Menettely : 2014/0014(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0006/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0006/2016

Keskustelut :

PV 07/03/2016 - 12
CRE 07/03/2016 - 12

Äänestykset :

PV 08/03/2016 - 6.2
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0068

MIETINTÖ     ***I
PDF 520kWORD 205k
15.1.2016
PE 544.363v02-00 A8-0006/2016

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 muuttamisesta tukijärjestelmän osalta, joka koskee hedelmien, vihannesten, banaanien ja maidon toimittamista oppilaitoksiin

(COM(2014)0032 – C7-0025/2014 – 2014/0014(COD))

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta

Esittelijä: Marc Tarabella

TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 muuttamisesta tukijärjestelmän osalta, joka koskee hedelmien, vihannesten, banaanien ja maidon toimittamista oppilaitoksiin

(COM(2014)0032 – C7-0025/2014 – 2014/0014(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0032),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 42 artiklan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0025/2014),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 9. heinäkuuta 2014 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 7. lokakuuta 2014 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon 27. toukokuuta 2015 tekemänsä päätöksen toimielinten välisten neuvottelujen aloittamisesta ja valtuutuksesta neuvotteluihin ehdotuksesta(3),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 16. joulukuuta 2015 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A8‑0006/2016),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET(4)*

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON

ASETUS (EU) 2016/…,

annettu … päivänä ...kuuta ...,

asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 muuttamisesta tukijärjestelmän osalta, joka koskee hedelmien, vihannesten, banaanien ja maidon toimittamista oppilaitoksiin**

(5)EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan ja 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(6),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(7),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013(8) II osan I osaston II luvun 1 jaksossa säädetään kouluhedelmä- ja kouluvihannesjärjestelmästä, mukaan lukien banaanit, sekä koulumaitojärjestelmästä.

(2)  Nykyisten järjestelmien soveltamisesta saadut kokemukset yhdessä ulkoisten arviointien päätelmien ja niiden johdosta tehtyjen erilaisten toimintavaihtoehtojen analyysien kanssa sekä sosiaaliset vaikeudet jäsenvaltioissa osoittavat, että näiden kahden koulujärjestelmän jatkaminen ja lujittaminen on äärimmäisen tärkeää. Nykytilanteessa tuoreiden hedelmien ja vihannesten ▌sekä maitotuotteiden kulutus vähenee erityisesti lasten keskuudessa ja lasten lihavuus lisääntyy pitkälle jalostettuihin ja usein runsaasti lisättyjä sokereita, suolaa, rasvaa tai lisäaineita sisältäviin elintarvikkeisiin suuntautuvien kulutustottumusten takia, minkä vuoksi unionin tuella, jolla rahoitetaan tiettyjen maataloustuotteiden toimittamista lapsille oppilaitoksiin, olisi edistettävä tehokkaammin terveitä ruokailutottumuksia ja paikallisten tuotteiden kulutusta.

(3)  Eri toimintavaihtoehtojen analyysi osoittaa, että yhdenmukaistettu lähestymistapa yhteisissä oikeudellisissa kehyksissä ja rahoituskehyksissä on sopivampi ja tehokkaampi niiden tavoitteiden saavuttamiseen, joihin yhteisellä maatalouspolitiikalla koulujärjestelmissä pyritään. Se antaisi jäsenvaltioille mahdollisuuden maksimoida jakelun vaikutus muuttumattomien määrärahojen puitteissa ja tehostaa hallintoa. Kun kuitenkin otetaan huomioon hedelmien ja vihannesten, mukaan lukien banaanit, maidon ja maitotuotteiden, eli II luvun 1 jaksossa määriteltyjen kouluhedelmien ja kouluvihannesten sekä koulumaidon, ja niiden toimitusketjujen erot, tietyt osat olisi pidettävä erillään, kuten kumpaankin järjestelmään tarkoitetut määrärahat. Nykyjärjestelmistä saadun kokemuksen perusteella osallistumisen järjestelmään olisi edelleen oltava jäsenvaltioille vapaaehtoista. Kun otetaan huomioon eri jäsenvaltioiden erilaiset kulutustilanteet, osallistuville jäsenvaltioille ja alueille olisi annettava mahdollisuus valita strategioidensa puitteissa tuotteet, joita ne haluavat jakaa niiden tuotteiden joukosta, joiden toimittamista lapsille oppilaitoksiin voidaan tukea. Jäsenvaltiot voisivat myös harkita kohdennettujen toimenpiteiden toteuttamista maidonkulutuksen jatkuvan laskun katkaisemiseksi kohderyhmässä.

