Menettely : 2015/2154(DEC)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0140/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0140/2016

Keskustelut :

PV 27/04/2016 - 17
CRE 27/04/2016 - 17

Äänestykset :

PV 28/04/2016 - 4.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0147

MIETINTÖ     
PDF 1152kWORD 648k
13.4.2016
PE 569.795v02-00 A8-0140/2016

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2015/2154(DEC))

Talousarvion valvontavaliokunta

Esittelijä: Martina Dlabajová

 1.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS


1.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio

(2015/2154(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2014(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2014 (COM(2015)0377 – C8-0199/2015)(2),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2013 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2015)0505) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2015)0194, SWD(2015)0195),

–  ottaa huomioon 3. kesäkuuta 2015 päivätyn komission tiedonannon ”Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2014” (COM(2015)0279) ja sen liitteet,

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen saavutettuihin tuloksiin perustuvasta unionin varoja koskevasta arvioinnista (COM(2015)0313) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2015)0124, SWD(2015)0125),

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2014 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2015)0441) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2015)0170),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014 ja toimielinten vastaukset(3) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2014 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. helmikuuta 2016 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2014 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (05583/2016 – C8-0042/2016),

–   ottaa huomioon 8. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle EU:n talousarvion suojaamisesta vuoden 2014 loppuun saakka (COM(2015)0503),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(5) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0140/2016),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

1.  myöntää komissiolle vastuuvapauden Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, sekä ... antamassaan päätöslauselmassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2014 vastuuvapausmenettelyssä(6);

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille, kansallisille parlamenteille sekä jäsenvaltioiden kansallisille ja alueellisille tilintarkastuselimille sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014

(2015/2154(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2014(7),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2014 (COM(2015)0377 – C8-0199/2015)(8),

–  ottaa huomioon koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2014(9),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2013 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2015)0505) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2015)0194, SWD(2015)0195),

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2014 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2015)0441) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2015)0170),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2014 sekä viraston vastaukset(10),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2014 koskevan lausuman(11) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. helmikuuta 2016 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2014 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05585/2016 – C8-0040/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(12) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(13) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(14) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–  ottaa huomioon koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2009/336/EY kumoamisesta 18. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/776/EU(15),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0140/2016),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

1.  myöntää koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, sekä ... antamassaan päätöslauselmassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2014 vastuuvapausmenettelyssä(16);

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (entinen kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014

(2015/2154(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2014(17),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2014 (COM(2015)0377 – C8-0199/2015)(18),

–  ottaa huomioon pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (entinen kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2014(19),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2013 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2015)0505) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2015)0194, SWD(2015)0195),

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2014 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2015)0441) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2015)0170),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (entinen kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto) tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2014 sekä viraston vastaukset(20),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2014 koskevan lausuman(21) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. helmikuuta 2016 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2014 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05585/2016 – C8-0040/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(22) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(23) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(24) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–  ottaa huomioon pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätösten 2004/20/EY ja 2007/372/EY kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/771/EU(25),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0140/2016),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

1.  myöntää pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (entinen kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto) johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, sekä ... antamassaan päätöslauselmassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2014 vastuuvapausmenettelyssä(26);

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (entinen kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto) johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

4.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston (entinen kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014

(2015/2154(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2014(27),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2014 (COM(2015)0377 – C8-0199/2015)(28),

–  ottaa huomioon kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston (entinen kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2014(29),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2013 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2015)0505) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2015)0194, SWD(2015)0195),

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2014 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2015)0441) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2015)0170),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston (entinen kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto) tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2014 sekä viraston vastaukset(30),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2014 koskevan lausuman(31) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. helmikuuta 2016 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2014 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05585/2016 – C8-0040/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(32) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(33) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(34) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–  ottaa huomioon kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2004/858/EY kumoamisesta 17. joulukuuta 2003 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/770/EU(35),

–  ottaa huomioon täytäntöönpanopäätöksen 2013/770/EU muuttamisesta kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston muuttamiseksi kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirastoksi 17. joulukuuta 2014 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/927/EU(36),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0140/2016),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

1.  myöntää kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston (entinen kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto) johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, sekä ... antamassaan päätöslauselmassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2014 vastuuvapausmenettelyssä(37);

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston (entinen kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto) johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

5.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014

(2015/2154(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2014(38),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2014 (COM(2015)0377 – C8-0199/2015)(39),

–  ottaa huomioon Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2014(40),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2013 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2015)0505) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2015)0194, SWD(2015)0195),

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2014 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2015)0441) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2015)0170),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2014 sekä viraston vastaukset(41),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2014 koskevan lausuman(42) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. helmikuuta 2016 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2014 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05585/2016 – C8-0040/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(43) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(44) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(45) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2008/37/EY kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/779/EU(46),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0140/2016),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

1.  myöntää Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, sekä ... antamassaan päätöslauselmassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2014 vastuuvapausmenettelyssä(47);

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

6.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä tutkimuksen toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014

(2015/2154(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2014(48),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2014 (COM(2015)0377 – C8-0199/2015)(49),

–  ottaa huomioon tutkimuksen toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2014(50),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2013 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2015)0505) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2015)0194, SWD(2015)0195),

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2014 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2015)0441) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2015)0170),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen tutkimuksen toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2014 sekä viraston vastaukset(51),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2014 koskevan lausuman(52) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. helmikuuta 2016 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2014 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05585/2016 – C8-0040/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(53) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(54) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(55) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–  ottaa huomioon tutkimuksen toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2008/46/EY kumoamisesta 13. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/778/EU(56),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0140/2016),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

1.  myöntää tutkimuksen toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, sekä ... antamassaan päätöslauselmassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2014 vastuuvapausmenettelyssä(57);

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman tutkimuksen toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

7.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (entinen Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014

(2015/2154(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2014(58),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2014 (COM(2015)0377 – C8-0199/2015)(59),

–  ottaa huomioon innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (entinen Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2014(60),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2013 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2015)0505) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2015)0194, SWD(2015)0195),

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2014 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2015)0441) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2015)0170),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (entinen Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto) tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2014 sekä viraston vastaukset(61),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2014 koskevan lausuman(62) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. helmikuuta 2016 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2014 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05585/2016 – C8-0040/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(63) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(64) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(65) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,

–  ottaa huomioon innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2007/60/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2008/593/EY, kumoamisesta 23. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/801/EU(66),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0140/2016),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

1.  myöntää innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (entinen Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto) johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, sekä ... antamassaan päätöslauselmassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2014 vastuuvapausmenettelyssä(67);

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (entinen Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto) johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

8.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuonna 2014 liittyvien tilien päättämisestä, pääluokka III – Komissio

(2015/2154(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2014(68),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2014 (COM(2015)0377 – C8-0199/2015)(69),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2013 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2015)0505) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2015)0194, SWD(2015)0195),

–  ottaa huomioon 3. kesäkuuta 2015 päivätyn komission tiedonannon ”Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2014” (COM(2015)0279) ja sen liitteet,

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen saavutettuihin tuloksiin perustuvasta unionin varoja koskevasta arvioinnista (COM(2015)0313) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2015)0124, SWD(2015)0125),

–  ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2014 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2015)0441) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2015)0170),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014 ja toimielinten vastaukset(70) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2014 koskevan lausuman(71) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. helmikuuta 2016 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2014 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (05583/2016 – C8-0042/2016),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. helmikuuta 2016 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2014 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05585/2016 – C8-0040/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(72),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(73) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(74) ja erityisesti sen 14 artiklan 2 ja 3 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0140/2016),

1.  hyväksyy Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuonna 2014 liittyvien tilien päättämisen;

2.  esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, sekä ... antamassaan päätöslauselmassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2014 vastuuvapausmenettelyssä(75);

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja niiden kansallisille ja alueellisille tilintarkastuselimille sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

9.  EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III - Komissio ja toimeenpanovirastot

(2015/2154(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio,

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastojen talousarvioiden toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0140/2016),

A.  ottaa huomioon, että unionin menot ovat merkittävä väline toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja että ne ovat keskimäärin 1,9 prosenttia unionin jäsenvaltioiden julkisista menoista, mutta tietyissä tapauksissa huomattavasti yli 10 prosenttia;

B.  ottaa huomioon, että kun parlamentti myöntää komissiolle vastuuvapauden, se tarkistaa onko varat käytetty laillisesti ja sääntöjenmukaisesti, onko toimintapoliittiset tavoitteet ja asianmukaiset tulokset saavutettu ja onko moitteettoman varainhoidon periaatteita ja “tuloskulttuuria” noudatettu;

C.  ottaa huomioon, että vuoden 2014 vastuuvapausmenettely koskee vuotta, jolloin kaksi ohjelmakautta kohtasivat, ja että monissa tapauksissa kirjatut menot koskevat kautta 2007–2013;

D.  ottaa huomioon, että komission vuotta 2014 koskevat keskeiset vastuuvapausprioriteetit ovat seuraavat:

(a)  hyväksytään suorituksiin perustuva ja tulossuuntautunut vahvistettu lähestymistapa, jolla pyritään tasapainoon perinteisen tavan ja unionin nykyisiä ja tulevia rahoitustarpeita kuvastavien uusien osatekijöiden täytäntöönpanon välillä

(b)  keskitytään vuoteen 2014 uuden ohjelmakauden ensimmäisenä vuotena, joka toi mukanaan merkittäviä tulossuuntautuneisuuteen liittyviä osatekijöitä

(c)  hahmotellaan tiettyjä parannuksia tietojen saatavuuteen ja käytettävyyteen todellisten etujen arvioimiseksi

(d)  sisällytetään vastuuvapausmenettelyyn unionin talousarviomenojen sääntelykehyksen laadun arviointia

(e)   lähestytään vastuuvapausmenettelyä jatkuvana prosessina eikä yksinomaan kyseistä vuotta koskevana prosessina otetaan tässä yhteydessä seuranta keskeiseksi osaksi toimintaa

(f)  tarkastellaan vastuuvapausmenettelyä unionin talousarvion ja unionin makrotalouspolitiikan uuden paradigman(76) välisen tiiviin yhteyden näkökulmasta ottaen huomioon unionin talousarvion varsinainen tarkoitus eli unionin alakohtaisten toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen

(g)  lähestytään vastuuvapausmenettelyä tärkeänä foorumina unionin rahoituksessa sovellettaville ja täytäntöönpantaville politiikkasuosituksille;

E.  ottaa huomioon, että kauden 2014–2020 uuden monivuotisen rahoituskehyksen uusia näkökohtia jotka ovat merkityksellisiä komissiolle vuodelta 2014 myönnettävän vastuuvapauden kannalta, ovat seuraavat:

(a)  temaattinen keskittäminen – unionin rahoituksella olisi tuettava ainoastaan ensisijaisia aloja eikä kaikkea; prioriteetit olisi määriteltävä tarkasti ja niihin olisi liitettävä tarpeen mukaan määrällinen analyysi ja toteuttamiskelpoiset suunnitelmat niiden saavuttamiseksi; prioriteetteja olisi oltava vain rajallinen määrä; prioriteeteille olisi oltava huomattava rahoitus, jotta voidaan saavuttaa konkreettisia tuloksia ja hyötyjä

(b)   yhdennetty ja paikkalähtöinen lähestymistapa sekä synergia – ohjelmista ja hankkeista olisi saatava tuloksia ja hyötyjä, joiden olisi täydennettävä muidenkin ohjelmien ja hankkeiden tuloksia ja hyötyjä synergian kautta ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita kunnioittaen; synergiaa olisi saavutettava tietyllä maantieteellisellä alueella; jotta järjestelmä toimisi, on tärkeää luoda hallintomalli, jolla luodaan asianmukaiset edellytykset integroiduille hankkeille

(c)  ehdollisuus ja suoritusvaraus – moitteettoman varainhoidon periaatteet perustuvat siihen, että unionin rahoitusta myönnetään asianmukaisissa kansallisissa finanssipoliittisissa, makrotaloudellisissa ja institutionaalisissa olosuhteissa, jotka ovat rahoituksen ennakkoedellytys; toisaalta on otettu käyttöön suoritusvaraus, jolla palkitaan hyvin suoriutuneita

(d)  yksinkertaistaminen – unionin rahoitusjärjestelmä on erittäin monimutkainen monin eri tavoin, mikä haittaa tehokasta hallintaa sekä todellisten tulosten ja hyötyjen mittaamista

(e)  paremmat määrälliset tulokset – on tärkeää mitata saavutetut tulokset tehokkaasti ja hyödyntää näistä havainnoista saatuja kokemuksia; siksi on keskeisen tärkeää parantaa tietojen analysoinnin vertailua ja järjestelmiä sekä keskittyä hallinnassa näihin tietoihin ja muihin parannuksiin liittyviin indikaattoreihin;

F.   toteaa, että komissio on viime kädessä vastuussa unionin talousarvion toteuttamisesta ja että jäsenvaltioilla on velvollisuus tehdä komission kanssa vilpitöntä yhteistyötä varmistaakseen, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti; toteaa, että jäsenvaltioilla on erityinen vastuu unionin talousarvion toteuttamisesta varsinkin, kun varoja hallinnoidaan yhteistyössä;

G.   pitää ehdottoman tärkeänä, että varojen yhteistyössä harjoitettavan hallinnoinnin yhteydessä jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ovat oikeita ja tarkkoja; pitää erittäin tärkeänä, että jäsenvaltiot ymmärtävät oman vastuunsa unionin talousarvion toteuttamisesta, kun varoja hallinnoidaan yhteistyössä;

A.  Yleiset luvut

Komission sitoumukset vastuuvapausprioriteettien suhteen

1.  palauttaa mieliin, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan 3 kohdassa todetaan, että komissio ryhtyy kaikkiin aiheellisiin toimiin ottaakseen huomioon Euroopan parlamentin sen vastuuvapauden myöntämistä koskevissa päätöksissä tai muussa yhteydessä menojen käytöstä esittämät huomautukset sekä ne huomiot, jotka on liitetty vastuuvapauden myöntämisestä annettuihin neuvoston suosituksiin;

2.  pitää valitettavana, että komission vastaukset ovat edelleen epäselviä monelta kannalta;

3.  panee merkille komission ehdotuksen asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 muuttamisesta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) valvontakomitean sihteeristön osalta;

4.  kehottaa jälleen komissiota antamaan Euroopan parlamentille tiedonannon ajoissa monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia varten ja tekemään siinä ehdotuksia, miten unionin talousarviosta varoja edellyttävät uudet ja potentiaaliset haasteet voidaan hoitaa, ja kertomaan, miten se aikoo tulevaisuudessa yhdistää pitkän aikavälin poliittiset tavoitteet (esimerkiksi Eurooppa 2020 -strategia) vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa;

5.  muistuttaa komissiota, että tilintarkastustuomioistuin on jo useita vuosia pyytänyt sitä laatimaan pitkän aikavälin kassavirtaennusteen; kehottaa komissiota esittämään tällaisen suunnitelman vuoden 2016 loppuun mennessä;

6.  kehottaa komissiota tarkistamaan komission jäsenten toimintasäännöt komission vuoden 2014 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä esitettyjen vaatimusten perusteella ennen komission vuoden 2015 vastuuvapausmenettelyä;

7.  kehottaa komissiota olemaan hyväksymättä komission asiantuntijaryhmiä koskevia uusia puitteita, kunnes varapuheenjohtaja Timmermans, Euroopan oikeusasiamies, tietyt parlamentin keskeiset jäsenet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat voineet tavata keskustellakseen viimeisistä uusien horisontaalisten sääntöjen sisältöä ja niiden toteutusta koskevista kysymyksistä;

8.  kehottaa komissiota antamaan pääosastoilleen ohjeen julkaista kaikki eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä antamansa maakohtaiset suositukset vuotuisissa toimintakertomuksissaan;

Strategia ja prioriteetit: jatkuvuus ja innovointi

9.  toteaa, että on tarpeen kunnioittaa nykyisiä vastuuvapausperiaatteita ja uusimman monivuotisen rahoituskehyksen uusia näkökohtia ja periaatteita; toteaa näin ollen, että tarvitaan innovatiivinen lähestymistapa, jotta voidaan arvioida monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäistä vuotta ja sopeuttaa vastuuvapauden käsitteleminen paremmin unionin talousarvion muuttuneisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin;

10.  katsoo, että tärkeimmän vastuuvapautta koskevan innovaation olisi oltava se, että löydetään parempi tasapaino toisaalta unionin talousarvion käytön muodollisten ja menettelyllisten seikkojen ja toisaalta suorituksiin perustuvien ja tulossuuntautuneiden lähestymistapojen välille samalla, kun otetaan huomioon vastaanottokyvyn käyttö;

11.   korostaa, että aikaisemmin vastuuvapausmenettelyssä varmennettiin ensisijaisesti tilien perustana olevien toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus; katsoo ”tuloksiin keskittyvää EU:n talousarviota” koskevan komission aloitteen yhteydessä, että edellä mainittujen tarkastusten lisäksi tulevaisuudessa on varmennettava entistä paremmin myös, vastaavatko hankkeiden ja ohjelmien tulokset asetettuja tavoitteita;

12.   toteaa, että vastuuvapausmenettelyssä pyritään luomaan yhteinen lähestymistapa unionin talousarviopolitiikan tiettyihin osatekijöihin ja erityisesti hiljattain käyttöönotettuihin suorituksiin liittyviin näkökohtiin sekä näkökohtiin, jotka liittyvät valvonta- ja tarkastusjärjestelmien ennaltaehkäisy- ja oikaisukapasiteettiin;

13.   katsoo, että tulossuuntautunut talousarvio edellyttää vahvoja, luotettavia ja yhteisesti sovittuja indikaattoreita; huomauttaa kuitenkin, että näistä indikaattoreista on vielä sovittava lainsäädäntövallan käyttäjien ja komission kanssa ja laajan kuulemismenettelyn avulla myös jäsenvaltioiden viranomaisten sekä muiden sidosryhmien kanssa; suhtautuu tässä mielessä myönteisesti äskettäin työnsä aloittaneen, tulossuuntautuneen talousarvion tuloksellisuutta käsittelevän toimielinten välisen työryhmän perustamiseen; kehottaa kaikkia asianomaisia osapuolia vauhdittamaan työskentelyään ja huolehtimaan samalla siitä, että sovitaan laadukkaista indikaattoreista;

14.   korostaa, että unionin talousarvion päätavoitteena on tuottaa hyötyä unionin kansalaisille ja samalla suojata unionin taloudelliset edut sekä täyttää perussopimuksista johtuvat velvoitteet ja saavuttaa niissä vahvistetut tavoitteet; katsoo, että hyötyjä ovat kehitykseen tähtäävät tukitoimet sekä nykyiset prioriteetit, jotka ovat sopusoinnussa talouspolitiikan ja taloudellisen suorituskyvyn kanssa ja joissa otetaan huomioon myös uusissa ennakoimattomissa tilanteissa ja hätätilanteissa tarvittava jousto; katsoo, että unionin taloudellisten etujen suojaaminen edellyttää menojen asianmukaista käyttöä sääntöjen mukaisesti ilman virheitä tai petoksia; katsoo, että vastuuvapauslähestymistavan olisi edistettävä näiden osatekijöiden välisen tasapainon saavuttamista;

15.   korostaa lisäksi komission velvollisuutta varmistaa unionin lainsäädännön asianmukainen soveltaminen SEU-sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erityiskertomuksen siitä, onko komissio käyttänyt valtaansa hyvin tukiessaan ja valvoessaan jäsenvaltioita näiden pannessa unionin lainsäädäntöä täytäntöön;

Unionin talousarviosta rahoitetun toiminnan tuloksellisuus

16.  panee merkille, että keskeisenä periaatteena vastuuvapauden myöntämisessä komissiolle varainhoitovuodelta 2014 on rahavirtojen ja niiden taustalla olevien konkreettisten ohjelmien ja hankkeiden moitteettomuus, kun otetaan huomioon arvio unionin varojen optimaalisesta käytöstä kaikilta osin;

17.  pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 2014 rakenne ja sisältö ovat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden mukaisia ja että tuloksellisuutta ja tuloksia painotetaan entistä enemmän; on tyytyväinen siihen, että yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa harjoitettavaan hallinnointiin liittyviin vuosikertomuksen lukuihin on kokeiluluonteisena hankkeena sisällytetty ohjelmien tuloksellisuusarviointien alustavat tulokset;

18.  on tietoinen siitä, että siirtymistä tuloksellisuuden laajempaan tarkastamiseen ei voida tehdä yhdellä kertaa, koska tuloksellisuuden tarkastus voi edistyä vasta, kun perussäädökset ja talousarvio on laadittu siten, että tarkoituksena on sovittaa poliittiset tavoitteet yhteen laadullisten indikaattoreiden kanssa tai tuottaa mitattavissa olevia tuloksia;

19.  katsoo tässä yhteydessä, että monivuotinen rahoituskehys on merkittävä edistysaskel, koska siinä otetaan käyttöön ennakkoehdot ja suoritusvaraukset ja tarjotaan enemmän mahdollisuuksia rahastojen yksinkertaistamiseen ja synergiaan;

20.  huomauttaa, että koska unionin kymmenen vuoden strategia ja sen seitsemän vuoden varainhoitokausi eivät ole yhtämittaisia, komission on vaikea seurata unionin talousarvion myötävaikutusta Eurooppa 2020 -strategiaan sen alkupuoliskolla, vaikka kaikki tarvittavat tiedot vuosittaisia tarkastuksia varten ovat saatavilla;

21.   muistuttaa kuitenkin, että tavoitteiden ja tulossuuntautuneen talousarvion on oltava perussopimusten tavoitteiden, Eurooppa 2020 -strategian sekä alakohtaisten politiikkojen ja koheesiopolitiikan mukaisia ja riittävän joustavia, jotta voidaan sopeutua ennakoimattomiin hätätilanteisiin, kuten talous- ja/tai pakolaiskriisiin;

22.   toteaa, että vuonna 2014 vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen eräiden ohjelmien, rahastojen ja välineiden varoja ei otettu käyttöön lainkaan, koska asiaa koskevat asetukset annettiin myöhässä, mikä myöhästytti myös sekundaarilainsäädännön ja ohjelmasuunnitteluasiakirjojen hyväksymistä;

23.   palauttaa mieliin, että vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä asetetaan ensimmäistä kertaa käyttöön vähemmän talousarviomäärärahoja kuin aiemmissa rahoituskehyksissä ja että maksujen enimmäismääriin kohdistuva paine on suurempi kuin aikaisemmissa monivuotisissa rahoituskehyksissä;

24.  palauttaa mieliin, että parlamentti on vastuuvapauspäätöksiin liitetyissä päätöslauselmissaan(77) vuodesta 2013 pyytänyt komissiota keskittymään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 318 artiklan täytäntöönpanon suhteen (arviointikertomuksessaan) EU:n kymmenvuotisen kasvu- ja työllisyysstrategian täytäntöönpanoon ja sen todellisiin suorituksiin ja tuloksiin; on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin on päättänyt keskittyä vuotta 2014 koskevan vuosikertomuksensa 3. luvussa Eurooppa 2020 -strategiaan, ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta jatkamaan ja kehittämään tätä suorituksiin perustuvaa ja tulossuuntautunutta lähestymistapaa;

25.   korostaa, että Eurooppa 2020 -strategian rakenne on erittäin monimutkainen (viisi yleistavoitetta, seitsemän lippulaiva-aloitetta ja yksitoista temaattista tavoitetta Euroopan rakenne- ja investointirahastoille (ERI)); toteaa, että näitä eri välineitä ei ole suunniteltu muuntamaan strategian poliittisia tavoitteita käytännön tason toiminnallisiksi tavoitteiksi synergian avulla;

