa, työ- ja sosiaalikysymyksiä ja kansalaisyhteiskuntaa,

–  ottaa huomioon, että helmikuussa 2012 käynnistettiin EU:n ja Kiinan kansalaisten välinen korkean tason vuoropuhelu, joka kattaa kaikki EU:n ja Kiinan yhteiset tämän alan aloitteet,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kiinan välisen tieteellistä ja teknistä yhteistyötä koskevan sopimuksen, joka tuli voimaan vuonna 2000(2), sekä tieteellistä ja teknologista kumppanuutta koskevan sopimuksen, joka allekirjoitettiin 20. toukokuuta 2009,

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan EU:n ja Kiinan yhteisen julkilausuman, joka annettiin kesäkuussa 2015 pidetyssä EU:n ja Kiinan seitsemännessätoista huippukokouksessa, sekä ilmastonmuutosta koskevaan YK:n puitesopimukseen (UNFCCC) liittyvät kansalliset panokset, joista Kiina ilmoitti 30. kesäkuuta 2015,

–  ottaa huomioon Brysselissä 3. toukokuuta 2012 annetun EU:n ja Kiinan yhteisen julistuksen energiaturvallisuudesta sekä EU:n ja Kiinan välisen energia-alan vuoropuhelun,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kiinan väliset pyöreän pöydän keskustelut,

–  ottaa huomioon Kiinan kommunistisen puolueen kahdeksannentoista kansalliskongressin, joka pidettiin 8.–14. marraskuuta 2012, ja puolueen politbyroon pysyvän komitean johdon muutokset, joista kansalliskongressissa päätettiin,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon tulokset, joita saatiin aikaan 20.–23. lokakuuta 2014 pidetyssä Kiinan kommunistisen puolueen kahdeksannentoista keskuskomitean neljännessä kokouksessa,

–  ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2015 pidetyssä Kaakkois-Aasian valtioiden liiton (ASEAN) 26. huippukokouksessa annetun puheenjohtajan julkilausuman,

–  ottaa huomioon julkilausuman, jonka komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja antoi 6. toukokuuta 2015 tavattuaan Kiinan pääministerin Li Keqiangin,

–  ottaa huomioon viimeisimmän, 26. marraskuuta 2013 pitämänsä parlamenttien välisen kokouksen Kiinan kanssa,

–  ottaa huomioon äskettäiset päätöslauselmansa Kiinasta, erityisesti 23. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman ”EU ja Kiina”: kaupan epätasapaino?"(3), 2. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman BRICS-maita ja muita nousevia talouksia koskevasta EU:n ulkopolitiikasta: tavoitteet ja strategiat(4), 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman Korean demokraattisen kansantasavallan ydinaseuhasta ja ihmisoikeustilanteesta(5), 17. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Pohjois-Korean (Korean demokraattisen kansantasavallan) tilanteesta(6), 5. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuoteen 2030(7) sekä 12. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan vuosittaisesta selvityksestä Euroopan parlamentille(8),

–  ottaa huomioon 7. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman EU:n ja Kiinan suhteista(9), 5. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman kauppa- ja taloussuhteista Kiinan kanssa(10), 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n ja Kiinan suhteista(11), 9. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n ja Kiinan kahdenvälistä investointisopimusta koskevista neuvotteluista(12) sekä 9. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n ja Taiwanin kauppasuhteista(13),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2009 antamansa ihmisoikeuksia koskevan päätöslauselman Kiinasta: vähemmistöjen oikeudet ja kuolemanrangaistuksen käyttö(14), 10. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Kashgarin tilanteesta ja kulttuuriperinnöstä (Xinjiangin uiguurien autonominen alue, Kiina)(15), 5. heinäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman Kiinan pakkoaborttiskandaalista(16), 12. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman elinten poistoista Kiinassa(17) sekä 13. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman EU:n painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvoston 25. istunnossa(18),

–  ottaa huomioon asevientikiellon, jonka EU asetti Taivaallisen rauhan aukion kesäkuussa 1989 tehdyn iskun jälkeen ja jonka jatkamista parlamentti kannatti 2. helmikuuta 2006 antamassaan päätöslauselmassa, joka koskee neuvoston vuosittaista selvitystä Euroopan parlamentille YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista(19),

–  ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman EU:n, Kiinan ja Taiwanin suhteista ja Kaukoidän turvallisuustilanteesta(20),

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Tiibetistä ja erityisesti 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman Tiibetistä – suunnitelmat kiinan kielen muuttamisesta pääopetuskieleksi(21), 27. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman Tiibetistä, erityisesti nunnien ja munkkien polttoitsemurhista(22) sekä 14. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman Tiibetin ihmisoikeustilanteesta(23),

–  ottaa huomioon arvovaltaisten Kiinan hallituksen ja dalai-laman edustajien välillä vuosina 2002–2010 käydyt yhdeksän neuvottelukierrosta, ottaa huomioon Kiinan valtioneuvoston tiedotustoimiston 15. huhtikuuta 2015 julkaiseman valkoisen kirjan Tiibetistä ”Tibet's Path of Development Is Driven by an Irresistible Historical Tide”, ottaa huomioon neljännentoista dalai-laman edustajien vuonna 2008 esittämän asiakirjan Memorandum on Genuine Autonomy ja vuonna 2009 esittämän asiakirjan Note on Genuine Autonomy,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0350/2015),

A.  toteaa, että vuonna 2015 vietetään EU:n ja Kiinan diplomaattisten suhteiden 40‑vuotispäivää; toteaa, että EU:n ja Kiinan strateginen kumppanuus on hyvin tärkeää, kun otetaan huomioon EU:n ja Kiinan kansantasavallan suhteet sekä tarve löytää yhteisiä vastauksia erinäisiin maailmanlaajuisiin huolenaiheisiin ja kartoittaa yhteisiä etuja, joita ovat esimerkiksi globaali ja alueellinen turvallisuus, terrorismin torjunta, järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, kyberturvallisuus, joukkotuhoaseet ja ydinsulku, energiaturvallisuus, maailmanlaajuinen rahoituksen ja markkinoiden sääntely, ilmastonmuutos ja kestävä kehitys sekä sellaisten puitteiden luominen, joilla käsitellään EU:n ja Kiinan kahdenvälisiä ongelmia;

B.  toteaa, että Kiina ja EU aloittivat neuvottelut kahdenvälisestä investointisopimuksesta vuonna 2013;

C.  ottaa huomioon, että Kiina on EU:n merkittävä kauppakumppani, jolla on valtavat ja yhä laajentuvat markkinat; toteaa, että käynnissä olevat neuvottelut investointisopimuksesta muodostavat yhden tärkeimmistä näkökohdista EU:n ja Kiinan kahdenvälisissä talous- ja kauppasuhteissa;

D.  toteaa, että Kiina on nykyisen kommunistisen puolueen pääsihteerin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin johdolla käynnistänyt erinäisiä aloitteita, kuten uutta silkkitietä koskevan hankkeen, integroidakseen Kiinan taloudellisesti Keski-Aasiaan ja viime kädessä Eurooppaan ja Afrikkaan; toteaa, että Kiina on sopinut energia-alalla Venäjän kanssa strategisesti merkittävästä 38 miljardin kuutiometrin vuosittaisesta maakaasutoimituksesta sekä öljyputken rakentamisesta ja muista yhteisistä Kiinassa toteutettavista öljynetsintä- ja öljynhyödyntämishankkeista; toteaa, että Kiina on lisännyt viime vuosina aktiivista investointipolitiikkaansa sekä EU:ssa että itäisissä naapurimaissaan;

E.  ottaa huomioon, että presidentti Xi Jinping on käynnistänyt ”kiinalaista unelmaa” koskevan aloitteen, joka esitettiin konseptina ja visiona, jolla pyrittiin kansalliseen uudistamiseen ja kohtuullisen vauraan yhteiskunnan kehittämiseen laajalla rintamalla talouden, yhteiskunnan, kulttuurin ja politiikan alalla ja siihen, että Kiinasta tulee täysin kehittynyt kansakunta vuoteen 2049 mennessä;

F.  ottaa huomioon, että Kiinan talous on kasvanut erittäin paljon viimeisen 20 vuoden aikana ja 600 miljoonaa kiinalaista on päässyt irti köyhyydestä;

G.  ottaa huomioon, että Kiinan osakemarkkinoiden romahdus vaikutti vuonna 2015 kielteisesti maailmanlaajuiseen rahoitusvakauteen ja siten myös rahoitusvakauteen EU:ssa;

H.  toteaa, että Kiinan perhesuunnittelupolitiikka on 1980-luvulta lähtien johtanut väestörakenteen nopeaan vanhenemiseen ja että maassa on nyt yli 200 miljoonaa kansalaista, jotka ovat yli 60-vuotiaita;

I.  toteaa, että Kiinan ympäristön pilaantuminen on saavuttanut dramaattiset mittasuhteet ja että asiassa tarvitaan kiireellisiä, voimakkaita ja kohdennettuja hallituksen toimia; ottaa huomioon, että kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta keskusteltiin äskettäisessä EU:n ja Kiinan huippukokouksessa ja että ilmastonmuutoksesta annettiin yhteinen julkilausuma;

J.  ottaa huomioon, että Kiina on myöntänyt tarpeen reagoida ilmastonmuutoksen muodostamaan uhkaan ja on lupautunut hyväksymään pöytäkirjan tai muun oikeudellisen välineen, joka mahdollistaa kattavan sopimuksen aikaansaamisen asiasta Pariisin ilmastonmuutoskonferenssissa;

