Menettely : 2015/2203(DEC)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0137/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0137/2016

Keskustelut :

PV 27/04/2016 - 17
CRE 27/04/2016 - 17

Äänestykset :

PV 28/04/2016 - 4.13
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0149

MIETINTÖ     
PDF 443kWORD 151k
12.4.2016
PE 571.494v02-00 A8-0137/2016

vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014

(2015/2203(DEC))

Talousarvion valvontavaliokunta

Esittelijä: Claudia Schmidt

TARKISTUKSET
 1. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS


1. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014

(2015/2203(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston taseet ja tulostilit varainhoitovuodelta 2014 (COM(2015)0379 – C8-0248/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan kehitysrahastoja koskevat rahoitustiedot (COM(2015)0295),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen kahdeksannesta, yhdeksännestä, kymmenennestä ja yhdennestätoista Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2014 ja komission vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2014 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. helmikuuta 2016 antamat suositukset Euroopan kehitysrahastojen toimien toteuttamisen osalta komissiolle myönnettäväksi vastuuvapaudeksi varainhoitovuodelta 2014 (05219/2016 – C8-0036/2016, 05220/2016 – C8-0037/2016, 05223/2016 – C8-0038/2016, 05224/2016 – C8-0039/2016),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2013 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2015)0505) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2015)0194 ja SWD(2015)0195),

–  ottaa huomioon Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000(3) allekirjoitetun ja Ouagadougoussa Burkina Fasossa 22. kesäkuuta 2010(4) muutetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen,

–  ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin 25. marraskuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/755/EU (”MMA-assosiaatiopäätös”)(5),

–  ottaa huomioon neljännen AKT–EY-yleissopimuksen toisen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta 20. joulukuuta 1995 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(6) 33 artiklan,

–  ottaa huomioon Cotonoussa, Beninissä 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta sekä taloudellisen avun jakamisesta EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille 18. syyskuuta 2000 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(7) 32 artiklan,

–  ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien välillä 17. heinäkuuta 2006 tehdyn vuosia 2008–2013 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan yhteisön avun rahoitusta AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämistä EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille koskevan sisäisen sopimuksen(8) 11 artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvasta Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille 24. ja 26. kesäkuuta 2013 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(9) 11 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon neljänteen AKT–EY-yleissopimukseen perustuvaan kehitysrahoitusyhteistyöhön sovellettavan 16. kesäkuuta 1998 annetun varainhoitoasetuksen(10) 74 artiklan,

–  ottaa huomioon yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan 27. maaliskuuta 2003 annetun varainhoitoasetuksen(11) 119 artiklan,

–  ottaa huomioon kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 18. helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 215/2008(12) 50 artiklan,

–  ottaa huomioon yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/323(13) 48 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan, 94 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0137/2016),

1.  myöntää komissiolle vastuuvapauden kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2014 tilien päättämisestä

(2015/2203(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston taseet ja tulostilit varainhoitovuodelta 2014 (COM(2015)0379 – C8-0248/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan kehitysrahastoja koskevat rahoitustiedot (COM(2015)0295),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen kahdeksannesta, yhdeksännestä, kymmenennestä ja yhdennestätoista Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2014 ja komission vastaukset(14),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2014 koskevan lausuman(15) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston ... helmikuuta 2016 antamat suositukset Euroopan kehitysrahastojen toimien toteuttamisen osalta komissiolle myönnettäväksi vastuuvapaudeksi varainhoitovuodelta 2014 (05219/2016 – C8-0036/2016, 05220/2016 – C8-0037/2016, 05223/2016 – C8-0038/2016, 05224/2016 – C8-0039/2016),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2013 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2015)0505) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2015)0194 ja SWD(2015)0195),

–  ottaa huomioon Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000(16) allekirjoitetun ja Ouagadougoussa Burkina Fasossa 22. kesäkuuta 2010(17) muutetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen,

–  ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin 25. marraskuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/755/EU (”MMA-assosiaatiopäätös”)(18),

–  ottaa huomioon neljännen AKT–EY-yleissopimuksen toisen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta 20. joulukuuta 1995 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(19) 33 artiklan,

–  ottaa huomioon Cotonoussa, Beninissä 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta sekä taloudellisen avun jakamisesta EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille 18. syyskuuta 2000 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen 32(20) artiklan,

–  ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien välillä 17. heinäkuuta 2006 tehdyn vuosia 2008–2013 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan yhteisön avun rahoitusta AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämistä EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille koskevan sisäisen sopimuksen(21) 11 artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvasta Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille 24. ja 26. kesäkuuta 2013 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(22) 11 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon neljänteen AKT–EY-yleissopimukseen perustuvaan kehitysrahoitusyhteistyöhön sovellettavan 16. kesäkuuta 1998 annetun varainhoitoasetuksen(23) 74 artiklan,

–  ottaa huomioon yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan 27. maaliskuuta 2003 annetun varainhoitoasetuksen(24) 119 artiklan,

–  ottaa huomioon kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 18. helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 215/2008(25) 50 artiklan,

–  ottaa huomioon yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/323(26) 48 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan, 94 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0137/2016),

1.  toteaa, että kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston lopulliset tilinpäätöstiedot käyvät ilmi tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen taulukosta 2;

2.  hyväksyy kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2014 tilien päättämisen;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014

(2015/2203(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan, 94 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0137/2016),

A.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden rahoittamat Euroopan kehitysrahastot (EKR:t) ovat pääasiallisia yhteistyövälineitä, joiden avulla unioni tukee Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-valtiot) sekä merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä;

B.  ottaa huomioon, että Cotonoun sopimuksen yleistavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen vuoteen 2020 mennessä;

C.  ottaa huomioon, että Cotonoun kumppanuudessa kestävyydestä ja talouden asteittaisesta yhdentymisestä tuli kehityspolitiikan ja -välineiden keskeisiä periaatteita;

D.  ottaa huomioon, että vuonna 2014 maksuja suoritettiin kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n kautta ja että myös vuonna 1995 käynnistetyn kahdeksannen EKR:n kautta suoritettiin yhä maksuja, mikä haittaa toimien yleistä avoimuutta ja tehokkuutta;

E.  ottaa huomioon, että neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 siirtymävaiheen rahoitusjärjestelyn sen varmistamiseksi, että varoja olisi saatavilla tammikuusta 2014 siihen asti, kunnes yhdestoista EKR tulee voimaan, ja että siirtymäkauden välineen resurssit olivat 1 616 miljoonaa euroa;

F.  ottaa huomioon, että EKR:n rahoitusta hallinnoivat sekä komissio että Euroopan investointipankki (EIP) siten, että vastuuvapausmenettelyssä komissio on yksin vastuussa varojen ja toimien hallinnoinnista;

G.  toteaa, että unioni on tehnyt paljon kansainvälistä yhteistyötä, osallistunut globaalien haasteiden ratkaisemiseen ja antanut kehitystukea useissa maailman osissa;

H.  pitää tarpeellisena määritellä uudelleen tapa, jolla globaalit toimijat ja toimielimet tekevät yhteistyötä, sekä uusi toimintavauhti ja menettelytavat erityisesti siksi, että unionin ulkopolitiikkaan liittyvistä sitoumuksista saataisiin parempia tuloksia;

I.  ottaa huomioon, että unionin ulkoiset toimet kanavoituvat kansainvälisten järjestöjen kautta siten, että ne joko käyttävät unionin varoja tai rahoittavat hankkeita yhdessä unionin kanssa, valvontaa ja hallintoa koskevat haasteet mukaan luettuina;

J.  ottaa huomioon, että AKT-maiden nykyiseen toimintaympäristöön liittyy luonnostaan suuria riskejä poliittisen epävakauden, turvallisuusongelmien sekä heikkojen instituutioiden ja hallintorakenteiden vuoksi;

K.  katsoo, että unionin osallistumisen on oltava tasoltaan ja luonteeltaan eriytettyä ja ehdollista ja sen pitää olla riippuvaista mitattavissa olevasta edistyksestä esimerkiksi demokratiakehityksen, ihmisoikeuksien, hyvän hallintotavan, kestävän sosioekonomisen kehityksen, oikeusvaltion periaatteen, avoimuuden ja korruption torjunnan alalla;

L.  pitää säännöllistä ja perusteellista poliittista vuoropuhelua keskeisenä tekijänä pyrittäessä varmistamaan, että kumppanit kokevat asian enemmän omakseen ja että politiikan tavoitteita mukautetaan;

M.  katsoo, että budjettitukeen sisältyy huomattavia riskejä, jotka liittyvät kumppanimaan valmiuteen käyttää osoitetut varat asianmukaisesti, mikä saattaa vaikuttaa yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin ja aiheuttaa erityisesti monia avoimuuteen, vastuuvelvollisuuteen ja hyvään varainhoitoon liittyviä haasteita;

