Menettely : 2015/2224(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0032/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0032/2016

Keskustelut :

PV 09/05/2016 - 15
CRE 09/05/2016 - 15

Äänestykset :

PV 10/05/2016 - 6.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0211

MIETINTÖ     
PDF 426kWORD 133k
22.2.2016
PE 571.658v02-00 A8-0032/2016

aiheesta ”Koheesiopolitiikan 2014–2020 uudet alueellisen kehittämisen välineet: yhdennetyt alueelliset investoinnit ja paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet”

(2015/2224(INI))

Aluekehitysvaliokunta

Esittelijä: Ruža Tomašić

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

aiheesta ”Koheesiopolitiikan 2014–2020 uudet alueellisen kehittämisen välineet: yhdennetyt alueelliset investoinnit ja paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet”

(2015/2224(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen XVIII osaston,

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (jäljempänä ’yhteisiä säännöksiä koskeva asetus’)(1),

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastosta ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013(2),

–  ottaa huomioon Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013(3),

–  ottaa huomioon Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014(4),

–  ottaa huomioon erityissäännöksistä Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen tukemiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013(5),

–  ottaa huomioon EU:n alueellisen agendan 2020, joka hyväksyttiin aluesuunnittelusta ja -kehityksestä vastaavien ministerien epävirallisessa kokouksessa Gödöllőssä Unkarissa 19. toukokuuta 2011,

–  ottaa huomioon 29. marraskuuta 2012 annetun alueiden komitean lausunnon yhteisölähtöisestä paikallisesta kehittämisestä(6),

–  ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2015 annetun alueiden komitean lausunnon kumppanuussopimuksia ja toimenpideohjelmia koskevien neuvottelujen tuloksista(7),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2014 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon paikallisyhteisöjen omista kehittämishankkeista (CLLD) vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikan välineenä paikallisessa, maaseutu- ja kaupunkialueiden sekä taajamien lähialueiden kehittämisessä (puheenjohtajavaltio Kreikan pyynnöstä laadittu valmisteleva lausunto)(8),

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan(9),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman aluekehityksen roolin optimoinnista koheesiopolitiikassa(10),

–  ottaa huomioon 14. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman EU:n jäsenvaltioiden valmiudesta käynnistää koheesiopolitiikan uusi ohjelmakausi tehokkaasti ja oikea-aikaisesti(11),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Kohti koheesiopolitiikan yksinkertaistamista ja tulosperustaista suuntaamista kaudella 2014–2020”(12),

–  ottaa huomioon lokakuussa 2015 laaditun Euroopan parlamentin sisäasioiden pääosaston (toimialayksikkö B: rakenne- ja koheesiopolitiikka) selonteon ”Tools to support the territorial and urban dimension in cohesion policy: Integrated territorial investment (ITI) and Community-led Local Development (CLLD)”,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin sisäasioiden pääosaston (toimialayksikkö B: rakenne- ja koheesiopolitiikka) heinäkuussa 2015 teettämän tutkimuksen ”Territorial governance and Cohesion Policy”,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin sisäasioiden pääosaston (toimialayksikkö B: rakenne- ja koheesiopolitiikka) helmikuussa 2015 teettämän tutkimuksen ”Strategic coherence of Cohesion Policy: comparison of the 2007-13 and 2014-20 programming periods”,

–  ottaa huomioon heinäkuussa 2014 julkaistun kuudennen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän komission kertomuksen ”Työpaikkoihin ja kasvuun tehtävät investoinnit sekä kehityksen ja hyvän hallintotavan edistäminen EU:n alueilla ja kaupungeissa”,

–  ottaa huomioon toukokuussa 2015 julkaistun komission tutkimuksen ”Territorial Agenda 2020 put in practice - Enhancing the efficiency and effectiveness of Cohesion Policy by a place-based approach” (II osa – tapaustutkimukset),

–  ottaa huomioon syyskuussa 2011 Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion Puolan pyynnöstä laaditun raportin ”How to strengthen the territorial dimension of ‘Europe 2020’ and EU Cohesion Policy based on the Territorial Agenda 2020”,

–  ottaa huomioon marraskuussa 2014 laaditun Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n raportin ”Job Creation and Local Economic Development”,

–  ottaa huomioon vuonna 2015 laaditun Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n raportin ”Local Economic Leadership”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0032/2016),

A.  toteaa, että alueellinen yhteenkuuluvuus on Lissabonin sopimukseen kirjattu Euroopan unionin perustavoite;

B.  toteaa, että kauden 2014–2020 koheesiopolitiikalla tuetaan ja edistetään yhdennettyjen ja paikkakohtaisten lähestymistapojen käyttöä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi ja edistetään samalla myös alueellista hallintoa;

C.  katsoo, että yhdennetyillä ja paikkakohtaisilla lähestymistavoilla pyritään parantamaan julkisten toimenpiteiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta vastaamalla alueiden erityistarpeisiin ja edistämällä niiden houkuttelevuutta;

D.  toteaa, että CLLD ja ITI ovat koheesiopolitiikan innovatiivisia välineitä, joita jotkin jäsenvaltiot panevat tässä muodossa täytäntöön ensimmäistä kertaa ja joilla voidaan edistää huomattavasti taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden aikaansaamista, laadukkaiden työpaikkojen luomista, kestävää kehitystä ja Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamista;

E.  katsoo, että uudet ITI- ja CLLD-aloitteet ovat olennaisia muutoksia paikallisten sidosryhmien valmiuksissa yhdistää rahoitusvirtoja ja suunnitella hyvin kohdennettuja paikallisia aloitteita;

F.  toteaa, että alueellisten ja paikallisten rakenteiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on erittäin tärkeää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan politiikan täysimääräisen toteutumisen kannalta; ottaa huomioon, että innovatiiviset lähestymistavat, joissa asetetaan etusijalle paikallinen tietämys paikallisten ongelmien ratkaisemiseksi paikallisten ratkaisuja avulla, ovat lisänneet merkitystään; toteaa, että osallistavan budjetoinnin kaltaisella osallistavalla hallinnolla on tarvittavat yleisön osallistumisen mahdollistavat välineet, joilla pyritään antamaan vastuu päätöksistä paikallisyhteisöjen tasolle;

G.  toteaa, että CLLD perustuu Leader-, Urban- ja Equal-ohjelmien täytäntöönpanosta edellisillä rahoituskausilla saatuun kokemukseen ja pohjautuu pääasiassa Leader-lähestymistapaan, joka on johtanut paikallisten toimintaryhmien eksponentiaaliseen lisääntymiseen alusta eli vuodesta 1991 alkaen ja vaikuttanut merkittävästi väestön elämänlaadun paranemiseen erityisesti maaseutualueilla;

H.  ottaa huomioon, että CLLD on pakollinen vain maaseuturahastolle ja valinnainen EAKR:lle, ESR:lle ja EMKR:lle;

I.  toteaa, että näillä kahdella uudella välineellä voi olla merkittävä rooli väestörakenteen muutokseen sopeutumisessa ja alueiden välisten kehityserojen suunnan kääntämisessä;

J.  ottaa huomioon, että CLLD noudattaa alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa ja että sen tarkoituksena on pikemminkin asettaa tavoitteet ja rahoittaa hankkeita, jotka liittyvät yhteisön paikallisiin tarpeisiin, kuin määrätä kansallisen tason tavoitteista;

