Menettely : 2015/2007(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0048/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0048/2016

Keskustelut :

PV 27/04/2016 - 22
CRE 27/04/2016 - 22

Äänestykset :

PV 28/04/2016 - 4.68
CRE 28/04/2016 - 4.68
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0204

MIETINTÖ     
PDF 377kWORD 158k
8.4.2016
PE 571.449v02-00 A8-0048/2016

sukupuolten tasa-arvosta ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä digitaalisella aikakaudella

(2015/2007(INI))

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

Esittelijä: Terry Reintke

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

sukupuolten tasa-arvosta ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä digitaalisella ajalla

(2015/2007(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan,

–  ottaa huomioon Pekingissä syyskuussa 1995 pidetyssä YK:n neljännessä naisten maailmankonferenssissa hyväksytyn julistuksen ja toimintaohjelman ja erityisesti osa-alueen ”Naiset ja tiedotusvälineet”,

–  ottaa huomioon vuonna 2000 pidetyn yleiskokouksen 23. erityisistunnon päätösasiakirjan, jonka mukaan tieto- ja viestintätekniikka on naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiselle uusia mahdollisuuksia tarjoava saavutus mutta luo myös mahdollisia riskejä;

–  ottaa huomioon Genevessä vuonna 2003 pidetyn tietoyhteiskuntahuippukokouksen (WSIS) ensimmäisessä vaiheessa hyväksytyn periaatejulistuksen ja toimintasuunnitelman,

–  ottaa huomioon Tunisissa 16.–18. marraskuuta 2005 pidetyssä tietoyhteiskuntahuippukokouksen toisessa vaiheessa hyväksytyt Tunisin sitoumuksen ja tietoyhteiskuntaa koskevan toimintaohjelman, jossa luetellaan huippukokouksen ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat kansainväliset ja rahoitusmekanismit,

–  ottaa huomioon tietoyhteiskuntahuippukokouksen päätösasiakirjan täytäntöönpanoa koskevaan lausumaan sisältyvät maininnat naisten oikeuksista ja sukupuolten tasa-arvosta ja lausumaan liittyvän, vuoden 2015 jälkeistä aikaa koskevan WSIS+10-vision,

–  ottaa huomioon Genevessä 25.–29. toukokuuta 2015 pidetyn WSIS-foorumin tulokset yhteistyöstä innovoinnin alalla ja tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksista kestävän kehityksen alalla otsikolla ”Innovating Together: Enabling ICTs for Sustainable Development” ja toteaa naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan osallistuneen foorumiin,

–  ottaa huomioon tietoyhteiskuntahuippukokouksen suuntaviivat vuodeksi 2014, jotka yhdistettiin kestävän kehityksen tavoitteisiin yhteisvaikutuksen luomiseksi näiden maailmanlaajuisten strategioiden välillä, mukaan lukien toimet, joilla lisätään vuoteen 2030 mennessä kaikkien vaikutusmahdollisuuksia sekä edistetään kaikkien sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallistamista riippumatta iästä, vammaisuudesta, geneettisistä ominaisuuksista, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä, rodusta, sosiaalisesta tai etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, taloudellisesta tai muusta asemasta,

–  ottaa huomioon komission hyväksymän naisten ja miesten tasa-arvostrategian vuosiksi 2010–2015 (SEC(2010)1079/2), johon sisältyy naisia ja internetiä, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan osalta, koskevia toimia, sekä strategian väliarvioinnin,

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n naisten ja miesten tasa-arvostrategiasta vuoden 2015 jälkeen(1),

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta antamansa päätöslauselman tyttöjen mahdollisuuksien parantamisesta EU:ssa koulutuksen avulla(2),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2014 pidetyn työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston päätelmät aiheesta ”Naiset ja talous: Taloudellinen riippumattomuus osa-aikatyön ja itsenäisen ammatinharjoittamisen näkökulmasta” ja panee merkille, että päätelmissä todetaan seuraavasti: ”Eurooppa 2020 -strategiassa määritellään joukko ensisijaisia kasvualoja, mukaan lukien valkoinen sektori sekä tiede- ja teknologia-ala. Jotta näillä aloilla voitaisiin hyödyntää täysin Euroopan kasvupotentiaalia, on tärkeää luopua sukupuolistereotypioista ja torjua koulutuksen ja työmarkkinoiden segregaatiota”,

–  ottaa huomioon 8. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY soveltamisesta(3),

–  ottaa huomioon 24. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle sen periaatteen soveltamisesta, jonka mukaan miehille ja naisille maksetaan samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka(4),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman sukupuolistereotypioiden poistamisesta EU:ssa(5),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman kasvun, liikkuvuuden ja työllisyyden digitaalisesta strategiasta(6) ja erityisesti digitaalisten taitojen ja työpaikkojen laajan liittouman,

–  ottaa huomioon digitaalistrategian toiminnon 60, joka koskee naisten kannustamista siirtymään tieto- ja viestintätekniikan alalle ja heidän suhteellisen osuutensa lisäämistä tieto- ja viestintätekniikan alalla,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” (COM(2015)0192),

–  ottaa huomioon digitaalisia sisämarkkinoita koskevan komission strategian toisen pilarin, jonka tavoitteena on luoda suotuisat olosuhteet ja tasapuoliset toimintaedellytykset ja puitteet digitaaliverkkojen ja innovatiivisten palvelujen kehittämiselle, sekä kolmannen pilarin, jolla tuetaan osallistavaa digitaalista yhteiskuntaa, jossa kansalaisilla on sopivat taidot internetin tarjoamien mahdollisuuksien käyttämiseksi ja työnsaantimahdollisuuksiensa parantamiseksi,

–  ottaa huomioon parlamentin politiikkayksikkö C:n vuonna 2015 julkaiseman tutkimuksen ”Study on Empowering women on the Internet”,

–  ottaa huomioon naisten ja miesten tasa-arvon edistämistä ja syrjinnän kieltoa koskevan, 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 7 artiklan(7),

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus),

–  ottaa huomioon Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman sekä erityisesti sen tavoitteet, jotka koskevat naisia ja tiedotusvälineitä ja joissa vaaditaan lisäämään naisten osallistumista viestimissä ja uuden viestintäteknologian kehityksessä sekä niissä ja niiden ja niiden kautta tapahtuvaan ilmaisuun ja päätöksentekoon sekä edistämään tasapainoista ja stereotyypitöntä kuvaa naisista tiedotusvälineissä,

–  ottaa huomioon komission vuonna 2013 laatimat ”Naisia tieto- ja viestintäalalla koskevat käytännesäännöt”,

–  ottaa huomioon vuonna 2012 laatimansa selvityksen ”Naiset tieto- ja viestintätekniikan alalla”,

–  ottaa huomioon vuonna 2015 laatimansa selvityksen ”Naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen internetissä”,

–  ottaa huomioon maaliskuussa 2014 julkaistun naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan Euroopan unionin perusoikeusviraston selvityksen ”Violence against women: an EU-wide survey – Main results”,

–  ottaa huomioon ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta 5. huhtikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/36/EU(8),

–  ottaa huomioon komission hyväksymän ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän EU:n strategian (2012–2016) ja sen täytäntöönpanoa koskevan väliraportin,

–  ottaa huomioon vuonna 2014 käynnistyneen järjestäytynyttä ja vakavaa rikollisuutta koskevan EU:n toimintapoliittisen syklin ja sen ihmiskauppaa koskevan painopistealueen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0048/2016),

A.  toteaa, että digitalisaatio on mullistanut tavan, jolla ihmiset saavat ja jakavat tietoa, kommunikoivat, pitävät yhteyttä, opiskelevat ja työskentelevät, että se luo uusia mahdollisuuksia osallistua julkiseen ja poliittiseen keskusteluun, koulutukseen ja työmarkkinoille, avaa uusia väyliä omaehtoiseen elämään ja että sillä on valtavat taloudelliset mahdollisuudet Euroopan unionille ja muulle maailmalle; toteaa, että digitalisaatio ei vaikuta vain markkinoihin vaan koko yhteiskuntaan;

B.  katsoo, että tieto- ja viestintätekniikkaan perustuva tietoyhteiskunta tuo mukanaan valtavasti mahdollisuuksia luoda ja jakaa vaurautta ja tietoa, kuten on osoittanut esimerkiksi ilmainen avoimen lähdekoodin ohjelmistoala, joka on muuttanut tapoja tuottaa, jaella, tukea ja käyttää ohjelmistoja ja laajentanut näin digitaalista osallistavuutta; katsoo, että digitalisaatio antaa myös mahdollisuuksia monimuotoistaa ja joustavoittaa ajan- ja tilankäyttöä ja pyrkiä kohti tasa-arvoisempia yhteiskuntamalleja; toteaa, että työmarkkinoiden digitalisaatio saattaa synnyttää uudenlaista syrjäytymistä ja aiheuttaa esimerkiksi taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja sukupuolten segregaatiota;

C.  toteaa, että Euroopassa vain yhdeksän ohjelmistokehittäjää sadasta on naisia ja että vain 19 prosenttia tieto- ja viestintätekniikka-alan johtajista on naisia (muilla palvelualoilla luku on 45 prosenttia); ottaa lisäksi huomioon, että alan yrittäjistä vain 19 prosenttia on naisia (muilla palvelualoilla luku on 54 prosenttia)(9);

D.  toteaa, että kyseiset kehityskulut tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia lisätä naisten vaikutusmahdollisuuksia, koska ne mahdollistavat tiedon ja tietämyksen saannin ohi perinteisten kanavien ja tarjoavat ilmaisualustan, joka voi innoittaa muitakin toimimaan; toteaa, että ne luovat uusia tilaisuuksia olla vuorovaikutuksessa ja kampanjoida naisten, tyttöjen ja hlbti-ihmisten sekä vammaisten kaltaisten erityistarpeisten henkilöiden oikeuksien ja vapauksien puolustamiseksi; toteaa, että naisten aktiivinen osallistuminen tietoyhteiskuntaan ei ole pelkästään oikeudenmukaisuus- ja tasa-arvokysymys vaan auttaa myös parantamaan yhteiskunnallisia ja taloudellisia oloja ja EU:n kilpailukykyä;

