Menettely : 2015/2256(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0017/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0017/2016

Keskustelut :

PV 24/02/2016 - 14
CRE 24/02/2016 - 14

Äänestykset :

PV 25/02/2016 - 7.9
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0060

MIETINTÖ     
PDF 442kWORD 118k
1.2.2016
PE 571.647v02-00 A8-0017/2016

sisämarkkinoiden hallinnosta osana eurooppalaista ohjausjaksoa 2016

(2015/2256(INI))

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta

Esittelijä: Catherine Stihler

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

sisämarkkinoiden hallinnosta osana eurooppalaista ohjausjaksoa 2016

(2015/2256(INI))

Euroopan parlamentti, joka

  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuinen kasvuselvitys 2015”(1),

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden hallinnoinnista eurooppalaisen ohjausjakson 2015 puitteissa(2),

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden hallinnoinnista(3) ja 28. toukokuuta 2014 annetun komission seurantavastauksen,

–  ottaa huomioon 22. lokakuuta 2014 antamansa päätöslauselman ”Eurooppalainen ohjausjakso: vuoden 2014 painopisteiden täytäntöönpano”(4),

–  ottaa huomioon 7. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle sisämarkkinoiden hallinnoinnista(5) ja 8. toukokuuta 2013 annetun komission seurantavastauksen,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon Euroopan investointiohjelmasta (COM(2014)0903),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan, EKP:n pääjohtajan ja Euroopan parlamentin puhemiehen 22. kesäkuuta 2015 päivätyn selvityksen ”Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely”,

–  ottaa huomioon 21. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon toimista Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi (COM(2015)0600),

–  ottaa huomioon 21. lokakuuta 2015 annetun komission suosituksen neuvoston suositukseksi kansallisten kilpailukykykomiteoiden perustamisesta euroalueelle (COM(2015)0601),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2016 – Vahvistetaan elpymistä ja lähentymistä” (COM(2015)0690),

–  ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Member States Investment Challenges” (SWD(2015)0400),

–  ottaa huomioon marraskuussa 2015 julkaistun Bruegel-ajatushautomon toimintapoliittisen asiakirjan ”Limitations of Policy Coordination in the Euro Area under the European Semester”,

–  ottaa huomioon euroalueen neljännesvuosikatsauksen (QREA), osa 14, nro 2,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun syyskuussa 2014 julkaiseman tutkimuksen Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannuksista sisämarkkinoilla ”The Cost of Non-Europe in the Single Market”,

–  ottaa huomioon 28. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille” (COM(2015)0550) sekä kertomuksen sisämarkkinoiden yhdentymisestä ja kilpailukyvystä EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa (SWD(2015)0203),

–  ottaa huomioon 6. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon digitaalisten sisämarkkinoiden strategiasta Euroopalle (COM(2015)0192),

–  ottaa huomioon verkossa julkaistun sisämarkkinoiden tulostaulun 2015,

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon palveludirektiivin täytäntöönpanosta (COM(2012)0261), sellaisena kuin se on päivitettynä lokakuussa 2015,

–  ottaa huomioon 27.–28. kesäkuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 24.–25. lokakuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 19.–20. joulukuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A8-0017/2016),

A.  panee merkille, että unionilla on kansainvälisellä ja unionin tasolla monenlaisia haasteita, kuten hidas kasvu, korkea työttömyys ja varsinkin voimakas kansainvälinen kilpailu;

B.  toteaa, että eurooppalaisella ohjausjaksolla pyritään parantamaan talous- ja finanssipolitiikan koordinointia EU:n 28 jäsenvaltion välillä, jotta voitaisiin lisätä vakautta, edistää kasvua ja työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä;

C.  katsoo, että on otettava käyttöön kaikki mahdolliset keinot unionin talouden ja kilpailukyvyn kohentamiseksi;

D.  ottaa huomioon, että sisämarkkinat ovat yksi unionin kulmakivistä ja yksi sen suurimmista saavutuksista; katsoo, että sisämarkkinoiden ja niiden toteutumiseen tähtäävien toimintapolitiikkojen on oltava yhtä lailla osa eurooppalaista ohjausjaksoa, jotta ne edistäisivät menestyksekkäästi talouskasvua ja vakauttaisivat talouksia;

E.  katsoo, että osallistavat sisämarkkinat, joiden hallintoa on tehostettu paremman sääntelyn ja kilpailukyvyn edistämiseksi, ovat keskeinen väline kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi ja yritysten ja kuluttajien luottamuksen säilyttämiseksi;

F.  panee merkille, että meneillään olevat teknologiset, yhteiskunnalliset ja käyttäytymistä koskevat muutokset vaikuttavat merkittävästi yritysten ja kuluttajien käyttäytymiseen ja luovat monia taloudellisia mahdollisuuksia ja haasteita, joita sisämarkkinakehyksessä on käsiteltävä;

G.   toteaa, että ennen kaikkea noudattamalla eurooppalaista ohjausjaksoa ja sisämarkkinoita koskevia nykyisiä sääntöjä voidaan saada todellinen kuva nykyisten sääntöjen soveltuvuudesta tai puutteista;

Sisämarkkinat tärkeänä välineenä unionin kilpailukyvyn parantamisessa ja työpaikkojen ja kasvun aikaansaamisessa

1.  toteaa, että sisämarkkinat ovat yksi unionin perustoista; korostaa, että sisämarkkinoiden ja niiden toteutumiseen tähtäävien toimintapolitiikkojen on oltava yhtä lailla osa eurooppalaista ohjausjaksoa, jotta ne edistäisivät menestyksekkäästi talouskasvua ja vakauttaisivat talouksia;

2.  korostaa, että sisämarkkinat ovat jäsenvaltioiden talouksien ja koko Euroopan yhdentymishankkeen tukipylväs; korostaa sisämarkkinoiden taloudellisia hyötyjä, joita ovat esimerkiksi tuotteiden standardisoiminen, markkinoiden yhdentyminen, mittakaavaedut sekä vahvempi kilpailu ja tasapuoliset toimintaedellytykset 500 miljoonalle kuluttajalle 28 jäsenvaltiossa, ja toteaa, että näiden seikkojen ansiosta kuluttajille tarjotaan varsinkin suurempi valikoima laadukkaita tuotteita ja palveluita alhaisemmin hinnoin;