K.  ottaa huomioon, että presidentti Xi Jinpingin suosittu korruptionvastainen kampanja, joka käynnistettiin vuonna 2012 ja jolla haluttiin puuttua hallintoon liittyviin ongelmiin kohdistamalla toimia korruptiosta epäiltyihin puolueen, hallituksen, armeijan ja valtionyhtiöiden edustajiin, on paljastanut näkyvässä asemassa olevia henkilöitä yksi toisensa jälkeen ja tuonut ilmi lahjusten oton ja Kiinan johtajien haalimat valtavat omaisuudet ja myös sen, että vahvat rikollisverkostot ovat soluttautuneet maan poliittiseen järjestelmään;

L.  panee merkille, että ulkomaiset kansalaisjärjestöt ovat toimineet menestyksekkäästi ja niillä on keskeinen rooli paikallisten kansalaisjärjestöjen kehittämisessä ja Kiinan avaamisessa uudistuksen jälkeen;

M.  ottaa huomioon, että Kiina on kansalliseen turvallisuuteen vedoten julkaissut tänä vuonna kolme uutta lakiesitystä, joihin sisältyy kyberturvallisuutta ja kansalaisjärjestöjä koskevia säännöksiä;

N.  ottaa huomioon, että vuosina 2013 ja 2014 Pekingissä, Kunmingissa ja Urumqissa tehtiin mittavia ja väkivaltaisia terroristi-iskuja, joissa menehtyi kaikkiaan 72 ihmistä ja 356 loukkaantui; toteaa, että Kiina valmistelee terrorisminvastaista lakia, mikä vahvistaa sen, että hallitus on asettanut terrorismin torjumisen yhdeksi tärkeimmistään tavoitteista;

O.  ottaa huomioon, että Hongkongin lakiasäätävä neuvosto äänesti kesäkuussa 2015 kumoon kiistanalaisen ehdotuksen, joka olisi antanut äänestäjille Hongkongissa mahdollisuuden valita hallintojohtajansa mutta ainoastaan kiinalaismielisen komitean tarkastamasta ehdokasjoukosta; ottaa huomioon, että juuri tämä ehdotus käynnisti demokratian puolesta järjestetyt 79 päivää kestäneet mittavat sateenvarjomielenosoitukset, jotka jatkuivat syyskuun loppupuolelta joulukuun puoliväliin 2014;

P.  panee merkille, että Kiinan johdon mielestä Kiinan kansantasavallan nousu on kiistaton tosiseikka, joka on seurausta maan siirtymisestä ”reagoivasta diplomatiasta” ”proaktiiviseen diplomatiaan”;

Q.  ottaa huomioon, että Kiinan sotilasstrategiaa koskevassa uudessa valkoisessa kirjassa todetaan, että on luovuttava perinteisestä ajattelusta, jonka mukaan maa on meriä tärkeämpää, ja että olisi kiinnitettävä enemmän huomiota merien hoitamiseen ja meriä koskevien oikeuksien ja etujen suojelemiseen; panee merkille, että Kiina kieltäytyy tunnustamasta YK:n merioikeusyleissopimusta (UNCLOS) Etelä- ja Itä-Kiinan meren kiistojen yhteydessä;

R.  ottaa huomioon, että Kiina ja ASEAN-maat lupasivat vuonna 2002 annetussa osapuolten toimintaa koskevassa julistuksessa luoda sellaiset olosuhteet, että Etelä-Kiinan meren tilanteeseen löydettäisiin rauhanomainen ja kestävä ratkaisu; toteaa, että tästä huolimatta jännitys kasvaa edelleen naapurimaissa, kuten Taiwanissa, Vietnamissa, Filippiineillä, Malesiassa ja Bruneissa;

S.  ottaa huomioon, että Kiina on Pohjois-Korean tärkein poliittinen tukija ja suurin investoija, tuenantaja, elintarvikkeiden ja energian toimittaja ja kauppakumppani; ottaa huomioon, että kiinalaiset asiantuntijat ilmoittivat äskettäin, että Pohjois-Korealla saattaa jo olla kaksikymmentä ydinkärkeä;

T.  toteaa, että Venäjä ja Kiina ovat Ukrainan kriisin seurauksena tehostaneet kahdenvälisiä suhteitaan ennakoimattomalla tavalla;

U.  panee merkille, että Venäjä ja Kiina allekirjoittivat 8. toukokuuta 2015 kahdenvälisen tietoturvaa koskevan sopimuksen, jossa määritellään kyberuhat sellaisten tietojen siirroksi, jotka voivat vaarantaa sosiaalis-poliittisen ja sosioekonomisen järjestelmän sekä valtioiden henkisen, moraalisen ja kulttuurisen ympäristön;

V.  toteaa, että Kiina on vuodesta 2005 lähtien lisännyt Latinalaisen Amerikan maille antamaansa luototusta, jonka kokonaisarvo on noin sata miljardia Yhdysvaltain dollaria; toteaa, että Kiina on tällä haavaa Brasilian tärkein kauppakumppani ja esimerkiksi Argentiinan, Venezuelan ja Kuuban toiseksi tärkein kauppakumppani;

W.  toteaa, että Kiinan hallitus myöntää ihmisoikeuksien tärkeyden ja jopa yleismaailmallisuuden, mutta se ei ole saanut aikaan konkreettisia tuloksia ihmisoikeustilanteen parantamisessa;

X.  toteaa, että Kiina on virallisesti ja muodollisesti hyväksynyt ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden ja on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana valinnut kansainvälisen ihmisoikeuksia koskevan kehyksen allekirjoittamalla useita ihmisoikeussopimuksia liittyen näin kansainväliseen ihmisoikeuksia koskevaan oikeudelliseen ja institutionaaliseen kehykseen;

Y.  panee merkille, että presidentti Xi Jinping ilmoitti vuoden 2015 alussa julkisesti aikomuksestaan ulottaa oikeusvaltio koko maahan, koska hän on vakuuttunut siitä, että tehokas oikeuslaitos on keskeinen tekijä Kiinan modernin talouden ja yhteiskunnan kannalta;

Z.  ottaa huomioon, että Kiinan kommunistinen puolue tunnustaa viisi uskontoa, joita puolueen oma United Front Work Department -komitea viime kädessä valvoo; toteaa, että tämä luettelo on poissulkeva ja muut uskonnot ja kultit kokevat siksi syrjintää;

AA.  toteaa, että EU ja Kiina ovat käyneet ihmisoikeusvuoropuhelua vuodesta 1995;

AB.  toteaa, että Euroopan oikeusasiamies arvosteli 26. maaliskuuta 2015 hyväksytyssä suositusluonnoksessaan sitä, että neuvoteltaessa Vietnamin kanssa kauppa- ja investointisopimuksesta ei ole tehty arviota sijoittajien ja valtion välisen riitojenratkaisumenettelyn vaikutuksesta ihmisoikeuksiin; toteaa, että tämä luo merkittävän ennakkotapauksen neuvotteluille EU:n ja Kiinan kahdenvälisestä investointisopimuksesta;

AC.  toteaa, että tiibetiläiset ilmaisevat kulttuuri-identiteettiään Lhakar-liikkeellä ("valkoinen keskiviikko"), jonka jäsenet käyttävät keskiviikkoisin ainoastaan tiibetiläisiä vaatteita, puhuvat ainoastaan tiibetin kieltä ja syövät ainoastaan tiibetiläistä ruokaa; toteaa, että tähän mennessä yli 140 tiibetiläistä on tehnyt polttoitsemurhan protestoidakseen Kiinan hallituksen Tiibetin autonomisella alueella harjoittamaa politiikkaa vastaan; toteaa, että jännitteet voimistuivat kun lama Tenzin Delek Rinpoche kuoli äskettäin vankilassa; toteaa, että Tiibetissä harjoitetaan han-asutuspolitiikkaa; toteaa, että vuonna 2015 tulee kuluneeksi 50 vuotta Tiibetin autonomisen alueen perustamisesta; toteaa, ettei viime vuosina ole saavutettu mitään edistystä Tiibetin kriisin ratkaisemisessa ja edellinen rauhanneuvottelukierros käytiin vuonna 2010;

AD.  ottaa huomioon, että EU pitää kiinni yhden Kiinan politiikastaan Kiinan kansantasavallan ja Taiwanin välisissä suhteissa;

EU:n ja Kiinan strateginen kumppanuus ja yhteistyö

1.  pitää EU:n ja Kiinan diplomaattisten suhteiden 40-vuotispäivää myönteisenä tapahtumana, joka innoittaa moninapaisessa ja globaalistuvassa maailmassa tarvittavaan strategisen kumppanuuden lujittamiseen ja vauhdittaa käynnissä olevia neuvotteluja uudesta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta, joka perustuu luottamukseen, avoimuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen; korostaa, että äskettäin 29. kesäkuuta 2015 järjestetyssä EU:n ja Kiinan huippukokouksessa molemmat osapuolet ilmaisivat sitoutuneisuutensa tämän kumppanuuden syventämiseen; korostaa, että Kiina on keskeinen kansainvälinen toimija ja yksi EU:n tärkeimmistä kumppaneista; korostaa, että kumpikin osapuoli on sitoutunut edistämään seuraavan kymmenen vuoden aikana EU:n ja Kiinan kattavaa strategista kumppanuutta, joka hyödyttää kumpaakin osapuolta; tukee vuosittain tai joka toinen vuosi käytäviä korkean tason strategisia vuoropuheluja, korkean tason talouden ja kaupan alan vuoropuheluja, EU:n ja Kiinan kansalaisten välistä korkean tason vuoropuhelua ja yli 60:tä alakohtaista vuoropuhelua EU:n ja Kiinan välillä erilaisista kysymyksistä; edellyttää, että tällaiset alakohtaiset vuoropuhelut johtavat luottamuksen lisääntymiseen ja konkreettisiin tuloksiin;