(4)  On havaittu, että erityisesti tuoreiden hedelmien ja vihannesten ▌ja kulutukseen tarkoitetun maidon kulutus on laskusuunnassa. Sen vuoksi on aiheellista keskittää koulujärjestelmissä tapahtuva jakelu ensisijaisesti näihin tuotteisiin. Tämä puolestaan auttaisi myös keventämään koulujen organisatorista rasitetta ja lisäämään jakelun vaikutusta muuttumattomien määrärahojen puitteissa, ja se olisi linjassa nykyisen käytännön kanssa, koska nämä tuotteet ovat nykyisissä järjestelmissä eniten jaettuja tuotteita. Kalsiumin saantia koskevien ravitsemussuositusten noudattamiseksi ja maidon sisältämään laktoosiin liittyvän laktoosi-intoleranssin yleistymisen vuoksi jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava jakaa muita maitotuotteita, esimerkiksi jogurttia ja juustoa, joilla on myönteisiä vaikutuksia lasten terveydelle. Olisi myös pyrittävä varmistamaan paikallisten ja alueellisten tuotteiden jakelu.

(5)  Jakelun tueksi tarvitaan koulutuksellisia liitännäistoimenpiteitä, jotta järjestelmän avulla voidaan saavuttaa sen lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet, jotka ovat tiettyjen maataloustuotteiden kulutuksen lisääminen ja ruokavalioiden muovaaminen terveellisemmiksi. Tällaisten toimenpiteiden tärkeys huomioon ottaen niitä olisi käytettävä kouluhedelmien ja kouluvihannesten sekä koulumaidon jakelun tukemiseen. Niihin pitäisi voida myöntää unionin tukea ottaen huomioon, että muiden kuin maataloustuotteiden osalta tätä tukea voidaan myöntää ainoastaan maitoainesosalle. Koulutukselliset liitännäistoimenpiteet ovat keskeinen väline, jonka avulla lapset saavat uuden suhteen maatalouteen ja unionin erilaisiin, erityisesti heidän alueellaan tuotettuihin, maataloustuotteisiin, esimerkiksi ravitsemusasiantuntijoiden ja maanviljelijöiden avulla. Jotta järjestelmässä asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa, jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus sisällyttää temaattisiin toimenpiteisiinsä useammanlaisia maataloustuotteita, kuten hedelmä- ja vihannesjalosteita, joihin ei ole lisätty sokeria, suolaa, rasvaa, makeutusaineita eikä keinotekoisia arominvahventeita. Lisäksi jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus sisällyttää niihin muita paikallisia, alueellisia tai kansallisia erikoisuuksia, kuten hunaja, oliivit ja oliiviöljy. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin terveellisten ruokailutottumusten edistämiseksi varmistettava, että niiden terveys- ja ravitsemusasioista vastaavat kansalliset viranomaiset osallistuvat asianmukaisesti tai antavat asianmukaisen luvan kyseisen luettelon laatimiseen kansallisten menettelyjen mukaisesti.

(6)  Unionin varojen tehokkaan ja kohdennetun käytön varmistamiseksi ja koulujärjestelmän täytäntöönpanon helpottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat niiden kustannusten ja/tai toimenpiteiden yksilöimistä, joihin voidaan myöntää unionin tukea.

(7)  Tuki olisi myönnettävä erikseen kouluhedelmien ja kouluvihannesten ▌sekä koulumaidon osalta jakeluun liittyvän vapaaehtoisen lähestymistavan mukaisesti. Tätä tukea olisi myönnettävä kullekin jäsenvaltiolle ottaen huomioon jäsenvaltiossa asuvien 6–10-vuotiaiden lasten lukumäärä, jäsenvaltion alueiden kehitysaste siten, että varmistetaan suurempi tuki vähemmän kehittyneille alueille, pienille Egeanmeren saarille ja syrjäisimmille alueille, koska näillä alueilla on rajalliset mahdollisuudet monipuolistaa maataloustuotantoaan ja niillä on usein mahdotonta löytää tiettyjä tuotteita, mikä nostaa kuljetus- ja varastointikustannuksia. Lisäksi jotta jäsenvaltiot voisivat säilyttää nykyisten ohjelmiensa laajuuden ennallaan ja muiden rohkaisemiseksi jakamaan maitoa, edellä mainitut kriteerit on koulumaidon osalta aiheellista yhdistää maidon ja maitotuotteiden toimittamista lapsille koskevan unionin tuen aiempaan käyttöön, lukuun ottamatta Kroatiaa, jolle on määritettävä erityismäärä.

