Menettely : 2015/2111(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0369/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0369/2015

Keskustelut :

PV 18/01/2016 - 19
CRE 18/01/2016 - 19

Äänestykset :

PV 19/01/2016 - 5.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0007

MIETINTÖ     
PDF 320kWORD 119k
17.12.2015
PE 567.748v02-00 A8-0369/2015

eurooppalaisen naisyrittäjyyden esteenä toimivista ulkoisista tekijöistä

(2015/2111(INI))

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

Esittelijä: Barbara Matera

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

eurooppalaisen naisyrittäjyyden esteenä toimivista ulkoisista tekijöistä

(2015/2111(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 16, 21 ja 23 artiklan,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 18. joulukuuta 1979 antamalla päätöslauselmalla nro 34/180 hyväksytyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla annetun direktiivin 2004/113/EY sekä siihen liittyvän Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa Test-Achats 1. maaliskuuta 2011 antaman tuomion (C-236/09)(1),

–  ottaa huomioon miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY (uudelleenlaadittu toisinto)(2),

–  ottaa huomioon 3. lokakuuta 2008 annetun komission kertomuksen ”Esikouluikäisten lasten hoitojärjestelyjä koskevien Barcelonan tavoitteiden täytäntöönpano” (COM(2008)0638),

–  ottaa huomioon 21. syyskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Naisten ja miesten tasa-arvostrategia vuosiksi 2010–2015” (COM(2010)0491),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta 7. heinäkuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/41/EU(3),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä (naisten johtokuntapaikkoja koskeva direktiivi - COM(2012)0614),

–  ottaa huomioon 9. tammikuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelma: Uutta kipinää Euroopan yrittäjyyteen” (COM(2012)0795),

–  ottaa huomioon 29. toukokuuta 2013 annetun komission kertomuksen ”Barcelonan tavoitteet: Pienten lasten hoitopalvelujen kehittäminen Euroopassa kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi” (COM(2013)0322),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman naisyrittäjyydestä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä(4),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman sukupuolistereotypioiden poistamisesta EU:ssa(5),

–  ottaa huomioon 10. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja sosiaalisesta innovoinnista työttömyyden torjunnassa(6),

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman naisten tiede- ja yliopistourista sekä naisten urakehityksen esteistä(7),

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman nuorten yrittäjyyden edistämisestä koulutuksen avulla(8),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Sosiaalisen yrittäjyyden aloite – Suotuisan toimintaympäristön luominen sosiaalisen talouden ja innovoinnin keskiöön kuuluville sosiaalisille yrityksille” (COM(2011)0682),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A8-0369/2015),

A.  ottaa huomioon, että yrittäjyys on olennaisen tärkeää työllisyyden, kasvun, innovoinnin, kehityksen ja yleisesti ottaen köyhyyden vähentämisen kannalta;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 16 artiklassa mainitaan nimenomaisesti kaikkien unionin kansalaisten elinkeinovapaus, joten perusoikeuskirja sellaisenaan antaa mahdollisuuden yrittäjyyteen ja kannustaa siihen, naisyrittäjyys mukaan luettuna;

C.  ottaa huomioon, että 28 jäsenvaltion EU:n yrittäjistä vain 31 prosenttia (10,3 miljoonaa) oli naisia vuonna 2012(9) ja että ainoastaan 34,4 prosenttia EU:n itsenäisistä ammatinharjoittajista on naisia;

D.  ottaa huomioon, että naiset on usein ainoastaan rekisteröity yrityksen viralliseksi omistajaksi, millä halutaan varmistaa rahoituksellisten etujen ja edullisten ehtojen saaminen luottolaitoksilta sekä unionin, jäsenvaltioiden ja alueellisen tason julkishallinnoilta; ottaa huomioon, että todellisuudessa nämä naiset toimivat yritysten kansikuvina, sillä vaikka naiset kantavat liiketoimintavastuun, tosiasiallista päätöksentekovaltaa yrityksissä käyttävät miehet;

E.  ottaa huomioon, että naisyrittäjien osuus on vaatimaton kaikissa jäsenvaltioissa ja että naisyrittäjyyteen sisältyy hyödyntämätöntä kasvu- ja vaurauspotentiaalia;

F.  ottaa huomioon, että naisyrittäjyyden tiellä olevat esteet nivoutuvat toisiinsa, ovat hankalia ja niiden poistamiseksi tarvitaan monimutkaisia vaatimuksia ja että näitä esteitä ovat muun muassa seuraavat: työttömien joukossa on enemmän naisia kuin miehiä, naisia on jatkuvasti miehiä vähemmän yritystoiminnassa ja naiset ovat aliedustettuina johtotehtävissä;

G.  ottaa huomioon, että naisyrittäjyydestä on tehty vähän määrällistä tutkimusta, mutta viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että miehet valitsevat naisia todennäköisemmin uran yrittäjinä(10);

H.  ottaa huomioon, että naisyrittäjyys, joka on pidettävä selvästi erillään näennäisestä itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta, on mittava taloudellisen riippumattomuuden lähde, joka tarjoaa naisille mahdollisuuden integroitua entistä paremmin työmarkkinoille; ottaa huomioon, että naisyrittäjyys tarjoaa naisille mahdollisuuden vahvistaa asemaansa yritysjohtajana ja saada aikaan kulttuurinen muutos niin omassa yrityksessään kuin muualla yhteiskunnassa; ottaa huomioon, että nämä naiset voivat toimia tärkeinä roolimalleina tytöille ja nuorille naisille ja kannustaa heitä samalle uralle;

I.  ottaa huomioon, että naisissa piilee valtava yrittäjyyspotentiaali ja että naisyrittäjyys synnyttää talouskasvua, luo työpaikkoja ja lisää naisten vaikutusmahdollisuuksia;

J.  ottaa huomioon, että päätös itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ryhtymisestä on itsensä toteuttamisen keino, mutta toisaalta edellyttää voimakasta sitoutumista; ottaa huomioon, että suuri henkilökohtainen vastuu johtaa poikkeuksellisen pitkiin työaikoihin, joten itsenäistä ammatinharjoittamista ei saisi pitää pelkkänä lisätulonlähteenä; toteaa, että naisyrittäjät voivat yhdistää työn ja perhe-elämän ainoastaan, jos ulkoiset olosuhteet sallivat, eli jos saatavilla on soveltuvia lastenhoitopalveluja ja isät osallistuvat aktiivisesti lastenhoitoon ja kotitöihin;

