Menettely : 2015/2088(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0366/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0366/2015

Keskustelut :

PV 18/01/2016 - 20
CRE 18/01/2016 - 20

Äänestykset :

PV 19/01/2016 - 5.8
CRE 19/01/2016 - 5.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0008

MIETINTÖ     
PDF 510kWORD 150k
15.12.2015
PE 560.693v02-00 A8-0366/2015

osaamisen edistämistä koskevasta politiikasta nuorisotyöttömyyden torjumiseksi

(2015/2088(INI))

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

Esittelijä: Marek Plura

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

osaamisen edistämistä koskevasta politiikasta nuorisotyöttömyyden torjumiseksi

(2015/2088(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman nuorten työmarkkinoille pääsyn edistämisestä sekä harjoittelijoiden, työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen aseman vahvistamisesta(1),

–  ottaa huomioon neuvoston suosituksen nuorisotakuun perustamisesta,

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman nuorisotakuusta(2),

–  ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Miten Euroopan unioni voi luoda yrityksille, liiketoiminnalle ja uusyrityksille otollisen ympäristön työpaikkojen luomiseksi?”(3),

–  ottaa huomioon 22. lokakuuta 2014 antamansa päätöslauselman talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuoden 2014 painopisteiden täytäntöönpano(4),

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen elinikäisen oppimisen avaintaidoista(5),

–  ottaa huomioon neuvoston suosituksen harjoittelun laatupuitteista ja Euroopan parlamentin 2. heinäkuuta 2015 esittämän kirjallisen kysymyksen, joka koskee neuvoston suositusta harjoittelun laatupuitteista,

–  ottaa huomioon huhtikuussa 2015 annetut neuvoston päätelmät nuorten sosioekonomisiin haasteisiin tehokkaasti vastaavan monialaisen politiikkayhteistyön lisäämisestä(6),

–  ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista,

–  ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän YK:n komitean laatiman Euroopan unionin ensimmäiseen kertomukseen liittyvän asialuettelon (List of issues in relation to the initial report of the European Union)(7),

–  ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) kesäkuussa 2013 julkaiseman katsauksen ”Roads to recovery: three skill and labour market scenarios for 2025”,

–  ottaa huomioon Cedefopin maaliskuussa 2014 julkaiseman katsauksen ”Skill mismatch: more than meets the eye”,

–  ottaa huomioon Cedefopin marraskuussa 2014 julkaiseman tutkimuksen ”The validation challenge: how close is Europe to recognising all learning?”,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Kuudes taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevä kertomus: investoiminen työpaikkoihin ja kasvuun” COM(2014)0473),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Euroopan vammaisstrategia 2010–2020: Uudistettu sitoutuminen esteettömään Eurooppaan” COM(2010)0636),

–  ottaa huomioon huhtikuussa 2015 julkaistun komission kertomuksen ”Piloting Youth Guarantee partnerships on the ground – A summary report of key achievements and lessons from the European Parliament Preparatory Action on the Youth Guarantee”,

–  ottaa huomioon vuonna 2015 julkaistun Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön raportin ”Youth entrepreneurship in Europe: values, attitudes, policies”,

–  ottaa huomion Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) No 1304/2013 ja erityisesti sen IV luvun ”Nuorisotyöllisyysaloite”(8),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A8-0366/2015),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionissa on nyt 4,5 miljoonaa 15–24-vuotiasta työtöntä nuorta ja että yli 7 miljoonaa 15–24-vuotiasta eurooppalaista nuorta on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella;

B.  toteaa, että työttömyysaste oli vuoden 2014 lopussa unionissa 9,9 prosenttia ja nuorten työttömyysaste oli siihen nähden yli kaksinkertainen eli 21,4 prosenttia;

C.  katsoo, että kriisi on koetellut erityisesti nuoria;

D.  toteaa, että saatavilla oleviin työpaikkoihin soveltuvien taitojen puute ja koulutuksen sopimattomuus ovat merkittäviä syitä nuorten työttömyyteen; katsoo, että vaikka nuorilla on parempi koulutus ja paremmat taidot kuin edellisillä sukupolvilla, he kohtaavat edelleen huomattavia rakenteellisia esteitä etsiessään laadukasta työpaikkaa, joka on unionin ja kansallisten normien mukainen; muistuttaa, että jos Eurooppaan ei luoda tehokkaasti ja pitkällä aikavälillä työpaikkoja, nuorisotyöttömyysongelmaa ei voida ratkaista;

E.  toteaa, että viivästyminen työmarkkinoille pääsyssä ja pitkät työttömyysjaksot vaikuttavat kielteisesti uranäkymiin, palkkaan, terveyteen ja sosiaaliseen liikkuvuuteen;

F.  toteaa, että nuoret ovat Euroopan talouden valtti ja että heidän olisi panostettava työmarkkinoiden tarvitseman osaamisen hankkimiseen ja ennakoitava niiden tulevia tarpeita;

G.  toteaa, että nuoret voidaan jaotella kolmeen suureen ryhmään, joita ovat opiskelijat, työntekijät ja työttömät, ja että kuhunkin ryhmään olisi sovellettava erilaista toimintapolitiikkaa, jotta voidaan taata niihin kuuluvien nuorten osallistuminen työmarkkinoille; toteaa, että tämän vuoksi nuorilla opiskelijoilla on oltava työmarkkinoiden edellyttämää osaamista, nuorten työntekijöiden on ajantasaistettava osaamistaan ja koulutustaan koko työuransa ajan ja nuorten työttömien kohdalla on eroteltava, ovatko he aktiivisia työnhakijoita vai ovatko he työelämän ja koulutuksen ulkopuolella;

H.  toteaa, että on varmistettava kaikin mahdollisin tavoin, että koulutusjärjestelmät valmistavat opiskelijoita riittävässä määrin ammattiin ja että koulutusalan, tarvittaessa sosiaalipalvelujen, työnantajien ja opiskelijoiden edustajien välillä tehdään tiivistä yhteistyötä;

I.  katsoo, että koulutuksen suunnittelu paranee huomattavasti, kun opiskelija- ja nuorisojärjestöt otetaan mukaan päätöksentekoprosesseihin ja se vastaa paremmin yhteiskunnan ja työmarkkinoiden vaatimuksia ja tarvittavia taitoja;

J.  ottaa huomioon, että epäsuotuisassa tai haavoittuvassa asemassa olevilla tai syrjityillä henkilöillä ei usein ole mahdollisuutta kehittää kykyjään, valmiuksiaan ja osaamistaan, jos koulutus-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikassa ei oteta huomioon sosiaalista ulottuvuutta; katsoo, että koulutusalalle olisi myönnettävä riittävästi varoja;

K.  katsoo, että panemalla täytäntöön tuloksekkaita koulutuspoliittisia ja osaamista edistäviä toimia työnantajien, työnvälitystoimistojen ja muiden asianomaisten sidosryhmien tuella nuorisotyöttömyyttä voidaan vähentää;

L.  pitää välttämättömänä asianmukaisen koulutuksen järjestämistä palvelukseenottajille, henkilöstöjohtajille, työvoimapalvelujen henkilöstölle, työnantajille ja koulutusalan edustajille;

M.  toteaa, että vuoden 2008 finanssikriisi vaikeutti entisestään nuorten pääsyä työmarkkinoille, sillä taloussuhdanne vaikuttaa herkemmin nuorisotyöttömyyteen kuin yleiseen työttömyyteen, koska nuorilla on yleensä vähemmän kokemusta;

N.  toteaa, että pienet ja keskisuuret yritykset ja mikroyritykset ovat suurimpia työpaikkojen luojia EU:ssa, niiden osuus kaikista työpaikoista on selvästi yli 80 prosenttia ja ne ovat olleet tiennäyttäjinä monilla vihreillä aloilla; katsoo, että ne voivat kuitenkin kohdata erityisiä vaikeuksia tarvittavan osaamisen ennakoimisessa ja työllistämismahdollisuuksien toteuttamisessa;

O.  katsoo, että nuorten yrittäjyys voi auttaa vähentämään nuorisotyöttömyyttä ja se voi koulutuksen avulla lisätä nuorten työllistettävyyttä;

P.  toteaa, että työharjoittelu- ja oppisopimusjärjestelmät ovat eri puolilla unionia onnistuneet vaihtelevasti niiden ominaispiirteistä riippuen;

Q.  ottaa huomioon, että tuloksekkaasti toteutettuun nuorisotakuuseen kuuluu kattava lähestymistapa nuorten auttamiseksi siirtymään menestyksellisesti työmarkkinoille tai korkealaatuiseen koulutukseen, kuten nuorisotakuuta koskevilla Euroopan parlamentin valmistelutoimilla saavutettu edistys on osoittanut;

R.  ottaa huomioon, että jotta nuorisotakuu olisi tuloksekas, on välttämätöntä arvioida nuorten todellisia työllistymiseen liittyviä tarpeita ja aidosti tulevaisuuden työpaikkoja tarjoavia aloja, kuten yhteisötaloutta ja vihreää taloutta, ja että tämän lisäksi hankkeita ja niitä suunnittelevia virastoja on seurattava jatkuvasti ja tarkasti laatimalla säännöllisesti raportteja siitä, miten nuorisotyöttömyyden torjunnassa on edistytty tämän toimen avulla;

S.  katsoo, että nuorisotyöllisyysaloite on olennainen väline kohdennetun tuen tarjoamiseen nuorille, jotka ovat sekä työelämän että koulutuksen ulkopuolella;

Yhteistyö, osallistuminen ja kumppanuudet

1.  toteaa, että yksilöllinen osaamisen kehittäminen ja tietämyksen ja osaamisen levittäminen on yhdennetyn työllisyys- ja sosiaalipolitiikan avaintekijöitä ja että sen ansiosta on mahdollista luoda pitkän aikavälin kasvua, edistää Euroopan kilpailukykyä, torjua työttömyyttä sekä rakentaa entistä osallistavampi eurooppalainen yhteiskunta, jos osaamisen kehittämiseen tähtäävissä politiikoissa otetaan huomioon työttömien nuorten monitasoiset tarpeet ja kyvyt; muistuttaa, että osaamisen kehittämisellä ei ole vaikutusta, jos samanaikaisesti ei pyritä luomaan työpaikkoja ja taata kohtuullista sosiaaliturvaa;