K.  toteaa, että ITI on väline, jota voidaan käyttää kestävää kaupunkikehitystä koskevien yhdennettyjen toimien toteuttamisessa asetuksen (EU) N:o 1301/2013 7 artiklan mukaisesti;

L.  panee merkille, että hallintorakenteissa ja alhaalta ylöspäin suuntautuvista kehitysaloitteista saaduissa kokemuksissa on tasoeroja jäsenvaltioiden keskuudessa;

M.  toteaa, että paikallisten ja alueellisten toimijoiden valmiudet ja sitoutuminen ovat tärkeitä näiden välineiden menestyksen kannalta, sanotun vaikuttamatta kunkin rakenteen osalta määriteltyihin toimivaltuuksiin;

N.  toteaa, että alue- ja paikallisviranomaisia pyydetään osallistumaan niiden omaa kehitystä koskeviin päätöksiin ja edistämään synergioita julkisen ja yksityisen sektorin välillä sellaisten perussuuntaviivojen avulla, joilla voidaan taata hankkeiden tehokas hallinto ja tehtyjen sitoumusten vakaus;

O.  pitää tärkeänä, että omaa kehitystään koskevissa päätöksissä paikallis- ja alueviranomaiset kartoittavat asianmukaisesti varansa ja strategiset etunsa yhteisöltä saamansa palautteen mukaisesti sekä toimivat niiden pohjalta laatiessaan alueellisia ja paikallisia kehittämisstrategioitaan, jotka yhdessä yhteisöiltään saamansa palautteen kanssa parantaisivat elämänlaatua selvittämällä ongelmia, asettamalla painopisteitä ja hahmottelemalla kestäviä ratkaisuja yhdessä kansalaisten kanssa;

P.  toteaa, että asetuksen (EU) N:o 1301/2013 7 artiklan 3 kohdan mukaan kunkin jäsenvaltion on erityisen alueellisen tilanteensa mukaisesti vahvistettava kumppanuussopimuksessaan periaatteet sellaisten kaupunkialueiden valinnalle, joilla on määrä toteuttaa kaupunkialueiden kestävää kehitystä tukevia yhdennettyjä toimenpiteitä, sekä varojen alustava kohdentaminen näihin toimenpiteisiin kansallisella tasolla;

Q.  toteaa, että maaseudun ja kaupunkialueiden yhteistyöhön tähtäävä RURBAN-aloite edistää alueellisen kilpailukyvyn vahvistamista ja kehityskumppanuuksien luomista;

R.  katsoo, että Euroopan unionin tasolla talousarvioiden olisi perustuttava tuloksiin, ja toteaa, että ITI:n ja CLLD:n puitteissa myönnetyt varat on käytettävä tehokkaasti siten, että saavutetaan poliittiset tavoitteet ja asetetut painopisteet, ja niiden on tuotettava tavoitteen kannalta mahdollisimman paljon lisäarvoa ja niiden tulokset olisi saavutettava mahdollisimman vähäisin kustannuksin;

Yleisiä näkökohtia

1.  katsoo, että alueellisten ja paikallisten toimijoiden osallistuminen prosessiin alusta alkaen, heidän sitoutumisensa alueellisiin kehittämisstrategioihin ja se, että he kokevat ne omakseen, sekä vastuiden ja resurssien asianmukainen jakaminen päätöksenteon alemmille tasoille ovat olennaisia alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan onnistumiselle; katsoo, että myös kumppaneiden osallistuminen voi vahvistaa yhdennettyä paikkakohtaista lähestymistapaa, etenkin jos CLLD:n ja ITI:n hyödyntäminen on vähäistä; korostaa kuitenkin, että paikalliset toimijat tarvitsevat teknistä ja taloudellista tukea alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla erityisesti täytäntöönpanoprosessin varhaisessa vaiheessa;

2.  kehottaa määrittelemään strategiat alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa täytäntöönpanoprosessin alkuvaiheissa erityisesti erityis- ja erikoistumiskoulutuksen sekä teknisen ja taloudellisen tuen osalta alueiden, jäsenvaltioiden ja EU:n välisen tehokkaan kumppanuuden puitteissa;

3.  katsoo, että toimivaltuuksien ja resurssien edelleenjakamista ERI-rahastojen puitteissa on edistettävä entisestään ja että hallintoviranomaisten haluttomuus siihen voi rajoittaa näiden kahden välineen mahdollisuuksia; vaatii jäsenvaltioita omaksumaan alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan ja antamaan vastuuta paikallisille ryhmille; kehottaa komissiota antamaan täysin toimivaltuuksiensa mukaisesti jäsenvaltioille suosituksia ja kattavia ohjeita siitä, miten CLLD:n ja ITI:n täytäntöönpanoon liittyvien eri hallinnollisten tasojen välinen luottamuksen puute ja hallinnolliset esteet saadaan poistettua;

4.  korostaa, että paikallisella tasolla laadukkaiden yhdennettyjen ja monialaisten innovatiivisten strategioiden suunnittelu on haaste erityisesti silloin, kun se on tehtävä osallistavasti;

5.  kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että näiden välineiden mukaisesti toteutettavat toimet on mukautettava toimintaohjelmien yleisiin tavoitteisiin ja samalla otettava huomioon paikallisten toimijoiden painopisteet sekä muut kansalliset, alueelliset ja paikalliset kehittämisstrategiat sekä älykkään erikoistumisen strategiat ja mahdollistettava joustomarginaalit;

6.  muistuttaa, että EU:n ohjelmien lisäksi myös valtavirran kansallisten ja alueellisten toimintatapojen on oltava entistä joustavampia ja paremmin yhdennettyjä; korostaa, että entistä yleisluontoisemman hengen takaaminen hallintouudistukselle auttaa varmistamaan, että EU:n varoja ei käytetä kansallisten ja alueellisten toimintatapojen ”rinnakkaisessa” kehyksessä, vaan ne sisällytetään mieluummin laajempaan pyrkimykseen tuottaa kestäviä taloudellisia tuloksia;

7.  katsoo, että nuorisotyöttömyys on kiireellisin jäsenvaltioita koskeva kysymys pk-yritysten rahoituksen puutteen ohella; korostaa, että paikallisissa ja alueellisissa kehittämisstrategioissa on käsiteltävä näitä kysymyksiä yhtenä painopistealueena; kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia tarjoamaan verokannustimia ja muita kannustimia nuorten työllisyyden ja alueen sisäisen nuorten liikkuvuuden edistämiseksi sekä asettamaan etusijalle ammatillisen koulutuksen yhteistyössä oppilaitosten kanssa;

8.  kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia kiinnittämään erityistä huomiota hankkeisiin, joiden tarkoituksena on saada paikkakunnat ja alueet sopeutumaan väestömuutokseen, ja torjumaan väestömuutoksesta aiheutuvaa epätasapainoa erityisesti 1. mukauttamalla väestörakenteen muutokseen ja muuttoliikkeeseen liittyviä sosiaalisia ja liikkuvuutta koskevia infrastruktuureja, 2. luomalla tiettyjä ikääntyvälle väestölle tarkoitettuja tavaroita ja palveluja, 3. tukemalla iäkkäiden ihmisten, naisten ja muuttajien työllistymismahdollisuuksia, jotka lisäävät sosiaalista osallisuutta, sekä 4. vahvistamalla digitaalisia yhteyksiä ja luomalla alustoja, joiden avulla mahdollistetaan syrjäisimmillä alueilla asuvien kansalaisten osallistuminen ja vuorovaikutus ja edistetään sitä erilaisten hallinnollisten, sosiaalisten ja poliittisten palvelujen osalta kaikilla hallinnon tasoilla (paikallinen, alueellinen, kansallinen ja unionin taso);