N.  ottaa huomioon, että korruption, verovilpin tai rahanpesujärjestelmien kautta kulkevat laittomat rahavirrat haittaavat kumppanimaiden pyrkimyksiä ottaa käyttöön kotimaisia tuloja ja heikentävät niiden mahdollisuuksia luoda kasvua ja lievittää köyhyyttä;

O.  toteaa, että on olennaista lisätä unionin näkyvyyttä ja uskottavuutta sekä edistää unionin arvoja kaikissa unionin toimissa;

P.  huomauttaa, että EKR:n sisällyttäminen unionin talousarviorakenteeseen on yhä parlamentin ensisijainen tavoite; katsoo, että EKR:n sisällyttäminen yleiseen talousarvioon antaisi parlamentille sananvaltaa EKR:n rahoituksesta päätettäessä ja sitä jaettaessa ja lisäisi myös politiikan johdonmukaisuutta ja demokraattista valvontaa;

Tarkastuslausuma

Rahoituksen ja hankkeiden toteuttaminen vuonna 2014

1.  panee merkille, että vuonna 2014 sitoumusten määrä oli pieni, 621 miljoonaa euroa, verrattuna edellisvuosiin (3 923 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 3 163 miljoonaa euroa vuonna 2012), ja toteaa tämän liittyvän yhdennentoista EKR:n voimaantuloon myöhäisessä vaiheessa ja siihen, että siirtymävaiheen rahoitusjärjestelyssä oli käytettävissä vain rajallisesti varoja, 1 616 miljoonaa euroa; toteaa, että sen sijaan maksujen määrä oli hyvin korkea, 3 516 miljoonaa euroa, kun se oli ollut 2 963 miljoonaa euroa vuonna 2013, koska 595 miljoonaa euroa saatiin siirtymävaiheen rahoitusjärjestelystä budjettitukimaksuihin ja ennakkomaksuihin, jotka liittyivät Afrikan rauhanrahaston operaatioihin Keski-Afrikan tasavallassa ja Somaliassa;

2.  on erittäin huolissaan, että tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan EKR:n menojen virhetaso on noussut kolmena vuonna peräkkäin 3,0 prosentista 3,8 prosenttiin vuosina 2012–2014; korostaa, että tämä virhetaso on edelleen merkittävästi alempi kuin jäsenvaltioiden hallinnoimien unionin menojen virhetasot;

3.  ilmaisee huolensa siitä, että komissiolla oli riittävästi tietoa, jonka avulla se olisi kyennyt estämään, havaitsemaan ja korjaamaan kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat virheet ennen menojen vahvistamista ja hyväksymistä, jolloin virhetaso olisi ollut jopa 2,3 prosenttiyksikköä alhaisempi ja alle 2 prosentin olennaisuusrajan; panee merkille, että useimmat virheet johtuvat hankintasääntöjen noudattamatta jättämisestä; kannattaa tilintarkastustuomioistuimen suositusta ennakkotarkastusten parantamisesta;

4.  suhtautuu myönteisesti EuropeAidin toimiin maksattamatta olevien sitoumusten vähentämiseksi 9,7 miljardiin euroon 31. joulukuuta 2014 mennessä (12,5 miljardia euroa 31. joulukuuta 2013 eli 23 prosentin vähennys); toteaa kuitenkin, että lisätoimia tarvitaan; panee myös merkille EuropeAidin toimet, joilla se vähensi vanhaa ennakkorahoitusta (46 prosenttia saavutettu, kun tavoite oli 25 prosenttia) ja vanhoja käyttämättömiä sitoumuksia (51,24 prosenttia saavutettu, kun tavoite oli 25 prosenttia) sekä avointen umpeutuneiden sopimusten määrää (15,52 prosenttia saavutettu, kun tavoite oli 15 prosenttia), mutta toteaa, että EKR:ien piiriin kuuluvien umpeutuneiden sopimusten kohdalla edistyminen ei ollut yhtä tyydyttävää, sillä 25 prosenttia kaikista EKR:n sopimuksista on avoimia umpeutuneita sopimuksia ja niiden kokonaisarvo on 3,8 miljardia euroa; kannustaa komissiota edelleen pyrkimään lyhentämään hankkeiden keskimääräistä täytäntöönpanoaikaa;

Sääntöjenmukaisuuteen liittyvät riskit

5.  panee merkille EKR:ien täytäntöönpanossa käytettävät useat eri avun toimitusmuodot ja toteaa, että keskitetyn suoran hallinnoinnin osuus oli 38 prosenttia vuoden 2014 maksuista, joista 22 prosenttia koski budjettitukea, ja loput 62 prosenttia toteutettiin välillisen hallinnoinnin kautta (siten, että maksuista suoritettiin 32 prosenttia kansainvälisten järjestöjen, 25 prosenttia kolmansien maiden ja 5 prosenttia jäsenvaltioiden kansallisten elinten kautta); ottaa huomioon laajan maantieteellisen kattavuuden (79 valtiota) sekä käytettävien täytäntöönpanosääntöjen ja menettelyjen, kuten tarjouskilpailu- ja sopimustentekoprosessien monimutkaisuuden;

6.  toteaa, että budjettituen ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön alalla, erityisesti kun kyseessä ovat unionin maksuosuudet Yhdistyneiden kansakuntien useiden rahoittajien tukemiin hankkeisiin, välineiden luonne ja maksuehdot rajoittavat tapahtumien virhealttiutta;

Tilien luotettavuus

7.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n lopullinen tilinpäätös varainhoitovuodelta 2014 antaa olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot EKR:ien taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2014 ja että toimien tulokset, rahavirrat ja nettovarallisuuden muutokset päättyneeltä varainhoitovuodelta ovat EKR:n varainhoitoasetusten ja kansainvälisesti hyväksyttyihin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin perustuvien kirjanpitosääntöjen mukaiset;

8.  on erittäin huolissaan siitä, että edellisvuosien tapaan edelleenvaltuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät eivät vieläkään noudata systemaattisesti sääntöä, jonka mukaan komission on vuosittain perittävä ennakkorahoituksen perusteella kertynyt korko (2,5 miljoonaa euroa vuonna 2014 verrattuna 5,7 miljoonaan euroon vuonna 2013), jos ennakkomaksujen määrä ylittää 750 000 euroa, ja että tilinpäätöksessä ilmoitettu korkotuotto perustuu osittain arvioihin; kehottaa komission kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa valvomaan tarkasti edelleenvaltuutettuja tulojen ja menojen hyväksyjiä; pitää myös valitettavana, että 250 000–750 000 euron suuruisista ennakkomaksuista kertynyttä korkoa ei edelleenkään merkitty tilinpäätökseen rahoitustoiminnasta kertyvänä tuottona;

9.  panee merkille, että vuonna 2014 perittiin takaisin 83,3 miljoonaa euroa eli 2,3 prosenttia EKR:lle vuonna 2014 yhteensä maksetusta 3,58 miljardista eurosta; korostaa kuitenkin, että kyseiset takaisinperinnät koskevat myös kahdeksatta, yhdeksättä ja kymmenettä EKR:ää ja että takaisinperintöjen määrät vaihtelevat huomattavasti;

Tilien perustana olevien toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus

10.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että varainhoitovuoden 2014 tilien perustana olevat tulot olivat olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset;

11.  panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen arvion maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, koska sen mukaan virhetaso oli olennainen ja EuropeAidin keskushallinnon ja unionin edustustojen valvontajärjestelmillä kyettiin varmistamaan maksujen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus vain osittain vaikuttavasti; on huolestunut maksuja koskevan otannan tuloksista, koska 54 maksutapahtumaan yhteensä 165:stä (33 prosenttia) liittyi virhe;

12.  pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessaan esittämän arvion mukaan kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n menotapahtumiin liittyvä todennäköisin virhetaso oli 3,8 prosenttia eli virhetaso on noussut toisena perättäisenä vuonna verrattuna vuoteen 2013 (3,4 prosenttia) ja vuoteen 2012 (3 prosenttia);

13.  pitää valitettavana, että edunsaajien kohdalla ilmennyt hankintasääntöjen noudattamatta jättäminen ja menotositteiden puuttuminen olivat edelleen kaksi virheiden pääasiallista syytä ja niiden osuus arvioidusta virhetasosta oli 63 prosenttia; pitää välttämättömänä kiinnittää johdonmukaisesti huomiota varainhoitoa ja sen valvontaa koskevaan sisäiseen taitotietoon, ja kehottaa noudattamaan täyttä avoimuutta sekä edunsaajien että alihankkijoiden osalta;

14.  pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 133 maksutapahtumasta 34:ään liittyi kvantitatiivisesti ilmaistavissa oleva virhe ja että niistä 19 prosenttia liittyi aiheutumattomiin menoihin, mikä saattaa olla osoitus petoksesta;