K.  toteaa, että lastenhoitopalvelujen sekä ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden hoitopalvelujen saatavuus, laatu ja kohtuuhintaisuus ovat edelleen ratkaisevia tekijöitä, joilla voidaan lisätä naisten osallistumista työelämään;

L.  ottaa huomioon, että perhe- ja hoitovelvollisuuksien jakaminen miesten ja naisten kesken vaikuttaa sekä naisyrittäjyyteen että naisten työmarkkinoihin osallistumiseen ja että työ- ja yksityiselämän tasapainon saavuttaminen on edellytys naisten taloudelliselle riippumattomuudelle; ottaa huomioon, että neljäsosassa jäsenvaltioita ei ole mahdollista käyttää isyyslomaa;

M.  ottaa huomioon, että hallinnollinen taakka heikentää edelleen sekä naisten että miesten yrittäjähenkeä, ja katsoo tämän vuoksi, että tarvitaan tehokasta sääntelyä ja lainsäädäntöä, jotta voidaan lisätä naisten taloudellisia vaikutusmahdollisuuksia ja luoda vakaa talous, johon kuuluu kestävä, älykäs ja osallistava kasvu;

N.  ottaa huomioon, että naisilla on tapana arvioida itse oman yrityksensä innovoinnin taso alhaisemmaksi kuin miehillä ja että vain pieni osa Euroopan patenttiviraston (EPO) myöntämistä patenteista myönnetään naisille(11);

O.  ottaa huomioon, että naisten koulutuksensa aikana tekemät valinnat sekä sukupuolen perusteella tapahtuva horisontaalinen ja vertikaalinen jaottelu työssä saavat aikaan, että tieteen ja teknologian alalla on vähemmän sellaisia naisia kuin miehiä, jotka voisivat perustaa yrityksen tai tehdä keksinnöistä voittoa tuottavia; ottaa lisäksi huomioon, että tiede ja teknologia sekä innovointi ja keksinnöt liitetään yleensä miehiin, mikä tekee näistä aloista vähemmän houkuttelevia naisille ja johtaa siihen, että naisten innovaatiot ja keksinnöt saavat vähemmän tunnustusta ja arvostusta;

P.  ottaa huomioon, että naisyrittäjyys keskittyy useammin sellaisille aloille, jotka katsotaan vähemmän tuottoisiksi, kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon ja yhteisötyöhön, eikä miesvaltaisille korkean kasvupotentiaalin aloille, kuten teknologiaan ja tietotekniikkaan, ja naisyrittäjät toimivat usein pienen mittakaavan yrityksissä, joiden kasvu ja liikevaihto ovat vähäisempiä; toteaa, että tämän seurauksena vuonna 2012 todettiin, että 28 jäsenvaltion EU:ssa oli keskimäärin 6 prosentin tuloero nais- ja miesyrittäjien välillä(12);

Q.  toteaa, että uusi vihreä teknologia ja ympäristöä säästävä yrittäjyys ovat ala, joka tarjoaa valtavat mahdollisuudet kehittää ja edistää yhdenvertaista yrittäjyyttä, johon kuuluu se, että nais- ja miesyrittäjillä on yhtäläiset mahdollisuudet saada rahoitusta ja nais- ja miesyrittäjiä on yhtä paljon;

R.  ottaa huomioon, että yhden naisen yritykset, joita monet naisten yritykset ovat, eivät yleensä tuota merkittäviä voittoja, ja toteaa, että asianomaisten naisten riski työssäkäyvien köyhyyteen ja vanhuusköyhyyteen on erityisen suuri;

S.  ottaa huomioon, että useissa tutkimuksissa(13) on todettu, että naisyrittäjät aloittavat yritystoiminnan pienemmällä pääomalla ja ottavat pienempiä lainoja ja hyödyntävät perheenjäsentensä neuvoja ja rahoitusta sen sijaan, että hankkisivat lainoja tai pääomarahoitusta pankeilta tai bisnesenkeleiltä tai käyttäisivät yksityistä oman pääoman ehtoista rahoitusta tai riskipääomaa;

T.  ottaa huomioon, että eurooppalaisen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn tavoitteena on edistää naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia, mutta miesten ja naisten hankkimien mikroluottojen suhde oli 60:40 vuonna 2013(14);

U.  ottaa huomioon, että naisyrittäjät ovat miehiä haluttomampia ottamaan velkaa ja laajentamaan yritystään, sillä heillä on usein alhaisempi luottamus yritykseensä kuin miehillä;

V.  ottaa huomioon, että naisyrittäjien suuremmat vaikeudet rahoituksen saannissa saattavat osittain liittyä vaikeuksiin riittävän luottohistorian rakentamisessa ja vähäiseen kokemukseen johtotehtävissä toimimisesta;

W.  ottaa huomioon, että stereotypiat naisten ja miesten kyvyistä yrittäjyyden alalla saattavat edelleen vaikuttaa sidosryhmien arvoihin uusista yrityksistä; ottaa huomioon, että syrjityksi tulemisen suuri todennäköisyys yritettäessä hankkia rahoitusta voi vaikuttaa naisten päätöksiin käynnistää oma yritys tai tehdä se pienempien lainojen turvin;

X.  ottaa huomioon, että jos sijoitusprosesseihin osallistuisi taustoiltaan erilaisia ihmisiä, tämä voisi auttaa estämään ryhmä- ja stereotyyppistä ajattelua;

Y.  ottaa huomioon, että EU:n direktiivissä 2004/113/EY kielletään sukupuoleen perustuva syrjintä tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa, mikä pitää sisällään pankki- ja rahoituspalvelut sekä yritysten perustamiseen liittyvät palvelut; ottaa huomioon, että epäsuoraa syrjintää on vaikea näyttää toteen tässä yhteydessä ja että jäsenvaltioilla ei ole aineistoa ja tarkkoja tietoja rahoituksen saannissa ilmenevistä syrjintätapauksista;