(8)  Hyvän hallintotavan ja moitteettoman talousarviohallinnon vuoksi jäsenvaltioiden, jotka haluavat osallistua tukikelpoisten tuotteiden jakeluun, olisi haettava unionin tukea joka vuosi. ▌

(9)  Kansallista strategiaa olisi pidettävä edellytyksenä jäsenvaltion osallistumiselle järjestelmään. Jäsenvaltiot, jotka haluavat osallistua järjestelmään, olisi velvoitettava esittämään strateginen ▌asiakirja, joka kattaa kuuden vuoden ajanjakson ja jossa määritellään ▌ niiden omat painopisteet. Jäsenvaltioiden olisi voitava päivittää kansallisia strategioita säännöllisesti erityisesti painopisteiden tai tavoitteiden arviointien ja uudelleenarvioinnin sekä ohjelmiensa onnistumisen perusteella. Strategioissa voidaan myös eritellä järjestelmän täytäntöönpanoon liittyviä osatekijöitä, joiden avulla jäsenvaltiot voivat tehostaa hallinnointia, muun muassa tukihakemusten ja -pyyntöjen osalta.

(10)  Koulujärjestelmää koskevan tietoisuuden edistämiseksi ja unionin tuen näkyvyyden lisäämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioiden velvollisuutta tiedottaa selkeästi järjestelmän täytäntöönpanoa varten myönnetystä unionin tuesta, myös viestintävälineiden sekä tarvittaessa yhteisen tunnuksen tai graafisten elementtien osalta.

(11)  Järjestelmän näkyvyyden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi selitettävä strategiassaan, kuinka ne aikovat varmistaa järjestelmänsä lisäarvon erityisesti silloin, kun unionin järjestelmästä rahoitettavat tuotteet kulutetaan muiden oppilaitoksissa lapsille tarjottavien aterioiden yhteydessä. Sen varmistamiseksi, että unionin järjestelmän koulutuksellinen tarkoitus täyttyy ja tehoaa, komissiolle olisi annettava valtuudet antaa tiettyjä säädöksiä säännöistä, jotka koskevat unionin järjestelmästä rahoitettavien tuotteiden jakelua suhteessa muihin oppilaitoksissa tarjottaviin aterioihin ja niiden valmistukseen.

(12)  Sen arvioimiseksi, onko ohjelmilla ollut vaikutusta jäsenvaltioissa, olisi rahoitettava saavutettuja tuloksia koskevia seuranta- ja arviointitoimia, joissa kiinnitetään erityistä huomiota kulutustottumusten muutoksiin keskipitkällä aikavälillä.

(13)  Koska yhteisrahoitusperiaate poistetaan hedelmien ja vihannesten jakelulta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013(9) asiaa koskevia säännöksiä on tarpeen muuttaa.

(14)  Tällä asetuksella ei tulisi puuttua alueellisen tai paikallisen toimivallan jakoon jäsenvaltioissa.

(15)  Sen vuoksi asetuksia (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) N:o 1306/2013 olisi muutettava. Lukuvuoden jaksotuksen huomioon ottamiseksi uusia sääntöjä olisi sovellettava 1 päivästä elokuuta 2017,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutos maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä

annettuun asetukseen (EU) N:o 1308/2013

Muutetaan asetus (EU) N:o 1308/2013 seuraavasti:

1)  Korvataan II osan I osaston II luvun 1 jakson otsikko seuraavasti: "TUKI HEDELMIEN JA VIHANNESTEN SEKÄ MAIDON JA MAITOTUOTTEIDEN TOIMITTAMISEEN OPPILAITOKSIIN"

2)  Poistetaan otsake "1 Alajakso" ja otsikko "Kouluhedelmä- ja kouluvihannesjärjestelmät".

3)  Korvataan 23 artikla seuraavasti:

"23 artikla

Tuki kouluhedelmien ja kouluvihannesten ja koulumaidon toimittamista, koulutuksellisia liitännäistoimenpiteitä ja niihin liittyviä kustannuksia varten

1.  Unionin tukea myönnetään 22 artiklassa tarkoitetuissa oppilaitoksissa olevien lasten hyväksi

a)  jäljempänä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten tuotteiden toimittamiseen ja jakeluun;

b)  koulutuksellisiin liitännäistoimenpiteisiin, ja

c)  eräiden asiaan liittyvien ▌ laitteisto-, julkistamis-, seuranta- ja arviointikustannusten kattamiseen sekä, ellei niitä kateta a alakohdassa, logistiikka- ja jakelukustannusten kattamiseen.