2.  pitää myönteisenä 29. kesäkuuta 2015 pidetyn EU:n ja Kiinan seitsemännentoista huippukokouksen tulosta, joka nosti kahdenväliset suhteet uudelle tasolle ja antoi signaalin entistä tiiviimmästä poliittisesta yhteistyöstä, joka ulottuu pelkkiä kauppasuhteita laajemmalle ja kohti koordinoituja strategisia toimia yhteisten globaalien haasteiden ja uhkien käsittelemiseksi; panee merkille, että molemmat osapuolet tunnustivat täysin edistyksen vuoteen 2020 ulottuvan EU:n ja Kiinan strategisen yhteistyösuunnitelman toteutuksessa ja että perustetaan virkamiestason kahdenvälinen tarkastelumekanismi jatkotoimien valvomiseen; pitää myönteisenä, että molemmat osapuolet sopivat huippukokouksessa tietyistä prioriteeteista kahdenvälisen yhteistyönsä vahvistamiseksi ja strategisen kumppanuutensa globaalin ulottuvuuden laajentamiseksi;

3.  korostaa, että EU:n jäsenvaltioiden on puhuttava Kiinan hallitukselle yhdellä äänellä, etenkin kun otetaan huomioon Pekingin nykyinen dynaaminen diplomatia ja globaalin hallintorakenteen uudelleen muotoutuminen; korostaa neuvottelujen saattamista päätökseen Aasian infrastruktuuri-investointipankkia (AIIB) koskevan sopimuksen artikloista ja odottaa tulevaisuudessa EU:n tiivistä yhteistyötä Aasian infrastruktuuri-investointipankin kanssa; pitää valitettavana, että EU:n tasolla ei ole käyty syvällisiä keskusteluja jäsenvaltioiden jäsenyydestä AIIB:ssä eikä koordinoitu asiaa huolellisesti; korostaa kauppa- ja investointipolitiikan merkitystä aloina, joilla voidaan ilmeisimmin saada aikaan mahdollisimman suuri vaikutus Kiinan kanssa toteutettavalla strategisella kumppanuudella; on huolissaan Kiinan viime aikoina kehittyneestä yhteistyöstä Keski- ja Itä-Euroopan maiden eli myös monia EU:n jäsenvaltioita käsittävän 16+1-ryhmän kanssa; katsoo kuitenkin, että tämän ei pitäisi jakaa EU:ta eikä heikentää sen asemaa Kiinaan nähden ja että tällöin olisi käsiteltävä myös ihmisoikeuskysymyksiä; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja komissiota esittämään Euroopan parlamentille vuosikertomuksen EU:n ja Kiinan välisten suhteiden kehittymisestä; kehottaa vahvistamaan toteuttamiskelpoista ja sääntöihin perustuvaa kauppaa sekä investointeja Kiinan kanssa;

4.  toteaa, että Kiinalla olisi oltava monenvälisissä rahoituslaitoksissa vahvempi rooli, joka heijastaisi paremmin sen talouden kokoa; katsoo vasta perustetun AIIB:n tarjoavan Kiinalle mahdollisuuden osallistua vastuullisena toimijana monenväliseen kehykseen; kehottaa uutta laitosta luopumaan entisistä virheistä, kuten suurisuuntaisten infrastruktuurihankkeiden rahoituksen asettamisesta etusijalle, ja kehottaa sen sijaan keskittymään tekniseen apuun ja globaalin tiedon saantiin ottaen samalla huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja kehitykseen liittyvät ensisijaiset tavoitteet;

5.  pitää erittäin tärkeänä, että unionin osallistuminen AIIB:hen käsittää avoimet menettelyt lainojen arviointia varten, hyvää hallintotapaa koskevat selkeät normit, sosiaalisen vastuun ja ympäristön samoin kuin sen varmistamisen, että lainataakka pysyy lainaa ottavien maiden hallittavissa;

6.  pitää myönteisenä useiden jäsenvaltioiden osallistumista AIIB:hen; pitää kuitenkin valitettavana, että EU:n tasolla ei käydä syvällisiä keskusteluja Kiinan hallituksen käynnistämistä aloitteista uusien monenvälisten laitosten kehittämiseksi eikä reagoida näihin aloitteisiin tiiviissä yhteistyössä ja koordinoidusti; kehottaa unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita pitämään tätä herätyksenä, jotta samanlainen koordinoinnin puute voidaan välttää tulevaisuudessa;

7.  pitää myönteisenä poliittista sopimusta EU:n ja Kiinan välisten strategisten infrastruktuuriyhteyksien parantamiseksi; pitää siksi myönteisenä päätöstä uuden yhteyskehyksen perustamisesta tavoitteena luoda suotuisa ympäristö kestäville ja yhteentoimiville rajat ylittäville infrastruktuuriverkoille EU:n ja Kiinan välisissä maissa ja alueilla; antaa erityisen kiitoksen EU:n valmiudelle käynnistää tämä hanke Euroopan tasolla; kehottaa kumpaakin osapuolta hyödyntämään tarjoutuvia tilaisuuksia huolehtimalla tiiviistä keskinäisistä yhteyksistä, joihin kuuluu yhteistyö tehtäessä infrastruktuuri-investointeja maihin, jotka ovat uuden silkkitien ja uuden merten silkkitien varrella;

8.  korostaa Kiinan talouden rajua kasvua viimeisten 20 vuoden aikana ja tähdentää, että EU:n jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä entistä paremmin tämän talouskehityksen tarjoamia mahdollisuuksia; panee merkille Kiinan halukkuuden tehdä strategisia infrastruktuuri-investointeja Euroopassa ja korostaa, että on tehtävä yhteistyötä Kiinan ja alueen muiden maiden kanssa Kiinan uutta silkkitietä koskevan hankkeen ja Junckerin investointisuunnitelman yhteydessä, mukaan luettuna rautatieyhteydet, merisatamat ja lentoasemat; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja komissiota harkitsemaan Kiinan maailmanlaajuisen investointipolitiikan vaikutuksia ja maan investointitoimintaa EU:ssa ja sen itäisissä naapurimaissa; korostaa parhaillaan neuvoteltavana olevan, EU:n ja Kiinan kahdenvälisen investointisopimuksen merkitystä parlamentin aiemmin omaksumien kantojen mukaisesti ja kunnioittaen INTA‑valiokunnan toimivaltuuksia; edellyttää, että kahdenväliseen investointisopimukseen sisällytetään kokonainen kestävää kehitystä koskeva luku, jossa annetaan sitovia lupauksia ILO:n työelämän perusnormien ja keskeisten monenvälisten ympäristösopimusten noudattamisesta; korostaa, että eurooppalaisilla yrityksillä on tapana valittaa yhä useammin siitä, että ne ovat joutuneet mielivaltaisen sääntelyn ja syrjinnän uhreiksi; korostaa, että käynnissä olevissa investointisopimusneuvotteluissa on saatava aikaan tuloksia, jotta voidaan edistää investointeja ja huolehtia investointisuojasta ja markkinoille pääsemisestä, myös julkisten hankintojen yhteydessä, sekä niin eurooppalaisten kuin kiinalaisten yritysten oikeudenmukaisesta kohtelusta; edellyttää lisätoimia ja aktiivisia jatkotoimia, joilla taataan tasapainoisemmat kauppasuhteet, kun eurooppalaisia yrityksiä koskevat kaupan ja investoinnin esteet on ensin poistettu; kehottaa Kiinaa ja EU:ta jatkamaan yhteistyönsä tehostamista, jotta voidaan parantaa pk-yritysten pääsemistä kummankin osapuolen markkinoille; korostaa EU:n ja Kiinan välistä sitoutumista avoimeen globaaliin talouteen sekä oikeudenmukaiseen, avoimeen ja sääntöihin perustuvaan kauppaan sekä investointiympäristöön niin, että taataan yhtäläiset toimintaedellytykset ja vastustetaan protektionismia;

9.  panee tähän liittyen merkille käynnistetyn ”One Belt, One Road” -aloitteen, jolla pyritään rakentamaan merkittäviä energia- ja tietoliikennealan yhteyksiä Keski-, Länsi- ja Etelä-Aasiassa sekä Euroopassa; katsoo, että aloitteen geostrategisen merkityksen vuoksi sitä olisi toteutettava monenkeskisesti; pitää erittäin tärkeänä, että synergioita ja hankkeita kehitetään täysin avoimesti ja kaikkien sidosryhmien osallistumisen avulla;