Z.  ottaa huomioon, että huolimatta vallalla olevista uskomuksista, joiden mukaan naissijoittajat ovat parempia hallitsemaan riskejä, tilastotietojen mukaan(15) naiset todennäköisemmin välttävät riskinottoa ja heiltä puuttuu itseluottamusta; ottaa huomioon, että tämä voi johtaa vähäisempään kykyyn herättää luottamusta ulkoisissa kumppaneissa ja vaikuttaa siten naisten mahdollisuuksiin saada rahoitusta;

AA.  ottaa huomioon, että naisyrittäjät myötävaikuttavat merkittävällä tavalla uusien kehitysmahdollisuuksien luomiseen sekä sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseen; ottaa huomioon, että yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintaedellytyksien esteet vaikuttavat vähemmän naisiin ja tasavertainen osallistuminen sosiaalisektoriin on naisille voimaannuttava kokemus, joka helpottaa heidän yrittäjyyttään myös muilla aloilla;

AB.  ottaa huomioon, että useimmiten naisyrittäjät toimivat aloilla, jotka ovat vähempimerkityksisiä taloudellisella kannattavuudella ja kilpailukyvyllä mitattuna;

AC.  ottaa huomioon, ettei sukupuolesta ja yhteiskunnallisten yritysten rahoituksen saannista ole tarjolla riittävästi tutkimustietoa, mutta yleisesti ottaen vaikuttaa siltä, että yhteiskunnallisten yritysten on vaikeampaa saada rahoitusta;

AD.  toteaa, että yrittäjyyskoulutus, olipa se sitten virallista tai epävirallista, on ratkaisevan tärkeässä asemassa kannustettaessa naisia ja tyttöjä tälle alalle;

1.  kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan naisyrittäjyyden arvon talouksiensa kannalta sekä esteet, jotka on voitettava; kehottaa jäsenvaltioita ja alueita laatimaan konkreettisia strategioita naisyrittäjyyskulttuurin edistämiseksi pitäen mielessä tehdyn työn, joka koskee tarvetta, syitä ja edellytyksiä sukupuolistereotypioiden poistamiseksi, ja tuoden esiin erilaiset hallinto- ja johtamistyylit sekä uudenlaiset tavat organisoida ja hallinnoida yrityksiä;

2.  kehottaa komissiota varmistamaan sukupuolinäkökohdan huomioon ottamisen kaikissa tulevissa yrittäjyyttä koskevissa toimissa;

3.  kehottaa jäsenvaltioita tekemään aktiivisesti yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa tuodakseen esille yhtiöitä, jotka pyrkivät edistämään sukupuolten tasa-arvoa, sekä niiden parhaita käytäntöjä;

4.  kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään ohjelmia, joilla autetaan, tuetaan ja neuvotaan naisyrittäjiä perustamaan tuottoisia ja vaurautta luovia pioneeriyrityksiä, joiden toiminta perustuu sosiaalisen vastuun periaatteisiin;

5.  kehottaa jäsenvaltioita keräämään aluetasolla sukupuolen mukaan eriteltyjä tilastotietoja myös naisyrittäjyyden eri aloista, jotta voidaan tunnustaa naisyrittäjyyden yhteiskunnallinen merkitys ja raportoida säännöllisesti naisyrittäjien määrästä; suosittaa, että tilastotiedot kerätään ja konsolidoidaan EU:n tasolla Euroopan tasa-arvoinstituutin ja Eurostatin tuella; suosittaa, että pätevän sukupuolinäkökohtien asiantuntijan olisi sisällytettävä sukupuolinäkökohta kaiken yrittäjyyttä, yhteisötaloutta ja yhteiskunnallisia yrityksiä koskevan tutkimuksen tutkimusmenetelmiin ja että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sellaisten naisten kokemuksiin, jotka ovat usealta osin marginaalisessa asemassa;

6.  kehottaa komissiota sisällyttämään naisyrittäjyyden vuoden 2015 jälkeiseen naisten ja miesten tasa-arvostrategiaansa;

7.  kehottaa omaksumaan naisyrittäjyyteen sovellettavan kokonaisvaltaisen lähestymistavan, jolla pyritään kannustamaan naisia luomaan uraa yrittäjinä ja tukemaan heitä tässä, helpottamaan rahoituksensaantia ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä luomaan sellainen ympäristö, jossa naisilla on mahdollisuus hyödyntää potentiaalinsa ja tulla menestyksekkäiksi yrittäjiksi, varmistamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, lastenhoitopalvelujen saatavuus sekä tarpeita vastaava koulutus;

8.  kehottaa EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita ja alue- ja paikallisviranomaisia tehostamaan toimintaansa sukupuolistereotypioiden torjumiseksi ja ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla torjutaan stereotyyppisiä käsityksiä naisten ja miesten ominaisuuksista ja kyvyistä, joita on vielä jäljellä miesvoittoisilla aloilla, kuten tieteen ja tekniikan, innovoinnin ja keksintöjen aloilla; toteaa, että näillä aloilla päätöksentekijät, sijoittajat, rahoitusala ja markkinat saattavat pitää naisia vähemmän uskottavina ja vähemmän ammattitaitoisina, minkä vuoksi mahdolliset asiakkaat, tavarantoimittajat, kumppanit, pankit ja sijoittajat joskus suhtautuvat naisyrittäjiin epäilevästi ja naisten on osoitettava tietonsa, taitonsa ja kykynsä huomattavasti sinnikkäämmin saadakseen tarvitsemansa rahoituksen;

Työ- ja yksityiselämän tasapaino

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan yrittäjyyden arvon naisten ja miesten työ- ja yksityiselämän tasapainon kannalta ja poistamaan esteet, jotka haittaavat naisyrittäjyyttä tai jopa estävät sen, ja hyväksymään johdonmukaisen toimenpidekehyksen, jolla tuetaan naisten osallistumista työmarkkinoille; kannustaa äitiyslomadirektiivin muuttamista koskevan ehdotuksen peruuttamispäätöksen jälkeen ja jotta taattaisiin tasa-arvoa koskevien toimien edistyminen unionin tasolla rakentavan vuoropuhelun käynnistämiseen toimielinten välillä sen pohtimiseksi, miten työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevia toimintapolitiikkoja voidaan parhaiten tukea ja miten ne tulisi toteuttaa, miten perheenhuoltovelvollisuudet jakautuisivat tasapuolisesti myös siten, että korostetaan miesten osuutta tasa-arvon edistämisessä; palauttaa mieliin, että vanhempain- ja isyysloma voi vaikuttaa myönteisesti naisten osallistumiseen työelämään, ja kannustaa jäsenvaltioita, joissa isyyslomaa ei vielä ole, harkitsemaan isyysloman käyttöönottoa; kehottaa komissiota esittämään vuoden 2016 loppuun mennessä konkreettisia toimia ja myös lainsäädäntöehdotuksia siitä, miten naisten osallistumista työmarkkinoille voidaan lisätä parantamalla työ- ja yksityiselämän tasapainoa;

