Menettely : 2016/2037(BUD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0130/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0130/2016

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 13/04/2016 - 11.3
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0113

MIETINTÖ     
PDF 355kWORD 85k
11.4.2016
PE 578.847v02-00 A8-0130/2016

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 1/2016 varainhoitovuodeksi 2016: Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

(07068/2016 – C8-0122/2016 – 2016/2037(BUD))

Budjettivaliokunta

Esittelijä: José Manuel Fernandes

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 1/2016 varainhoitovuodeksi 2016: Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

(07068/2016 – C8-0122/2016 – 2016/2037(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1) ja erityisesti sen 41 artiklan,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015 lopullisesti hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2016(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7. kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/436/EY(5),

–  ottaa huomioon hätätilanteen tuen antamisesta unionin sisällä 15. maaliskuuta 2016 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2016/369(6),

–  ottaa huomioon komission 9. maaliskuuta 2016 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 1/2016 (COM(2016)0152),

–  ottaa huomioon neuvoston 16. maaliskuuta 2016 vahvistaman ja 17. maaliskuuta 2016 parlamentille toimittaman kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 1/2016 (07068/2016 – C8-0122/2016),

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 ja 91 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0130/2016),

A.  toteaa, että pakolaisten ja maahanpyrkijöiden äkillinen tulo Eurooppaan joukoittain on luonut poikkeuksellisen tilanteen, jossa suuri määrä ihmisiä tarvitsee kiireellistä humanitaarista apua unionin sisällä; toteaa, että hätätilanne on koetellut tilanteesta kaikkein eniten kärsivien jäsenvaltioiden toimintakykyä äärirajoilleen; toteaa, että unionin tasolla ei tällä hetkellä ole asianmukaista välinettä, jolla voitaisiin vastata katastrofista kärsivien ihmisten humanitaarisiin tarpeisiin unionin sisällä;

B.  ottaa huomioon, että komissio esitti 2. maaliskuuta 2016 ehdotuksen neuvoston asetukseksi, jonka tarkoituksena on korjata nykyisten välineiden ongelmat, jotta voidaan vastata humanitaarisiin tarpeisiin unionin alueella; toteaa, että asetus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 122 artiklan 1 kohtaan, jossa ei anneta roolia Euroopan parlamentille; toteaa, että asetus (EU) 2016/369 hyväksyttiin neuvostossa 15. maaliskuuta 2016;

C.  toteaa, että komissio antoi tämän jälkeen esityksen lisätalousarvioksi, jotta välineelle voidaan luoda talousarviorakenne ja antaa uudelleenjärjestelyjen avulla varoja monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 3 eli 100 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 80,2 miljoonaa euroa maksumäärärahoja välittömiin rahoitustarpeisiin;

D.  toteaa, että komission arvion mukaan uusi väline tarvitsee 300 miljoonaa euroa vuonna 2016 (lisäksi 200 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja 200 miljoonaa euroa vuonna 2018) mutta lisätarpeita ilmenee todennäköisesti, jos maahanpyrkijä- ja pakolaisvirrat jatkuvat nykyisen suuruisena;

E.  toteaa, että komissio ehdottaa myös Europolin Euroopan terrorismintorjuntakeskuksen henkilöstön lisäämistä sekä vastaavasti 2 miljoonan euron maksusitoumus- ja maksumäärärahojen osoittamista uudelleenjärjestelyjä varten sisäisen turvallisuuden rahastosta;

1.  panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen, jonka mukaan unionin talousarviosta voidaan osoittaa hätätilanteen tukea unionin alueella, jotta voidaan käsitellä nykyisen pakolaiskriisin aiheuttamia humanitaarisia seurauksia; huomauttaa maahanpyrkijöiden ja turvapaikanhakijoiden heikkenevästä tilanteesta, mikä johtuu etenkin Euroopan maiden koordinoimattomasta toiminnasta, joka tekee hätätuesta aina vain tarpeellisempaa ja kiireellisempää; korostaa tarvetta osoittaa solidaarisuutta niitä jäsenvaltioita kohtaan, joiden aluetta tällainen hätätilanne koettelee;