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan lisää tukea, koulutusta ja opastusta pienille ja vähemmän kehittyneille paikkakunnille, joiden resurssit ja valmiudet ovat rajallisemmat ja joille näihin välineisiin liittyvä hallinnollinen rasite ja monimutkaisuus voivat olla vaikeita omaksua suunnittelun ja täytäntöönpanon yhteydessä; muistuttaa, että alueellinen yhteenkuuluvuus saa alkunsa alatasolta ja että sitä on sovellettava myös pieniin hallinnollisiin yksiköihin ilman poissulkemista ja syrjintää ITI- ja CLLD-välineiden saatavuuden osalta; kehottaa komissiota tiedottamaan parhaita käytäntöjä kussakin jäsenvaltiossa koskevista tuloksista ja ehdottaa, että niitä jaetaan sellaisen sähköisen verkoston kautta, jonka avulla tällaiset yksiköt saavat tasaveroiset mahdollisuudet saada käyttöönsä näitä välineitä; kannustaa kansallisia ja alueellisia viranomaisia ehdottamaan ratkaisuja, joilla kootaan yhteen pieniä hallinnollisia yksiköitä ottaen huomioon alueellinen ulottuvuus ja erityiset kehitystarpeet;

10.  kehottaa jäsenvaltioita laatimaan useisiin rahoituslähteisiin perustuvan lähestymistavan avulla CLLD:n ja ITI:n käytön lisäämistä koskevan strategian entistä tehokkaampien alueellisten ja paikallisten kehittämisstrategioiden luomiseksi erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa tarkoitetuilla alueilla; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään tarvittaessa yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 33 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua joustavuutta, jotta näiden alueiden erityisominaisuuksiin voidaan vastata paremmin; kannustaa toteuttamaan erityisiä toimenpiteitä, jotka koskevat teknisen tuen antamista hallintoelimille ja niiden valmiuksien kehittämistä näillä alueilla niiden syrjäinen sijainti ja osittain epäedullinen kilpailuasema huomioon ottaen;

11.  korostaa, että monien rahastojen yhdistäminen on edelleen haasteellista sidosryhmille erityisesti CLLD:n ja ITI:n puitteissa; katsoo, että tarvitaan yksinkertaistamistoimia, jotta voidaan luoda olosuhteet näiden välineiden täytäntöönpanolle; suhtautuu sen vuoksi myönteisesti siihen, että perustetaan riippumattomien asiantuntijoiden korkean tason ryhmä seuraamaan yksinkertaistamista Euroopan rakenne- ja investointirahastojen edunsaajien osalta, ja panee tyytyväisenä merkille sääntelyn parantamista koskevat komission toimet; korostaa, että suosituksia laadittaessa olisi löydettävä yhteiset eurooppalaiset puitteet;

12.  korostaa erityisesti tarvetta torjua ylisääntelykäytäntöjä, joilla luodaan täydentäviä vaatimuksia ja esteitä kansallisilla, alueellisilla ja paikallisilla tasoilla; panee merkille, että monesti tarkastustasoja on useita, mikä lisää edunsaajien taloudellista ja hallinnollista rasitetta; vaatii välttämään hallinnollisten tehtävien päällekkäisyyttä ja korostaa, että on tärkeää vahvistaa investointien sekä julkisten ja yksityisten kumppanuuksien edellytykset; suosittaa, että tarkastustoimia virtaviivaistetaan ja että valvonta keskitetään prosessiin ja suorituksen arviointiin ja samalla säilytetään tehokas valvonta;

13.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ja toteuttamaan alueellisille ja paikallisille toimijoille tarkoitettua kohdennettua koulutustoimintaa, jossa keskitytään CLLD:hen ja ITI:hin, ja kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota paikallisille edunsaajille suunnattuihin koulutusohjelmiin; pitää ratkaisevan tärkeänä, että varmistetaan yhteiskunnan kaikkien tärkeiden alojen mukanaolo ja edustus tällaisissa toimissa; korostaa, että teknisen tuen tehokas ja vaikuttava käyttö näiden välineiden tukena on tärkeää ilman päällekkäisiä rakenteita;

14.  suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio keskittyy tuloksiin ja tuotoksiin, minkä pitäisi myös auttaa paikallisia päätöksentekijöitä siirtymään liiallisesta varojen käyttöön ja täytäntöönpanoprosessien luettelointiin keskittymisestä kohti sellaisten todellisten ja tarkoituksenmukaisten kohteiden määrittämistä, jotka saavat aikaan konkreettisia muutoksia paikallisille yrityksille ja asukkaille;

15.  ilmaisee huolensa asianmukaisen yhteydenpidon puuttumisesta eri sidosryhmien keskuudessa; kehottaa tekemään aloitteita, joilla pyritään lisäämään tietojenvaihtoa; kehottaa komissiota parantamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa CLLD:tä ja ITI:tä koskevaa koordinointia ja tietojen levittämistä; vaatii, että CLLD:n ja ITI:n avulla on lisättävä kansalaisten osallistumista paikallis- ja aluehallintoon mahdollistamalla kansalaisten suora osallistuminen päätöksentekoon, jotta päätösten vastuuvelvollisuutta voidaan lisätä, ja kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia toteuttamaan asianmukaisia menettelyjä kansalaisten ottamiseksi mukaan julkisiin kuulemisiin edistämällä neuvotteluihin ja yhteistyöhön perustuvaa kulttuuria;

16.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueita tarvittaessa varmistamaan, että käyttöön on otettu riittävät mekanismit, joilla vältytään hallintoviranomaisten ja yksittäisten kumppanuuksien välisiltä ongelmilta, ja myös varmistamaan, että mahdollisille edunsaajille annetaan näiden mekanismien osalta asianmukaisesti tietoja ja suojelua; panee merkille muutoksenhausta johtuvan riitojenratkaisun aiheuttamat viivästykset ja kehottaa laatimaan erityiset säännöt menettelyistä julkisia hankintoja koskevaa muutoksenhakua ja nopeaa riitojenratkaisua varten;

17.  kehottaa komissiota ja erityisesti sen alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastoa perustamaan yhteistyöpuitteet Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kanssa, jotta voidaan hyödyntää sen pitkää kokemusta Local Economic and Employment Development -ohjelman (LEED) täytäntöönpanossa ja pyrkiä etsimään välineiden välisiä synergioita erityisesti paikallisten toimijoiden täytäntöönpanovalmiuksien lisäämisen osalta;

18.  korostaa, että sekä jäsenvaltioiden että komission on tärkeää lisätä ponnistuksiaan uusien työkalujen käytön lisäämiseksi Euroopan alueellisen yhteistyön puitteissa; korostaa, että rajan jakamat naapurialueet kohtaavat usein samanlaisia haasteita, joihin voidaan puuttua parhaiten yhdessä paikallistasolla;