10.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita palauttamaan mieliin, että on tärkeää saavuttaa Barcelonan tavoitteet, jotta kaikkien olisi mahdollista sovittaa yhteen työ- ja yksityiselämä, ja toteuttaa komission elokuussa 2015 julkaisemassa työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevassa etenemissuunnitelmassa esitetyt lainsäädäntöaloitteet ja muut toimet, ja käyttämällä asianmukaisia välineitä ja kannustimia, myös EU:n rahastoja, kuten Euroopan sosiaalirahastoa, Euroopan aluekehitysrahastoa ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa, varmistaa kohtuuhintaisten ja laadukkaiden lastenhoitopalvelujen ja muiden huollettavien henkilöiden, kuten ikääntyvien perheenjäsenten ja vammaisten perheenjäsenten, hoitopalvelujen saanti; korostaa järkevien ja joustavien työaikojen merkitystä, jotta vanhemmilla ja hoitajilla olisi mahdollisuus työ- ja perhe-elämän tasapainoon; palauttaa mieliin, että sosiaalisten oikeuksien täysimääräinen suojelu on tärkeää itsenäisten ammatinharjoittajien erityisessä tilanteessa ja että sosiaalisten oikeuksien suojelu on edellytys innovatiiviselle ja osallistavalle yrittäjyydelle;

11.  korostaa, että on muutettava tapaa, jolla miesten ja naisten tehtävät on perinteisesti jaettu yhteiskunnassa, työpaikoilla ja perheissä, ja tässä yhteydessä on kannustettava miehiä osallistumaan enemmän kotitöihin ja huollettavien perheenjäsenten hoitoon, esimerkiksi siten, että otetaan käyttöön pakollinen isyysloma ja vanhempainvapaa, joka ei ole siirrettävissä vanhemmalta toiselle, ja toteutetaan julkisia toimia, jotka mahdollistavat työ- ja perhevelvoitteiden tehokkaan yhteensovittamisen ja jotka koskevat erityisesti naisia ja aloja, joilla kilpailu on kovaa ja liikkuvuus runsasta ja joilla pitkät ja joustavat työajat ovat tavallisia, ja mahdollistetaan elinikäinen oppiminen tekniikan kehityksessä ja markkinoiden tuomissa mahdollisuuksissa mukana pysymiseksi;

Tiedottaminen ja verkostot

12.  korostaa, että on tärkeää katsoa yrityksen käynnistysvaihetta pidemmälle, jotta yrittäjyyden tielle lähteneitä naisia voidaan auttaa saamaan yrityksilleen jalansijaa ja laajentamaan liiketoimintaansa ja jotta naisia voidaan auttaa verkostoitumaan ja jakamaan parhaita käytäntöjä ja jotta heille voidaan tarjota mentorointia, naisroolimalleja ja vertaistukea, jonka seurauksena he voivat siirtyä innovatiivisemmille, kestävämmille ja kannattavammille aloille heikentämättä terveellisen yleisen hyvinvoinnin edellytyksiä;

13.  korostaa, että naisissa piilee valtava potentiaali innovoijina ja yrittäjinä ja heillä voi olla merkittävä rooli talouden digitaalisessa muutoksessa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita investoimaan naisten ja tyttöjen digitaaliseen potentiaaliin ja antamaan täyden tukensa naisten digitaaliselle yrittäjyyskulttuurille sekä edistämään naisten sopeutumista ja osallistumista tietoyhteiskuntaan;

14.  pitää erittäin tärkeänä, että käytössä on julkisia tiloja, jotka auttavat hankkeiden kehittämisessä (tarjoamalla näkyvyyttä ja toimimalla yrityshautomoina) ja tarjoavat taloudellista ja verotuksellista tukea sekä yrityksen perustamista koskevaa ajantasaista tietoa ja neuvontaa erityisesti naisyrittäjille; pitää lisäksi tärkeänä, että käytössä on määrärahoja liiketoiminnan vakauttamiseksi ja näkyvyyden lisäämiseksi yhteiskunnallisilla foorumeilla, ja että toteutetaan työ- ja yksityiselämän tasapainoa tukevia toimia ja että viranomaiset tunnustavat sekä uusien että pitkän uran tehneiden naisyrittäjien merkityksen yhteiskunnalle;

15.  pitää myönteisenä monenlaisten naisyrittäjien eurooppalaisten verkostojen luomista; kehottaa komissiota tiedottamaan aikaisempaa aktiivisemmin naisyrittäjien saavutuksista ja antamaan tällaisille potentiaalisille roolimalleille selkeästi tunnustusta yrittäjyyspalkintojen ja Eurooppalaisen sosiaalisen innovoinnin kilpailun kautta;

16.  katsoo, että naisyrittäjien eurooppalaisten verkostojen olisi luotava Euroopan ja kansallisen tason verkosto, joka tukisi ja auttaisi naisia rahoituksen ja neuvonnan saamisessa, jotta yritystoiminnan käynnistäminen helpottuisi;

17.  kehottaa komissiota korostamaan tulevassa eurooppalaisessa naisyrittäjien sähköisessä foorumissa foorumien käyttöä ja sisällyttämään siihen asteittaisen suunnitelman EU:n rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi tehden sähköisestä foorumista samalla kuitenkin houkuttavan mahdollisten sijoittajien ja jäsenvaltioiden julkishallintojen kannalta, jotta naisyrittäjien kohtaamaa byrokratiaa voidaan vähentää hallinnollisia menettelyjä selkeyttämällä ja saadaan aikaan sellainen naisyrittäjien sähköinen foorumi, josta alalla otetaan mallia tulevaisuudessa;