E.  toteaa, että edelleen on olemassa suuri sukupuolten välinen kuilu, joka vaikuttaa tieto- ja viestintätekniikan ammatillisiin ja koulutusmahdollisuuksiin ja tietotekniseen osaamiseen; toteaa, että digitalisaatio on vaikuttanut merkittävästi tiedotusvälineiden käyttöön ja jakeluun erityisesti nuorten käyttäjien keskuudessa, avannut uusia kanavia ja vähentänyt mediaympäristön hierarkkisuutta; toteaa, että digitalisaatio voi auttaa lisäämään naisten vaikutusmahdollisuuksia mutta asettaa sille myös uusia haasteita, kun naisia esitetään kielteisessä, alentavassa ja stereotyyppisessä valossa;

F.  toteaa, että digitaalisilla viestintäkanavilla ja sosiaalisilla verkostoilla on erityinen merkitys vanhempainvapaalla oleville äideille ja isille sekä kotoa käsin työskenteleville henkilöille;

G.  toteaa, että digitalisaatiolla on valtava vaikutus työmarkkinoihin, koska se muuttaa arvoketjuja ja luo uusia työmahdollisuuksia ja joustavia työaikamalleja toteaa, että digitalisaation myötä syntyneet joustavat ja etätyöjärjestelyt voivat olla tärkeä väline, jolla varmistetaan niin naisten kuin miesten tapauksessa työ- ja perhe-elämän parempi yhteensovittaminen; katsoo, että tällaisilla joustavilla työjärjestelyillä on mahdollista edistää epäsuotuisassa asemassa olevien naisryhmien osallistumista työelämään; toteaa, asialla on kuitenkin myös kielteisiä vaikutuksia, jotka voivat koskea erityisesti naisia, kuten työntekijöiden oikeuksien heikentyminen, työajan ja ammatillisten ja muiden kuin ammatillisten velvollisuuksien rajojen hämärtyminen, mikä lisää matalapalkkaisia ja vähemmän turvattuja työsuhteita;

H.  katsoo, että digitaalisen osaamisen ja tietotekniikan käyttötaitojen parantaminen on ainutlaatuinen mahdollisuus lisätä naisten ja tyttöjen sekä vammaisten kaltaisten erityistarpeisten henkilöiden osallistumista työelämään; katsoo, että lisäämällä naisten määrää tieto- ja viestintätekniikan alalla, joka on parhaiten palkattuja aloja, voitaisiin parantaa naisten taloudellisia vaikutusmahdollisuuksia ja riippumattomuutta ja kuroa näin umpeen sukupuolten välistä palkkakuilua;

I.  toteaa, että digitaalisilla työmarkkinoilla vastuu siirtyy yhä enemmän yrityksiltä yksilöille, mikä muuttaa itsenäisten ammatinharjoittajien ja freelancereiden sosiaaliturvan ehtoja; toteaa, että poliittiset päätökset vaikuttavat selvästi näiden muutosten lopputulokseen;

J.  toteaa, että tapauksissa, joissa eri yrityksissä ja laitoksissa on tehty lukuisia yksittäisiä sopimuksia, on vaikeampi seurata, maksetaanko samasta työstä samalla työpaikalla sama palkka, mikä on erittäin tärkeä periaate aidosti tasa-arvoisessa yhteiskunnassa;

K.  toteaa, että naisten määrän kasvu tieto- ja viestintätekniikan alalla vauhdittaisi näitä markkinoita, joille on ennustettu työvoimapulaa, ja naisten tasavertainen osallistuminen auttaisi tuottamaan EU:n BKT:hen vuosittain noin yhdeksän miljardia euroa; toteaa, että naiset ovat edelleen suuresti aliedustettuina tieto- ja viestintätekniikan alan tutkinto-ohjelmissa, joissa naisten osuus valmistuneista on noin 20 prosenttia, ja vain kolmella prosentilla kaikista naispuolisista korkeakoulututkinnon suorittaneista on tieto- ja viestintätekniikan alan loppututkinto; panee merkille, että naiset kohtaavat monia erilaisia vaikeuksia tieto- ja viestintätekniikan alalle sijoittumisessa ja alan töissä pysymisessä; toteaa, että nykyinen miesvaltainen työvoima alalla, jolla vain 30 prosenttia työvoimasta on naisia, vaikuttaa monien naisten päätökseen lähteä tieto- ja viestintätekniikan alalta muutaman vuoden kuluttua siitä kun he ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon;

L.  ottaa huomioon, että ˮTieto- ja viestintätekniikan alalla toimivat naisetˮ -tutkimuksen mukaan vuoteen 2020 mennessä Euroopan tieto- ja viestintätekniikan alalla on 900 000 avointa työpaikkaa; toteaa, että tieto- ja viestintätekniikan ala kasvaa nopeasti ja luo vuosittain noin 120 000 uutta työpaikkaa;

M.  toteaa, että tieto- ja viestintätekniikan alalle on ominaista erityisen voimakas vertikaalinen ja horisontaalinen eriytyminen, samoin kuin se, että naisten suorittamat tutkinnot eivät korreloi heidän asemaansa tieto- ja viestintätekniikan alalla; panee merkille, että alle 20 prosenttia tieto- ja viestintätekniikan alan yrittäjistä on naisia; toteaa, että enemmistö (54 prosenttia) tieto- ja viestintätekniikan työpaikoissa työskentelevistä naisista työskentelee alempipalkkaisissa ja vähemmän koulutusta edellyttävissä tehtävissä ja että ainoastaan pieni vähemmistö (8 prosenttia) työskentelee korkeasti koulutettuina ohjelmistoinsinööreinä; toteaa, että naiset ovat aliedustettuina myös tämän alan päätöksenteossa, koska ainoastaan 19,2 prosentilla tieto- ja viestintätekniikan alan työntekijöistä on naispuolinen esimies, kun vastaava luku muiden alojen työntekijöillä on 45,2 prosenttia;

N.  toteaa, että 55 vuotta täyttäneet naiset ovat erityisen alttiita joutumaan työttömiksi ja jäämään työmarkkinoiden ulkopuolelle, sillä 55–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste on EU:ssa keskimäärin vain 42 prosenttia, kun miesten vastaava luku on 58 prosenttia; ottaa huomioon, että digitaalisen lukutaidon puute ja tietoteknisten taitojen vähäisyys lisäävät riskiä entisestään; toteaa, että 55 vuotta täyttäneiden naisten digitaalisten taitojen parantaminen ja niihin investoiminen parantaisivat heidän työllistymismahdollisuuksiaan ja suojaisivat heitä työmarkkinoilta syrjäytymiseltä;

O.  pitää seksismiä ja sukupuolistereotypioita miesten ja naisten tasa-arvon esteenä ja EU:n talouskehityksen ja kilpailukyvyn rasitteena ja toteaa niiden kasvattavan tieto- ja viestintätekniikan, tiedotusvälineiden ja näihin liittyvien alojen jo ennestään suurta sukupuolten välistä digitaalista kuilua; toteaa, että nykyiset sukupuolistereotypiat estävät naisia kehittämästä kaikkia valmiuksiaan käyttäjinä, innovoijina ja luovina toimijoina; katsoo, että asiantilan muuttamiseksi tarvitaan poliittista tahtoa, konkreettisia toimia ja kansalaisyhteiskunnan osallistamista;

P.  toteaa, että koulutus on avain naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen digitaalisella aikakaudella ja siten yhteiskunnan elinkelpoisuuteen tulevaisuudessa; panee merkille, että 60 prosenttia EU:n koululaisista ei koskaan käytä digitaalisia laitteita oppitunneillaan; panee merkille, että tieto- ja viestintätekniikan alalta valmistuneiden naisten ennestään vähäinen osuus on edelleen pienentynyt; panee merkille, että naiset ovat selvästi aliedustettuina ns. STEM-aineissa (Science – luonnontieteet, Technology – teknologia, Engineering – insinööritieteet ja Mathematics – matematiikka) ja että noin puolet alan tutkinnon suorittaneista naisista ei jatka työskentelyä niihin liittyvissä tehtävissä; panee merkille, että naiset ovat edelleen pitkälti aliedustettuina aloitteissa, joilla pyritään edistämään verkko-opiskelua ja digitaalisia taitoja, kuten EU Code Week (koodausviikko), ICT for Better Education, the Leaders Club ja suuri koalitio digitaalialan työllisyyden edistämiseksi;

Q.  toteaa, että digitaalitekniikan ja tieto- ja viestintätekniikan edistämisellä on tärkeä rooli EU:n kehitysyhteistyöpolitiikassa kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti ja erityisesti, kun pyritään parantamaan naisten ja tyttöjen sosiaalisia ja taloudellisia vaikutusmahdollisuuksia sekä auttamaan heidät pois köyhyydestä;

R.  katsoo, että digitalisaatio edistää suoraa demokratiaa verkon kautta siten, että yhä useampi nainen voi osallistua politiikkaan ja saada helpommin tietoa;

S.  toteaa, että digitalisaation ja suoran demokratian yhdistelmän ansiosta naisilla on entistä paremmat välittömät osallistumismahdollisuudet perinteisten politiikan mallien ulkopuolella ja että naiset voivat osallistua eri aloitteisiin täyspainoisesti ja kattavasti;

T.  katsoo, että kaiken tekniikan tapaan tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan käyttää väärin uhkaamaan naisia, heidän oikeuksiaan ja vapauksiaan ja viime kädessä heidän vaikutusmahdollisuuksiaan, mistä voidaan mainita esimerkkeinä nettikiusaaminen ja ‑vainoaminen, ihmiskauppa, vihapuhe, vihaan yllyttäminen, syrjintä ja perusoikeusloukkaukset; katsoo, että internetissä vallitseva anonymiteetti edistää näiden naisiin kohdistuvan väkivallan muotojen leviämistä; katsoo, että tällaiset uudet haasteet ja riskit on tunnistettava ja poliittisten päättäjien sekä yritysten, yhtiöiden ja kansalaisjärjestöjen on puututtava niihin asianmukaisesti ja huolehtien siitä, että tietojen vaihto internetissä on mahdollista;

U.  toteaa, että uutta tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään myös sellaisten kanavien ja foorumien luomiseen, jotka helpottavat naisten ja alaikäisten seksuaalisen hyväksikäytön tiettyjen muotojen levittämistä; panee merkille, että digitaalisia foorumeita hyödynnetään myös naisvartalon kaupallistamisessa; toteaa, että lainvalvontaviranomaisten on tunnustettava, että digitalisaatio muuttaa näiden rikosten muotoja; katsoo, että on lisättävä opetusalan ammattilaisten tietoisuutta näistä digitaalisten uhkien uusista muodoista ja että tarvitaan unionin ja jäsenvaltioiden rahoitusta, jotta voidaan antaa valistusta internetin turvallisesta ja asiallisesta käytöstä sekä sukupuoleen perustuvan verkkoväkivallan riskeistä pojille ja tytöille ja saada miehet ja pojat osallistumaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjuntaan;