2.   panee merkille komission ehdottaman kiireellisen ratkaisun; panee merkille, että kahden erityisrahaston sekä uuden ad hoc mekanismin eli Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen perustaminen on toteutettu ilman, että pakolaiskriisin ratkaisemiseksi on esitetty kokonaisstrategiaa ja ilman, että on noudatettu täysin parlamentin etuoikeuksia yhteislainsäätäjänä; huomauttaa ongelmasta, joka aiheutuu siitä, että uusi väline ei perustu komission tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä antamaan asetusehdotukseen; korostaa, että parlamentti on aina toiminut rakentavasti ja nopeasti tukeakseen kaikkia pakolaiskriisiin liittyviä aloitteita ja toimii näin edelleen, jotta tämä lisätalousarvio voidaan hyväksyä nopeasti;

3.   toteaa, että olisi laadittava kestävämpi oikeudellinen ja talousarviollinen kehys, jotta humanitaarista apua voidaan tulevaisuudessa mobilisoida unionin sisällä, kun tilanne sitä vaatii; toteaa, että tällainen hätärahoitus, jonka tarkoituksena on reagoida kriiseihin ja ennakoimattomiin tilanteisiin, olisi aina katettava erityisvälineistä ja jätettävä monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolelle;

4.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio on sitoutunut siihen, ettei määrärahoja oteta ulkoisen humanitaarisen avun talousarviosta; panee merkille, että komissio ehdottaa välineen ensimmäisen erän rahoittamista uudelleenjärjestelyin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF), jonka määrärahat oli jo tarkoitettu varmistamaan jäsenvaltioiden välinen taakanjako pakolaisten osalta; katsoo, että koko määrää ei voida saada kokoon uudelleenjärjestelyin ilman, että vaikeutetaan AMIFin toimintaa, joka joutuu muutenkin paineen alaiseksi tänä vuonna ja saattaa tarvita lisävaroja, jos uudelleensijoitussuunnitelman on määrä päästä täyteen vauhtiin; katsoo siksi, että kyseessä oleva 100 miljoonaa euroa on etupainotteinen toteutus, jota pitää kompensoida myöhemmässä vaiheessa; toteaa, että otsakkeessa 3 ei ole jäljellä liikkumavaraa ja että joustoväline on jo käytetty kokonaan vuodelta 2016; tukee tästä syystä ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönottoa tänä vuonna loppumäärän kattamiseksi heti tarpeen vaatiessa ja kehottaa komissiota tekemään asiaa koskevan ehdotuksen; toteaa, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 3 enimmäismäärän nostaminen lienee väistämätöntä, jotta voidaan hoitaa kaikki pakolais- ja muuttoliikekriisiin liittyvät tarpeet;

5.  hyväksyy ehdotuksen Europolin Euroopan terrorismintorjuntakeskuksen henkilöstön lisäämiseksi, kun otetaan huomioon Euroopan unionin nykyinen turvallisuustilanne; toteaa, että nämä lisäykset tulevat niiden lisäysten lisäksi, joista on jo sovittu Europolin oikeudellisen kehyksen hiljattaisen tarkistamisen yhteydessä;

6.  kehottaa komissiota jättämään kaikki maahanmuutto- ja turvallisuusasioista laajalti ottaen vastaavat virastot henkilöstön 5 prosentin vähentämistavoitteen ulkopuolelle, koska niillä on jo kahden vuoden ajan ollut työtaakkaan ja -tehtäviin nähden liian vähän henkilöstä; kehottaa komissiota varmistamaan oikeus- ja sisäasioiden virastojen välisen tasapainon niiden työtaakan ja -tehtävien mukaan;

7.  vahvistaa olevansa valmis hyväksymään komission esityksen lisätalousarvioksi nro 1/2016 ottaen huomioon tilanteen kiireellisyyden;

8.  hyväksyy neuvoston kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 1/2016;

9.  kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 1/2016 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

10.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja kansallisille parlamenteille.

LIITE: KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN KIRJE

IPOL-COM-LIBE D (2016)14174

Jean Arthuis

Budjettivaliokunnan puheenjohtaja

ASP 09G205

Asia:  Ensimmäinen lisätalousarvioesitys vuodeksi 2016

Arvoisa puheenjohtaja

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen sellaisen budjettikohdan luomiseksi unionin talousarvioon, josta rahoitetaan nopeampaa ja kohdennetumpaa hätäapua Euroopan unionissa laajentamalla unionin sisäisiä hätätilanteita varten jo käytettävissä olevien rahoitusvälineiden valikoimaa.