3.  korostaa, että on tärkeää edistää sisämarkkinoita niin, että saadaan aikaan rakenteellista ja kestävää talouskasvua investointien houkuttelemiseksi ja edistämiseksi avoimuutta ja tehokkuutta koskevien sääntöjen puitteissa, mikä auttaa luomaan työpaikkoja ja edistämään jäsenvaltioiden kansalaisten hyvinvointia; kehottaa komissiota seuramaan järjestelmällisesti sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa maakohtaisten suositusten avulla erityisesti, jos nämä säännöt edistävät merkittävästi rakenneuudistuksia;

4.  katsoo, että on helpotettava asianmukaisen ympäristön luomista taloudellisia aloitteita ja liiketoiminnan kehittämistä varten, edistettävä kilpailukykyä ja yhteistyötä pk-yrityksissä ja hyödynnettävä näin innovoinnin, tutkimuksen ja teknologian tarjoamia teollisia mahdollisuuksia;

5.  panee merkille komission yksiköiden viimeaikaisen työn investointeihin liittyvien haasteiden tunnistamisessa ja kartoittamisessa sekä maakohtaisten investointiprofiilien laatimisessa;

6.  on huolissaan siitä, että eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä jäsenvaltioille annettujen suositusten täytäntöönpanoaste vuosina 2011–2014 oli odotettua alhaisempi; kehottaa tämän vuoksi komissiota ehdottamaan mekanismia, jolla maita kannustetaan panemaan täytäntöön maakohtaisia suosituksia;

7.  on tyytyväinen siihen, että komissio järkiperäisti uutta eurooppalaista ohjausjaksoa, ja ymmärtää, että maakohtaisten suositusten määrää vähennettiin, jotta voitiin esittää enemmän maiden ensisijaisiin tavoitteisiin keskittyviä suosituksia; toteaa, että vuotuisessa kasvuselvityksessä kiinnitetään enemmän huomiota sisämarkkinakysymyksiin kuin maakohtaisiin suosituksiin;

8.  kehottaa sisällyttämään eurooppalaiseen ohjausjaksoon sisämarkkinapilarin, johon kuuluu järjestelmä, jolla seurataan ja kartoitetaan säännöllisesti sisämarkkinoiden maakohtaisia esteitä sekä arvioidaan säännöllisesti sisämarkkinoiden yhdentymistä ja kilpailukykyä niin, että keskitytään niihin painopisteisiin, joihin suunnatuilla toimilla saadaan aikaan mahdollisimman paljon kasvua ja työpaikkoja sekä yritysten kestävää kehitystä pk-yrityksiä unohtamatta; katsoo, että tähän järjestelmään olisi sisällytettävä laaja tietokanta, määrälliset ja laadulliset indikaattorit, joilla pyritään mittaamaan muun muassa sisämarkkinasääntöjen soveltamisen taloudellisia vaikutuksia, sekä vertaileva analyysi, vertaisarviointi ja hyvien käytäntöjen vaihto;

9.  panee tyytyväisenä merkille vuoden 2015 kertomuksen sisämarkkinoiden yhdentymisestä ja kilpailukyvystä EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa; toteaa, että tämä kertomus, joka korvaa sekä aikaisemmin vuotuiseen kasvuselvitykseen sisällytetyn sisämarkkinoiden yhdentymistä koskevan kertomuksen että Euroopan teollisuuden suorituskyvystä annetun kertomuksen, on julkaistu sisämarkkinastrategiasta annetun tiedonannon liiteasiakirjana eikä aikaisemman tavan mukaisesti vuotuisen kasvuselvityksen liitteenä; pyytää kehittämään kertomusta edelleen, sisällyttämään sen osaksi sisämarkkinoiden hallintopilaria ja pitämään sitä sisämarkkinoiden edistymistä koskevan vuosittaisen arvioinnin perustana; katsoo, että kertomusta olisi hyödynnettävä vuotuisen kasvuselvityksen erityisesti sisämarkkinoita koskevassa osuudessa, maakohtaisissa suosituksissa ja jäsenvaltioiden kanssa säännöllisesti käytävässä jäsennellyssä vuoropuhelussa sisämarkkinoiden noudattamisesta;

10.  suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen analysoida tarkemmin tunnistettuja maakohtaisia investointien esteitä osana eurooppalaista ohjausjaksoa etenkin maaraporttien ja neuvostossa käytävien temaattisten keskustelujen avulla;

11.  kiinnittää huomiota siihen, että monet tunnistetuista investointien esteistä liittyvät sisämarkkinoiden toimivuuteen sekä sisämarkkinalainsäädännön saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoon; pyytää komissiota seuraamaan tarkasti tunnistettuja investointien haasteita ja esteitä koskevia jäsenvaltioiden jatkotoimia, käymään jäsenvaltioiden kanssa noudattamista koskevaa jäsenneltyä vuoropuhelua sekä käyttämään toimivaltaansa ja toteuttamaan tarvittaessa toimenpiteitä sisämarkkinoidenperusteettomien ja kohtuuttomien esteiden poistamiseksi;

12.  korostaa, että eurooppalaisen ohjausjakson mahdolliseen uudelleentarkasteluun on otettava asianmukaisella tavalla mukaan Euroopan parlamentti, kansalliset ja alueelliset parlamentit ja kaikki sidosryhmät, muun muassa työnantajajärjestöt ja ammattiyhdistykset, jotta lisätään eurooppalaista ohjausjaksoa koskevan yhteisen vastuun lisäksi myös maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoastetta;

13.  korostaa, että eurooppalaisessa ohjausjaksossa on tärkeää soveltaa kaikenkattavaa ja avointa menetelmää, joka johtaa merkityksellisiin ja tarpeellisiin uudistuksiin;

Sisämarkkinoiden hyödyntämätön potentiaali

14.  muistuttaa, että on tehtävä tarkoituksenmukaisia ja oikeudenmukaisia taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia sekä torjuttava byrokratiaa ja protektionismia unionin talouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi;

15.  korostaa, että vaikkei sisämarkkinoilla olekaan suoranaisesti tulliesteitä, on niillä kuitenkin todella paljon erilaisia tullien ulkopuolisia esteitä; kannustaa unionin toimielimiä, jäsenvaltioita ja kaikkia sidosryhmiä käynnistämään rakentavan vuoropuhelun tästä aiheesta, jotta tullien ulkopuoliset esteet voidaan poistaa unionissa;