19.  on huolestunut korkeasta työttömyysasteesta monissa EU:n jäsenvaltioissa ja alueilla; kannustaa jäsenvaltioita käyttämään näitä välineitä hankkeisiin, joilla luodaan korkealaatuisia työpaikkoja ja mahdollisuuksia pk-yrityksille, edistetään investointeja, kestävää ja osallistavaa kasvua ja sosiaalisia investointeja sekä edistetään köyhyyden vähentämistä ja sosiaalista osallisuutta niillä alueilla ja aluetta pienemmissä yksiköissä, joissa niitä eniten tarvitaan; korostaa tältä osin yhdennetyn rahoituksen ja erityisesti ESR:n ja EAKR:n yhdistelmän merkitystä; korostaa mahdollisuutta investoida osia paikallisveroista uudelleen tulossuuntautuneisiin toimiin; kehottaa komissiota laatimaan sosiaalialan investointipaketin mukaisesti erityisen investointistrategian, joka voisi hyödyttää alueita, joilla työttömyysaste on korkein;

20.  panee merkille CLLD:n alhaalta ylöspäin etenevät mahdollisuudet tukea paikallisia kehitysstrategioita, luoda työpaikkoja ja edistää maaseudun kestävää kehitystä; uskoo, että ITI:llä ja CLLD:llä voidaan vastata suoraan paikallisiin tarpeisiin ja haasteisiin paljon kohdennetummalla ja asianmukaisemmalla tavalla; korostaa, että kaupunkialueet on otettava paremmin mukaan tähän mekanismiin, ja kehottaa komissiota edistämään tätä strategiaa aktiivisesti; toteaa, että ITI on tehokas keino panna täytäntöön kaupunkien elvyttämistä ja kehittämistä koskevia yhdennettyjä suunnitelmia; kehottaa komissiota panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön asetukset, jotka koskevat CLLD:n ja ITI:n rahoitusta ERI-rahastoista, jotta vahvistetaan synergioita;

21.  pyytää komissiota ottamaan huomioon, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita koskevan tuntuvan edistyksen aikaansaamiseksi on tämän strategian ja monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen yhteydessä kiinnitettävä enemmän huomiota alueelliseen ja paikalliseen tilanteeseen sekä niiden konkreettisiin erityispiirteisiin;

Paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet (CLLD)

22.  suhtautuu myönteisesti siihen, että on perustettu CLLD:tä koskeva uusi väline, jossa on menty Leader-aloitetta pidemmälle lisättäessä paikallisyhteisöjen vaikutusmahdollisuuksia ja tarjottaessa erityisiä paikallisia ratkaisuja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ohella myös muiden ERI-rahastojen kautta;

23.  korostaa, että CLLD tarjoaa mahdollisuuksia kaupunki- ja taajama-alueille ja että sen pitäisi olla olennainen osa entistä laajempia kaupunkikehitystä koskevia strategioita myös rajat ylittävän yhteistyön puitteissa; muistuttaa, että sen varmistamiseksi, että alueelliset kehittämisstrategiat ovat mahdollisimman tehokkaita, kaupunkialueiden kehittämisen on oltava kestävää ja johdonmukaista niitä ympäröivien alueiden, kaupungin laitamilla olevien alueiden ja maaseutualueiden kehittämisen kanssa;

24.  pitää valitettavana, että monissa jäsenvaltioissa CLLD toteutetaan soveltamalla yhden rahaston lähestymistapaa, mikä voi johtaa siihen, että menetetään tilaisuus luoda entistä tehokkaampia paikallisia kehittämisstrategioita; muistuttaa yhdennetyn lähestymistavan merkityksestä ja siitä, että mukaan on saatava mahdollisimman monia paikallisia kansalaisyhteiskunnan sidosryhmiä;

25.  suhtautuu myönteisesti alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston ansiosta perustettuun kumppanuutta käsittelevään horisontaaliseen työryhmään;

26.  kehottaa noudattamaan johdonmukaisesti kumppanuutta koskevia käytännesääntöjä erityisesti sovellettaessa kumppanuusperiaatetta ITI:n ja CLLD:n täytäntöönpanossa;

27.  kehottaa rakentamaan valmiuksia ja lisäämään tietoisuutta ja aktiivista osallistumista yhteiskunta- ja talouselämän toimijoiden sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden keskuudessa, jotta mahdollisimman monet kumppanit voivat edistää aktiivisuutta CLLD-toimien suhteen ennen asetetun määräajan umpeutumista (31. joulukuuta 2017);

28.  on huolissaan siitä, että joissakin jäsenvaltioissa CLLD toteutetaan ennemminkin ”rasti ruutuun” -periaatteella kuin aidosti alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa noudattaen; vaatii tässä yhteydessä antamaan paikallisille toimijoille todellista päätösvaltaa;

29.  kehottaa komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa edistämään paikallisia toimintaryhmiä koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa, joka perustuu niiden onnistuneita hankkeita koskevaan Euroopan tason tiedotusstrategiaan, ja käyttämään olemassa olevia välineitä ja foorumeja, jollaisia ovat TAIEX REGIO PEER 2 PEER, URBACT ja kaupunkikehityksen verkosto;

30.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osallistumaan CLLD-aloitteisiin sekä lisäämään toimintaohjelmien sekä alueellisten, kansallisten ja EU:n puitteiden joustavuutta, jotta niissä voidaan ottaa entistä paremmin huomioon CLLD-strategioiden painopisteet; toteaa, että paikalliset toimintaryhmät ovat onnistuneet hankkeiden hallinnoinnissa, ja kehottaa myöntämään kattavampaa rahoitusta ja harkitsemaan sen soveltamisalan laajentamista; pitää valitettavana, että joissakin jäsenvaltioissa kansalliset viranomaiset rajoittavat CLLD:n vain yhteen tiettyyn politiikkatavoitteeseen; kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille ohjeita siitä, miten CLLD:tä rahoitetaan useisiin rahoituslähteisiin perustuvan lähestymistavan mukaisesti, sekä kannustamaan rahoitusvälineiden käyttöön;

31.  muistuttaa, että Euroopan sosiaalirahastoa koskeva asetus mahdollistaa temaattiseen tavoitteeseen 9 sisältyvän erityisen investointien painopistealueen ”yhteisölähtöiset paikalliset kehittämisstrategiat”, ja kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään sen toimintaohjelmiinsa; korostaa, että rahastolla voidaan tukea merkittävällä tavalla alueellisia työllisyyssopimuksia, kaupunkikehitysstrategioita ja institutionaalisten valmiuksien parantamista paikallis- ja aluetasolla, sekä pyytää komissiota antamaan jäsenvaltioille lisätukea näiden erityisten investointien painopistealueiden täytäntöönpanossa ja tarjoamaan vuosittaisissa toimintakertomuksissaan tietoa täytäntöönpanon laajuudesta; kehottaa komissiota käyttämään monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia välineiden käytössä jo havaittujen ongelmien käsittelemiseen ja kestävien ratkaisujen etsimiseen;