Valiokunta ei kuitenkaan ole vakuuttunut komission ehdottamasta ratkaisusta perustaa kiireellisesti uusi hätärahoitusmekanismi humanitaarista apua varten käyttäen oikeusperustana Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 122 artiklan 1 kohtaa. Jos perustetaan uusi rahasto humanitaarisen avun tarjoamiseksi unionissa, vaikuttaa täysin epäasianmukaiselta sulkea toinen lainsäädäntövallan käyttäjä pois lainsäädäntöprosessista.

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pitää valitettavana, että tilanteen kiireellisyys johtuu siitä, että Euroopan tason ratkaisun löytämiseksi muuttoliikekriisiin ei ole johdonmukaista strategiaa eikä visiota. Valiokunta katsoo ehdottomasti, että unionin ei pitäisi käyttää säännöllisesti talousarviomenettelyjä, kuten joustovälinettä, unionin muuttoliikepolitiikan rahoittamiseen. Valiokunta pitää kuitenkin myönteisenä sitä, että uusi väline antaa unionille mahdollisuuden toimia yhteisvastuun hengessä ja vastata katastrofista kärsivien ihmisten perustarpeisiin unionissa. Maahantulijoiden ja turvapaikanhakijoiden tilanne on toden totta pahentunut pahenemistaan erityisesti Kreikassa, missä taloustilanne on erittäin vaikea, ja tämä edellyttää yhteistä aloitetta unionin tasolla. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta odottaa, että uudella välineellä minimoidaan niihin jäsenvaltioihin kohdistuvat taloudelliset vaikutukset, joita asia koskee ja joissa on nyt tai tulevaisuudessa muuttoliikkeeseen liittyvä hätätilanne, eli erityisesti Kreikan naapurimaihin.

Parlamentti on aina tukenut rakentavasti ja ripeästi kaikkia pakolaiskriisiin liittyviä aloitteita, joten valiokunta pyytää saada noudatettavien talousarviomenettelyjen kautta kattavat tiedot tämän uuden välineen tehokkuudesta ja lisäarvosta verrattuna muihin jo olemassa oleviin välineisiin sekä komission toteuttamista asianmukaisista toimista, joilla varmistetaan, että uudesta rahastovälineestä rahoitetut toimet pannaan asianmukaisesti täytäntöön unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi petoksilta, korruptiolta ja muulta laittomalta toiminnalta.

Valiokunta toivoo myös, että talousarvioesityksessä annettaisiin määrällisiä tietoja humanitaarisen avun määrärahojen keskimääräisestä määrästä pakolaista/maahantulijaa kohti. Tietoja tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää paremmin, kuinka laaja humanitaarinen apu on mahdollista tämän talousarvioesityksen avulla, ja jotta parlamentti voi harjoittaa sille kuuluvaa varainhoidon valvontatehtävää. Ottaen huomioon, että tätä kirjettä kirjoitettaessa 55 000 pakolaista on jumissa Kreikassa, talousarvioesityksen varojen määrä on keskimäärin 1 818 euroa pakolaista kohti. Valiokunta haluaisi ehdottomasti saada komissiolta lisäselvityksiä siitä, mihin varat tarkalleen käytetään.

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää lisäksi kattavia tietoja seurantamenettelyistä, joita komissio aikoo käyttää, sekä siitä, kuka suorittaa tämän uuden rahoitusvälineen vaikutustenarvioinnin. Komission jäsen Christos Stylianides totesi, että hätäapua annetaan vain paikalla toimivien komission humanitaarisen avun kumppaneiden välityksellä. Avoimuuden vuoksi valiokunta pyytää täydellistä luetteloa näistä kumppaneista sekä yksityiskohtaisia tietoja niiden toiminnasta.

Valiokunta pitää valitettavana, että tämä lisätalousarvioesitys ei sisällä uusia määrärahoja. Valiokunta on huolestunut siitä, että 100 miljoonaa euroa siirretään turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) tähän uuteen hätärahastoon. Määrä vastaa noin kymmentä prosenttia 160 000 pakolaisen uudelleensijoittamiseen vuosina 2015–2017 osoitetuista 1 miljardista eurosta. Nykyinen uudelleensijoittamisaste on tosin paljon odotettua alhaisempi, mutta unionin olisi pidettävä yllä valmiuttaan täyttää aina oikeudelliset velvoitteensa, erityisesti kun kyseessä ovat niin ratkaisevat poliittiset kysymykset kuin uudelleensijoittaminen. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mielestä näiden uudelleensijoittamiseen osoitettujen varojen käytön toiseen tarkoitukseen on oltava ainutkertainen poikkeus.