2.  korostaa, että työllisyyden, kasvun ja investointien elvyttäminen on komission ensisijainen tavoite ja että vuoden 2015 työohjelmassaan komissio sitoutui toteuttamaan konkreettisia toimia työmarkkinoille pääsyn ja työllistettävyyden edistämiseksi ja erityisesti toimenpiteitä, joilla autetaan jäsenvaltioita saamaan nuoret töihin; muistuttaa, että parlamentti on säännöllisesti ehdottanut eri ratkaisuja ja korostanut, että nuorten työllisyyden ja koulutuksen olisi oltava yksi EU:n tärkeimmistä poliittisista painopisteistä;

3.  pitää äärimmäisen tärkeänä nuorten, asianomaisten sidosryhmien, organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten sitoutumista sellaisten asiaan liittyvien aloitteiden kehittämiseen, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin, joilla pyritään tukemaan nuorten työllistymistä EU:ssa sekä kansallisella ja paikallisella tasolla;

4.  muistuttaa, että Euroopassa on yhtäältä 24 miljoonaa työtöntä, joista 7,5 miljoonaa on sekä työelämän että koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria, ja toisaalta kaksi miljoonaa avointa työpaikkaa; toteaa, että on paljon ylikoulutettuja nuoria työttömiä, joiden taidot eivät vastaa työmarkkinoiden kysyntää; painottaa tämän vuoksi, että on tarpeen luoda paikallisten viranomaisten, sekä yleisten että erikoistuneiden koulutus- ja työvoimapalvelujen ja työmarkkinaosapuolten sekä yritysten välisiä vahvoja kumppanuuksia, joilla tuetaan lyhyen ja keskipitkän aikavälin kestävien, osallistavien ja laadukkaiden työllistämisstrategioiden ja toimintasuunnitelmien laatimista, täytäntöönpanoa ja seurantaa; kehottaa tiivistämään yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, julkishallinnon, liike-elämän ja kansalaisyhteiskunnan, erityisesti opiskelija- ja nuorisojärjestöjen, välistä rakenteellista yhteistyötä; jotta nuorten taidot vastaisivat paremmin työmarkkinoiden tarpeita, myös tarjoamalla toista mahdollisuutta; katsoo, että näin koulutuksesta saataisiin mahdollisimman laadukasta; korostaa, että tämä parempi yhteistyö on ratkaisevaa myös nuorisotakuun tuloksellisen täytäntöönpanon kannalta;

5.  pitää myönteisinä komission esittämiä ammattitaidon kehittämiseen tarkoitettuja työkaluja sekä ennustetta tarvittavista taidoista; korostaa, että osaamisen kehittämisessä olisi kannustettava taloudessa monella tapaa hyödyllisten luonnontieteeseen, tekniikkaan, insinööritieteeseen ja matematiikkaan (STEM) liittyvien taitojen kehittämiseen; korostaa kuitenkin, että tarvitaan nykyistä kunnianhimoisempia toimia ja investointeja; katsoo, että työmarkkinoiden kaikkien sidosryhmien on osallistuttava kaikilla tasoilla vahvasti tulevien ammattitaitotarpeiden ennakoimiseen;

6.  kehottaa jäsenvaltioita, aluehallintoja ja paikallisviranomaisia laatimaan ja toteuttamaan yhdessä työmarkkinaosapuolten ja koulutuksen tarjoajien kanssa osaamisen kehittämis- ja ennakoimisstrategioita yleisen, alakohtaisen ja työpaikkakohtaisen ammattitaidon parantamiseksi; painottaa lisäksi oppilaitosten, yritysten, työmarkkinaosapuolten ja viranomaisten kumppanuuksien ja niiden välisen luottamuksen merkitystä;

7.  korostaa korkea-asteen oppilaitosten roolia kehitettäessä tietämystä ja pätevyyttä, joita tutkinnon suorittaneet tarvitsevat työmarkkinoilla menestyäkseen;

8.  korostaa pätevien ja kannustavien opettajien ja kouluttajien keskeistä roolia koulutuksen keskeyttämisen vähentämisessä erityisesti heikommin kehittyneillä alueilla ja nuorten työllistyvyyden parantamisessa; korostaa, että koulujen, koulutuslaitosten, paikallisyhteisöjen ja koulutuspolitiikkojen on tuettava opettajia enemmän esimerkiksi entistä tehokkaammalla ja ajantasaisella uusien taitojen opetuksella, kuten yrittäjäkoulutuksen sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuksen avulla, edistämällä vertaisoppimista ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä parantamalla koulutusmahdollisuuksia ja jatkuvan ammatillisen koulutuksen järjestelmiä; korostaa tässä suhteessa, että on tärkeää investoida opettajien elinikäisen oppimisen kehittämiseen; vastustaa voimakkaasti kaikenlaisia koulutusmäärärahojen leikkauksia erityisesti, kun ne yhdistetään stipendien ja apurahojen leikkauksiin sekä opintomaksujen korotuksiin;

9.  kehottaa ottamaan käyttöön uusia opetustekniikoita, joita opettajat ovat kehittäneet oppilaiden erityistarpeiden huomioon ottamiseksi;

10.  korostaa, että opetusta tarjoavien tahojen sekä yritysten olisi tehtävä yhteistyötä suunnitellakseen todistuksia, joista käy tarkoin ilmi se todellinen osaaminen, jonka todistuksen haltijat ovat hankkineet elämänsä aikana;

11.  pitää tärkeänä, että nuoret ja innovatiiviset työnantajat osallistuvat koulutuslaitosten ja työnantajien välillä meneillään olevaan keskusteluun, jotta voidaan suunnitella nykyistä paremmin työmarkkinoiden vaatimuksia vastaavaa opetusta ja erikoiskoulutusta; pitää myönteisenä mentorointiohjelmia, jotka on suunniteltu valmistamaan nuoria tulevia työpaikkoja varten, ja painottaa niiden merkitystä;

12.  korostaa hallinnollisten valmiuksien ja toimivien työnvälitystoimistojen merkitystä; kehottaa vahvistamaan julkishallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välistä kumppanuusperiaatetta sekä tarjoamaan asianmukaista koulutusta paikallis- ja alueviranomaisille sekä muille asiaankuuluville sidosryhmille, jotta voidaan varmistaa unionin varojen entistä tuloksekkaampi ja strategisempi käyttö; kannustaa myös hallituksia olemaan kunnianhimoisempia ja pyrkimään ennakoimaan nuorten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan sekä korkeakoulujen ja ammattioppilaitosten tarpeita panemalla nopeammin täytäntöön työllisyyttä edistäviä ohjelmia ja seuraamalla saavutettua edistystä;

13.  korostaa, että tiivis monialainen yhteistyö erityisesti työvoima- ja koulutuspalvelujen välillä on tärkeää;

14.  muistuttaa, että toimilla olisi erityisesti pyrittävä auttamaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria, myös koulunsa keskeyttäneitä, jotta heidät saataisiin jatkamaan opiskelua tai otettua työmarkkinoille;

15.  panee merkille, että unionin varat voivat olla merkittävä väline korkeakoulujen ja yritysten kasvun ja kehityksen tukemisessa, mikäli niitä käytetään tehokkaammin ja strategisemmin; kehottaa käyttämään enemmän varoja unionin rahoitusvälineitä koskevien tietojen levittämiseen sekä rahoitushankkeisiin tarvittavien varojen hankkimisen, näihin hankkeisiin liittyvän tutkimuksen ja niiden hallinnan edellyttämän osaamisen ja tietämyksen lisäämiseen korkeakouluissa ja yrityksissä;

16.  korostaa, että unionin varojen asianmukaisen käytön takaamiseksi on ensiarvoisen tärkeää perustaa näiden varojen käytön valvonta- ja seurantajärjestelmä;

17.  kehottaa perustamaan nuorisotyöttömyyden torjumista koskevia parhaita hankkeita varten unionin palkinnon, joka voitaisiin liittää yleiseurooppalaiseen Euroopan nuorisopalkintoon ja eurooppalaiseen palkintoon, joka koskee nuorisotyöllisyyttä sosiaalisessa taloudessa; kehottaa komissiota antamaan näkyvyyttä tällaisille aloitteille, jotta niistä tullaan tietoisemmiksi ja ne tulevat lähemmäksi kansalaisten tarpeita; painottaa kuitenkin tarvetta vastuulliseen varainkäyttöön ja vaatii siksi rahoittamaan tällaiset aloitteet nykyisestä talousarviosta;

18.  kehottaa laatimaan ennakoivan ja tulossuuntautuneen eurooppalaisen osaamisstrategian kansallisten osaamisstrategioiden ohjenuoraksi ja sisällyttämään strategiat kansallisiin työllisyyssuunnitelmiin siten, että samalla tarjotaan kokonaisvaltainen kehys työllisyyspaketissa ehdotetuille alakohtaisille toimintasuunnitelmille;

19.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan mahdollisimman pian EU-ohjausjaksossa annettujen koulutusta ja työmarkkinoita koskevien maakohtaisten suositusten ja muiden komission suositusten mukaisia toimia;

20.  muistuttaa lisäksi, että koulunkäynnin keskeyttämisriskin pienentämiseksi on keskeisen tärkeää lopettaa säästötoimet;