32.  katsoo, että osallistavan budjetoinnin kaltaiset välineet olisi sisällytettävä CLLD-strategiaan, koska se on demokraattinen toimi, jolla edistetään merkittävästi talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten osallistumista sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi paikallistasolla ja lisätään julkisten varojen käytön tehokkuutta;

33.  korostaa, että syrjimätön ja avoin lähestymistapa sekä mahdollisten eturistiriitojen minimointi ovat olennaisen tärkeitä julkisten ja yksityisten tahojen keskinäisessä vuorovaikutuksessa, jotta voidaan varmistaa tasapaino tehokkuuden sekä yksinkertaistamisen ja avoimuuden välillä; suhtautuu lisäksi myönteisesti siihen, että lukuisat kumppanit osallistuvat paikallisiin toimintaryhmiin; pitää asianmukaisena säännöstä, jonka mukaisesti viranomaisten äänioikeus paikallisissa toimintaryhmissä ei voi nykyisten lainsäädäntöpuitteiden mukaisesti olla enemmän kuin 49 prosenttia, minkä avulla on mahdollista edistää siirtymistä pois hallinnollisesta lähestymistavasta kohti tulosperusteista ja innovatiivista lähestymistapaa; pyytää komissiota valvomaan tiiviisti ja arvioimaan tämän säännöksen täytäntöönpanoa, mukaan luettuina olosuhteet, joissa poikkeukset voidaan sallia, ja tarjoamaan kohdennettua valmiuksien vahvistamista ja teknistä tukea;

Yhdennetyt alueelliset investoinnit (ITI)

34.  panee merkille, että erilaiset hallinnolliset lähestymistavat ovat mahdollisia ITI:n täytäntöönpanossa; pitää kuitenkin ratkaisevan tärkeänä, että paikalliset toimijat hoitavat roolinsa keskeisinä toimijoina ITI:tä koskevan alueellisen kehittämisstrategian valmistelussa ja osallistuvat täysimääräisesti sen hallintoon ja valvontaan ja vastaavat sen tarkastamisesta ja auttavat näin varmistamaan sen, että ITI-toimet koetaan aidosti omiksi paikallisella tasolla;

35.  korostaa, että ITI:n ei pitäisi rajoittua ainoastaan kaupunkialueille, vaan sen piiriin voivat kuulua myös sellaiset maantieteelliset alueet kuin kaupunkilähiöt, metropolialueet, kaupunkimainen maaseutu, aluetta pienemmät yksiköt tai rajat ylittävät alueet; korostaa, että ITI:llä on parhaat mahdollisuudet ottaa huomioon erityiset alueelliset tarpeet määrittämällä aiempaa joustavammin aloitteen alueellinen soveltamisala ja noudattamalla siten todellista paikkakohtaista lähestymistapaa; katsoo, että ITI tarjoaa myös asianmukaisen rakenteen sellaisten alueiden käsittelyyn, joissa palvelujen saatavuus on heikkoa, sekä syrjäisten ja heikossa asemassa olevien yhteisöjen käsittelyyn; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita optimoimaan henkilöstöresurssit ja tekniset resurssit sekä hyödyntämään ITI:tä paremmin rajat ylittävän yhteistyön alalla;

36.  korostaa, että alue- ja paikallisviranomaisten, sidosryhmien ja myös kansalaisyhteiskunnan osallistuminen varhaisessa vaiheessa alueelliseen kehittämisstrategiaan alhaalta ylöspäin sekä entistä suuremman vastuun siirtäminen niille on keskeistä paikallisella ja eri alojen välisillä tasoilla täytäntöönpantavan yhdennetyn alueellisen strategian tulevan omaksi kokemisen, siihen osallistumisen ja sen menestyksen kannalta; vaatii, että niiden omien kehitysmahdollisuuksien hyödyntämisvalmiuksia lisätään paikallisten ominaispiirteiden mukaisesti;

37.  kannustaa jäsenvaltioita omaksumaan ITI:tä koskevan moniin rahoituslähteisiin perustuvan lähestymistavan, jotta voidaan saada aikaan rahastojen välistä synergiaa tietyllä alueella ja puuttua haasteisiin entistä kattavammin; korostaa, että kohdennettu valmiuksien vahvistaminen on tarpeen varojen keräämiseksi eri lähteistä;

38.  korostaa, että kansallisen tason myöhäinen päätös ITI-välineen käyttämisestä on muodostanut merkittävän esteen alueellisen strategian asianmukaiselle laatimiselle, koordinointirakenteen luomiselle, talousarvion vahvistamiselle ja ITI:n kansallisen oikeusperustan laatimiselle;

39.  suhtautuu myönteisesti ITI-skenaarioiden valmistelua koskeviin komission sekä alueellista yhteenkuuluvuutta ja kaupunkiasioita käsittelevän asiantuntijaryhmän toimiin; on sitä mieltä, että tällaista opastusta tarvitaan jo aikaisemmin ohjelmasuunnittelussa; katsoo, että ohjeita on päivitettävä ITI:stä saaduilla esimerkeillä ja kokemuksille heti, kun väline on pantu täytäntöön;

40.  pyytää komissiota ottamaan huomioon alueiden komitean vuoden 2015 tutkimuksen tulokset, käyttämään atk-työkaluja aiempaa tehokkaammin paperityön vähentämiseksi, ottamaan käyttöön aiempaa joustavammat säännöt maille tai alueille, joiden määrärahat ovat erittäin pieniä, parantamaan yhteisrahoitusmekanismeja jäsenvaltioissa ja tarjoamaan enemmän koulutusta rahastojen hallinnosta ja käytöstä vastaaville, myös vaaleilla valituille poliitikoille;

Tulevat suositukset

41.  katsoo, että CLLD:llä ja ITI:llä olisi oltava entistä merkittävämpi rooli tulevassa koheesiopolitiikassa; kehottaa komissiota laatimaan näiden kahden välineen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat (SWOT-analyysi) esittelevän kertomuksen ennen uutta lainsäädäntöehdotusta mahdollisista vuoden 2020 jälkeisistä näihin välineisiin liittyvistä skenaarioista;

42.  pyytää analysoimaan edellä mainitussa kertomuksessa CLLD:n ja ITI:n tehokkuutta ja sitä, olisiko näitä välineitä koskevassa vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopoliittisessa lainsäädännössä toivottavaa noudattaa pakollista lähestymistapaa, jonka mukaisesti näille välineille varataan osuus toimintaohjelmissa; ehdottaa, että sellaisten konkreettisten kannustimien suunnittelua, joilla jäsenvaltioita kannustetaan panemaan CLLD ja ITI täytäntöön, arvioidaan yhdessä sellaisten mahdollisten menetelmien kanssa, joilla varmistetaan entistä suurempi johdonmukaisuus toimintaohjelmien, CLLD:n ja ITI:n välillä; korostaa, että tämän analyysin olisi perustuttava olennaisiin indikaattoreihin, jotka kuvastavat sekä laadullisia että määrällisiä osatekijöitä;

43.  vaatii, että alhaalta ylös -lähestymistapa virallistetaan ITI:n yhteydessä koheesiopolitiikan seuraavan sukupolven ohjelmissa sekä ohjelmasuunnittelu- että täytäntöönpanovaiheessa;