16.  pitää valitettavana, että monissa jäsenvaltioissa on merkittäviä puutteita palveludirektiivin täytäntöönpanossa johtuen muun muassa useista kansallisista säännöistä ja säännöksistä, jotka eivät ole aina yleisen edun mukaisia, vaikka palveludirektiivi kattaa yli 45 prosenttia unionin bruttokansantuotteesta ja työpaikoista; pitää myös valitettavana, että ilmoitusmenettelyä ei aina noudateta;

17.  suhtautuu myönteisesti ammattipätevyysdirektiivin nykyaikaistamiseen siten, että työvoiman liikkuvuuden tukemiseksi pätevyyksien tunnustamista koskevasta järjestelmästä tehdään joustavampi; toteaa, että säänneltyjen ammattien sääntely ja ammatin harjoittamista koskevat rajoitukset vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen;

18.  suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen tarkastella aloitetta palvelupassista ja yhdenmukaistetusta ilmoituslomakkeesta edellyttäen, että tällä aloitteella lisätään avoimuutta rajat ylittävää toimintaa harjoittavien palveluntarjoajien toimivallan laajuuden suhteen sekä vähennetään byrokratiaa ja hallinnollista rasitetta; korostaa, että tällainen aloite ei saa johtaa alkuperämaaperiaatteen käyttöönottoon; katsoo kuitenkin, että tämän ehdotuksen pääpiirteitä olisi syytä täsmentää; katsoo, että palvelupassi on väliaikainen ratkaisu, jota on tarkoitus käyttää täysin yhdentyneisiin sisämarkkinoihin siirtymisen aikana;

19.  tähdentää, että julkisten hankintojen markkinoiden osuus koko sisämarkkinoista on merkittävä ja että ne edistävät huomattavasti jäsenvaltioiden ja yritysten kasvua, työpaikkojen luomista ja kilpailukykyä; pyytää komissiota tukemaan julkisten hankintojen avoimuutta julkisella sektorilla, rajat ylittävää kilpailua sekä julkisten varojen parempaa käyttöä sosiaaliset ja ympäristölliset normit mukaan luettuina;

20.  muistuttaa, että unioni uudisti vuonna 2014 julkisia hankintoja koskevaa kehystään merkittävästi yksinkertaistamalla menettelyjä, lisäämällä sääntöjen joustavuutta ja mukauttamalla niitä siten, että ne palvelevat paremmin muita julkisen sektorin politiikkoja;

21.  huomauttaa, että jäsenvaltioiden julkisissa hankinnoissa on edelleen merkittäviä puutteita, jotka rajoittavat markkinoiden rajat ylittävää laajentumista ja kasvua kotimarkkinoilla; korostaa, että jäsenvaltioiden on saatettava julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevat säädökset osaksi kansallista lainsäädäntöään ja pantava ne täytäntöön asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti; katsoo, että vuoden 2007 oikeussuojamenettelyn asianmukaisella täytäntöönpanolla varmistettaisiin, että julkiset hankinnat ovat tehokkaampia, vaikuttavampia ja avoimempia;

22.  suhtautuu myönteisesti toiseen yhteentoimivuusratkaisut eurooppalaisille julkishallinnoille -ohjelmaan (ISA²), joka käynnistyi 1. tammikuuta 2016 ja jolla tuetaan sellaisten yhteentoimivien digitaalisten ratkaisujen kehittämistä, jotka ovat maksutta kaikkien asiasta kiinnostuneiden julkishallintojen, yritysten ja kansalaisten käytettävissä unionissa;

23.  painottaa, että sähköisen hallinnon kehittäminen ja laaja-alainen käyttö jäsenvaltioissa on merkittävä väline, jonka avulla helpotetaan yrittäjien liiketoiminnan harjoittamista sisämarkkinoilla ja kuluttajien oikeuksien toteutumista; kehottaa komissiota näin ollen sitoutumaan sähköisen hallinnon kehittämiseen keskeisenä ja kiireellisenä painopistealana;

24.  korostaa, että yksityisellä sektorilla on merkittävä tehtävä kestävän kasvun edistäjänä ja työpaikkojen luojana; huomauttaa, että yksittäiset kansalliset säännökset ja käytännöt yhdistettyinä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen riittämättömään täytäntöönpanoon voivat luoda turhia ja haitallisia esteitä ja rasitteita yrittäjille ja kuluttajille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen asianmukaisen soveltamisen ja paremman täytäntöönpanon ja kehottaa ottamaan käyttöön kustannustehokkaita riitojenratkaisuvälineitä;

25.  kehottaa komissiota kuulemaan sidosryhmiä määrittääkseen ne alat ja markkinat, joilla vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltaminen on riittämätöntä tai ongelmallista;

26.  katsoo, että nykyisten tuoteyhteyspisteiden tehtävän laajentaminen niin, että ne toimivat talouden toimijoille keskitettyinä asiointipisteinä sisämarkkina-asioissa, auttaa lisäämään tietoisuutta ja ymmärrystä sovellettavasta lainsäädännöstä;

27.  korostaa, että paremmat edellytykset start up -yritysten ja pk-yritysten syntymiselle voivat lisätä innovointia ja työpaikkojen luomista ja aikaansaada kestävää kasvua; muistuttaa, että monet esteet, joista osa on byrokraattisia, estävät pk-yritysten kotimaista ja kansainvälistä kehitystä; kehottaa kartoittamaan ja poistamaan kotimaista ja kansainvälistä kasvua estävät esteet;

28.  painottaa, että aineellisen ja aineettoman pääoman karttuminen unionissa on ollut rahoituskriisin jälkeisenä aikana kilpailijoihin verrattuna vähäisempää, mikä haittaa taloudellista ja sosiaalista kehitystä; korostaa, että investoinnit muun muassa tieto- ja viestintätekniikan alalla ovat äärimmäisen tärkeitä unionin tuottavuuden ja pitkän aikavälin kasvun palauttamiseksi; katsoo, että tämän kielteisen suuntauksen kääntämiseksi on vahvistettava sisämarkkinoita ja vähennettävä investointien esteitä; vaatii, että investoinnit suunnataan reaalitalouden rahoittamiseen ja että kestävien toimenpiteiden toteuttamista jatketaan tämän päämäärän saavuttamiseksi;

29.  kehottaa poistamaan välittömästi perusteettomat alueelliset rajoitukset, eli geoblokkauksen, erityisesti panemalla kaikilta osin täytäntöön palveludirektiivin 20 artiklan ja lopettamaan näin perusteettoman syrjinnän tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa sekä maantieteelliseen sijaintiin tai kansalaisuuteen perustuvan hintasyrjinnän;