18.  kehottaa komissiota perustamaan naisille tarkoitetun eurooppalaisen yrityskeskuksen ilman, että siitä koituu vaikutuksia komission talousarvioon ja osana olemassa olevaa rakennetta, tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja yksityissektorin yritysten kanssa; toteaa, että keskus toimisi yhteyspisteenä ja sen tehtävänä olisi edistää naisyrittäjiä koskevia komission aloitteita, tarjota hallintoa koskevaa ja teknistä apua, luoda uusia ja edistää nykyisiä verkostoja, seurata unionin talousarviosta rahoitettuja yrityksiä koskevia aloitteita ja ohjelmia ja huolehtia siitä, että niissä otetaan huomioon sukupuolinäkökohta;

19.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan naisyrittäjien pääsyä tärkeimpiin tekniikan, tieteen ja yritystoiminnan verkostoihin, sillä tämä on keskeisen tärkeää liiketoiminta-ajatusten kehittämiseksi, mahdollisten asiakkaiden, tavarantoimittajien ja kumppaneiden kohtaamiseksi sekä markkinoiden ja niiden kehityksen, mahdollisuuksien ja heikkouksien ymmärtämiseksi ja strategisten tietojen, yhteistyökumppaneiden ja tuen saamiseksi;

Rahoituksen saatavuus

20.  kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia, viranomaisia ja tasa-arvoelimiä (jos tällainen on olemassa) tekemään yhteistyötä rahoitusalan kanssa siten, että ne huolehtivat velvollisuudestaan varmistaa naisten ja miesten tasa-arvon toteutuminen freelancereiden ja pk-yritysten rahoituksensaantimahdollisuuksissa; kehottaa niitä tutkimaan mahdollisuuksia ottaa sukupuolten tasa-arvo huomioon lainojen myöntämistä koskevassa raportoinnissa, riskiprofiilien laatimisessa, sijoitustoimeksiannoissa ja henkilöstörakenteissa sekä rahoitustuotteissa ja niitä koskevassa mainonnassa;

21.  kehottaa jäsenvaltioita laatimaan tukisuunnitelmia, joissa sovitaan toimista yrittäjyyden edistämiseksi naisten keskuudessa sekä kilpailukyvyn ja yrittäjyyden tukemiseksi liiketoiminnan alalla, ja toteaa, että toimet voisivat ulottua yrittäjyyskulttuurin tukemisesta aina uusien teknologioiden ja tutkimus-, kehitys- ja innovointirahoituksen hyväksymiseen;

22.  kehottaa komissiota seuraamaan huolellisesti sukupuolinäkökohdan huomioon ottamista yrittäjyyteen tarkoitettujen unionin määrärahojen myöntämisessä; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön sukupuolikiintiöt kaikessa kohdennetussa tuessa, jota myönnetään aliedustetuille ja muita heikommassa asemassa oleville ryhmille, jotta voidaan varmistaa edistyminen kohti tasa-arvoista yrittäjyyttä;

23.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään yritystoiminnan rahoittamisen näkyvyyttä laatimalla mikrorahoitusta koskevia tukisuunnitelmia muun muassa eurooppalaisen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn puitteissa ja kartoittamaan yhteistyömahdollisuuksia yksityisen sektorin kanssa nk. naisten aloihin investoimiseksi esimerkiksi hallitusten takaamien lainojen kautta;

24.  korostaa, että seuraavalla ohjelmakaudella 2014–2020 on tärkeää käyttää kaikkia mahdollisia rahoitusvirtoja ja erityisesti rakennerahastojen varoja;

25.  vaatii jäsenvaltioita edistämään toimenpiteitä ja toimia, joilla autetaan ja neuvotaan naisia, jotka päättävät ryhtyä yrittäjiksi, kannustetaan naisia perustamaan yrityksiä helpottamalla ja yksinkertaistamalla rahoituksen ja muun tuen saantia sekä poistetaan hallinnollisia ja muita esteitä, jotka ovat naisten yritysten perustamisen tiellä;

26.  kehottaa komissiota kartoittamaan sitä, miten naiset saataisiin kiinnostumaan yrityksen perustamisesta, ja tekemään asiaa koskevia ehdotuksia; korostaa, että naisille, joilla on hyvä liikeidea, olisi tiedotettava tukiohjelmista ja rahoitusmahdollisuuksista;

27.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita aloittamaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa sukupuolen mukaan eriteltyjen tilastotietojen keräämisen yrittäjien rahoituksen saannista ja selvittämään ja tutkimaan tarkemmin, onko tässä yhteydessä olemassa painavia todisteita naisiin kohdistuvasta suorasta tai epäsuorasta syrjinnästä ja jos todisteita on, miten ulkoisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat sijoittajien arvioihin naisten johtamien uusyritysten elinkelpoisuudesta, olisi puututtava;

28.  kehottaa komissiota käsittelemään naisyrittäjien erityishaasteita eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen seuraavan tarkistamisen ja ajantasaistamisen yhteydessä sekä SBA-aloitteesta laadittavissa vuotuisissa kertomuksissa; katsoo, että nämä haasteet olisi otettava huomioon kaikissa SBA-aloitteeseen kuuluvissa ohjelmissa ja lisäksi olisi laadittava erillinen toimintasuunnitelma naisyrittäjiä haittaavien esteiden poistamiseksi;

29.  pitää myönteisenä komission arviointia direktiivin 2004/113/EY soveltamisesta sekä sen saattamisesta osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä, mutta pitää valitettavana sitä, ettei siinä keskitytä epäsuoran syrjinnän tunnistamiseen; pyytää komissiota tarkastelemaan direktiiviä edelleen ja pohtimaan tehokkaampia toimenpiteitä tällaiseen mahdolliseen syrjinnän muotoon puuttumiseksi;

30.  katsoo, että olisi parannettava naisyrittäjien mahdollisuuksia saada rahoitusta innovatiivisilla ja kestävillä aloilla, erityisesti tietotekniikka-, rakennus- ja kuljetusalalla, joilla miehet muodostavat enemmistön; kehottaa tässä yhteydessä tehostamaan seurantaa, jotta vältetään tilanne, jossa miehet käyttävät naisia pelkästään yritysten kansikuvina saadakseen rahoitusta paremmin ehdoin;