Pk-yritykset ja yrittäjyys

21.  painottaa, että yritykset, mukaan lukien pk-yritykset, yhteisötalouden ja solidaarisen talouden toimijat ja mikroyritykset ovat avainasemassa opetettaessa työelämän taitoja ja luotaessa työpaikkoja nuorille; korostaa, että nuorille on tarjottava koulutusta, joka valmistaa heitä yrittäjyyteen laajimmalla mahdollisella tavalla; kannustaa sisällyttämään opetussuunnitelmiin yritystoiminnan aloittamiseen ja johtamiseen tarvittavien ammatillisten taitojen kehittämisen turvallisessa ympäristössä sekä laaja-alaisten yrittäjän valmiuksien, taitojen ja tietojen edistämisen käytännön ja tosielämän kokemusten kautta; ehdottaa, että yrittäjyyttä opetetaan useiden oppiaineiden puitteissa tai erillisenä aineena, ja korostaa, että on tarpeen tarjota korkealaatuista harjoittelua ja ammatillista koulutusta korkeakouluvaiheen aikana ja sen jälkeen; tähdentää, että demokratia- ja ryhmätyötaitojen hankkiminen, vastuunoton oppiminen ja tilanteiden analysointi ovat osa elinikäistä oppimista, joka tukee aktiivista kansalaisuutta; kiinnittää huomiota mahdollisuuksiin saada entistä enemmän ihmisiä (esimerkiksi nuoria menestyviä yrittäjiä ja kansalaisjärjestöjä, joiden tavoitteena on edistää yrittäjyyttä) osallistumaan yrittäjäkoulutuksen tarjoamiseen, sekä tähän liittyviin etuihin;

22.  muistuttaa, että yrittäjyyden tukeminen, talouden toiminnan ymmärtäminen ja vastuullisuuden ja aloitteellisuuden edistäminen ovat tärkeitä osatekijöitä edistettäessä aktiivista suhtautumista omaan urakehitykseen; katsoo, että julkisilla elimillä, koulutusalalla, yrityksillä ja kansalaisyhteiskunnalla on velvollisuus edistää yrittäjyyttä; muistuttaa yritysten sisäisen liikkuvuuden kehittämisen tarpeesta; tuo jälleen esille rahoituslaitosten merkityksen uusyritysten ja rahoituksen saatavuuden kannalta ja kehottaa investoimaan kehittyviin ja mahdollisuuksia tarjoaviin aloihin, kuten puhtaaseen teknologiaan ja vihreisiin työpaikkoihin, joilla on suuri potentiaali laadukkaiden työpaikkojen luomiseen, ja kehittämään näihin aloihin liittyviä taitoja ja ennusteita;

23.  korostaa, että yrittäjyystaitoja voidaan hankkia myös osaamisen kehittämisohjelmilla, joita järjestetään yleisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella, ja että näihin ohjelmiin voi sisältyä kokeneiden kouluttajien, yrittäjien ja liike-elämän asiantuntijoiden tarjoamaa valmennus- ja mentorointitoimintaa, jossa annetaan arvokasta liike-elämän taitotietoa, neuvoja ja palautetta mahdollisille yrittäjille ja sen lisäksi autetaan heitä kehittämään arvokas yhteysverkosto jo toimivien yritysten ja yrittäjien kanssa, minkä saavuttaminen voisi muussa tapauksessa viedä hyvin paljon aikaa;

24.  korostaa tarvetta keventää nykyisiä yritysten perustamiseen ja johtamiseen liittyviä hallinnollisia ja taloudellisia vaatimuksia yksinkertaistamalla menettelyjä, helpottamalla uusyritysten lainan, riskipääoman ja mikrorahoituksen saantia, takaamalla nopeiden internet-yhteyksien saatavuus, tarjoamalla räätälöityä monialaista neuvontaa ja ottamalla käyttöön nuoria työttömiä työllistäville yrittäjille tarkoitettuja kannustintoimia; korostaa mikrorahoituksen ja työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman (EaSI) sekä Euroopan investointiohjelman merkitystä näiden tavoitteiden saavuttamiselle; korostaa tarvetta perustaa keskitettyjä asiointipisteitä, joissa hoidetaan kaikki yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen liittyvät olennaiset hallinnolliset menettelyt; muistuttaa, että kaikissa hallinnollisissa vaatimuksissa olisi otettava huomioon työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen;

25.  kannustaa jäsenvaltioita osallistumaan Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmaan ja tekemään sitä tunnetuksi sellaisten nuorten keskuudessa, jotka ovat halukkaita osallistumaan yrityshankkeisiin, jotta he voisivat saada kokemuksia ulkomailta ja kartuttaa uusia taitoja, joiden ansiosta he kykenevät viemään yrityshankkeitaan menestyksekkäästi eteenpäin;

26.  muistuttaa, että luovat alat kuuluvat yrittäjähenkisimpiin ja nopeimmin kasvaviin aloihin ja että luovan alan koulutus kehittää muuallakin hyödyllisiä taitoja, kuten luovaa ajattelua, ongelmanratkaisua, kykyä työskennellä ryhmässä sekä kekseliäisyyttä; on tietoinen, että taiteet ja media-ala vetoavat erityisesti nuoriin;

27.  muistuttaa perinteisiin taitoihin liittyvien töiden arvosta, sillä ne ovat usein niitä, joita ei voida siirtää muualle ja jotka lisäksi auttavat tukemaan paikallista taloutta ja ovat kulttuurisesti kiinnostavia; kehottaa jäsenvaltioita siksi varmistamaan, että toimet ja ammatit, joihin liittyy perinteisiä ja kulttuurisia elementtejä, säilyvät ja myös siirtyvät nuoremmille sukupolville erityisohjelmien täytäntöönpanon avulla;

28.  kehottaa luomaan suotuisat olosuhteet yhteisötaloudelle, jotta työpaikkojen luominen nuorille voidaan yhdistää sosiaalisen pääoman kehittämiseen; korostaa, että on tarpeen ottaa yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritykset paremmin mukaan kansallisiin ja eurooppalaisiin toimintasuunnitelmiin, jotka liittyvät työllisyyteen, osaamisen kehittämiseen ja sosiaaliseen yhdentymiseen, ottaen huomioon niiden työpaikkojen luomisen mahdollisuuksien käyttöönoton ja hyödyntämisen sekä niiden panoksen Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisessa;

29.  muistuttaa, että työantajat ja yrittäjät ovat tärkeässä asemassa työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa sekä oppisopimuskoulutuksen tarjoamisessa ja että tätä olisi tuettava ja kehitettävä edelleen;

30.  korostaa, että nuorten yrittäjyyttä edistävät toimintaohjelmat edellyttävät keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnittelua; painottaa, että yrittäjyyttä edistävissä toimintaohjelmissa olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion erilaiset vaatimukset;

31.  vaatii tukemaan tehokkaasti sosiaalisesti vastuullisia, vihreitä ja kestäviä yrittäjyyshankkeita sekä edistämään kestäviä vaihtoehtoisia malleja, kuten osuuskuntia, jotka perustuvat demokraattiseen päätöksentekoprosessiin ja yrittävät vaikuttaa paikallisyhteisöön;

Työllistymistä tukeva osaaminen

32.  korostaa tarvetta kehittää pikaisesti julkisissa työvoimatoimistoissa työskentelevien neuvojien pätevyyttä ja motivoituneisuutta, jotta he voisivat vastata ennakoivasti nuorten työnhakijoiden tarpeisiin, auttaa näitä hankkimaan lisäpätevyyttä ja tunnistaa taidot, joita nämä tarvitsevat työmarkkinoilla;

33.  muistuttaa, että laadukas räätälöity opintojen ohjaus ja tuki kaikissa koulutuksen vaiheissa on välttämätöntä ja sen avulla voidaan vähentää koulunkäynnin keskeyttämisen riskiä ja auttaa voittamaan työmarkkinoille pääsyn vaikeudet; katsoo, että tällainen uraohjaus olisi sisällytettävä opetussuunnitelmiin ja sitä olisi annettava yhteistyössä yritysten ja työnvälitystoimistojen kanssa; korostaa, että kielten ja digitaalitaitojen opiskelu on keskeisen tärkeää;

34.  huomauttaa, että jäsenvaltioissa on puutetta korkealaatuisesta uraohjauksesta; korostaa tarvetta parantaa uraohjauksen laatua kouluissa ja tarjota jatkuvaa ammatillista koulutusta uraneuvojille, jotta he olisivat riittävän päteviä auttamaan oppilaita ja opiskelijoita, kun nämä valitsevat itselleen sopivaa urapolkua;

35.  kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan millaisia parhaita käytänteitä on koulujen uraohjausjärjestelmissä, joissa oppilaita seurataan koulun alkamisesta lähtien aina ensimmäisiin vaiheisiin työmarkkinoilla;

36.  korostaa, että on tarpeen seurata säännöllisesti tulevia osaamistarpeita, ja kannustaa siksi jäsenvaltioita ja kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä vaihtamaan niihin liittyviä parhaita käytänteitä ja kehittämään edelleen seuranta- ja ennakointivälineitä;

37.  suhtautuu myönteisesti muutoksiin, joita on tehty nykyiseen EU:n osaamispanoraaman verkkosivustoon, joka tarjoaa entistä kattavamman ja käyttäjäystävällisemmän keskitetyn yhteyspisteen, josta saa tietoa ja voi tehdä tiedusteluja osaamistarpeesta eri ammateissa ja aloilla EU:ssa ja joka auttaa poliittisia päättäjiä, asiantuntijoita, työvälitystoimistoja, uraneuvojia ja yksittäisiä ihmisiä tekemään entistä parempia ja enemmän tietoon perustuvia päätöksiä;

38.  kehottaa jäsenvaltioita vaihtamaan ammatillista koulutusta koskevia parhaita käytänteitä ja kehittämään koulutusta osaamisen kautta ja siten takaamaan nuorille paremman pääsyn työmarkkinoille; kehottaa myös tarkistamaan markkinoiden tarpeita ennakoivia koulutusohjelmia tarvittaessa; painottaa, että käytännön, yrittäjyyden ja koodauksen taidot sekä digitaaliset taidot ovat tärkeitä, sillä ne ovat ammatillisen kehityksen kannalta välttämättömiä 2000-luvulla; huomauttaa, että on tärkeää panna täytäntöön Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelma ja EU:n digitaalisten taitojen strategia; muistuttaa, että elinikäisen uraohjauksen olisi oltava käytettävissä koko työelämän ajan, jotta voidaan ylläpitää osaamista ja tietämystä ja kehittää niitä;