V.  toteaa, että digitaaliset viestintämuodot ovat tuoneet mukaan paljon vihapuhetta ja naisiin kohdistuvia uhkauksia; toteaa, että 18 prosenttia Euroopan naisista on joutunut jo nuoruusiässään jonkinasteisen häirinnän kohteeksi internetissä solmittujen tuttavuuksien seurauksena ja että Euroopassa on yhdeksän miljoonaa verkkoväkivallan uhria; toteaa, että naisiin kohdistuva uhkailu, tappouhkaukset mukaan lukien, on lisääntynyt; katsoo, että sekä suuren yleisön että asianomaisten ammattilaisten, kuten lainvalvontaviranomaisten ja opettajien, yhteiskunnallinen tietoisuus digitaalisen väkivallan muodoista on edelleen riittämätöntä ennaltaehkäisyn, seurannan ja uhrien auttamisen varmistamisen kannalta; katsoo, että verkkoväkivallan eri muotoja ei ole kaikissa jäsenvaltioissa vielä sisällytetty asianmukaisesti rikoslainsäädäntöön eikä myöskään syytemenettelyihin; katsoo, että oikeusjärjestelmä ei ole ottanut asiaa riittävän vakavasti; toteaa, että väärinkäytöksiin ja vihapuheeseen syyllistyneitä ilmiannetaan, tutkitaan, asetetaan syytteeseen ja tuomitaan hyvin harvoin; toteaa, että unionin tasolla on tunnustettava internetissä tapahtuvan hyväksikäytön ja väkivallan mahdollisesti rajat ylittävä luonne;

W.  katsoo, että sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa talousarvion laadintaa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista voidaan käyttää sukupuolten tasa-arvon edistämisen välineinä; katsoo, että sukupuolinäkökulma olisi otettava huomioon kaikissa komission toimissa, jotka liittyvät Euroopan digitalisaatioon, jotta varmistetaan, että naisia ei pelkästään osallisteta vaan että he ovat digitaalisen kehityksen eturintamassa;

X.  toteaa, että naisten ja tyttöjen vähäinen osallistuminen tieto- ja viestintätekniseen koulutukseen ja myöhemmin alan työelämään johtuu sukupuolistereotypioiden monimutkaisesta vuorovaikutuksesta, joka alkaa jo varhaisessa ikä- ja koulutusvaiheessa ja jatkuu työurilla; toteaa, että tekijöitä, jotka rajoittavat naisten ja tyttöjen osallistumista tieto- ja viestintätekniseen koulutukseen ja alalle työllistymiseen, ovat elinikäiset stereotypiat, jaottelu tyypillisiin naisten ja miesten ammatteihin, harrastuksiin ja leluihin jo varhaiskasvatuksen yhteydessä, suhteellinen naispuolisten roolimallien puute tieto- ja viestintätekniikan alalla sekä naisten rajallinen näkyvyys alalla ja erityisesti johtavissa asemissa;

Yleiset suositukset

1.  kehottaa komissiota ja neuvostoa käyttämään täysin hyväkseen tietoyhteiskunnan, tieto- ja viestintätekniikan ja internetin mahdollisuuksia edistää naisten vaikutusmahdollisuuksia, oikeuksia ja vapauksia sekä sukupuolten tasa-arvoa, riippumatta iästä, vammaisuudesta, geneettisistä ominaisuuksista, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä, rodusta, sosiaalisesta tai etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta tai taloudellisesta asemasta;

2.  korostaa, että internet-yhteys on uusi välttämätön peruspalvelu koko maailman miehille, naisille, pojille ja tytöille ja että internet on nykyään tärkeä väline ihmisten elämässä niin kotona kuin työpaikoilla ja opiskelu- ja oppimistarkoituksissa, yritysten hallinnossa, julkisissa hallinnoissa, laitoksissa ja järjestöissä sekä sosiaalisten verkostojen toiminnassa ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämisessä;

3.  kehottaa komissiota hyödyntämään paremmin digitaalistrategiaa ja digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa ja tekemään niistä kohdennetummat, jotta voidaan puuttua tieto- ja viestintätekniikan alalla vallitseviin huomattaviin sukupuolieroihin, edistämään naisten sijoittumista alalle ja erityisesti teknisiin ja televiestinnän ammatteihin, edistämään naisten ja tyttöjen tieto- ja viestintäteknistä ja STEM-alojen koulutusta, lisäämään naisten näkyvyyttä digitaalialalla, lisäämään sukupuolten tasa-arvoa ja naisten osallisuutta parantamalla rahoituksen saantia, arvioimaan järjestelmällisesti sukupuolivaikutusta ja ottamaan sukupuolinäkökulman huomioon, kun se laatii talousarvioita digitaalistrategiaa ja digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa koskevia toimia varten, jotta EU:n perusperiaate sukupuolten tasa-arvosta saadaan sisällytettyä strategioihin asianmukaisesti, sekä tukemaan kansalaisyhteiskuntaa ja naisjärjestöjä pyrittäessä toteuttamaan osallistava internet;

4.  kehottaa unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita sisällyttämään sukupuolinäkökohdat kaikkiin digitaalialan aloitteisiin sekä tunnustamaan, että digitaalinen valta edistää uutta ja suurempaa tietoisuutta sukupuolinäkökohdista ja sukupuolten tasa-arvosta; korostaa komissiolle internetin tehokkuutta sellaisissa käyttötarkoituksissa kuin kampanjat, foorumit ja naispuolisten roolimallien näkyvyyden lisääminen, jotka kaikki nopeuttavat osaltaan sukupuolten tasa-arvon saavuttamista; pyytää siksi komissiota harkitsemaan naisten asettamista EU:n digitaalistrategian eturintamaan, jotta uusi digitaalinen aika voi osaltaan edistää sukupuolten tasa-arvoa;

5.  kehottaa komissiota sisällyttämään tulevaan sukupuolten tasa-arvoa koskevaan strategiaan vuosiksi 2016–2020 erityistoimia, joilla tuetaan naisten integroitumista ja osallistumista tietoyhteiskuntaan ja edistetään painokkaasti internetissä toimivia naisverkostoja, koska ne ovat osoitus omaehtoisesta alhaalta ylöspäin suuntautuvasta tavasta lisätä naisten vaikutusmahdollisuuksia ja niille olisi myönnettävä kaikki tarvittava tuki, jotta niistä tulisi pitkäikäisiä;

6.  panee merkille komission tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” mutta pitää valitettavana sen kapea-alaisuutta, sillä siinä aliarvioidaan digitalisaation huomattavat mahdollisuudet kattavan, tasa-arvoisen ja osallistavan yhteiskunnan kannalta eikä tunnusteta riittävällä tavalla tilaisuuksia, joita voi tarjoutua naisen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen kohdennetun tuen ja rahoitusinfrastruktuurin avulla;

7.  kehottaa painottamaan voimakkaammin ilmaisia ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja tieto- ja viestintätekniikan alalla sekä digitaalisilla markkinoilla; katsoo, että ilmaiset ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat erittäin tärkeitä, kun halutaan edistää sukupuolten tasa-arvoa ja demokratisoitumista digitaalisilla markkinoilla ja tieto- ja viestintätekniikassa; pitää erittäin tärkeänä, että tiedostetaan sukupuolinäkökohdat myös avoimen lähdekoodin asioissa;

8.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita kehittämään, tukemaan ja toteuttamaan toimia, joita YK ja sen elimet edistävät erityisesti Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman ja tietoyhteiskuntahuippukokouksen puitteissa, jotta voidaan lisätä naisten vaikutusmahdollisuuksia digitaalisella aikakaudella niin Euroopassa kuin koko maailmassa; kehottaa jäsenvaltioita tiedottamaan parhaista käytännöistä ja jakamaan niitä keskenään, jotta voidaan edistää naisten yhdenvertaista osallistumista digitaalialan kehitykseen kaikkialla unionissa;

9.  kehottaa jäsenvaltioita laatimaan tasa-arvoisen tietoyhteiskunnan ja tieto- ja viestintätekniikka-alan saavuttamiseksi monivuotisia toimintasuunnitelmia, joiden tavoitteina on lisätä naisten pääsyä osaksi tietoyhteiskuntaa, edistää ja lisätä naisten tieto- ja viestintäteknisiä valmiuksia, lisätä naisten osuutta tieto- ja viestintätekniikan aloilla, edistää naisten tieto- ja viestintäteknisen tietämyksen parantamista koulutuksella, edistää naisten työllisyyttä ja yrittäjyyttä internetin ja digitaalipalvelujen käytön avulla, kehittää sukupuolten tasa-arvoa edistäviä verkkosisältöjä, edistää tasa-arvoon liittyvien arvojen vaihtoa ja levittämistä ja jatkuvaa viestintää niistä sekä edistää tieto- ja viestintätekniikan saatavuutta ja käyttöä sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja väkivallan torjumisen, kansainvälisen yhteistyön, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen ja tasa-arvoa koskevien politiikkojen ja suunnitelmien laatimisen, täytäntöönpanon, levittämisen ja arvioinnin välineenä;

Osallistuminen

10.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita esimerkiksi sähköisen äänestämisen avulla hyödyntämään paremmin digitalisaation tarjoamia huomattavia mahdollisuuksia kaikilla poliittisen päätöksenteon tasoilla ja naisten osallistamisessa päätöksentekoon; korostaa digitalisaation ja sähköisen hallinnon suuria mahdollisuuksia tiedonsaannin, päätöksentekoprosessien, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden yhteydessä; korostaa lisäksi, että tieto- ja viestintätekniikka voi lisätä naisten valmiuksia osallistua kyselyihin ja keskustelufoorumeihin sekä tehdä valituksia ja kanteluita nimettömästi;

11.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään digitalisaatiota politiikassa, jotta voidaan edistää todellista suoraa demokratiaa, jonka ansiosta kaikki kansalaiset voivat osallistua aktiivisesti yhteiskuntaelämään ja päästään eroon vanhoista malleista ja esteistä, jotka vaikeuttavat naisten ja muiden aliedustettujen ryhmien osallistumista vaaleihin ja instituutioiden toimintaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään verkkoäänestysmalleja ja poistamaan näin esteitä, joita kohtaavat usein erityisesti naiset;