30.  kehottaa kehittämään eurooppalaista standardointijärjestelmää niin, että se saadaan käyttöön mahdollisimman pian tukemaan unionin politiikkatoimia digitaalisen innovoinnin alalla sekä kyberturvallisuuden ja yhteentoimivuuden parantamiseksi;

31.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan sisämarkkinasäännöt asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti täytäntöön ja valvomaan niiden noudattamista; korostaa, että jäsenvaltioiden kasvupotentiaalin vapauttamiseksi on tärkeää panna täytäntöön maakohtaiset suositukset, muun muassa kansallisten tuote- ja palvelumarkkinoiden uudistukset;

32.  katsoo, että jäsenvaltioiden on tehostettava pyrkimyksiään uudenaikaistaa julkisia hallintojaan tarjoamalla enemmän ja helpommin saatavilla olevia digitaalisia palveluja kansalaisille ja yrityksille ja helpotettava rajat ylittävää yhteistyötä ja julkishallintojen yhteentoimivuutta;

Sisämarkkinat 2000-luvulla

33.  korostaa, että nykyaikaisen talouden käsite muuttuu nopeasti digitaalisen ja teknisen kehityksen sekä kovemman kansainvälisen kilpailun ja talouden toimijoiden ja kuluttajien muuttuneen käyttäytymisen takia;

34.  huomauttaa, että tuotteiden ja palvelujen rajat ovat häilyvät; korostaa liiketoimintaan liittyvien palvelujen ja yhdistettyjen tuote- ja palvelujärjestelmien kasvavaa merkitystä; katsoo, että nämä muutokset on otettava huomioon sisämarkkinoiden sääntelykehyksessä;

35.  suhtautuu myönteisesti uusiin jakamistalouden liiketoimintamalleihin ja on tietoinen niihin liittyvästä suuresta innovointipotentiaalista, jota tulisi hyödyntää nykyisiä oikeudellisia ja kuluttajansuojaa koskevia normeja sekä samoja kilpailuedellytyksiä noudattaen; korostaa, että on tärkeää varmistaa jakamistaloudelle parhaat mahdolliset edellytykset kehittyä ja menestyä; kehottaa komissiota noudattamaan strategista lähestymistapaa, jotta jakamistalouden yritykset voivat kilpailla perinteisten yritysten kanssa oikeudenmukaisessa ympäristössä;

36.  huomauttaa, että yritysten investointimallit ovat muuttuneet huomattavasti niin, että aineettomaan omaisuuteen tehtävät investoinnit ovat lisääntyneet määrällisesti ja niiden merkitys aineelliseen omaisuuteen tehtäviin investointeihin nähden on kasvanut; korostaa, että tieteellisten T&K-investointien osuus yritysten aineettomaan omaisuuteen tekemistä investoinneista on ainoastaan 17 prosenttia; kehottaa päättäjiä poistamaan sääntelyesteitä, jotka estävät tämän uuden innovaatiovivun täyden potentiaalin hyödyntämisen;

37.  suhtautuu myönteisesti sisämarkkinastrategiaan, jossa esitetään pääpiirteittäin, miten komission erilaiset toimet (kuten pääomamarkkinaunioni, digitaaliset sisämarkkinat ja energiaunioni) on kohdistettu yhteen päätavoitteeseen eli unionin sisämarkkinoiden potentiaalin hyödyntämiseen; korostaa, että sisämarkkinastrategiasta annetun tiedonannon mukaan eurooppalaisessa ohjausjaksossa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota sisämarkkinoihin;

38.  suhtautuu myönteisesti digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan ja pitää sitä oikeana lähestymistapana unionin valmistelemiseksi digitaaliaikaan; kehottaa panemaan tämän strategian nopeasti täytäntöön, jotta voidaan varmistaa, että unioni saa takaisin jalansijan, jonka se menetti digitaalitekniikkojen aikaisemmin hitaan käyttöönoton ja käytön takia; katsoo, että tämä edellyttää määrärahoja kansallisista ja unionin varoista tarvittavan infrastruktuurin järjestämiseksi erityisesti maaseutualueilla; toteaa, että on myös tärkeää tukea digitaalista innovointia ja parempaa yhteentoimivuutta ja että erityisen tarkasti olisi seurattava verkkoturvallisuuskysymyksiä;

39.  korostaa, että helppokäyttöinen, kohtuuhintainen, tehokas ja laadukas pakettien toimitus on keskeinen edellytys menestyvälle rajat ylittävälle verkkokaupalle, joka hyödyttää etenkin pk-yrityksiä ja kuluttajia;

40.  muistuttaa, että data on lähes aina se tekijä, joka mahdollistaa tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoiden yhdentymisen, ja että yhteentoimivuus parantaa yhteyksiä toimitusketjun varrella ja varmistaa tehokkaan tiedonkulun digitaalisten osatekijöiden välillä; kehottaa komissiota aloittamaan mahdollisimman pian eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden ajantasaistamisen ja yhdistämään siihen yhdennetyn standardointisuunnitelman, jossa kartoitetaan ja määritetään tärkeimmät painopisteet;

41.  korostaa, että digitaalinen kehitys edellyttää yksityisiä ja julkisia investointeja nopeisiin ja erittäin nopeisiin viestintäverkkoihin ja että tätä on kannustettava vakaalla unionin sääntelykehyksellä, jonka avulla kaikki toimijat voivat tehdä investointeja myös maaseudulla ja syrjäisillä alueilla;

42.  korostaa Euroopan strategisten investointien rahaston onnistuneen täytäntöönpanon merkitystä investointien maksimoinnille ja innovatiivisten yritysten tukemiselle niiden kehityksen eri rahoitusvaiheissa; korostaa, että markkinahäiriöiden tapauksessa on tärkeää hyödyntää täysimääräisesti digitaalisiin investointeihin jo saatavilla olevia julkisia varoja ja mahdollistaa synergiavaikutukset unionin ohjelmien, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelma ja Verkkojen Eurooppa -väline, sekä muiden asiaankuuluvien rakennerahastojen ja välineiden välillä;

43.  kehottaa komissiota arvioimaan, onko nykyinen langattomia ja kiinteitä verkkoja koskeva laajakaistastrategia tavoitteineen tulevaisuuteen soveltuva, täyttääkö se hyvän liitettävyyden takaamista kaikille koskevat edellytykset digitaalisen kuilun välttämiseksi ja vastaako se datavetoisen talouden ja 5G-teknologian nopean käyttöönoton tarpeisiin;