39.  kannustaa jäsenvaltioita edistämään ja tukemaan oppisopimuskoulutuksessa olevien nuorten mahdollisuuksia ammatilliseen liikkuvuuteen, jotta he voisivat kehittää osaamistaan tutustumalla muihin koulutusjärjestelmiin ja muun tyyppisiin yrityksiin, ja myös siksi, että heillä olisi näin tilaisuus harjoittaa vierasta kieltä, mikä auttaisi heitä sijoittumaan pysyvästi työmarkkinoille;

40.  korostaa, että on tärkeää kehittää ”pehmeitä taitoja”, joiden avulla on helpompi selvitä menestyksekkäästi työmarkkinoilla ja kehittää ammattiuraa ja jotka täydentävät olennaisesti ammatillista tietämystä ja kokemusta;

41.  painottaa, että on tärkeää edistää pikaisesti epävirallista ja arkioppimista, joihin sisältyy vapaaehtoistyö ja jotka ovat korvaamaton voimavara pyrittäessä auttamaan nuoria saamaan työelämässä tarvitsemiaan taitoja;

42.  muistuttaa, että sekä epävirallinen että arkioppiminen ovat ratkaisevan tärkeitä pehmeiden taitojen, kuten viestintä- ja päätöksentekotaitojen, kehittämisen kannalta; vaatii siksi investoimaan osallistaviin mahdollisuuksiin tarjota epävirallista ja arkioppimista ja tunnustamaan saadun kokemuksen, osaamisen ja valmiuksien vaikutuksen ja arvon;

43.  korostaa, että on tärkeää luoda sellainen koulutus- ja opintojärjestelmä, jossa käytetään innovatiivisia mutta samalla helposti omaksuttavia lähestymistapoja ja jossa keskitytään perustaitojen kehittämisen lisäksi älyllisten ja teknisten valmiuksien kehittämiseen;

44.  pitää tärkeänä jatkaa edelleen Eures-verkoston kehittämistä, erityisesti raja-alueilla, jotta nuoria voitaisiin rohkaista osoittamaan kiinnostusta ulkomailla tarjoutuvia työtarjouksia, harjoittelupaikkoja tai oppisopimuskoulutusta kohtaan ja tukea heitä heidän liikkuvuussuunnitelmissaan tarjoamalla apua ja neuvontaa heidän hankkeitaan varten;

45.  palauttaa mieliin, että koulutukseen ja osaamiseen liittyvää politiikkaa ei pidä suunnata pelkästään työmarkkinoiden tarpeiden täyttämiseen vaan ihmisille on myös tarjottava tarvittavat monialaiset taidot, jotta he voivat kehittyä aktiivisina ja vastuullisina kansalaisina; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kunnioittamaan sitä, että koulutus on perusoikeus ja sellaisenaan erittäin arvokasta;

46.  pitää tärkeänä kokonaisvaltaisen koulutuksen merkitystä, esimerkiksi kansalaiskasvatuksen muodossa annettavaa koulutusta, jonka pitäisi olla olennainen osa kaikkia koulutuslinjoja ja joka voisi auttaa nuoria valmistautumaan työelämää varten;

47.  korostaa, että on tärkeää kehittää opiskelijoiden oppimisvalmiuksia ja että heille on tarjottava tehokkaita oppimisstrategioita; korostaa, että oppimaan oppiminen helpottaa omaksumaan sellaisten tietojen, taitojen, asenteiden ja valmiuksien omaksumista, joiden avulla henkilöiden on mahdollista asettaa, suunnitella ja saavuttaa omat oppimistavoitteensa ja tulla itsenäisiksi oppijoiksi, jotka pystyvät selviytymään työmarkkinoiden suurista muutoksista;

48.  korostaa, että urheilun harrastaminen tarjoaa osallistujille mahdollisuuksia kehittää lukuisia monialaisia taitoja, jotka parantavat heidän työllistyvyyttään, auttavat heitä menestymään johtajina ja saavuttamaan tavoitteensa; korostaa edelleen urheilun, työllistyvyyden ja koulutuksen välistä yhteyttä.

49.  panee huolestuneena merkille viimeisimmässä PISA-tutkimuksessa havaitun pistemäärän laskun eräissä Euroopan unionin jäsenvaltioissa; kehottaa jäsenvaltioita asettamaan koulutuksen ensisijaisen tärkeäksi painopisteeksi, jotta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet voidaan saavuttaa;

50.  painottaa, että työpaikalla tapahtuva ammatillinen koulutus ja koulujen, oppilaitosten ja yritysten välisten kumppanuuksien tukema laadukas ja kehittävä oppisopimuskoulutus ovat keinoja parantaa nuorten pääsyä työmarkkinoille ja että näiden mahdollisuuksien paremmalla hyödyntämisellä voitaisiin paremman urasuuntautumisen kautta laajentaa avointen työpaikkojen täyttämiseen tarvittavien potentiaalisten ehdokkaiden joukkoa sekä parantaa heidän työelämävalmiuksiaan; panee merkille tällaisten toimien onnistumisen joissakin jäsenvaltioissa; toteaa, että parhaiden käytänteiden vaihto tällä osa-alueella auttaisi osaltaan vähentämään nuorisotyöttömyyttä; korostaa, että heikommassa asemassa olevat harjoittelijat tarvitsevat erityistä tukea, kuten tukiopetusta ja -kursseja, ja tukea yrityksille hallinnollisten ja organisatoristen tehtävien hoitamisessa;

51.  korostaa korkealaatuisen oppisopimuskoulutuksen arvoa kaikilla työllisyyden aloilla ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan naisia perinteisesti miesvaltaisiin oppisopimuskoulutuksiin ja ammatteihin;

52.  painottaa, että joustavaa siirtymistä koulutuksesta työelämään olisi edistettävä nivomalla käytännön harjoittelu teoreettiseen koulutukseen ja sisällyttämällä työllistyvyyden edellytyksenä olevat taidot akateemiseen perusopetussuunnitelmaan, tarjoamalla työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen laatua koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa​tarkoitettua laadukasta työharjoittelua sekä tunnustamalla niin virallisen kuin epävirallisen koulutuksen sekä vapaaehtoistyöstä saadun kokemuksen antama pätevyys; painottaa, että laadukkaalla työharjoittelulla/harjoittelulla olisi oltava aina selvät oppimistulokset ja että harjoittelijoita ei tuli hyväksikäyttää;

53.  muistuttaa, että todellisten tarpeiden mukaisen korkealaatuisen harjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen olisi johdettava työllistymiseen ja että harjoittelun olisi valmistettava työpaikkaan; tuomitsee kaiken väärinkäytön, myös harjoitteluksi naamioidun työnteon, jolla evätään työntekijältä tämän sosiaaliturvaan perustuvat oikeudet; korostaa, että harjoittelun olisi parannettava osaamista ja työllistyvyyttä; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään varoittaviin toimiin harjoittelijan asemaan liittyvien väärinkäytösten estämiseksi ja tehostamaan tiedotuskampanjoita harjoittelijoiden oikeuksista;

54.  on tyytyväinen harjoittelun laatupuitteisiin ja eurooppalaiseen oppisopimusyhteenliittymään; painottaa, että komission on tarpeen seurata tiiviisti niiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa; kehottaa oppisopimusyhteenliittymää edistämään nuorten oppisopimuspaikkojen saatavuutta vaatimalla poistamaan oppisopimusoppilailta koulutusmaksujen kaltaisia esteitä;

55.  ottaa huomioon jäsenvaltioiden toimivallan tällä alalla mutta muistuttaa, että harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevä koulutusmalli sekä käytännöllisten, sosiaalisten ja viestintätaitojen hankkiminen ovat erittäin tärkeitä; painottaa, että yhteiskunnalliset ja viestintätaidot voisivat vahvistaa nuorten itseluottamusta ja helpottaa heidän siirtymistään työmarkkinoille; korostaa, että harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevä koulutusmalli on sovitettava kunkin maan sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen tilanteeseen eikä sitä tule nähdä vain yhtenä ja ainoana oikeana ammatillisen koulutuksen järjestelmänä; kehottaa siksi antamaan harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevälle koulutusmallille sille kuuluvan arvon ja vahvistamaan sitä kaikilla tasoilla;

56.  vaatii tehostamaan sekä ammatillisen että ylempien tasojen oppilaitosten ja yrittäjien välistä yhteistyötä työmarkkinoiden tarpeisiin mukautetun opetussuunnitelman kehittämisessä;

57.  painottaa sellaisen koulutusta koskevan joustavan ja opiskelijoihin keskittyvän lähestymistavan etuja, joka mahdollistaa opintojen suunnan muuttamisen tai mukauttamisen opiskelijan tarpeiden mukaisesti ja joka ei sido opiskelijaa alkuperäiseen valintaan;

58.  kehottaa jäsenvaltioita torjumaan nuorille tarjottavien sopimustyyppien hajanaisuutta; kehottaa pohtimaan asioita tämän suuntaisesti toimien tehokkuuden lisäämiseksi;

59.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään STEM-aineisiin liittyvien ohjelmien ja opintojen houkuttelevuutta, jotta voidaan torjua nykyistä vajetta tällä alalla; korostaa kuitenkin, että humanistiset tieteet ja yleinen humanistinen tietämys ovat korvaamattomia hyödynnettäessä tehokkaasti STEM-aineiden tarjoamia mahdollisuuksia ja että niiden olisi siksi saatava tehokasta tukea laitostensa puitteissa ja niillä olisi oltava opetussuunnitelman kehittämisessä selkeä rooli; kehottaa jäsenvaltioita rohkaisemaan oppilaitoksissa monialaiseen lähestymistapaan eri alojen välillä, esimerkiksi käyttämään yhteisiä ohjelmia, joihin sisältyy taiteita, luonnontieteitä, tieto- ja viestintätekniikkaa, insinööritieteitä, liiketaloutta ja muita tärkeitä aloja;