15.  ilmaisee huolensa siitä, että komissiolla oli riittävästi tietoa, jonka avulla se olisi kyennyt estämään, havaitsemaan ja korjaamaan kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat virheet ennen menojen vahvistamista ja hyväksymistä, ja että saatavilla olevien tietojen käyttäminen olisi johtanut 2,3 prosenttiyksikköä todellisuudessa saavutettua virhetasoa alempaan virhetasoon; edellyttää kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston toimivan perusteellisemmin käyttäessään yleistä valvontajärjestelmäänsä sekä käytettävissään olevia tietoja;

16.  on tyytyväinen petostentorjuntastrategian voimaantuloon vuonna 2014; kehottaa keskittymään petostentorjuntamekanismeihin ja kehittämään niitä ja parantamaan EKR:ien rahoituksen avoimuutta;

Toimien valvonta ja johdon lausumien vahvistaminen

17.  panee merkille, että 133:sta hankkeisiin liittyvästä maksutapahtumasta 52:een (39 prosenttiin) liittyi virhe ja että virheistä 34 (65 prosenttia) oli kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä; pitää valitettavana, että 14 näistä 34 maksutapahtumasta oli lopullisia tapahtumia, jotka oli hyväksytty kaikkien ennakkotarkastusten jälkeen; toteaa jälleen olevansa huolissaan ennakkotarkastusten epätyydyttävistä tuloksista ja toistuvista puutteista;

18.  kehottaa jälleen komissiota kiinnittämään säännöllisesti huomiota toteuttamiensa ennakkotarkastusten laatuun ja riittävyyteen, varsinkin kun toimintaympäristö on poliittisesti ja operatiivisesti epävakaa;

19.  panee merkille, että vuonna 2014 arvioitu jäännösvirhetaso oli 2,81 prosenttia (205,7 miljoonaa euroa); toteaa tilintarkastustuomioistuimen katsoneen, että kyseinen arviointimenetelmä on asianmukainen ja tarjoaa hyödyllistä tietoa aloista, joilla valvontaa on entisestään tehostettava, sekä riittävästi näyttöä siitä, että jäännösvirhetaso on olennainen;

20.  toistaa kantansa, että olisi hyödyllistä määrittää selkeästi, mihin toimintoperusteiseen budjetointiin ja minkä alojen toimintoihin liittyy eniten puutteita ja virheitä ja suurin haavoittuvuus; pyytää kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa suorittamaan tarvittavan analyysin, jotta se voi esittää sen mahdollisimman pian vuotuisessa toimintakertomuksessaan;

21.  pitää tarpeellisena säilyttää valvonnan kustannukset kohtuullisina ja tarkentaa valvonnan kustannustehokkuutta koskevia tietoja, kuten tiedot ulkopuolisten tarkastusten ja komission omien tarkastusten perusteella havaituista ja korjatuista virheistä sekä kaikkien välittömien kustannusten tai valvonnan kustannustehokkuuden indikaattoreiden huomioon ottaminen, jotta vältetään valvonnan tarpeettomat päällekkäisyydet;

22.  katsoo, että tässä yhteydessä on otettava huomioon sekä tarkastusten ja vastuun että unionin rahoituksen valvonnan ja houkuttavuuden välinen asianmukainen tasapaino;

23.  pitää myönteisenä, että on otettu käyttöön unionin kansainvälisen kehitysyhteistyön tuloskehys, jotta voidaan mitata tuloksia suhteessa strategisiin kehitystavoitteisiin; pitää erittäin tärkeänä seurata jatkuvasti hankkeiden vaikutuksia niiden koko keston ajan tai budjettituen vaikutusta sekä laatia hankkeiden tuloksista asianmukaisia raportteja;

24.  korostaa, että on tärkeää parantaa jatkuvasti unionin ulkoisen avun välineiden avulla rahoitettavien kehitysyhteistyöhankkeiden ja humanitaarisen avun hankkeiden vaikutusten arviointia; painottaa, että eri seuranta- ja raportointijärjestelyjä on arvioitava perinpohjaisesti, täsmällisesti ja kattavasti, jotta vältytään unionin varojen huonolta hallinnoinnilta, puutteelliselta avoimuudelta ja väärinkäytöltä;

25.  kehottaa voimakkaasti komissiota aiempien vuosien tapaan vahvistamaan edelleen Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) työntekijöillä miehitettyjen unionin edustustojen vastuuvelvollisuutta; katsoo, että tämä olisi tehtävä edustustojen päälliköiden laatimien ja allekirjoittamien ulkoisen avun hallinnointia koskevien kertomusten lisäksi;

26.   toteaa, että unionin edustustojen päälliköitä olisi selkeästi muistutettava siitä, mitä velvollisuuksia sekä johto- ja valvontavastuita heillä on edustuston tehtäviin liittyvissä johdon lausumissa (tärkeimmät hallintoprosessit, valvonnan hallinta, tärkeimpien tulosindikaattoreiden riittävä ymmärtäminen ja arviointi); korostaa, että poliittiset ja hallinnolliset velvollisuudet on saatettava selkeään tasapainoon;

27.  katsoo, että unionin edustustojen päälliköille olisi annettava yleisissä suuntaviivoissa selkeät ohjeet, jotka koskevat varaumien määrittelyä, niiden osatekijöitä, varaumaa esitettäessä huomioon otettavia osatekijöitä (kyseessä olevien rahoitus- ja maineriskien taso, operatiiviset puutteet, havaitut sisäiset ja ulkopuoliset rajoitteet) sekä vaikutusta rahoituksen hallinnointiin ja maksutapahtumiin; toteaa jälleen, että varaumassa olisi yksilöitävä selvästi prosessi, jossa esiintyy toistuvasti tai tilapäisesti puutteita, sekä sisäisen valvonnan standardien toiminta, asianmukaisuus ja tuloksellisuus;

28.  kehottaa EuropeAidia esittämään vuotuisessa toimintakertomuksessaan yleiskuvan ja analyysin, jotta unionin edustustojen saavutukset saavat lisää näkyvyyttä ja jotta varmistetaan edustustojen päälliköiden laatimien vastausten riittävä laatu, johdonmukaisuus ja yhdenmukaisuus;

29.  pitää tärkeänä määrittää hallintotietoihin ja keskeisiin tulosindikaattoreihin perustuvat kehityssuunnat, jotta voidaan mukauttaa ohjelmasyklejä ja parantaa unionin kehitysavun alakohtaista tuloksellisuutta;

30.  kehottaa EuropeAidia ja EUH:ta lujittamaan edustustojen päälliköiden valvontaa heidän toimiessaan komission edelleenvaltuutettuina tulojen ja menojen hyväksyjinä, jotta heidän vastuuvelvollisuuttaan voidaan lisätä huolehtimalla laadukkaasta, kattavasta ja tyhjentävästä raportoinnista vuotuiseen toimintakertomukseen sisältyvän tarkan raportoinnin lisäksi;

Kehityspolitiikan uusien puitteiden täytäntöönpano ja siihen liittyvät haasteet

31.  pitää myönteisenä vuoteen 2030 ulottuvaa uudistettua ja laajennettua kehitysohjelmaa sekä sen yhteydessä hyväksyttyjä 17:ää kestävän kehityksen tavoitetta ja niihin liittyviä 169:ää kohdetta, jotka tehostavat kehityspolitiikkaa konkreettisesti ja kattavasti;

32.  kehottaa nostamaan tavoitetasoa EKR:n varoja koskevassa strategiassa, niiden hallinnoinnissa ja niitä koskevassa vastuuvelvollisuudessa; korostaa, että tämä on tilaisuus optimoida kaikkien EKR:n toimien kestävyys vahvistamalla taloudellisia ja rahoitusta koskevia tehokkuuskriteereitä ja määrittämällä tehokkuus- ja vaikuttavuushyötyjä, jotka heijastuvat hallinnoinnin tuloksellisuuteen; pitää tarpeidenarviointien valmistelua tehokkaana alustavana vaiheena pyrittäessä varmistamaan unionin rahoituksen lopullinen vaikuttavuus;

33.  painottaa, että kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus on perussopimuksessa vahvistettu vaatimus; toteaa tämän merkitsevän, että kaikkien politiikanalojen menojen olisi oltava kehitysyhteistyön tavoitteiden mukaisia ja että kaikki kielteiset vaikutukset olisi estettävä ja pysäytettävä; katsoo, että kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden huomioon ottavasta menojen arvioinnista olisi siksi tehtävä kiinteä osa menojen valmistelua, seurantaa, arviointia ja tarkastusta ja menoista raportointia kaikilla asianomaisilla politiikanaloilla, kauppa-, maatalous- ja kalastuspolitiikka mukaan luettuina;