26.  pitää valitettavana, että vaikka tilintarkastustuomioistuimen vuotta 2014 koskevassa vuosikertomuksessa(78) mainitaan tietty edistyminen, komissio on tähän mennessä raportoinut (SEUT-sopimuksen 318 artiklan mukaisessa) arviointikertomuksessa ainoastaan rajatusti unionin talousarvion vaikutuksista Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen; huomauttaa, että vuosien 2007–2013 monivuotinen rahoituskehys ei edellytä kattavaa raportointia unionin talousarvion vaikutuksesta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka ennen sen hyväksymistä näin oli tarkoitus tehdä;

27.  on tyytyväinen siihen, että joitakin vaikuttavan seuranta- ja raportointijärjestelmän osia on käytössä erityisesti Eurostatin kehittämien tilastovälineiden osalta, mutta pitää valitettavana, että komission arviointia Eurooppa 2020 -strategiasta on lykätty vuoden 2016 alkupuolelle ja että Eurooppa 2020 -strategiaa koskevan julkisen kuulemisen tuloksista ei juurikaan saada palautetta unionin rahoituksen roolin suhteen;

28.   pitää valitettavana, että Eurooppa 2020 -strategian korkean tason tavoitteita ei muunneta järjestelmällisesti toiminnallisiksi tavoitteiksi kumppanuussopimuksissa ja -ohjelmissa; toteaa, että nykyisessä lainsäädännössä ei edellytetä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (EAFRD) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) jäsentelyä temaattisten tavoitteiden mukaan;

29.   muistuttaa – kuten komissio toteaa tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin antamissaan vastauksissa(79) – että myös perussopimuksissa on määritelty ne tavoitteet, joihin unionin on pyrittävä ja joita sen on noudatettava (esimerkiksi yhteinen maatalouspolitiikka), ja että tässä yhteydessä unionin talousarviosta osoitetaan varoja erilaisiin toimiin ja sitä mukautetaan vastaamaan mahdollisimman hyvin unionin tärkeimpien prioriteettien (toisin sanoen Lissabonin strategian ja Eurooppa 2020 ‑strategian) muutoksia;

30.  toteaa, että vielä ei ole täysin saavutettu mahdollisia hyötyjä viiden ERI-rahaston välisestä synergiasta saattamalla ne yhden sääntely- ja hallintokehyksen alle ja tekemällä yhden kumppanuussopimuksen jäsenvaltiota kohden ja että eri sääntöjä sovelletaan edelleen rahastotasolla ja näin ollen myös ohjelmatasolla; korostaa, että ainoastaan tarkoin harkitut kumppanuussopimukset ja -ohjelmat olisi hyväksyttävä, jotta varmistetaan ERI-rahastojen tehokas täytäntöönpano;

31.   edellyttää, että komissio raportoi unionin talousarvion vaikutuksesta Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamiseen; on samaa mieltä siitä, että on haastava tehtävä raportoida johdonmukaisesti kaikkien viiden ERI-rahaston temaattisista tavoitteista ja näin ollen näiden rahastojen vaikutuksesta Eurooppa 2020 -strategiaan; huomauttaa, että komission on annettava vuonna 2017 ensimmäinen strateginen kertomus vaikutuksesta Eurooppa 2020 -strategiaan;

32.   korostaa kuitenkin, että kolmessa neljäsosassa rakennerahastojen hankkeista niiden poliittiset tavoitteet saavutettiin täysin tai osittain ja että vain 2 prosentissa tapauksista ei saavutettu mitään toimenpideohjelmassa tai avustussopimuksessa asetetuista tavoitteista;

33.   toteaa, että tilintarkastustuomioistuin on keskittynyt lähinnä analysoimaan jäsenvaltioiden kumppanuussopimusten johdonmukaisuutta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden kanssa paremman tuloksellisuuden ennakkoedellytyksenä; pyytää tilintarkastustuomioistuinta esittämään seuraavassa vuosikertomuksessaan tietoja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden muuntamisesta odotetuiksi saavutuksiksi komission suoraan hallinnoimien muiden ohjelmien ja varojen osalta;

34.  huomauttaa, että kunkin rahaston yhteisten tulosindikaattoreiden käyttöönotto olisi merkittävä askel, mutta pitää valitettavana, että:

(a)   jäsenvaltiot eivät ole velvollisia sisällyttämään yhteisiä indikaattoreita ohjelmiinsa, lukuun ottamatta nuorisotyöllisyysaloitetta ja maaseuturahastoa, eikä jäsenvaltioissa suoritettavassa ensimmäisessä tarkastusvaiheessa edellytetä tuloksiin liittyviä arvioita

(b)   lukuun ottamatta kahta rahastoa (Euroopan aluekehitysrahasto, EAKR, ja koheesiorahasto), rahastot eivät käytä samoja indikaattoreita

(c)  välitavoitteita on vain tuloskehyksessä, eivätkä tavoitearvot aina ole kunnianhimoisia

(d)   komissiolla on edelleen rajalliset valmiudet seurata ja arvioida tuloksellisuutta;

35.   panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan ERI-rahastojen yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa(80) on olennaisia puutteita tuloskehyksen osalta, sillä heikot tulokset eivät johda jäsenvaltioiden suoritusvarauksen menetykseen ja komission käytettävissä olevat taloudelliset seuraamukset ovat rajallisia; katsoo kuitenkin, että ennen kuin pyydetään seuraamuksia, olisi saatava käyttöön parempi tuloksellisuuden mittausjärjestelmä, ja ennen mahdollisia seuraamuksia jäsenvaltioita olisi autettava parantamaan tuloksellisuutta;

36.   kehottaa komissiota käyttämään paremmin hyväkseen voimassa olevan lainsäädännön suoritusvarausta koskevaa mahdollisuutta, jotta käytännössä luodaan taloudellinen kannustin varainhoidon tehostamiseksi; kehottaa myös vahvistamaan suoritusvarausta välineenä siten, että tulosten saavuttamista koskevaan kannustimeen liittyvää osaa laajennetaan lainsäädännön seuraavan uudelleentarkastuksen yhteydessä(81);

37.  panee merkille pääosastojen tuloksellisuutta koskevasta vuotuisesta raportoinnista, että komission keskusyksiköiden antama neuvonta on parantunut, mutta toistaa, että pääosastojen tavoitteet eivät edelleenkään sovellu hallinnointitarkoituksiin ja että tuloksellisuusseurantaan käytettäviin indikaattoreihin liittyy yhä ongelmia; panee myös merkille, että kaikki edeltävinä vuosina käyttöön otetut indikaattorit, joilla mitataan Eurooppa 2020 -strategian uudistusten edistymistä sekä unionin tasolla että jäsenvaltioissa, on poistettu komission pääsihteerin vuotuisesta toimintakertomuksesta vuonna 2014 ja otettu sen sijaan operatiivisten pääosastojen hallintosuunnitelmiin ja vuotuisiin toimintakertomuksiin;

38.  pyytää komissiota harkitsemaan sellaisten ehdotusten tekemistä, joiden tarkoituksena on

(a)   mukauttaa monivuotista rahoituskehystä paremmin Eurooppa 2020 -strategiaan ja ehdottaa tarvittaessa sen tarkistamista, jotta se sopisi paremmin yhteen Eurooppa 2020 -strategian kanssa

(b)  ottaa Eurooppa 2020 -strategian korkean tason poliittiset tavoitteet lukuun unionin tason tavoitteissa

(c)  varmistaa, että kumppanuussopimuksissa ja -ohjelmissa unionin tavoitteet muunnetaan temaattisiksi tavoitteiksi, jotka voidaan liittää toiminnallisiin tavoitteisiin jäsenvaltioiden tasolla tai ohjelmissa, joita komissio hallinnoi suoraan;

39.  pyytää komissiota ehdottamaan lainsäätäjälle, että

(a)  jäsenvaltiot sisällyttävät kumppanuussopimuksiinsa ja -ohjelmiinsa tarpeen mukaan lausuman määrällisistä tuloksista, jotka rahoituksen avulla on määrä saavuttaa

(b)  kaikkiin kumppanuussopimuksiin ja -ohjelmiin olisi sisällytettävä yhteiset tulosindikaattorit, jotka ovat mahdollisuuksien mukaan samat eri rahastoilla ja jotka olisi suunniteltava niin, että niiden avulla voidaan seurata edistymistä paikallisella, jäsenvaltioiden ja unionin tasolla

(c)  tuloskehyksen on perustuttava mahdollisimman paljon näihin yhteisiin tulosindikaattoreihin;

40.  pyytää komissiota sisällyttämään seuraaviin SEUT-sopimuksen 318 artiklan mukaisesti annettaviin arviointikertomuksiin analyysin komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin parlamentin täysistunnossa 26. marraskuuta 2014 ilmoittaman 315 miljardin euron investointisuunnitelman tehokkuudesta, vaikuttavuudesta ja sen avulla saavutetuista tuloksista kasvun ja työpaikkojen alalla;

Komissiolle myönnetyn vastuuvapauden (2013) seuranta

41.  pitää valitettavana, että kokonaisvirhetaso on pysynyt lähes samassa ja että maksujen virhetaso oli edelleen olennainen;

Luku

2013

2014

Tapahtumia

Virhe-taso:(82)

Tapahtumia

/ euroa

Virhe-taso

Tulot

55

0,0 %

55

0,0 %

Kilpailukyky, tutkimus, koulutus, liikenne, muut ohjelmat

160

4,0 %

166 /13 miljardia

5,6 %

Koheesio

343

5,3 %

331 / 55,7 miljardia

5,7 %

Alue- ja kaupunkipolitiikan toimintalohko

168

6,4 %

161

6,1 %

Työllisyys- ja sosiaaliasiat

175

3,1 %

170

3,7 %

Luonnonvarat

360

4,4 %

359 / 57,5 miljardia

3,6 %

Maataloustukirahasto – markkinatoimenpiteet ja suora tuki

180

3,6 %

183

2,9 %

Maaseudun kehittäminen, ympäristö, ilmastotoimet ja kalastus

180

7,0 %

176

6,2 %

Globaali Eurooppa

182

2,1 %

172 / 7,4 miljardia

2,7 %

Hallinto

135

1,1 %

129 / 8,8 miljardia

0,5 %

Yhteensä

1 180

4,5 %

1 157 / 142,4 miljardia

4,4 %

42.   pitää valitettavana, että jäsenvaltioiden yhteisessä hallinnoinnissa toimittamat perustason tarkastukset eivät edelleenkään ole luotettavia ja että puutteita ilmenee edelleen pyrittäessä jättämään tukeen oikeuttamattomat maa-alat viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän ulkopuolelle; huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuotta 2014 koskevan vuosikertomuksen mukaan yhteistyössä hallinnoitavien alojen ja kaikkien muiden toimintamenojen (jotka ovat suurimmaksi osaksi komission suoraan hallinnoimia) arvioitu virhetaso on 4,6 prosenttia; toteaa kuitenkin, että huomattavia korjaavia toimenpiteitä on toteutettu;

43.  panee huolestuneena merkille, että seuraavat vuotta 2013 koskevan vastuuvapauden myöntämisen yhteydessä komissiolle esitetyt vaatimukset ja suositukset eivät ole vielä toteutuneet:

(a)  seuraamusjärjestelmä, jos jäsenvaltiot toimittavat ohjelmista vääriä tietoja ja lausumia tai jos maksajavirastot ilmoittavat vääriä tai virheellisiä tietoja, kolme ulottuvuutta mukaan luettuina (tarkastustilastot, maksajavirastojen lausunnot ja todentamisviranomaisten työ)

(b)   kansallisten vahvistuslausumien kuten myös vuotuisten yhteenvetojen ja johdon vahvistuslausumien – jos niitä on päätetty oma-aloitteisesti esittää – julkaiseminen tarpeen mukaan ns. luottamuksellisina asiakirjoina, jotta jaetaan tietoa varainhoidosta ja saadaan siinä aikaan todellisia parannuksia; on silti edelleen epäselvää, kuinka vaikuttavia nämä toimenpiteet ovat, kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset rakenteet ja eri kansallisten viranomaisten poliittisen vastuuvelvollisuuden vaihtelu

(c)  analyysi ja tietoja komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin Euroopan parlamentille marraskuussa 2014 ilmoittaman Euroopan investointiohjelman alustavista tuloksista;

44.  panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vuosina 2011–2012 antamasta 65 suosituksesta vain kaksikymmentä suositusta oli pantu täytäntöön kokonaisuudessaan, kahtakymmentäkuutta suositusta pannaan parhaillaan täytäntöön suurimmaksi osaksi ja yhdeksäätoista suositusta pannaan parhaillaan täytäntöön joiltakin osin; kehottaa komissiota hyväksymään parlamentin suositukset ja vaatimukset ja jatkamaan tilintarkastustuomioistuimen suositusten täytäntöönpanoa;

45.   korostaa, että parlamentin näkökulmasta on epätyydyttävää, jos kuulemismenettelyt päättyvät toteamukseen, että komissio ja tilintarkastustuomioistuin tekevät asiasta erilaiset johtopäätökset; kehottaa tästä syystä molempia toimielimiä välttämään tällaista tulosta;

46.   pyytää komissiota laatimaan toimintasuunnitelman, jossa esitetään määräajat ja tavoitteet näiden toistuvien virheiden ehkäisemisen tehostamiseksi;

Tilintarkastustuomioistuimen kanta: tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma

47.  on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin on antanut puhtaan tarkastuslausunnon tilien luotettavuudesta vuoden 2014 osalta, kuten se on tehnyt vuodesta 2007 lähtien, ja että tilintarkastustuomioistuin totesi, että tulojen virhetaso ei ollut olennainen vuonna 2014; panee myös tyytyväisenä merkille, että 31. joulukuuta 2014 päättyneen varainhoitovuoden tilien perustana olevat sitoumukset ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset;

48.  toteaa, että kokonaistulokset vastaavat yleisesti ottaen tilintarkastustuomioistuimen aiempia huomautuksia;

49.  pitää valitettavana, että maksujen virhetaso on 21 vuotta peräkkäin ollut olennainen, koska valvontajärjestelmät ovat olleet vain osittain vaikuttavia;

50.  pitää valitettavana, että maksujen virhetaso on todennäköisimmin 4,4 prosenttia; palauttaa mieliin, että maksujen todennäköisimmäksi virhetasoksi arvioitiin 4,7 prosenttia varainhoitovuonna 2013, 4,8 prosenttia varainhoitovuonna 2012 ja 3,9 prosenttia varainhoitovuonna 2011(83); ottaa huomioon, että eniten virheitä havaittiin taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen (5,7 %) sekä kasvua ja työllisyyttä edistävään kilpailukykyyn (5,6 %) liittyvien menojen alalla; toteaa, että hallinnollisiin menoihin liittyvät virhetasoarviot olivat alhaisimmat (0,5 %);

51.  pohtii, onko tiettyjen tapahtumien virhetaso arvioitu vertailukelpoiselta pohjalta ja pitäisikö sitä sen vuoksi käyttää vertailukelpoisena viitearvona; toteaa, että korvauksiin perustuvissa järjestelmissä virhetaso (5,5 %) perustuu kustannusten tukikelpoisuuteen, kun taas tukioikeuksiin perustuvissa ohjelmissa (2,7 %) se perustuu ainoastaan tiettyjen ehtojen täyttämiseen;

52.   panee merkille, että jos jäsenvaltioiden ja komission toteuttamia korjaavia toimenpiteitä ei olisi sovellettu tilintarkastustuomioistuimen tarkastamiin maksuihin, arvioitu kokonaisvirhetaso olisi ollut 5,5 eikä 4,4 prosenttia; kehottaa tästä syystä komissiota, jäsenvaltioiden viranomaisia ja riippumattomia tilintarkastajia käyttämään kaikkia saatavilla olevia tietoja ehkäistäkseen, havaitakseen ja korjatakseen mahdolliset virheet;

53.   korostaa, että yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitujen toimintamenojen arvioitu virhetaso on 4,6 prosenttia (2013: 4,9 %), mikä on edelleen hyvin korkea taso; on huolestunut siitä, että muiden, komission pääasiassa hallinnoimien toimintamenojen arvioitu virhetaso on noussut jyrkästi 4,6 prosenttiin (2013: 3,7 %);

54.  panee merkille, että komissio myöntää menojen virhetason olevan olennainen, koska se on vuotta 2014 koskevassa yhteenvetokertomuksessaan esittänyt, että riskinalainen määrä on 3,7–5,0 miljardia euroa, mikä on 2,6–3,5 prosenttia maksuista; panee merkille, että komissio arvioi, että tulevina vuosina havaitaan ja korjataan virheitä yhteensä noin 2,7 miljardin euron arvosta;

55.  on tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa mieltä siitä, että vaikka korjaavia toimenpiteitä koskevien vaikutusten analyysissa on havaittu parannuksia, komissio ei ole poistanut sitä riskiä, että korjaavien toimenpiteiden vaikutusta on yliarvioitu tai sillä on vain vähän merkitystä(84);

56.  katsoo, että mitä tulee yli kolmeen neljäsosaan vuoden 2014 menoista komission pääosastot perustavat arvionsa riskinalaisesta määrästä kansallisten viranomaisten toimittamiin tietoihin; panee merkille, että komissio toteaa yhteenvetokertomuksessaan, että jäsenvaltioiden valvontaraporttien luotettavuus on edelleen haaste;

57.  panee merkille, että kahdessatoista komission pääosastossa arvioitu oikaisukapasiteetti on suurempi kuin arvioitu riskinalainen määrä, mikä heijastelee oikaisujärjestelmien monivuotista luonnetta;

58.  kehottaa komissiota tarkistamaan oikaisukapasiteetin laskentamenetelmää ajoissa vuoden 2015 vastuuvapausmenettelyä varten;

59.   huomauttaa, että kun komissiolla on näyttöä jäsenvaltioiden alhaisesta vastaanottokyvystä, sen olisi arvioitava kaikki monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen tarjoamat joustomahdollisuudet ja ensisijassa ehdotettava toimenpiteitä, joilla suoriudutaan riittämättömästä vastaanottokyvystä, ennen kuin ryhdytään muihin toimiin;

60.  huomauttaa, että yli kaksi kolmasosaa yhteenkuuluvuutta koskevista rahoitusoikaisuista vuonna 2014 olivat tapauksia, joissa jäsenvaltioiden viranomaiset peruivat ilmoitettuja menoja ja korvasivat ne uusilla menoilla; on tyytyväinen siihen, että tällaista menettelyä on rajoitettu ohjelmakaudella 2014–2020;

61.  kehottaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa arvioimaan kunkin politiikanalan ja unionin koko talousarvion virhetason, joka jää jäljelle, kun kaikki korjaavat toimenpiteet on toteutettu, ja ottamaan huomioon ohjelmien monivuotisen luonteen;

62.   kehottaa komissiota noudattamaan tarkasti uuden varainhoitoasetuksen 32 artiklan 5 kohtaa, jos virhetaso on jatkuvasti korkea, ja näin ollen selvittämään valvontajärjestelmien heikkoudet ja mahdollisten korjaavien toimenpiteiden kustannustehokkuuden sekä toteuttamaan tai ehdottamaan asianmukaisia toimenpiteitä, kuten yksinkertaistamista, valvontajärjestelmien tehostamista ja ohjelman tai täytäntöönpanojärjestelmien uudelleensuunnittelua ennen ohjelmakautta 2014–2020 koskevaa väliarviointia;

63.   korostaa tilintarkastustuomioistuimen todenneen, että jos komissio, jäsenvaltioiden viranomaiset tai riippumattomat tarkastajat olisivat käyttäneet kaikkia käytettävissä olevia tietoja, niiden olisi pitänyt pystyä estämään, havaitsemaan ja korjaamaan merkittävä osa virheistä ennen niiden tekemistä; on huolestunut siitä, että komissio on myöntänyt, että virheiden korjaamiseen menee vähintään kymmenen vuotta; huomauttaa, että kaikkien käytettävissä olevien tietojen käyttäminen olisi saattanut alentaa virhetasoa 3,3 prosenttiyksikköä sekä alue- ja kaupunkipolitiikan menojen (6,1 prosenttia) että maaseudun kehittämisen, ympäristön, ilmastotoimien ja kalastuksen menojen (6,2 prosenttia) osalta; korostaa, että kaikkien käytettävissä olevien tietojen käyttäminen olisi saattanut alentaa virhetasoa 2,8 prosenttiyksikköä komission suoraan hallinnoiman kasvua ja työllisyyttä edistävän kilpailukyvyn osalta;

64.   toteaa, että vuonna 2014 alettiin painottaa uudella tavalla tulosbudjetointia ja analysointia, mihin liittyi myös muutos menetelmissä; korostaa tässä yhteydessä, että tarvitaan selkeä ja avoin selvitys vuoden 2014 talousarvion vaikutuksesta tulosten saavuttamiseen Eurooppa 2020 -strategian ja alakohtaisten politiikkojen tavoitteiden yhteydessä;

65.  panee myös merkille, että vuotuisten toimintakertomusten käytännöllä pyritään yksilöimään toimenpiteiden tuottamia tuloksia, mutta siinä tarkastellaan edelleen pikemminkin tuottoa kuin tuloksia;

66.   hyväksyy aluepolitiikan pääosaston pääjohtajan pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa esittämät varaumat, jotka koskevat EAKR:n/koheesiorahaston ohjelmakauden 2007–2013 hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä 12 jäsenvaltiossa (77 ohjelmaa) ja Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmissa; katsoo näiden varaumien osoittavan, että komission ja jäsenvaltioiden käyttöön ottamat valvontamenettelyt eivät pysty antamaan tarvittavia takeita tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta näillä politiikka-aloilla;

67.   hyväksyy maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtajan pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa esittämät varaumat;

–  ABB02 – Markkinatoimenpiteistä aiheutuneet menot: riskinalainen määrä 77,7 miljoonaa euroa; seitsemässä jäsenvaltiossa neljä tukiohjelmaa, joihin liittyi kahdeksan varauman osatekijää: Alankomaat, Espanja, Itävalta, Puola, Ranska (kaksi tukitoimenpidettä), Romania ja Yhdistynyt kuningaskunta;

–  ABB03 – Suorat tuet: riskinalainen määrä 831,6 miljoonaa euroa; 15 maksajavirastoa 6 jäsenvaltiossa: Espanja (10 maksajavirastoa), Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta (RPA England), Kreikka, Unkari ja Portugali;

–  ABB04 – Maaseudun kehittämismenot: riskinalainen määrä 532,5 miljoonaa euroa; 28 maksajavirastoa 16 jäsenvaltiossa: Alankomaat, Bulgaria, Espanja (kuusi maksajavirastoa), Italia (neljä maksajavirastoa), Kreikka, Liettua, Latvia, Portugali, Puola, Ranska (kaksi maksajavirastoa), Romania, Ruotsi, Saksa (kolme maksajavirastoa), Tanska, Unkari ja Yhdistynyt kuningaskunta (kaksi maksajavirastoa);

–  ABB05 – IPARD-menot Turkin hyväksi: riskinalainen määrä 5,07 miljoonaa euroa;

katsoo näiden varaumien osoittavan, että komission ja jäsenvaltioiden käyttöön ottamat valvontamenettelyt eivät pysty antamaan tarvittavia takeita tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta näillä politiikka-aloilla;

68.   hyväksyy työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston pääjohtajan pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa esittämät varaumat; panee merkille, että pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa esitetään ohjelmakauden 2007–2013 maksuja koskeva varauma, johon liittyvä riskinalainen määrä oli 169,4 miljoonaa euroa vuonna 2014: 36 Euroopan sosiaalirahaston toimenpideohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmät Belgiassa, Tšekissä, Ranskassa, Saksassa, Kreikassa, Unkarissa, Italiassa, Romaniassa, Slovakiassa, Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ohjelmakaudella 2007–2013; katsoo näiden varaumien osoittavan, että komission ja jäsenvaltioiden käyttöön ottamat valvontamenettelyt eivät pysty antamaan tarvittavia takeita tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta näillä politiikka-aloilla;