60.  kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään nopeasti uudet teknologiat oppimisprosessiin sekä tehostamaan ja parantamaan tieto- ja viestintätekniikan ja digitaalisten taitojen opetusta kaikilla tasoilla ja kaikentyyppisessä koulutuksessa, opettajien koulutus mukaan luettuna, jotta voidaan tarjota entistä enemmän digitaalisuuteen suuntautuneita tutkintoja ja opinto-ohjelmia ja motivoida nuoria opiskelemaan tieto- ja viestintätekniikkaa ja luomaan siihen liittyvän uran; korostaa, että on luotava entistä parempi teknologinen perusta kouluihin ja korkeakouluihin ja huolehdittava tarpeellisesta infrastruktuurista; korostaa tässä yhteydessä lisäksi avointen oppimisresurssien merkitystä, koska niillä varmistetaan kaikkien oikeus koulutukseen ja parannetaan työllistyvyyttä tukemalla elinikäistä oppimisprosessia; muistuttaa, että tyttöjä ja nuoria naisia on kannustettava opiskelemaan tieto- ja viestintätekniikkaa;

61.  painottaa tarvetta kehittää toimenpiteitä, joilla kannustetaan tyttöjä opiskelemaan STEM-aineita ja perustetaan laadukasta uraohjausta heidän tuekseen ammattiuran jatkamisessa tällä alalla, koska naiset ovat edelleen erittäin aliedustettuja STEM-aineisiin liittyvissä ammateissa, sillä vain 24 prosenttia luonnontieteiden ja insinööritieteiden ammattilaisista on naisia ja STEM-ammatit ovat 20 pahimman pullonkaulaksi muodostuneen avointen työpaikkojen alan joukossa EU:n jäsenvaltioissa;

62.  korostaa, että vaikka joissakin jäsenvaltioissa on korkea nuorisotyöttömyysaste ja toisissa jäsenvaltioissa on avoimia työpaikkoja, työvoiman liikkuvuus EU:n sisällä on edelleen vähäistä; muistuttaa siksi, että työntekijöiden liikkuvuus on tärkeää työmarkkinoiden kilpailukyvyn kannalta, ja painottaa tarvetta vähentää kielellisiä ja kulttuurisia esteitä, jotka saattavat rajoittaa liikkuvuutta, tarjoamalla työttömille alakohtaisia kielikursseja ja kulttuurienvälisen viestinnän koulutusta;

63.  korostaa, että on tärkeää puuttua osaamisvajeisiin ja osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen edistämällä ja helpottamalla oppijoiden liikkuvuutta sekä tutkintotodistusten rajat ylittävää tunnustamista hyödyntämällä paremmin kaikkia EU:n välineitä ja ohjelmia, kuten Erasmus+, eurooppalainen tutkintojen viitekehys, eurooppalainen osaamispassi, nuorisotakuu, Europass-ansioluettelo, yrittäjyystaitopassi, EURES, osaamisyhteenliittymät, eurooppalainen oppisopimusyhteenliittymä, eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä, ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys (EQAVET) ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET); korostaa eurooppalaisen taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokittelun (ESCO) merkitystä, sillä siinä määritellään ja luokitellaan EU:n työmarkkinoiden kannalta tärkeät taidot, tiedot ja pätevyydet sekä koulutus 25 eurooppalaisella kielellä; korostaa tässä yhteydessä sosiaalisten oikeuksien asianmukaista siirrettävyyttä unionin alueella ja muistuttaa, että Erasmus+-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto ja EURES ovat tässä tärkeässä asemassa; kehottaa jäsenvaltioita edistämään koulutusta aloilla, joilla kysynnän ja tarjonnan väliset erot ovat erityisen suuret;

64.  kannustaa hyödyntämään optimaalisesti olemassa olevaa EU:n rahoitusta, kuten Erasmus+-ohjelmaa, edistettäessä monialaisten taitojen ja osaamisen kehittämistä nuorten keskuudessa, jotta voidaan torjua nuorisotyöttömyyttä entistä tehokkaammin EU:ssa;

65.  korostaa, että Erasmus + on keskeinen väline, jolla ammatillisen koulutuksen laatu voidaan varmistaa kaikkialla EU:ssa, ja kehottaa toteuttamaan ammatillisen koulutuksen alan kansainvälisiä vaihto-ohjelmia;

66.  muistuttaa, että nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen tuloksellinen täytäntöönpano voi auttaa myös parantamaan nuorten mahdollisuuksia työmarkkinoilla korjaamalla koulutuksen puutteita ja tarjoamalla kestävien työmarkkinoiden ja kestävän talouden tarpeisiin soveltuvaa osaamista ja että se voi tarjota arvokasta työkokemusta ja helpottaa menestyvien yritysten perustamista; huomauttaa, että tätä varten on välttämätöntä arvioida nuorten todellisia työllistymiseen liittyviä tarpeita ja aidosti tulevaisuuden työpaikkoja tarjoavia aloja, kuten yhteisötaloutta ja vihreää taloutta, ja että tämän lisäksi hankkeita ja niitä suunnittelevia virastoja on seurattava jatkuvasti ja huolellisesti laatimalla säännöllisesti julkaistavia raportteja siitä, miten nuorisotyöttömyyden torjunnassa on edistytty tämän toimen avulla;

67.  korostaa tarvetta yksinkertaistaa nuorisotakuun toteuttamiseen liittyviä hallinnollisia menettelyjä ja poistaa kiireellisesti kaikki byrokraattiset esteet, jotka saattavat rajoittaa sen tuloksellisuutta;

68.    on tyytyväinen ennakkorahoituksen lisäämisestä nuorisotyöllisyysaloitteelle äskettäin tehtyyn unionin lainsäätäjien päätökseen, jolla pyritään sujuvoittamaan tämän rahoitusvaikeuksista kärsiville alueille ja valtioille tärkeän aloitteen täytäntöönpanoa; kehottaa jäsenvaltioita ja paikallis- ja alueviranomaisia hyödyntämään käytettävissä olevia varoja tarvittavien parannusten toteuttamiseen ja kestävien ratkaisujen luomiseen tilapäisten sijasta; kehottaa jäsenvaltioita panemaan nopeasti ja tehokkaasti täytäntöön nuorisotyöllisyysaloitteen toimenpideohjelmat;

Yhtäläiset mahdollisuudet

69.  korostaa, että jos osaamisen kehittäminen toteutetaan monialaisesti, sen avulla voidaan luoda ja tarjota yhtäläisiä mahdollisuuksia epäsuotuisassa asemassa oleville ryhmille, myös vähemmistöryhmille, erityisesti köyhistä perheistä lähtöisin oleville lapsille ja nuorille, pitkäaikaistyöttömille, epäsuotuisassa asemassa oleville maahanmuuttajille ja vammaisille; painottaa, että ennaltaehkäisy sekä epäsuotuisassa asemassa olevien ryhmien läpi elämän jatkuva tukeminen ja neuvonta mahdollisimman varhaisesta vaiheesta alkaen ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta työmarkkinoille on tarjolla tuottavaa ja erittäin pätevää työvoimaa; korostaa myös, että on tarpeen tarjota työnantajille, palvelukseenottajille ja henkilöstöjohtajille tukea ja osaamisen kehittämistä koulutuksen avulla, jotta voidaan tukea epäsuotuisassa asemassa olevien ryhmien ottamista työmarkkinoille; painottaa, että kaikkein epäsuotuisimmassa asemassa olevien henkilöiden integrointi edellyttää työnantajien, henkilöstövastaavien ja opettajien tarkoituksenmukaista koulutusta, jotta tätä väestönosaa voitaisiin tukea parhaalla mahdollisella tavalla ja jotta se voitaisiin integroida yhteiskuntaan mahdollisimman tehokkaasti; korostaa jälleen kaikkien oikeutta koulutukseen;

70.  korostaa, että verkostoitumistaitojen kehittäminen on erittäin tärkeää kaikille nuorille ja erityisesti niille, joilla on vain vähän työkokemusta, ja niille, jotka tulevat aliedustetuista ja epäsuotuisassa asemassa olevista ryhmistä; korostaa, että verkostoitumisen opettaminen voi toimia strategiana, jonka avulla helpotetaan työllistymistä, urakehitystä ja uramahdollisuuksia;

71.  huomauttaa, että vaikka Euroopan unionissa suurin osa (60 prosenttia) korkeakoulutuksen saaneista henkilöistä on naisia, naisten työllisyysaste ja urakehitys eivät ole niin hyvät kuin ne voisivat olla; korostaa, että osallistavan ja kestävän talouskasvun toteutuminen edellyttää, että kuilu naisten koulutustason ja työmarkkina-aseman välillä saadaan kurottua umpeen vähentämällä erityisesti horisontaalista ja vertikaalista eriytymistä;

72.  korostaa, että työvoimatoimistojen olisi pyrittävä entistä paremmin varmistamaan vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukaisesti, ettei vammaisilla ole fyysisiä esteitä saada heille kuuluvia palveluja;

73.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota edistämään parhaita käytänteitä ja tukemaan nuorten vammaisten ottamista mukaan koulutukseen (myös elinikäisen oppimisen ohjelmiin) ja työelämään erilaisilla toimenpiteillä, kuten investoinneilla yhteisöyrittäjyysaloitteisiin, joilla tuetaan näitä nuoria, tai tarjoamalla organisaatioille taloudellisia kannusteita heidän palkkaamiseensa;

74.  painottaa, että on tärkeää varmistaa, että vammaisilla on mahdollisuus saada taloudellista tukea ja avustuksia ja että tämän mahdollisuuden turvaaminen olisi oltava keskeinen osa yrittäjyyden edistämiseksi tarkoitettuja tiedotus- ja koulutusohjelmia;

Uusi sukupolvi – uudet mahdollisuudet, uudet haasteet

75.  toteaa, että nopean teknologisen kehityksen aikakaudella varttuneilla nuorilla on erilaiset mahdollisuudet, kyvyt ja taidot sekä erilaiset arvot ja prioriteetit kuin edellisillä sukupolvilla; painottaa siksi tarvetta kehittää ohjelmia ja aloitteita, joiden avulla voitaisiin ylittää sukupolvien välinen kuilu; katsoo, että tämä auttaa myös ymmärtämään nuoren sukupolven vahvuuksia, joita ovat muun muassa monitoimisuus, luovuus, liikkuvuus sekä valmius muutoksiin ja etenkin ryhmätyöhön; korostaa, että koulutusjärjestelmien olisi oltava riittävän joustavia, jotta ne mahdollistaisivat nuorten osaamisen ja kykyjen täysimittaisen kehittämisen; korostaa vielä, että palvelukseenotto- ja työvoimapalveluhenkilöstön olisi oltava hyvin koulutettua ja omattava taitoja, jotka auttavat ymmärtämään uutta sukupolvea; toteaa myös, että kaikilla nuorilla ei ole automaattisesti kaikkia digitaalisten vaatimusten edellyttämiä taitoja ja kykyä, ja muistuttaa siksi, että digitaalisten laitteiden yhdenvertaisen käyttömahdollisuuden ja koulutuksen tarjoaminen on entistäkin tärkeämpää;

76.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

PERUSTELUT

Hälyttävän korkea nuorisotyöttömyys on nykyisin unionin suurimpia ongelmia. Unionissa on miltei 5 miljoonaa nuorta työttömänä. Samaan aikaan tarjolla on kaksi miljoonaa avointa työpaikkaa. Tämä tilanne on vakava uhka unionin sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ja taloudelliselle kehitykselle.