Yrittäjyyskoulutus

31.  kannustaa jäsenvaltioita edistämään yrittäjyyskulttuuria koulutuksessa; painottaa kaikilla tasoilla annettavan sekä virallisen että epävirallisen koulutuksen merkitystä, elinikäinen oppiminen mukaan luettuna, sillä sen avulla edistetään yrittäjyyttä ja uusien yritysten kehittämistä myös tietotekniikka-alalla ja erityisesti tyttöjen suosimilla aloilla, kuten terveydenhuollon ja muiden palveluiden aloilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan kannustimia, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasavertaisempi edustus liike-elämässä ja tehostetaan naisten edustuksen kasvua lisäämällä naisten tietoisuutta liiketoimintakoulutuksen eduista;

32.  kehottaa kouluja ja yliopistoja kannustamaan tyttöjä ja naisia opiskelemaan sellaisia aineita, jotka johtavat uraan tieteen alalla, rahoitusalalla ja voimakkaasti kasvavilla kannattavilla aloilla, kuten uusien teknologioiden aloilla, vihreä teknologia, digitaaliset ympäristöt ja tietotekniikka mukaan lukien;

33.  kehottaa jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä julkisen sektorin, yksityisen sektorin, kansalaisjärjestöjen, yliopistojen ja koulujen kanssa uusien oppisopimuskoulutusohjelmien ja epävirallisen ja arkioppimisen ohjelmien käyttöönottamiseksi, mukaan lukien sellaiset ohjelmat, joissa opiskelijat toteuttavat nuoresta pitäen todellisiin yritystoiminnan peruskäsitteisiin perustuvia kehittämishankkeita, sekä sellaisten yrityshautomojen käyttöönottamiseksi, joilla pyritään nuorten yrittäjien toimintamahdollisuuksien parantamiseen samalla kun työelämän oikeuksia koskeva kulttuuri opitaan, ymmärretään ja sitä toteutetaan;

34.  kehottaa EU:ta investoimaan sekä työntekijä- että yrittäjänaisten jatkuvan koulutuksen ohjelmiin, jotta heidän taitonsa olisivat jatkuvasti ajan tasalla ja varmistettaisiin naisten laadukas ammatillinen kehitys etenkin kaupallisella alalla;

35.  pitää tärkeänä, että helpotetaan, esimerkiksi erilaisia tukia myöntämällä, naisyrittäjien pääsyä koulutukseen, jossa tarjotaan perustietoa yrityksen perustamiseen ja hallinnointiin liittyvästä lainsäädännöstä, esimerkiksi yritystoiminnan käynnistämisestä, teollis- ja tekijänoikeuksista, tietosuojasta, verotusta koskevista säännöistä, sähköisestä kaupankäynnistä ja saatavilla olevista julkisista tuista, sekä kursseille, joilla käsitellään muun muassa uutta tieto- ja viestintätekniikkaa, sosiaalisten verkostojen käyttöä, sähköistä kaupankäyntiä ja verkostoitumista;

36.  panee huolestuneena merkille, että naiset usein aliarvioivat taitonsa, mikä johtuu todennäköisesti yhteiskuntaan juurtuneista stereotypioista, ja ilmoittavat miehiä useammin, että heiltä puuttuu yrittäjätaitoja, itseluottamusta, itsevarmuutta ja riskinottohalukkuutta yritystä perustettaessa, ja katsoo tämän vuoksi, että naisyrittäjille on järjestettävä kursseja motivaation lisäämiseksi ja henkisen tuen tarjoamiseksi, jotta voitaisiin parantaa naisyrittäjien itseluottamusta;

Yhteiskunnallinen yrittäjyys

37.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tutkimuksia sen selvittämiseksi, miksi naiset ovat aktiivisempia yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä sekä tämän aktiivisuuden mahdollisesta kerrannaisvaikutuksesta perinteiseen yrittäjyyteen;

38.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan sellaisten rahoitusvälineiden kehittämistä, jotka arvottaisivat yrityksiä suhteessa siihen, missä määrin ne panostavat yhteiskuntaan, sekä luotettavuusmerkkien kehittämistä yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja ympäristötietoista yrittäjyyttä varten; suosittaa sisällyttämään tähän sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä koskevia toimia, sillä nämä ovat sosiaalisia toimia, jotka kannustaisivat useampia yhteiskunnallisia yrittäjiä tarkastelemaan yrityksiään sukupuolinäkökulmasta;

39.  tähdentää, että vaihtoehtoisilla yritysmuodoilla, kuten osuuskunnilla ja keskinäisillä yhtiöillä, on merkittävä tehtävä sukupuolten tasa-arvon edistämisessä sekä kestävän ja osallistavan kehityksen ja kasvun eteenpäin viemisessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan ja edistämään näitä vaihtoehtoisia yritysmuotoja;

40.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

PERUSTELUT

Yrittäjyys on määritelty unionin kehyksessä ajattelutavaksi, joka antaa yksilöille mahdollisuuden toteuttaa motivaatiotaan ja kykyjään mahdollisuuden tunnistamiseen ja intoa viedä se täysimääräisesti päätökseen. Vaikka yrittäjyys on ollut poliittinen painopiste Lissabonin sopimuksesta lähtien, Euroopan unioni on edelleen jäljessä, kun vuonna 2009 27 jäsenvaltion EU:n yrittäjyysaste oli 12 prosenttia verrattuna Kiinan 27 prosenttiin ja Yhdysvaltain 21 prosenttiin(16). On yleisesti tunnustettua, että jos Eurooppa halutaan saada uudelleen kasvu-uralle ja jos halutaan luoda työpaikkoja, Euroopan unioni tarvitsee enemmän yrittäjiä, ja sen älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevassa strategiassa (Eurooppa 2020) nimenomaisesti todetaan, että eurooppalaisen yrittäjyyden kehittämiseksi tarvitaan konkreettisempia poliittisia aloitteita. Naisten yrittäjyys ansaitsee tässä yhteydessä erityistä huomiota, koska yhdenvertainen taloudellinen riippumattomuus ei vielä ole itsestään selvä asia Euroopan unionissa ja naisten vuoden 2014 työllisyysaste EU:n 28 jäsenvaltiossa (59,6 prosenttia) ei yllä Eurooppa 2020 -strategiassa tavoiteltuun työllisyysasteeseen (75 prosenttia) eikä miesten työllisyysasteeseen (70,1 prosenttia)(17).