Tässä jaksossa tarkoitetaan:

  'kouluhedelmillä ja kouluvihanneksilla' 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa ja 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuja tuotteita;

  'koulumaidolla' 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa ja 2 kohdan toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja tuotteita sekä liitteessä V tarkoitettuja tuotteita.

2.  Jäsenvaltioiden, jotka haluavat osallistua 1 kohdassa vahvistettuun tukijärjestelmään, jäljempänä 'koulujärjestelmä', ja jotka pyytävät edellä tarkoitettua unionin tukea, on kansalliset olosuhteet huomioon ottaen asetettava etusijalle tuotteet, jotka kuuluvat joko toiseen tai molempiin seuraavista ryhmistä:

a)  hedelmät ja vihannekset ja banaanialan tuoreet tuotteet;

b)  kulutukseen tarkoitettu maito ja sen laktoosittomat versiot.

Jäsenvaltio voi kuitenkin tiettyjen tuotteiden kulutuksen edistämiseksi ja/tai alueellaan asuvien lasten erityisiin ravitsemustarpeisiin vastaamiseksi päättää seuraavien tuotteiden jakelusta:

a)  hedelmä- ja vihannesjalostetuotteet ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädettyjen tuotteiden lisäksi;

b)  juusto ja juustoaine, jogurtti ja muut käyneestä tai hapatetusta maidosta valmistetut, lisättyjä makuaineita ja lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältämättömät tuotteet, ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädettyjen tuotteiden lisäksi.

3.  Lisäksi jäsenvaltiot voivat täydentää 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden jakelua liitteessä V luetelluilla tuotteilla, jos ne pitävät sitä tarpeellisena koulujärjestelmän tavoitteiden ja 6 kohdassa tarkoitetussa strategiassa esitettyjen päämäärien saavuttamiseksi.

Tällöin unionin tukea maksetaan ainoastaan jaetun tuotteen maitoainesosalle, jonka on liitteessä V olevan luokan I osalta oltava vähintään 90 painoprosenttia ja liitteessä V olevan luokan II osalta vähintään 75 painoprosenttia. Neuvosto vahvistaa unionin maitotuen tason SEUT 43 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

4.  Koulujärjestelmässä jaettavat tuotteet eivät saa sisältää lisättyä sokeria, lisättyä suolaa, lisättyä rasvaa, lisättyjä makeutusaineita eivätkä asetuksessa (EU) N:o 1333/2008 lueteltuja lisättyjä keinotekoisia arominvahventeita E 620–E 650.

Tieteellisen kehityksen huomioon ottamiseksi siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 227 artiklan mukaisesti ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun arominvahventeiden luettelon täydentämiseksi.

Jäsenvaltio voi kuitenkin päättää, saatuaan terveys- ja ravitsemusasioista vastaavilta kansallisilta viranomaisiltaan asianmukaisen luvan kansallisten menettelyjensä mukaisesti, että 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tukikelpoiset tuotteet saavat sisältää vähäisiä määriä lisättyä sokeria, lisättyä suolaa ja/tai lisättyä rasvaa. Jotta varmistetaan, että tällaiset tuotteet vastaavat ohjelman tavoitteita, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 227 artiklan mukaisesti kyseisten aineiden, jotka ovat teknisesti välttämättömiä jalostettujen tuotteiden valmistamiseksi tai tuottamiseksi, enimmäispitoisuuksien määrittämiseksi.

5.  Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden lisäksi jäsenvaltiot voivat päättää sisällyttää koulutuksellisiin liitännäistoimenpiteisiin muita maataloustuotteita, erityisesti 1 artiklan 2 kohdan g ja v alakohdassa lueteltuja tuotteita.

6.  Koulujärjestelmään osallistumisen ehtona on, että jäsenvaltio laatii ennen koulujärjestelmään osallistumistaan ja sen jälkeen kuuden vuoden välein kansallisen tai alueellisen tason strategian järjestelmän täytäntöönpanoa varten. Viranomainen, joka on vastuussa strategian laatimisesta kansallisella tai alueellisella tasolla, voi muuttaa strategiaa erityisesti seurannan ja arvioinnin sekä saavutettujen tulosten perusteella. Strategiassa on ainakin määriteltävä tarpeet, tarpeiden tärkeysjärjestys, kohderyhmä, saavutettaviksi odotetut tulokset ja, jos saatavilla, määrälliset tavoitteet verrattuna lähtötilanteeseen, ja vahvistettava näiden tavoitteiden saavuttamiseen parhaiten soveltuvat välineet ja toimet.