10.  edellyttää, että EU ja Kiina tehostavat koordinointiaan strategisesti merkittävillä aloilla, joita ovat esimerkiksi G20-maat, turvallisuus ja puolustus, terrorismin torjunta, laiton muuttoliike, rajatylittävä rikollisuus, ydinsulku, globaali ja alueellinen turvallisuus, kyberturvallisuus, globaali rahoituksen ja markkinoiden hallinta ja sääntely, ilmastonmuutos sekä kaupungistumista, kehittämistä ja annettavaa apua koskevat ohjelmat ja kestävä kehitys; pitää tärkeänä yhteistyötä aluekehityksen alalla sekä vuoropuhelua ja vaihtoa liittyen Eurooppa 2020 -strategiaan ja tulevaan Kiinan kolmanteentoista viisivuotissuunnitelmaan;

11.  kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa varmistamaan, että ihmisoikeudet ovat tärkeällä sijalla asialistalla suhteissa Kiinaan sekä sen kanssa käytävissä vuoropuheluissa;

12.  panee merkille sitoumukset, joita annettiin maaliskuussa 2014 Kiinan presidentin Xi Jinpingin vieraillessa Brysselissä ja jotka koskivat EU:n ja Kiinan välisen ihmisoikeuskeskustelun syventämistä, ja kehottaa edistämään konkreettista käytännön tilannetta niiden mukaisesti;

13.  kehottaa neuvostoa ja komissiota lisäämään Kiinan osallistumista edelleen rakentavan vuoropuhelun avulla, jolla pyritään edistämään Kiinan siirtymistä oikeusvaltioon sekä ihmisoikeuksien kunnioittamista ja tuetaan maan integroitumista maailmantalouteen;

14.  pitää myönteisenä kaupungistumista koskevaa EU:n ja Kiinan kumppanuutta; kehottaa tekemään yhteistyötä myös kaupunkisuunnittelun ja -arkkitehtuurin, julkisten palveluiden, vihreiden rakennusten ja älykkään liikenteen alalla; kehottaa käynnistämään uusia yhteisiä ohjelmia, joihin osallistuu eurooppalaisia ja kiinalaisia kaupunkeja ja yrityksiä;

15.  pitää myönteisenä 15. syyskuuta 2015 järjestetyn kansalaisten välisen korkean tason vuoropuhelun kolmannen kokouksen yhteistä julkilausumaa; pitää tärkeänä kansalaisten välistä vaihtoa ja EU:n ja Kiinan kansalaisten välisen vaihdon edistämistä; kannustaa kehittämään kansalaisten välistä korkean tason vuoropuhelua siten, että siinä keskitytään yhteisiin hankkeisiin, parhaiden käytänteiden jakamiseen ja kansalaisten välisen vaihtotoiminnan edistämiseen; korostaa, että olisi tuettava erityisesti asiantuntijoiden ja opiskelijoiden molemminpuolista vaihtoa;

16.  on huolissaan polkumyynnistä sekä Kiinan hallituksen politiikkaan liittyvän avoimuuden puutteesta samoin kuin verohelpotusten avulla annettavista tuista, maan antamisesta, halvoista lainoista, tuetuista raaka-aineista ja muista toimista;

17.  on huolissaan unionin yritysten Kiinan markkinoilla kohtaamista esteistä, kuten pakollisesta teknologian siirrosta, teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon heikosta tilanteesta sekä syrjivästä kohtelusta; pitää tärkeänä Kiinan markkinoiden uudistamista, markkinatalouden periaatteiden toteuttamista sekä syrjinnän ja perusteettomien rajoitusten poistamista;

18.  panee merkille mahdollisuudet, joita kiinalaisille investoinneille tarjoutuu Euroopassa Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) yhteydessä; korostaa, että rahasto on avoin useiden toimijoiden investoinneille, mutta sen tulisi kuitenkin säilyä EU:n hallinnassa;

19.  panee merkille haasteen, joka liittyy Kiinan talouden saattamiseen todella kestävälle uralle ”uuden normaalin talousympäristön” yhteydessä; katsoo, että Kiinan entistä näkyvämpi osallistuminen kansainvälisiin talousalan järjestöihin, kuten Kansainväliseen valuuttarahastoon, voisi edistää myönteisellä tavalla Kiinan talouden sekä maailmantalouden kestävyyttä ja tasapainoa samoin kuin tällaisten järjestöjen uudistamista; kehottaa Kiinan viranomaisia esittämään luotettavia tilastoja talouden tilasta ja lisäämään siihen liittyvää avoimuutta;

20.  pitää huolestuttavana, että viime kuukausina Kiinan osakeindeksien arvo on laskenut kolmanneksella ja että satoja kaupankäyntitapahtumia on keskeytetty osakkeiden hintojen laskettua liikaa; on huolissaan nykyisestä finanssikriisistä, joka koettelee Kiinaa ja etenkin sen osakemarkkinoita, ja toteaa, että asia uhkaa maailmanlaajuista taloutta, kun otetaan huomioon Kiinan näkyvä rooli maailmanlaajuisessa kaupassa ja maailmanlaajuisessa rahoitusjärjestelmässä; kehottaa Kiinan viranomaisia paneutumaan siihen, miten maan nykyisestä talousmallista siirrytään kestävään talouteen; toteaa, että Kiinan osakemarkkinoiden viimeaikaiset notkahdukset ovat saattaneet valtion valvontakulttuurin vastatusten finanssimarkkinoiden luontaisen vaihtelun kanssa;

21.  pitää myönteisenä, että viime vuosikymmeninä huomattavan monet Kiinan kansalaiset ovat päässeet nousemaan äärimmäisestä köyhyydestä merkittävän taloudellisen kasvun sekä Kiinan talouden asteittaisen avaamisen ansiosta; on kuitenkin huolissaan siitä, että taloudelliset edistysaskeleet aiheuttavat usein ympäristöongelmia ja suurta eriarvoisuutta;

22.  pitää myönteisenä, että 29. kesäkuuta 2015 pidetyssä huippukokouksessa hyväksytyssä EU:n ja Kiinan yhteisessä julkilausumassa ilmastonmuutoksesta molemmat osapuolet ilmaisivat sitoutuneisuutensa yhteistyöhön saavuttaakseen kunnianhimoisen ja oikeudellisesti sitovan sopimuksen vuoden 2015 Pariisin ilmastokokouksessa; kehottaa konferenssin kaikkia osanottajia hyödyntämään EU:n ja Kiinan sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan välisten ilmastojulkilausumien luoman otollisen tilanteen; korostaa tarvetta energia-alan yhteistyöhön, jotta voidaan käsitellä yhdessä energiaturvallisuuteen ja globaaliin energia-arkkitehtuuriin liittyviä moninaisia haasteita;

Sisäinen tilanne

23.  toteaa, että Kiinan hallitus osoittaa presidentti Xi Jinpingin johdolla lisääntyvää itsevarmuutta sekä sisäisesti että ulkoisesti; korostaa, että maan kansalaisoikeusaktivistien, asianajajien, toimittajien, bloggaajien, tutkijoiden ja muiden kansalaisyhteiskunnan edustajien vapauksia rajoitetaan nyt tuntuvammin kuin vuosikymmeniin; toteaa, että Kiinan ihmisoikeustilanne on edelleen vakava huolenaihe;

24.  pitää hyvin valitettavana, että Kiinan esitys kansalaisjärjestöjä koskevaksi laiksi aiotaan hyväksyä piakkoin, koska se supistaisi edelleen Kiinan kansalaisyhteiskunnan liikkumatilaa ja rajoittaisi tuntuvasti yhdistymis- ja ilmaisunvapautta; toteaa, että tähän sisältyisi se, että merentakaisia kansalaisjärjestöjä, jotka eivät ole rekisteröityneet Kiinan yleisen turvallisuuden ministeriössä tai maakuntien yleisen turvallisuuden virastoissa, kiellettäisiin rahoittamasta Kiinan kansalaisia tai järjestöjä, ja että kiinalaisryhmiltä kiellettäisiin aktivismi tällaisten rekisteröitymättömien merentakaisten kansalaisjärjestöjen puolesta tai luvalla ja että kielto koskisi myös Hongkongin ja Macaon kansalaisjärjestöjä; kehottaa Kiinan viranomaisia muuttamaan lakia tuntuvasti, jotta se voidaan saattaa kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaiseksi;

25.  on huolissaan uudesta kyberturvallisuutta koskevasta lakiesityksestä, joka voimistaisi verkkosensuuria ja -valvontaa ja vakiinnuttaisi ne ja joka saattaisi pakottaa eurooppalaiset yritykset jättämään tietotekniikkaa koskevaan infrastruktuuriinsa takaportteja; ottaa huomioon, että Kiinan uudistusmieliset asianajajat ja kansalaisoikeusaktivistit pelkäävät kyseisen lain rajoittavan entisestään ilmaisunvapautta ja voimistavan itsesensuuria; korostaa, että niin kyberturvallisuutta koskeva laki kuin kansalaisjärjestöjä koskeva laki haittaavat tuntuvasti eurooppalaisten yritysten ja instituutioiden toimintaa Kiinan kansantasavallassa; kehottaa siksi neuvostoa, ulkosuhdehallintoa ja komissiota valittamaan edelleen painokkaasti Kiinan viranomaisille näistä erittäin kiistanalaisista toimenpiteistä; on hyvin huolestunut siitä, että Kiina määrittelee laajasti ”kansallisen turvallisuuden” ja ”merkittävät uhat” uudessa kansallisessa turvallisuuslaissaan, jossa uhkaksi luokitellaan myös ”haitalliset kulttuurivaikutukset”; toteaa, että Kiinan kansalliset turvallisuusedut määritellään kyseisessä laissa niin väljästi ja epämääräisesti, että Kiinan viranomaisilla on käytännössä rajattomat valtuudet toteuttaa operaatioita epäsuotavina pitämiään toimia, henkilöitä tai julkaisuja vastaan;