44.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhteistyössä toimivaltaisten paikallisviranomaisten kanssa seuraamaan ITI-varojen käyttöä, sillä ne ovat niiden yhdistämisen vuoksi määrällisesti merkittävämmät kuin aikaisemmin; korostaa, että tämä on tärkeää, jotta vähennetään korruption mahdollisuuksia jäsenvaltioissa;

45.  toteaa jälleen, että tarvitaan kaksitahoinen lähestymistapa erityisesti annettaessa opastusta toisaalta jäsenvaltioille, joilla on vain kansallisia toimintaohjelmia, ja toisaalta niille jäsenvaltioille, joilla on myös alueellisia toimintaohjelmia;

46.  vaatii parantamaan komission, jäsenvaltioiden ja alueiden välistä koordinointia näiden välineiden ohjeistuksen osalta; suosittaa, että opastusta kehitetään samanaikaisesti uutta koheesiopoliittista lainsäädäntöä vuoden 2020 jälkeiseksi ohjelmakaudeksi koskevan ehdotuksen kanssa ja sitä päivitetään myöhemmin; korostaa, että tämä mahdollistaisi sen, että ohjeasiakirjat voidaan toimittaa ajoissa, kaikkien osapuolten oikeusvarmuutta voidaan lisätä ja myös esittää selvennyksiä siitä, miten ehdotetut säännökset pantaisiin käytännössä täytäntöön;

°

°    °

47.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä alueellisille ja kansallisille parlamenteille.

PERUSTELUT

Taustaa

Alueellinen yhteenkuuluvuus on tunnustettu Euroopan unionin perustavoitteeksi, ja se on kirjattu Lissabonin sopimukseen. Tätä taustaa vastaan koheesiopolitiikan uusi sukupolvi ohjelmakaudeksi 2014–2020 korostaa yhdennetyn ja paikkakohtaisen lähestymistapojen käyttöä entistä enemmän taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä. Uusissa EAKR-asetuksissa säädetään, että 5 prosenttia määrärahoista korvamerkitään kestävää kaupunkikehitystä koskeville menoille.

Euroopan rakenne- ja investointirahastojen puitteiden mukaisesti on otettu käyttöön kaksi uutta välinettä ohjelmakaudeksi 2014–2020, jotta voidaan saavuttaa alueellista yhteenkuuluvuutta koskeva tavoite: Paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet (CLDD) ja yhdennetyt alueelliset investoinnit (ITI).

CLLD (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 32–35 artikla) on uusi väline, jota käytetään aluetta pienempien yksiköiden tasolla. Se perustuu paikallisyhteisöjen omia hankkeita koskevasta Leader-menetelmästä saatuihin kokemuksiin sekä alhaalta ylös -lähestymistapaan: sillä pyritään lisäämään sekä julkisten että yksityisten paikallisten toimijoiden välisiä synergioita.

ITI (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artikla) auttaa panemaan täytäntöön yhdennettyjä alueellisia strategioita, koska se mahdollistaa rahoituksen yhdistämisen yhden tai useamman toimintaohjelman useista toimintalinjoista. ITI:tä voidaan käyttää kestävää kaupunkikehitystä koskevan tavoitteen saavuttamista varten, mutta se voidaan kohdistaa myös muuntyyppisiin alueisiin.

Jäsenvaltioiden täytyi ilmoittaa kumppanuussopimuksissaan, miten jäsenvaltiot käyttävät ITI:tä ja CLLD:tä, sekä alueiden tyypit ja haasteet, joihin näillä mekanismeilla puututaan. 

ITI:lle ja CLLD:lle myönnettävien resurssien osalta noin 5 prosenttia koheesiopolitiikan talousarviosta (noin 16 miljardia euroa) on tarkoitus käyttää näihin välineisiin. 20 jäsenvaltiota käyttää ITI:tä (13,6 miljardia euroa). 17 jäsenvaltiota käyttää ITI:tä kestävää kaupunkikehitystä koskevien toimien toteuttamiseen (7 miljardia euroa), kuten EAKR-asetuksen 7 artiklassa todetaan. CLLD:n osalta yhteensä 18 jäsenvaltiota on ilmaissut aikeensa panna se täytäntöön. Hyödyntäminen perustuu pääasiassa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon ja nykyiseen Leader-ohjelmaan asiaa koskevan asetuksen säännösten mukaisesti(13).

Haasteet

On vaikea arvioida ITI:tä ja CLLD:tä ohjelmakaudella 2014–2020, mutta EU:n toimielimet, tutkijat, hallintoviranomaiset ja paikalliset toimijat ovat jo kartoittaneet joitakin haasteita. Nämä voidaan tiivistää seuraavasti(14):

CLLD-haasteet:

•  hyvin monimutkainen kokonaisuus

•  useita käytännön haasteita (jotka liittyvät pääasiassa toimijoiden valmiuksiin paikan päällä)

•  haluttomuus luopua ylhäältä alas -lähestymistavoista ja antaa ”valtaa” paikallisille ryhmille

•  tarpeettomaksi kokeminen joissakin jäsenvaltioissa ja alueilla, koska paikallisten toimijoiden kuuleminen on jo käytössä eikä lisäarvoa ole

•  EAKR:n ja ESR:n tukeman CLLD:n kokeminen hallinnolliseksi rasitteeksi paikallisille viranomaisille ja paikallisille toimijoille

•  Leader-ohjelmaa käyttäneiden jäsenvaltioiden muita suurempi kokemus CLLD:stä

•  CLLD:n käyttö, johto ja hallinto, taloudelliset sitoumukset, alueellinen keskittyminen.

ITI-haasteet:

•  hallintopuitteisiin, hallintoon ja institutionaalisiin valmiuksiin liittyvät kysymykset sekä tapa, jolla tuloshakuisuutta ja temaattista keskittämistä koskevia velvoitteita sovelletaan

•  täytäntöönpanovastuun delegoiminen paikallisille elimille, joilla on usein vähän asiantuntemusta tai resursseja hankkeiden toteuttamiseksi

•  uudet välineet ja vielä puuttuva paikallistason asiantuntemus, mikä johtaa viivästyksiin (täytäntöönpanovaikeudet)

•  komission vähäinen opastus, mutta koska ITI on hyvin joustava väline, kaikkia mahdollisia järjestelyjä ei voida yksilöidä (on olemassa alueellista yhteenkuuluvuutta ja kaupunkiasioita käsittelevä asiantuntijaryhmä)

•  hallinnollisten rakenteiden päällekkäisyys, joustavuuden puute, rahoituksen sitominen koko ohjelmakaudeksi ja yhdenmukaisuuden puute muiden kehittämisstrategioiden kanssa täytäntöönpanon muodostuminen liian mutkikkaaksi, jos käytettävissä oleva rahoitus on vähäistä.

CLLD:tä ja ITI:tä koskevat olennaiset haasteet

•  asetusten ja kokonaisuuksien monimutkaisuus ja hallinnollisen rasitteen lisääntyminen (vaadittavan kokoisen hallinnollisen organisaation puuttuminen on voinut estää joitakin maita käyttämästä ITI:tä (esimerkiksi Irlanti) tai monirahoitteista CLLD:tä (esimerkiksi Luxemburg))

•  CLLD:tä koskevien lähestymistapojen moninaisuus ja täytäntöönpanon pitkä kesto ja hallinnollisten rakenteiden edellyttämä taloudellinen sitoutuminen

•  jäsenvaltioiden pelko paikallisesta vaikutuksesta aluekehitykseen

•  ITI:lle ja CLLD:lle myönnetyt rajoitetut määrärahat

•  monien rahastojen yhdistämisen kokeminen haasteena

•  välineiden väliset yhteydet, jotka edellyttävät useita alueellisten viranomaisten välisiä keskusteluja.