Nämä strategiat voivat sisältää järjestelmän täytäntöönpanoon liittyviä erityisiä osatekijöitä, joiden tavoitteena on muun muassa yksinkertaistaa järjestelmän hallintoa.

7.  Jäsenvaltioiden on vahvistettava strategioissaan luettelo kaikista tuotteista, joita järjestelmässä toimitetaan joko tavanomaisessa jakelussa tai koulutuksellisten liitännäistoimenpiteiden yhteydessä. Lisäksi niiden on varmistettava, että niiden terveys- ja ravitsemusasioista vastaavat kansalliset viranomaiset osallistuvat asianmukaisesti tai antavat asianmukaisen luvan kyseisen luettelon laatimiseen kansallisten menettelyjen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan soveltamista.

8.  Jotta koulujärjestelmällä olisi vaikutusta, jäsenvaltioiden on päätettävä myös koulutuksellisista liitännäistoimenpiteistä; niihin voi kuulua muun muassa toimenpiteitä ja toimia, joilla pyritään luomaan lapsille suhde maatalouteen esimerkiksi maatilavierailujen kaltaisin toimin, ja 5 kohdassa tarkoitettujen useammanlaisten maataloustuotteiden jakelua. Näillä toimenpiteillä voidaan myös opettaa asiaan liittyvistä aiheista, kuten terveellisistä ruokailutottumuksista, ▌paikallisista elintarvikeketjuista, luonnonmukaisesta viljelystä, kestävästä tuotannosta tai ruuan haaskaamisen välttämisestä.

9.  Jäsenvaltioiden on valittava jaettavat tai koulutuksellisiin liitännäistoimenpiteisiin sisällytettävät tuotteensa sellaisten objektiivisten perusteiden mukaan, joihin on kuuluttava yksi tai useampi seuraavista: terveys- ja ympäristönäkökohdat, kausiluonteisuus, vaihtelevuus tai paikallisten tai alueellisten tuotteiden saatavuus, asettaen etusijalle, niin pitkälle kuin se on mahdollista toteuttaa, unionista peräisin olevat tuotteet. Jäsenvaltiot voivat edistää erityisesti paikallisia tai alueellisia hankintoja, luonnonmukaisia tuotteita, lyhyitä toimitusketjuja tai ympäristöhyötyjä ja tarvittaessa asetuksessa (EU) N:o 1151/2012 tarkoitettuja laatutuotteita.

Jäsenvaltiot voivat harkita asettavansa strategioissaan etusijalle kestävyyttä ja reilua kauppaa koskevat näkökohdat."

4)  Lisätään 23 a artikla seuraavasti:

"23 a artikla

Rahoitussäännökset

1.  Rajoittamatta 4 kohdan säännösten soveltamista, koulujärjestelmän mukainen tuki 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tuotteiden jakelua, koulutuksellisia

liitännäistoimenpiteitä ja asiaan liittyviä kustannuksia varten ei saa olla lukuvuotta kohden suurempi kuin 250 miljoonaa euroa, josta:

a)  kouluhedelmien ja kouluvihannesten osalta 150 miljoonaa euroa lukuvuotta kohden;

b)  koulumaidon osalta 100 miljoonaa euroa lukuvuotta kohden.

2.  Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettu tuki jaetaan jäsenvaltioiden kesken ottaen huomioon seuraavat seikat:

i)  6–10-vuotiaiden lasten lukumäärä jäsenvaltiossa;

ii)  jäsenvaltion alueiden kehitysaste siten, että varmistetaan suurempi tuki tämän asetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuille vähemmän kehittyneille alueille ▌ ja asetuksen (EU) N:o 229/2013 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille pienille Egeanmeren saarille, ja

iii)  koulumaidon osalta edellä tarkoitettujen perusteiden lisäksi maidon ja maitotuotteiden toimittamista lapsille koskevan unionin tuen aiempi käyttö ▌.

Kun kyse on SEUT 349 artiklassa luetelluista syrjäisimmistä alueista, asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitetuilla määrärahoilla on varmistettava suurempi tuki kyseisille alueille, jotta voidaan ottaa huomioon niiden erityistilanne tuotteiden hankinnan alalla ja edistää tuotteiden hankintaa toisiaan lähellä sijaitsevien syrjäisimpien alueiden välillä.