26.  on huolissaan, koska Kiinan johdon käynnistämä korruptionvastainen kampanja¸ joka sinällään osoittaa kiitettävää pyrkimystä lisätä kansalaisten luottamusta hallitukseen, ei ole luonteeltaan avoin eikä siinä useimmiten noudateta oikeusvaltioperiaatetta; toteaa, että eräissä tapauksissa kampanjaa käytetään väärin sisäisiin kamppailuihin ja maan kommunistisen puolueen roolin ja vallan edistämiseen; pitää kuitenkin valitettavana, että kampanjaa toteutetaan keinoilla, jotka heikentävät entisestään oikeusvaltioperiaatetta, sillä syytettyjen virkamiesten kerrotaan joutuneen laittomasti vangituiksi eikä heillä ole perustavanlaatuista oikeussuojaa ja heidän tunnustuksensa on usein hankittu väkisin;

27.  ilmaisee myötätuntonsa Tianjinin satamakaupungissa 12. elokuuta 2015 tapahtuneessa tuhoisassa räjähdyksessä menehtyneiden yli 173 uhrin perheenjäsenille ja ystäville sekä räjähdyksen vuoksi asuinsijoiltaan siirtymään joutuneille tuhansille asukkaille; panee merkille, että maan eri osissa järjestetään ympäristöasioiden vuoksi yhä enemmän rauhanomaisia joukkomielenosoituksia; korostaa, että tuhansia tonneja erittäin myrkyllisiä kemikaaleja oli varastoituna laittomasti alle 600 metrin etäisyydellä asuinalueista; pitää Tianjinin katastrofia koskevan hitaan ja salailevan virallisen tiedotuspolitiikan vaikutuksia erittäin kielteisinä, etenkin yhdistettynä sosiaalisen median sensurointiin sen pyrkiessä kertomaan tästä tragediasta; korostaa, että on huolehdittava kaikista teollisuuden turvastandardeista Kiinan lainsäädännön ja kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti; kehottaa Kiinan hallitusta parantamaan vaarallisten tuotantoalojen turvallisuus- ja ympäristövaatimuksia ja huolehtimaan aluksi siitä, että kyseisillä aloilla toimitaan maan omien lakien mukaisesti;

28.  toteaa, että Tianjinissa 12. elokuuta tapahtunut räjähdys ja Dongyingissa 31. elokuuta tapahtunut räjähdys pakottavat Kiinan käsittelemään vakavasti teollisuustuotannon turvallisuutta etenkin korruption ja rankaisemattomuuden kannalta;

29.  painottaa ympäristönsuojelua koskevien lisätoimenpiteiden kiireellisyyttä, kun otetaan huomioon esimerkiksi se, että vuonna 2014 ainoastaan kahdeksan 74 suuresta kaupungista pystyi noudattamaan ilman epäpuhtauksille asetettua hiukkaspäästöjä koskevaa kansallista standardia (PM 2,5) ja että Kiinassa sairastuu vuosittain 190 miljoonaa ihmistä pilaantuneen veden vuoksi; varoittaa, että kaksinkertainen vesikriisi (massiivinen pilaantuminen ja lisääntynyt vedenkäyttö) saattaa aiheuttaa merkittävää poliittista ja yhteiskunnallista epävakautta; muistuttaa, että Kiinan ympäristön pilaantumisesta aiheutuvat seuraukset tuntuvat myös sen naapurimaissa; korostaa ympäristön pilaantumisesta aiheutuvia kustannuksia ja toivoo, että ympäristöasiat asetetaan seuraavan viisivuotissuunnitelman yhdeksi painopisteeksi; korostaa myös, että ympäristönsuojelun puute johtaa kyvyttömyyteen estää ympäristövahinkoja ja aiheuttaa epäreilun kilpailuasetelman; pitää myönteisenä, että EU ja Kiina ovat sopineet tehostavansa yhteistyötään reagoidakseen merkittäviin ympäristökysymyksiin, kuten ilman, veden ja maaperän pilaantumiseen; pitää myönteisenä, että paikallisviranomaiset voivat uuden ympäristölainsäädännön nojalla joutua myös takautuvasti vastuuseen ympäristövahingoista, jotka ovat aiheutuneet heidän virkakaudellaan, ja että paikallisviranomaisten ylentämisprosessissa painotetaan nykyistä tuntuvammin sitoutumista ympäristönsuojeluun; kehottaa sekä kansallisia että paikallisviranomaisia ottamaan ympäristöjärjestöt ja ruohonjuuritason ympäristöliikkeet rakentavassa hengessä ja aktiivisesti mukaan maan ympäristöpolitiikan ja -aloitteiden valvontaan, täytäntöönpanoon ja voimaan saattamiseen; korostaa, että unionin ja Kiinan kesäkuussa 2015 pitämässä huippukokouksessa vahvistettiin myös ympäristö- ja ilmastonmuutospolitiikan toimenpiteet, joiden mukaisesti Kiina pyrkii hiilidioksidin päästörajoituksiin, joissa otetaan huomioon joulukuussa 2015 pidettävä Pariisin huippukokous sekä Pekingissä vuonna 2013 hyväksytyn vuoteen 2020 ulottuvan strategisen ohjelman tavoitteet;

30.  pitää myönteisenä, että EU ja Kiina ovat lisänneet yhteistyötään ja kokemusten vaihtoa kuluttajien oikeuksien ja kuluttajansuojan saralla; pitää lisäksi myönteisenä, että Kiinan hallitus on tiukentanut asiaa koskevia toimenpiteitään lisäämällä vähittäismyyjien vastuuta ja pyrkimällä alan käytännesääntöihin, jotka koskevat palauttamis- ja korjaamisvelvoitteita, mahdollisia petoksia, harhaanjohtavaa ja vilpillistä mainontaa, ennakkomaksujärjestelyjä sekä kuluttajien henkilötietojen suojaa, etenkin kun otetaan huomioon Kiinan nopeasti laajentuva internetpohjainen kaupankäynti;

31.  panee merkille, että Kiinan terrorisminvastaisessa politiikassa on viime vuosina siirrytty nopeasti reaktiivisuuteen perustuvasta ”puolustautumisesta terrorismia vastaan” proaktiiviseen ”terrorismin torjuntaan”, joka yhdistyy pysyvään kriisinhallintaan, mihin sisältyy laajuudeltaan ennennäkemättömiä toimia terrorismin kohteiksi joutuneilla alueilla ja yhteiskunnassa; on huolissaan Kiinan terrorisminvastaista lakia koskevasta luonnoksesta, joka saattaa johtaa uusiin ilmaisunvapauden, yhdistymis- ja kokoontumisvapauden ja uskonnonvapauden loukkaamisiin etenkin vähemmistöjen asuttamilla alueilla, kuten Tiibetissä ja Xinjiangissa;

32.  ilmaisee solidaarisuutensa Kiinan kansalaisille näiden pyrkiessä torjumaan terrorismia ja ääriliikkeitä; on kuitenkin huolissaan siitä, että ellei Kiinan terrorisminvastaisen lain luonnoksessa olevaa ”terroristin” määritelmää muuteta tuntuvasti, määritelmällä voidaan saattaa rangaistavaksi lähes mikä tahansa rauhanomainen tiibetiläistä kulttuuria, uskontoa tai identiteettiä koskeva ilmaus, joka saattaa poiketa valtion näkemyksestä;

33.  kehottaa Kiinaa lisäämään internetiä koskevaa vapautta ja kunnioittamaan kaikkien maiden kyberturvallisuutta;

34.  on huolissaan siitä, että Xinjiang on ajautunut noidankehään, koska toisaalta maan turkinkielisten muslimiuiguurien keskuudessa on väkivaltaisia separatisti- ja ääriryhmiä, jotka eivät kuitenkaan edusta laajaa enemmistöä, ja toisaalta taas Peking reagoi vakaudesta huolehtiakseen yhteiskunnallisiin levottomuuksiin yhä useammin tukahduttavilla toimenpiteillä ja se on voimistanut turvallisuuskoneiston läsnäoloa kyseisellä alueella, mikä vieraannuttaa monet uiguurit Pekingistä ja lietsoo han-kiinalaisvastaisia asenteita uiguuriväestön keskuudessa; pitää valitettavana, että Xinjiangissa syrjitään uiguurien kulttuuria muun muassa siten, että uiguurivirkamiehiä kielletään käymästä moskeijoissa ja paikoin myös viettämästä ramadania; kehottaa Kiinan viranomaisia tekemään kaikkensa, jotta uiguuriyhteisön kanssa voitaisiin kehittää aitoa vuoropuhelua ja jotta uiguuriväestön kulttuuri-identiteettiä voitaisiin suojella; panee huolestuneena merkille erityisesti Tiibetin ja Xinjiangin matkustusrajoitukset, joita voidaan asettaa EU:n kansalaisille ja etenkin diplomaateille ja toimittajille; toteaa, että tällaisia rajoituksia ei sovelleta Kiinan kansalaisiin (diplomaatit ja toimittajat mukaan luettuina) EU:n jäsenvaltioissa; kehottaa sen vuoksi painokkaasti ryhtymään toimenpiteisiin vastavuoroisuuden periaatteen täytäntöön panemiseksi;