Keskeiset suositukset

Esittelijä katsoo, että alhaalta ylös -lähestymistapa ja paikallisten toimijoiden osallistuminen on olennaista koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Silti monissa jäsenvaltioissa voidaan havaita eri hallintotasojen välillä luottamuksen puutetta, kun on kyse CLLD:n ja ITI:n täytäntöönpanosta. Tämä kysymys on ratkaistava, sillä se voi haitata vakavasti alueellisen lähestymistavan toteutumista.

Lisäksi paikallisilta toimijoita puuttuu valitettavasti usein valmiudet kehittää ja panna täytäntöön kehittämisstrategioita, jotka koskevat niiden aluetta. He tarvitsevat kansallisen ja EU:n tason tukea, jotta näillä välineillä voidaan saada aikaan toivottu vaikutus. Tämä on erityisen tärkeää pienille paikkakunnille ja epäsuotuisille alueille, kuten saarille sekä vuoristo- ja maaseutualueille. Kohdennettuja toimia tarvitaan, jotta nämä välineet voidaan saada lähemmäs paikallisia toimijoita ja lisätä heidän valmiuksiaan, jotta he voivat menestyksekkäästi osallistua heidän alueitaan koskeviin strategioihin. Olemassa olevien resurssien ja foorumien käyttäminen on keskeistä näissä toimissa.

Nuoret jätetään usein sivuun julkisia politiikkatoimia koskevista keskusteluista. On olennaista sisällyttää nuoret alueellisen kehittämiseen välineisiin, erityisesti CLLD:hen. Hämmästyttävästi 14 miljoonaa nuorta on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella (NEET), ja samalla nuorten työttömyysaste on noussut 50 prosentin yläpuolelle joissakin jäsenvaltioissa. Nuoriin keskittyvä CLLD voi olla sukupolvia yhdistävä tekijä yhteisöissä, ja se voi avata uusia väyliä työllisyyteen.

Esittelijä katsoo, että uusien asetusten tarjoamia useiden rahastojen mahdollisuuksia olisi hyödynnettävä mahdollisimman laajasti koheesiopolitiikan toimia koskevan aidon yhdennetyn ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan aikaansaamiseksi. Tällä hetkellä on edelleen suuria eroja sen suhteen, miten ERI-rahastojen varoja on käytettävä. Lisäksi luodaan kansallisella ja alueellisella tasolla täydentäviä ja usein tarpeettomia vaatimuksia ja esteitä (niin sanotut ylisääntelykäytännöt), jotka lisäävät monimutkaisuutta ja estävät käyttämästä CLLD:n ja ITI:n kaltaisia välineitä. Merkittävä yksinkertaistaminen on tarpeen tämän huomattavan hallinnollisen rasitteen ja monimutkaisuuden vähentämiseksi. Tässä suhteessa suuria odotuksia kohdistuu komission perustamaan riippumattomien asiantuntijoiden korkean tason ryhmään, joka seuraa yksinkertaistamista Euroopan rakenne- ja investointirahastojen edunsaajien osalta.

Esittelijä haluaisi, että ITI:llä ja CLLD:llä olisi entistä merkittävämpi rooli koheesiopolitiikkaa koskevissa tulevissa keskusteluissa, joissa olisi keskityttävä entistä enemmän ja virallisemmin alhaalta ylös -lähestymistapaan. Komissio pystyy arvioimaan näiden välineiden täytäntöönpanoa kaudella 2014–2020 ja laatimaan skenaarioita sekä antamaan vuoden 2020 jälkeistä kautta koskevia suosituksia.

27.1.2016

LAUSUNTO työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

aluekehitysvaliokunnalle

aiheesta ”Koheesiopolitiikan 2014–2020 uudet alueellisen kehittämisen välineet: yhdennetyt alueelliset investoinnit (ITI) ja paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet (CLLD)”

(2015/2224(INI))

Valmistelija Michaela Šojdrová

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  toteaa, että vuonna 2014 Eurostatin mukaan 61:llä Euroopan alueella kahdeksassa maassa työttömyysaste oli 14–34,8 prosenttia ja 63 alueella seitsemässä EU:n jäsenvaltiossa työttömyysaste oli 2,5–4,9 prosenttia; toteaa myös, että seitsemässä maassa työttömyysaste on yli 30 prosenttia;

1.  painottaa koheesiopolitiikan mahdollisuuksia parantaa työllistymismahdollisuuksia, vauhdittaa kestävää ja osallistavaa kasvua ja edistää köyhyyden vähentämistä ja sosiaalista osallisuutta; korostaa tässä yhteydessä yhdennetyn rahoituksen ja erityisesti ESR:n ja EAKR:n yhdistelmän merkitystä;

2.  pitää tärkeänä kannustaa vihreän talouden ja yhteisötalouden kaltaisia aloja, jotka voivat tuoda lisäarvoa kestävän ja osallistavan työllisyyden muodossa;

3.  korostaa, että paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet ja yhdennetyt alueelliset investoinnit voivat menestyä vain jos niillä pystytään vastaamaan asianmukaisesti kyseisten alueiden ja yhteisöjen kohtaamiin sosiaalisiin ja työllisyyteen liittyviin haasteisiin;

4.  korostaa paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden alhaalta ylöspäin eteneviä mahdollisuuksia tukea paikalliskehitysstrategioita, luoda työpaikkoja ja edistää maaseudun kestävää kehitystä; uskoo, että yhdennetyillä alueellisilla investoinneilla ja paikallisyhteisöjen omilla kehittämishankkeilla voidaan vastata suoraan paikallisiin tarpeisiin ja haasteisiin paljon kohdennetummalla ja asianmukaisemmalla tavalla; korostaa, että kaupunkialueet on otettava paremmin mukaan tähän mekanismiin, ja kehottaa komissiota edistämään tätä strategiaa aktiivisesti; toteaa, että yhdennetyt alueelliset investoinnit ovat tehokas keino panna täytäntöön kaupunkien elvyttämistä ja kehittämistä koskevia yhdennettyjä suunnitelmia; kehottaa komissiota panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön asetukset, jotka koskevat paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden ja yhdennettyjen alueellisten investointien rahoitusta ERI-rahastoista, jotta vahvistetaan synergioita;

5.  on huolissaan siitä, että joissakin jäsenvaltioissa paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita toteutetaan ennemminkin ”rasti ruutuun” -periaatteella kuin aidosti alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa noudattaen; vaatii tässä yhteydessä antamaan paikallisille toimijoille todellista päätösvaltaa;