44.  korostaa, että unionin olisi kehitettävä kilpailuetuaan luomalla täydellinen kasvualusta innovatiivisille yrityksille, mikä edellyttäisi nykyaikaista teollisuuspolitiikkaa ja paremmin yhdennettyä infrastruktuuria, jossa etusijalla ovat teknologian käyttöönotto sekä innovaatio- ja yrittäjäystävällinen sääntely-ympäristö; katsoo, että tulevaisuudessa mahdollisesti ehdotettavan digitaalikehyksen on oltava osallistava ja kaikkien saatavilla ja varmistettava kuluttajien korkeatasoinen suojelu;

Sisämarkkinoiden hallinto

45.  korostaa, että sisämarkkinoiden hallinnon parantamiseksi ja yhteisen vastuun lisäämiseksi kaikilla tasoilla on selvennettävä kyseisten tasojen ja kehysten välistä vastuunjakoa niin, että tarjotaan parempia kannustimia sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanoon ja täytäntöönpanon valvontaan ja varmistetaan selkeä vastuunjako, jotta sisämarkkinoille voidaan antaa uutta pontta;

46.  toteaa, että monitasoinen yhteinen vastuu sisämarkkinoiden tehokkaasta hallinnosta voidaan saavuttaa menestyksekkäästi toisaalta purkamalla sääntelyä ja toisaalta laajentamalla sääntöjen täytäntöönpanon kulttuuria; kehottaa kehittämään inhimillistä pääomaa muun muassa paremmin saatavilla olevan tiedon ja asianmukaisen koulutuksen avulla osaamisen ja tietoisuuden lisäämiseksi;

47.  kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot valvovat sisämarkkinasääntöjen noudattamista johdonmukaisesti käyttämällä kaikkia käytössään olevia tietoja, aineistoja ja välineitä ja määräämään perussopimuksissa vahvistettuja seuraamuksia tilanteissa, joissa jäsenvaltiot eivät noudata unionin politiikkaa ja lainsäädäntöä;

48.  korostaa seurannan ja tiedonkeruun merkitystä ja sitä, että on luotava vankka ja yhdennetty järjestelmä; on huolissaan siitä, että useimmissa tapauksissa julkisia kuulemisia koskevat tiedot ovat saatavilla vain yhdellä kielellä, jolloin kaikki asianomaiset osapuolet eivät pysty kommentoimaan tärkeitä kysymyksiä ja ehdotuksia; katsoo, että tiedot ja aineistot olisi otettava huomioon tehtäessä strategisia päätöksiä, jotka ovat keskeisiä sisämarkkinoiden saavuttamiselle, jäsenvaltioiden välisten kuilujen kaventamiselle ja sisämarkkinoiden hallinnon tehostamiselle; katsoo, että näin olisi toimittava esimerkiksi asetettaessa toiminnan ja täytäntöönpanon painopisteitä, arvioitaessa sisämarkkinoiden yhdentymistä ja kilpailukykyä sekä käytäessä rakentavaa vuoropuhelua sisämarkkinoiden noudattamisesta jäsenvaltioiden kanssa;

49.  kehottaa komissiota julkaisemaan vuosittain kertomuksen sisämarkkinaesteistä eri jäsenvaltioissa ja koko unionissa ja antamaan maakohtaisia suosituksia, joissa keskitytään näiden esteiden poistamiseen; korostaa, että maakohtaisissa suosituksissa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota sisämarkkinoihin;

50.  kehottaa komissiota käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja, tarvittaessa myös rikkomusmenettelyjä, jotta varmistetaan sisämarkkinalainsäädännön täysimääräinen noudattaminen; on huolissaan rikkomusmenettelyn pitkästä kestoajasta sisämarkkinoiden sääntöjen rikkomista käsiteltäessä ja oikaistaessa sekä avoinna olevien tapausten suuresta määrästä;

51.  panee merkille Solvit-verkoston edut; pyytää lujittamaan Solvit-verkostoa, kytkemään sen paremmin komission yksiköihin ja yhdistämään sen olemassa oleviin hankkeisiin ja tietokantoihin, kuten CHAP ja EU Pilot, jotta voitaisiin saada aikaan tietosynergioita ja jakaa hyviä käytäntöjä; pyytää komissiota seuraamaan jatkuvasti avoinna olevia tapauksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että Solvit-verkosto saa tarvittavaa tukea ja asiantuntija-apua, jotta se voi käsitellä tehokkaasti vastaanottamiaan tapauksia;

52.  katsoo, että sisämarkkinoiden markkinavalvontaviranomaisia on vahvistettava, niiden välisiä yhteyksiä on lisättävä ja niillä on oltava riittävästi henkilökuntaa, jotta ne voivat vastata nykyisiin ja erityisesti maailmanlaajuiseen kilpailuun liittyviin haasteisiin; vaatii kansallisia markkinavalvontaviranomaisia tekemään tiiviimpää yhteistyötä ja vaihtamaan tietoja ja hyviä käytäntöjä, jotta voidaan torjua tehokkaasti vilpillisen kilpailun eri muotoja sisämarkkinoilla, muun muassa suurta määrää laittomia ja sääntöjenvastaisia tuotteita, jotka tulevat kalliiksi sääntöjä noudattaville yrityksille ja aiheuttavat vakavia riskejä kuluttajille ja etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa oleville kuluttajille; on huolissaan siitä, että Euroopan unionin neuvostolla vie pitkän ajan hyväksyä tuoteturvallisuus- ja markkinavalvontapaketti, mikä vaarantaa tuotteiden turvallisuuden unionissa; kehottaa neuvostoa hyväksymään paketin välittömästi;

53.  panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen luoda yksi kaikenkattava ja helppokäyttöinen portaali, joka järkiperäistäisi ja yksinkertaistaisi tietojen saatavuutta ja toisi esille olemassa olevia käyttäjäalustoja; korostaa kansallisten ja alueellisten hallitusten roolia tällaisten portaalien tunnetuksi tekemisessä mahdollistamalla niihin pääsyn ja kouluttamalla niiden käyttäjiä; kehottaa komissiota vahvistamaan ja järkeistämään edelleen sisämarkkinoiden verkkotyökaluja;

54.  on tietoinen parempaa lainsäädäntöä koskevien periaatteiden ja REFIT-aloitteen merkityksestä sekä siitä, että uusia lainsäädäntöaloitteita laadittaessa on huolehdittava sääntelyvarmuudesta ja sääntelyn ennustettavuudesta; korostaa, että parempaa lainsäädäntöä koskevan periaatteen ei pidä heikentää unionin ja jäsenvaltioiden oikeutta säätää lakeja yleisen edun kannalta keskeisillä aloilla, joita ovat muun muassa terveys ja ympäristö;

55.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

PERUSTELUT

”Markkinoilla on keskeinen tehtävä Euroopan sosiaalisessa ja taloudellisessa järjestelmässä, sillä mikään tietokone maailmassa ei pysty käsittelemään tietoa paremmin kuin markkinat.”