Edellä mainituista perusteista johtuvilla koulumaitoa koskevilla määrärahoilla on varmistettava, että kaikilla jäsenvaltioilla on oikeus saada jokaista ensimmäisen alakohdan i alakohdassa tarkoitettuun ikäryhmään kuuluvaa lasta kohden vähintään unionin tuen vähimmäismäärä, joka ei saa olla alhaisempi kuin unionin varojen keskimääräinen käyttö lasta kohden kaikissa jäsenvaltioissa ennen [tämän asetuksen voimaantulopäivä] sovelletussa järjestelmässä.

3.  Jäsenvaltioiden on haettava joka vuosi osallistumista koulujärjestelmään toimittamalla unionin tukea koskeva pyyntö, jossa täsmennetään kouluhedelmien ja kouluvihannesten osalta pyydetty määrä ja koulumaidon osalta pyydetty määrä, jonka ne haluavat jakaa ▌.

4.  Ylittämättä 250 miljoonan euron enimmäismäärää, joka kertyy 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista määristä, jokainen jäsenvaltio voi kerran lukuvuodessa siirtää enintään 20 prosenttia jommistakummista alustavista määrärahoistaan. ▌

Tätä prosenttiosuutta voidaan kuitenkin korottaa 25 prosenttiin niiden jäsenvaltioiden osalta, joilla on SEUT 349 artiklassa lueteltuja syrjäisimpiä alueita, ja muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, kuten silloin, kun jäsenvaltion on tarpeen puuttua erityiseen markkinatilanteeseen koulujärjestelmän kattamalla alalla, kun se on erityisen huolissaan jommankumman tuoteryhmän alhaisesta kulutuksesta, tai muiden yhteiskunnan muutosten vuoksi.

Siirrot voidaan tehdä joko:

a)  ennen lopullisten määrärahojen vahvistamista seuraavaksi lukuvuodeksi, jäsenvaltion alustavien määrärahojen välillä. Tällaisia siirtoja ei voida tehdä alustavasta määrärahasta sen tuoteryhmän osalta, jolle asianomainen jäsenvaltio pyytää määrää, joka ylittää sen alustavan määrärahan. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle alustavien määrärahojen välisten siirtojen määrä; tai

b)  lukuvuoden alkamisen jälkeen jäsenvaltion lopullisten määrärahojen välillä, jos nämä määrärahat on asianomaisen jäsenvaltion osalta vahvistettu. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä tämän kohdan soveltamiseksi tarvittavat toimenpiteet, jotka koskevat muun muassa siirtojen määräaikoja sekä siirtoilmoituksen jättämistä, muotoa ja sisältöä.

5.  Koulujärjestelmä ei vaikuta unionin lainsäädännön mukaisten erillisten kansallisten koulujärjestelmien soveltamiseen. Edellä 23 artiklassa säädettyä unionin tukea voidaan käyttää olemassa olevien kansallisten kouluhedelmiä ja kouluvihanneksia sekä koulumaitoa koskevien koulujärjestelmien tai koulujakelujärjestelmien soveltamisalan laajentamiseksi tai toimivuuden lisäämiseksi, mutta se ei saa korvata näiden olemassa olevien kansallisten järjestelmien rahoitusta, lukuun ottamatta aterioiden ilmaisjakelua lapsille oppilaitoksiin. Jos jäsenvaltio päättää laajentaa olemassa olevaa kansallista koulujärjestelmää tai lisätä sen toimivuutta hakemalla unionin rahoitusta, sen on ilmoitettava 23 artiklan 6 kohdassa tarkoitetussa strategiassa, miten tämä saavutetaan.

6.  Jäsenvaltiot voivat myöntää unionin tuen lisäksi kansallista tukea koulujärjestelmän rahoittamiseksi.

Jäsenvaltiot voivat rahoittaa tukensa asianomaisella alalla kerättävillä maksuilla tai muilla yksityissektorilta saatavilla rahoitusosuuksilla.

7.  Unioni voi asetuksen (EU) N:o 1306/2013 6 artiklan mukaisesti rahoittaa myös tiedotus-, julkistamis-, seuranta- ja arviointitoimenpiteitä, jotka liittyvät koulujärjestelmään, mukaan luettuina toimet, joilla pyritään lisäämään yleistä tietoisuutta sen tavoitteista, ja asiaan liittyviä verkottumistoimenpiteitä, joilla pyritään vaihtamaan kokemuksia ja parhaita käytäntöjä järjestelmän täytäntöönpanon ja hallinnon helpottamiseksi.