34.  kehottaa komissiota arvioimaan uudelleen ja tarkentamaan poliittisen strategian ja avunantajien keskinäisen koordinoinnin välistä yhteyttä monissa nykyisissä tukivälineissä ja erityisesti budjettituen, rahoituslähteiden yhdistämisen ja hankehallinnoinnin yhteydessä; katsoo, että yksityisen sektorin investoinnit ja yksityiset pääomavirrat ovat keskeisiä tekijöitä pyrittäessä luomaan kestävää kehitystä, institutionaalisia valmiuksia ja vakaita hallintojärjestelmiä avoimuuden lisäämiseksi, korruption vähentämiseksi ja veropetosten kitkemiseksi;

35.  korostaa, että kehitys ei ole mahdollista ilman rauhaa eikä rauha ole mahdollista ilman kehitystä; huomauttaa tässä yhteydessä, että ihmisoikeudet, hyvä hallinto, rauha ja demokratian kehittäminen olisi asetettava etusijalle kehityspolitiikassa ja että rauhaa ja oikeudenmukaisuutta koskevan kestävän kehityksen tavoitteen (tavoite 16) saavuttamiseen liittyvästä toiminnasta olisi tehtävä yksi kehitysyhteistyön maaohjelmien keskeisistä aloista; korostaa lisäksi, että unionin kumppaneilta olisi edellytettävä luotettaviin ja yhteisesti sovittuihin indikaattoreihin perustuvaa vuosittaista raportointia tavoitteen 16 saavuttamisessa aikaansaaduista tuloksista;

36.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon parlamentin ilmaisemat huolenaiheet ja näkemykset maaohjelmaluonnoksista ja ottamaan parlamentin päätelmät huomioon lopullisissa maaohjelmissa; kehottaa ottamaan käyttöön Euroopan kehitysrahastoa koskevat viralliset valvontavaltuudet mahdollisesti perussopimuksen 295 artiklan mukaisella sitovalla toimielinten välisellä sopimuksella;

Unionin erityisrahastojen ja yhdistämisvälineiden valvonta

37.  pitää ilahduttavana aikomusta maksaa varat nopeammin ja joustavammin hätätilanteessa ja kerätä yhteen erilaisia rahoituslähteitä, jotta voidaan puuttua kriisien kaikkiin ulottuvuuksiin; pitää myönteisenä Afrikka-hätärahaston perustamista ja sille myönnettyä rahoitusta (1,8 miljardia euroa), jotta voidaan vastata kattavasti pakolaiskriisiin ja puuttua laittoman muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisiin syihin Afrikassa;

38.  suhtautuu myönteisesti unionin Bêkou-erityisrahastoon ja sen osuuteen kansainvälisissä toimissa Keski-Afrikan tasavallan kriisiin vastaamisessa; kannustaa jäsenvaltioita osallistumaan entistä enemmän, jotta rahastosta saadaan täysin toimiva;

39.  pitää myönteisenä unionin Madad-erityisrahaston perustamista Syyrian konfliktin seurauksiin vastaamiseksi ja Afrikka-hätärahaston perustamista; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään rahoitusosuuttaan kaikissa unionin erityisrahastoissa;

40.  korostaa, että komissio ei saisi suunnata määrärahoja pois perussäädösten tavoitteista ja periaatteista, ja katsoo, että rahaston kautta ei saisi kanavoida määrärahoja EKR:n ja muiden unionin pitkän aikavälin toimintalinjojen kustannuksella;

41.  panee merkille lisäarvon, joka on saavutettavissa, kun yhdistetään useita kansallisia rahoitusosuuksia unionin tasolla ulkoisten rahoitusvälineiden ja EKR:n huomattavien rahoitusosuuksien lisäksi; kehottaa kuitenkin jäsenvaltioita maksamaan unionin rahoitusosuutta vastaavan maksuosuuden sen sijaan, että ne maksavat vain vaaditun vähimmäismäärän äänioikeudet saadakseen;

42.  toteaa, että erityisrahastot ovat osa tapauskohtaista vastausta, joka osoittaa, että EKR, unionin talousarvio ja monivuotinen rahoituskehys eivät tarjoa tarvittavia resursseja ja joustavuutta suuriin kriiseihin vastaamiseksi nopeasti ja kattavasti; pitää valitettavana, että ne johtavat budjettivallan käyttäjän ohittamiseen ja heikentävät talousarvion yhtenäisyyttä;

43.  panee merkille kehitys- ja muuttoliikepolitiikan välisen tiiviin yhteyden ja toteaa sen olevan erittäin tärkeä unionin ja AKT-maiden välisille suhteille; pitää tässä yhteydessä tarpeellisena, että unioni pohtii edelleen tällaisten erityisrahastojen toimintojen johdonmukaisuutta, niistä rahalle saatavaa vastinetta ja niiden niveltämistä mahdollisimman hyvin muihin nykyisiin kahdenvälisiin kehitystoimiin ja -välineisiin;

44.  katsoo myös, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota unionin erityisrahastojen ja erityisesti Afrikka-hätärahaston vaikuttavuuteen ja poliittiseen ohjaukseen sekä siihen, että osoitettujen varojen lopullisesta käytöstä ei ole takeita eikä sitä valvota;

45.  korostaa, että riittävät valvontamekanismit ovat tärkeitä, jotta varmistetaan talousarvion täytäntöönpanon poliittinen valvonta vastuuvapausmenettelyn yhteydessä; kehottaa komissiota ryhtymään välittömiin toimiin budjettivallan käyttäjän ja talousarvion valvontaviranomaisen osallistumisen lisäämiseksi sekä erityisrahastojen ja muiden mekanismien mukauttamiseksi paremmin talousarviota koskeviin sääntöihin erityisesti sisällyttämällä ne unionin talousarvioon;

46.  pyytää jälleen, että parlamentille raportoidaan säännöllisesti rahoituslähteiden yhdistämisvälineiden käytöstä ja tuloksista, jotta parlamentti voi hoitaa valvontatehtäväänsä eli arvioida hallinnollisia valmiuksia ja lisäarvoa;

47.  tähdentää, että kaikkien uusien rahoitusvälineiden ja yhdistämisvälineiden olisi oltava edelleen unionin kehityspolitiikan yleisten tavoitteiden mukaisia ja ne olisi keskitettävä aloille, joilla niiden lisäarvo ja strateginen vaikutus on suurin;

48.  kehottaa komissiota varmistamaan, että luodaan vankka, avoin ja vastuuvelvollisuutta korostava kehys, jolla taataan, että kehitystoimien tuloksellisuutta koskevat periaatteet ja kehitystavoitteet otetaan huomioon kaikissa yhdistämisohjelmissa, jotta varmistetaan sen lisäarvo kehityksen kannalta, kuten suositellaan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa 16/2014 ”Alueellisia investointikehyksiä koskevien avustusten ja rahoituslaitosten myöntämien lainojen yhdistämisen vaikuttavuus EU:n ulkopolitiikan tukemisen kannalta”;

49.  ottaa huomioon, että suurin osa rahoituksesta on toistaiseksi tullut unionin talousarviosta ja EKR:stä ja että jäsenvaltioiden rahoitusosuudet erityisrahastoissa ovat tähän asti olleet suhteellisen alhaisia; kehottaa jäsenvaltioita maksamaan erityisrahastoihin saman määrän kuin unioni ja EKR;

EIP:n hallinnoiman AKT-maiden investointikehyksen tuloksellisuus

50.  palauttaa mieliin, että yhdeksännestä ja kymmenennestä EKR:stä osoitettiin investointikehykseen 3 185,5 miljoonaa euroa AKT-maille ja merentakaisille maille ja alueille ja että määrää täydennettiin yhdennestätoista EKR:stä 500 miljoonalla eurolla vaikuttavan rahoituksen välineen kautta, mikä antaa mahdollisuuden lisätä riskinottoa entisestään ja edistää siten kehitystä entistä paremmin niin kutsutun vaikuttavan investoimisen avulla;

51.  suhtautuu myönteisesti EIP:n ensimmäiseen vuoden 2014 kertomukseen sen ulkoisten toimien tuloksista sekä kolmen pilarin arviointikehyksen ja EIP:n tulosten arviointikehyksen käytöstä investointihankkeiden odotettujen tulosten ennakkoarvioinnissa; katsoo kuitenkin, että ennakko- ja jälkiarviointeja on tarpeen edelleen parantaa siten, että niissä otettaisiin taloudellisten indikaattorien lisäksi huomioon ympäristönsuojeluun ja kestävään kehitykseen liittyvät kriteerit;

52.  kehottaa EIP:tä asettamaan ehdottomasti etusijalle investointien pitkäaikaisvaikutukset ja niiden kestävyyttä lisäävät vaikutukset;