Jacques Delors

Sisämarkkinat ovat arvokas voimavara, josta Euroopan unionin nykyinen ja tuleva taloudellinen vauraus on riippuvainen. Sisämarkkinoiden hyödyntämättömän potentiaalin rahalliseksi arvoksi arvioidaan biljoona euroa. Tämä on toisaalta tilaisuus ja toisaalta muistutus siitä, että on varmistettava, että sisämarkkinat toimivat kaikkien eurooppalaisten hyödyksi. Kaupan esteitä on unionissa nykyään liikaa, ja jäsenvaltiot eivät pane täytäntöön päätöksiä, joihin ne sitoutuvat. Euroopan unioni on juuri niin vahva kuin sen 28 jäsenvaltiota.

Esittelijä katsoo, että tarvitaan sekä makro- ja mikrotaloudellisten toimien että finanssipoliittisten toimien koordinointia, jotta unionin jäsenvaltioissa voidaan saada aikaan toivottua rakenteellista talouskasvua.

Sisämarkkinatoimien mahdollisuudet vauhdittaa työpaikkojen luomista ja kasvua on tunnustettu laajasti unionin tasolla(6). Vaikka sisämarkkinoiden lujittamista on pyydetty toistuvasti Eurooppa-neuvoston päätelmissä(7), vuotuisessa kasvuselvityksessä ja maakohtaisissa suosituksissa(8), edistys on tähän mennessä ollut vähäistä(9).

Jotta voitaisiin luoda työpaikkoja ja kasvua ja parantaa kilpailukykyä tehokkaasti, sisämarkkinoiden yhdentymisen edistämisen lisäksi on parannettava hallintoa ja lisättävä sen avoimuutta. Esittelijä katsoo, että tämä voidaan saavuttaa sisällyttämällä sisämarkkinat eurooppalaiseen ohjausjaksoon.

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan aikaisempien mietintöjen (Schwab, Cofferatti ja Gall-Pelzc) ja Euroopan parlamentin päätöslauselmien perusteella esittelijä tukeekin voimakkaasti sisämarkkinapilarin sisällyttämistä eurooppalaiseen ohjausjaksoon.

Tämän mietinnön 1 osassa esittelijä tekee seuraavat, sisämarkkinapilaria koskevat ehdotukset:

i)  Sisämarkkinapilariin olisi sisällytettävä mekanismi, jolla sisämarkkinoiden yhdentymistä ja kilpailukykyä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Jotta järjestelmä olisi uskottava, siinä olisi keskityttävä muutamaan painopisteeseen, joihin kuuluvilla toimilla saadaan aikaan mahdollisimman paljon kasvua ja työpaikkoja, ja siihen olisi kuuluttava laaja tietokanta, johon sisältyvien määrällisten ja laadullisten tietojen perusteella voidaan arvioida jäsenvaltioiden edistymistä. Seurannan ja arvioinnin olisi sisällettävä vertailevaa analyysia, vertaisarviointia sekä hyvien käytäntöjen vaihtoa.

ii)  Sisämarkkinoiden yhdentymisen edistymistä ja kilpailukykyä olisi arvioitava vuosittain arviointikertomuksessa. Mikrotaloudellisten toimien vuosittainen arviointi voitaisiin tehdä sisämarkkinoiden yhdentymistä ja kilpailukykyä koskevan kertomuksen perusteella.

iii)  Prosessin hallinnon, avoimuuden ja yhteisen vastuun lujittamiseksi kertomus olisi otettava järjestelmällisesti huomioon jäsenvaltioiden talous- ja finanssipoliittisissa arvioinneissa, ja sitä olisi hyödynnettävä vuotuisen kasvuselvityksen sisämarkkinaosiossa ja maakohtaisissa suosituksissa.

iv)  Jäsenvaltioiden kanssa olisi käytävä säännöllisesti noudattamista koskevaa jäsenneltyä vuoropuhelua.

v)  On tärkeää varmistaa Euroopan parlamentin mukanaolo sekä osallistava ja syrjimätön lähestymistapa kaikkiin unionin jäsenvaltioihin (sekä euroalueeseen kuuluviin että sen ulkopuolisiin jäsenvaltioihin). Syrjimätön lähestymistapa on ratkaisevan tärkeä avoimuuden, hallinnon ja yhteisen vastuun ja lopulta prosessin onnistumisen kannalta.

Vaikka jäsenvaltioissa on tapahtunut edistystä monilla eri aloilla ja kansallisia lainsäädäntöjä on yksinkertaistettu kuluttajaystävällisempään ja yritystoiminnalle suotuisampaan suuntaan, jäljellä on useita keskeisiä kysymyksiä, jotka muodostavat esteitä sisämarkkinoiden syventämiselle ja yhdentymiselle. Esittelijä yksilöi tärkeimmät esteet 2 osassa ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan niihin mahdollisimman nopeasti.

Viime vuonna julkaistussa selvityksessä Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannuksista sisämarkkinoilla ”The Cost of Non-Europe in the Single Market” kartoitetaan yksityiskohtaisesti sisämarkkinoiden pirstoutumisen taloudellisia kustannuksia. Selvityksessä arvioidaan, että sisämarkkinoiden täysimääräisestä toteutumisesta kyseisillä aloilla seuraava taloudellinen hyöty olisi 651 miljardista eurosta 1,1 biljoonaan euroon vuosittain, eli 5,0–8,63 prosenttia unionin bkt:stä(10). Esittelijän mielestä on erittäin valitettavaa, että Eurooppa 20 vuoden jälkeen edelleen jättää käyttämättä nämä hyödyt, etenkin kun otetaan huomioon koko ajan koveneva kansainvälinen kilpailu.

