SUOSITUS TOISEEN KÄSITTELYYN neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi rautateiden turvallisuudesta (uudelleenlaadittu)

17.3.2016 - (10580/1/2015 – C8-0417/2015 – 2013/0016(COD)) - ***II

Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Michael Cramer

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi rautateiden turvallisuudesta (uudelleenlaadittu)

(10580/1/2015 – C8-0417/2015 – 2013/0016(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (10580/1/2015 – C8-0417/2015),

–  ottaa huomioon Liettuan parlamentin, Romanian senaatin ja Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 11. heinäkuuta 2013 antaman lausunnon[1],

–  ottaa huomioon alueiden komitean 8. lokakuuta 2013 antaman lausunnon[2],

–  ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan[3] komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0031),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan,

-  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A8-0056/2016),

1.  hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman;

3.  toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;

4.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

5.  kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen, kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä

6.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

LIITE LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAAN

Komission lausuma selittävistä asiakirjoista

Komissio muistuttaa mieliin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission todenneen selittävistä asiakirjoista 27 päivänä lokakuuta 2011 annetussa yhteisessä poliittisessa lausumassaan, että tietojen, jotka jäsenvaltiot toimittavat komissiolle direktiivien saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä, ”on oltava selviä ja täsmällisiä”, jotta komissio pystyy helpommin täyttämään tehtävänsä unionin lainsäädännön soveltamisen valvojana. Tässä tapauksessa olisi tätä varten ollut hyötyä selittävistä asiakirjoista. Komissio pitää valitettavana sitä, ettei lopullisessa tekstissä ole asiaa koskevia säännöksiä.

PERUSTELUT

Rautatieturvallisuuden oikeudellinen kehys

Rautatieliikennepalvelujen sisämarkkinoiden tavoittelu edellyttää rautatieturvallisuuden yhteisen oikeudellisen kehyksen vahvistamista. Jäsenvaltiot ovat kehittäneet turvallisuussääntöjä ja -määräyksiä lähinnä kansallisella tasolla kansallisten teknisten ja toiminnallisten konseptien perusteella. Periaatteiden, lähestymistapojen ja kulttuurien erot ovat samalla vaikeuttaneet teknisten esteiden poistamista ja kansainvälisen liikenteen harjoittamista.

Yhteisön rautateiden turvallisuutta koskeva direktiivi 2004/49/EY merkitsi huomattavaa edistysaskelta pyrittäessä luomaan rautateiden turvallisuutta koskevaa yhteistä sääntelyjärjestelmää. Kyseisellä direktiivillä vahvistettiin turvallisuussääntöjen sisällön, rautatieyritysten turvallisuustodistusten antamisen, turvallisuusviranomaisten tehtävien ja aseman sekä onnettomuustutkinnan yhdenmukaistamisen puitteet. Tarkoituksena oli välttää sitä, että jäsenvaltiot kehittäisivät turvallisuussääntöjään ja -standardejaan edelleen kansallisista lähtökohdista ja kansallisten teknisten ja toiminnallisten konseptien perusteella. Rautateitä koskevien turvallisuustodistusten antaminen kuuluu kuitenkin edelleen kansalliselle tasolle. EU:n yhteisen turvallisuustodistuksen kehittäminen ja käyttöönotto on koko ajan ollut pitkän aikavälin tavoite.

Komissio pyrki direktiivin 2004/49/EY tarkistamista koskevalla ehdotuksellaan yksittäiseen unionin turvallisuustodistukseen, jolla korvattaisiin nykyinen kaksiosainen järjestelmä (A/B osa).

Euroopan parlamentin pääsaavutukset

Euroopan rautatievirastolla (ERA) on päärooli rautatiealan turvallisuustodistusten myöntämisessä. ERA:lla on toimivalta myöntää turvallisuustodistuksia rautatieyhtiöille, jotka toimivat useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa. Pelkästään yhdessä jäsenvaltiossa toimivat rautatiealan yritykset voivat anoa turvallisuustodistusta joko ERA:lta tai kansalliselta turvallisuusviranomaiselta

Turvallisuuskulttuurin ja välikohtauksista raportoimisen parantaminen rautatiealan yrityksissä ja rataverkon haltijoiden keskuudessa. Näin kannustetaan henkilökuntaa raportoimaan välikohtauksista luottamuksellisuus säilyttäen ja rautatieala voi hyötyä saamistaan kokemuksista ja parantaa työkäytänteitään. Henkilöstölle järjestetään lisäksi koulutusohjelmia, joilla pyritään huolehtimaan työntekijöiden fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista.