53.  kannustaa EIP:tä tukemaan edelleen paikallisen yksityissektorin kehitystä, koska se on keskeinen kestävyyden edistäjä, tukemaan edunsaajien välittömän edun mukaista sosiaalista ja taloudellista perusinfrastruktuuria sekä etsimään mikrorahoituksen alalla uusia paikallisia ja alueellisia kumppaneita; kehottaa EIP:tä lisäämään täydentävyyttä perustelemalla varojen käytön paremmin;

54.  panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen 14/2015 ”AKT-maiden investointikehys: saadaanko sen avulla lisäarvoa”, joka on myönteinen esimerkki siitä, miten tilintarkastustuomioistuin ryhtyi lisätoimenpiteisiin vuoden 2012 ja 2013 vastuuvapausmenettelyn osalta parlamentin pyydettyä erityiskertomusta EIP:n ulkoisen lainanannon tuloksellisuudesta ja yhteensopivuudesta unionin kehityspolitiikan kanssa ennen EIP:n ulkoisten valtuuksien ja investointikehyksen väliarviointia;

55.  pitää AKT-maiden investointikehyksen tarkastusta hyvänä käytäntönä parlamentin ja tilintarkastustuomioistuimen yhteistyön ja yhteistyössä harjoitettavan valvonnan kannalta; pitää kyseistä tarkastuskertomusta tärkeänä vaiheena, koska se on tilintarkastustuomioistuimen ensimmäinen tarkastus tällä nimenomaisella alalla; pitää valitettavana, että investointikehys ei kuulu tilintarkastustuomioistuimen vuotuisen tarkastuslausuman piiriin;

56.  panee merkille tarkastuksen päätelmät AKT-maiden investointikehyksen johdonmukaisuudesta unionin kehityspolitiikan tavoitteiden kanssa sekä sen katalyyttisestä vaikutuksesta; panee tyytyväisenä merkille EIP:n ja komission hyvän yhteistyön hankkeiden etsinnän ja valinnan alalla; pitää valitettavana, että AKT-maiden investointikehyksen tuottamaa lisäarvoa ei kyetty määrittämään tarkemmin; pyytää tästä syystä tilintarkastustuomioistuinta antamaan tulevissa erityiskertomuksissaan konkreettisempia esimerkkejä ja yksilöimään joitakin hankkeita, jotta sen päätelmiä ja suosituksia voidaan havainnollistaa paremmin;

57.  kehottaa ilmoittamaan järjestelmällisesti AKT-maiden investointikehyksen jälleenlainausta koskevat sopimukset ja asettamaan hallintoneuvoston päätökset sekä toimintapoliittiset asiakirjat saataville;

58.  pitää tärkeänä, että EIP jatkaa panostusta huolellisuusvelvollisuuden (due diligence) mukaiseen toimintapolitiikkaan sekä tulostenarviointivälineisiin, jotta voidaan saada paremmin tietoa rahoituksen välittäjien ja edunsaajien profiileista ja myös arvioida paremmin hankkeiden vaikutus lopullisiin edunsaajiin;

59.  katsoo, että kaikkien unionin veronmaksajien varojen olisi kuuluttava parlamentin vastuuvapausmenettelyn piiriin; toistaakin vakaan kantansa, että EIP:n unionin puolesta hallinnoimaan AKT-maiden investointikehykseen olisi sovellettava parlamentin vastuuvapausmenettelyä, sillä investointikehystä rahoitetaan unionin veronmaksajien varoin;

60.  toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 3 kohdassa mainittu kolmikantasopimus, jossa määrätään EIP:n, komission ja tilintarkastustuomioistuimen välisestä yhteistyöstä EIP:n toimintaa unionin ja jäsenvaltioiden varojen hallinnassa koskevassa tilintarkastustuomioistuimen suorittamassa valvonnassa, uusittiin vuonna 2015; muistuttaa kannastaan, jonka mukaan tilintarkastustuomioistuimen toimivaltaa olisi päivitettävä tältä osin sisällyttämällä siihen kaikki mahdolliset uudet EIP:n rahoitusvälineet, joissa käytetään unionilta tai EKR:stä saatavia julkisia varoja;

61.  kehottaa EIP:tä kehittämään ja ottamaan käyttöön tarvittavan kattavan lähestymistavan, jotta voidaan vastata Eurooppaan tulevien maahanmuuttajavirtojen aiheuttamiin vakaviin haasteisiin, ja toteaa, että tällaiseen lähestymistapaan kuuluu myös toimien lisääminen maahanmuuttajavirtojen lähtömaissa sekä lähtömaiden rajanaapurimaissa;

Budjettituen hallinnointi

62.  panee merkille, että vuonna 2014 budjettituen maksut olivat 794 miljoonaa euroa; toteaa myös, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamissa budjettitukeen liittyviä toimintoja koskevissa 32 tapahtumassa havaittiin vain kaksi kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevaa, vaikutukseltaan vähäistä virhettä;

63.  palauttaa mieliin, että budjettituki on kahdenvälisen yhteistyön muoto ja sisältää toistuvia rahoitusriskejä, jotka liittyvät kumppanien toiminnan vaikuttavuuteen sekä korruptio- ja petosriskiin; kehottaa seuraamaan budjettitukea tiiviisti ja käymään unionin ja kumppanimaiden välillä toimintaperiaatteita koskevaa perusteellista vuoropuhelua tavoitteista, sovittujen tulosten saavuttamisesta ja tulosindikaattoreista sekä ottamaan käyttöön systemaattisen riskianalyysin ja riskien vähentämisstrategian;

64.  katsoo, että päähuomio olisi kiinnitettävä kumppanimaiden julkiseen varainhoitoon, talousarvion avoimuuteen ja makrotaloudellisiin ehtoihin, jotta voidaan optimoida valmiuksien kehittäminen ja saavutettujen tulosten seuranta;

Yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa

65.  ottaa huomioon, että vuonna 2014 EKR:n maksut kansainvälisten järjestöjen toteuttamiin hankkeisiin olivat 908,6 miljoonaa euroa;

66.  kehottaa asianomaisia unionin toimielimiä ja YK:n instituutioita noudattamaan täysimääräisesti rahoituksesta ja hallinnosta tehtyä puitesopimusta ja panemaan sen täytäntöön; pyytää komissiota tekemään parlamentille selkoa puitesopimuksen ja sitä koskevien ohjeiden soveltamisesta sekä määrittämään parannuksia kaipaavat alat ja antamaan tätä koskevia ehdotuksia;

67.  kehottaa YK:ta ja sen asianomaisia instituutioita syventämään edelleen yhteistyötään unionin kanssa kehittämällä jatkuvasti kattavia seuranta- ja raportointijärjestelmiä; korostaa, että eri kansainvälisten avunantajien monenlaiset raportointivelvoitteet ja maksuehdot vaikuttavat kielteisesti avun tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen; pitää valitettavana, että komission kumppanijärjestöt, joille on annettu talousarvion toteuttamistehtäviä välillisessä hallinnossa, raportoivat komissiolle usein epätäydellisesti tai raportointi ei ole riittävän tulospainotteista;

68.  muistuttaa, että unionin ja YK:n jäsennelty yhteistyö on ainoa tehokas keino estää varojen tehoton käyttö ja toimintojen päällekkäisyys; toteaa, että kanavoimalla apunsa YK:n kautta unioni kykenee antamaan apua sellaisille maailman alueille, joita se ei välttämättä kykenisi tavoittamaan yksin;

69.  vaatii mahdollisimman suurta avoimuutta ja institutionaalista vastuuvelvollisuutta kaikilla tasoilla siten, että käytettävissä on kattavat ja luotettavat talousarviota ja rahoitusta koskevat tiedot, jotta parlamentti voi harjoittaa valvontaa; kehottaa julkistamaan enemmän tietoja aikeista, edunsaajista ja rahoituksesta, jotta unionin rahoituksen valvontaa voidaan parantaa;

70.  pitää olennaisen tärkeänä, että varmistetaan unionin näkyvyys myös tuloksia koskevan omistajuuden osalta erityisesti yhteisrahoitettavissa ja usean rahoittajan hankkeissa ja että varojen yhdistämisestä tiedotetaan säännöllisesti ja nopeasti, jotta varmistetaan unionin varojen jäljitettävyys;

71.  uskoo, että koska painopiste on unionin avun tuloksellisuudessa, tulossuuntautunutta lähestymistapaa on parannettava ottamalla käyttöön tulosvastuu ja mittauskehys, jotka mahdollistavat hankkeiden järkevyyden arvioinnin taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä ajatellen ja hankkeiden arvioinnin niiden vaikuttavuuden ja tehokkuuden kannalta;

72.  kannustaa voimakkaasti SMART-tavoitteiden asettamiseen kaikkien unionin rahoittamien toimien suunnitteluvaiheessa; korostaa, että saavutettujen tulosten ja vaikutusten jälkiarvioinnit tarjoavat parlamentille selkeän ja luotettavan selvityksen ainoastaan tällä tavoin;