6.  kehottaa komissiota tarjoamaan jäsenvaltioille ja paikallisille viranomaisille teknistä apua ja luomaan yhdessä niiden kanssa viestintäkanavia, jotta varmistetaan paikallisten toimijoiden todellinen ja merkityksellinen osallistuminen prosessiin ja yhteistyöhön kaikilla tasoilla; korostaa, että paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet ja yhdennetyt alueelliset investoinnit voivat menestyä ainoastaan, jos kaikki mukana olevat sidosryhmät, myös kansalaisyhteiskunta, sitoutuvat niihin ja tuntevat ne omikseen; katsoo, että myös kumppaneiden osallistuminen voi vahvistaa yhdennettyä paikkakohtaista lähestymistapaa, etenkin jos paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden ja yhdennettyjen alueellisten investointien toteutus on vähäistä; kehottaa komissiota antamaan jollekin sen olemassa olevalle elimelle tehtäväksi koordinoida paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita ja yhdennettyjä alueellisia investointeja, jotta voidaan varmistaa parempi viestintä ja täytäntöönpano;

7.  katsoo, että komission pitäisi kannustaa jäsenvaltioita käyttämään näitä välineitä hankkeissa, joissa luodaan laadukkaita työpaikkoja ja yhteiskunnallisia investointeja, erityisesti niitä eniten tarvitsevilla alueilla ja alueita pienemmissä yksiköissä; kehottaa siksi komissiota laatimaan erityisen investointisuunnitelman sosiaalialan investointipaketin mukaisesti, jotta alueet ja aluetta pienemmät yksiköt, joissa on suurimmat työttömyysasteet, voivat hyödyntää niitä parhaiten;

8.  myöntää, että sekä paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet että yhdennetyt alueelliset investoinnit ovat tärkeitä erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla, kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan alue- ja paikallisviranomaisille tukea ja apua valmiuksien kehittämiseksi näiden aloitteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa ja pyytää komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin ja parantamaan näiden alueiden yhteenkuuluvuutta, jotta voidaan edistää paikallisen talouden kehittymistä, mikä lopulta tekee mahdolliseksi väestön pysymisen näillä alueilla;

9.  pitää valitettavana, että paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet ja yhdennetyt alueelliset investoinnit eivät ole helpommin tunnistettavissa ja että paikallisilla sidosryhmillä ei mahdollisesti ole riittävästi kokemusta näistä välineistä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään molemmat välineet mahdollisimman näkyviksi ja ymmärrettäviksi niiden käyttäjille samalla kun vältetään tarpeetonta byrokratiarasituksen lisääntymistä ja toteutetaan lisätoimia sääntöjen ja menettelyjen yksinkertaistamiseksi; korostaa, että voidaan parantaa suorituskykyä ja saada enemmän lisäarvoa sekä synergiavaikutuksia, kun paikallisyhteisöjen omissa kehittämishankkeissa ja yhdennetyissä alueellisissa investoinneissa ei käytetä ainoastaan EAKR:n varoja vaan myös muita rahastoja asiaa koskevien asetusten säännösten mukaisesti; katsoo, että tältä osin olisi toteutettava toimia, jotta voidaan antaa täsmällistä tietoa erityisvaroista sekä lisätä tietoa jakavia yhteyspisteitä asianmukaisen teknisen tuen tarjoamiseksi niille, jotka haluavat käyttää näitä varoja; korostaa lisäksi, että on tärkeää seurata huolellisesti ja jatkuvasti näitä varoja;

10.  pyytää komissiota järjestämään tiedotusseminaareja, joista annetaan kattavasti tietoa, jotta mahdollisimman monet saisivat kuulla näistä mahdollisuuksista; pitää lisäksi toivottavana kehittää tarkoituksenmukaisia tiedottamisvälineitä, kuten säännöllisesti päivitettäviä postituslistoja ja älypuhelinsovelluksia;

11.  muistuttaa, että Euroopan sosiaalirahastoa koskeva asetus mahdollistaa temaattiseen tavoitteeseen 9 sisältyvän erityisen investointien painopistealueen ”yhteisölähtöiset paikalliset kehittämisstrategiat”, ja kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään sen toimintaohjelmiinsa; panee merkille, että rahastolla voidaan tukea merkittävällä tavalla alueellisia työllisyyssopimuksia, kaupunkikehitysstrategioita ja institutionaalisten valmiuksien parantamista paikallis- ja aluetasolla, sekä pyytää komissiota antamaan jäsenvaltioille lisätukea näiden erityisten investointien painopistealueiden täytäntöönpanossa ja tarjoamaan vuosittaisissa toimintakertomuksissaan tietoa täytäntöönpanon laajuudesta; kehottaa komissiota käyttämään monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia välineiden käytössä jo havaittujen ongelmien käsittelemiseen ja kestävien ratkaisujen etsimiseen;

12.  pyytää komissiota ottamaan huomioon, että päättäväinen pyrkiminen kohti Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita ja niiden sekä monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista edellyttää, että niissä on otettava paremmin huomioon alueelliset ja paikalliset tilanteet sekä niiden konkreettiset erityispiirteet.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

25.1.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

37

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laura Agea, Guillaume Balas, David Casa, Ole Christensen, Jane Collins, Lampros Fountoulis, Arne Gericke, Thomas Händel, Marian Harkin, Czesław Hoc, Rina Ronja Kari, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jean Lambert, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Dominique Martin, Anthea McIntyre, Joëlle Mélin, Elisabeth Morin-Chartier, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Terry Reintke, Sofia Ribeiro, Claude Rolin, Sven Schulze, Jutta Steinruck, Romana Tomc, Renate Weber, Tatjana Ždanoka, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Maria Arena, Amjad Bashir, Lynn Boylan, Miapetra Kumpula-Natri, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Evelyn Regner, Michaela Šojdrová

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Eleonora Evi, Anneli Jäätteenmäki

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

16.2.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

37

2

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Franc Bogovič, Victor Boştinaru, Mercedes Bresso, Steeve Briois, Andrea Cozzolino, Rosa D’Amato, Tamás Deutsch, Bill Etheridge, Iratxe García Pérez, Anna Hedh, Krzysztof Hetman, Ivan Jakovčić, Constanze Krehl, Sławomir Kłosowski, Andrew Lewer, Iskra Mihaylova, Andrey Novakov, Younous Omarjee, Konstantinos Papadakis, Mirosław Piotrowski, Stanislav Polčák, Liliana Rodrigues, Fernando Ruas, Monika Smolková, Maria Spyraki, Ruža Tomašić, Ramón Luis Valcárcel Siso, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniel Buda, Viorica Dăncilă, Bronis Ropė, Peter Simon, Davor Škrlec, Hannu Takkula, Damiano Zoffoli, Marco Zullo

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289.

(3)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487.

(4)

EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1.

(5)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259.

(6)

EUVL C 17, 19.1.2013, s. 18

(7)

EUVL C 313, 22.9.2015, s. 31.

(8)

EUVL C 230, 14.7.2015, s. 1.

(9)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0485.

(10)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0002.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0015.

(12)

Hyväksytyt tekstit P8_TA(2015)0419.

(13)

Vähintään 5 prosenttia ja Kroatian tapauksessa 2,5 prosenttia maatalouden kehittämistä koskevan ohjelman kokonaismäärärahoista varataan Leader-ohjelmaa varten (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 59 artiklan 5 kohta).

(14)

Euroopan parlamentin selonteko ”Tools to support the territorial and urban dimension in cohesion policy: Integrated territorial investment (ITI) and Community-led Local Development (CLLD)”

Oikeudellinen huomautus