12.  kehottaa komissiota käyttämään Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaa kattavasti nimenomaan digitalisaation ja tieto- ja viestintätekniikan parissa toimivien kansalais- ja naisjärjestöjen hyväksi, jotta voidaan parantaa naisten edellytyksiä osallistua kansalaistoimintaan ja demokratiaan ja kiinnittää erityistä huomiota sukupuolikohtaisiin tavoitteisiin strategian täytäntöönpanon tulevissa arvioinneissa;

13.  korostaa uusmedian merkitystä vahvistettaessa naisten osallistumista demokraattisiin prosesseihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään naisten täysipainoista osallistumista mediamaailmaan ja myös median hallinto-, sääntely- ja valvontaelimiin, jotta voidaan tehostaa sukupuolinäkökulman huomioon ottamista tiedotusvälineissä ja torjua näin sukupuolistereotypioita ja vääristynyttä naiskuvaa; kehottaa komissiota myös edistämään verkostojen luomista kansalaisyhteiskunnan ja ammattimaisten mediaorganisaatioiden keskuudessa, jotta naiset saavat mahdollisuuden aktiiviseen osallistumiseen ja jotta voidaan tunnistaa naisten erityistarpeet mediassa;

14.  painottaa kansainvälisen kansalaisyhteiskunnan keskeistä roolia internetin hallinnossa esimerkiksi internetin hallintofoorumin välityksellä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sitoutumaan foorumin toimintaan ja tukemaan digitaalisen kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ruohonjuuritasolla ja kansainvälisesti sekä edistämään naisten ja tyttöjen osallistumista ja edustusta kaikilla foorumeilla ja kaikissa verkoissa;

15.  katsoo, että maksuttoman laajakaistan tarjoaminen kaikille ainakin julkisissa tiloissa antaisi naisille paremmat mahdollisuudet hyödyntää digitaalitekniikkaa ja sijoittua työmarkkinoille ja että näin voitaisiin myös edistää sosiaalista osallisuutta ja saada ympäristö- ja talousasioihin liittyviä etuja; kehottaa komissiota tunnustamaan, että on tärkeää ulottaa sen digitaalistrategia kattamaan myös maaseutualueet, jotta yksikään kansalainen ja varsinkaan nainen ei syrjäydy ja eristäydy ja että digitalisaation mahdollisuudet ovat kaikkien ulottuvilla;

Työmarkkinat

16.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia edistämään sukupuolten tasa-arvoa tieto- ja viestintätekniikkayrityksissä ja muilla tärkeillä aloilla, edustuselimissä ja oppilaitoksissa, myös esimiestehtävissä, sekä valvomaan ja seuraamaan saavutettua edistystä tarkasti ja jakamaan alan parhaita käytäntöjä;

17.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan naisten pahaan aliedustukseen tieto- ja viestintätekniikan alalla ja varsinkin alan johtavissa asemissa ja yritysten hallituksissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan, että naisten tasavertaista edustusta yritysten hallituksissa koskeva direktiivi antaa todellisen mahdollisuuden muuttaa yhtiöiden sisäisiä toimintamalleja, millä olisi vaikutusta kaikilla hierarkian tasoilla, ja kehottaa tästä syystä jatkamaan direktiivin käsittelyä neuvostossa; muistuttaa komissiota sen velvollisuudesta ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin, joilla voitaisiin laukaista umpikuja neuvostossa lainsäädäntöasiassa, joka koskee päättävissä asemissa työskentelevien henkilöiden rekrytoinnin avoimuutta ja tasavertaisempaa edustusta;

18.  kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan tieto- ja viestintäteknisillä aloilla vallitsevaan sukupuolten väliseen kuiluun painottamalla moninaisuuden kaupallisia näkökohtia ja luomalla naisille ja yrityksille enemmän ja parempia kannustimia naisten näkyvyyden lisäämiseksi, kuten roolimalleja ja uramahdollisuuksia;

19.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita turvaamaan työntekijöiden perusoikeudet ja sosiaalisen suojelun sekä torjumaan epävarmoja työsuhteita; kehottaa komissiota ehdottamaan ja jäsenvaltioita kehittämään edelleen uusia suojamekanismeja, jotka on mukautettu digitalisaation muovaamiin työ- ja urajärjestelyihin, ja kiinnittämään erityishuomiota naisten tilanteeseen; korostaa työehtosopimusneuvottelujen merkitystä kaikilla tasoilla ja erityisesti aloilla, joihin digitalisointi vaikuttaa voimakkaasti, jotta voidaan varmistaa periaate, jonka mukaan samasta työstä maksetaan sama palkka, ja turvata työtilojen laadukkuus ja työturvallisuus digitaalisella aikakaudella; huomauttaa, että on luotava tarvittavat yleiset puite-edellytykset työntekijöiden henkilötietojen suojan varmistamiseksi;

20.  kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan digitalisaation tuoman joustavuuden koko potentiaalin työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa ja korostaa samalla, että työmarkkinoiden digitalisaation vuoksi on mukautettava sekä työmarkkinapolitiikkoja että sosiaaliturvajärjestelmiä; ottaa huomioon komission etenemissuunnitelman, joka koskee uutta alkua työssä käyvien perheiden kohtaamien työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvien haasteiden käsittelyssä, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan, mitä mahdollisuuksia ja haasteita digitalisaatio tuo hoitovelvoitteita omaavien työntekijöiden työoloihin ja työpaikkojen mukauttamistarpeisiin, taitojen kehittämiseen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään kohdennettuja panostuksia digitaalisiin työskentelykäytäntöihin, jotta voidaan edistää kaikkien työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista;

21.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan elinikäistä oppimista sekä koulutusta ja suunnitelmia, jotka auttavat sopeutumaan paremmin uudenlaiseen työelämään tai ehkä vaihtamaan uraa monilla aloilla tapahtuvan digitaalisten taitojen kasvavan kysynnän mukaisesti, ja ottamaan tässä yhteydessä erityisesti huomioon 55 vuotta täyttäneet naiset, jotta voidaan turvata heidän pysymisensä työelämässä;

22.  vaatii, että yrityksille aiheutuvan hallinnollisen taakan on pysyttävä mahdollisimman pienenä kaikissa tämän alan toimenpiteissä; muistuttaa, että liiallinen byrokratia voi heikentää hyväksyntää ja johtaa työpaikkojen menetyksiin tai siirtymiseen muualle; pitää myönteisinä työmarkkinaosapuolten saavuttamia toimivia, konsensukseen perustuvia kompromisseja niissä jäsenvaltioissa, joissa on vahva yhteistoimintaperinne; pitää yhteistoimintaa parhaiden käytäntöjen mallina eurooppalaisille talouksille;

23.  toteaa, että sukupuolten väliset palkkaerot ovat edelleen tärkeä kysymys tieto- ja viestintätekniikan alan liittyvissä sukupuolieroissa, ja pyytää siksi, että jäsenvaltiot ryhtyisivät lopulta panemaan aktiivisesti täytäntöön komission suositusta miesten ja naisten samapalkkaisuusperiaatteen vahvistamisesta käyttäen hyväksi avoimuutta ja jatkuvia positiivisia toimia mieluiten lainsäädännön keinoin ja ottamaan käyttöön palkkojen avoimuutta koskevia toimia ja sukupuolineutraaleja työnarviointeja; kehottaa komissiota puuttumaan samapalkkaisuuteen vuoden 2016 työohjelmaan sisältyvässä aloitteessaan ”Uusi alku työssäkäyville vanhemmille”, koska palkkaerot kasvavat entisestään, kun ihmiset saavat lapsia;

24.  huomauttaa, että sukupuolten välisen palkkakuilun seurauksena syntyy vielä suurempi eläkekuilu; toteaa painokkaasti, että palkkojen oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden varmistamiseksi määritelty periaate, jonka mukaan samasta työstä maksetaan samalla työpaikalla sama palkka, on taattava, kuten komission puheenjohtaja Juncker on todennut;

25.  kannustaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön sellaisia vero- ja etuusjärjestelmiä, joilla kannustetaan talouden toisia tulonsaajia työntekoon tai lisäämään työntekoa, koska toinen tulonsaaja on usein nainen, mikä on hyvin yleistä tieto- ja viestintätekniikan alalla;

26.  huomauttaa, että sukupuolten välinen palkkakuilu ja urakehitykseen liittyvä kuilu ovat edelleen todellisuutta tieto- ja viestintätekniikan alalla työskenteleville naisille; korostaa, että palkkojen oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden varmistamiseksi määritelty periaate, jonka mukaan samasta työstä maksetaan samalla työpaikalla sama palkka, on koetteilla, vaikka se on yksi työmarkkinoiden sosiaalisen oikeudenmukaisuuden peruspilareista ja sitä olisi suojattava ensisijaisesti; muistuttaa, että samapalkkaisuuteen ja urakehitykseen liittyvien eriarvoisuuksien ei saa antaa juurtua digitaaliseen talouteen; korostaa, että naisten lisääntynyt osallistuminen työelämään ja siihen liittyvät investoinnit sosiaalista osallisuutta koskeviin toimintapolitiikkoihin auttavat kaventamaan sukupuolten välistä palkkakuilua; korostaa työehtosopimusneuvottelujen merkitystä myös digitaalisessa markkinataloudessa työpaikkojen laadun ja työsuhdeturvan takaamiseksi digitalisointiaikoina;

27.  pitää myönteisenä digitaaliajan työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille tarjoamia monia tilaisuuksia ja suurempaa joustavuutta, kuten mahdollisuutta työ- ja perhe-elämän parempaan yhteensovittamiseen, erityisesti pienten lasten vanhempien ja vammaisten henkilöiden työmarkkinatilanteen kannalta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan tieto- ja viestintätekniikan alalla vallitsevaan joustavaa työtä ja työsuhdeturvaa koskevaan tilanteeseen; korostaa kuitenkin samalla tähän kehitykseen liittyviä haasteita ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden sosiaaliturvasäännökset ovat riittävät; kannattaa työntekijöiden ”oikeutta kirjautua ulos” sovitun työajan ulkopuolella;