Tilannetta tarkasteltaessa olisi otettava huomioon seuraavat tekijät: globalisaatio, väestörakenteen muutokset, talouskriisi, uusi teknologia ja muutokset työn organisoinnissa.

Työmarkkinoille voi myös osallistua perustamalla yrityksen tai ryhtymällä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi;

Osaamisen kehittäminen moniulotteisena prosessina vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja alakohtaisia politiikkoja pidemmälle ulottuvaa ajattelua.

Työmarkkinoiden muutosten vuoksi tarvitaan entistä joustavampia koulutusjärjestelmiä, joilla voidaan täydentää ja kehittää tietämystä ja osaamista kaikissa työuran vaiheissa.

Seuraavat kaksi osaamisen ulottuvuutta mahdollistavat työmarkkinoille pääsyn ja työelämässä pysymisen: avaintaidot (sopeutumiskyky, oppimistaidot, aloitteellisuus ja yrittäjyys, kommunikointikyky) sekä tiettyyn työtehtävään tai työhön liittyvä erityispätevyys.

Samalla on välttämätöntä luoda (myös taloudellinen) yhteys korkea-asteen koulutusta tarjoavien laitosten ja asianomaisten talouden alojen (teollisuus, palvelut) välille.

Jäsenvaltioiden työmarkkinoiden eroavaisuuksien vuoksi on myös määriteltävä, millä hallinnon tasolla on vaikuttavimmat keinot osaamistarpeiden kartoittamiseen ja kuvaamiseen.

19.10.2015

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

osaamisen edistämistä koskevasta politiikasta nuorisotyöttömyyden torjumiseksi

(2015/2088(INI))

Valmistelija: Zdzisław Krasnodębski

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että työllisyyden, kasvun ja investointien elvyttäminen on komission ensisijainen tavoite ja että vuoden 2015 työohjelmassaan komissio sitoutui toteuttamaan konkreettisia toimia työmarkkinoille pääsyn ja työllistettävyyden edistämiseksi ja erityisesti toimenpiteitä, joilla tuetaan jäsenvaltioita saamaan nuoret töihin; muistuttaa, että parlamentti on säännöllisesti ehdottanut eri ratkaisuja ja korostanut, että nuorten työllisyyden ja kouluttamisen olisi oltava yksi EU:n tärkeimmistä poliittisista painopisteistä;

2.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kiireellisesti rakenteellisia uudistuksia kaikilla koulutuksen tasolla ja erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, mukaan luettuina oppisopimuskoulutukset ja harjoittelut, joihin sisältyy tärkeänä osana myös työssä oppiminen, jotta nuoria voidaan auttaa hankkimaan taidot, joita he tarvitsevat menestyksekästä työmarkkinoille siirtymistä varten, ja näin helpottaa koulutuksesta työelämään siirtymistä, parantaa nuorten työllistyvyyttä ja elämäntaitoja sekä edistää EU:n talouden kilpailukykyä; korostaa tässä yhteydessä, että keskinäisen oppimisen potentiaalin hyödyntäminen ja parhaiden käytäntöjen menestyksekäs hyödyntäminen ovat mahdollisia vain, jos kunkin kansallisen järjestelmän erityisvahvuudet otetaan täysimääräisesti huomioon;

3.  korostaa, että nuorisotyöttömyys on edelleen hälyttävän korkealla tasolla EU:ssa ja erityisesti tietyissä jäsenvaltioissa; kehottaa jäsenvaltioita ja EU:ta korjaamaan tämän tilanteen toteuttamalla sosiaalisen suojelun toimenpiteitä, joilla torjutaan työttömyyden taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia;

4.  palauttaa mieliin, että koulutuksen ja osaamisen edistämispolitiikkaa ei pidä suunnata pelkästään työmarkkinoiden tarpeiden täyttämiseen vaan ihmisille on myös tarjottava tarvittavat monialaiset taidot, jotta he voivat kehittyä aktiivisina ja vastuullisina kansalaisina; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kunnioittamaan sitä, että koulutus on perusoikeus ja sellaisenaan erittäin arvokas;

5.  palauttaa mieliin tarpeen edistää kaikille opiskelijoille suunnattua virallista ja epävirallista koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevia opetussuunnitelman tavoitteita, jotka sisältävät sekä teoreettisia että käytännön osia (esimerkiksi opiskelijoiden yrityshankkeita, joihin voisi kuulua sosiaalisia yrityshankkeita, joissa tehdään yhteistyötä paikallisten yhteisöjen kanssa);

6.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan pitkän aikavälin politiikkatoimia tehokkaiden investointien, aktiivisemman yhteistyön ja strategisten kumppanuuksien avulla ammatillisen koulutuksen innovoinnin, kilpailukyvyn ja huippuosaamisen edistämiseksi;

7.  korostaa, että Erasmus + on keskeinen väline, jolla ammatillisen koulutuksen laatu voidaan varmistaa kaikkialla EU:ssa, ja kehottaa toteuttamaan ammatillisen koulutuksen alan vaihto-ohjelmia;

8.  korostaa, että on tärkeää elvyttää ja edistää ammatillista koulutusta ja lisätä sen houkuttelevuutta nuorten kannalta, jotta sitä ei pidetä muuntyyppistä koulutusta alempiarvoisena; korostaa, että on otettava käyttöön tai kehitettävä entisestään ammatillisen koulutuksen kaksoisjärjestelmiä ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista kaikilla koulutusasteilla, jotta voidaan helpottaa tietämyksen ja tietojen hankintaa, työllistymistä sekä työtehtäväkohtaisen ydinosaamisen ja taitojen hankkimista; korostaa, että lisäksi on tarpeen varmistaa julkisten laitosten harjoittama laadunvalvonta ja antama ohjaus, jotka koskevat ammatillisen koulutuksen yleistä sisältöä, oppimistavoitteita, täytäntöönpanoa, arviointia ja pätevöittämismenettelyä pätevyyden tunnistamisen ja vastaavuuden ohella; korostaa, että harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevään koulutusmalliin liittyvien parhaiden käytäntöjen vaihto voi edistää työmarkkinoiden rakenteellisia muutoksia ja johtaa entistä korkeampaan nuorisotyöllisyyden tasoon; korostaa hyötyjä, joita aiheutuu työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta, joka on uransa alussa oleville nuorille suureksi avuksi heidän pyrkiessään pääsemään työmarkkinoille;

9.  korostaa, että on tärkeää kehittää ”pehmeitä taitoja”, joiden avulla on helpompi neuvotella menestyksekkäästi työmarkkinoilla ja kehittää ammattiuraa ja jotka täydentävät olennaisesti ammatillista tietämystä ja kokemusta;

10.  palauttaa mieliin, että EU:ssa on tällä hetkellä kaksi miljoonaa vapaata työpaikkaa, ja korostaa, että on tärkeää puuttua osaamisvajeisiin ja osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen edistämällä ja helpottamalla oppijoiden liikkuvuutta sekä tutkintotodistusten rajat ylittävää tunnustamista hyödyntämällä paremmin kaikkia EU:n välineitä ja sellaisia ohjelmia kuin Erasmus+, eurooppalainen tutkintojen viitekehys, eurooppalainen osaamispassi, nuorisotakuu, Europass-ansioluettelo, yrittäjyystaitopassi, Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaali (EURES), osaamisyhteenliittymät, eurooppalainen oppisopimusyhteenliittymä, eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä, ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys (EQAVET) ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET); korostaa eurooppalaisen taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokittelun (ESCO) merkitystä, sillä siinä määritellään ja luokitellaan EU:n työmarkkinoiden kannalta tärkeät taidot, tiedot ja pätevyydet sekä koulutus 25 eurooppalaisella kielellä; korostaa tässä yhteydessä sosiaalisten oikeuksien täydellistä siirrettävyyttä unionin alueella ja muistuttaa, että Erasmus+-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto ja EURES ovat tässä tärkeässä asemassa; kehottaa jäsenvaltioita edistämään koulutusta tietyillä aloilla, joilla kysynnän ja tarjonnan väliset erot ovat erityisen suuret;

11.  suhtautuu myönteisesti muutoksiin, joita on tehty nykyiseen EU:n osaamispanoraaman verkkosivustoon, joka tarjoaa entistä kattavamman ja käyttäjäystävällisemmän keskitetyn yhteyspisteen, josta saa tietoa ja voi tehdä tiedusteluja osaamistarpeesta eri ammateissa ja aloilla EU:ssa ja joka auttaa poliittisia päättäjiä, asiantuntijoita, työvälitystoimistoja, uraneuvojia ja yksittäisiä ihmisiä tekemään entistä parempia ja enemmän tietoon perustuvia päätöksiä;