Arviointijärjestelmät ja tulospainotteiset seurantajärjestelmät

73.  on erittäin huolissaan EuropeAidin arviointijärjestelmien ja tulospainotteisten seurantajärjestelmien puutteellisesta luotettavuudesta, johon on syynä ohjelmien arvioinnin riittämätön valvonta ja seuranta sekä se, että EuropeAid ei kykene takaamaan, että henkilö- ja rahoitusresurssit ovat asianmukaiset ja että ne kohdennetaan tehokkaasti eri arviointitoimiin;

74.  panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen 18/2014 ”EuropeAidin arviointijärjestelmä ja tulospainotteinen seurantajärjestelmä”; kehottaa kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa puuttumaan välittömästi arviointi- ja valvontajärjestelmiensä moniin puutteisiin, jotka tuotiin esille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa, erityisesti niihin, jotka liittyvät pääosaston arviointijärjestelmän vakaviin puutteisiin; korostaa, että huonosti toimiva arviointijärjestelmä lisää riskiä, että valitaan hankkeita, joiden laatu ei ole riittävän korkea tai jotka eivät saavuta tavoitteitaan; panee huolestuneena merkille komission ja tilintarkastustuomioistuimen toisistaan poikkeavat näkemykset, jotka koskevat luotettavia tietoja budjettitukitoimien vaikuttavuudesta; katsoo, että unionin edustustojen sekä kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston arviointiyksikön henkilöstövajaus on yhteydessä tilintarkastustuomioistuimen esille tuomiin ongelmiin; katsoo tämän osoittavan, millaisia kielteisiä vaikutuksia henkilöstövähennyksillä voi olla unionin ohjelmien tehokkaaseen toimintaan;

75.  huomauttaa, että parlamentille on talousarvion valvontaviranomaisena ehdottomasti annettava selkeä kuva siitä, missä määrin unionin tärkeimmät tavoitteet on todella saavutettu;

76.  muistuttaa, että komission avustushankkeiden ja -ohjelmien tuloksista olisi annettava ulkopuolista, objektiivista ja puolueetonta palautetta osana komission laadunvarmistusta koskevaa sitoumusta; katsoo, että arviointien tulokset ovat politiikan ja politiikan tarkasteluprosessin keskeisiä osatekijöitä, joiden avulla voidaan mukauttaa strategisia poliittisia tavoitteita ja parantaa yleistä johdonmukaisuutta unionin muiden politiikkojen kanssa;

77.  uskoo, että panostamalla tulosten analysointiin ja yhdistämiseen saadaan kokonaiskuva suuntauksista mutta lisäksi voidaan tehdä päätelmiä, joilla vahvistetaan arviointiprosessien vaikuttavuutta ja tarjotaan samalla myös parempaa näyttöä päätöksen- ja politiikantekoa varten;

78.  katsoo, että tiedon jakaminen kaikkien keinojen ja välineiden avulla on erittäin tärkeää kehitettäessä paitsi arviointikulttuuria myös erityisesti vaikuttavaa tuloskulttuuria;

79.  pitää avoimuutta ehdottoman välttämättömänä; vaatii siksi komissiota toimittamaan parlamentille vuosittain sähköisesti luettelon Excel-muodossa jaoteltuna seuraavasti: a) vastaanottaja, b) maa, c) vastaanottava järjestö, d) tuki < 1 miljoona euroa, e) tuki 1–3 miljoonaa euroa, f) tuki 3–5 miljoonaa euroa, g) tuki 5–10 miljoonaa euroa, ja h) tuki > 10 miljoonaa euroa;

FLEGT-toimintasuunnitelman mukainen unionin tuki puuntuottajamaille

80.  katsoo, että FLEGT-aloite on erittäin tärkeä metsähallinnon parantamiseksi, metsien suojelemiseksi ja lainsäädännön täytäntöönpanon varmistamiseksi erityisesti siten, että otetaan käyttöön kaikki mahdolliset keinot, kuten vapaaehtoiset kumppanuussopimukset ja talouden due diligence -tarkastus, jotta voidaan puuttua laittomia hakkuita koskevaan globaaliin ongelmaan ja auttaa turvaamaan puutavaran vienti unioniin;

81.  pitää kuitenkin valitettavina FLEGT-toimintasuunnitelman ja -hankkeiden täytäntöönpanovaiheessa havaittuja kumulatiivisia puutteita, jotka edellyttävät nyt perusteellista arviointia; uskoo vahvasti, että nyt kun FLEGT-aloitteeseen liittyvään tukeen on myönnetty 300 miljoonaa euroa vuosina 2003–2013, on aika laatia vakava kustannus-hyötyanalyysi FLEGT-prosessin vaikutuksesta laittomien hakkuiden vähentämiseen;

82.  pitää valitettavana, että FLEGT-toimintasuunnitelma pantiin täytäntöön hitaasti, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010(27) (unionin puutavara-asetus) hyväksyttiin myöhäisessä vaiheessa ja että komissiolla kesti kauan ottaa opikseen FLEGT-hankkeen kokonaisrahoituksesta;

83.  kehottaa komissiota järjestelemään uudelleen unionin rahoitusta irtautumalla useista eri talousarvioista ja harkitsemalla yhden ainoan selkeästi määritellyn talousarvion käyttöä;

84.  muistuttaa, että keskeisenä tavoitteena olisi edelleen pidettävä puutavaratuotteiden jäljitettävyyttä, joka mahdollistetaan lainsäädäntöön perustuvalla unionin ja puutavaranviejämaiden välisellä toimivalla lupajärjestelmällä, erityisesti kun otetaan huomioon laajalle levinnyt korruptio, lainsäädännön noudattamisen heikko valvonta sekä riskien ja hankkeisiin sisältyvien rajoitteiden puutteellinen arviointi;

Uusiutuvan energian tukeminen Itä-Afrikassa energia-alan AKT–EU-välineestä

85.  panee tyytyväisenä merkille, että alustavien toteutettavuustutkimusten tekeminen on ollut pakollista energia-alan AKT–EU-välineen toisesta ehdotuspyynnöstä alkaen; katsoo, että alustavan tutkimuksen olisi perustuttava tarkkoihin ja realistisiin skenaarioihin ja arvioihin siitä, miten paikallisyhteisö voidaan osallistaa hankkeen täytäntöönpanoon, jotta voidaan parantaa paikallista vastuunottoa ja hankkeen edistämistä;

86.  korostaa painokkaasti, että hankkeen toteutettavuuden ja sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden välisen yhteyden olisi oltava vankempi, jotta voidaan varmistaa energia-alan AKT–EU-välineen investointihankkeiden tehokkuuden, johdonmukaisuuden ja näkyvyyden lisäksi myös vaikuttavuus ja laajemmat tulokset kyseisillä alueilla;

87.  katsoo, että erityisesti selvästi vaikeuksissa olevia hankkeita ja niihin liittyviä riskejä olisi seurattava säännöllisesti ja olisi toteutettava nopeita riskienvähentämistoimenpiteitä;

88.  korostaa, että on varmistettava kansalaisjärjestöjen ja paikallisyhteisöjen kaltaisten paikallisten sidosryhmien osallistuminen välineestä tuettaviin hankkeisiin niiden koko keston ajan aina hankkeen käynnistämisestä päättymisen jälkeiseen aikaan asti siten, että otetaan tarkoin huomioon vaatimus, joka koskee jatkuvan tuen antamista paikallisten valmiuksien luomiseen, sekä parannettava edelleen paikallista vastuunottoa, jotta hankkeesta tulee kannattava ja kestävä rahoituskauden päätyttyä;

Unionin tuki Haitille

89.  muistuttaa, että valtiorakenteiden kehittämistä koskevat toimenpiteet ovat keskeisellä sijalla unionin kehitysstrategiassa; katsoo, että kaikissa tällaisissa kriiseissä on otettava asianmukaisesti huomioon katastrofiriskien vähentämisen hallintaan käytetyn kansallisen hallintokehyksen vakaus ja toiminnallinen tehokkuus unionin toimien onnistumisen ennakkoedellytyksenä;

90.  kehottaa jälleen komissiota ja EUH:ta tiedottamaan parlamentille tilanteen edistymisestä erityisesti riskinhallinnassa ja valmisteluissa, jotka koskevat ohjelmien täytäntöönpanoa ja niiden tavoitteiden saavuttamista katastrofin jälkeen;

Kidutuksen torjuntaan ja kuolemanrangaistuksen poistamiseen tarkoitettu unionin tuki