28.  kiinnittää huomiota siihen, että digitalisaation mukanaan tuoma suuntaus kohti joustavampia työjärjestelyjä voi synnyttää myös epävarmoja työsuhteita; korostaa, että työhön liittyvät mielenterveysongelmat, kuten jatkuvan tavoitettavuuden aiheuttama työuupumus, ovat vakava uhka; kannattaa siksi sitä, että työntekijät noudattavat täysimääräisesti määrättyjä lepoaikoja, ja korostaa tarvetta noudattaa työaikajärjestelyjä työajan joustavuuteen perustuvissa työsopimuksissa, jotta voidaan säilyttää yksittäisten jäsenvaltioiden työlainsäädännöissä säädetyt työaikoja koskevat rajat;

Koulutus

29.  pitää tärkeänä, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen varmistetaan koulutusalalla edistämällä digitaalista lukutaitoa sekä naisten ja tyttöjen osallistumista tieto- ja viestintätekniseen koulutukseen siten, että koodaus, uusmedia ja uudet tekniikat sisällytetään kaikilla tasoilla – mukaan lukien opetussuunnitelman ulkopuolinen opetus, arkioppiminen ja epävirallinen oppiminen – opetusohjelmiin ja kaikkeen koulutukseen, myös opetushenkilöstön koulutukseen, jotta voidaan pienentää digitaalisten taitojen eroja ja poistaa ne ja kannustaa tyttöjä ja nuoria naisia luomaan uraa tieteen ja tieto- ja viestintätekniikan aloilla; korostaa tässä yhteydessä avointen oppimisresurssien merkitystä, koska niillä varmistetaan kaikkien mahdollisuus koulutukseen, ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista sukupuolinäkökohtien sisällyttämiseksi tieto- ja viestintätekniseen koulutukseen;

30.  kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään eri ikätasoille sopivaa tieto- ja viestintäteknistä koulutusta jo alaluokkien opetusohjelmiin ja keskittymään erityisesti tyttöjen innostamiseen hankkimaan digitaalialan taitoja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään jo aivan nuorille tytöille annettavaa STEM-aineiden opetusta, sillä tytöt vetäytyvät poikia aiemmin luonnontieteiden, teknologian, insinööritaidon ja matematiikan opetuksesta, koska näitä aineita ympäröivät tietyt sukupuolistereotypiat, tytöiltä puuttuu roolimalleja ja tyttöjen ja poikien leikit ja leikkikalut ovat sukupuolityypillisiä; katsoo, että siksi naiset ovat aliedustettuina näissä aineissa korkeakouluissa ja myöhemmin työelämässä; korostaa siksi, että sekä sukupuolistereotypioita että digitaalialan opetusta olisi tarjottava läpi koko koulutusjärjestelmän jo alemmasta perusopetuksesta alkaen aina aikuisopetukseen sekä työelämästä pois joutuneiden henkilöiden koulutukseen;

31.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan erityisesti iäkkäämmille naisille tarkoitettua koulutusta ja elinikäistä oppimista koko heidän työuransa ajan ja vielä senkin jälkeen; toteaa lisäksi, että kohteena ovat erityisesti naiset, joilla on hoitovelvoitteita, ja naiset, jotka ovat keskeyttäneet työuransa ja ovat palaamassa työelämään, sillä näin voidaan varmistaa, etteivät he jää muista jälkeen yhä kiihtyvämmässä digitalisoitumiskehityksessä;

32.  katsoo, että digitaalitekniikan, tieto- ja viestintätekniikan sekä koodauksen opiskelu varhaisessa vaiheessa on erityisen tärkeää tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä, sillä näin heitä kannustetaan alalle ja torjutaan sukupuolistereotypioita; painottaa, että on olennaisen tärkeää lisätä naisten edustusta STEM-aineiden korkeakouluopinnoissa, jotta voidaan lisätä naisten määrää digitaalialalla;

33.  kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan tieto- ja viestintätekniikan alalla vallitsevaan sukupuolten väliseen kuiluun ja luomaan naisille enemmän roolimallien, mentorointiohjelmien ja urapolkujen kaltaisia kannustimia ja tukirakenteita naisten näkyvyyden lisäämiseksi; kehottaa siksi jäsenvaltioita mukauttamaan tarvittaessa koulutusjärjestelmiä, jotta voidaan edistää STEM-aineiden opetusta ja lisätä kiinnostusta niitä kohtaan yleisesti ja erityisesti naisopiskelijoiden keskuudessa;

34.  korostaa tieto- ja viestintätekniikan ja erityisesti verkkokoulutuksen arvoa tytöille ja naisille sekä erityistarpeisille henkilöille, kuten vammaisille henkilöille ja maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden asukkaille, sekä etätyömahdollisuuksia, jotta voidaan nostaa näiden ryhmien koulutustasoa ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan elää taloudellisesti riippumatonta elämää;

35.  katsoo, että taide- ja taideteollisuusopetuksella, virallisella oppimisella, arkioppimisella ja epävirallisella oppimisella sekä luovilla aloilla ja kulttuurialalla on merkittävä rooli ja paljon potentiaalia, kun halutaan lisätä naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksia ja kannustaa heitä digitaalialalle; pitää siksi tärkeänä, että luodaan yhteys STEM-aineiden, talousalan ja taideaineiden välille ja muutetaan STEM-aineet STEAM-aineiksi (STEM + Arts, taideaineet);

36.  kehottaa komissiota edistämään digitaalitekniikkaa elinikäisen oppimisen yhteydessä välineenä, jolla voidaan purkaa työmarkkinoille pääsyn esteitä, ja asettamaan taitoihin tehtäville julkisille ja yksityisille investoinneille EU:n vertailuarvoja prosenttiosuutena BKT:stä;

37.  kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota edistämään erityisesti tiedotus- ja valistuskampanjoiden avulla naisten osallistumista liiketoiminta-aloilla, jotka ovat stereotyyppisen käsityksen mukaan ˮmiesten alojaˮ, kuten digitalisaatio; korostaa tarvetta järjestää tiedotus- ja koulutuskampanjoita ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiskampanjoita kaikille digitalisaatiopolitiikan parissa toimiville;

38.  suhtautuu myönteisesti naisia tieto- ja viestintätekniikan alalla koskeviin EU:n käytännesääntöihin ja kehottaa panemaan ne kattavasti ja aktiivisesti täytäntöön; suhtautuu myönteisesti EU:n laajuisen digitaalialan työllisyyttä edistävän suuren koalition perustamiseen ja kannustaa siihen osallistuvia yrityksiä painottamaan erityisesti naisten rekrytointia ja yhtäläisiä uramahdollisuuksia;

39.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön vanhemmille suunnatut ohjelmat, jotta he voivat tutustua lastensa käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaan, sillä siten aikuiset ovat paremmin tietoisia verkossa mahdollisesti vastaan tulevista tuttavuuksista ja suhteista ja voidaan vähentää tietotekniikan maailmaan liittyvää sukupuolten välistä kuilua;

40.  korostaa digitaalisen osaamisen ja lukutaidon parantamisen tärkeyttä, jotta voidaan helpottaa sellaisten naisten pääsyä tieto- ja viestintätekniikan alan yrityksiin, joilla ei syystä tai toisesta ole kyseisiä erityistaitoja; huomauttaa, että tämän laiminlyöminen heikentäisi entisestään naisten mahdollisuuksia päästä alalle; muistuttaa, että Euroopan sosiaalirahasto voi osallistua tällaisen koulutuksen rahoittamiseen;

41.  korostaa, että on tärkeää sisällyttää koodaus, verkkomedia ja uusi teknologia opetussuunnitelmiin kaikilla tasoilla; huomauttaa, että digitaalisten taitojen avulla on mahdollista vähentää esteitä, jotka vaikeuttavat pääsyä työmarkkinoille; korostaa yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa käytävän pysyvän vuoropuhelun merkitystä sukupuolten välisen kuilun kaventamiseksi tällä alalla;

42.  kehottaa komissiota digitaalisten sisämarkkinoiden strategian soveltamisessa ja erityisesti osallistavan sähköisen yhteiskunnan luomisessa lisäämään naisten näkyvyyttä tekniikan alalla perustamalla naisille varattu tieto- ja viestintätekniikan alan professuuri, käynnistämällä erityisesti tieto- ja viestintätekniikkaan ja teknisiin tieteisiin keskittyvää verkkoyliopistoa koskeva pilottihanke ja ottamalla käyttöön naisille tarkoitettu räätälöity stipendiohjelma tieto- ja viestintätekniikan ja uusmedian alalla;

43.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sekä yrityksiä edistämään sukupuolten tasa-arvoa tieto- ja viestintätekniikan alalla ja keräämään sukupuolen mukaan eriteltyä tietoa tieto- ja viestintätekniikan käytöstä, laatimaan tavoitteita, indikaattoreita ja vertailuarvoja, joilla tarkastellaan naisten tieto- ja viestintätekniikan käytön edistymistä, ja edistämään tieto- ja viestintätekniikan alan yrityksissä havaittuja parhaita käytäntöjä koskevia esimerkkitapauksia;

44.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan lisätoimia, joilla tuetaan naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä digitaalialalla ja tieto- ja viestintätekniikan alalla kehitysyhteistyön ja EU:n ulkosuhteiden kehyksessä, edistämään digitaalialan koulutusta ja mahdollistamaan naisyrittäjyyden mikrorahoitusjärjestelmien ja tukiverkkojen kaltaisten eri välineiden avulla;

Investoinnit yrittäjyyteen

45.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota asettamaan käyttöön varoja, parantamaan nykyisen rahoituksen saantia ja luomaan tarvittaessa uutta rahoitusta naisyrittäjille, jotta nämä voisivat perustaa tieto- ja viestintätekniikan alan yrityksiä ja digitaalialan uusyrityksiä sekä naisten mentorointiverkostoja ja vertaisvaihdon mahdollistavia verkostoja, sillä näin voidaan edistää innovointia ja investointeja EU:ssa; kannustaa jäsenvaltioita tarjoamaan asianmukaista rahoitustukea ja koulutusta naisille, jotka aikovat luoda uran digitaalialalla, jotta voidaan edistää myös alan naisyrittäjyyttä;

46.  ottaa huomioon digitaalisten sisämarkkinoiden strategian tavoitteen luoda suotuisat edellytykset innovatiiviselle ja kilpailua edistävälle tieto- ja viestintätekniikan ympäristölle ja parantaa pk-yritysten ja uusyritysten rahoitusmahdollisuuksia; katsoo näin ollen, että erityistä huomiota on kiinnitettävä naisten mahdollisuuksiin saada rahoitusta ja rahoituspalveluja; toteaa, että naisyrittäjyyden kannalta on tärkeää, että naiset voivat saada mikrorahoitusta;