Komissio voi tämän asetuksen 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti kehittää yhteisen tunnuksen tai graafisia elementtejä lisätäkseen koulujärjestelmän näkyvyyttä.

8.  Koulujärjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden on ▌ koulutiloissa tai muissa asiaankuuluvissa paikoissa julkistettava järjestelmään osallistumisensa ja tiedotettava unionin antamasta tuesta. Jäsenvaltiot voivat käyttää kaikkia soveltuvia viestintävälineitä, jotka komissio vahvistaa 24 artiklan mukaisesti ja joihin voi kuulua julisteita, asiaa koskevia verkkosivustoja, graafista tiedotusaineistoa ja tiedotus- ja valistuskampanjoita. Jäsenvaltioiden on varmistettava unionin koulujärjestelmän lisäarvo ja näkyvyys suhteessa oppilaitoksissa tarjottaviin muihin aterioihin."

5)  Korvataan 24 ja 25 artikla seuraavasti:

"24 artikla

Siirretty säädösvalta

1.  Lasten terveellisten ruokailutottumusten edistämiseksi ja sen varmistamiseksi, että koulujärjestelmän mukainen tuki kohdistetaan 22 artiklassa tarkoitettuun kohderyhmään kuuluviin lapsiin, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 227 artiklan mukaisesti säännöistä, jotka koskevat seuraavia:

a)  lisäperusteet, jotka koskevat 22 artiklassa tarkoitetun kohderyhmän tukikelpoisuutta;

b)  jäsenvaltioiden suorittama tuen hakijoiden hyväksyminen ja valinta;

c)  kansallisten tai alueellisten strategioiden laadinta sekä koulutukselliset liitännäistoimenpiteet.

2.  Euroopan unionin varojen tehokkaan ja kohdennetun käytön varmistamiseksi ja koulujärjestelmän täytäntöönpanon helpottamiseksi siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 227 artiklan mukaisesti

a)  niiden kustannusten ja/tai toimenpiteiden yksilöimiseksi, joihin voidaan myöntää unionin tukea ▌;

b)  jäsenvaltioiden velvoitteesta seurata ja arvioida koulujärjestelmänsä toimivuutta.

3.  Koulujärjestelmää koskevan tietoisuuden edistämiseksi sekä unionin tuen näkyvyyden lisäämiseksi siirretään komissiolle valta antaa 227 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa velvoitetaan koulujärjestelmään osallistuvat jäsenvaltiot tiedottamaan selkeästi siitä, että ne saavat unionin tukea järjestelmän täytäntöönpanoa varten, myös seuraavien osalta:

a)  viestintävälineiden käyttöä koskevat erityiset kriteerit;

b)  tarvittaessa yhteisen tunnuksen tai graafisten elementtien esitystapaa, sommittelua, kokoa ja suunnittelua koskevien erityisten kriteerien vahvistaminen.

4.  Unionin järjestelmän lisäarvon ja näkyvyyden varmistamiseksi siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 227 artiklan mukaisesti säännöistä, joita sovelletaan tuotteiden jakeluun suhteessa muihin oppilaitoksissa tarjottaviin aterioihin.

5.  Koska on tarpeen varmistaa, että tuki heijastuu hintaan, jolla tuotteet ovat koulujärjestelmässä saatavilla, siirretään komissiolle valta antaa 227 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa jäsenvaltiot velvoitetaan selvittämään strategioissaan, miten tämä saavutetaan.

25 artikla

Täytäntöönpanovallan käyttäminen tarkastelumenettelyä noudattaen

Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä vahvistaa tämän jakson soveltamiseksi tarvittavat toimenpiteet, jotka koskevat muun muassa

a)  tietoja, joiden on sisällyttävä jäsenvaltioiden strategioihin;

b)  tukihakemuksia ja maksuja, mukaan lukien yhteisestä kehyksestä johtuva menettelyjen yksinkertaistuminen;

c)  koulujärjestelmän julkistamiseen liittyviä menetelmiä sekä siihen liittyviä verkottumistoimenpiteitä;

d)  koulujärjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden esittämien vuosittaisten tukipyyntöjen sekä seuranta- ja arviointikertomusten toimittamista, muotoa ja sisältöä;

e)  edellä olevan 23 a artiklan 4 kohdan soveltamiseksi tarvittavia toimenpiteitä, muun muassa siirtojen määräaikoja sekä siirtoilmoitusten toimittamista, muotoa ja sisältöä.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 229 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen."