69.   pyytää kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston pääjohtajaa määrittämään vuotuisessa toimintakertomuksessaan luottamustasot tarkemmin riskin perusteella ja keskittämään lisää tarkastusresursseja erityisten varaumien kattamille aloille;

70.  kehottaa neuvostoa suhtautumaan vastuuvapausmenettelyyn valppaammin; suhtautuu myönteisesti Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan omaksumaan kriittiseen asenteeseen niiden pyytäessä komissiota ja tilintarkastustuomioistuinta:

–   keskittymään alueisiin ja edunsaajiin, joiden virheriski on suuri, kaikkia koskevan valvonnan lisäämisen sijasta

–   keskittymään mieluummin ennakkotarkastuksiin kuin jälkitarkastuksiin

–   säilyttämään yksimielisesti hyväksytyt maksujen enimmäismäärät, erityisesti soveltamalla sitoumuksiin budjettikuria, vapauttamalla tehokkaasti käyttämättä jääneet määrärahat uusia painopisteitä ja ohjelmia varten, lisäämällä avoimuutta pitkän aikavälin ennusteiden avulla ja huolehtimalla sitoumusten ja maksujen tasapainosta sekä vähentämällä liiallisia käteisvaroja rahoitusvälineissä ottaen huomioon, että tällaisissa välineissä on kiinni yli 14 miljardia euroa käyttämättömiä varoja, joita voitaisiin käyttää kiireellisempiin tarpeisiin ja painopisteisiin;

panee tyytyväisenä merkille Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kehotuksen jäsenvaltioiden viranomaisille hyödyntää paremmin käytettävissä olevia tietoja virheiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi ennen menojen ilmoittamista komissiolle;

Yhteenveto

71.  tekee vastuuvapausmenettelyn suhteen seuraavat johtopäätökset:

(a)   ensisijaisena tavoitteena on muun muassa löytää tasapainoinen lähestymistapa perinteisten menetelmien ja tiukemmin suorituksiin ja tuloksiin keskittymisen välillä siten, että otetaan kaikissa tapauksissa huomioon perussopimuksista ja alakohtaisista politiikoista sekä ennakoimattomiin tilanteisiin varautumisen edellyttämästä joustosta johtuvat velvoitteet

(b)  tietojen saatavuuden ja hallinnoinnin parantaminen on tarpeen tuloksellisuuden määrittämiseksi

(c)   vahvempi yhteys unionin talousarvion ja unionin keskeisten poliittisten strategioiden ja käsitteiden (kuten Eurooppa 2020 -strategia) välillä ja niiden korrelointi keskeisten alakohtaisten politiikkojen kanssa on myönteinen asia

(d)  noudatetaan parempia hallinta- ja valvontamenetelmiä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti

(e)  on mahdollista kehittää aiempien vastuuvapausmenettelyjen sisältämiä huomautuksia säännöllisen seurannan muodossa

(f)   pitää valitettavana, että komission suoraan hallinnoimien toimintamenojen virhetaso on kasvanut merkittävästi ja noussut ensimmäisen kerran yhtä suureksi kuin yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitujen menojen virhetaso;

B.  Erityiset luvut

Yleinen talousarvio- ja varainhallinto

72.  korostaa, että moitteeton varainhoito tarkoittaa unionin talousarviotoimien todellisia tuloksia ja edellytyksenä on, että ne ovat laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskevien sääntöjen mukaisia ja edistävät unionin talousarvion lisäarvoa unionin näkökulmasta; korostaa, että virhetasojen ja petosten minimointi on välttämätön edellytys sille, että moitteettoman varainhoidon periaatteita noudatetaan;

73.   korostaa, että virhetaso ei välttämättä tarkoita sitä, että on kyse petoksesta, tehottomuudesta tai tuhlauksesta, vaan se on arvio rahavirroista, joita ei olisi pitänyt maksaa, koska niitä ei käytetty sääntöjen ja määräysten mukaisesti; korostaa kuitenkin, että vakavien virheiden jyrkkä lisääntyminen julkisten hankintamenettelyjen yhteydessä on erittäin huolestuttavaa, sillä jäsenvaltioilla on monien vuosien kokemus nykyisistä julkisia hankintoja koskevista säännöistä; toteaa, että jos niillä on vaikeuksia jo näiden sääntöjen kanssa, tämä ei ennusta hyvää sitä ajatellen, että niiden on mukautettava kansallinen lainsäädäntö ja menettelyt uusiin julkisia hankintoja ja käyttöoikeuksia koskeviin direktiiveihin; toteaa, että unionin kansalaiset eivät ymmärrä virhetasoa kunnolla, ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta käynnistämään tähän liittyvän keskustelun komission kanssa, jotta tunnistetaan mahdolliset menetelmälliset puutteet ja sovitaan virhetason raportointia koskevista yhteisistä standardeista;

74.  suosittelee, että sääntöjä ja määräyksiä tarkistetaan säädösten vaikutusten arvioinnin (RIA)(85) prosessin kautta, jotta testataan, että ne sopivat yhteen unionin tarpeiden ja tavoitteiden kanssa ja ovat niiden mukaisia, kuten korvauksiin perustuvien järjestelmien tapauksessa, ja toteaa, että tyypillisin esimerkki virheistä ovat maksut, jotka koskivat tukeen oikeuttamattomia menoja (41 %), ja virheet julkisissa hankinnoissa (27 %); toteaa, että nämä virheet voivat olla muuta kuin petos tai tahallinen harhauttaminen hyödyn saamiseksi;

75.   kiinnittää tässä yhteydessä huomiota siihen, että unionin vuoden 2014 talousarvio toteutettiin erilaisissa sääntelykehyksissä, koska tuona vuonna oli voimassa kaksi rahoituskehystä, kauden 2007–2013 ja kauden 2014–2020 kehykset;

76.   huomauttaa näin ollen, että on oikein ja oleellista erotella erityyppiset virhetasot, jotka liittyvät unionin talousarvion erityyppisiin menoihin, koska ne on myönnetty eri kriteerien mukaisesti, minkä vuoksi niitä on erittäin vaikea vertailla;

77.   toteaa, että pyrkiessään tukemaan vahvempaa tulosperusteista toimintakulttuuria tilintarkastustuomioistuin kiinnitti varainhoitovuoden 2014 vuosikertomuksessa erityisesti huomiota unionin talousarvion tuloksellisuuteen, koska se testasi kokeiluhankkeena unionin rahoituksen ja Eurooppa 2020 -strategian todellista täydentävyyttä; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien sekä Eurooppa 2020 -strategian välisen löyhän ja heikon yhteyden ja korosti sitä; kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että tällaista täydentävyyttä olisi tarkasteltava kunkin rahaston perussopimuksiin perustuvien tavoitteiden, muun muassa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden, nojalla asetettujen tehtävien yleisessä kontekstissa;

78.   on huolestunut varojen käyttöasteesta, joka vaihtelee jäsenvaltioissa 50 prosentista 92 prosenttiin; kehottaa komissiota esittämään tarkan analyysin syistä, joiden vuoksi joillakin alueilla varojen käyttöaste on edelleen alhainen, sekä arvioimaan erityistoimia tällaisen epätasapainon taustalla olevien rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi;

79.   arvostaa sitä, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2014 on innovatiivinen, koska siinä on tulossuuntautunut ja suorituksiin perustuva lähestymistapa, jossa arvioidaan unionin talousarviotoimien soveltamista ja suuntautumista Eurooppa 2020 -strategian prioriteetteja vasten; katsoo, että tulossuuntautunutta ja suorituksiin perustuvaa lähestymistapaa olisi sovellettava tulevina vuosina laadittaessa maakohtaisia suosituksia eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä;

80.  painottaa, että tilintarkastustuomioistuimen huomautukset ja saavutukset korostavat tarvetta soveltaa toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa talousarvion tuloksellisuutta ja yhteistyössä harjoitettavaa hallinnointia koskevia standardeja;

Talousarvion tuloksellisuus

81.  toteaa, että talousarvion tuloksellisuudella tarkoitetaan unionin talousarvion menojen tarkoituksenmukaista keskittymistä unionin todellisiin prioriteetteihin tietyllä ajanjaksolla;

82.  huomauttaa, että tuloskulttuuri perustuu kolmeen keskeiseen pilariin: strategia, yksinkertaistaminen ja talousarviomenettely;

83.   suosittelee jatkamaan sekä menettelyjen että talousarvion sisällön yksinkertaistamista, jotta voidaan vähentää liiallisia hallinnollisia rasitteita ja rajata ylisääntelyä tietyissä jäsenvaltioissa; korostaa, että yksinkertaistaminen ei saisi johtaa sääntelyn purkamiseen eikä merkitä valvontajärjestelmien ja -menettelyjen, kuten ennakkotarkastusten, unohtamista; painottaa, että yksinkertaistaminen ei saisi aiheuttaa sääntelykehykseen liian usein tehtäviä muutoksia, jotka lisäävät hallinnon ja edunsaajien rasitusta ja vesittävät näin yksinkertaistamisen aiotut myönteiset vaikutukset; panee tyytyväisenä merkille, että komissio on perustanut korkean tason asiantuntijaryhmän, ja odottaa tuloksia;

84.  suosittaa parantamaan talousarviomenettelyä tarjoamalla tuloksellisuustietoa ja ‑hallintaa, mukaan luettuna tarkastusten kustannustehokkuus, tarkastuslausuma ja vastuuvapaus, hankkeiden tietokannat ja viestintä;

85.   kehottaa komissiota parantamaan viestintää ja yhteistyötä talousarvion suunnitteluun ja toteutukseen sekä vastuuvapausmenettelyyn osallistuvien toimijoiden välillä samoin kuin suuren yleisön kanssa lähentämällä odotuksia, jakamalla kokemuksia toteutuksesta ja raportoimalla tulosten saavuttamisesta;

86.   kehottaa komissiota harkitsemaan sosiaalisen median, kyselyjen ja kohderyhmien kaltaisten välineiden käyttöä yleisen tietoisuuden mittaamiseksi sekä arvioimaan keinoja parantaa tulevaisuudessa hankkeiden tulosten viestimistä kansalaisille koskevaa strategiaansa;

87.   suhtautuu myönteisesti uuteen tulosbudjetointia käsittelevään toimielinten väliseen työryhmään, jonka avulla pyritään saamaan aikaan yhteinen käsitys suorituksiin perustuvan ja tulossuuntautuneen budjetoinnin periaatteista;

88.  suosittelee tekemään vastaavia parannuksia sellaisilla aloilla kuin valvontatiheyden sovittaminen yhteen riskin kanssa, tuloksellisuusraportoinnin kartoittaminen tai jäsenvaltioiden ilmoittamien valvontatulosten luotettavuus;

89.  toteaa, että komissio on luonut valtavan analyysikapasiteetin etenkin yksittäisten pääosastojen kannalta merkityksellisillä aloilla, muttei analysoi horisontaalisia monialaisia kysymyksiä eikä unionin talousarviosta (yhteis)rahoitettujen politiikkojen todellisia tuloksia;

90.  suosittelee keskittymistä suorituksiin perustuvaan lähestymistapaan sekä markkinoiden puutteisiin/toimimattomuuteen, koska näin voidaan auttaa keskittämään unionin rahoitusta toimiin sellaisilla aloilla, joilla taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta koskevat kriteerit voidaan parhaiten täyttää; huomauttaa, että malli olisi räätälöitävä tiettyihin erilaisiin markkinoiden puutteiden tai toimimattomuuden tyyppeihin, joista yksi liittyy tietojen epäsymmetriaan ja toinen kaupallisiin tuottoarviointeihin, jotka eivät laajalti sisällä kaikkia myönteisiä ulkoisvaikutuksia ja laajempia yhteiskunnallisia etuja, vaikka molemmat saavat perustellusti unionin rahoitusta;

91.  ehdottaa, että komissio hyväksyy unionin lisäarvoa arvioitaessa kriteerin sillä perusteella, mitä olisi todennäköisesti tapahtunut, jos asianomaista hanketta tai toimintaa ei olisi toteutettu tai se ei olisi saanut unionin rahoitusta;

92.   vaatii pikaista selvitystä siitä, miten paljon rahaa unionin varoista on annettu mediayhtiöille kussakin jäsenvaltiossa, mistä yhtiöistä on kyse ja onko antamisen syynä rahoitusmahdollisuudesta tiedottaminen vai jokin muu syy;

Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

93.   muistuttaa, että suuri vastuu unionin talousarvion asianmukaisesta kohdentamisesta on jäsenvaltioilla, koska 76 prosenttia menoista käytetään jaetun hallinnoinnin alaisuudessa; korostaa, että jäsenvaltioilla on merkittävä vastuu unionin talousarvion oikeasta ja laillisesta toteutuksesta, kun ne vastaavat unionin varojen hallinnoinnista;

94.  painottaa, että avain asianmukaiseen kohdentamiseen on unionin tarpeiden ja jäsenvaltioiden kehitysprioriteettien oikea määrittely;

95.   korostaa, että mitä paremmin jäsenvaltiot pyrkivät täyttämään kansalliset ja määrälliset Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, sitä enemmän unionin talousarviomenoja voidaan suunnata, ja mitä enemmän näissä tavoitteissa otetaan huomioon unionin todelliset taloudelliset, sosiaaliset, alueelliset ja ympäristölliset tarpeet, sitä paremmin unioni voi varmistaa moitteettoman varainhoidon kannalta suotuisan ympäristön; suosittelee tässä yhteydessä, että perustetaan pysyvä foorumi, joka koostuu komission edustajista, kansallisten hallitusten edustustoista, EU:n pysyvät edustustot mukaan luettuina, sekä aluehallituksista ja -viranomaisista;

96.   on samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, että komission, kansallisten viranomaisten ja riippumattomien tarkastajien on hyödynnettävä kaikki käytettävissä olevat merkitykselliset tiedot, jotta virheet kyetään ehkäisemään tai havaitsemaan ja korjaamaan ennen kulujen korvaamista; toteaa painokkaasti, että kun tietoja on käytettävissä, komissiolla, kansallisilla viranomaisilla ja riippumattomilla tilintarkastajilla ei pitäisi olla mitään syytä olla toteuttamatta asianmukaisia toimenpiteitä virheiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi;

97.   kehottaa tilintarkastustuomioistuinta kehittämään yhdessä kansallisten tarkastusviranomaisten kanssa järjestelmän, jonka avulla tilintarkastustuomioistuin voi arvioida jäsenvaltioiden sen suositusten perusteella toteuttamia jatkotoimia;

98.  kehottaa komissiota tarjoamaan enemmän opastusta jäsenvaltioille, jotta kumppanuussopimuksissa ja toimenpideohjelmissa pannaan Eurooppa 2020 -strategia täysimääräisemmin täytäntöön ja myös jotta yhteisten tulosindikaattoreiden käsite otetaan käyttöön tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2014 vuosikertomuksessa tehdyn ehdotuksen perusteella;

99.   katsoo, että parlamentin ja neuvoston olisi hyödyllistä löytää yhdessä keino puuttua kysymykseen jäsenvaltioiden menoista yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toteutettavan hallinnoinnin järjestelmässä;

100.   hyväksyy maakohtaisten suositusten sisällyttämisen kumppanuussopimuksiin;

101.   kehottaa komissiota tehostamaan jäsenvaltioiden kanssa käytäviä neuvotteluja tarpeesta julkaista kansalliset lausumat ja vuotuiset yhteenvedot;

Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä

102.  on huolissaan siitä, että vuonna 2014 toteutettujen rahoitusoikaisujen (suhteessa unionilta saatuihin maksuihin) osalta eräiden jäsenvaltioiden taso oli kolminkertainen keskimääräiseen prosenttiosuuteen – 2,3 prosenttia – verrattuna (Slovakia 8,7 prosenttia, Tšekki 8,1 prosenttia, Kreikka 4,7 prosenttia);

103.  toteaa, että ohjelmakaudella 2007–2013 ESR:n osalta on vahvistettu 209 miljoonaa euroa ja toteutettu 156 miljoonaa euroa rahoitusoikaisuja, joista 95 miljoonaa euroa vahvistettiin vuonna 2014; huomauttaa, että jäsenvaltiot, joilla on suurin määrä oikaisuja, ovat Espanja (56 miljoonaa euroa), Romania (43 miljoonaa euroa), Puola (32 miljoonaa euroa) ja Ranska (20 miljoonaa euroa);

104.  toteaa, että koheesiopolitiikan oikaisujen kumulatiivinen määrä vuosina 2007–2013 vastaa 0,9:ää prosenttia määrärahoista; yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan kauden 2007–2013 rahoitusoikaisujen määrän odotetaan kasvavan edelleen tulevina vuosina, kun kauden ohjelmia aletaan päättää;

105.  toteaa, että EAKR:n/koheesiorahaston ohjelmien osalta komissio on määrännyt kumulatiivisesti noin 2 miljardia euroa rahoitusoikaisuja ohjelmakauden 2007–2013 alusta lähtien ja että näihin sisältyvät 782 miljoonan euron rahoitusoikaisut, jotka jäsenvaltiot ovat tehneet joko ennen menojen ilmoittamista komissiolle tai samaan aikaan menoilmoituksen kanssa; toteaa huolestuneena, että suurin osa rahoitusoikaisuista koski Tšekkiä (719 miljoonaa euroa), Unkaria (298 miljoonaa euroa), Kreikkaa (257 miljoonaa euroa), Espanjaa (237 miljoonaa euroa), Slovakiaa (152 miljoonaa euroa), Romaniaa (146 miljoonaa euroa) ja Italiaa (105 miljoonaa euroa);

106.  toteaa, että ESR:n osalta rahoitusoikaisujen kumulatiiviset määrät olivat suurimmat Romaniassa (355 miljoonaa euroa), Espanjassa (213 miljoonaa euroa) ja Puolassa (152 miljoonaa euroa);

107.   katsoo, että rahoitusoikaisut ja takaisinperintä ovat tehokkaita keinoja unionin talousarvion suojaamiseksi; pitää kuitenkin valitettavana, että unionin taloudellisia etuja suojaavan lainsäädännön, siihen liittyvien menettelyjen monimutkaisuuden ja monien alojen valvontatasojen määrän vuoksi virheitä voidaan korjata vasta useita vuosia niiden tapahtumisen jälkeen;

Taloudellisten etujen suojaaminen

108.  korostaa, että korruptio ja petokset murentavat luottamusta julkisiin instituutioihin ja demokratiaan ja heikentävät unionin sisämarkkinoiden toimintaa; pitää välttämättömänä kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa unionin toimielimet (ja jäsenvaltiot) toimivat yhdessä; pitää valitettavana, että monet unionin toimielimet (komissio ja erillisvirastot, Euroopan petostentorjuntavirasto, Euroopan tilintarkastustuomioistuin) raportoivat petoksista eri tavoin;

109.  suosittelee, että komissio sovittaa kaikki raportointijärjestelyt yhdeksi johdonmukaiseksi järjestelmäksi, jolla suojellaan unionin taloudellisia etuja, jotta petosten ja korruption torjunta tehostuisi; muistuttaa, että johdonmukainen lainsäädäntö unionin sisällä on tärkeää, jotta voidaan tehokkaasti torjua kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta;

110.   huomauttaa, että avoimuus on kaikkein tehokkain väline väärinkäytösten ja petosten torjunnassa; pyytää, että komissio parantaisi lainsäädäntöä tältä osin ja tekisi kaikkia unionin varojen saajia koskevien tietojen julkaisemisen pakolliseksi, alihankintoja koskevat tiedot mukaan luettuina;

111.   kehottaa komissiota liittymään lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen (ETS 173) ja vauhdittamaan neuvotteluja unionin osallistumisesta lahjonnan vastaiseen valtioiden ryhmään (GRECO), jotta edistetään paremmin koordinoituja korruption vastaisia toimia Euroopassa;

112.   kehottaa komissiota ottamaan täyden vastuun aiheettomasti maksettujen varojen takaisin perimisestä niiden palauttamiseksi unionin talousarvioon sekä vahvistamaan yhtenäiset raportointiperiaatteet kaikissa jäsenvaltioissa vertailukelpoisuuden, luotettavuuden ja asianmukaisen tiedonkeruun takaamiseksi;

113.  pitää myönteisenä komission EU:n taloudellisten etujen suojaamista koskevassa vuosikertomuksessaan 2014 esittämää lausuntoa, jossa se muistutti, että niin taloudellisten etujen suojaamista (PFI) koskeva direktiivi kuin Euroopan syyttäjänviraston perustamista koskeva asetus täydentäisivät ja vahvistaisivat lainsäädäntökehystä sekä tehostaisivat petostentorjuntaa merkittävästi; on edelleen sitä mieltä, että PFI-direktiivi on tarpeen hyväksyä kiireellisesti ja alv on sisällytettävä siihen ja että direktiivissä on määriteltävä selvästi EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvat rikkomukset, sovellettavia enimmäisvankeusrangaistuksia koskevat vähimmäissäännöt sekä vanhentumisaikaa koskevat vähimmäissäännöt mahdollisimman pian; palauttaa mieliin asian Taricco, jossa Euroopan unionin tuomioistuin kiinnitti huomiota siihen, että alv-petokset todellakin sisältyvät yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta vuonna 1995 tehdyn yleissopimuksen määritelmään EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvasta petoksesta; kehottaa komissiota selventämään Eurojustin, Euroopan syyttäjänviraston ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) välisiä suhteita ja tarkastelemaan mahdollisuutta soveltaa näihin virastoihin tutkintatoimien tehostamiseksi yhdennetympää lähestymistapaa(86);

114.   on tyytyväinen siihen, että komissio on päättänyt lisätä avoimuutta parantamalla asiantuntijaryhmäjärjestelmäänsä ja erityisesti asiantuntijoiden valinnassa käytettävää menettelyä siten, että se laatii yksityishenkilöinä nimitettyihin asiantuntijoihin sovellettavat uudet eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet, mikä antaa Euroopan parlamentille mahdollisuuden valvoa suoraan näitä nimityksiä; panee merkille, että asiantuntijoiden on tarvittaessa rekisteröidyttävä avoimuusrekisteriin; kehottaa kuitenkin komissiota ottamaan huomioon asiantuntijaryhmien kokoonpanoa koskevat Euroopan oikeusasiamiehen suositukset sekä ”Composition of the Commission's expert groups and the status of the register of expert groups” -tutkimuksessa esitetyt suositukset sen laatiessa muutoksia asiantuntijaryhmiä koskeviin nykyisiin horisontaalisiin sääntöihin, jotta menettelystä saadaan järjestelmällisempi ja avoimempi; pyytää komissiota käymään vuoropuhelua parlamentin kanssa erityisesti tulevasta asiaa koskevasta talousarvion valvontavaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnöstä ennen näiden sääntöjen virallista hyväksymistä; kannustaa EU:n erillisvirastoja harkitsemaan vastaavia uudistuksia;

115.  korostaa, että jäsenvaltiot eivät ryhdy toimiin OLAFin niille esittämien petosepäilytapausten johdosta, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja; kehottaa komissiota toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä ja OLAFia auttamaan jäsenvaltioita parantamaan unionin varoihin kohdistuvien petosten ehkäisemis- ja havaitsemistoimintaansa;