35.  ilmaisee sympatiansa ja solidaarisuutensa Hongkongin asukkaille tukeakseen demokraattisia uudistuksia; korostaa, että Hongkongin autonominen asema on taattu perustuslaissa; katsoo, että yleisen täysimääräisen äänioikeuden käyttöön ottaminen erityishallintoalueella olisi täysin ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -periaatteen mukainen; pitää valitettavana, että Hongkongin hallintojohtajan nimittämistä koskevan vaalilain uudistamista ei ole kyetty viemään päätökseen; toivoo, että uudistusprosessi voidaan käynnistää uudelleen lähitulevaisuudessa, jotta Hongkongin asukkaille saataisiin vuonna 2017 suora ja yleinen äänioikeus ja mahdollisuus valita aidosti useampien ehdokkaiden joukosta; pitää myönteisenä, että Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) ja komissio antoivat 24. huhtikuuta 2015 Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteisen kertomuksen ”Hongkongin erityishallintoalue: vuosikertomus 2014” ja kannattaa EU:n sitoutumista demokratian lujittamiseen, mukaan luettuina Hongkongin oikeusvaltioperiaate, oikeuslaitoksen riippumattomuus, perusvapaudet ja oikeudet, avoimuus sekä tiedon- ja ilmaisunvapaus;

36.  kannattaa painokkaasti ”yksi maa ja kaksi järjestelmää” -periaatetta perustana Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueiden ja Manner-Kiinan hyville suhteille;

37.  ilmaisee olevansa huolissaan Hongkongin äskettäisistä poliittisista levottomuuksista ja mellakoista ja kehottaa Kiinaa noudattamaan velvoitteita, jotka aiheutuvat Kiinan ja Ison-Britannian vuonna 1984 allekirjoittamasta yhteisestä julistuksesta, ja huolehtimaan Hongkongin asukkaiden oikeuksien ja vapauksien toteutumisesta;

Ulkoinen tilanne

38.  ottaa huomioon presidentti Xi Jinpingin ”kansallista aktivoitumista” koskevan ”kiinalaisen unelman”, jossa Kiinalle kaavaillaan vahvempaa ja ennakoivampaa roolia; kannustaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa kartoittamaan mahdollisuuksia kehittää Yhdysvaltojen kanssa yhteinen Kiinaan sovellettava lähestymistapa aina, kun näin kyettäisiin ajamaan EU:n etuja; korostaa, että Kiinan pysyvä nousu maailmanlaajuisena mahtina merkitsee, että Euroopan on alituiseen ja nopeasti harkittava strategisia prioriteettejaan Kiinan-suhteiden osalta uudelleen kiireellisenä asiana; korostaa, että Kiinan kaltaisen maailmanmahdin on nykyisessä globaalistuvassa keskinäisen riippuvuuden toimintaympäristössä osallistuttava aktiivisemmin ja rakentavammassa hengessä maailmanlaajuisten haasteiden ja alueellisten konfliktien ratkaisemiseen sekä pyrittävä monenväliseen maailmanjärjestykseen, jossa kunnioitetaan kansainvälistä oikeutta, yleismaailmallisia arvoja ja rauhaa; katsoo, että Kiinan olisi otettava vaiheittain paikkansa maailman johtavien maiden joukossa ja toimittava kaikille tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti;

39.  ottaa huomioon, että presidentti Xi Jinping on asettanut Yhdysvaltojen-suhteet yhdeksi presidenttikautensa tärkeimmistä tavoitteista, koska hän on ehdottanut Kiinan, Yhdysvaltojen ja muiden alueellisten toimijoiden "uudenlaista mahtivaltioiden suhdetta"; kannattaa kuitenkin rakentavampaa lähestymistapaa uuteen maailmanjärjestykseen, jonka luomisessa Kiinan olisi oltava mukana ja johon sen olisi liityttävä ja jonka olisi perustuttava ihmisoikeuksien, demokratian ja ihmisten turvallisuuden yleismaailmallisiin arvoihin; kehottaa EU:ta olemaan aktiivisempi Aasiassa ja tekemään yhteistyötä Kiinan, Yhdysvaltojen ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa alueen vakauden parantamiseksi;

40.  korostaa, että äskettäisessä Kiinan sotilaallista strategiaa koskevassa valkoisessa kirjassa todetaan Pekingin aikovan jatkaa Kiinan laivaston laajentamista ja pidentää operaatioiden toimintasädettä siten, että rannikkovesien puolustuksesta siirrytään avomerten turvaamiseen; pitää valitettavana, että ilmapuolustuksen tunnistusvyöhyke on perustettu yksipuolisesti, koska se merkitsee meri- ja ilmavalvonnan ulottamista Japanin ja Etelä-Korean alueelle; edellyttää tasapainoista asennetta, jolla vältetään Kiinan naapureiden huolestuminen ja uudet jännitteet Tyynellämerellä ja Intian valtamerellä ja varmistetaan Euroopan olennaiset edut, jotka liittyvät vapaaseen navigointiin merillä;

41.  pitää valitettavana, että useat osapuolet vaativat vastoin vuonna 2002 antamaansa vakuutusta Spratlysaaria omakseen; on erityisen huolissaan Kiinan nykyisten pyrkimysten laajasta mittakaavasta, joihin sisältyy sotilaskohteiden ja satamien sekä ainakin yhden kiitoradan rakentaminen; varoittaa erityisesti uhkaavasta vaarasta, jonka toisilleen uhittelevat toimintaansa lisäävät alukset ja ilmapartiot sekä Etelä-Kiinan meren ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeen mahdollinen perustaminen muodostavat;

42.  on edelleen huolestunut osapuolten välisten jännitteiden lisääntymisestä Etelä-Kiinan merellä; kehottaa siksi kaikkia asianomaisia osapuolia pidättymään yksipuolisista provosoivista toimista ja korostaa, että kiistat on ratkaistava rauhanomaisesti ja kansainvälistä oikeutta soveltaen sekä turvautuen puolueettomaan kansainväliseen sovitteluun esimerkiksi YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) mukaisesti; pitää valitettavana, että Kiina kiistää sekä UNCLOSin pätevyyden että välimiesoikeuden toimivallan: katsoo, että Etelä-Kiinan meren ja Itä-Kiinan meren alueiden jännityksen mahdollisessa rauhanomaisessa ratkaisussa voidaan edetä neuvottelemalla ja ottamalla käyttöön kyseisten merialueiden rauhanomaista hyödyntämistä koskevat käytännesäännöt, mukaan lukien turvallisten kauppareittien ja kalastuskiintiöiden perustaminen tai alueiden määrittäminen luonnonvarojen hyödyntämistä varten; kannattaa ASEAN-maiden 26. huippukokouksessa esitettyä vaatimusta siitä, että Etelä‑Kiinan merta koskevat käytännesäännöt on hyväksyttävä pikaisesti; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti Kiinan ja Kaakkois-Aasian valtioiden liiton väliseen äskettäin tehtyyn sopimukseen Etelä-Kiinan meren kiistoja koskevista käytännesäännöistä järjestettävien kuulemisten nopeuttamisesta; panee merkille Taiwanin Etelä-Kiinan meren rauhanaloitteen, jonka tarkoituksena on päästä yhteisymmärrykseen käytännesäännöistä ja sellaisen mekanismin luomisesta, joka antaa kaikille osapuolille mahdollisuuden toimia yhteistyössä alueen luonnonvarojen ja meriluonnonvarojen hyödyntämiseksi yhdessä; kannattaa kaikkia toimia, joiden avulla Etelä-Kiinan merestä voi tulla rauhan ja yhteistyön meri;

43.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa kartoittamaan Euroopan unionin merellisessä turvallisuusstrategiassa määriteltyjen painopisteiden mukaisesti rauhaa ja turvallisuutta koskevat riskit alueella ja maailmanlaajuisesti siltä varalta, että Itä-Kiinan merellä ja Etelä-Kiinan merellä syttyisi aseellisia konflikteja; pyytää myös määrittämään, mitä riskejä tästä aiheutuisi navigoinnin vapaudelle ja turvallisuudelle kyseisellä alueella ja mitä riskejä aiheutuisi Euroopan erityisille eduille; toteaa, että muut toimijat (erityisesti Australia) ovat poliittisesti jo huomattavan aktiivisia Tyynellämerellä ja että EU:n olisi luotettava kahdenväliseen ja monenväliseen yhteistyöhön, jotta voidaan tehokkaasti edistää alueen turvallisuutta;

44.  kehottaa Kiinan hallitusta käyttämään kaikin tavoin vaikutusvaltaansa varmistaakseen Korean niemimaan vakauden ja saadakseen Pohjois-Korean jatkamaan ydinaseriisuntaneuvotteluja uskottavalla tavalla ja toteuttamaan konkreettisia ydinaseriisuntatoimenpiteitä; muistuttaa, että Kiina on edelleen Pohjois-Korean tärkein liittolainen; kehottaa sen vuoksi Kiinan hallitusta omaksumaan yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa rakentavan roolin ja puuttumaan nopeasti Pohjois-Korean vakavaan ihmisoikeustilanteeseen ja myös huolehtimaan tuhansista pohjoiskorealaisista pakolaisista, jotka ylittävät Kiinan rajan paetessaan kotimaansa hirvittäviä oloja; kehottaa Kiinan hallitusta YK:n pakolaisyleissopimuksen sopimusvaltion velvoitteidensa mukaisesti pidättymään epäämästä näiltä pakolaisilta oikeutta hakea turvapaikkaa ja palauttamasta heitä väkisin Pohjois-Koreaan ja suojelemaan heidän perusoikeuksiaan; kehottaa tätä tarkoitusta varten unionia painostamaan Kiinan hallitusta diplomatian keinoin ydinsulkua koskevien kattavien tavoitteiden mukaisesti;