6)  Poistetaan 2 alajakso.

7)  Korvataan 217 artikla seuraavasti:

"217 artikla

Lapsille jaettavien tuotteiden kansalliset tuet

Jäsenvaltiot voivat myöntää kansallista tukea 23 artiklassa tarkoitettujen tukikelpoisten tuoteryhmien toimittamiseen lapsille oppilaitoksissa, kyseisiä tuotteita koskeviin koulutuksellisiin liitännäistoimenpiteisiin ja 23 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin asiaan liittyviin kustannuksiin.

Jäsenvaltiot voivat rahoittaa tukensa asianomaisella alalla kerättävillä maksuilla tai muilla yksityissektorilta saatavilla rahoitusosuuksilla."

8)  Lisätään 225 artiklaan alakohdat seuraavasti:

"e)  viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2023 kertomuksen 23 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen jakoperusteiden soveltamisesta;

f)  viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2023 kertomuksen 23 a artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen siirtojen vaikutuksesta järjestelmän toimivuuteen molempien tuoteryhmien jakelun suhteen."

9)  Korvataan liite V seuraavasti:

"LIITE V

Luokka I

Hapanmaitotuotteet, hedelmämehua sisältämättömät, luontaisilla aromeilla maustetut, tai hedelmämehua sisältävät, luontaisilla aromeilla maustetut tai maustamattomat

Maitopohjaiset juomat, kaakaota tai hedelmämehua sisältävät tai luontaisilla aromeilla maustetut

Luokka II

Luontaisilla aromeilla maustetut ja maustamattomat hedelmää sisältävät maitotuotteet, hapatetut tai ilman hapatetta valmistetut".

2 artiklaMuutos a

setukseen (EU) N:o 1306/2013

Korvataan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 4 artiklan 1 kohdan d alakohta seuraavasti:

"d)  unionin rahoitusosuus asetuksen (EU) N:o 1308/2013 220 artiklassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin, jotka liittyvät eläintauteihin ja kuluttajien luottamuksen menetykseen."

3 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2017.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta   Neuvoston puolesta

Puhemies  Puheenjohtaja

ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Tukijärjestelmä, joka koskee hedelmien, vihannesten, banaanien ja maidon toimittamista oppilaitoksiin

Viiteasiakirjat

COM(2014)0032 – C7-0025/2014 – 2014/0014(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

30.1.2014

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AGRI

6.2.2014

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

DEVE

6.2.2014

BUDG

6.2.2014

CONT

6.2.2014

ENVI

6.2.2014

 

REGI

6.2.2014

CULT

6.2.2014

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

DEVE

11.2.2014

BUDG

25.6.2014

CONT

11.6.2014

ENVI

14.7.2014

 

REGI

22.9.2014

CULT

3.9.2014

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Marc Tarabella

17.9.2014

 

 

 

Valiokuntakäsittely

23.7.2014

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

11.1.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

6

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, José Bové, Paul Brannen, Daniel Buda, Nicola Caputo, Michel Dantin, Paolo De Castro, Albert Deß, Norbert Erdős, Luke Ming Flanagan, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Esther Herranz García, Jan Huitema, Peter Jahr, Jarosław Kalinowski, Elisabeth Köstinger, Philippe Loiseau, Mairead McGuinness, Ulrike Müller, Maria Noichl, Marijana Petir, Jens Rohde, Jordi Sebastià, Jasenko Selimovic, Lidia Senra Rodríguez, Czesław Adam Siekierski, Marc Tarabella, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pilar Ayuso, Bas Belder, Franc Bogovič, Jean-Paul Denanot, Fredrick Federley, Maria Heubuch, Ricardo Serrão Santos, Ramón Luis Valcárcel Siso

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Mark Demesmaeker

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

15.1.2016

(1)

EUVL C 451, 16.12.2014, s. 142.

(2)

EUVL C 415, 20.11.2014, s. 30.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0216.

(4)

*   Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.

(5)

**  LINGVISTI-JURISTIT EIVÄT OLE VIELÄ VIIMEISTELLEET TEKSTIÄ.

(6)

  EUVL C 451, 16.12.2014, s. 142.

(7)

  EUVL C 415, 20.11.2014, s. 30.

(8)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

(9)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).

Oikeudellinen huomautus