116.   pyytää komissiota laatimaan tiukkojen indikaattoreiden ja yhtenäisten kriteerien järjestelmän; on huolissaan jäsenvaltioista tulevien tietojen luotettavuudesta ja laadusta; kehottaa siksi komissiota työskentelemään tiiviisti jäsenvaltioiden kanssa kattavien, täsmällisten ja luotettavien tietojen varmistamiseksi pitäen mielessä yhtenäisen tarkastusmallin täysimääräistä käyttöönottoa koskevan tavoitteen;

117.   pyytää uudelleen, että komissio raportoi kahden vuoden välein parlamentille ja neuvostolle siitä, miten unionin toimielimet ovat panneet täytäntöön sisäiset korruption vastaiset toimensa, ja odottaa saavansa luettavakseen seuraavan kertomuksen vuoden 2016 alussa; pyytää komissiota lisäämään kertomukseen luvun siitä, miten unionin toimielimet ovat onnistuneet korruption torjunnassa, ja katsoo, että komission tulevien korruptiontorjuntakertomusten olisi aina katettava kaikki unionin toimielimet ja elimet;

118.   on huolissaan Eurodadin toimittamista rahanpesua koskevista tiedoista, joiden mukaan rahanpesun riski on suurinta Luxemburgissa ja Saksassa; pitää tarpeellisena, että jäsenvaltiot saattavat rahanpesua koskevan unionin direktiivin täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja ottavat käyttöön yritysten omistussuhteita koskevan julkisen rekisterin, joka koskee myös rahastoja;

119.  kehottaa siirtymään kaikkien komissiossa toimivien edunvalvojien vapaaehtoisesta rekisteristä pakolliseen unionin rekisteriin;

120.   pitää komission ensimmäistä joka toinen vuosi annettavaa korruptiontorjuntakertomusta lupaavana yrityksenä ymmärtää paremmin korruption kaikkia ulottuvuuksia, kehittää tehokkaita vastatoimia sen torjumiseksi ja valmistella julkisen sektorin vastuuvelvollisuuden parantamista unionin kansalaisiin nähden; vahvistaa tässä yhteydessä pitävänsä tärkeänä, että unioni ei suvaitse lainkaan petoksia, korruptiota eikä vilpillistä yhteistoimintaa; pitää kuitenkin valitettavana, ettei tähän kertomukseen sisältynyt unionin toimielinten omia korruption vastaisia toimia;

121.   vaatii, että komissio analysoi viimeistään toisessa korruptiontorjuntakertomuksessaan tarkemmin sekä unionin toimielinten että jäsenvaltioiden tasolla toimintaympäristöä, jossa toimia toteutetaan, jotta voidaan määrittää siihen luonnostaan kuuluvat kriittiset tekijät, alttiit alat ja korruptiota edistävät riskitekijät;

122.   kehottaa komissiota täyttämään viipymättä korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen mukaiset raportointivelvollisuutensa;

Yleinen virhetaso

123.  panee huolestuneena merkille, että tavallisimmat havaitut virhetyypit ovat kuluilmoituksiin sisältyvät tukeen oikeuttamattomat menot (41 %), julkisissa hankinnoissa ilmenevät vakavat virheet (27 %) ja viljelijöiden virheelliset maatalousalueilmoitukset (20 %);

124.   toteaa kuitenkin, että jäsenvaltioiden julkisissa hankinnoissa tekemien vakavien virheiden prosenttiosuus laski merkittävästi niin, että kun se vuonna 2013 oli 45 prosenttia aluepolitiikan alalla, vuonna 2014 osuus oli 25 prosenttia kaikista vahvistetuista virheistä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden yhdistetyllä politiikanalalla;

125.  pitää huolestuttavana, että monissa kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virhetapauksista komissiolla, kansallisilla viranomaisilla tai riippumattomilla tarkastajilla oli käytettävissään riittävästi tietoa, jonka avulla ne olisivat kyenneet estämään tai havaitsemaan ja korjaamaan virheet ennen menojen hyväksymistä; katsoo, että jos kaikkia näitä tietoja olisi hyödynnetty virheiden korjaamiseksi, arvioitu virhetaso olisi ollut merkittävästi alhaisempi;

126.  toteaa, että tukioikeuksiin perustuvien ohjelmien arvioitu virhetaso on 2,7 prosenttia (3 % vuonna 2013), mikä on huomattavasti pienempi kuin korvauksiin perustuvien menojen, joiden arvioitu virhetaso on 5,5 prosenttia (5,6 % vuonna 2013); pyytää komissiota arvioimaan siirtymistä tarpeen mukaan korvauksiin perustuvasta järjestelmästä tukioikeuksiin perustuvaan järjestelmään keinona yksinkertaistaa;

Parhaat käytännöt

127.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan vakavasti velvollisuutensa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi samalla tavalla kuin maakohtaisten suositusten ja eurooppalaisen ohjausjakson tapauksessa; katsoo, että tämä heijastelisi näkyvää muutosta tuloksellisuuden käsitteen ymmärtämisessä, ja että tämän jälkeen pitäisi ottaa käyttöön arviointiprosesseja, joilla on todellista vaikutusta, kuten suoritusvaraus vastuullisille tuensaajille sekä seuraamukset ja rajoitukset muille;

Unionin varainhoitovuoden 2014 talousarvion tärkeimpien tulosten arviointi ja analyysi

128.  toteaa, että vuoden 2014 talousarvio oli noin 142,5 miljardia euroa eli lähes kaksi prosenttia julkisista kokonaismenoista unionin jäsenvaltioissa tai yksi prosentti unionin bruttokansantuotteesta;

129.  pyytää, että vastuuvapausmenettelyissä käsitellään jatkossa unionin talousarviovarojen todellista vaikutusta unionin makrotaloudellisiin indikaattoreihin;

130.  pitää valitettavana, että vain 47 prosenttia osuuksista rahoitusjärjestelyvälineisiin maksettiin lopullisille tuensaajille vuoden 2013 loppuun mennessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tapahtuvan hallinnoinnin yhteydessä (37 prosenttia maksettu vuoden 2012 loppuun mennessä) ja että käteisvarat rahoitusjärjestelyvälineiden välillisessä hallinnoinnissa olivat edelleen korkealla tasolla (1,3 miljardia euroa vuonna 2014; 1,4 miljardia euroa vuonna 2013);

131.   panee merkille tilintarkastustuomioistuimen suosituksen, jonka mukaan komission olisi esitettävä lainsäädäntöehdotus sovellettavan asetuksen muuttamisesta asetuksen (EY) N:o 1083/2006 soveltamisalaan kuuluvien rahoitusjärjestelyvälineiden tukikelpoisuusjakson jatkamiseksi, sekä komission asiaa koskevan vastauksen;

132.   kehottaa komissiota ottamaan tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti talousarvio- ja varainhallinnossaan huomioon tiettyjen jäsenvaltioiden valmiuksien rajoitteet, jotta vältettäisiin varojen vajaakäyttö ja nostettaisiin käyttöastetta erityisesti ERI-rahastojen alalla; antaa tunnustusta tähän mennessä toteutetuille toimille, muun muassa täytäntöönpanon parantamista käsittelevän työryhmän perustamiselle, sillä sen avulla on jo saatu parannuksia aikaan;

133.  pyytää komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, joilla vähennetään maksattamatta olevien sitoumusten määrää, mukaan lukien kauden 2007–2013 ohjelmien ripeä päätökseen saattaminen ja ulkopuolisten tahojen hallussa olevien käteisvarojen vähentäminen;

134.  toistaa, että komission olisi laadittava vuosittain kassatilannetta koskeva pitkän aikavälin ennuste, joka kattaa talousarvion enimmäismäärät, maksutarpeet, kapasiteettirajoitteet ja mahdolliset sitoumusten peruuttamiset, jotta maksutarpeet ja käytettävissä olevat varat voidaan sovittaa entistä paremmin yhteen​(87);

135.   katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi, joka komission on esitettävä vuoden 2016 loppuun mennessä, on ensimmäinen ja paras tilaisuus puuttua maksattamatta olevien määrien korkeaan tasoon rakenteellisesti; kehottaa komissiota antamaan ehdotuksen monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen tarkistamisesta, jotta voidaan korjata muun muassa maksattamatta olevat määrät;

Maksamattomat maksut

136.  korostaa, että tehdyt maksusitoumukset vuonna 2014 olivat yhteensä 109,3 miljardia euroa eli 76,6 prosenttia käytettävissä olevista maksusitoumusmäärärahoista ja että tästä syystä vuonna 2015 oli käytettävissä erittäin paljon määrärahoja sitoumuksiin (siirretty määrä oli 12,1 miljardia euroa, ja enimmäismäärää korotettiin 16,5 miljardilla eurolla);

137.   pitää valitettavana, että vaikka maksujen taso oli edelleen korkeampi kuin monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärä, ennakoimattomiin menoihin varattuun liikkumavaraan kohdistuvien, maksattamatta olevien maksupyyntöjen määrä kasvoi 1,4 miljardista eurosta 25,8 miljardiin euroon; korostaa, että on tärkeä noudattaa täysimääräisesti vuosien 2015–2016 maksusuunnitelmasta annettua yhteistä lausumaa, josta parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat annettuaan yhteisen sitoumuksen vähentää maksattamattomien maksujen sumaa 2 miljardiin euroon vuosien 2007–2013 koheesiopolitiikan ohjelmien osalta vuoden 2016 loppuun mennessä; katsoo, että tämä tilanne on kuitenkin ristiriidassa SEUT-sopimuksen 310 artiklan kanssa, jonka mukaan talousarvioon otettujen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa;

138.  korostaa, että maksattamatta olevien sitoumusten tason alenemisen ennustetaan olevan väliaikaista, koska on pyydetty, että monivuotisen rahoituskehyksen vuodelle 2015 ja sen jälkeisille vuosille asetettua enimmäismäärää lisätään;

139.   huomauttaa erityisesti, että vuoden 2014 loppuun mennessä jäsenvaltioille suoritetut maksut monivuotisia ERI-rahastoja varten kaudelle 2007–2013(88) olivat 309,5 miljardia euroa; toteaa, että tämä on 77 prosenttia kaikkien toimenpideohjelmien 403 miljardin euron kokonaismäärästä ja että yli puolet monivuotisten ERI-rahastojen käyttämättä olevista sitoumuksista koskee viittä jäsenvaltiota eli Tšekkiä, Espanjaa, Italiaa, Puolaa ja Romaniaa;

140.   pitää valitettavana, että monivuotisten varojen käytön viipeet ovat merkittäviä ja saattavat aiheuttaa todellisia ongelmia joillekin jäsenvaltioille(89); pitää siksi joustomenetelmien soveltamista kannatettavana ja järkevänä, kun otetaan huomioon kaikkien ohjelmien käynnistämisessä tapahtuneet viivästykset;

Tulot

141.  panee merkille, että tulovirrat perustuvat monikanavaiseen periaatteeseen:

(a)  suurin osuus tulee edelleen jäsenvaltioilta riippuen niiden bruttokansantulosta (BKTL), ja vuonna 2014 tämä osuus oli 94,9 miljardia euroa

(b)  muihin lähteisiin kuuluvat yksittäisiltä jäsenvaltioilta kerätyt arvonlisäveromaksut, joiden kokonaismäärä on 17,7 miljardia euroa

(c)  tullit ja maatalousmaksut ovat kolmas merkittävä lähde, joka on yhteensä 16,4 miljardia euroa;

142.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vuosina 2011–2012 antamasta kolmesta suosituksesta kahta suositusta pannaan parhaillaan täytäntöön suurimmaksi osaksi ja yhtä suositusta pannaan parhaillaan täytäntöön joiltakin osin;

BKTL

143.   korostaa, että niin kauan kuin unionin omien varojen järjestelmää ei muuteta, BKTL on keskeinen unionin talousarvion tulojen taustalla oleva parametri, ja korostaa, että sen asianmukainen ja objektiivinen mittaaminen on näin ollen keskeinen asia ja ainoa merkittävä aihe tulojen osalta nykyisessä unionin talousarviorakenteessa ja että on erittäin tärkeää, että on olemassa luotettavia ja joustavia tietokantoja jäsenvaltioiden osuuksien laskemiseksi;

144.  kehottaa siksi komissiota vakuuttamaan, että jäsenvaltioiden toimittamat BKTL-tiedot ovat luotettavia ja että niiden osuudet ovat näin ollen oikein;

145.  muistuttaa, että vuonna 2014 BKTL-tietojen päivitykset johtivat ennennäkemättömän suuriin mukautuksiin jäsenvaltioiden osuuksissa (yhteensä 9 813 miljoonaa euroa);

146.  korostaa, että suurten tarkistusten vaikutus BKTL-saldoihin olisi voinut olla pienempi, jos unionilla olisi ollut käytössä yhteinen menettelytapa, jonka avulla olisi yhdenmukaistettu suurten tarkistusten aikataulu;

147.   pitää valitettavana, että arvonlisäveropetokset ja erityisesti niin sanotut ketjupetokset tai valeyritykset vääristävät kilpailua ja nielevät kansallisista talousarvioista huomattavia varoja, mikä on haitallista unionin talousarviolle; huomauttaa, että arvonlisäverovaje ja arvonlisäveron keräämättä jäämisestä aiheutunut tappio oli yhteensä 168 miljardia euroa vuonna 2013; panee huolestuneena merkille, että komissiolla ei ole alv-petoksia eikä karusellipetoksia koskevia luotettavia tietoja; panee merkille, että nykyinen alv‑järjestelmä on edelleen hajanainen ja että se luo huomattavia hallinnollisia rasituksia erityisesti pk-yrityksille ja verkkoyrityksille; on huolissaan siitä, että uusi arvonlisäveroa omana varana koskeva vastuujärjestelmä ei pystynyt täysin saavuttamaan yksinkertaistamistavoitettaan, ja korostaa jäsenvaltioiden vastuuta Eurofiscin puutteiden korjaamisessa ja käänteistä verovelvollisuutta koskevien toimintatapojensa koordinoinnin parantamisessa tiedonvaihdon helpottamiseksi ja sääntöjenvastaisuuksien ja petosten torjumiseksi; pyytää komissiota ehdottamaan lainsäädäntöön muutoksia, joiden avulla voidaan tehdä tehokkaita ristiintarkastuksia tulli- ja verotiedoista, ja keskittymään jäsenvaltioiden valvonnassaan niiden tietopyyntöihin antamien vastausten oikea-aikaisuuden ja alv-tietojen vaihtojärjestelmän luotettavuuden parantamiseen;

Toteutettavat toimenpiteet

148.   pyytää komissiota analysoimaan unionin rahoituksen tulevaisuutta arvioimalla omien varojen perustan riittävyyttä;

149.  pitää valitettavana, että komission vuonna 2013 tekemiä ehdotuksia siitä, että otetaan käyttöön tarkistuksiin sovellettava yhteinen unionin menettelytapa, ei ole vielä pantu täytäntöön, eikä komissio ole toteuttanut jatkotoimia siitä huolimatta, että 19 jäsenvaltiota ilmoitti, että ne sovittaisivat toimintansa ainakin osittain tarkistuksiin sovellettavan unionin menettelytavan mukaiseksi syyskuuhun 2014 mennessä;

150.   panee tyytyväisenä merkille omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän perustamisen; on tyytyväinen mainitun työryhmän vuoden 2014 lopussa esittämään ensimmäiseen arviointikertomukseen ja yhtyy arvioon, jonka mukaan järjestelmä on vähitellen muuttunut pääosin jäsenvaltioiden maksuosuuksien järjestelmäksi, josta vain pienen osan muodostaa aidosti eurooppalainen ja itsenäinen omien varojen järjestelmä; katsoo, ettei nykyinen omien varojen järjestelmä saa jäädä pelkästään nettomaksajista ja -saajista käytyjen kansallisten kiistojen tasolle, mikä etäännyttää kansalaiset unionista, vaan siitä on kehitettävä selkeästi unionin yleisen edun ja unionin politiikkojen mukainen järjestelmä;

151.  huomauttaa, että varaumien käsittelyyn liittyvistä toimenpiteistä johtuvat suuret muutokset olisivat lieventyneet, jos komission tarkastussykli olisi ollut lyhyempi, ja palauttaa mieliin, että parlamentti kehotti​(90)viime vuonna komissiota:

(a)  lyhentämään BKTL-tietojen tarkistamisen tarkastussyklinsä kestoa

(b)  rajoittamaan yleisten varaumien käytön poikkeustapauksiin;

152.  panee syvästi huolestuneena merkille, että komissio ilmoitti, että seuraava tarkastussykli saadaan päätökseen vasta vuonna 2019 ja että varaumat kattavat vähintään yhdeksän vuotta, kuten aikaisemminkin;

153.  huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan jäsenvaltioiden tulliviranomaisten suorittamien tarkastusten laatu ei ole parantunut; pitää valitettavana, että komission vuonna 2014 julkaisema päivitetty tullin yritystarkastusopas ei kata tiettyjä tilintarkastustuomioistuimen havaitsemia puutteita eikä etenkään sitä, kuinka on meneteltävä toisessa jäsenvaltioissa tulliselvitetyn tuonnin osalta;

154.  pyytää komissiota

(a)  toteuttamaan toimenpiteitä vähentääkseen varaumien kattamaa vuosimäärää BKTL-perusteisten osuuksien seuraavan tarkistussyklin lopussa

(b)  ottamaan käyttöön järjestelyt, joilla vähennetään niiden tarkistusten vaikutusta, joita jäsenvaltiot esittävät BKTL-varojen keräämisessä käyttämiensä menetelmien ja lähteiden osalta

(c)  parantamaan jäsenvaltioiden tulliviranomaisille tarkastuksista (erityisesti tulliselvityksen jälkeisistä tarkastuksista) nykyisin annettavaa opastusta

(d)  varmistamaan, että jäsenvaltioilla on käytössä asianmukaiset järjestelmät tulliveloista ja sokerimaksuista annettavien selvitysten laatimista ja hallinnointia varten

(e)   laajentamaan Eurofiscin riskianalyysivalmiuksia alv-tietojen monikansallisen vaihtojärjestelmän (VIES) avulla;

Parhaat käytännöt

155.  katsoo, että tulopuolella virhetaso ei ollut olennainen, mikä on sinällään eräänlainen hyvä käytäntö, ja että nykyinen käytäntö, jossa jäsenvaltiot maksavat osuuden BKTL:n pohjalta, on toistaiseksi järkevä; toteaa kuitenkin, että jos tämä malli halutaan pitää toiminnallisena, se edellyttää jäsenvaltioiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuvaa arviointia; katsoo, että vaihtoehtona on parantaa omien varojen perustaa, mikä on tulevaisuudessakin ajankohtainen kysymys;

Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

Yleiset seikat

156.   suhtautuu myönteisesti siihen, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen rakenne seuraa ensimmäistä kertaa 1. tammikuuta 2014 voimaan tulleita monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeita; toteaa, että vuonna 2013 luku oli nimeltään ”Tutkimus ja muut sisäiset politiikat”; katsoo kuitenkin, että tämä rakenteellinen muutos rajoittaa tilintarkastustuomioistuimen päätelmien ja sen aiempina vuosina tekemien päätelmien vertailukelpoisuutta;

157.  toteaa myös, että tutkimus ja innovointi kattaa 61 prosenttia (8,1 miljardia euroa) menoista seitsemännen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman 2007–2013 ja tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” kautta ja että koulutusta, nuorisoa sekä urheilua koskevien ohjelmien (1,5 miljardia euroa), avaruusohjelmien (1,4 miljardia euroa), liikenteen alan ohjelmien (0,8 miljardia euroa) ja muiden toimien ja ohjelmien (1,5 miljardia euroa) osuus oli loput 39 prosenttia;

158.   muistuttaa, että otsakkeen 1 a määrärahoja vähennettiin jyrkästi monivuotisesta rahoituskehyksestä käydyissä neuvotteluissa (-24 prosenttia verrattuna komission alkuperäiseen ehdotukseen); on tietoinen siitä, että otsake 1 a sisältää menoja, joiden avulla pyritään esimerkiksi parantamaan tutkimusta ja innovointia, edistämään koulutusjärjestelmiä ja työllisyyttä, varmistamaan digitaaliset sisämarkkinat, edistämään uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta, nykyaikaistamaan liikennealaa sekä parantamaan liiketoimintaympäristöä erityisesti pk-yritysten osalta;

159.  korostaa, että 90 prosenttia tämän alan menoista on avustuksia yksityisille ja julkisille edunsaajille;

160.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vuosina 2011–2012 antamasta yhdeksästä suosituksesta kolme suositusta oli pantu täytäntöön kokonaisuudessaan ja kuutta suositusta pannaan parhaillaan täytäntöön suurimmaksi osaksi;

Eurooppa 2020 -strategia

161.  on tietoinen siitä, että koko seitsemännen puiteohjelman avustussopimusten kumulatiivinen kokonaismäärä on 26 078 (joista 9 627 on jo saatettu päätökseen); toteaa, että komissio käynnisti samaan aikaan Horisontti 2020 -ohjelman vuosien 2014–2015 työohjelman, joka oli suuri menestys, koska 25. helmikuuta 2015 mennessä saatiin 46 097 ehdotusta: ehdotuspyyntöjä oli 79 ja niissä 25 903 ehdotusta oli tukikelpoisia, 3 765 hyväksyttiin rahoitettaviksi ja 1 410 avustussopimusta tehtiin;

162.   on tyytyväinen siihen, että komissio pystyi täyttämään keskeisten suorituskykyindikaattoreiden useimmat tavoitteet; epäilee kuitenkin, että tavoitetta, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä 3 prosenttia EU:n BKT:sta investoidaan tutkimukseen ja kehitykseen, ei voida saavuttaa; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita tarttumaan haasteeseen; toteaa tilanteen näyttävän erityisen vaikealta Espanjassa, Kroatiassa, Luxemburgissa, Portugalissa, Romaniassa, Ruotsissa ja Suomessa; kehottaa komissiota tekemään tarvittavat johtopäätökset vuoden 2016 loppuun mennessä esitettävää monivuotisen rahoituskehyksen tulevaa väliarviointia varten;

163.  panee tyytyväisenä merkille eurooppalaisen tutkimuksen (verkostojen) aikaansaamat vaikutukset muun muassa ebola-viruksen torjunnassa, syöpähoitojen parantamisessa, yhtenäisen eurooppalaisen kliinisen tutkimuksen alueen luomisessa, tulvien torjunnassa, elintarviketurvallisuuden lisäämisessä ja risteilyalusten turvallisuuden parantamisessa;

164.  suhtautuu myönteisesti siihen, että seitsemännen puiteohjelman jälkiarviointi saatiin käyttöön marraskuussa 2015; odottaa, että sen päätelmät ja suositukset voidaan vielä ottaa huomioon Horisontti 2020 -ohjelman työohjelmissa;

165.  panee kiinnostuneena merkille ensimmäiset käytettävissä olevat tiedot innovaatiounionin tilaa koskevasta kertomuksesta 2015​(91)​, jossa esitetään päivitetty selvitys Eurooppa 2020 -strategian innovaatiounioni-lippulaivahankkeen yhteydessä annettujen 34 sitoumuksen täytäntöönpanosta;

166.   muistuttaa, että ”yhteiskunnallinen haaste nro 6” ja etenkin yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet on ollut yksi parlamentin prioriteeteista, jonka se sisällytti Horisontti 2020 -ohjelmaan sen suunnitteluvaiheessa; muistuttaa tämän osa-alueen merkityksestä unionin kannalta erityisen haasteellisilla aloilla, joita ovat työttömyyden torjuminen, radikalisoituminen, terrorismi, maahanmuuttajien tukeminen, talous- ja rahapolitiikan ohjaus ja eriarvoisuuden torjuminen; on siksi huolissaan siitä, että ohjelman täytäntöönpanovaiheessa yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden prioriteettiasema on heikentynyt, koska ne menettivät johtoasemansa ja niiden maksusitoumusmäärärahoja on vähennetty 40 prosenttia, vaikka Horisontti 2020 ‑ohjelman kokonaismäärärahojen osuus vuosien 2014–2020 kokonaismäärärahoista on kasvanut;