47.  kehottaa komissiota seuraamaan ja arvioimaan digitaalistrategian yhteydessä tarkasti sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ja sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaa budjetointia EU:n varojen yhteydessä unionin rahastoja koskevista yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (17. joulukuuta 2013 annettu asetus (EU) N:o 1303/2013) 7 artiklan mukaisesti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan naisjärjestöjen osallistumisen rahoitusohjelmien valvonnasta vastaaviin komiteoihin, jotta voidaan taata, että toteutetaan kohdennettuja toimia naisten roolin lujittamiseksi tieto- ja viestintätekniikan alalla; muistuttaa komission sitoutuneen sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaan budjetointiin;

48.  kehottaa komissiota ottamaan sukupuoliulottuvuuden huomioon, kun se analysoi kumppanien osallistumista digitaalistrategian yhteydessä ja raportoi siitä;

49.  kehottaa komissiota perustamaan yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa tukiohjelmia, jotka koskevat tieto- ja viestintätekniikkaan tehtäviä investointeja unionin rakenne- ja investointirahastojen kautta, mukaan lukien suotuisat luottoehdot ja lainat sellaisille tieto- ja viestintätekniikan alan yrityksille, kansalaisjärjestöille ja uusyrityksille, joiden työvoimasta vähintään 40 prosenttia on naisia;

50.  kehottaa komissiota tukemaan ja edistämään digitaalista yrittäjyyskulttuuria naisten keskuudessa, edistämään ja tukemaan taloudellisesti naisten Euroopan laajuista verkostoitumis- ja mentorointifoorumia ja lujittamaan edelleen naisten roolia nykyisissä ohjelmissa; kannustaa jäsenvaltioita ja myös yrityksiä ottamaan käyttöön monimuotoisuutta edistäviä toimintamalleja, joissa keskitytään tarkastelemaan naisten rekrytoinnin lisäksi muita kysymyksiä, joilla voidaan edistää kestävää talouskehitystä ja johtajuutta;

51.  korostaa yhteiskunnallisten yritysten sekä keskinäisten yhtiöiden ja osuuskuntien kaltaisten vaihtoehtoisten liiketoimintamallien merkitystä, kun halutaan parantaa naisten vaikutusmahdollisuuksia digitaalisen yrittäjyyden alalla ja lisättäessä naisten edustusta digitaalialalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään yhteiskunnallisia yrityksiä koskevia aloitteita, joilla edistetään naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksia tieto- ja viestintätekniikan alalla;

52.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja kaikkia sidosryhmätoimijoita hyödyntämään paremmin digitaalialan työllisyyden edistämiseksi luotua suurta koalitiota sellaisten toimenpiteiden tukemisessa, joiden tarkoituksena on parantaa naisten ja tyttöjen digitaalista osaamista, edistää naisten työllistymistä tieto- ja viestintätekniikan aloille ja edistää erilaisten tarjolla olevien koulutukseen ja ammattikoulutukseen liittyvien vaihtoehtojen tunnetuksi tekemistä;

Naisiin digitaalisessa maailmassa kohdistuvan väkivallan torjunta

53.  kehottaa määrittämään haasteet, joita aiheuttaa tieto- ja viestintätekniikan ja internetin käyttö rikostarkoituksiin, kuten naisiin kohdistuva uhkailu, häirintä tai väkivalta naisvihan, homofobian tai transfobian taikka muunlaisen syrjinnän perusteella; kehottaa poliittisia päättäjiä käsittelemään näitä kysymyksiä perusteellisesti, ottamaan huomioon monin tavoin heikossa asemassa olevat erityiset naisryhmät ja varmistamaan, että on olemassa keinoja varmistaa lainvalvontaviranomaisten kyky käsitellä digitaalirikoksia tehokkaasti; kehottaa ottamaan huomioon myös haasteet, jotka liittyvät verkossa vallitsevaan anonymiteettiin ja verkkorikollisuuden ja väärinkäytösten mahdollisesti rajat ylittävään luonteeseen; kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan riittävästi varoja lainvalvontaan, jotta voidaan panna täytäntöön nykyiset säännökset verkossa tapahtuvan väkivallan, kiusaamisen, häirinnän ja vainoamisen sekä seksistisen vihapuheen torjunnasta;

54.  kehottaa komissiota vaatimaan jäsenvaltioilta suurempia ponnisteluja verkossa tehtyjen homo- ja transfobisten rikosten rankaisemiseksi ja asiasta annetun voimassa olevan unionin lainsäädännön sekä uhrien oikeuksien täytäntöönpanemiseksi oikeaoppisella tavalla;

55.  kehottaa komissiota ehdottamaan lainsäädäntöä seksismin ja sukupuolistereotypioiden kieltämiseksi koulutuksessa ja tiedotusvälineissä osana uudelleenlaadittua direktiiviä yhdenvertaisesta kohtelusta;

56.  kehottaa komissiota laatimaan käytännesäännöt sen omaa viestintää ja EU:n virastojen viestintää varten, jotta voidaan edistää naisten vaikutusmahdollisuuksia ja torjua stereotypioita ja seksismiä sekä päästä eroon naisten aliedustuksesta ja vääristyneestä naiskuvasta;

57.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan EU:n tulevan tietosuojalainsäädännön täytäntöönpanon yhteydessä huomioon, että naisten ja tyttöjen todellisuus on muuttunut digitalisaation vuoksi; korostaa, että tietojen käsittelystä vastaavat tahot saavat käsitellä arkaluonteisia tietoja vain tiettyihin tarkoituksiin eivätkä ne saa missään tapauksessa jakaa tällaisia tietoja;

58.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan käyttöön tarvittavat resurssit sen varmistamiseksi, että verkkoviestintään sisältyvien arkaluonteisten tietojen suojaamista koskevia sääntöjä noudatetaan;

59.  kehottaa komissiota lisäämään rahoitustukea turvallisempaa digitaalipalvelujen infrastruktuuria koskevalle aloitteelle, jota rahoitetaan Verkkojen Eurooppa -välineestä; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään rahoitustukea, jota myönnetään verkkoahdistelun uhreiksi joutuneille henkilöille; korostaa, että tytöillä on kaksi kertaa poikia suurempi riski joutua verkkoahdistelun uhreiksi;

60.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään toimenpiteitä, joilla suojellaan tyttöjä digitaalisessa ympäristössä ilmiöiltä, jotka saattavat saada heidät käyttäytymään tavalla, josta aiheutuu haittaa heidän fyysiselle tai psyykkiselle terveydelleen; kehottaa komissiota uudistamaan ja laajentamaan Safer Internet -ohjelmaansa ja kiinnittämään erityistä huomiota sukupuolinäkökohtiin yhtenä tarpeellisena toimenpiteenä tyttöjen turvallisuuden parantamiseksi digitaalisessa maailmassa;

61.  kehottaa komissiota käynnistämään ja tukemaan digitaalista lukutaitoa koskevia ohjelmia ja koulutusohjelmia sekä tiedotuskampanjoita ja lisäämään siten tietoisuutta digitaalisen maailman mahdollisista riskeistä ja niiden torjunnasta kaikkien asianosaisten eli eri koulutusasteilla olevien opiskelijoiden, opettajien ja opetus- ja lainvalvontaviranomaisten keskuudessa; kehottaa komissiota edistämään sosiaalisessa ja digitaalisessa mediassa seksismin ja sukupuolistereotypioiden torjuntakampanjoita ja hyödyntämään digitaalisen median potentiaalia stereotypioiden poistamiseksi;

62.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen sisällyttää vuoden 2016 jälkeistä aikaa koskevaan ihmiskaupan torjuntastrategiaan säännöksiä ennaltaehkäisystä, uhrien tukemisesta, turvallisesta paluusta ja uudelleenintegroinnista sekä internetin roolista; korostaa, että olisi puututtava myös verkossa tapahtuvaan häirintään ja nettivainoamiseen;

63.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita asettamaan Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) käyttöön riittävästi resursseja ja rahoitusta, jotta se voi toteuttaa tutkimuksia ja kerätä tietoja siitä, miten digitaalisia palveluja voidaan paremmin käyttää ja hyödyntää naisten aseman ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi;

64.  kehottaa EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia sekä jäsenvaltioita ja niiden lainvalvontaviranomaisia tekemään yhteistyötä ja koordinoimaan konkreettisesti toimiaan, joilla torjutaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ihmiskauppaan, verkossa tapahtuvaan häirintään ja nettivainoamiseen liittyvien rikosten tekemisessä, koska ne ovat usein luonteeltaan rajat ylittäviä ja on erittäin tärkeää koordinoida toimintaa unionissa, jotta voidaan varmistaa näistä rikoksista syytteeseen joutuminen; kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan ja mahdollisesti muuttamaan rikoslakejaan sen varmistamiseksi, että uudet digitaalisen väkivallan muodot on selvästi määritetty ja että on säädetty asianmukaisista syytemenettelyistä; kehottaa jäsenvaltioita luomaan portaaleja, joissa kansalaiset voivat turvallisesti ja luottamuksellisesti raportoida häirintään syyllistyvistä internetin käyttäjistä; kehottaa käsittelemään näitä asioita EU:n kyberturvallisuusstrategiassa ja Europolin verkkorikostorjuntakeskuksessa; kehottaa komissiota lisäämään poliisille ja oikeusviranomaisille digitaalirikosten uhrien auttamisesta annettavaa koulutusta ja valmiuksien luomista sekä näihin asioihin liittyvissä oikeudenkäynneissä annettavaa psykologista tukea;

65.  kehottaa komissiota valmistelemaan mahdollisimman pian tarvittavia toimia, jotta Euroopan unioni voi ratifioida Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta; toteaa, että tämä ei vaikuta EU:n velvollisuuteen harkita kaikkien tarvittavien toimien toteuttamista, jotta saadaan lopetettua ja estettyä naisiin kohdistuva väkivalta kaikissa jäsenvaltioissa; kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan Istanbulin yleissopimuksen, joka on tärkeä väline naisiin kohdistuvan väkivallan, myös verkkoväkivallan, torjunnassa, sillä siihen sisältyy yhdenmukaistetut oikeudelliset määritelmät sellaisista rikoksista syyttämisestä, joiden tekemisessä käytetään uutta viestintätekniikkaa ja joita ovat muun muassa ihmiskauppa ja vainoaminen;