91.  palauttaa mieliin, että ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittaminen on AKT-maiden ja unionin välisen kumppanuuden kulmakiviä; kannustaa EUH:ta ja komissiota parantamaan unionin edustustojen valmiuksia parantaa vaikuttavuutta ja tuloksia sekä vaikuttaa ihmisoikeuksia koskevaan kulttuuriin ja demokratiaa koskeviin toimintapolitiikkoihin;

92.  katsoo, että EUH:n ja komission olisi pyrittävä lisäämään ihmisoikeuskysymyksiä koskevaa yhteistä ohjelmasuunnittelua ja seurantaa, jotta ohjelmat vastaisivat paremmin paikallisia poliittisia strategioita ja ihmisoikeusstrategioita;

93.  huomauttaa tässä yhteydessä, että vaikutuksen mittaamiseen tarkoitetut järjestelmät ovat melko tehottomia osittain siksi, että hankkeiden loogiset viitekehykset ovat epäselvät, koska hankkeille ei ole asetettu selkeästi määritettyjä vertailuarvoja ja tavoitteita; kehottaa komissiota täsmentämään hankkeiden loogisia viitekehyksiä koskevia vaatimuksia hankkeiden tulosten ja lisäarvon parantamiseksi;

Unionin ja AKT-maiden välisen uuden kumppanuuden luominen

94.  katsoo, että kestävän kehityksen tavoitteita koskevan uuden kattavan kehyksen hyväksyminen vaikuttaa EKR:ien yleiseen toimintaan, kun painopisteet määritellään selkeämmin, ja sen johdosta olisi myös pohdittava edelleen nykyisiä rahoitusta koskevia sääntöjä tämän talousarvion ulkopuolisen näkökohdan valossa; katsoo, että EKR:n vaikutus voi olla vielä suurempi, kun tulosindikaattorit ovat johdonmukaiset ja maantieteellistä johdonmukaisuutta lisätään samanlaisia haasteita kohtaavien maiden ryhmissä;

95.  kehottaa jälleen painokkaasti neuvostoa ja jäsenvaltioita sisällyttämään EKR:n unionin talousarvioon demokraattisen valvonnan lujittamiseksi; vaatii komissiota ja erityisesti Cotonoun sopimuksen jälkeistä aikaa käsittelevää työryhmää tiedottamaan parlamentille Cotonoun sopimuksen korvaamisesta vuoden 2020 jälkeen ja mahdollisista vaihtoehdoista käytävien keskustelujen tilanteesta;

EKR ja vuosien 2014–2016 muuttoliikekriisi

96.  toteaa, että kehitysapua käytetään lievittämään köyhyyttä maailman köyhimmissä maissa ja että toistaiseksi EKR:t ovat saaneet aikaan huomattavaa edistymistä AKT-maissa ja merentakaisilla mailla ja alueilla;

97.  on erittäin huolestunut nykyisestä pakolaisvirrasta, erityisesti koska taloudellisten muuttajien osuus kasvaa tasaisesti, vaikka sotapakolaisten ja turvapaikanhakijoiden osuus on suuri;

98.  katsoo, että kehitysavun maksamista on tehostettava huomattavasti ja että avun on täytettävä lisäarvoa koskevat kriteerit; pitää tätä ainoana keinona tarjota ihmisille kelvolliset elinolot ja välttää taloudellisten muuttajien virtojen kasvu;

99.  korostaa, että tällä hetkellä nykyisistä ja kaikista aiemmista EKR:istä 9 673 miljoonaa euroa on lukittuna sitoumusten eri vaiheissa kuten maksattamatta, sitomatta ja maksamatta olevina määrinä; pitää seuraavaa taulukkoa hyvin havainnollisena:

EKR

Maksattamatta oleva määrä

Sitomatta oleva määrä

Maksamatta oleva määrä

8

36 291 173

15 067 281

21 223 892

9

754 545 794

298 932 156

455 613 639

10

8 195 173 994

3 072 710 058

5 122 463 936

11

565 263 991

429 067 226

136 196 765

Yhteisrahoitus

121 744 226

14 408 394

107 335 833

Yhteensä

9 673 019 179

3 830 185 114

5 842 834 065

100.  pitää huolestuttavana, että EUH:n vastuulle kuuluvien unionin edustustojen päälliköt AKT-maissa ja merentakaisilla mailla ja alueilla vastaavat 917 hankkeen valvonnasta ja että 428 hanketta on viivästynyt tai niiden tavoitteet ovat vaarassa jäädä toteutumatta; pitää erittäin huolestuttavana, että kyseisten hankkeiden arvo on 9 188 miljoonaa euroa;

101.  kehottaa ottamaan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan havainnot huomioon ja korostaa, että EKR:n varojen käyttöön on omaksuttava kohdistetumpi lähestymistapa; ehdottaa siksi unionin tarpeiden mukaista joustavampaa maksustrategiaa muuttoliikekriisin hallitsemiseksi;

102.  katsoo, että neljännes yhdennentoista EKR:n varoista olisi varattava muuttoliikekriisin ehkäisemiseen ja jo olemassa olevien muuttoliikevirtojen hallitsemiseen;

Parlamentin päätöslauselman seuranta

103.  pyytää tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraavaan vuosikertomukseensa katsauksen parlamentin antamien suositusten seurantaan.

22.2.2016

KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014

(2015/2203(DEC))

Valmistelija: Doru-Claudian Frunzulică

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että kehitysapuun liittyvät unionin menot toteutetaan usein hyvin haastavissa olosuhteissa, jotka lisäävät hankkeiden toteutukseen, arviointiin sekä menojen valvontaan liittyviä ongelmia; toteaa, että kehitysapu on sen vuoksi alttiimpi virheille kuin unionin muut politiikanalat;

2.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan Euroopan kehitysrahaston (EKR) menojen arvioitu virhetaso on noussut 3,4 prosentista 3,8 prosenttiin vuosina 2013–2014; korostaa, että tämä virhetaso on edelleen merkittävästi alempi kuin jäsenvaltioiden hallinnoimien unionin menojen virhetasot;

3.  panee merkille, että useimmat virheet johtuvat hankintasääntöjen noudattamatta jättämisestä ja että tilintarkastustuomioistuimen mukaan virhetaso olisi voinut olla merkittävästi alempi, jos komissio olisi toteuttanut paremmin hankkeiden ennakkotarkastukset; kannattaa tilintarkastustuomioistuimen suositusta ennakkotarkastusten parantamisesta;

4.  korostaa, että unionin edustustojen laatimat ulkoisen avun hallinnointia koskevat kertomukset ovat katsauksia unionin ulkoisen avun hankkeiden toteutukseen eikä niitä sen vuoksi voi pitää lopullisina hankearviointeina; varoittaa siksi tekemästä ennenaikaisia ja yksipuolisia johtopäätöksiä apua koskevan unionin politiikan yleisestä vaikuttavuudesta;

5.  panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen 18/2014 EuropeAidin arviointijärjestelmästä ja tulospainotteisesta seurantajärjestelmästä; kehottaa DEVCO-pääosastoa puuttumaan välittömästi arviointi- ja valvontajärjestelmiensä moniin puutteisiin, jotka tuotiin esille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa, erityisesti niihin, jotka liittyvät DEVCO-pääosaston arviointijärjestelmän vakaviin puutteisiin; korostaa, että huonosti toimiva arviointijärjestelmä lisää riskiä, että valitaan hankkeita, joiden laatu ei ole riittävän korkea tai jotka eivät saavuta tavoitteitaan; panee huolestuneena merkille komission ja tilintarkastustuomioistuimen toisistaan poikkeavat näkemykset, jotka koskevat luotettavia tietoja budjettitukitoimien tehokkuudesta; katsoo, että unionin edustustojen ja DEVCO-pääosaston arviointiyksikön henkilöstövajauksen ja toisaalta tilintarkastustuomioistuimen esille tuomien ongelmien välillä on yhteys; katsoo tämän osoittavan, millaisia kielteisiä vaikutuksia henkilöstövähennyksillä voi olla unionin ohjelmien tehokkaaseen toimintaan;

6.  panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen 14/2015 AKT-maiden investointikehyksestä; pitää ilahduttavana, että tilintarkastustuomioistuin on tullut siihen tulokseen, että investointikehyksen avulla saadaan selvästi lisäarvoa;

7.  suhtautuu myönteisesti unionin Bêkou-erityisrahastoon ja sen osuuteen kansainvälisissä toimissa Keski-Afrikan tasavallan kriisiin vastaamisessa; kannustaa ottamaan jäsenvaltiot entistä suuremmassa määrin mukaan, jotta rahastosta saadaan täysin toimiva;

8.  pitää myönteisenä unionin Madad-erityisrahaston perustamista Syyrian konfliktin seurauksiin vastaamiseksi ja Afrikka-hätärahaston perustamista; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään rahoitusosuuttaan kaikissa unionin erityisrahastoissa;