Hallintoasiat

167.  huomauttaa, että

(a)  yleiset päätelmät ja havainnot jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin osalta pätevät myös kilpailukyvyn osalta

(b)  on olemassa synergiaa ja yhdennetty lähestymistapa erityyppisten tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita (T&K&I) tukevien välineiden kesken, mutta ne edellyttävät kuitenkin edelleen parannuksia

(c)  Horisontti 2020 -ohjelmassa on käytetty yksinkertaisempia sääntöjä kuin seitsemännessä puiteohjelmassa; Horisontti 2020 -ohjelmassa on toisaalta tuettavia alueita, jotka ovat mahdollisesti riskialttiimpia, kuten yrityssuuntautuneet hankkeet, joihin osallistuu pk-yrityksiä ja joissa hyödynnetään uusia innovatiivisia välineitä myös rahoituksessa;

168.   kehottaa edunsaajia hyödyntämään mahdollisimman paljon tarkastuslausuntoja, koska ne vähentävät virhetasoa 50 prosentilla varmentamattomiin kuluilmoituksiin verrattuna; katsoo kuitenkin, että ulkoisissa tarkastuksissa todetun virhetason olisi parannuttava oleellisesti, kun otetaan huomioon komission niille antama erityisen asiantunteva tuki; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille kaikki ohjeet, seminaarit, mallit ja luettelon yleisimmistä virheistä, jotka komissio on antanut edunsaajien ja tarkastuselinten käyttöön, mutta kehottaa komissiota toteuttamaan tehokkaampia toimenpiteitä virhetason selvittämiseksi tarkemmin ulkoisissa tarkastuslausunnoissa;

169.  tukee komission pyrkimystä kehittää riskinhallintaa edelleen tutkimuksen alalla; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille, että jälkitarkastusten osalta tarkastettavien osallistujien valinta on jo suurelta osin riskiperusteista ja että komissio odottaa, että 83 prosenttia vuosina 2012–2016 toteutettavista tarkastuksista valitaan riskiperustein;

170.  pitää myönteisenä, että on perustettu yhteinen tukikeskus, joka tarjoaa tutkimusta hallinnoiville yksiköille oikeudelliseen neuvontaan, tarkastuksiin, liiketoimintaprosesseihin, tietotekniikkaan ja tietoon liittyviä palveluja;

171.  toteaa, että tutkimus- ja innovointitoiminnan merkittävä tukeminen sisältyy ERI‑rahastojen kumppanuussopimuksiin ja jäsenvaltioiden ja alueiden toimenpideohjelmiin, mikä luo enemmän synergiaa; ottaa huomioon, että tuen määrä on yli 42 miljardia euroa perustutkimukseen ja -innovointiin ja 118 miljardia euroa tutkimukseen ja innovointiin laajemmassa merkityksessä;

Laillisuus ja sääntöjenmukaisuus sekä virheisiin liittyvät seikat

172.   on erittäin huolestunut siitä, että tilintarkastustuomioistuin analysoi 166 tapahtumaa, joista 79:ssä oli virhe; toteaa, että kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä oli 53 eli arvioitu virhetaso oli 5,6 prosenttia;

173.  pitää huolestuttavana, että kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virhetapauksista 27:ssä komissiolla, kansallisilla viranomaisilla tai riippumattomilla tarkastajilla oli käytettävissään riittävästi tietoa, jonka avulla ne olisivat kyenneet estämään tai havaitsemaan ja korjaamaan virheet ennen menojen hyväksymistä; toteaa, että jos kaikkia näitä tietoja olisi hyödynnetty virheiden korjaamiseksi, arvioitu virhetaso olisi tämän luvun osalta ollut 2,8 prosenttiyksikköä alhaisempi; katsoo, että tämä tilanne, joka on säilynyt muuttumattomana jo joidenkin vuosien ajan, on osoitus huolimattomuudesta;

174.   ei voi hyväksyä sitä, että EU:n seitsemännen puiteohjelman virhetaso ei ole parantunut kuudenteen puiteohjelmaan verrattuna ja että tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston pääjohtajan lausuntojen mukaan virhetaso jopa kasvaa entisestään; katsoo, että seitsemännen puiteohjelman ohjelmien virhetasotilanteen olisi pitänyt parantua ohjelman hallinnoinnista saadun kokemuksen myötä;   pitää valitettavana, että virhetason jyrkkä kasvu vuonna 2014 kasvua ja työllisyyttä edistävän kilpailukyvyn alalla on osoitus ohjelman moitteettomasta hallinnoinnista viimeksi kuluneina vuosina;

175.   pitää valitettavana, että kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky on vuosina 2013 ja 2014 ollut se unionin menoerä, jonka alalla virhetaso on kasvanut eniten;

176.  pitää valitettavana, että virhelähteet ovat pysyneet samoina:

(a)  tutkimuksen alalla (Tutkimus): virheellisesti lasketut henkilöstökulut sekä muut tukeen oikeuttamattomat välittömät kulut, kuten tosittein perustelemattomat matka- tai laitekulut; tukeen oikeuttamattomat välilliset kulut, jotka pohjautuvat virheellisesti laskettuihin yleiskustannuksiin tai joihin sisältyy tukeen oikeuttamattomia kustannuslajeja, jotka eivät liity hankkeeseen;

(b)  muiden rahoitusvälineiden alalla (Muut): perustelemattomat ja tukeen oikeuttamattomat kulut ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkomiset;

Virhetyyppien osuus virhetasossa

Tutkimus

Muut

Henkilöstökuluja oli laskettu virheellisesti

30,5 %

2,5 %

Muut välittömät kustannukset, jotka eivät ole tukikelpoisia

17,5 %

13,5 %

Välilliset kustannukset, jotka eivät ole tukikelpoisia

20 %

 

Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkomiset

 

14 %

Tukeen oikeuttamaton alihankinta

2 %

 

Yhteensä

70 %

30 %

177.  on edelleen vakuuttunut siitä, että komission on jatkettava ponnistelujaan hyväksyttävän tasapainon löytämiseksi sen välillä, että ohjelmat ovat houkuttelevia osallistujille ja että oikeutettu vastuuvelvollisuus ja varainhoidon valvonta toteutuu; palauttaa tässä yhteydessä mieliin pääjohtajan vuonna 2012 antaman lausuman, jonka mukaan menettely, jossa pyritään kaikissa oloissa varmistamaan alle 2 prosentin jäännösvirhetaso, ei ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto(92);

178.   huomauttaa, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston pääjohtaja on aiempien vuosien tapaan tehnyt horisontaalisen varauman jäännösvirhetasosta tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston suoraan toteuttamissa seitsemännen puiteohjelman kuluilmoituksissa ja innovatiivisia lääkkeitä koskevan IMI-yhteisyrityksen maksuissa, joiden arvioitu jäännösriski on 3 prosenttia, millä on arviolta 111,39 miljoonan euron vaikutus;

179.   toteaa, että varauma ei koskenut tiettyjä seitsemännen puiteohjelman menojen osia, koska oli todisteita siitä, että riskit (ja siten jäännösvirhetasot) ovat huomattavasti alhaisempia kuin kaikkien menojen osalta; ottaa huomioon, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston osalta tämä koskee Fusion for Energy -yhteisyritykselle, Clean Sky -yhteisyritykselle ja polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle osoitettuja varoja; ottaa huomioon, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston ulkopuolella tämä koskee myös tutkimuksen toimeenpanoviraston Marie Curie -ohjelmaan kuuluvia menoja ja kaikkia Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston menoja;

180.   katsoo, että horisontaalinen varauma voi olla oikeudellisesti tarpeen, mutta kyseinen varauma saattaa komission varainhoidon huonoon valoon erityisesti, koska tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto voi antaa täyden varmuuden 97 prosentista näistä menoista;

181.  panee merkille, että komissio on vuosina 2014 ja 2015 antanut tutkimuksen alalla perintämääräyksiä 42 miljoonan euron edestä; toteaa, että 31 miljoonaa euroa on jo peritty ja että loppua ei ole vielä saatu perittyä joko konkurssin tai kesken olevan pakkoperinnän vuoksi;

182.   pitää valitettavana viimeaikaisia lehtitietoja, joissa kyseenalaistetaan tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston valmius suojella tehokkaasti unionin taloudellisia etuja; kehottaa komissiota selvittämään nämä viestimissä laajasti käsitellyt tapaukset, joissa viitataan selviin hallinnollisiin epäkohtiin sekä unionin taloudelliselle edulle ja maineelle aiheutuneeseen ilmeiseen vahinkoon; kehottaa oikeusasiamiestä käynnistämään asiaa koskevan tutkimuksen;

183.   pitää valitettavana, että yksinkertaistamistoimet, joiden myötä ennakkotarkastuksista on luovuttu (yli 375 000 euron menoja ei esimerkiksi todenneta ennakkoon), aiheuttavat kumulatiivisia virheitä, joiden seurauksena virhetaso kasvaa yleisesti ja yhä enemmän; toteaa, että virhetasoa ei Horisontti 2020 -ohjelman osalta todennäköisesti saada alenemaan, kun otetaan huomioon yhä useammat elimet, jotka vastaavat seitsemännen puiteohjelman menojen hallinnoinnista;

Tietojen luotettavuuteen liittyvät kysymykset

184.  pitää valitettavana, että suorituksiin perustuvaa arviointia varten tarvittavassa sekundaaritietojen analysoinnissa on ongelma; katsoo, että tämä olisi nähtävä lähitulevaisuuden haasteena; muistuttaa, että on tarpeen parantaa tiedonhallintaa;

Suorituksiin perustuva ja tulossuuntautunut lähestymistapa

185.  toteaa, että T&K&I:n todelliset vaikutukset ja tulokset kaupallistamisen ja lisäarvon näkökulmasta ovat todella merkittävät;

186.   suhtautuu myönteisesti seitsemännen puiteohjelman jälkiarvioinnin suorittaneen korkean tason asiantuntijaryhmän tekemiin myönteisiin arvioihin tuloksista eli siihen, että ohjelmassa luotiin suoraan yli 1,3 miljoonaa työvuotta (kymmenen vuoden aikana rahoitettujen hankkeiden avulla) ja välillisesti neljä miljoonaa työvuotta 25 vuoden aikana ja jokainen seitsemänteen puiteohjelmaan käytetty euro tuotti noin 11 euroa suoria ja välillisiä taloudellisia vaikutuksia innovoinnin, uusien tekniikoiden ja tuotteiden avulla ja että sen rahoitusvaikutus pk-yrityksille ylitti 15 prosentin tavoitteen ja oli 17 prosenttia (viisi miljardia euroa);

187.  huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuin tarjosi suorituksiin perustuvan lähestymistavan vahvistamiseksi uraauurtavan testin Eurooppa 2020 -strategian indikaattoreista, jossa T&K-menot ovat tärkeässä asemassa;

Rahoitusvälineet

188.   toteaa, että etenkin Horisontti 2020 -ohjelmassa erittäin kehittyneet innovatiiviset rahoitusvälineet ovat yksi tärkeimmistä käytännön täytäntöönpanon osa-alueista; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti uuden tuotevalikoiman käynnistämiseen vuonna 2014 ohjelmassa ”InnovFin – EU:n rahoitus innovoijille”, joka on Euroopan investointipankkiryhmän (EIP ja EIR) komission kanssa yhteistyössä käynnistämä yhteinen aloite;

189.   pyytää komissiota antamaan tulevissa vastuuvapausmenettelyissä InnovFin-ohjelman täytäntöönpanosta tietoa, joka kattaa tähän rahoitusvälineeseen kuuluvan unionin talousarvio-osuuden;

190.   muistuttaa, että tietyt alat ja politiikat, kuten rautatieinfrastruktuuri sekä teoreettinen tai perustutkimus, soveltuvat huonommin rahoitettaviksi rahoitusvälineiden kautta ja ovat siksi vaarassa jäädä unionin toimien soveltamisalan ulkopuolelle;

Parhaat käytännöt

191.  panee merkille, että tämän alan tarkastustoimia tehostettiin ja yhteisen tarkastusosaston toteuttamaa koordinointia parannettiin ja että sitä tarjotaan kaikille tutkimus- ja innovointimenoihin liittyville pääosastoille, toimeenpanovirastoille ja yhteisyrityksille yhteistyössä toteutettavana hallinnointina;

192.  katsoo, että mahdollinen hyvä käytäntö on erityinen ulkoistaminen eli suurten ohjelmien hallinnoinnin antaminen tällä alalla erityisten elinten tehtäväksi; katsoo, että koska tällainen käytäntö on ollut olemassa vasta vähän aikaa, ei ole mahdollista esittää kiistattomia tuloksia mutta metodi ja malli vaikuttavat hyvin innovatiivisilta;

Toteutettavat toimenpiteet

193.  toteaa, että komission olisi

(a)  hyväksyttävä toimenpiteitä, joilla vähennetään tämän alan suhteellisen korkeaa virhetasoa, parannetaan tiedonhallintaa myös erittäin kehittyneiden T&K&I‑hankkeiden analysoimiseksi ja niiden todellisen vaikutuksen testaamiseksi Horisontti 2020 -ohjelman potentiaalia vasten

(b)  esitettävä kertomus, jossa arvioidaan talousarvion näkökulmasta nykyiset kokemukset uudesta käytännöstä, jossa erityiselimiä käytetään tällä alalla​(93)​, sekä otettava käyttöön säännöllinen raportointi Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvien relevanttien indikaattoreiden noudattamisesta;

194.  kehottaa tutkimuksen pääosastoa parantamaan tiedonhallintaa erityisesti tuloskulttuurin mukaisesti, jotta mukaan otetaan kaikki sidosryhmät ja varsinkin uudet, ja parantamaan tiedonhallintaa jäsenvaltioiden edunsaajien kanssa; suosittelee lisäämään riippumattomien tarkastajien osallisuutta siten, ettei keskitytä pelkkiin virheisiin vaan myös tuloksellisuussykliin, mukaan lukien asianmukainen riskiarviointi; katsoo lisäksi, että sääntelyjärjestelyistä olisi tehtävä vaikutustenarviointi;

195.  kehottaa tutkimuksen ja innovoinnin pääosastoa julkaisemaan vuotuisissa toimintakertomuksissaan kattavasti ja yksityiskohtaisesti panoksensa maakohtaisiin suosituksiin, koska näiden suositusten olisi osoitettava, miten pääosasto edesauttaa jäsenvaltioiden edistymistä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa;

196.  panee merkille, että komissio on käynnistänyt sidosryhmien kuulemisen uusista yksinkertaistamistoimista, joita pitäisi ottaa käyttöön Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä; pyytää tietoja siitä, miten uusia yksinkertaistamistoimia aiotaan toteuttaa;

197.   korostaa, että Horisontti 2020 -ohjelman yksinkertaistamisen ja siihen osallistumisen pitäisi olla myös selityksin varustetun avustussopimuksen ohjaava periaate; painottaa, että seitsemännestä puiteohjelmasta poiketen sisäisesti laskutetut kustannukset on Horisontti 2020 -ohjelmassa jaettava ja niistä on raportoitava eri kustannuslajien mukaisesti, henkilöstökustannukset mukaan luettuina; kehottaa siksi komissiota tarkistamaan huomautukset ja sallimaan sen, että sisäisesti laskutetut kustannukset ovat tukikelpoisia muina välittöminä kustannuksina jakamatta niitä kustannuslajeihin ja käyttämättä palveluille tuntilistoja;

Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus

Yleiset seikat

198.   suhtautuu myönteisesti siihen, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen rakenne seuraa ensimmäistä kertaa 1. tammikuuta 2014 voimaan tulleita monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeita; toteaa, että vuonna 2013 tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus sisälsi kaksi erillistä lukua, jotka olivat ”Aluepolitiikka, liikenne ja energia” ja ”Työllisyys- ja sosiaaliasiat”; katsoo kuitenkin, että tämä toimintatavan muutos rajoittaa tilintarkastustuomioistuimen päätelmien ja sen aiempina vuosina tekemien päätelmien vertailukelpoisuutta;

199.  toteaa, että taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden alalla jaetaan uudelleen merkittävä osa unionin talousarviosta, yhteensä 54,4 miljardia euroa vuonna 2014; toteaa, että tästä määrästä 80 prosenttia oli myönnetty alue- ja kaupunkipolitiikan toimintalohkoon etenkin EAKR:n ja koheesiorahaston välityksellä ja 20 prosenttia oli myönnetty pääasiassa ESR:lle työllisyys- ja sosiaaliasioita varten;

200.  toteaa, että EAKR:n ja koheesiorahaston välityksellä tuettiin lähinnä infrastruktuurihankkeita, työpaikkojen luomista ja säilyttämistä, alueiden taloudellista kehitystä edistäviä aloitteita sekä pk-yrityksiä koskevaa toimintaa (EAKR) ja infrastruktuuri-investointeja ympäristön ja liikenteen aloilla (koheesiorahasto);

201.   toteaa, että ESR tukee investointeja inhimilliseen pääomaan ja toimia, joilla pyritään parantamaan työntekijöiden ja yritysten sopeutumista työtapojen muutoksiin, parantamaan työllistymismahdollisuuksia, lisäämään heikommassa asemassa olevien ihmisten sosiaalista osallisuutta sekä lisäämään julkishallinnon ja julkisten palvelujen valmiuksia ja tehokkuutta; katsoo, että tulosindikaattoreista huolimatta ESR:n investointien tuloksia on tästä syystä vaikeampi mitata;

202.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vuosina 2011–2012 antamasta kuudestatoista suosituksesta kahdeksan suositusta oli pantu täytäntöön kokonaisuudessaan, seitsemää suositusta pannaan parhaillaan täytäntöön suurimmaksi osaksi ja yhtä suositusta pannaan parhaillaan täytäntöön joiltakin osin;

Eurooppa 2020 -strategia

203.   toteaa, että alue- ja kaupunkipolitiikan neljä tärkeintä keskeistä tulosindikaattoria ovat seuraavat: luotujen työpaikkojen lukumäärä, tukea saavien tutkimuslaitosten kanssa yhteistyötä tekevien yritysten lukumäärä, tukea saavien yritysten lukumäärä ja uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteetin lisäys; toteaa, että jäsenvaltioiden täytäntöönpanokertomuksissaan raportoimat saavutukset edistyivät keskimäärin 29 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja että komission mukaan kaikkia tavoitteita ei saavuteta talouskriisin vuoksi; kehottaa komissiota tekemään tarvittavat johtopäätökset vuoden 2016 loppuun mennessä esitettävää monivuotisen rahoituskehyksen tulevaa väliarviointia varten;

204.   panee tyytyväisenä merkille komission ponnistelut koheesiopolitiikan panoksen lisäämiseksi unionin talouden ohjausjärjestelmään seulomalla kaikki vuosien 2014–2020 kumppanuussopimukset ja toimenpideohjelmat sen varmistamiseksi, että kesäkuun 2014 loppuun mennessä hyväksytyt maakohtaiset suositukset otettaisiin asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden kehittämistä ja kilpailukykyä koskevissa strategioissa;

205.   toteaa, että vuoden 2015 loppuun mennessä keskimäärin 89 prosenttia määrärahoista oli käytetty (käyttöaste) ja että Italiassa (79 %), Romaniassa (70 %) ja Kroatiassa (59 %) oli jääty jälkeen toteutuksessa;

206.  huomauttaa, että kaksi tärkeintä tulosindikaattoria työllisyys- ja sosiaaliasioiden alalla ovat työttömyysaste ja uusien ja/tai säilytettyjen työpaikkojen määrä; panee tyytyväisenä merkille, että ohjelmakauden 2007–2013 jälkiarvioinnin alustavien tulosten mukaan 8,8 miljoonaa ESR:n osallistujaa sai työpaikan (tai säilytti työpaikkansa) ESR:n tukitoimien seurauksena tänä aikana vuoden 2013 loppuun mennessä; pitää myönteisenä myös sitä, että yli 300 000 ESR:n tukemaa ihmistä aloitti itsenäisen ammatinharjoittamisen ja että yli 50 000 startup-yritystä sai tukea;

207.   pitää nuorisotakuuta erityisen tärkeänä; panee näin ollen tyytyväisenä merkille, että 110 300 työtöntä nuorta osallistui nuorisotyöllisyysaloitteen välityksellä (YEI) rahoitettuihin toimiin vuonna 2014; toteaa, että 1,3 miljardia euroa on jo myönnetty kentällä toteutettaville hankkeille; on tässä yhteydessä kiitollinen tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 3/2015 annetuista ohjeista ja komission rakentavasta reaktiosta havaintoihin; korostaa kuitenkin, että joissakin jäsenvaltioissa on vielä joitakin vaikeuksia toteuttaa nuorisotakuu ja varmistaa riittävä hankevalmistelu nuorisotyöllisyysaloitteelle;

208.  panee merkille Euroopan globalisaatiorahastoa (EGR) koskevan komission kertomuksen havainnot, joista käy ilmi, että kahden vuoden aikana (2014–2015) yhteensä 7 636 työntekijää (44,9 prosenttia edunsaajista) oli löytänyt uuden työpaikan EGR:n toteuttamiskauden aikana;

209.   yhtyy komission näkemykseen siitä, että työttömyysasteet (erityisesti pitkäaikaistyöttömyys) ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (NEET-nuoret) osuus ovat osoituksia kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudesta työmarkkinoilla; ottaa huomioon, että viisi maata, joissa pitkäaikaistyöttömyysaste on unionissa korkein (osuutena työvoimasta), ovat Kreikka (19,5 %), Espanja (12,9 %), Kroatia (10,1 %), Slovakia (9,3 %) ja Portugali (8,4 %) ja että unionin keskiarvo on 5,1 prosenttia; ottaa huomioon, että maat, joissa NEET-nuorten osuus on suurin, ovat Kypros (33,7 %), Bulgaria (30,9 %), Unkari (30,3 %), Kreikka (30,0 %) ja Romania (26,9 %) ja että unionin keskiarvo on 16,37 prosenttia;

210.   suhtautuu myönteisesti ohjelmakauden 2007–2013 EAKR:n/koheesiorahaston ohjelmien täytäntöönpanoon, joka näkyy joistakin jäsenvaltioiden vuosittain raportoimista keskeisistä indikaattoreista ja uusimpien käytettävissä olevien tietojen alustavan arvioinnin tuloksista, jotka osoittavat, että noin 950 000 työpaikkaa on luotu, 36 000 yritystä on tehnyt yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa, yli 270 000 yritystä on saanut tukea ja uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteetti on lisääntynyt yli 4 000 megawattia;

211.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin on ensimmäistä kertaa myös yrittänyt arvioida ohjelmien tuloksellisuusnäkökohtia koeluontoisessa tarkastuksessa, ja toteaa tarkastuksen perusteella, että 89 hankkeessa yhteensä 186:sta (48 prosenttia) saavutettiin (tai ylitettiin) kaikki tavoitearvot, jotka oli määritetty hankkeen tuloksellisuuden mittaamista ajatellen; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi 56 hankkeen yhteydessä (30 prosenttia), että yksi tai useampi hanketta varten määritetty indikaattori ei saavuttanut tavoiteltua arvoa ja että 17 tapauksessa (9 prosenttia) määräaikaa noudatettiin joidenkin (mutta ei kaikkien) tavoitearvojen osalta tarkastusajankohtaan mennessä; kannustaa tilintarkastustuomioistuinta kehittämään tätä toimintaa erityisesti uuden rahoituskauden 2014–2020 ohjelmien yhteydessä;