1.  Naisten yrittäjyys unionissa: yleissilmäys

Naisten ja miesten väliset erot ovat edelleen ilmeisiä yrittäjäammateissa: vuonna 2012 EU:n 28 jäsenvaltiossa kaikista itsensä työllistävistä kansalaisista vain 31 prosenttia oli naisia. Nämä luvut saavat vahvistusta unionin kansalaisten työllisyysmieltymyksistä: vuonna 2012 tehty Flash Eurobarometer -tutkimus osoitti, että naiset viihtyvät miehiä paremmin työntekijöinä (63 prosenttia ja 53 prosenttia) ja että miehet työskentelevät naisia mieluummin itsenäisinä yrittäjinä (42 prosenttia ja 33 prosenttia). Miehet ovat naisia taipuvaisempia pitämään yrittäjyyttä mahdollisena vaihtoehtona ja ovat käytännössä useammin (29 prosenttia ja 17 prosenttia) joko käynnistäneet yrityksen, ottaneet yrityksen haltuunsa tai suunnitelleet oman yrityksen käynnistämistä(18). Näin ollen on todennäköistä, että naisyrittäjät käynnistävät yrityksensä pienemmällä kokemuksella kuin miehet.

Kun naiset käynnistävät yrityksensä, he tekevät sen useimmiten aloilla, jotka liittyvät ihmisten terveyteen ja sosiaalityöhön tai koulutukseen, kun taas miesyrittäjiä löytyy useimmiten rakennus-, liikenne- ja tietotekniikka-aloilta. Koska useimmilla miesten suosimista aloista on korkeampi yrittäjyysaste ja kaikki niistä ovat suuren taloudellisen lisäarvon aloja, ei ole yllättävää, että naisyrittäjien nettotulot olivat 6 prosenttia miesten tuloja alhaisemmat vuonna 2012. Heidän yrityksensä ovat myös pienempiä, kun EU:n 28 jäsenvaltiossa 23 prosenttia naisista on työnantajia, kun taas miehistä työnantajia on 30 prosenttia(19).

Näyttää myös siltä, että eurooppalaisilla naisilla on erilaiset syyt ryhtyä yrittäjiksi: naiset ilmoittavat ryhtyvänsä yrittäjiksi useammin välttämättömyyden sanelemista syistä, koska yrittäjyys antaa heille mahdollisuuden yhdistää työ- ja hoivatehtävät esimerkiksi lasten tai vanhusten parissa ja lisätä mahdollisuuksia työskennellä kotona. Tätä tukee se, että tilastojen mukaan 30 prosenttia naisyrittäjistä tekee osa-aikatyötä, kun miesten tapauksessa vastaava luku on 12 prosenttia.

2.  Naisten yrittäjyyden esteet: rahoituksen saamisen vaikeus

Yrittäjyyden naisille mahdollistama työ- ja perhe-elämän tasapaino on myös kuitenkin yksi sen ensimmäisistä esteistä, kun vaarana on, että naiset joutuvat noidankehään, jossa heillä on vähemmän mahdollisuuksia saada hallinnollista kokemusta yrityksensä johtamisesta, rakentaa luottohistoriaa ja saavuttaa sijoittajien luottamus.

Sijoittajien suhteen eroja on myös siinä, miten naiset ja miehet rahoittavat yrityksensä. Vaikka suuri osa näistä eroista(20) liittyy väistämättä aloihin, joilla naisyrittäjät toimivat, ja heidän yritystensä kokoon, eroja aiheutuu myös siitä, että naiset käynnistävät yrityksensä pienemmällä pääomalla ja pienemmillä lainoilla, hakevat miehiä useammin rahoitusta perheenjäseniltä ja ovat vähemmän riippuvaisia velkarahoituksesta. Toisin sanoen: naiset käyttävät vähemmän ulkoista rahoitusta, kuten pankkilainoja ja toimitusluottoja, ja kääntyvät todennäköisemmin kalliimman rahoituksen puoleen. Tätä vahvistaa tutkimustulos, jonka mukaan naisyrittäjien on vaikea saada pääomarahoitusta: koska bisnesenkeleiden kaltaiset pääomasijoittajat ovat usein vielä kiinnostuneempia yrityksen kasvupotentiaalista, tämä saattaa jälleen liittyä naisyrittäjien yritysten kokoon. Toisaalta tutkimukset ovat myös osoittaneet, että naiset eivät usein yritä saada lainkaan pääomarahoitusta. Vaikka tutkimustiedot(21) ovat jälleen rajalliset, olisi kiintoisaa tietää, miten sijoittajina toimivien naisten prosenttiosuus vaikuttaisi näihin lukuihin: jos sijoitusprosesseihin osallistuisi taustoiltaan erilaisia ihmisiä, tämä voisi auttaa myös estämään ryhmä- ja stereotyyppistä ajattelua.

On vaikea selittää näitä rahoituksen saatavuuden ja käytön eroja. Kuten Euroopan parlamentti totesi jo vuonna 2011 antamassaan päätöslauselmassa naisyrittäjyydestä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä(22), naiset saattavat olla huonommin perillä saatavilla olevista rahoitusvaihtoehdoista, suhtautuvat taloudellisten riskien ja rahoitusriskien ottamiseen miehiä varovaisemmin ja heillä on vähemmän kokemusta varainhoidosta. Vaikka asia on monimutkainen ja yksiselitteisiä todisteita ei ole, on tärkeää tarkastella edelleen, syrjivätkö rahoituspalvelujen tarjoajat naisyrittäjiä luotonannossa. Stereotypiat naisten ja miesten kyvyistä yrittäjyyden alalla saattavat edelleen vaikuttaa sidosryhmien päätöksiin uusista yrityksistä. Jo pelkkä mielikuva siitä, että naisia syrjitään, kun he yrittävät hankkia rahoitusta, on sellaisenaan omiaan vaikuttamaan heidän päätöksiinsä aloittaa oma yritys tai tehdä se pienempien lainojen turvin.