66.  kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman pian sellaisen eurooppalaisen strategian sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi, joka sisältää lainsäädännöllisen välineen ja jossa on otettu huomioon naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan uudet muodot, kuten verkkoahdistelu, halventavien kuvien levittäminen verkossa ja yksityisten valokuvien ja videoiden levittäminen sosiaalisessa mediassa ilman niissä esiintyvien henkilöiden lupaa;

67.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita valvomaan entistä tarkemmin terroristien verkossa harjoittamaa propagandaa, jonka avulla he rekrytoivat nuoria naisia ja pakottavat heidät sitten menemään naimisiin tai harjoittamaan prostituutioita kolmansissa maissa;

º

º  º

68.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

27.1.2016

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalle

sukupuolten tasa-arvosta ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä digitaalisella ajalla

(2015/2007(INI))

Valmistelija: Jutta Steinruck

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–  ottaa huomioon komission vuonna 2013 laatimat ”Naisia tieto- ja viestintäalalla koskevat käytännesäännöt”;

–  ottaa huomioon vuonna 2012 laatimansa selvityksen ”Naiset tieto- ja viestintätekniikan alalla”,

–  ottaa huomioon vuonna 2015 laatimansa selvityksen ”Naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen internetissä”,

A.  toteaa, että 2,7 miljoonasta tieto- ja viestintätekniikan (TVT) alan työntekijästä vain 20 prosenttia on naisia; ottaa huomioon, että naiset ovat aliedustettuina kaikilla TVT-alan tasoilla, erityisesti päätöksentekotehtävissä;

B.  toteaa komission arvioivan, että naisten määrän lisääminen digitaalialan työmarkkinoilla voi tuottaa yhdeksän miljardin euron kasvun BKT:hen EU:n alueella;

C.  ottaa huomioon, että ˮTieto- ja viestintätekniikan alalla toimivat naisetˮ -tutkimuksen mukaan vuoteen 2020 mennessä Euroopan TVT-alalla on 900 000 avointa työpaikkaa; toteaa, että TVT-ala kasvaa nopeasti ja luo vuosittain noin 120 000 uutta työpaikkaa;

D.  toteaa, että naisten ja tyttöjen vähäinen määrä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvässä koulutuksessa ja myöhemmin alan työpaikoissa johtuu muun muassa sukupuolistereotypioiden monimutkaisesta vuorovaikutuksesta, joka alkaa jo varhaislapsuudessa ja koulutuksessa ja jatkuu työuralla;

E.  ottaa huomioon, että tekijöitä, jotka vaikuttavat naisten ja tyttöjen vähäisempään osallistumiseen TVT-alan koulutukseen ja työpaikkoihin, on monia ja ne vaihtelevat eri jäsenvaltioissa riippuen siitä, missä määrin on puututtu eri ongelmiin, kuten erityisesti sukupuolistereotypioihin ja eristämiseen yleensä, naisroolimallien puuttumiseen TVT-alalla ja naisten heikkoon näkyvyyteen alalla, erityisesti johtoasemissa;

F.  toteaa, että TVT-alalle on ominaista sekä vertikaalinen että horisontaalinen eriytyminen, mikä on vielä voimakkaampaa kuin monilla muilla aloilla, samoin kuin se, että naisten suorittamat tutkinnot eivät vastaa heidän asemaansa TVT-alalla; toteaa, että enemmistö (54 prosenttia) TVT-alalla työskentelevistä naisista työskentelee pienipalkkaisissa ja matalan osaamistason tehtävissä ja että ainoastaan pieni vähemmistö (8 prosenttia) heistä työskentelee korkean koulutustason ohjelmistoinsinöörin tehtävissä; toteaa, että naiset ovat aliedustettuina myös tämän alan päätöksenteossa, koska ainoastaan 19,2 prosentilla TVT-alan työntekijöistä on naispuolinen esimies verrattuna muiden kuin TVT-alan työntekijöiden 45,2 prosenttiin;

G.  toteaa, että on näyttöä siitä, että joustavat työjärjestelyt voivat auttaa naisia saamaan jalansijaa työmarkkinoilla;

1.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia edistämään sukupuolten tasa-arvoa erityisesti digitaalitaloudessa, edustusjärjestöissä ja koulutuslaitoksissa ja edistämään sukupuolten tasapuolista edustusta päätöksenteossa sekä valvomaan tarkasti muutoksia ja suuntauksia; kehottaa jäsenvaltioita seuraamaan tarkasti vielä saavuttamatta olevaa edistystä ja jakamaan parhaita käytäntöjä jäsenvaltioiden välillä; kehottaa komissiota saattamaan ajan tasalle nykyiset tiedot, jotka koskevat tieto- ja viestintätekniikan alalla työskenteleviä naisia, ja arvioimaan taloudellista vaikutusta, joka seuraa naisten määrän lisäämisestä alalla;

2.  tukee painokkaasti pyrkimyksiä kasvattaa naispuolisten johtajien osuutta EU:ssa; muistuttaa, että sukupuolten tasapuolista edustusta parantavia lainsäädäntöaloitteita olisi harkittava, jos toinen sukupuoli on rakenteellisesti heikommassa asemassa työpaikalla eikä sille anneta mahdollisuutta toteuttaa itseään; korostaa, että yritykset menestyvät paremmin, jos niiden henkilökunnassa on sukupuolten moninaisuutta; korostaa, että kiintiövelvoitteissa on otettava huomioon yhtiöiden erilaiset koot ja jäsenvaltioiden erilaiset tilanteet;

3.  kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan sukupuolten väliseen kuiluun TVT-alalla painottamalla moninaisuuden kaupallisia näkökohtia ja luomalla naisille ja yrityksille enemmän ja voimakkaampia kannustimia naisten näkyvyyden lisäämiseksi, kuten roolimalleja ja uramahdollisuuksia; pitää myönteisinä komission nykyisiä aloitteita, joiden tarkoituksena on tukea verkostojen rakenteita ja mentorointiohjelmia, joilla edistetään osallistavaa digitaalista ympäristöä; kehottaa painokkaasti komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan naisten johtokuntapaikkoja koskevan direktiivin käsittelyä ja pyrkimään yhteisymmärrykseen, jotta parannetaan sukupuolten tasapuolista edustusta pörssiyhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten keskuudessa, ja laajentamaan direktiivin soveltamisalaa koskemaan kaikkia johtajia; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön toimia, joilla positiivisten erityistoimien avulla edistetään naisten urakehitystä yrityksissä kaikilla johtotasoilla;

4.   vaatii, että yrityksille aiheutuvan hallinnollisen taakan on pysyttävä mahdollisimman pienenä kaikissa tämän alan toimenpiteissä; muistuttaa, että liiallinen byrokratia voi heikentää hyväksymistä ja johtaa työpaikkojen menettämiseen tai muualle siirtämiseen; pitää myönteisinä työmarkkinaosapuolten saavuttamia toimivia, konsensukseen perustuvia kompromisseja niissä jäsenvaltioissa, joissa on vahva yhteistoimintaperinne; pitää yhteistoimintaa parhaiden käytäntöjen mallina eurooppalaisille talouksille;

5.  huomauttaa, että digitalisointi vaikuttaa merkittävästi työmarkkinoihin muuttamalla työn dynamiikkaa ja luomalla uusia työllistymismahdollisuuksia ja joustavampia työehtoja, kuten etätyötä, joilla voidaan parantaa sekä naisten että miesten mahdollisuuksia sovittaa yhteen työ- ja yksityiselämää;

6.  kannustaa jäsenvaltioita mukauttamaan tarvittaessa koulutusjärjestelmiään, jotta edistetään niin kutsuttujen STEM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) opetusta ja lisätään kiinnostusta niitä kohtaan yleisesti ja erityisesti naisopiskelijoiden keskuudessa; korostaa, että on tarpeen perustaa lahjoitusprofessuureja TVT-alan naisille, jotta luodaan roolimalleja tytöille ja naisille tällä alalla;

7.  kehottaa jäsenvaltioita luomaan paremmat olosuhteet naisten työllistämiselle; korostaa tässä yhteydessä Barcelonan tavoitteita sekä helposti saatavilla olevan, kohtuuhintaisen ja laadukkaan lastenhoidon merkitystä naisten työllisyystason kannalta; korostaa, että naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet ovat tasa-arvopolitiikan keskeinen osa;

8.   kannustaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön sellaisia vero- ja etuusjärjestelmiä, joilla kannustetaan toista tulonsaajia työntekoon tai lisäämään työntekoa, koska toinen tulonsaaja on usein nainen, mikä on hyvin yleistä TVT-alalla;

9.  kehottaa komissiota varmistamaan naisten digitaalisen lukutaidon kehittämiseen myönnetyn EU:n rahoituksen tiiviin ja jatkuvan seurannan, jotta voidaan estää varojen väärinkäyttö ja varmistaa, että tällaista rahoitusta hyödynnetään tehokkaasti;

10.  vaatii säännöllistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa kaikkien sidosryhmien, myös työmarkkinaosapuolten, kesken, jotta digitaalistrategian sukupuolinäkökulman täytäntöönpanosta voidaan keskustella; kehottaa komissiota sisällyttämään sosiaalisen ulottuvuuden, myös sukupuolten tasa-arvon, sekä digitaalistrategiaan että digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan; kehottaa komissiota käsittelemään tätä asiaa vuoden 2016 työohjelmansa aloitteessa ˮUusi alku työssäkäyville vanhemmilleˮ;

11.  suhtautuu myönteisesti naisia tieto- ja viestintäalalla koskeviin käytännesääntöihin ja kehottaa panemaan ne täytäntöön laajasti ja entistä tehokkaammin; pitää myönteisenä Euroopan laajuisen digitaalialan työllisyyttä edistävän suuren koalition perustamista ja kannustaa siihen osallistuvia yrityksiä keskittymään erityisesti naisten rekrytointiin ja yhtäläisiin uramahdollisuuksiin; korostaa näiden aloitteiden merkitystä monien jäsenvaltioiden osaamisvajeen lievittämisessä;

12.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita analysoimaan uusia työllistymismuotoja erityisesti naisille digitaalisella ajalla sekä ryhtymään toimenpiteisiin kaikkien haavoittuvimpien ryhmien hyväksi; kehottaa painokkaasti komissiota ja jäsenvaltioita etsimään keinoja työntekijöiden perusoikeuksien ja sosiaalisen suojelun turvaamiseksi, jotta voidaan torjua epävarmoja työsuhteita; korostaa, että on löydettävä uusia sosiaalisen suojelun muotoja, jotka vastaavat uusia työn muotoja, ja että naiset ovat uusien työn muotojen yhteydessä jo kokeneet, että sosiaaliturvassa on aukkoja, ja katsoo, että nämä kokemukset on otettava huomioon asianmukaisia ratkaisuja etsittäessä;