Hallintoasiat

212.  korostaa, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 1 b menoja hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa; toteaa, että tällä alalla jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti vastuussa toimenpideohjelman täytäntöönpanosta ja sääntöjenvastaisten menojen ehkäisemisestä, havaitsemisesta ja korjaamisesta;

213.  korostaa painokkaasti, että erityisesti koheesiopolitiikan tapauksessa yhteistyössä harjoitettavan hallinnoinnin osuus on merkittävä, sillä ohjelmat pannaan täytäntöön jäsenvaltioissa ja niiden alueilla unionin yhteisten sääntöjen mukaisesti mutta niiden erityistarpeita kunnioittaen ja toiseksi useissa tapauksissa kyseessä on myös yhteisrahoitus, kun jäsenvaltiot ja edunsaajat osarahoittavat hankkeita;

214.   pitää sietämättömänä, että kahdessakymmenessäyhdessä tapauksessa, jotka koskivat edunsaajien tekemiä kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä, kansallisilla viranomaisilla oli käytettävissään riittävästi tietoa, jonka avulla ne olisivat kyenneet estämään tai havaitsemaan ja korjaamaan virheet ennen kuin menot ilmoitettiin komissiolle; toteaa, että jos kaikkia näitä tietoja olisi hyödynnetty virheiden korjaamiseksi, arvioitu virhetaso olisi tämän luvun kohdalla ollut 1,6 prosenttiyksikköä alhaisempi; toteaa lisäksi, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että 13 tapauksessa sen havaitsema virhe oli kansallisten viranomaisten tekemä; toteaa, että nämä virheet vaikuttivat arvioituun virhetasoon 1,7 prosenttiyksikön verran; katsoo, että tämä tilanne, joka on säilynyt muuttumattomana jo joidenkin vuosien ajan, on osoitus huolimattomuudesta;

215.   korostaa, että ESR:n puitteissa havaitut tukikelpoisuutta koskevat yleisimmät ongelmat ovat seuraavia: tukikelpoisuusajan ulkopuolella ilmoitetut menot (Saksa, Tšekki), liian suuret palkat (Portugali, Puola, Saksa, Suomi), hankkeeseen liittymättömät kulut (Alankomaat, Portugali, Puola), kansallisten tukikelpoisuussääntöjen noudattamatta jättäminen (Puola) ja vähentämättömät tulot (Itävalta); huomauttaa, että yleisimmät esimerkit julkista hankintaa koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisestä ovat seuraavat: perusteeton sopimuksen tekeminen suoraan (Italia, Saksa), lisäurakoita/-palveluja koskevien sopimusten perusteeton tekeminen suoraan, tarjoajien laiton sulkeminen tarjouksen ulkopuolelle, eturistiriidat ja syrjivät valintakriteerit (Suomi);

216.   toteaa, että tilintarkastustuomioistuin analysoi 161 tapahtumaa alue- ja kaupunkipolitiikan alalla (101 koski EAKR:ää, 55 koheesiorahastoa ja viisi rahoitusvälineitä) ja 170 tapahtumaa ESR:n osalta; toteaa, että 135 tapahtumassa 331:stä oli virheitä; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin arvioi virhetason olevan 5,7 prosenttia (EAKR:n ja koheesiorahaston virhetasoksi arvioidaan 6,1 prosenttia ja ESR:n virhetasoksi 3,7 prosenttia);

217.   kehottaa komissiota luomaan tehokkaan välineen, jolla voidaan parantaa kansallisten viranomaisten suorittaman valvonta- ja tarkastustoiminnan luotettavuutta; palauttaa mieliin, että on tärkeää lisätä julkisia hankintoja koskevien tietojen avoimuutta julkistamalla kaikki urakoitsijoita ja alihankkijoita koskevat tiedot, jotta voidaan parantaa tietojen saatavuutta ja valvontaa;

218.   panee merkille, että kaikkien marraskuun 2015 lopussa käytettävissä olleiden tarkastustulosten mukaan 90 prosenttia EAKR:n/koheesiorahaston ohjelmien hallinnollisista tarkastuksista toimii hyvin tai edellyttää vain pieniä parannuksia; muistuttaa, että jäsenvaltioiden tekemien virheiden perussyynä ovat jäsenvaltioiden monimutkaiset hallintorakenteet ja henkilöstön suuresta vaihtuvuudesta tai talousarviorajoitusten aiheuttamasta riittämättömistä henkilöresursseista johtuva asiantuntemuksen menettäminen;

219.   kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille voimakkaampia kannustimia innovatiivisten rahoitusvälineiden käytön lisäämiseksi niiden aluepolitiikassa mutta ottamaan huomioon ohjelmakauden 2007–2013 kokemukset, jotta rahoitusvälineiden määrärahojen käyttöä ei estetä;

220.  kiinnittää huomiota tilintarkastustuomioistuimen suosituksiin erityiskertomuksessa nro 10/2015 ”Toimia EU:n koheesiovarojen käytössä todettujen julkisia hankintoja koskevien ongelmien ratkaisemiseksi olisi tehostettava” ja panee tyytyväisenä merkille komission myönteisen reaktion tilintarkastustuomioistuimen havaintoihin;

221.   on tyytyväinen siihen, että komissio julkaisi lokakuussa 2015 asiakirjan ”Julkiset hankinnat – ohjeita toimijoille yleisimpien virheiden välttämiseksi Euroopan rakenne- ja investointirahastoista rahoitettavien hankkeiden yhteydessä”; kritisoi kuitenkin sitä, että taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota koskevan otsakkeen menoihin liittyvien virheiden pääasiallisena lähteenä on edelleen julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkominen ja että niiden osuus on lähes puolet arvioidusta virhetasosta; muistuttaa, että julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamisen vakavat puutteet ovat koskeneet esimerkiksi urakoiden, lisätöiden tai palvelujen suoraa myöntämistä perusteettomasti, tarjoajien laitonta poissulkemista sekä eturistiriitatapauksia ja syrjiviä valintakriteereitä; pitää virheiden ja väärinkäyttöjen torjumisessa keskeisenä täydellistä avoimuutta urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden tietojen suhteen;

222.   suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio perusti marraskuussa 2014 täytäntöönpanon parantamista koskevan työryhmän Bulgarialle, Italialle (Etelä-Italia), Kroatialle, Romanialle, Slovakialle, Slovenialle, Tšekille ja Unkarille, jotta vältyttäisiin sitoumusten purkamiselta;

223.   palauttaa mieliin, että Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) 2014–2020 oikeudellisessa kehyksessä on lisäksi otettu käyttöön ennakkoehtoja, jotka koskevat unionin rahastojen vaikuttavaa ja tehokasta käyttöä ja jotka kattavat muun muassa jäsenvaltioiden julkisten hankintojen järjestelmät; toteaa, että tässä yhteydessä on hyväksytty toimintasuunnitelmat kahtatoista maata (Bulgaria, Italia, Kreikka, Kroatia, Latvia, Malta, Puola, Romania, Slovenia, Slovakia, Tšekki ja Unkari) varten ja että ne arvioidaan vuoteen 2016 mennessä; muistuttaa, että ennakkoehtojen täyttäminen on edellytys rahoituksen saamiselle; pyytää tarvittavaa täyttä avoimuutta infrastruktuurihankkeiden rahoituksen suhteen ja pyytää julkaisemaan hankkeiden taloudellista, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä koskevat ennakko- ja jälkiarvioinnit;

224.   kehottaa komissiota julkistamaan kaikki Lyonin ja Torinon välistä suurnopeusratahanketta ja sen rahoitusjärjestelyjä koskevat asiakirjat;

225.  panee tyytyväisenä merkille, että alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto on tehnyt 265 tarkastusmatkaa vuoden 2009 jälkeen; toteaa, että alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston mukaan 42 tarkastusviranomaisen, jotka tarkastivat noin 91 prosenttia EAKR:n ja koheesiorahaston määrärahoista ohjelmakaudella 2007–2013, tekemään työhön voidaan yleisesti ottaen luottaa; toteaa, että työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto oli arvioinut vuoden 2014 loppuun mennessä 87 tarkastusviranomaista 92:sta (94,6 prosenttia); toteaa, että ne kattavat 113 toimenpideohjelmaa kaikkiaan 118 toimenpideohjelmasta, joten niiden osuus on 99,1 prosenttia ohjelmakauden 2007–2013 rahoitussuunnittelusta;

226.  toteaa, että maksut keskeytettiin ja/tai keskeytystä edeltävä menettely aloitettiin vuoden 2014 aikana 121 EAKR:n/koheesiorahaston ohjelman tapauksessa ja että nämä toimenpiteet kattoivat lähes 7,9 miljardia euroa jäsenvaltioiden esittämiä maksupyyntöjä; toteaa myös, että ESR:n osalta komissio lähetti 11 varoitusta ja 18 lykkäämistä edeltävää kirjettä, ja että komissio päätti keskeyttää 31 maksua ja lykkäsi 11:tä toimenpideohjelmaa ja että maksupyyntöjä keskeytettiin kaikkiaan 1,3 miljardin euron arvosta;

227.   panee merkille, että vuonna 2014 aluepolitiikan pääosaston ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston maksujen valvontaa ja keskeyttämistä koskevan tiukan politiikan ja toimintasuunnitelmien lisääntyvän määrän tuloksena rahoitusoikaisuja vahvistettiin 840 miljoonan euron arvosta ja 854 miljoonaa euroa pantiin täytäntöön EAKR:n/koheesiorahaston yhteydessä kaikkien ohjelmakausien osalta (päätetty vuonna 2014 ja edeltävinä vuosina); panee merkille, että ohjelmakauden 2007–2013 osalta ESR:n yhteydessä hyväksyttiin/päätettiin rahoitusoikaisuja 209 miljoonan euron arvosta ja 155,9 miljoonaa euroa pantiin täytäntöön (päätetty vuonna 2014 ja edeltävinä vuosina);

228.   panee tyytyväisenä merkille, että komission valvontatehtävän ansiosta todentamisviranomaiset tekivät vuonna 2014 ennen menojen ilmoittamista komissiolle 782 miljoonan euron arvosta EAKR:ää/koheesiorahastoa koskevia rahoitusoikaisuja, joiden avulla unionin talousarviossa on säästytty epäasianmukaisia menoja koskevilta maksuilta;

229.   toteaa huolestuneena, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan Eurooppa 2020 ‑strategiaa ei muunneta järjestelmällisesti temaattisten tavoitteiden avulla kumppanuussopimuksissa ja ohjelmissa toiminnallisiksi tavoitearvoiksi; panee kuitenkin merkille, että se muunnetaan toiminnallisiksi tavoitearvoiksi ERI-rahastojen ohjelmatasolla 11 temaattiseen tavoitteeseen mukautettujen erityistavoitteiden avulla; katsoo, että tuloksia voidaan arvioida tarkoituksenmukaisesti ainoastaan, jos temaattiset tavoitteet ja toimenpideohjelmat ovat yhdenmukaiset ja tulosindikaattorien ja vertailuarvojen avulla voidaan mitata edistymistä;

230.  toteaa, että kumppanuussopimukset ja yleinen asetus luovat yhteisiä sääntöjä, joiden olisi kannustettava yhdennettyä lähestymistapaa, mutta toisaalta kutakin rahastoa hallinnoidaan omalla asetuksella ja omilla menettelyillä;

231.  panee kiinnostuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin aikoo esittää lähitulevaisuudessa kumppanuussopimusten ja koheesiopolitiikan tuloksellisuuteen keskittyvän kehyksen erityistarkastusta;

232.  pitää valitettavana, että niiden toimenpideohjelmien määrä, joiden osalta varaumia esitettiin, nousi 73:sta 77:ään EAKR:n/koheesiorahaston toimenpideohjelmissa vuonna 2014 ja pysyi muuttumattomana 36:ssa ESR:n toimenpideohjelmissa; toteaa, että näiden varaumien arvioitu taloudellinen vaikutus laski 423 miljoonasta eurosta vuonna 2013 aina 224 miljoonaan euroon vuonna 2014 EAKR:ssa/koheesiorahastossa ja nousi 123,2 miljoonasta eurosta vuonna 2013 jopa 169,4 miljoonaan euroon vuonna 2014 ESR:ssa;

233.  hyväksyy yhteenvedon yhteisestä tarkastusstrategiasta kaudeksi 2014–2020, jossa temaattisten tarkastusten etusijalle asetetaan tuloksellisuustietojen raportointia koskevien järjestelmien toimintavarmuus (uusi piirre, joka liittyy tulossuuntautuneisuuteen) ja rahoitusvälineet;

234.   pitää valitettavana, että jäsenvaltiot eivät ole vielä täysin omaksuneet yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja ESR:n yhteydessä; suhtautuu myönteisesti Euroopan sosiaalirahaston yksinkertaistetuista kustannusvaihtoehdoista laadittuun raporttiin, jossa työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto odottaa, että ohjelmakauden 2014–2020 aikana keskimäärin 35 prosenttia kustannuksista ilmoitetaan yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja soveltaen, mutta joissakin jäsenvaltioissa (Alankomaat, Espanja, Italia ja Ruotsi) määrä on huomattavasti korkeampi, ja toisissa jäsenvaltioissa (Bulgaria, Latvia, Slovakia ja Unkari) huomattavasti matalampi; tukee työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston ponnisteluja edistää yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä jäsenvaltioissa ja kehottaa jäsenvaltioita omaksumaan yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen mahdollisuudet täysimääräisesti;

235.  arvostaa tässä yhteydessä, että komissio on perustanut korkean tason ryhmän seuraamaan yksinkertaistamista ERI-rahastojen edunsaajien osalta; toivoo saavansa kopiot raporteista, joita ryhmä julkaisee helmikuusta 2016 alkaen;

236.  pitää tervetulleena komission pyrkimystä kannustaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön Arachne-tiedonlouhintavälineen petollisen toiminnan estämiseksi; muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että tämä väline tarjotaan käyttöön ilmaiseksi;

237.  suhtautuu myönteisesti siihen, että vuonna 2014 komissio käynnisti ensimmäiset neljä tutkimusta, joilla arvioidaan sitä, miten uudistetun koheesiopolitiikan elementit on otettu huomioon ohjelmasuunnittelussa vuosiksi 2014–2020; palauttaa mieliin, että neljän tutkimuksen aiheet ovat seuraavat: ennakkoehdot, kumppanuusperiaate, tuloskehys ja ”uudet säännökset” (jotka kattavat useita uusia ohjelmasuunnittelun osa‑alueita, kuten tuensaajien hallinnollisen taakan arviointi ja suunnitellut toimet sen vähentämiseksi, monialaiset periaatteet ja alueelliset lähestymistavat); toivoo saavansa kopiot tutkimuksista, kun ne on saatettu päätökseen;

Laillisuus ja sääntöjenmukaisuus sekä virheisiin liittyvät seikat

238.   on huolissaan siitä, että tilintarkastustuomioistuin testasi 161 tapahtuman otoksen alue- ja kaupunkipolitiikan toimintalohkosta ja 170 tapahtuman otoksen työllisyys- ja sosiaaliasioiden toimintalohkosta ja että 135 tapahtumaan liittyi virhe (75 tapahtumaa alue- ja kaupunkipolitiikan toimintalohkosta ja 60 tapahtumaa työllisyys- ja sosiaaliasioiden toimintalohkosta); toteaa, että tilintarkastustuomioistuin arvioi kvantifioimiensa 25 virheen perusteella, että virhetaso oli 6,1 prosenttia alue- ja kaupunkipolitiikan toimintalohkossa ja kvantifioimiensa 28 virheen perusteella, että virhetaso oli 3,7 prosenttia työllisyys- ja sosiaaliasioiden toimintalohkossa ja että koheesiopolitiikan arvioitu virhetaso oli kokonaisuutena tarkasteltuna 5,7 prosenttia;

239.  pitää turhauttavana, että kahdessakymmenessäyhdessä tapauksessa, jotka koskivat edunsaajien tekemiä kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä, kansallisilla viranomaisilla oli riittävästi tietoa, jonka avulla virheet olisi voitu ehkäistä tai havaita ja korjata ennen kuin menot ilmoitettiin komissiolle; toteaa, että jos kaikkea tätä tietoa olisi käytetty virheiden korjaamiseen, arvioitu virhetaso olisi tämän luvun kohdalla ollut 1,6 prosenttiyksikköä alhaisempi; toteaa lisäksi, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kolmessatoista tapauksessa sen havaitsema virhe oli kansallisten viranomaisten tekemä; toteaa, että nämä virheet vaikuttivat arvioituun virhetasoon 1,7 prosenttiyksikön verran; katsoo, että tämä tilanne, joka on säilynyt muuttumattomana jo joidenkin vuosien ajan, on osoitus huolimattomuudesta;

240.   kritisoi sitä, että kuten aiempinakin varainhoitovuosina, myös eräiden ulkoisten tarkastusten ja menotarkastusten kohteena olleiden loppumaksuja koskevien pyyntöjen virhetaso kertoo ennakkotarkastuksiin liittyvistä heikkouksista Euroopan sosiaalirahaston osalta; korostaa, että julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämiseen ja menoja koskeviin tositteisiin liittyvien virheiden osuus oli miltei kaksi kolmasosaa arvioidusta virhetasosta;

241.  korostaa, että mikäli jäsenvaltioiden tarkastukset kummallakin toimintalohkolla olisivat olleet täysin luotettavia, alue- ja kaupunkipolitiikan toimintalohkon arvioitua virhetasoa olisi voitu alentaa 3,3 prosenttiyksikköä ja työllisyys- ja sosiaaliasioiden toimintalohkon virhetasoa 3,2 prosenttiyksikköä;

242.   kehottaa komissiota esittämään ennen 1. heinäkuuta, minkä suunnitelmien avulla se aikoo saada aikaan sen, että varainhoitoa parannetaan merkittävästi jäsenvaltioissa; on vakuuttunut siitä, että vastuuvapauden on oltava sidoksissa välttämättömään edistykseen tällä alalla;

243.  pitää valitettavana, että virhelähteet ovat pysyneet samoina:

(a)    alue- ja kaupunkipolitiikan toimintalohko (aluepolitiikka): julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen, tukeen oikeuttamattomien menojen sisällyttäminen kuluilmoituksiin ja valtiontukisääntöjen rikkominen;

(b)   työllisyys- ja sosiaaliasioiden toimintalohko (työllisyys): tukeen oikeuttamattomat kulut, tukeen oikeuttamattomat hankkeet/edunsaajat ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen; korostaa, että yleisimmät havaitut tukikelpoisuutta koskevat ongelmat ovat seuraavia: tukikelpoisuusajan ulkopuolella ilmoitetut menot (Tšekki, Saksa), liian suuret palkat (Saksa, Suomi, Puola, Portugali), hankkeeseen liittymättömät kulut (Alankomaat, Puola, Portugali), kansallisten tukikelpoisuussääntöjen noudattamatta jättäminen (Puola) ja vähentämättömät tulot (Itävalta); huomauttaa, että yleisimmät esimerkit julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisestä ovat seuraavat: perusteeton sopimuksen tekeminen suoraan (Saksa, Italia), lisäurakoita/-palveluja koskevien sopimusten perusteeton tekeminen suoraan, tarjoajien laiton sulkeminen tarjouksen ulkopuolelle, eturistiriidat ja syrjivät valintakriteerit (Suomi);

Virhetyyppien osuus virhetasossa

Aluepolitiikka

Työllisyys

Edunsaaja ei noudattanut hankintasääntöjä

44,9%

2,9%

Tukeen oikeuttamattomat kulut

21,5%

5,6%

Valtiontuki

21,2%

 

Tukeen oikeuttamaton hanke/edunsaaja

 

3,9%

Yhteensä

87,6%

12,4%

244.   pitää valitettavana, että samanlaisia virheitä löydetään vuosien ajan jatkuvasti usein samoissa jäsenvaltioissa; toteaa, että keskeyttämällä tai lopettamalla maksut komissio varmistaa, että korjaavat toimet toteutetaan tapauksissa, joissa on havaittu puutteita; pyytää komissiota tehostamaan kansallisten ja alueellisten hallinnointi- ja valvontajärjestelmien seurantaa tämän havainnon perusteella ja toisaalta lieventämään seurantaa valtioissa, joissa hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ovat osoittautuneet luotettaviksi;

245.   on huolissaan julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkomisista tietoteknisten valvontajärjestelmien tarjousmenettelyissä rahoituskausilla 2007–2013 ja 2014–2020, mikä on myös antanut aihetta epäillä petosta; huomauttaa, että Tšekin tilintarkastusviranomaiset havaitsivat nämä virheet; tukee täysin komission kantaa, jonka mukaan maksuja ei pitäisi suorittaa ennen kuin asiaankuuluvat korjaavat toimenpiteet on toteutettu ja poliisitutkinta on valmis;

246.   on huolestunut ongelmista, jotka liittyvät rakennerahastojen menojen valvontaa koskevien järjestelmien tarjouskilpailuihin vuosina 2007–2013 ja 2014–2020, ja vaatii selvitystä siitä, miksi tällaisia ongelmia esiintyy jokaisella rahoituskaudella, sekä selvitystä petostutkimusten nykytilasta ja sääntöjenvastaisesti saatujen varojen takaisinperintää;

247.   huomauttaa, että alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuoden 2014 vuotuisessa toimintakertomuksessa ilmoitettujen lukujen mukaan virheriski kunkin Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta tuetun toimenpideohjelman arvioituna painotettuna keskiarvona oli alle 1 prosentti yhdeksässä jäsenvaltiossa (vuonna 2013 kuudessa jäsenvaltioissa) ja että vain kahdessa jäsenvaltiossa kyseinen prosenttiosuus oli vähintään neljä prosenttia (vuonna 2013 viidessä jäsenvaltiossa);

248.   huomauttaa, että työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston vuoden 2014 vuotuisessa toimintakertomuksessa ilmoitettujen lukujen mukaan virheriski kunkin ESR:sta tuetun toimenpideohjelman arvioituna painotettuna keskiarvona oli alle 1 prosentti yhdeksässä jäsenvaltioissa kuten vuonna 2013 ja että kyseinen prosenttiosuus oli vähintään neljä prosenttia kuudessa jäsenvaltiossa (korkeimmillaan 7,9 prosenttia), kun se oli vuonna 2013 yli neljä prosenttia viidessä jäsenvaltiossa (korkeimmillaan 8,8 ja 9,3 prosenttia);

249.  korostaa, että tilintarkastustuomioistuin ei ole havainnut viimeisten kolmen vuoden aikana kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä, jotka liittyvät yksinkertaistetun kustannusvaihtoehdon soveltamiseen; toteaa tämän olevan osoitus siitä, että hankkeet, joissa käytetään yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, ovat vähemmän alttiita virheille kuin ne, joissa käytetään todellisia kustannuksia;

250.   katsoo, että olisi hyödyllistä, jos komissio tekisi kohdennetun analyysin ohjelmakausien 2007–2013 ja 2014–2020 kansallisista tukikelpoisuussäännöistä ja tämän perusteella laatisi ohjeet jäsenvaltioille tarpeettoman monimutkaisten sääntöjen (ylisääntely) yksinkertaistamiseksi ja poistamiseksi kokonaan;

251.  panee merkille, että valtiontukisääntöjen noudattaminen näyttää olevan tärkeä tekijä pyrittäessä koheesiopolitiikan virheiden minimoimiseen;

252.  korostaa, että on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että kansalliset viranomaiset ilmoittavat todellista vähemmän virheitä ja todellista enemmän rahoitusoikaisuja;