9.  myöntää, että unionin kehityspolitiikkaan kohdistuu korkeita odotuksia siitä, että sillä olisi autettava ratkaisemaan pakolaiskriisi; korostaa tässä yhteydessä, että toimissa olisi keskityttävä puuttumaan muuttoliikekriisien perimmäisiin syihin, kuten ihmisoikeusloukkauksiin, laittomuuksiin, korruptioon, köyhyyteen ja nälänhätään, pikemmin kuin vain siirtämään merkittävä määrä varoja Euroopan kehitysrahastosta (EKR) ja kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä (DCI) muuttoliikkeeseen liittyviin toimiin ja sotilaallisiin toimiin, vaikka on epävarmaa ja kyseenalaista, tuottavatko ne kestävää lisäarvoa, sekä ilmastotoimiin; toteaa, että monet haasteet ovat luonteeltaan hyvin monimutkaisia ja että niihin vastaamiseen tarvitaan monitahoisia ja täydentäviä toimia, ja siksi on selvennettävä nykyisiä rahoitusjärjestelyjä, määritettävä muita täydentäviä rahoituslähteitä ja noudatettava kansainvälisiä sitoumuksia ja voimassa olevia unionin säännöksiä, jotta näihin uusiin kansainvälisiin haasteisiin voidaan vastata; kannustaa näin ollen perustamaan ilmastonmuutoksen torjuntaa tukevan rahaston, jota rahoitettaisiin muun muassa finanssitransaktioveroista sekä kansainvälisen lento- ja meriliikenteen hiilidioksidiveroista saatavin varoin;

10.  pitää myönteisenä, että suuri osa unionin kehitysavusta annetaan budjettitukena; kannustaa käyttämään edellytysten täyttyessä budjettitukea välineenä, joka mahdollistaa sen, että jokainen maa voi päättää omista prioriteeteistaan ja ottaa täyden vastuun omasta kehityksestään; pitää myönteisinä tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen sisältyviä tietoja siitä, että komissio yleensä kunnioittaa tämän täytäntöönpanotavan valintaa koskevia ehtoja; muistuttaa, että kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevat periaatteet ovat toteutuneet hyvin budjettitukiohjelmien kautta annetun virallisen kehitysavun yhteydessä, koska budjettituki tehostaa maiden omavastuullisuutta ja maakohtaisia järjestelmiä; muistuttaa, että budjettituella voidaan saada aikaan todellisia tuloksia, jotka vaihtelevat julkisten menojen lisäämisestä ja palvelutarjonnan laajentamisesta aina köyhiä maita entistä paremmin hyödyttäviin tuloksiin; muistuttaa, että budjettituen vaikuttavuus on hyvä, koska hyvin toteutettuna sillä voidaan vastata suoraan vastaanottajamaiden rahoitustarpeisiin niiden omia järjestelmiä ja kehitysindikaattoreita käyttäen, mikä voi auttaa vahvistamaan valtiollisia elimiä ja kehittämään korruptiota vähentävää paikallista avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta;

11.  korostaa, että on tärkeää parantaa jatkuvasti unionin ulkoisen avun välineiden avulla rahoitettavien kehitysyhteistyöhankkeiden ja humanitaarisen avun hankkeiden vaikutusten arviointia; painottaa, että eri seuranta- ja raportointijärjestelyjä on arvioitava perinpohjaisesti, täsmällisesti ja kattavasti, jotta vältytään unionin varojen huonolta hallinnoinnilta, puutteelliselta avoimuudelta ja väärinkäytöltä;

12.  korostaa, että kehitys ei ole mahdollista ilman rauhaa eikä rauha ole mahdollista ilman kehitystä; huomauttaa tässä yhteydessä, että ihmisoikeudet, hyvä hallinto, rauha ja demokratian kehittäminen olisi asetettava etusijalle kehityspolitiikassa ja että rauhaa ja oikeudenmukaisuutta koskevan kestävän kehityksen tavoitteen (tavoite 16) saavuttamiseen liittyvästä toiminnasta olisi tehtävä yksi kehitysyhteistyön maaohjelmien keskeisistä aloista, ja toteaa, että kumppaneilta olisi edellytettävä luotettaviin ja yhteisesti sovittuihin indikaattoreihin perustuvaa vuosittaista raportointia tavoitteen 16 saavuttamisessa aikaansaaduista tuloksista;

13.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon parlamentin ilmaisemat huolenaiheet ja näkemykset maaohjelmaluonnoksista ja ottamaan parlamentin päätelmät huomioon lopullisissa maaohjelmissa; kehottaa ottamaan käyttöön Euroopan kehitysrahastoa koskevat viralliset valvontavaltuudet mahdollisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 295 artiklan mukaisella sitovalla toimielinten välisellä sopimuksella;

14.  kehottaa komissiota huolehtimaan sellaisen vankan, avoimen ja vastuuvelvollisuutta korostavan kehyksen luomisesta, jolla varmistetaan, että kehitystoimien tuloksellisuutta koskevat periaatteet ja kehitystavoitteet otetaan huomioon kaikissa yhdistämisohjelmissa, jotta taataan sen lisäarvo kehityksen kannalta, kuten suositellaan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa ”Alueellisia investointikehyksiä koskevien avustusten ja rahoituslaitosten myöntämien lainojen yhdistämisen vaikuttavuus EU:n ulkopolitiikan tukemisen kannalta”;

15.  painottaa, että kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus on perussopimuksessa vahvistettu vaatimus; toteaa tämän merkitsevän, että kaikkien politiikanalojen menojen olisi oltava kehitysyhteistyön tavoitteiden mukaisia ja että kaikki kielteiset vaikutukset on estettävä ja pysäytettävä; katsoo, että kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden huomioon ottavasta menojen arvioinnista olisi siksi tehtävä kiinteä osa menojen valmistelua, seurantaa, arviointia ja tarkastusta ja menoista raportointia kaikilla asianomaisilla politiikanaloilla, kauppa-, maatalous- ja kalastuspolitiikka mukaan luettuina.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

17.2.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

25

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Louis Aliot, Beatriz Becerra Basterrechea, Ignazio Corrao, Nirj Deva, Doru-Claudian Frunzulică, Nathan Gill, Charles Goerens, Enrique Guerrero Salom, Heidi Hautala, Maria Heubuch, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Stelios Kouloglou, Arne Lietz, Linda McAvan, Maurice Ponga, Cristian Dan Preda, Lola Sánchez Caldentey, Elly Schlein, Pedro Silva Pereira, Davor Ivo Stier, Paavo Väyrynen, Bogdan Brunon Wenta, Rainer Wieland, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Juan Fernando López Aguilar, Jan Zahradil, Joachim Zeller

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

7.4.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

6

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Louis Aliot, Jonathan Arnott, Inés Ayala Sender, Dennis de Jong, Martina Dlabajová, Ingeborg Gräßle, Bogusław Liberadzki, Monica Macovei, Gilles Pargneaux, Georgi Pirinski, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Igor Šoltes, Bart Staes, Marco Valli, Derek Vaughan, Anders Primdahl Vistisen, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Richard Ashworth, Andrey Novakov, Markus Pieper, Julia Pitera, Miroslav Poche, Patricija Šulin

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Luke Ming Flanagan, Arne Gericke, Ramón Jáuregui Atondo, Claudiu Ciprian Tănăsescu

(1)

EUVL C 373, 10.11.2015, s. 289.

(2)

EUVL C 379, 13.11.2015, s. 124.

(3)

EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

(4)

EUVL L 287, 4.11.2010, s. 3.

(5)

EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1.

(6)

EYVL L 156, 29.5.1998, s. 108.

(7)

EYVL L 317, 15.12.2000, s. 355.

(8)

EUVL L 247, 9.9.2006, s. 32.

(9)

EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1.

(10)

EYVL L 191, 7.7.1998, s. 53.

(11)

EUVL L 83, 1.4.2003, s. 1.

(12)

EUVL L 78, 19.3.2008, s. 1.

(13)

EUVL L 58, 3.3.2015, s. 17.

(14)

EUVL C 373, 10.11.2015, s. 289.

(15)

EUVL C 379, 13.11.2015, s. 124.

(16)

EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

(17)

EUVL L 287, 4.11.2010, s. 3.

(18)

EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1.

(19)

EYVL L 156, 29.5.1998, s. 108.

(20)

EYVL L 317, 15.12.2000, s. 355.

(21)

EUVL L 247, 9.9.2006, s. 32.

(22)

EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1.

(23)

EYVL L 191, 7.7.1998, s. 53.

(24)

EUVL L 83, 1.4.2003, s. 1.

(25)

EUVL L 78, 19.3.2008, s. 1.

(26)

EUVL L 58, 3.3.2015, s. 17.

(27)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010, annettu 20. lokakuuta 2010, puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta (EUVL L 295, 12.11.2010, s. 23).

Oikeudellinen huomautus