Direktiivillä 2004/113/EY nimenomaisesti kielletään välillinen tai välitön syrjintä rahoituspalveluissa, mukaan luettuina pankkilainat. Ei ole yksiselitteisiä todisteita siitä, että jäsenvaltioissa ilmenee välitöntä syrjintää – naisyrittäjien saamatta jäänyt rahoitus voi yhtä hyvin liittyä taloudelliseen logiikkaan, jossa sijoittajat etsivät sijoitukselleen parempaa tuottoa suuremmista yrityksistä, jotka toimivat usein tuottavammilla ja miesten hallitsemilla aloilla. Näyttää kuitenkin olevan jonkun verran todisteita siitä, että esiintyy myös välitöntä syrjintää, joka edellä kuvattuun tapaan myös vaikuttaa naisten käsityksiin rahoituksen saamisesta.

3.  Yhteiskunnallinen yrittäjyys: mahdollisuus valtavirran yrittäjyyteen?

Usein todetaan, että yhteiskunnallisen yrittäjyyden alalla sukupuolten välinen kuilu on kapeampi kuin perinteisessä yrittäjyydessä, ja sellaisena se voi tarjota kallisarvoista tietoa naisten yrittäjyyden esteiden voittamisesta. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden harjoittamisen katsotaan voimaannuttavan naiset antamaan panoksensa paikallisyhteisölle ja edistävän sosiaalista osallisuutta(23). Lisäksi se voisi myös voimaannuttaa heitä yrittäjinä antamalla heille tarvittavaa taitoa ja itseluottamusta. Tämän saavuttaminen edellyttää kuitenkin yhteiskunnallisen yrittäjyyden selkeää määritelmää ja sen ymmärtämistä sekä yhteiskunnallisten yritysten oikeaa arvostamista, ei vähiten siksi, että voidaan taata yhteiskunnallisten yritysten rahoitus.

Ei ole olemassa riittävästi tietoa naisten toiminnasta yrityksissä, jotka käyttävät markkinoita sosiaalisten tarpeiden täyttämiseen, mutta Global Entrepreneurship Monitor(24) totesi vuonna 2009 tehdyssä tutkimuksessa, että vaikka miehet naisia todennäköisemmin käynnistävät yhteiskunnallisen yrityksen, naiset ovat useammin itse aktiivisia yrittäjinä yhteiskunnallisissa yrityksissä. OECD(25) toteaa, että ensinnäkin tutkimukset näyttävät osoittavan naisten olevan halukkaampia hyväntekeväisyyteen ja jakamiseen, ja toiseksi naiset suhtautuvat kielteisemmin kilpailemiseen, jolloin yhteiskunnallisten yritysten uudet markkinat ovat heistä houkuttelevampia. Erityisesti jälkimmäisen selityksen valossa on tärkeää turvata naisten asema yhteiskunnallisen yrittäjyyden alalla nyt, kun otetaan huomioon kyseisten alojen odotettavissa oleva kasvu, joka epäilemättä lisää kilpailupaineita.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

14.12.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

26

1

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Maria Arena, Catherine Bearder, Beatriz Becerra Basterrechea, Malin Björk, Vilija Blinkevičiūtė, Anna Maria Corazza Bildt, Viorica Dăncilă, Iratxe García Pérez, Anna Hedh, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Elisabeth Köstinger, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Barbara Matera, Angelika Mlinar, Krisztina Morvai, Maria Noichl, Marijana Petir, Terry Reintke, Liliana Rodrigues, Jordi Sebastià, Michaela Šojdrová, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Jadwiga Wiśniewska, Anna Záborská, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Biljana Borzan, Eleonora Forenza, Alessandra Mussolini, Monika Vana, Julie Ward

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

David Coburn

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

26

+

ALDE

Catherine Bearder, Beatriz Becerra Basterrechea, Angelika Mlinar

EFDD

Daniela Aiuto

NI

Krisztina Morvai

PPE

Anna Maria Corazza Bildt, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Elisabeth Köstinger, Barbara Matera, Alessandra Mussolini, Marijana Petir, Michaela Šojdrová, Elissavet Vozemberg-Vrionidi

S&D

Maria Arena, Vilija Blinkevičiūtė, Biljana Borzan, Viorica Dăncilă, Iratxe García Pérez, Anna Hedh, Maria Noichl, Liliana Rodrigues, Julie Ward

VERTS/ALE

Terry Reintke, Jordi Sebastià, Monika Vana

1

-

EFDD

David Coburn

5

0

ECR

Jadwiga Wiśniewska, Jana Žitňanská

GUE/NGL

Malin Björk, Eleonora Forenza

PPE

Anna Záborská

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

EUVL C 130, 30.4.2011, s. 4.

(2)

EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23.

(3)

EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1.

(4)

EUVL C 51 E, 22.2.2013, s. 56.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0074.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0320.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0311.

(8)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0292.

(9)

Komission raportti (2014) ”Statistical data on Women entrepreneurs in Europe”.

(10)

Komissio (2012), Flash Eurobarometer 354: ”Entrepreneurship in the EU and beyond”.

(11)

Komission raportti (2008) ”Evaluation on policy: promotion of women innovators and entrepreneurship”.

(12)

Komission tutkimus (2014) ”Statistical data on Women entrepreneurs in Europe”.

(13)

Euroopan parlamentin politiikkayksikön tutkimus (2015) ”Women’s Entrepreneurship: closing the gender gap in access to financial and other services and in social entrepreneurship”.

(14)

Komissio (2015), Eurooppalaisen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn väliarviointi.

(15)

KPMG:n raportti (2015) ”Women in Alternative Investments”.

(16)

Komissio (2010), Flash Eurobarometer 283: ”Entrepreneurship and beyond”.

(17)

Komissio (2015), Eurostat Statistics Explained, Employment statistics.

(18)

Komissio (2012), Flash Eurobarometer 354: ”Entrepreneurship in the EU and beyond”.

(19)

Komissio (2014), raportti ”Statistical data on Women entrepreneurs in Europe”.

(20)

Parlamentti (2015), politiikkayksikön tutkimus ”Women’s Entrepreneurship: closing the gender gap in access to financial and other services and in social entrepreneurship”.

(21)

KPMG (2015), raportti ”Women in Alternative Investments”.

(22)

P7_TA(2011)0367

(23)

EIGE (2015), tutkimus ”Promoting Women’s Economic Independence and Entrepreneurship - Good Practices”.

(24)

GEM Consortium (2009), Global Entrepreneurship Monitor

(25)

OECD (2014), työasiakirja ”Women’s Social Entrepreneurship and Innovation”.

Oikeudellinen huomautus