253.   ilmaisee huolensa pakolaisia varten varattuja varoja koskevista tarkastuksista, sillä usein jäsenvaltiot jakavat niitä hätätilanteissa noudattamatta voimassa olevia sääntöjä; pitää keskeisenä, että komissio ottaa käyttöön perusteellisemmat tarkastukset, joissa otetaan erityisesti huomioon pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ihmisoikeudet;

Tietojen luotettavuuteen liittyvät kysymykset

254.  panee tyytyväisenä merkille, että EAKR:ää/koheesiorahastoa ja ESR:ää koskevissa jäsenvaltioiden vuotuisissa tarkastuskertomuksissa ilmoitettujen tietojen oikeellisuus on parantunut; pitää kuitenkin valitettavana, että joissakin tapauksissa komission oikaisut ylittivät 1,5 prosenttia ja niitä pidettiin epäluotettavina;

Suorituksiin perustuva ja tulossuuntautunut lähestymistapa

255.   pitää myönteisenä politiikan tuloksia ja saavutettua suoritustasoa koskevan näytön osalta, että tilintarkastustuomioistuin on käyttänyt ensimmäisen kerran tuloksellisuuteen perustuvaa lähestymistapaa arvioidessaan unionin talousarvion täydentävyyttä Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä; katsoo, että tämän strategian täytäntöönpanosta rakennerahastojen avulla saadut tulokset ovat erittäin tärkeitä unionin laajuiselle taloudelliselle indikaattorille ”BKT asukasta kohti” sekä muille indikaattoreille;

256.  pitää tärkeänä arvioida, onko EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR:n hankkeet on saatu päätökseen ja missä määrin ja onko niiden tavoitteet saavutettu (vuoden 2014 loppuun mennessä);

257.  pitää valitettavana, että tuloksellisuuteen perustuvat rahoitusjärjestelyt ovat edelleen poikkeuksellisia; toteaa, että useimmissa tapauksissa se, että avustussopimuksessa sovittuja hanketavoitteita ei saavutettu, ei vaikuttanut unionin myöntämän rahoituksen määrään;

258.   muistuttaa, että 51 ensisijaisen hankkeen täytäntöönpanoa Kreikassa on nopeutettava; muistuttaa myös, että 14 hanketta – jotka koskevat muun muassa kiinteistörekisteriä ja kansallista rekisteriä – on määritetty ”pullonkaulahankkeiksi”, joissa on varojen vapauttamisen riski; odottaa komission antavan parlamentille ajantasaista tietoa tilanteesta komission vuoden 2014 vastuuvapauden seurantakertomuksessa;

259.   muistuttaa, että komissiolle huhtikuussa 2015 jätetyssä ohjelmakauden 2014–2020 valvontajärjestelmään liittyvää hankintamenettelyä koskevassa Tšekin tilintarkastusviraston kertomuksessa OPTP/2014/SM/01 viitattiin yli yhdeksän miljoonan euron perusteettomiin menoihin; pitää myönteisenä, että komissio on lähettänyt kirjeen, jossa varoitetaan mahdollisesta maksujen keskeyttämisestä, ja kehottanut Tšekin viranomaisia tekemään asianmukaiset rahoitusoikaisut; toivoo saavansa tietää, miten Euroopan petostentorjuntavirasto arvioi tilannetta;

Rahoitusjärjestelyvälineet

260.  panee merkille, että jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ilmoituksen mukaan vuoden 2014 lopussa oli toiminnassa yhteensä 1 025 rahoitusjärjestelyvälinettä (mukaan lukien 73 sijoitusyhtiötä ja 952 erityisrahastoa); toteaa, että 90 prosenttia rahoitusjärjestelyvälineistä koski yrityksiä, 6 prosenttia kaupunkikehityshankkeita ja 4 prosenttia energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiamuotoihin liittyviä varoja; toteaa, että nämä välineet perustettiin 25 jäsenvaltioon ja ne saivat rahoitustukea 183 toimenpideohjelmasta; toteaa, että toimenpideohjelmista rahoitusjärjestelyvälineisiin maksettiin yhteensä 16 miljardia euroa, josta 10,9 miljardia euroa oli EAKR:n ja ESR:n varoja; toteaa, että vuoden 2014 loppuun mennessä lopullisille edunsaajille suoritetut maksut olivat yhteensä 9,19 miljardia euroa, joista 5,8 miljardia euroa oli rakennerahastojen varoja, joten toimenpideohjelmien käyttöaste oli lähes 57 prosenttia;

261.   panee merkille, että äskettäisessä ja erittäin kattavassa tutkimuksessa arvioidaan oikein, että rahoitusjärjestelyvälineiden käytöllä koheesiopolitiikassa kaudella 2007–2013 oli paljon etuja mutta myös joitakin heikkouksia, jotka olisi poistettava; toteaa analyysin kuitenkin osoittavan, että niiden käytön osuus vaihtelee huomattavasti eri jäsenvaltioiden kesken; kehottaa komissiota analysoimaan näiden jäsenvaltioiden välisten suurten erojen tärkeimmät syyt ja etsimään tehokkaan kannustimen, jonka avulla jäsenvaltiot pyrkisivät olemaan aktiivisempia rahoitusjärjestelyvälineiden käytössä aloilla, joilla ne ovat osoittautuneet menestyksekkäiksi;

262.   toteaa, että rahoituslähteistä rahoitusjärjestelyvälineisiin suoritetun määrän ja lopullisille edunsaajille jaetun määrän välillä on selvä ero; katsoo, että tämä saattaa merkitä sitä, että joitakin huomattavia määriä on ainoastaan ”säilötty” rahoitusjärjestelyvälineisiin vapauttamisriskin välttämiseksi; kehottaa komissiota edesauttamaan tämän kielteisen piirteen poistamista rahoitusjärjestelyvälineiden käytöstä ja pitää ohjelmakautta 2014–2020 koskevaa uutta säännöstä, jonka mukaan maksut rahoitusjärjestelyvälineisiin maksetaan erissä, myönteisenä askeleena tähän suuntaan;

263.  panee merkille, että rahoitusjärjestelyvälineiden käytön voimakas kasvu johtaa välttämättä siihen, että julkishallinnon viranomaiset ja tarkastus- ja valvontaelimet soveltavat aivan uutta lähestymistapaa julkisten varojen käyttämiseen, mikä edellyttää tietyssä määrin ”uutta kulttuuria” innovatiivisten rahoitusvälineiden ympäristössä; kehottaa komissiota testaamaan, että tähän uuteen ympäristöön on valmistauduttu riittävästi;

264.   panee merkille, että rahoitusjärjestelyvälineet voivat edistää merkittävästi ERI‑rahastojen käytön tehokkuutta, vaikuttavuutta ja taloudellisuutta, jos ne pannaan täytäntöön viisaasti, koska ne luonnollisestikin keskittyvät tulosten saavuttamiseen, tai ne voivat luoda tuloksellisuutta; kehottaa komissiota myös ottamaan tämän edun huomioon unionin menopolitiikassa;

265.  panee merkille tiedot, joiden mukaan vuoteen 2014 mennessä yhteensä 53 ESR:n rahoittamaa rahoitusvälinettä, jotka on rajattu ensisijaisesti pk-yritysten tukemiseen, on pantu täytäntöön seitsemässä jäsenvaltiossa ja että niillä on tavoitettu yhteensä 16 716 pk-yritystä (joista 11 286 on mikroyrityksiä) yhteensä 472 miljoonan euron suuruisella ESR:n talousarviolla;

266.  palauttaa mieliin, että rahoitusjärjestelyvälineiden täytäntöönpano ohjelmakaudella 2007–2013 oli hidasta seuraavista syistä:

a)  säännöt olivat monimutkaisia;

b)  joissain tapauksissa resursseja myönnettiin liikaa todellisiin tarpeisiin verrattuna;

c)  täytäntöönpano tapahtui rahoituskriisin aikana;

267.  panee tyytyväisenä merkille, että ohjelmakauden 2014–2020 sääntelykehyksessä säädetään, että rahoitusjärjestelyvälineiden käyttö perustuu pakolliseen ennakkoarviointiin, jotta voidaan tunnistaa investointitarpeet ja auttaa välttämään unionin varojen liiallinen sitominen;

268.  panee myös tyytyväisenä merkille, että yhdessä Euroopan investointipankin kanssa käynnistettiin yhteisten rahoitusvälineiden tekninen neuvoa-antava foorumi (Fi-Compass) tukemaan rahoitusjärjestelyvälineiden täytäntöönpanoa vuosina 2014–2020;

Parhaat käytännöt

269.   pitää myönteisenä uutta suuntausta, johon kuuluu yksinkertaistaminen ja ylisääntelyn vähentäminen sekä yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin parantaminen yhdessä koheesiopolitiikan uusien elementtien kanssa ohjelmakaudella 2014–2020, mikä näyttää olevan paras toimintatapa ja heijastuu monissa konkreettisissa toimissa, joista voidaan mainita täydentävyys Euroopan investointiohjelman kanssa ERI-rahastojen ja ESIR‑rahaston (Euroopan strategisten investointien rahasto) käytännön rinnakkaiselon avulla, rahoitusjärjestelyvälineiden soveltamisalan laajentaminen, kohdennettujen aloitteiden tarjoaminen esimerkiksi pk-yrityksille, työryhmien luominen parempaa täytäntöönpanoa varten ja temaattinen näkökulma älykkääseen kasvuun sekä tutkimusta ja innovointia koskevien strategioiden täytäntöönpano älykkään erikoistumisen strategioita noudattaen, ja koheesiopolitiikan panos asiaankuuluviin unionin politiikkoihin muun muassa digitaalisen talouden, energian ja sosiaaliasioiden aloilla;

270.   suhtautuu myönteisesti komission toimiin korkean tason ryhmän perustamiseksi seuraamaan yksinkertaistamista edunsaajien kannalta ja auttamaan määrittämään yksinkertaistamisen esteet ja löytämään tavan niiden käsittelyyn; kehottaa komissiota tarkastelemaan tilintarkastustuomioistuimen tunnustamia menestyksekkäitä yksinkertaistamismenettelyjä, esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelmaa, ja välillisten kustannusten yksinkertaistamista kiinteillä korvauksilla, jotta tämä lähestymistapa voidaan yleistää muille toimintalohkoille;

271.  kehottaa komissiota arvioimaan tai tutkimaan mahdollisuutta laajentaa tukioikeuksiin perustuva maksujärjestelmä koskemaan muita ohjelmia; katsoo, että kyseinen järjestelmä aiheuttaa vähemmän virheitä kuin korvausten maksamiseen perustuva järjestelmä, josta suurin osa virheistä johtuu;

272.  kehottaa komissiota seuraamaan, miten jäsenvaltiot parantavat tilintarkastusta ja valvontaa koskevia sääntöjä, jotta voidaan luoda yhteinen perusta parhaiden käytäntöjen jakamiseksi erityisesti julkisten hankintojen ja petosten ja korruption torjunnan aloilla;

Toteutettavat toimenpiteet

273.  toteaa, että komission olisi:

a)   pitänyt kerätä näyttöä EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston tukitoimien vaikutuksesta ohjelmakaudella 2007–2013 Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvien tavoitteiden saavuttamiseksi;

b)    varmistettava, että unionin uudet painopisteet ovat nykyistä paljon tiiviimmin sidoksissa koheesiopolitiikkaan;

c)   jatkettava jo aloittamaansa yksinkertaistamisprosessia, myös yksinkertaistetun kustannusvaihtoehdon edistämistä;

d)    jatkettava synergiavaikutusten tukemista itse koheesiopolitiikan sisällä sekä koheesiopolitiikan ja muiden unionin talousarviosta tuettavien toimien välillä;

274.  hyväksyy komission varaumat taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden alalla ja pyytää, että komissio toimittaa tietoja kyseisten ohjelmien kehityksestä vastuuvapauden myöntämistä koskevan parlamentin päätöksen johdosta antamassaan kertomuksessa;

275.   katsoo, että komission on jatkettava määrätietoisesti perustason tarkastusten heikkouksien poistamista jäsenvaltioissa, sillä osa merkittävimmistä virheistä syntyy tällä tasolla;

276.  kehottaa komissiota raportoimaan vastuuvapauden myöntämistä komissiolle vuodelta 2014 koskevan parlamentin päätöksen johdosta antamassaan kertomuksessa siitä, miten jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön yksinkertaistetun kustannusvaihtoehdon;

277.  on samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, että komission olisi laajennettava kaikkiin jäsenvaltioihin arviointinsa todentamisviranomaisten ilmoittamien rahoitusoikaisujen luotettavuudesta ja sen vaikutuksesta komission suorittamaan jäännösvirhetason laskentaan; kehottaa komissiota raportoimaan tuloksista vastuuvapauden myöntämistä koskevan parlamentin päätöksen johdosta antamassaan kertomuksessa;

278.  yhtyy tilintarkastustuomioistuimen näkemykseen, että komission olisi vahvistettava edelleen tarkastusviranomaisten valvontajärjestelmää ja raportoitava tuloksista vastuuvapauden myöntämistä koskevan parlamentin päätöksen johdosta antamassaan kertomuksessa;

279.   kehottaa alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastoa ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosastoa julkaisemaan vuotuisissa toimintakertomuksissaan niiden panokset komission maakohtaisten suositusten laatimiseen ja siihen, miten ne tukevat jäsenvaltioita niiden toteuttamisessa, koska näiden suositusten olisi osoitettava, miten pääosastot edesauttavat jäsenvaltioiden edistymistä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa;

Luonnonvarat

Yleiset seikat

280.  panee merkille, että luonnonvaroihin liittyvä menoala kattaa pääasiassa osana yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) toteutettavat erityyppiset toimet, joiden tavoitteena on lisätä maatalouden tuottavuutta, taata elintaso maatalousväestölle, vakauttaa markkinat ja varmistaa tarvikkeiden saatavuus kohtuullisin hinnoin; toteaa, että tätä tehtävää hoidetaan kahden rahaston välityksellä, jotka ovat maataloustukirahasto (Euroopan maatalouden tukirahasto), joka jakaa unionin suoraa tukea ja maksuja ja toteuttaa markkinatoimenpiteitä, ja maaseuturahasto (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto), joka osarahoittaa maaseudun kehittämisen ohjelmia hankekohtaisesti;

281.  toteaa, että muita aloja ovat muun muassa toimet yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä (EKTR; Euroopan kalatalousrahasto) ja ympäristönsuojelua tukevat toimet (ympäristön suojelu ja parantaminen, luonnonvarojen järkevä käyttö) pääasiassa Life-ohjelman välityksellä (ympäristöohjelma);

282.  panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vuosina 2011–2012 antamasta kahdestakymmenestäyhdestä suosituksesta viisi suositusta oli pantu täytäntöön kokonaisuudessaan, neljää suositusta pannaan parhaillaan täytäntöön suurimmaksi osaksi ja kahtatoista suositusta pannaan parhaillaan täytäntöön joiltakin osin;

Hallintoasiat

283.  panee merkille, että YMP:n menoja hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa (yhteisrahoitus jäsenvaltioiden kanssa ja suorat tuet jaetaan maksajavirastojen kautta, jotka ovat vastuussa tukikelpoisuudesta ja maksujen suorittamisesta tuensaajille); toteaa, että myös EKTR:ää hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, mutta Life‑ohjelman hallinnointi hoidetaan keskitetysti komissiossa;

284.  korostaa, että tehokkaan kohdentamisen ongelmaan liittyy myös puutteellinen luotettavuus ja se, että viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä (LPIS) ei ole aina ajan tasalla; panee tyytyväisenä merkille, että LPIS-järjestelmän puutteita oli käsitelty kaikissa tarkastetuissa jäsenvaltioissa, mutta pitää valitettavana, että joitakin merkittäviä puutteita esiintyy yhä joissakin jäsenvaltioissa; kehottaa komissiota käyttämään yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevan uuden lainsäädännön(94) mukaisesti käytettävissään olevia vahvistettuja mekanismeja, kun kansallisissa järjestelmissä havaitaan merkittäviä ja pysyviä puutteita;

285.  huomauttaa, että yksi todetuista heikkouksista on se, että maaseudun kehittämistä koskevat jäsenvaltioiden toimintasuunnitelmat ovat puutteellisia;

286.   suosittelee, että komissio ohjaa jäsenvaltioita niin, että nämä ongelmat ratkaistaan ja että jäsenvaltiot tekevät tyydyttäviä päätöksiä;

287.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin toimitti seurantatarkastuksen arvioidakseen, oliko jäsenvaltioissa vuosina 2007–2013 havaitut LPIS-järjestelmän puutteet korjattu;

288.  panee tyytyväisenä merkille, että LPIS-järjestelmän puutteita oli korjattu kaikissa tarkastuksen kohteena olleissa jäsenvaltioissa; pitää kuitenkin valitettavana, että joitakin merkittäviä puutteita esiintyy yhä Kreikassa, Espanjassa ja Italiassa; kehottaa komissiota käyttämään yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevan uuden lainsäädännön mukaisesti käytettävissään olevia vahvistettuja mekanismeja, kun kansallisissa järjestelmissä havaitaan merkittäviä ja pysyviä puutteita;

289.   panee huolestuneena merkille, että tilanne, jossa todentamisviranomainen aliarvioi raportoidun virhetason varainhoitovuonna osana parempaan tarkastusvarmuuteen tähtäävää menettelyä(95), on mahdollinen; korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan raportoidut virhetasot eivät olleet täytäntöönpanopuutteiden vuoksi kaiken kaikkiaan luotettavia menettelyn vapaaehtoisesti käyttöön ottaneissa kuudessa jäsenvaltiossa ja että komission on sovellettava täydennyksiä ilmoitettuihin virhetasoihin;

290.   pitää erittäin valitettavana, että Kreikan todentamisviranomainen aliarvioi huomattavasti ilmoitettua virhetasoa varainhoitovuonna 2014 parempaan tarkastusvarmuuteen tähtäävässä menettelyssä, ja korostaa tilintarkastustuomioistuimen havainneen kuudessa jäsenvaltiossa, jotka olivat ottaneet tämän menettelyn vapaaehtoisesti käyttöön (Kreikka, Bulgaria, Romania, Italia, Luxemburg, Yhdistynyt kuningaskunta), että Luxemburgia lukuun ottamatta raportoidut virhetasot eivät olleet jäsenvaltioiden täytäntöönpanossa esiintyvien puutteiden vuoksi kaiken kaikkiaan luotettavia;

291.   pitää valitettavana, että kun tilintarkastustuomioistuin vieraili vuonna 2014 viidessä maksajavirastossa, Irlannissa, Italiassa (Campania), Portugalissa, Romaniassa ja Ruotsissa, se havaitsi valvontajärjestelmissä puutteita, jotka liittyivät maaseudun kehittämistä koskeviin tapahtumiin, ja erityisesti tarkastuksiin, jotka koskivat ympäristöoloja koskevia tukikelpoisuusedellytyksiä, yritysten enimmäiskokoa ja julkisia hankintamenettelyjä;

292.   pitää valitettavana, että maaseudun kehittämisessä suurinta osaa virheistä ja järjestelmän puutteista ei käsitelty tilintarkastustuomioistuimen tarkistamissa toimintasuunnitelmissa;

293.  pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuimen havaintojen mukaan komissio hallinnoi tyydyttävällä tavalla vuoden 2014 tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn;

294.   toteaa huolestuneena, että sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyt olivat liian pitkäkestoisia vuonna 2014; huomauttaa, että 15 prosentin väheneminen tarkastusten kasaantumisessa verrattuna vuoteen 2013 ei riittänyt, vaan vuoden 2014 loppuun kasautui huomattava 180 keskeneräisen tarkastuksen ruuhka;

295.  korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa, joka koski tietämyksen siirron ja neuvontatoimien hallinnointia, ilmeni, että huomattava määrä samankaltaisia palveluja rahoitetaan unionin eri rahastoista (esimerkiksi ESR:n sekä maaseuturahaston kautta) ja että tämä merkitsee kaksinkertaisen rahoituksen riskiä ja edellyttää päällekkäisiä kalliita hallinnointirakenteita;

296.   pitää valitettavana tilintarkastustuomioistuimen havaintoja, joiden mukaan maaseudun infrastruktuureihin annetulla unionin tuella on saatu vain vähän vastinetta rahalle; pitää valitettavana, että tarvetta unionin maaseudun kehittämisrahoitukselle ei aina perusteltu selkeästi, koordinointi muiden rahastojen kanssa oli heikkoa eikä valintamenettelyssä pyritty järjestelmällisesti rahoittamaan kustannustehokkaimpia hankkeita; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita keräämään asiaankuuluvia ja luotettavia tietoja rahoitettujen toimenpiteiden tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta, jotta menoja voidaan hallita tulosten perusteella;

Laillisuus ja sääntöjenmukaisuus sekä virheisiin liittyvät seikat

297.   on erittäin huolissaan siitä, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti maataloustukirahaston markkinatoimenpiteiden ja suoran tuen osalta 183 tapahtuman otoksen ja maaseudun kehittämisen, ympäristön, ilmastotoimien ja kalastuksen osalta 176 tapahtuman otoksen, joista 177 tapahtumaan liittyi virhe (93 tapahtumaa markkinatoimenpiteiden ja suoran tuen osalta ja 84 tapahtumaa maaseudun kehittämisen, ympäristön, ilmastotoimien ja kalastuksen osalta); toteaa, että tilintarkastustuomioistuin arvioi kvantifioimiensa 88 virheen perusteella, että virhetaso oli 2,9 prosenttia maataloustukirahaston markkinatoimenpiteiden ja suoran tuen osalta ja kvantifioimiensa 41 virheen perusteella, että virhetaso oli 6,2 prosenttia maaseudun kehittämisen, ympäristön, ilmastotoimien ja kalastuksen osalta ja että luonnonvarojen arvioitu virhetaso oli kokonaisuutena tarkasteltuna 3,6 prosenttia; panee tyytyväisenä merkille, että tilanne on parantunut, sillä ilman täydentäviä ehtoja todennäköisin virhetaso koko luonnonvarojen osalta olisi 3 prosenttia;

298.   pitää sietämättömänä, että kahdessakymmenessäkuudessa tapauksessa, jotka koskivat maataloustukirahaston markkinatoimenpiteiden ja suoran tuen edunsaajien tekemiä kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä, kansallisilla viranomaisilla oli riittävästi tietoa, jonka avulla virheet olisi voitu ehkäistä tai havaita ja korjata ennen kuin menot ilmoitettiin komissiolle; toteaa, että jos kaikkea tätä tietoa olisi käytetty virheiden korjaamiseen, arvioitu virhetaso olisi tämän luvun kohdalla ollut 0,6 prosenttiyksikköä alhaisempi; toteaa lisäksi, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kolmessakymmenessäneljässä tapauksessa sen havaitsema virhe oli kansallisten viranomaisten tekemä; toteaa, että nämä virheet vaikuttivat arvioituun virhetasoon 0,7 prosenttiyksikön verran; toteaa, että viidessätoista tapauksessa, jotka koskivat maaseudun kehittämisen, ympäristön, ilmastotoimien ja kalastuksen edunsaajien tekemiä kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä, kansallisilla viranomaisilla oli riittävästi tietoa, jonka avulla virheet olisi voitu ehkäistä tai havaita ja korjata ennen kuin menot ilmoitettiin komissiolle; toteaa, että jos kaikkea tätä tietoa olisi käytetty virheiden korjaamiseen, arvioitu virhetaso olisi tämän luvun kohdalla ollut 3,3 prosenttiyksikköä alhaisempi; toteaa lisäksi, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kolmessa tapauksessa sen havaitsema virhe oli kansallisten viranomaisten tekemä; toteaa, että nämä virheet vaikuttivat arvioituun virhetasoon 0,6 prosenttiyksikön verran; katsoo, että tämä tilanne, joka on säilynyt muuttumattomana jo joidenkin vuosien ajan, on osoitus huolimattomuudesta;