45.  kehottaa Kiinan hallitusta käyttämään vaikutusvaltaansa Pakistania kohtaan, jotta tämä pidättäytyisi ruokkimasta epävakautta alueella;

46.  suhtautuu myönteisesti EU:n ja Kiinan väliseen turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön, mukaan luettuina merirosvouden torjuntaoperaatiot Adeninlahdella, ja kehottaa lisäämään yhteisiä toimia terrorismin kaltaisiin maailmanlaajuisiin turvallisuus- ja puolustuskysymyksiin puuttumiseksi;

47.  muistuttaa Pekingiä EU:n ja Yhdysvaltojen ratkaisevasta roolista Kiinan nykyaikaistamistavoitteiden kannalta; muistuttaa Pekingiä lisäksi siitä, että sillä on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä rauhan ja globaalin turvallisuuden edistämiseen liittyviä kansainvälisiä velvoitteita ja vastuita; pitää tässä suhteessa valitettavana, että Kiina on yhdessä Venäjän kanssa jatkuvasti estänyt YK:n toiminnan Syyriassa, jossa Bashar al-Assad on käynyt jo yli neljän vuoden ajan tuhoisaa sotaa Syyrian kansaa vastaan;

48.  korostaa, että Kiinan, EU:n ja muiden keskeisten kansainvälisten toimijoiden välinen luottamus ja yhteistyö ovat globaalien turvallisuuskysymysten käsittelyn kannalta tärkeitä; toivoo, että Kiina tarjoaa tukeaan EU:n ja Yhdysvaltojen johtamille aloitteille, joilla pyritään lopettamaan kansainvälisen oikeuden loukkaukset, jotka ovat aiheuttaneet konfliktin Itä-Ukrainassa, ja palauttamaan Ukrainan alueellinen yhtenäisyys ja suvereniteetti Venäjän vihamielisten toimien jälkeen;

Ihmisoikeustilanne

49.  pitää erittäin ristiriitaisena sitä, että virallisesti Kiina kannattaa yleismaailmallisia ihmisoikeuksia samaan aikaan kun maan oma ihmisoikeustilanne on muuttumassa huonommaksi; panee merkille, että Kiinan ihmisoikeus- ja perusvapaustilanne alkoi heikentyä vuonna 2013 ja että jo olemassa olevia väestöön kohdistuvia tukahduttamistoimia on kiristetty, mikä rajoittaa entistä enemmän ilmaisumahdollisuuksia ja kansalaisyhteiskunnan rauhanomaista puolustamista; on erittäin huolissaan lukuisten kansalais- ja ihmisoikeusaktivistien ja hallituksen arvostelijoiden pidätyksistä, oikeudenkäynneistä ja tuomioista sekä siitä, että Kiinan poliisi on pidättänyt tai kuulustellut yli sataa ihmisoikeuksia puolustavaa asianajajaa ja aktivistia; kehottaa Kiinan viranomaisia vapauttamaan pidätetyt ja varmistamaan, että he voivat harjoittaa ammattiaan esteettä;

50.  katsoo, että vahvojen ja jatkuvien EU:n ja Kiinan suhteiden on tarjottava tehokas foorumi kypsille, merkityksellisille ja avoimille ihmisoikeusvuoropuheluille, jotka perustuvat keskinäiseen kunnioitukseen; katsoo lisäksi, että EU:n ja Kiinan suhteiden 40. juhlavuosi vuonna 2015 tarjoaa aidon mahdollisuuden edistyä tällä alalla;

51.  kehottaa EU:ta jatkamaan painostusta Kiinan ihmisoikeustilanteen parantamiseksi kaikilla tasoilla käytävissä vuoropuheluissa ja sisällyttämään ihmisoikeuslausekkeet kaikkiin Kiinan kanssa tehtäviin kahdenvälisiin sopimuksiin;

52.  suhtautuu myönteisesti 8. ja 9. joulukuuta 2014 järjestettyyn EU:n ja Kiinan vuoropuhelun 33. kierrokseen; toteaa, että vuoropuhelu yhdessä muiden kansainvälisten kumppaneiden aiheuttaman painostuksen kanssa on edistänyt joitakin käytännön toimia; korostaa, että EU on tehnyt useissa yhteyksissä selväksi, että se haluaa saada vuoropuhelulla aikaan lisää konkreettisia parannuksia ihmisoikeustilanteeseen paikalla;

53.  palauttaa mieliin, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisuus on aina ollut keskeisellä sijalla EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuheluissa; panee huolestuneena merkille, että Kiinan virallisessa kannassa yleismaailmallisuus asetetaan kyseenalaiseksi kulttuurieroihin vedoten, mikä on ollut huomattava käsitteellisten erojen aiheuttaja niiden välillä ja johtanut EU:n ja Kiinan välisissä suhteissa ymmärryksen puutteeseen ja epäluottamukseen ja rajoittanut EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelujen edistymistä; kehottaa sen vuoksi Kiinan johtoa pohtimaan uudelleen sitä, miten ne lähestyvät tätä kysymystä, ja kunnioittamaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaisesti; kannattaa lisäksi sitä, että EU:n toimielimet työskentelevät yhdessä Kiinan viranomaisten kanssa vuoropuheluissaan yleismaailmallisuuden kunnioittamisen edistämiseksi;

54.  on edelleen hyvin huolestunut siitä, että Kiina teloittaa nykyään eniten ihmisiä maailmassa ja jatkaa salaa kuolemanrangaistuksen langettamisia tuhansille ihmisille vuosittain ottamatta huomioon kuolemanrangaistuksen käyttöä koskevia kansainvälisiä vähimmäisvaatimuksia; korostaa jälleen kerran, että kuolemanrangaistuksen poistaminen myötävaikuttaa ihmisarvon arvostuksen lisääntymiseen ja ihmisoikeuksien asteittaiseen kehittymiseen;

55.  on edelleen huolissaan jatkuvista vakavista yhdistymis- ja kokoontumisvapauden ja uskonnonvapauden sekä ihmisoikeusjärjestöjen toimien rajoituksista;

56.  tuomitsee Kiinan uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen usein syrjivän kohtelun;

57.  arvostelee sitä, että vaikka Kiinassa uskonnonvapautta ei pidetä muodollisesti perustuslaissa taattuna oikeutena, käytännössä hallitus rajaa uskonnon harjoittamisen virallisesti hyväksyttyihin ja tunnustettuihin uskonnollisiin yhteisöihin; tukee Kiinan kirkkojen nousemista vastarintaan hallituksen uudelleen käynnistämää kristillisyyden kiinalaistamisstrategiaa kohtaan; tuomitsee erityisesti Zhejiangin maakunnassa käynnissä olevan kristillisyyden vastaisen kampanjan, jonka aikana jo pelkästään vuonna 2014 tuhottiin kymmeniä kirkkoja ja yli 400 ristiä poistettiin näkyviltä; on kirkkojen tavoin huolissaan muiden sellaisten maakuntien tilanteesta, joissa kristillisyys on esillä näkyvästi: tuomitsee lisäksi ”isänmaallisen kasvatuksen” avulla toteutetut buddhalaisuuden vastaiset kampanjat, mukaan luettuina toimenpiteet, joilla Tiibetin buddhalaisluostarit otetaan valtion hallintaan; tuomitsee buddhalaismunkeille ja -nunnille suunnatut ”oikeudellisen kasvatuksen” ohjelmat; ei voi ymmärtää eikä hyväksyä dalai-laman kuvien kieltämistä Kiinassa; on huolestunut siitä, että Kiinan rikoslakia käytetään väärin tiibetiläisten ja buddhalaisten vainoamiseen, koska heidän uskonnollinen toimintansa rinnastetaan separatismiin, ja pitää huoliaan aiheellisina, koska munkit ja nunnat muodostavat tätä nykyä noin 44 prosenttia Tiibetin poliittisista vangeista; pitää valitettavana sitä, että buddhalaisuuden harjoittamisen edellytykset Tiibetissä heikentyivät huomattavasti tiibetiläisten protestien jälkeen maaliskuussa 2008, koska Kiinan hallitus omaksui entistä laaja-alaisemman lähestymistavan ”isänmaalliseen kasvatukseen”, mukaan luettuina toimenpiteet, jotka koskevat Tiibetin buddhalaisten luostariasioiden mikrotason hallinnointia esimerkiksi kuhunkin luostariin asetettujen vaaleilla valitsemattomien hallintokomiteoiden avulla; toteaa, että munkeille ja nunnille tarkoitettujen ”oikeudellisen kasvatuksen” ohjelmien avulla varmistetaan, että he eivät osallistu toimintaan, joka jakaa isänmaan ja häiritsee yhteiskunnallista järjestystä; toteaa, että dalai-laman kuvat on kielletty;