Käsiteltävänä olevassa mietinnössä suhtaudutaan myönteisesti komission lokakuussa 2015 julkaisemaan tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinastrategiaan sekä sisämarkkinoiden yhdentymistä ja kilpailukykyä koskevaan kertomukseen(11). Esittelijä pitää komission lähestymistapaa oikeana, mutta korostaa, että sisämarkkinoiden koko potentiaalin vapauttaminen on kiinni nimenomaan jo olemassa olevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanosta ja täytäntöönpanon valvonnasta kaikissa 28 jäsenvaltiossa (tätä korostetaan 2 osassa). Tämä ei estä ottamasta käyttöön kyseistä lainsäädäntöä täydentäviä uusia osatekijöitä ja välineitä.

Esittelijä pitää investointien puutetta ja hidasta tahtia Euroopan unionissa etenkin tieto- ja viestintätekniikan alalla sekä pienten ja keskisuurten yritysten vaikeuksia riskipääoman saannissa ratkaisevana esteenä kasvulle ja työpaikkojen luomiselle eri puolilla EU:ta. Tämän vuoksi hän suhtautuu myönteisesti komission ehdottamaan Euroopan investointiohjelmaan sekä Euroopan strategisten investointien rahastoon, joilla pyritään tukemaan reaalitalouteen tehtäviä investointeja ja helpottamaan pk-yritysten rahoituksensaantia. Esittelijä katsoo kuitenkin, että pk-yritysten ja yritysten siirtymistä digitaaliaikaan voitaisiin tukea enemmän ja tähän voitaisiin myöntää lisärahoitusta(12).

Tämän mietinnön osassa 3 käsitellään sitä, miten digitalisointi vaikuttaa yrityksiin ja kuluttajiin. Sisämarkkinat 2000-luvulla ovat ratkaisevasti erilaiset 1900-luvun sisämarkkinoista. Muutokset johtuvat suurelta osin digitaalisesta vallankumouksesta, jolle on ollut tyypillistä tuotteiden ja palvelujen rajalinjojen hämärtyminen sekä kulutuksen ja tuotannon osatekijöitä yhdistelevän tuottajakuluttajan syntyminen samoin kuin talouden mallien muuttuminen ja esimerkiksi jakamistalouden syntyminen. Jakamistalouden arvoksi arvioidaan tänä päivänä 10 miljardia euroa maailmanlaajuisesti, mutta vuoteen 2025 mennessä sen odotetaan nousevan yli 250 miljardiin euroon.

Esittelijä korostaa, että investointimallit ovat muuttuneet niin, että yritysten investointimenot aineettomaan omaisuuteen ovat suuremmat kuin investoinnit aineelliseen omaisuuteen. Esittelijä on vakuuttunut siitä, että digitaalisten sisämarkkinoiden toteutuminen voi muuttaa elämäämme enemmän kuin uskommekaan.

Esittelijä huomauttaa kuitenkin, että esteitä on edelleen jäljellä. Näistä voidaan mainita esimerkiksi geoblokkaus, pakettien jakelua koskevat erilaiset säännöt, sopimuksia ja kuluttajansuojaa koskevien yhdenmukaistettujen unionin sääntöjen puuttuminen rajatylittävän sähköisen kaupankäynnin tapauksessa sekä digitaalisen infrastruktuurin puuttuminen. Muun muassa nämä esteet haittaavat digitaalisten sisämarkkinoiden toteutumista. Esittelijä suhtautuu myönteisesti komission esittämään digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan, mutta kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota muuttuviin käyttäytymismalleihin ja yhteiskunnallisiin suuntauksiin digitaalitekniikan alalla.

Mietinnössä korostetaan, että Euroopan on nyt vastattava digitaaliseen kilpailuun, joka eroaa aikaisemmasta kilpailusta. Nousevat taloudet voivat nyt ottaa pitkin harppauksin kiinni edistyneempiä talouksia käyttämällä uusimpia tekniikoita ja hankkimalla tuotteita ja palveluja maailmanlaajuisesti sen sijaan, että kehittäisivät voimakkaita teollisuudenaloja paikallisella tasolla. Tästä syystä esittelijä huomauttaa jälleen kerran, että on ratkaisevan tärkeää investoida tieto- ja viestintätekniikkaan, digitaalitekniikkaan ja T&K-toimintaan, jos EU haluaa kilpailuetua. Jotta digitalisoitumiskehitys voisi edetä yhtäläisesti kaikkialla Euroopassa, on ehdottomasti varmistettava investoinnit, yhteentoimivuus ja unionin laajuiset normit.

Esittelijä katsoo myös, että tarvittavien digitaalisten taitojen ja koulutuksen puuttuminen muodostaa ratkaisevan puuttuvan osan, jota ilman digitaaliset sisämarkkinat eivät koskaan toteudu oikeasti. Työttömyys pysyttelee Euroopassa korkeammalla kuin ennen taantumaa, joten on välttämätöntä tarjota unionin kansalaisille tarvittavat taidot ja tieto, jotta he voivat mukautua yritysten ja teollisuudenalojen digitalisoitumiseen, ja katsoo, että näin vältetään työttömyyden kasvu, joka muuten seuraisi väistämättä.

Tässä mietinnössä todetaan, että sisämarkkinoiden hallinto on edelleen heikkoa (osa 4). Jotta sisämarkkinoiden potentiaali saataisiin käyttöön, on parannettava huomattavasti täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa ja jäljellä olevat esteet ja perusteettomat rajoitukset on poistettava.

Esittelijä on tietoinen siitä, että muutos ei voi tulla yksinomaan ylhäältä päin, vaan kaikkien toimijoiden on omaksuttava sisämarkkinasääntöjen noudattamisen kulttuuri ja toimittava yhteistyökumppaneina. Tällainen monitasoinen yhteinen vastuu tarvitsee tuekseen asianmukaista koulutusta, apua ja kohdennettuja resursseja sekä saatavilla olevaa tietoa kaikilla tasoilla.

Esittelijä katsoo, että komission olisi omaksuttava strateginen lähestymistapa täytäntöönpanon valvontaan ja valittava kulloinkin sopivat kaikista saatavilla olevista välineistä, jotka ulottuvat ei-sitovista toimenpiteistä, joita ovat etukäteen ja jälkikäteen tehtävät ilmoitukset jäsenvaltioiden lainsäädännöstä, suhteellisuus, vertailuanalyysi, jäsenvaltioiden kanssa käytävä jäsennelty vuoropuheluja ja vertaispaine, aina rikkomusmenettelyihin.