13.  on tietoinen, että digitalisointiin liittyy yrittäjyyden kannalta potentiaalia, ja korostaa, että on tärkeää varmistaa tarvittavat rahoitusrakenteet TVT-alan yrityksille ja digitaalialan startup-yrityksille, jotta parannetaan erityisesti naisyrittäjien rahoituksen saantia;

14.  huomauttaa, että sukupuolten välinen palkkakuilu ja urakehitykseen liittyvä kuilu ovat edelleen todellisuutta TVT-alalla työskenteleville naisille; korostaa, että palkkojen oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden varmistamiseksi määritelty periaate, jonka mukaan samasta työstä maksetaan samaa palkkaa samalla työpaikalla, on koetteilla, vaikka se on yksi työmarkkinoiden sosiaalisen oikeudenmukaisuuden peruspilareista ja sitä olisi suojattava ensisijaisesti; muistuttaa, että samapalkkaisuuteen ja urakehitykseen liittyvien eriarvoisuuksien ei saa antaa juurtua digitaaliseen talouteen; korostaa, että naisten lisääntynyt osallistuminen työmarkkinoille ja siihen liittyvät investoinnit sosiaalista osallisuutta koskeviin toimintapolitiikkoihin auttavat kaventamaan sukupuolten välistä palkkakuilua; korostaa työehtosopimusneuvottelujen merkitystä myös digitaalisessa markkinataloudessa työpaikkojen laadun ja työsuhdeturvan takaamiseksi digitalisointiaikoina;

15.  panee merkille, että yhteiskunnan muutoksista huolimatta rakenteita ei ole vielä riittävästi mukautettu eivätkä naiset siksi voi hyötyä täysimääräisesti näistä muutoksista;

16.  huomauttaa, että työmarkkinoiden digitalisointi muuttaa työn luonnetta sekä työnantajien ja työntekijöiden välisiä suhteita, mukaan lukien työn organisoinnin mahdollisuudet ja joustavuus; painottaa, että näiden uusien mahdollisuuksien vuoksi työhön, kuten paikkaan ja työajan rajoihin, liittyvät ehdot on ajateltava ja määriteltävä uudelleen; painottaa, että jäsenvaltioiden työlainsäädännössä taattuja työntekijöiden oikeuksia olisi suojattava riippumatta työn uusista muodoista ja uudesta organisoinnista, joita digitalisointi tuo tullessaan;

17.  pitää myönteisenä digitaalisen ajan työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille tarjoamia monia tilaisuuksia ja suurempaa joustavuutta, kuten mahdollisuutta parempaan työ- ja yksityiselämän tasapainoon, erityisesti pienten lasten vanhempien ja vammaisten henkilöiden työmarkkinatilanteen kannalta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan TVT-alalla vallitsevaan joustavaa työtä ja työsuhdeturvaa koskevaan tilanteeseen; korostaa kuitenkin samalla tähän kehitykseen liittyviä haasteita ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden sosiaaliturvasäännökset ovat riittävät; kannattaa työntekijöiden ”oikeutta kirjautua ulos” sovitun työajan ulkopuolella;

18.  kiinnittää huomiota siihen, että digitalisoinnin mukanaan tuoma suuntaus kohti joustavampia työjärjestelyjä voi synnyttää myös epävarmoja työsuhteita; korostaa, että työhön liittyvät mielenterveysongelmat, kuten jatkuvan saavutettavuuden aiheuttama työuupumus, ovat vakava uhka; kannattaa siksi sitä, että työntekijät noudattavat täysimääräisesti määrättyjä lepoaikoja, ja korostaa tarvetta noudattaa työaikajärjestelyjä työajan joustavuuteen perustuvissa työsopimuksissa, jotta ylläpidetään yksittäisten jäsenvaltioiden työlainsäädännöissä säädettyjä työaikaa koskevia rajoja;

19.  huomauttaa, että uusien taitojen kysyntään erityisesti TVT-alalla on vastattava koulutuksella, täydennyskoulutuksella, aktiivisilla työmarkkinatoimilla ja elinikäisellä oppimisella digitaalisen lukutaidon edistämiseksi ja olemassa olevan sukupuolten välisen kuilun kaventamiseksi, jolloin erittäin pätevien ehdokkaiden joukko kasvaa; korostaa digitaalisen osaamisen ja lukutaidon parantamisen tärkeyttä, jotta voidaan helpottaa pääsyä TVT-yrityksiin niille naisille, joilla ei syystä tai toisesta ole kyseisiä erityistaitoja; huomauttaa, että tämän laiminlyöminen heikentäisi entisestään naisten mahdollisuuksia päästä tälle alalle; muistuttaa, että Euroopan sosiaalirahasto voi osallistua tällaisen koulutuksen rahoittamiseen;

20.  korostaa, että verkko-oppimista on hyödynnettävä enemmän liikuntarajoitteisten naisten keinona hankkia pätevyyttä ja osaamista;

21.  painottaa, että tieto- ja viestintäteknisiä taitoja on tärkeää oppia jo varhaislapsuudessa, ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että tyttöjä rohkaistaan valitsemaan tieto- ja viestintätekniikan kursseja kaikissa opinnoissaan; suosittelee, että digitaalinen lukutaito lisätään perinteisiin koulutusohjelmiin tarpeen vaatiessa; korostaa sitä, että jotkut jäsenvaltiot (Saksa, Espanja ja Ruotsi) ovat ottaneet käyttöön toimia, joilla kannustetaan sukupuolten tasapuoliseen edustukseen Euroopan TVT-alan ammateissa ja että näillä toimilla pyritään pääasiassa edistämään tyttöjen ja naisten TVT-alan opintoja ja työuraa jo varhaisesta iästä lähtien; painottaa helposti saatavilla olevan tieto- ja viestintätekniikan opetuksen merkitystä ja kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan naisia kehittämään tieto- ja viestintäteknisiä taitojaan taloudellista taustastaan riippumatta osallistumalla kokonaan rahoitettuihin oppisopimuskoulutuksiin ja harjoitteluihin;

22.  katsoo, että 55 vuotta täyttäneillä naisilla on todennäköisemmin heikot digitaaliset taidot elinikäisen oppimisen puuttumisen vuoksi ja että digitalisointi on merkittävä este niille ikääntyneille työpaikanhakijoille, joiden digitaaliset taidot ovat rajalliset; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan elinikäistä oppimista sekä koulutusta ja suunnitelmia, joilla valmistaudutaan sopeutumaan paremmin tai ehkä vaihtamaan uraa monilla aloilla tapahtuvan digitaalisten taitojen kasvavan kysynnän mukaisesti, ja ottamaan tässä yhteydessä erityisesti huomioon 55 vuotta täyttäneet naiset, jotta estetään heitä jäämästä työmarkkinoiden ulkopuolelle;

23.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavia toimia, jotta digitaalialan työuralle houkutellaan huomattavasti enemmän naisia; korostaa naisten voimaannuttamisen merkitystä sekä heidän potentiaalinsa ja lahjojensa täysimääräistä hyödyntämistä vapaiden työpaikkojen täyttämiseksi TVT-alalla, jotta annetaan pontta EU:n taloudelle ja lisätään naisten työllistymismahdollisuuksia; korostaa, että on tärkeää sisällyttää koodaus, verkkomedia ja uusi teknologia opetussuunnitelmiin kaikilla tasoilla; huomauttaa, että digitaalisten taitojen avulla on mahdollista vähentää esteitä, jotka vaikeuttavat pääsyä työmarkkinoille; korostaa yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa käytävän pysyvän vuoropuhelun merkitystä sukupuolten välisen kuilun kaventamiseksi tällä alalla.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

25.1.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

8

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laura Agea, Guillaume Balas, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Ole Christensen, Jane Collins, Lampros Fountoulis, Arne Gericke, Thomas Händel, Marian Harkin, Rina Ronja Kari, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Kostadinka Kuneva, Jean Lambert, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Thomas Mann, Dominique Martin, Anthea McIntyre, Joëlle Mélin, Elisabeth Morin-Chartier, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Terry Reintke, Sofia Ribeiro, Claude Rolin, Sven Schulze, Jutta Steinruck, Romana Tomc, Renate Weber, Tatjana Ždanoka, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Maria Arena, Amjad Bashir, Lynn Boylan, Miapetra Kumpula-Natri, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Evelyn Regner, Michaela Šojdrová

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Eleonora Evi, Czesław Hoc, Anneli Jäätteenmäki

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

18.2.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

6

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Maria Arena, Catherine Bearder, Beatriz Becerra Basterrechea, Malin Björk, Viorica Dăncilă, Iratxe García Pérez, Mary Honeyball, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Elisabeth Köstinger, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Angelika Mlinar, Angelika Niebler, Maria Noichl, Marijana Petir, João Pimenta Lopes, Terry Reintke, Jordi Sebastià, Michaela Šojdrová, Jadwiga Wiśniewska, Anna Záborská, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Biljana Borzan, Rosa Estaràs Ferragut, Arne Gericke, Kostadinka Kuneva, Constance Le Grip, Dubravka Šuica, Marc Tarabella, Monika Vana

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Mike Hookem

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSESSÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

24

+

ALDE

Catherine Bearder, Beatriz Becerra Basterrechea, Angelika Mlinar

EFDD

Daniela Aiuto

GUE/NGL

Malin Björk, Kostadinka Kuneva, João Pimenta Lopes

PPE

Rosa Estaràs Ferragut, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Elisabeth Köstinger, Constance Le Grip, Angelika Niebler, Dubravka Šuica

S&D

Maria Arena, Biljana Borzan, Viorica Dăncilă, Iratxe García Pérez, Mary Honeyball, Maria Noichl, Marc Tarabella

VERTS/ALE

Terry Reintke, Jordi Sebastià, Monika Vana

6

-

ECR

Arne Gericke, Jadwiga Wiśniewska, Jana Žitňanská

EFDD

Mike Hookem

PPE

Marijana Petir, Anna Záborská

1

0

PPE

Michaela Šojdrová

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0218.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0312.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0351.

(4)

EUVL C 264 E, 13.9.2013, s. 75.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0074.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0377.

(7)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(8)

EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1.

(9)

https://ec.europa.eu/digital-agenda/en/news/women-active-ict-sector

Oikeudellinen huomautus