12.  korostaa opetuksen sekä tieto- ja viestintätekniikan, matematiikan, kriittisen ajattelun, vieraiden kielten, liikkuvuuden jne. kaltaisten yleisten perustaitojen oppimisen merkitystä, koska niiden avulla nuoret voivat helposti sopeutua muuttuvaan sosiaaliseen ja taloudelliseen ympäristöön;

13.  korostaa, että on tärkeää kehittää opiskelijoiden oppimisvalmiuksia ja että heille on tarjottava tehokkaita oppimisstrategioita; korostaa, että oppimaan oppiminen helpottaa omaksumaan tietoja, taitoja, asenteita ja valmiuksia, joiden avulla yksilöiden on mahdollista asettaa, suunnitella ja saavuttaa omat oppimistavoitteensa ja tulla itsenäisiksi oppijoiksi, jotka pystyvät selviytymään työmarkkinoiden suurista muutoksista;

14.  korostaa, että verkostoitumistaitojen kehittäminen on erittäin tärkeää kaikille nuorille ja erityisesti niille, joilla on vain vähän työkokemusta, ja niille, jotka tulevat aliedustetuista ja epäsuotuisassa asemassa olevista ryhmistä; korostaa, että verkostoitumisen opettaminen voi toimia strategiana, jonka avulla helpotetaan työllistymistä, urakehitystä ja uramahdollisuuksia;

15.  panee merkille työmarkkinoiden jatkuvan kehityksen ja painottaa työmarkkinoiden vaatimuksiin vastaamisen tärkeyttä sopivilla pätevyyksillä ja taidoilla, tarkistamalla ja kehittämällä nykyisiä opetussuunnitelmia sekä reagoimalla teknologisiin, sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ympäristöllisiin muutoksiin tekemällä läheistä yhteistyötä työnantajien, ammattialajärjestöjen, elinkeinoelämän toimijoiden, poliittisten päättäjien, paikallisviranomaisten, koulutus- ja työvoimapalvelujen, nuorisojärjestöjen ja kaikkien tärkeiden sidosryhmien kanssa; korostaa lisäksi, että tässä yhteydessä on tärkeää tarjota ja kehittää laadukasta elinikäistä uraohjausta ottamalla myös perheet mukaan, jotta tulevia opiskelijoita ja nuoria voidaan auttaa valitsemaan opiskeluala oikein ja tekemään entistä paremmin koulutukseen ja ammatilliseen uraan liittyviä valintoja työmieltymykset ja työmarkkinoiden tarpeet huomioon ottaen; palauttaa kuitenkin mieliin, että koulutusta ja osaamista koskevissa toimintapolitiikoissa ei pitäisi keskittyä vain työmarkkinoiden tarpeisiin vaan niillä olisi myös edistettävä nuorten henkilökohtaista kehitystä ja kasvua, jotta heistä tulee oma-aloitteisia ja vastuullisia kansalaisia; korostaa, että sen vuoksi tarvitaan sekä virallista että epävirallista kansalaiskasvatusta koko koulutusjärjestelmässä;

16.  korostaa, että työharjoittelujaksot ja oppisopimuskoulutus ovat tärkeä osa keskiasteen ja korkea-asteen koulutuksen opetussuunnitelmia työkokemuksen ja monialaisten taitojen hankkimisen kannalta; korostaa, että mentorointiohjelmat ovat tärkeitä, koska niiden avulla yhdistetään opiskelijat ammattilaisiin tai nuoriin työntekijöihin ja annetaan opiskelijoille mahdollisuus päästä verkostoihin sekä selkiä käsitys työskentelyprosessista; kannustaa yrityksiä sen vuoksi perustamaan oppilaitosten kanssa kestäviä yhteyksiä ja kumppanuuksia, jotta opiskelijoiden työelämään pääsyä voidaan helpottaa ja varmistaa, että opetetut taidot vastaavat jatkuvasti työelämän todellisia tarpeita; korostaa kuitenkin, että kun opiskelijoille harjoittelujaksot ovat oppimismahdollisuus, yritysten on hoidettava mentorointiin ja koulutukseen liittyvä roolinsa ottaen huomioon komission suositukset korkealaatuisten harjoittelupaikkojen tarjoamisesta keinona parantaa nuorten mahdollisuuksia löytää työtä;

17.  kehottaa jäsenvaltioita toimimaan mahdollisimman pian EU-ohjausjaksossa annettujen koulutusta ja työmarkkinoita koskevien maakohtaisten suositusten ja muiden komission suositusten mukaisesti;

18.  korostaa korkea-asteen oppilaitosten roolia kehitettäessä tietämystä ja pätevyyttä, joita tutkinnon suorittaneet tarvitsevat työmarkkinoilla menestyäkseen;

19.  korostaa osaamiseen kohdistuvan holistisen lähestymistavan merkitystä; korostaa, että koulutusjärjestelmän puitteissa on tarjottava useita oppimisväyliä ja joustavia opetusmenetelmiä, jotka voidaan räätälöidä ja mukauttaa yksilöiden tarpeita vastaaviksi; kehottaa kehittämään kaikentyyppisessä koulutuksessa työssäoppimisen ohjelmia sekä käytännön opetussuunnitelmia, joustavia aikatauluja ja vähemmän virallisia opetusmenetelmiä;

20.  korostaa, että tarvitaan laaja-alaista koulutusta, joka tuottaa korkeatasoisia perustaitoja ja siirrettäviä taitoja, yrittäjätaitoja, ongelmanratkaisuun sekä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä taitoja ja kielitaitoa, joiden avulla ihmisten on mahdollista hankkia jatkuvasti uutta tietoa ja soveltaa sitä sekä helpottaa sen mukauttamista työelämän muutoksiin;

21.  korostaa, että koulutukseen olisi kaikilla tasoilla sisällytettävä yrittäjäkoulutusta, sillä yrittäjähengen herättäminen nuorten keskuudessa varhaisessa vaiheessa ja yrittäjyyteen liittyvien monialaisten taitojen kuten luovuuden, kriittisen ajattelun, empatian, ryhmätyön tekemisen ja aloitekyvyn kehittäminen edistää nuorten henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä ja helpottaa heidän siirtymistään työmarkkinoille; kehottaa tässä yhteydessä yliopistoja ja yrityksiä aktiiviseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön, joiden avulla pyritään kehittämään koulutusohjelmia, jotka varmistavat nuorille tarvittavat taidot ja pätevyyden ja joilla yrittäjien osallistumista koulutusprosessiin helpotetaan ja tuetaan; katsoo kuitenkin, että yrittäjyyskoulutukseen olisi sisällytettävä sosiaalinen ulottuvuus ja siinä olisi käsiteltävä sellaisia aiheita kuin reilua kauppaa, sosiaalista taloutta ja vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja, kuten osuuskuntia, jotta voidaan pyrkiä kohti entistä sosiaalisempaa, osallistavampaa ja kestävämpää taloutta;

22.  kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään nopeasti uudet teknologiat oppimisprosessiin sekä tehostamaan ja parantamaan tieto- ja viestintätekniikan ja digitaalisten taitojen koulutusta kaikilla tasoilla ja kaikentyyppisessä koulutuksessa, henkilöstökoulutus mukaan luettuna, jotta voidaan tarjota entistä enemmän digitaalisuuteen suuntautuneita tutkintoja ja opinto-ohjelmia ja motivoida nuoria opiskelemaan tieto- ja viestintätekniikkaa ja luomaan siihen liittyvän uran; korostaa, että on luotava entistä parempi teknologinen perusta kouluihin ja yliopistoihin ja huolehdittava tarpeellisesta infrastruktuurista; korostaa tässä yhteydessä lisäksi avointen oppimisresurssien merkitystä, koska niillä varmistetaan kaikkien oikeus koulutukseen ja parannetaan työllistyvyyttä tukemalla elinikäistä oppimisprosessia; muistuttaa, että tyttöjä ja nuoria naisia on kannustettava opiskelemaan tieto- ja viestintätekniikkaa;

23.  kannustaa hyödyntämään optimaalisesti olemassa olevaa EU:n rahoitusta, kuten Erasmus+-ohjelmaa, edistettäessä monialaisten taitojen ja osaamisen kehittämistä nuorten keskuudessa, jotta voidaan torjua nuorisotyöttömyyttä entistä tehokkaammin EU:ssa;

24.  korostaa, että tieto- ja viestintätekniikasta olisi tehtävä erottamaton osa koulutusprosessia ja se olisi otettava opinto-ohjelman osaksi opintojen kaikilla tasoilla; korostaa, että nuorten varustaminen tieto- ja viestintäteknisillä taidoilla ja tarjoamalla heille teknisiä taitoja, itseluottamusta ja joustavuutta, joita he tarvitsevat sopeutumiseen elämänsä aikana, hyödyttää heitä työelämässä ja yksityiselämässä;

25.  kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan tyttöjä ja nuoria naisia opiskelemaan luonnontieteitä, tekniikkaa, insinööritieteitä ja matematiikkaa (STEM-aineet) ja lisäämään naisten edustusta näillä aloilla;

26.  toteaa, että riittämätön kielitaito on huomattava este nuorten kilpailukyvylle EU:n työmarkkinoilla, ja korostaa, että jäsenvaltioiden on varustettava nuoret hyvin varhaisesta iästä lähtien monipuolisilla viestintään ja kieliin liittyvillä taidoilla, jotta voidaan puuttua nykyiseen taitojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudesta aiheutuviin ongelmiin;

27.  korostaa, että epäviralliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvä koulutustarjonta, kouluopetuksen ohella tai sen jälkeen annetun opetuksen kanssa, on ensisijaisen tärkeää keskeisten taitojen oppimisen kannalta, jotta voidaan estää syrjäytymistä tai kompensoida sen vaikutuksia ja tarjota näin ihmisille enemmän mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kehitykseen ja heidän kykyjensä mukaiseen kehittymiseen yhteiskunnassa ja työelämässä;