Sisämarkkinoiden yhdentymisen etenemisen seuranta, valituksia ja kansallista lainsäädäntöä koskevan tiedon keruu sekä arviointi ovat ratkaisevan tärkeitä tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. Samoin on selkiytettävä tehtävänjakoa unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla. Kehyksen olisi tarjottava parempia kannustimia sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanoon ja täytäntöönpanon valvontaan, ja siinä olisi varmistettava selkeä vastuunjako, jotta voitaisiin palauttaa yhteinen vastuu, luottamus ja sääntöjen noudattamisen kulttuuri.

Mietinnössä esitetään, että rikkomusmenettelyyn turvautuessaan komission olisi asetettava tapaukset tärkeysjärjestykseen ja keskityttävä tapauksiin, joilla olisi huomattava varoittava vaikutus, ja kerättävä vankka todistusaineisto. Esittelijä katsoo, että tarvitaan helpompi ja nopeampi yleisväline, jota voitaisiin käyttää rikkomusmenettelyn vaihtoehtona. Tällainen nopea tuomioistuimen ulkopuolinen riitojenratkaisumekanismi voisi perustua Solvit-verkostoon.

Mietinnössä näkyvät myös nykyinen kansallisten markkinavalvontaviranomaisten järjestelmä ja verkoston kyky valvoa tehokkaasti unionin standardien täytäntöönpanoa. Mietinnössä kehotetaan kansallisia markkinavalvontaviranomaisia tekemään tiiviimpää yhteistyötä, vaihtamaan tietoja ja hyviä käytäntöjä sekä koordinoimaan toimiaan paremmin, jotta voitaisiin torjua tehokkaasti ja nopeasti laittomia ja sääntöjenvastaisia tuotteita unionissa.

Esittelijä on vakuuttunut siitä, että yritysten ja kuluttajien vaivaton tiedonsaanti on ennakkoedellytys sisämarkkinoiden hyvälle hallinnolle. Hän on tietoinen komission ja jäsenvaltioiden tekemästä työstä tietoportaalien avaamiseksi eri käyttäjille: yrityksille, kansalaisille ja kuluttajille. Esittelijä katsoo, että tarvitaan yksinkertainen, käyttäjäystävällinen ja helppokäyttöinen portaali, esimerkiksi yksi kaikenkattava digitaalisten sisämarkkinoiden portaali, jotta voidaan järkiperäistää ja yksinkertaistaa tiedonsaantia ja tehdä tunnetuksi olemassa olevia käyttäjille tarkoitettuja portaaleja. Tämä edellyttää sitä, jäsenvaltioiden ja alueiden hallitukset antavat kansalaisille mahdollisuuden käyttää portaalia ja tiedottavat sen käytöstä.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

25.1.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

27

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Dita Charanzová, Carlos Coelho, Anna Maria Corazza Bildt, Nicola Danti, Pascal Durand, Vicky Ford, Ildikó Gáll-Pelcz, Evelyne Gebhardt, Liisa Jaakonsaari, Antonio López-Istúriz White, Marlene Mizzi, Robert Rochefort, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Catherine Stihler, Richard Sulík, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mylène Troszczynski, Anneleen Van Bossuyt

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pascal Arimont, Biljana Borzan, Edward Czesak, Roberta Metsola, Jens Nilsson, Julia Reda, Adam Szejnfeld, Marc Tarabella

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Isabella De Monte, Andrejs Mamikins, Ivan Štefanec

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

27

+

ALDE, ECR, PPE, S&D

Dita Charanzová, Robert Rochefort, Edward Czesak, Vicky Ford, Richard Sulík, Anneleen Van Bossuyt, Pascal Arimont, Carlos Coelho, Anna Maria Corazza Bildt, Ildikó Gáll-Pelcz, Antonio López-Istúriz White, Roberta Metsola, Andreas Schwab, Ivan Štefanec, Adam Szejnfeld, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Biljana Borzan, Nicola Danti, Isabella De Monte, Evelyne Gebhardt, Liisa Jaakonsaari, Andrejs Mamikins, Marlene Mizzi, Jens Nilsson, Olga Sehnalová, Catherine Stihler, Marc Tarabella

1

-

ENF

Mylène Troszczynski

2

0

Verts/ALE

Pascal Durand, Julia Reda

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0067.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0069.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0130.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0038.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0054.

(6)

Joulukuussa 2013 annetuissa neuvoston päätelmissä (25 kohta) todetaan seuraavaa: ”Vuotuisessa kasvuselvityksessä mainitaan alat, joilla on merkittäviä haasteita ja joilla edistyminen on vielä tarpeen. [...] olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoiden toimivuuden ja joustavuuden lisäämiseen, liiketoimintaympäristön parantamiseen ja [...]. Ensisijaisesti olisi parannettava kilpailukykyä, tuettava työpaikkojen luomista ja torjuttava työttömyyttä, erityisesti nuorisotyöttömyyttä [...].”

(7)

Neuvoston päätelmät 27.–28. kesäkuuta 2013, neuvoston päätelmät 24.–25. lokakuuta (7, 9, 19, 20 ja 21 kohta), neuvoston päätelmät 19.–20. joulukuuta 2013.

(8)

Euroalueen neljännesvuosikatsaus (QREA), osa 14, nro 2.

(9)

Vuosilta 2012–2013 ainoastaan noin 10 prosenttia kaikista maakohtaisista suosituksista on pantu täytäntöön kokonaan tai suurimmaksi osaksi. Lähde: Deroose ja Griesse, 2014: ”Are EU Member States Responding to European Semester recommendations?”

(10)

EPRS Study ‘Cost of non-Europe in the Single Market’ September 2014 http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2014/510981/EPRS_STU%282014%29510981_REV1_EN.pdf

(11)

Strategia ja kertomus ovat saatavilla seuraavassa osoitteessa: http://ec.europa.eu/priorities/internal-market/index_en.htm

(12)

Tätä nykyä 41 prosenttia yrityksistä luokitellaan vielä muiksi kuin digitaalisiksi, mikä tarkoittaa sitä, että ne eivät käytä digitaalitekniikkaa eikä niillä ole digitaalistrategiaa, kun taas niitä yrityksiä, jotka hyödyntävät digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet täysimääräisesti, on ainoastaan kaksi prosenttia (s. 3). http://ec.europa.eu/epsc/pdf/publications/strategic_note_issue_7.pdf

Oikeudellinen huomautus