Näin ollen valiokunta katsoo, että luonteensa vuoksi kyseinen erityisväline olisi jätettävä monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolelle. Valiokunta panee merkille, että komissio ehdotti vain välineen ensimmäisen erän rahoittamista kohdentamalla uudelleen AMIF-rahaston määrärahoja. On syytä huomata, että AMIF-rahasto itse on jo lähes ehtynyt, joten tämä siirto on huolestuttava. Kyseisten 100 miljoonan euron etupainotus pitää valiokunnan mielestä kompensoida myöhemmässä vaiheessa. Valiokunta panee merkille, että otsakkeen 3 liikkumavara ja joustoväline on jo käytetty vuodelta 2016. Sen vuoksi valiokunta kannattaisi AMIF-rahaston määrärahojen täydentämistä ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönoton avulla ja kehottaa komissiota antamaan asiasta ehdotuksen. Valiokunta pyytää myös, että tulevassa monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa otetaan huomioon talousarvion todellisuus nykyisessä pakolais- ja muuttoliikekriisissä, jota ei juuri osattu ennakoida neuvoteltaessa monivuotisesta rahoituskehyksestä vuonna 2013.

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta suhtautuu myönteisesti 25 uuden henkilöstötaulukon toimen täyttämiseen sekä 5 sopimussuhteisen toimihenkilön ja 5 kansallisen asiantuntijan palvelukseenottoon Europoliin 13. marraskuuta Pariisissa tehtyjen iskujen johdosta unionin sisäisen turvallisuuden parantamiseksi toteutettavien toimien rahoittamista koskevan budjettikohdan avulla. Tämä liittyy viraston välittömiin ja tuleviin terrorismin vastaisiin toimiin Pariisin ja Brysselin iskujen jälkeen. Jäsenvaltioiden väliset lisääntyneet Europolin kautta tapahtuvaa tietojenvaihtoa koskevat pyynnöt, joiden tavoitteena on se, että jäsenvaltioiden viranomaiset kykenevät torjumaan tehokkaasti Euroopassa ilmenevää terrorismin uhkaa, lisäävät viraston työmäärää. Huolestuttavaa on kuitenkin myös se, että näihin tavoitteisiin käytettävissä olevia kokonaisvaroja ei ole lisätty.

Lopuksi kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta haluaa korostaa, että Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) rahoitustarpeilla pakolaiskriisiin vastaamiseksi on erittäin suuri merkitys, ja muistuttaa, että viraston lisätarpeita ei vielä ole kokonaan otettu huomioon. Siksi valiokunta kehottaa lisäämään vastaavasti viraston henkilöresursseja seuraavassa lisätalousarvioesityksessä.

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta kehottaa lisäksi komissiota jättämään kaikki maahanmuutto- ja turvallisuusasioita laajasti ymmärrettynä käsittelevät virastot 5 prosentin henkilöstövähentämistavoitteen ulkopuolelle, koska niillä on jo kahden vuoden ajan ollut työmäärään ja -tehtäviin nähden liian vähän henkilöstöä.

Claude MORAES

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

11.4.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

32

5

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Jonathan Arnott, Jean Arthuis, Reimer Böge, Lefteris Christoforou, Jean-Paul Denanot, Gérard Deprez, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Ingeborg Gräßle, Monika Hohlmeier, Bernd Kölmel, Zbigniew Kuźmiuk, Vladimír Maňka, Clare Moody, Siegfried Mureşan, Victor Negrescu, Younous Omarjee, Pina Picierno, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Patricija Šulin, Eleftherios Synadinos, Indrek Tarand, Daniele Viotti, Auke Zijlstra, Stanisław Żółtek

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Xabier Benito Ziluaga, Mercedes Bresso, Sven Giegold, Anneli Jäätteenmäki, Giovanni La Via, Michał Marusik, Andrej Plenković, Marco Valli, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Susanne Melior, Josep-Maria Terricabras

(1)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(2)

EUVL L 48, 24.2.2016, s. 1.

(3)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(4)

EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(5)

EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17.

(6)

EUVL L 70, 16.3.2016, s. 1.

Oikeudellinen huomautus