58.  panee merkille, että presidentti Xi Jinping on tehnyt joitakin sitoumuksia maan hallitsemisen kokonaisvaltaisesta edistämisestä lakien mukaisesti sekä terrorismin torjunnasta; on kuitenkin erittäin huolestunut siitä, että äskettäin pidätettiin yli 200 erityisesti ihmisoikeuskysymyksiin erikoistunutta asianajajaa, joista monia syytetään yleisen järjestyksen häiritsemisestä ja pyrkimyksistä horjuttaa puoluetta, ja panee merkille, että viranomaisten mukaan tällaiset mittavat toimenpiteet ovat itse asiassa Kiinan oikeusjärjestelmän puolustamista; korostaa, että nämä toimenpiteet ovat ristiriidassa oikeusvaltion edistämistä koskevien viranomaisten väitteiden kanssa ja heikentävät kaikkia poliittisen uudistamisen vuoksi toteutettuja toimenpiteitä;

59.  palauttaa mieliin, että Kiinan virallisen kannan mukaan sosioekonomiset oikeudet ovat edelleen yksilön kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien edellä, ja toteaa, että Euroopan käsityksen mukaan näitä oikeuksia pidetään perusoikeuksina ja yhtä tärkeinä ja että talouskehitys ja ihmisoikeudet kuuluvat yhteen, mikä kuvaa Euroopan ja Kiinan virallisissa kannanotoissa näkyvien ihmisoikeuskäsitysten eroja; korostaa lisäksi, että ihmisoikeuksien kokonaisvaltainen suojelu on olennaista jatkuvan talouskasvun kannalta Kiinassa, ja kehottaa siksi Kiinan viranomaisia varmistamaan sosioekonomisten sekä kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien kunnioittamisen;

60.  arvostelee Kiinan erittäin rajoittavaa mediaympäristöä ja tiukasti valvottua digitaalista ympäristöä, jossa ulkomainen verkkosisältö, eurooppalainen mukaan luettuna, estetään ja kotimainen sisältö, jota pidetään poliittisesti uhkaavana, rutiininomaisesti poistetaan tai sensuroidaan; arvostelee voimakkaasti sitä, että suuri määrä Kiinan kansalaisia on vangittu ilmaisunvapauteen liittyvistä rikoksista erityisesti internetissä;

61.  on erittäin huolissaan siitä, että Kiina harjoittaa edelleen tiukan linjan politiikkaa tiibetiläisiin, ja etenkin siitä, että Kiina torjuu dalai-laman ”keskitien lähestymistavan”, jolla ei pyritä itsenäisyyteen eikä separatismiin, vaan aitoon autonomiaan Kiinan kansantasavallan perustuslain puitteissa; kehottaa Kiinan hallitusta aloittamaan uudelleen vuoropuhelun Tiibetin edustajien kanssa; esittää vastalauseen tiibetiläisen kulttuurin tukahduttamiseen pyrkivää Kiinan kommunistisen kansantasavallan politiikkaa vastaan ja kehottaa Kiinan viranomaisia kunnioittamaan tiibetiläisten ilmaisunvapautta, yhdistymisvapautta ja uskonnonvapautta; pitää valitettavana, että Tiibetin humanitaarisen tilanteen heikentymisen vuoksi polttoitsemurhatapaukset ovat lisääntyneet; panee huolestuneena merkille äskettäin hyväksytyt lainsäädäntötoimet, joiden mukaisesti polttoitsemurhat kriminalisoidaan ja joiden tarkoituksena on rangaista polttoitsemurhan tekijöihin väitetysti liittyviä henkilöitä; on syvästi huolestunut siitä, että yli kaksi miljoonaa tiibetiläistä paimentolaista ja karjankasvattajaa on vuodesta 2006 lähtien sijoitettu pakkokeinoin uudelleen ”uuteen sosialistiseen kylään”, koska heiltä evätään terveydenhoito, koulutus ja hyvinvointi; on vastaavasti huolissaan myös siitä, että Tiibetiin siirretään edelleen han-kiinalaista väestöä; on huolissaan kidutuksesta, katoamisista ja mielivaltaisista pidätyksistä sekä siitä, että vangeilta, kuten munkki Tenzin Delek Rinpochelta ja kymmeneltä muulta tunnetulta tiibetiläisvangilta, evätään mahdollisuus saada terveydenhoitoa; vaatii tutkimaan yksityiskohtaisesti kaikki vankiloissa sattuneet kuolemantapaukset; on hyvin huolissaan Tiibetin ympäristön pilaantumisesta; korostaa, että Tiibetin ylänkö on lämpenemässä nopeasti, mikä saattaa aiheuttaa Tiibetin jäätiköiden sulamista, ja että monet näistä jäätiköistä pitävät yllä Aasian suurimpia jokia;

62.  kehottaa Kiinaan investoivia eurooppalaisia yrityksiä noudattamaan kansainvälisiä työnormeja ja sitoutumaan Kiinan työoikeuksia vaativampiin normeihin, jos ne eivät täytä kansainvälisesti hyväksyttyjä normeja;

Taiwaninsalmen rantojen väliset suhteet

63.  toteaa, että sekä Kiina että Taiwan ovat merkittäviä EU:n talouskumppaneita Aasiassa ja Tyynenmeren alueella; pitää kaikkea Taiwaninsalmen rantojen välisissä suhteissa tapahtuvaa kohenemista myönteisenä; kehottaa neuvottelemaan pikaisesti kahdenvälisen investointisopimuksen EU:n ja Taiwanin välille, koska Taiwan on alueellisesti tarkasteltuna Kiinan kannalta paras väylä ja ponnahduslauta EU:n yritysten liiketoimintaan ja koska lukuisat valtiot – Kiinan kansantasavalta mukaan luettuna – ovat (de facto) tehneet tällaisia sopimuksia Taiwanin kanssa;

64.  kiittää Kiinan hallitusta päätöksestä sallia Taiwanin osallistuminen eräisiin YK:n järjestöihin (Maailman terveysjärjestö WHO ja Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO); on huolestunut siitä, että Kiinan hallitus uudisti vuonna 2005 annetun valtiosta irtaantumisen kieltävän lain, joka sallii sotilaallisten keinojen käytön siinä tapauksessa, että Taiwan julistautuu itsenäiseksi; pitää valitettavana, että Taiwaniin on edelleen suunnattu 1 500 pitkän kantaman ohjusta Etelä-Kiinasta; katsoo, että alueen asteittainen demilitarisointi helpottaisi entisestään osapuolten lähentymistä; korostaa, että kaikki salmen ylittävät kiistat olisi ratkaistava rauhanomaisin keinoin kansainvälisen oikeuden perusteella; korostaa, että 23. toukokuuta 2015 Kinmenin saarella pidetty Manner-Kiinan ja Taiwanin korkeiden virkamiesten kokous oli rohkaiseva askel; panee merkille, että tämä kokous oli kolmas virallinen Manner-Kiinan ja Taiwanin välisiä asioita käsittelevä johtajien kokous; kannattaa aloitteita, joilla kehitetään Manner-Kiinan ja Taiwanin välisiä suhteita rauhanomaisesti;

65.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komissiolle, jäsenvaltioiden, liittymässä olevien ja ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Kiinan kansantasavallan hallitukselle ja Kiinan kansankongressille, Taiwanin hallitukselle ja Taiwanin lakiasäätävälle Yuanille.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

26.11.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

52

5

9

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Lars Adaktusson, Michèle Alliot-Marie, Nikos Androulakis, Francisco Assis, Petras Auštrevičius, Amjad Bashir, Bas Belder, Goffredo Maria Bettini, Mario Borghezio, Elmar Brok, Klaus Buchner, Fabio Massimo Castaldo, Lorenzo Cesa, Aymeric Chauprade, Javier Couso Permuy, Andi Cristea, Georgios Epitideios, Michael Gahler, Iveta Grigule, Richard Howitt, Tunne Kelam, Afzal Khan, Janusz Korwin-Mikke, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Ilhan Kyuchyuk, Jo Leinen, Arne Lietz, Andrejs Mamikins, David McAllister, Jean-Luc Mélenchon, Tamás Meszerics, Francisco José Millán Mon, Javier Nart, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Ioan Mircea Paşcu, Vincent Peillon, Tonino Picula, Kati Piri, Andrej Plenković, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Sofia Sakorafa, Alyn Smith, Jaromír Štětina, Charles Tannock, László Tőkés, Elena Valenciano, Johannes Cornelis van Baalen, Hilde Vautmans, Boris Zala

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Reinhard Bütikofer, Daniel Caspary, Andrzej Grzyb, Mike Hookem, Marek Jurek, Antonio López-Istúriz White, Miloslav Ransdorf, Jean-Luc Schaffhauser, Helmut Scholz

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Pilar Ayuso, Karoline Graswander-Hainz, Ernest Maragall, Gabriel Mato, Bogdan Brunon Wenta

(1)

EYVL L 250, 19.9.1985, s. 2.

(2)

EYVL L 6, 11.1.2000, s. 40.

(3)

EUVL C 264 E, 13.9.2013, s. 33.

(4)

EUVL C 239 E, 20.8.2013, s. 1.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0096.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0462.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0094.

(8)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0075.

(9)

EUVL C 305 E, 14.12.2006, s. 219.

(10)

EUVL C 67 E, 18.3.2010, s. 132.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0097.

(12)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0411.

(13)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0412.

(14)

EUVL C 285 E, 21.10.2010, s. 80.

(15)

EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 185.

(16)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0301.

(17)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0603.

(18)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0252.

(19)

EUVL C 288 E, 25.11.2006, s. 59.

(20)

EUVL C 157 E, 6.7.2006, s. 471.

(21)

EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 118.

(22)

EUVL C 131 E, 8.5.2013, s. 121.

(23)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0257.

Oikeudellinen huomautus