Jäsenvaltioiden on valvottava, että veturinkuljettajat noudattavat työskentelyä sekä ajo- ja lepoaikoja koskevia määräyksiä.

ERA voi ottaa käyttöön asianomaisten toimijoiden turvallisuusriskejä koskevan tiedonvaihtovälineen. Tämä helpottaa tietojenvaihtoa niissä tapauksissa, kun ilmenee turvallisuusriski, esimerkiksi silloin, kun liikkuvaa kalustoa käytetään useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa.

Uhreja koskevan tiedotuspolitiikan ja pelastuspalvelujen koordinoinnin parantaminen.

ERA tarjoaa teknistä apua tutkinnasta vastaaville elimille ja kyseisten elimien toiminnan yhteensovittamisesta vastaavalle sihteeristölle. Tutkinnasta vastaavat elimet tekevät vertaisarviointeja seuratakseen eri toimijoiden tehokkuutta ja riippumattomuutta. ERA on kuitenkin luvat myöntävä viranomainen, joten se ei voi mahdollisten eturistiriitojen vuoksi osallistua tutkimuksiin välittömästi itse.

Neuvottelut

Parlamentti hyväksyi ensimmäisen kantansa 26. helmikuuta 2014 ja liikenne- ja matkailuvaliokunta (TRAN) päätti 13. lokakuuta 2014 käynnistää epäviralliset neuvottelut päästäkseen toisessa käsittelyssä sopimukseen Italian ja Latvian puheenjohtajakausilla. Parlamentin ja neuvoston neuvottelijat pääsivät sopimukseen aineistosta 17. kesäkuuta 2015. Liikenne- ja matkailuvaliokunta hyväksyi neuvottelujen tuloksena syntyneen tekstin 10. marraskuuta 2015. Valiokunnan hyväksynnän perusteella valiokunnan puheenjohtaja lupasi kirjeessään Coreperin puheenjohtajalle suosittaa täysistunnolle neuvoston kannan hyväksymistä ensimmäisessä käsittelyssä ilman tarkistuksia. Lingvistijuristien viimeistelyn jälkeen neuvosto hyväksyi 10. joulukuuta 2015 ensimmäisen käsittelyn kantansa, jossa sopimus vahvistettiin.

Suositus

Koska neuvottelun ensimmäisen käsittelyn kanta on kolmikantakokouksessa saavutetun yhteisymmärryksen mukainen, liikenne- ja matkailuvaliokunta suosittelee neuvoston kannan hyväksymistä ensimmäisessä käsittelyssä tarkistuksitta.

ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Rautateiden turvallisuus (uudelleen laadittu toisinto)
Viiteasiakirjat	10580/1/2015 – C8-0417/2015 – 2013/0016(COD)
EP:n 1. käsittely (pvä) – P-numero	26.2.2014                     T7-0150/2014
Komission ehdotus	COM(2013)0031 - C7-0028/2013
Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta ilmoitettu täysistunnossa (pvä)	4.2.2016
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 4.2.2016
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Michael Cramer 16.7.2014
Valiokuntakäsittely	16.2.2016
Hyväksytty (pvä)	15.3.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	37 4 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Lucy Anderson, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Karima Delli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Dieter-Lebrecht Koch, Stelios Kouloglou, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Georg Mayer, Gesine Meissner, Cláudia Monteiro de Aguiar, Jens Nilsson, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Tomasz Piotr Poręba, Gabriele Preuß, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, David-Maria Sassoli, Claudia Schmidt, Jill Seymour, Keith Taylor, Pavel Telička, Peter van Dalen, Wim van de Camp, Kosma Złotowski, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Francisco Assis, Rosa D’Amato, Karoline Graswander-Hainz, Werner Kuhn, Franck Proust
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Mylène Troszczynski
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	17.3.2016

• [1]  EUVL C 327, 12.11.2013, s. 122.
• [2]  EUVL C 356, 5.12.2013, s. 92.
• [3]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0150.