28.  korostaa pätevien ja kannustavien opettajien ja kouluttajien olennaista roolia koulutuksen keskeyttämisen vähentämisessä erityisesti heikommin kehittyneillä alueilla ja nuorten työllistyvyyden parantamisessa; korostaa, että koulujen, koulutuslaitosten, paikallisyhteisöjen ja koulutuspolitiikkojen on tuettava opettajia enemmän esimerkiksi entistä tehokkaammalla ja nykyaikaisella uusien taitojen opetuksella, kuten yrittäjäkoulutuksen sekä tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen avulla, edistämällä vertaisoppimista ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä parantamalla koulutusmahdollisuuksien saatavuutta ja jatkuvan ammatillisen koulutuksen järjestelmiä; korostaa tässä suhteessa, että on tärkeää investoida opettajien elinikäisen oppimisen kehittämiseen; vastustaa voimakkaasti kaikenlaisia koulutusmäärärahojen leikkauksia erityisesti, kun ne yhdistetään stipendien ja apurahojen leikkauksiin, sekä opintomaksujen korotuksiin;

29.  kehottaa ottamaan käyttöön uusia opetus- ja koulutustekniikoita, joita opettajat ovat kehittäneet luokan erityistarpeiden huomioon ottamiseksi;

30.  kehottaa laatimaan ennakoivan ja tulossuuntautuneen eurooppalaisen osaamisstrategian kansallisten osaamisstrategioiden ohjenuoraksi ja sisällyttämään strategiat kansallisiin työllisyyssuunnitelmiin siten, että samalla varmistetaan kokonaisvaltainen kehys työllisyyspaketissa ehdotetuille alakohtaisille toimintasuunnitelmille;

31.  toteaa, että nuorisotakuulla ja nuorisotyöllisyysaloitteella on merkittävä rooli kehitettäessä koulutusta ammattitaidottomille nuorille tai vähän koulutetuille työttömille, mutta korostaa, että on rahoitusta on lisättävä ja nämä järjestelmät on pantava asianmukaisesti ja nopeasti täytäntöön ja tilannetta on seurattava asianmukaisesti kussakin jäsenvaltiossa;

32.  korostaa tarvetta omaksua yksilöllinen lähestymistapa urakehitykseen ja elinikäiseen oppimiseen ja katsoo, että yksilöllisiin tarpeisiin sekä yksilöllisten taitojen arviointiin ja laajentamiseen keskittyvän opastuksen ja neuvonnan on oltava koulutusta ja taitoja koskevan toiminnan keskiössä koulutuksen alkuvaiheista lähtien;

33.  katsoo, että erityisesti nuorisojärjestöjen kehittämä epävirallinen koulutus vaalii luovuutta, aloitekykyä ja vastuullisuutta ja voi parantaa nuorten mahdollisuuksia työmarkkinoilla ja vaikuttaa positiivisesti ammatillisen koulutuksen menestykseen; kehottaa jäsenvaltioita vastedes panemaan täytäntöön vuonna 2012 annetun neuvoston suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista(9) keinona tunnustaa epävirallisen oppimisen, erityisesti vapaaehtoistyön ja nuorisotyön osalta hankitun pätevyyden ja tukemaan elinikäisen oppimisen politiikan täytäntöönpanoa;

34.  muistuttaa, että luovat alat kuuluvat yrittäjähenkisimpiin ja nopeimmin kasvaviin aloihin ja että luova koulutus kehittää muuallakin hyödyllisiä taitoja, kuten luovaa ajattelua, ongelmanratkaisua, kykyä työskennellä ryhmässä sekä kekseliäisyyttä; on tietoinen, että taiteet ja media-ala ovat erityisen houkuttelevia nuorille;

35.  korostaa, että työmarkkinoita koskevilla toimilla yleensä ja erityisesti ammatillisen koulutuksen työelämän tarpeisiin mukauttamiseen liittyvillä toimilla on pyrittävä luomaan ja edistämään korkealaatuisia ja pysyviä työpaikkoja ILOn ihmisarvoisen työn toimintaohjelman mukaisesti; katsoo, että näillä toimilla on edistettävä epävarmoihin työsuhteisiin, nollatuntisopimuksiin ja palkattomaan harjoitteluun liittyvien ilmiöiden torjuntaa;

36.  panee merkille kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, ammattijärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tärkeän roolin ammatilliseen koulutukseen liittyvien politiikkatoimien muotoilussa;

37.  kehottaa jäsenvaltioita kanavoimaan investointeja osallistavaan koulutukseen, jolla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotta voidaan varmistaa tasavertaiset mahdollisuudet kaikille, sosioekonomiselta taustaltaan erilaiset nuoret sekä haavoittuvat ja heikommassa asemassa olevat ryhmät mukaan luettuina;

38.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään STEM-ohjelmien ja -opintojen houkuttelevuutta, jotta voidaan torjua nykyistä vajetta tällä alalla; korostaa kuitenkin, että humanistiset tieteet ja yleinen humanistinen tietämys ovat korvaamattomia hyödynnettäessä tehokkaasti STEM-aineiden tarjoamia mahdollisuuksia ja että niiden olisi siksi saatava tehokasta tukea laitostensa puitteissa ja niillä olisi oltava opetussuunnitelman kehittämisessä tärkeä rooli; kehottaa jäsenvaltioita rohkaisemaan koulutuslaitoksissa monialaista lähestymistapaa eri alojen välillä, esimerkiksi yhteisiä ohjelmia, joihin sisältyy taiteita, tieteitä, tieto- ja viestintätekniikkaa, insinööritieteitä, liiketaloutta ja muita tärkeitä aloja;

39.  palauttaa mieliin useat perinteisiin taitoihin liittyvät työt, jotka ovat usein niitä, joita ei voida siirtää muualle ja jotka lisäksi auttavat edistämään paikallista taloutta ja ovat kulttuurisesti kiinnostavia; kehottaa jäsenvaltioita siksi varmistamaan, että toimet ja ammatit, joihin liittyy perinteisiä ja kulttuurisia elementtejä, säilytetään ja siirretään tehokkaasti nuoremmille sukupolville erityisohjelmien täytäntöönpanon avulla;

40.  korostaa epävirallisen ja arkioppimisen roolia ja merkitystä nuorten työllistymisessä; korostaa nuorisojärjestöihin, vapaaehtoistoimintaan ja ruohonjuuritason urheiluun osallistumisen merkitystä varustettaessa nuoria yrittäjähenkisyydellä ja monilla kognitiivisilla ja ei-kognitiivisilla taidoilla sekä monialaisilla taidoilla, ja kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan nuorten mukanaoloa näissä opetussuunnitelman ulkopuolisissa toimissa, jotka täydentävät virallista koulutusta;

41.  korostaa, että urheilun harrastaminen tarjoaa osallistujille mahdollisuuksia kehittää lukuisia monialaisia taitoja, jotka parantavat heidän työllistymistään, auttavat heitä menestymään johtajina ja saavuttamaan tavoitteensa; korostaa edelleen urheilun, työllistyvyyden ja koulutuksen välistä yhteyttä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

15.10.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

22

5

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Isabella Adinolfi, Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Nikolaos Chountis, Silvia Costa, Mircea Diaconu, Damian Drăghici, Giorgos Grammatikakis, Petra Kammerevert, Rikke Karlsson, Andrew Lewer, Svetoslav Hristov Malinov, Curzio Maltese, Stefano Maullu, Momchil Nekov, Michaela Šojdrová, Helga Trüpel, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Mary Honeyball, Marc Joulaud, Zdzisław Krasnodębski, Ernest Maragall, António Marinho e Pinto, Algirdas Saudargas

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

John Stuart Agnew

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

3.12.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

49

1

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laura Agea, Guillaume Balas, Tiziana Beghin, Brando Benifei, Mara Bizzotto, Vilija Blinkevičiūtė, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Ole Christensen, Elena Gentile, Arne Gericke, Marian Harkin, Danuta Jazłowiecka, Agnes Jongerius, Jan Keller, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Zdzisław Krasnodębski, Jean Lambert, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Javi López, Thomas Mann, Dominique Martin, Anthea McIntyre, Joëlle Mélin, Elisabeth Morin-Chartier, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Marek Plura, Sofia Ribeiro, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Yana Toom, Ulrike Trebesius, Marita Ulvskog, Tatjana Ždanoka, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Heinz K. Becker, Lynn Boylan, Mircea Diaconu, Tania González Peñas, Miapetra Kumpula-Natri, Paloma López Bermejo, Monika Vana

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Dita Charanzová, Diane James, Martina Michels, Estefanía Torres Martínez

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

49

+

PPE:

 

S&D:

 

ECR:

ALDE:

GUE/NGL:

Verts/ALE:

EFDD:

ENF:

Heinz K. Becker, David Casa, Danuta Jazłowiecka, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Ádám Kósa, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Marek Plura, Sofia Ribeiro, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze

Guillaume Balas, Brando Benifei, Vilija Blinkevičiūtė, Ole Christensen, Elena Gentile, Agnes Jongerius, Jan Keller, Miapetra Kumpula-Natri, Javi López, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Marita Ulvskog

Arne Gericke, Zdzisław Krasnodębski, Anthea McIntyre, Ulrike Trebesius, Jana Žitňanská

Enrique Calvet Chambon, Dita Charanzová, Mircea Diaconu, Marian Harkin, Yana Toom

Lynn Boylan, Tania González Peñas, Martina Michels, Estefanía Torres Martínez

Jean Lambert, Monika Vana, Tatjana Ždanoka

Laura Agea, Tiziana Beghin

Mara Bizzotto

1

-

EFDD:

Diane James

3

0

GUE/NGL:

ENF:

Paloma López Bermejo

Dominique Martin, Joëlle Mélin

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

EUVL C 351 E, 2.12.2011, s. 29.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0016.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0394.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0038.

(5)

EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.

(6)

EUVL C 88, 27.3.2014, s. 1.

(7)

CRPD/C/EU/Q/1

(8)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470.

(9)

EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.

Oikeudellinen huomautus