299.  pitää valitettavana, että virhelähteet ovat pysyneet samoina:

(a)  maataloustukirahaston markkinatoimenpiteet ja suora tuki (maatalous): edunsaajat ilmoittavat tukeen oikeuttamattomia tai epätarkkoja menoja (kuten liian suurena ilmoitettu maatalousmaan pinta-ala, tukeen oikeuttamattomat lohkot), tukeen oikeuttamattomat edunsaajat, toiminnot, hankkeet tai menot, täydentävien ehtojen rikkomiset ja hallinnolliset virheet;

(b)  maaseudun kehittäminen, ympäristö, ilmastotoimet ja kalastus (maaseutu): edunsaajat ilmoittavat tukeen oikeuttamattomia tai epätarkkoja menoja (kuten liian suurena ilmoitettu maatalousmaan pinta-ala, tukeen oikeuttamattomat lohkot), tukeen oikeuttamattomat edunsaajat, toiminnot, hankkeet tai menot, täydentävien ehtojen rikkomiset, maatalouden ympäristösitoumusten noudattamatta jättäminen ja hankintasääntöjen noudattamatta jättäminen;

Virhetyyppien osuus virhetasossa

Maatalous

Maaseutu

Liian suurena ilmoitettu tukikelpoisten hehtaarien määrä

28%

6%

Tukeen oikeuttamaton edunsaaja, toiminta, hanke tai meno

6%

16%

Täydentävien ehtojen rikkomiset

15%

1%

Hallinnolliset virheet

15%

 

Maatalouden ympäristösitoumusten noudattamatta jättäminen

 

10%

Edunsaaja ei noudattanut hankintasääntöjä

 

3%

Yhteensä

63%

37%

300.  on erityisen huolissaan tapauksista, joissa epäillään tukikelpoisuuskriteereiden tahallista täyttämättä jättämistä; toteaa, että nämä tapaukset on toimitettu OLAFille, ja pyytää OLAFia raportoimaan tutkimustensa tuloksista komission seurantakertomuksessa;

Tietojen luotettavuuteen liittyvät kysymykset

301.   korostaa, että on ratkaisevan tärkeää, että LPIS-järjestelmä on luotettava ja ajan tasalla, minkä odotetaan vähentävän virheitä;

302.  huomauttaa, että koska jäsenvaltioiden raportoimat virhetasot kunkin maksajaviraston osalta eivät ole aina luotettavia, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto mukauttaa virhetasoa pääasiassa komission ja tilintarkastustuomioistuimen viimeisten kolmen vuoden aikana tekemien tarkastusten perusteella;

303.   korostaa, että vaikka todentamisviranomaiset antoivat vuonna 2014 myönteisen arvion kaikista jäsenvaltioiden raportoimista maataloustukirahaston yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää koskevista valvontatilastoista, komission oli korjattava ylöspäin kaikkiaan kuudestakymmenestäyhdeksästä maksajavirastosta seitsemäntoista maksajaviraston ilmoittamaa virhetasoa, joiden jäännösvirhetaso oli yli 2 prosenttia, ja joista varsinkin Espanjassa (Andalusia, Kantabria, Extremadura ja La Rioja) ja Unkarissa sijaitsevien viiden maksajaviraston jäännösvirhetaso oli yli 5 prosenttia(96); huomauttaa, että YMP:n suoria tukia koskeva raportoitu virhetaso nousi 0,55 prosentista 2,54 prosenttiin maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston tekemien mukautusten seurauksena;

304.   korostaa, että vaikka todentamisviranomaiset antoivat vuonna 2014 myönteisen arvion 88 prosentista jäsenvaltioiden raportoimista maaseuturahaston valvontatilastoista, komission oli korjattava ylöspäin kaikkiaan seitsemästäkymmenestäkahdesta maksajavirastosta neljänkymmenenkolmen maksajaviraston ilmoittamaa virhetasoa, joiden mukautettu virhetaso oli yli 2 prosenttia (ja joista neljäntoista maksajaviraston, jotka sijaitsevat Bulgariassa, Tanskassa, Espanjassa (Andalusia ja Valencia), Ranskassa (ODARC ja ASP), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Englanti), Kreikassa, Irlannissa, Liettuassa, Latviassa, Alankomaissa, Portugalissa ja Romaniassa, mukautettu virhetaso oli yli 5 prosenttia); huomauttaa, että maaseudun kehittämistukien raportoitu virhetaso nousi 1,52 prosentista 5,09 prosenttiin maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston tekemien mukautusten seurauksena;

305.   korostaa, että on olemassa riski, että komissio on aliarvioinut mukautetun virhetason yksittäisen maksajaviraston tasolla, koska mukautuksia tehdään vain, kun komission tai tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen tulokset ovat saatavilla;

306.   panee kuitenkin merkille, että tilintarkastustuomioistuin pitää komission menetelmää kelvollisena lähestymistapana, joka voi tarjota asianmukaisen perustan yksittäisten maksajavirastojen tasolla esitettäville varaumille;

307.  huomauttaa, että maaseudun kehittämisen toimintapolitiikan täytäntöönpano on hajanaista(97), mikä rajoittaa sitä, miten hyvin komission sääntöjenmukaisuustarkastus kattaa maaseuturahaston menot;

308.   toteaa, että koska kolmen viime vuoden aikana tehtyjen rahoitusoikaisujen keskimääräinen osuus asianomaisista maataloustukirahaston menoista on 1,2 prosenttia ja maaseuturahaston menoista yksi prosentti, komission tekemät rahoitusoikaisut kattavat kaiken kaikkiaan hieman alle puolet maataloustukirahaston mukautetusta virhetasosta (2,6 prosenttia vuonna 2014) ja yhden viidesosan maaseuturahaston mukautetusta virhetasosta (5,1 prosenttia vuonna 2014); panee myös merkille, että kolmen viime vuoden aikana takaisinperintä oli 0,3 prosenttia maataloustukirahaston ja 0,9 prosenttia maaseuturahaston menoista;

309.  korostaa, että komission toimittamien rahoitusoikaisuja ja takaisinperintätoimia (1,9 prosenttia menoista) ja yhdistettyä mukautettua virhetasoa (5,1 prosenttia) koskevien tietojen perusteella maaseuturahaston vuoden 2014 luvuista ilmenee, ettei oikaisukapasiteetti riittänyt vähentämään riskinalaisten menojen osuutta olennaisuusrajan alapuolelle ohjelmakauden loppuun mennessä(98);

310.   huomauttaa, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtajan tarkastuslausuma sisältää kolme vuotta 2014 koskevaa varaumaa jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitavien menojen osalta sekä epäsuoran hallinnoinnin osalta yhden varauman, joka koskee yhteensä 1 446,9 miljoonaa euroa (1 451,9 miljoonaa euroa vuonna 2013); huomauttaa, että vuonna 2014 suurin riskialtis määrä on kohdassa ABB 03 – Suorat tuet; on tyytyväinen pääosaston tekemään jäsenvaltioiden viranomaisten tietojen tehokkaaseen valvonta- ja korjaustyöhön, joka on varainhoitoasetuksen 66 artiklan mukaista; toteaa, että siinä paljastetut kansallisten järjestelmien puutteet ja korjaukset muodostavat tärkeän osan tarkastuslausuman tietopohjaa; kehottaa komissiota parantamaan edelleen tarkastuslausuman tietopohjaa;

Suorituksiin perustuva ja tulossuuntautunut lähestymistapa

311.  toteaa, että tuloksellisuuskriteereihin on keskitytty suhteellisen vahvasti vaikkakin muodollisesti (tilintarkastustuomioistuimen mukaan jopa 93 prosenttia tutkituista hankkeista), kun taas sen arvioimisessa, missä määrin tavoitteet on saavutettu, ei selvästikään oltu yhtä tiukkoja;

312.  panee merkille, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtajan vuotuisen toimintakertomuksen mukaan maataloustulon tekijä oli vakaa vuonna 2014 (keskeinen tulosindikaattori 1); korostaa, että komission mukaan(99) maatalouden työvoiman supistuminen vaikutti myönteisesti maatalouden tuloihin työntekijää kohden; pyytää komissiota raportoimaan järjestelmällisesti tästä asiasta vuotuisessa toimintakertomuksessaan;

313.  panee yllättyneenä merkille, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtajan vuotuisen toimintakertomuksen mukaan työllisyysaste maaseutualueilla (keskeinen tulosindikaattori 4) pysyi vakaana vuonna 2014, vaikka viljelijöiden lukumäärä on jatkuvassa laskussa unionin alueella;

314.   pitää kestämättömänä, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen(100) mukaan 44,7 prosenttia kaikista unionin maatiloista on kotitarveviljelmiä eli niiden tulot ovat alle 4 000 euroa vuodessa; panee myös merkille, että maataloustuottajille maksettavien suorien tukien jakautumista koskevassa komission kertomuksessa varainhoitovuodelta 2014, jonka komissio hyväksyi 15. joulukuuta 2015, todetaan seuraavaa:

a)  keskimäärin 80 prosenttia YMP:n suorien tukien edunsaajista saa noin 20 prosenttia maksuista, ja

b)  79 prosenttia YMP:n suorien tukien edunsaajista saa 5 000 euroa tai vähemmän vuodessa;

315.   pyytää maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastoa raportoimaan vuoden 2015 vuotuisessa toimintakertomuksessaan laajasta yhdistelmästä talouteen ja ympäristöön liittyviä indikaattoreita, joista saadaan tasapainoinen yleiskuva unionin maatalouden tilasta ja sen laajemmista yhteyksistä, jotta molemmat lainsäädäntövallan käyttäjät voivat arvioida entistä paremmin YMP:n suorituskykyä ja ryhtyä pohtimaan tietojen perusteella sen tulevaa suuntaa;

316.   pyytää maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastoa raportoimaan vuosikertomuksessaan maatalousalan tulotuen jakautumisen kehityksestä ja käsittelemään erityisesti YMP:n uudistuksessa vuonna 2013 uudelleen käyttöön otettujen tukimuotojen kuten uudelleenjakotuen vaikutuksia;

317.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin keskittyi koeluontoisessa hankkeiden tuloksellisuusnäkökohtien tarkastuksessa 71:een maaseudun kehittämishankkeeseen, joihin liittyi investointeja aineellisiin hyödykkeisiin;

318.   suhtautuu myönteisesti alustavien tietojen mukaisesti maaseudun kehittämispolitiikan täytäntöönpanossa ohjelmakauden 2007–2013 loppuun mennessä (vuoden 2014 loppu) saavutettuihin tuloksiin, jotka koskevat tuettuja mikroyrityksiä (73 300) ja nuoria viljelijöitä (164 000) sekä innovointitukea uusien tuotteiden tai teknologioiden käyttöönoton tueksi 136 000 tilalla;

319.  pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita toimenpiteiden kohdentamisessa ja hankkeiden valinnassa ja että evidenssi kulujen kohtuullisuudesta oli riittämätön;

320.   pitää valitettavana, että kun tilintarkastustuomioistuin vieraili vuonna 2014 viidessä maksajavirastossa, Irlannissa, Italiassa (Campania), Portugalissa, Romaniassa ja Ruotsissa, se havaitsi puutteita valvontajärjestelmissä, jotka liittyivät maaseudun kehittämistä koskeviin tapahtumiin, ja erityisesti tarkastuksiin, jotka koskivat ympäristöoloja koskevia tukikelpoisuusedellytyksiä, yritysten enimmäiskokoa ja julkisia hankintamenettelyjä;

Rahoitusjärjestelyvälineet

321.  panee merkille, että rahoitusjärjestelyvälineiden käyttö tällä alalla on erittäin vähäistä ja melko poikkeuksellista;

322.   pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi vakavia puutteita maaseudun kehittämisen rahoituksessa varojen uudistumisen ja vipuvaikutuksen osalta ja totesi, että rahoitusjärjestelyvälineiden käyttö kaudella 2007–2013 epäonnistui(101); pyytää komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, joilla voidaan tarjota edunsaajille riittäviä kannustimia huomattavan lisäarvon saamiseksi;

323.   panee merkille, että komissio on käynnistänyt sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyn saadakseen yksityiskohtaista ja täsmällistä tietoa Tšekin valtion maatalouden interventiorahastoa koskevasta eturistiriidan riskistä, ja korostaa, että eturistiriidan ehkäisemiseen tarvittavien toimenpiteiden laiminlyönti voisi lopulta pakottaa Tšekin toimivaltaisen viranomaisen perumaan maksajaviraston akkreditoinnin ja/tai voisi johtaa komission rahoitusoikaisujen käyttöön; pyytää komissiota etenemään nopeasti ja raportoimaan tästä kysymyksestä parlamentille kesäkuuhun 2016 mennessä; pyytää Euroopan petostentorjuntavirastoa raportoimaan viipymättä parlamentille, päättääkö se avata tapauksen vai ei;

324.   huomauttaa, että rahoitusjärjestelyvälineiden tukikelpoisuusajan päätyttyä jäsenvaltiot voivat käyttää investoinneista rahastoihin palautuneita varoja, ja niistä tulee kansallisia varoja nykyisen lainsäädännön mukaisesti; pitää valitettavana, että tällä tavalla alun perin tiettyihin rahoitusvälineisiin liittyviä varoja voidaan loppujen lopuksi siirtää eri toimintalohkoille ja yksittäisiin yrityksiin; kehottaa komissiota lisäämään jäsenvaltioiden kannustimia käyttää kyseiset varat samalla toimintalohkolla;

Parhaat käytännöt

325.   panee merkille tilintarkastustuomioistuimen yksityiskohtaisen analyysin siitä, oliko unionin tuki kohdennettu selkeästi määriteltyihin tavoitteisiin, jotka kuvastavat tunnistettuja rakenteellisia ja alueellisia tarpeita ja rakenteellisia haittoja; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin tutki tuloksellisuusperustetta myös osana kohdentamis- ja valintamenettelyjä; katsoo, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston tuloksellisuuden osalta kehittämä aiempaa parempi yhteinen seuranta- ja arviointikehys sisältää erityisiä indikaattoreita, joiden avulla komissio pystyy mittaamaan edistystä ja raportoimaan siitä;

Toteutettavat toimenpiteet

326.  toteaa, että komission olisi:

a)  toteutettava tarvittavat toimenpiteet jäsenvaltioiden toimintasuunnitelmien vahvistamiseksi, jotta voidaan tunnistaa virheiden yleisimmät syyt, ja tarkistettava maaseudun kehittämistä koskevien sääntöjenmukaisuuden tarkastusten strategiaa;

b)  analysoitava YMP:n uudistuksen vaikutusta alan suorituskykyyn ja sen painopisteisiin unionin talousarviotuen osalta;

c)   edesautettava synergioita luonnonvarojen alalla, jotta lopetetaan alalla vallitseva tukitoimien epäyhtenäisyys;

d)   raportoitava parlamentille yksityiskohtaisesti YMP:n suorille tuille asetettavan tukikaton toteuttamisesta jäsenvaltiokohtaisesti;

327.  pyytää, että

a)  komissio harkitsee maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa raportointia maatalousalan tulotuen jakautumisen kehityksestä;

b)  jäsenvaltiot tehostavat pyrkimyksiään sisällyttää luotettavia ja ajantasaisia tietoja niiden LPIS-järjestelmään, jotta vältetään maksujen suorittaminen tukeen oikeuttamattomista maa-aloista;

c)  komissiota laatii ehdotuksia, joiden tavoitteena on määrätä seuraamuksia, jos maksajavirastot ilmoittavat vääriä tai virheellisiä tietoja, ja sisällyttää niihin seuraavat kolme ulottuvuutta: tarkastustilastot, maksajavirastojen lausunnot ja todentamisviranomaisten työ;

d)  komissio ryhtyy tarkoituksenmukaisiin toimiin vaatiakseen, että jäsenvaltioiden maaseudun kehittämistä koskeviin toimintasuunnitelmiin sisällytetään korjaavia toimenpiteitä, joilla puututaan yleisesti esiintyviin virheiden syihin;

e)  komissio tarkistaa maaseudun kehittämistä koskevien sääntöjenmukaisuuden tarkastustensa strategiaa, jotta se pystyy selvittämään varsinkin investointitoimenpiteiden osalta, ilmeneekö alueellisia ohjelmia käyttävien jäsenvaltioiden yhdellä tietyllä alueella havaittuja järjestelmäpuutteita myös muilla alueilla;

f)  komissio varmistaa, että todentamisviranomaiset soveltavat oikein uutta tapahtumien laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmistamiseen tähtäävää menettelyä, joka tulee pakolliseksi varainhoitovuodesta 2015 alkaen, ja että menettely tuottaa luotettavaa tietoa virhetasosta;

g)  jäsenvaltiot arvioivat tarvetta tukea tietämyksen siirtoon ja neuvontaan liittyviä toimia, joita on saatavilla markkinoilla helposti ja kohtuulliseen hintaan, ja kun tämä tarve on perusteltu, jäsenvaltiot varmistavat, että tuettujen toimien kulut eivät ylitä vastaavien markkinoilla tarjottavien palvelujen kuluja;

h)  komissio varmistaa unionin rahastojen keskinäisen täydentävyyden, jotta kaksinkertaisen rahoituksen ja hallinnon päällekkäisyyden riski pienenisi tietämyksen siirtoon ja neuvontaan liittyvien toimien tapauksessa;

i)  komissio kannustaa jäsenvaltioita perustamaan yhden ainoan rahoitusvälineen, josta voidaan sekä myöntää lainoja että antaa takuita, koska tämä lisäisi rahoitusvälineeseen liittyviä toimia ja kriittistä massaa;

j)  komissio vahvistaa asianmukaiset standardit ja tavoitearvot vipu- ja uudistuvuusvaikutukselle rahoitusvälineiden vaikuttavuuden lisäämiseksi rahoituskaudella 2014–2020;

k)  kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto vähentää mahdollisimman paljon seuraavalle varainhoitovuodelle siirrettyjen sidottujen määrärahojen määrää, joka oli 0,9 miljoonaa euroa (50 prosenttia) vuonna 2014; toteaa, että vuonna 2013 tilintarkastustuomioistuin esitti vastaavanlaisia huomautuksia ja että tietoja korjaavista toimenpiteistä ei ole saatavilla;

Globaali Eurooppa

Yleiset seikat

328.  toteaa, että tämä ala kattaa menot, jotka liittyvät ulkopoliittisiin toimiin, tukeen unionin ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille ja kehitysapuun ja humanitaariseen apuun kehitysmaille ja naapurimaille, jotka eivät osallistu Euroopan kehitysrahastojen (EKR) toimintaan;

329.  panee merkille, että otsakkeen 4 ”Globaali Eurooppa” määrärahat ovat yhteensä 7,4 miljardia euroa ja menot perustuvat yhteistyövälineisiin ja avuntoimitusmenetelmiin;

330.  toteaa, että laajentumisen ja naapuruuden kannalta on nykyään epäilemättä kolme tärkeää alaa, jotka ovat kumppanuus, laajentuminen ja synergiat Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) kanssa;

331.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vuosina 2011–2012 antamasta kahdeksasta suosituksesta neljä suositusta oli pantu täytäntöön kokonaisuudessaan, kahta suositusta pannaan parhaillaan täytäntöön suurimmaksi osaksi ja kahta suositusta pannaan parhaillaan täytäntöön joiltakin osin;

Hallintoasiat

332.  toteaa, että tällä alalla sovelletaan suoraa hallinnointia, kun menoja hallinnoivat komissio ja sen pääosasto; toteaa, että hallinnointi tapahtuu päätoimipaikassa Brysselissä tai unionin edustustoissa tietyissä maissa tai yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa;

333.   panee yllättyneenä merkille, että edustustot, joilla riskinalainen määrä on suurin mitattuna keskeisellä tulosindikaattorilla 5 (oikea-aikainen täytäntöönpano) ja 6 (saavutettu tavoite), eroavat huonoimmiksi suorittajiksi luetelluista; katsoo, että tämä herättää kysymyksiä joidenkin edustustojen raportoinnin laadusta ja vakavuudesta;

334.   panee erittäin huolestuneena merkille, että unionin edustustojen johtamia 2 598 hanketta koskevien ulkoisen avun hallinnointia koskevien kertomusten mukaan

–   805 hanketta, joiden arvo on 13,7 miljardia euroa (45,53 prosenttia kokonaismäärästä), on viivästynyt,

–   610 hanketta, joiden arvo on 9,9 miljardia euroa (32,96 prosenttia), ei saavuta alun perin asetettuja tavoitteita,

–   500 hanketta, joiden arvo on 8,6 miljardia euroa (29 prosenttia), on viivästynyt eikä saavuta alun perin asetettuja tavoitteita,

–   915 hanketta, joiden arvo on 15 miljardia euroa (50 prosenttia), on joko viivästynyt tai ei saavuta alun perin asetettuja tavoitteita,

–   budjettitukitoimien osuus on lähes viidennes hankkeista, joiden ongelmat ovat pahimpia;

335.   pitää valitettavana, että edustustojen henkilökunta käy harvemmin hankkeissa, joissa on täytäntöönpano-ongelmia, kuin ongelmattomissa hankkeissa;

336.   muistuttaa, että parlamentti pyysi komissiota esittelemään toimenpiteet unionin edustustojen tuloksellisuuden parantamiseen rahoitussuunnittelun ja varojen osoittamisen, rahoitushallinnon ja tilintarkastuksen osalta, ja toimittamaan parlamentille päätelmät, jotka se on tehnyt ulkoisen avun hallinnointia koskevista kertomuksista, sekä ulkoisen avun hallinnointia koskevat kertomukset;

337.   korostaa, että komission ei pitäisi missään tapauksessa käyttää unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 163 artiklassa tarkoitettua kuulemismenettelyä viivästyttämään tai estämään tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen hyväksymistä;

338.  toistaa painokkaasti, että varmuuden saamiseen tähtäävä prosessi edellyttää toimia unionin edustustojen tilintekovelvollisuuden vahvistamiseksi siten, että edustustojen päälliköt laativat ja allekirjoittavat ulkoisen avun hallinnointia koskevat kertomukset (EAMR);

339.   katsoo, että edustustojen päällikköjen laatimat ulkoisen avun hallinnointia koskevat kertomukset ovat hyvä sisäisen hallinnon väline, jonka avulla komissio voi yksilöidä hankkeiden ongelmat varhaisessa vaiheessa ja puuttua niihin myös hankkeiden täytäntöönpanon aikana; pitää valitettavana, että näitä kertomuksia ei ole liitetty kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston ja naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston vuotuisiin toimintakertomuksiin, kuten varainhoitoasetuksen 67 artiklan 3 kohdassa säädetään; pitää valitettavana, että ne katsotaan järjestelmällisesti luottamuksellisiksi, vaikka varainhoitoasetuksen 67 artiklan 3 kohdan mukaisesti ”ne on toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle ottaen asianmukaisesti huomioon niiden luottamuksellisuus”;

340.   pitää valitettavana, että unionin edustustojen ulkoisen avun ohjelmien täytäntöönpano ulkomaanavun hallinnointia koskevissa kertomuksissa käytetyillä keskeisillä tulosindikaattoreilla mitattuna on heikentynyt vuonna 2014 vuoteen 2013 verrattuna; panee kuitenkin merkille, että näissä kertomuksissa esitetään arvio käynnissä olevista hankkeista ja että tuloksellisuuteen vaikuttavat myös tekijät, joihin unionin edustustot eivät voi vaikuttaa, kuten edunsaajamaan hallinnon laatu, turvallisuustilanne, poliittiset kriisit ja täytäntöönpanokumppaneiden sitoutuminen;

341.   toteaa, että ulkoisen avun hallinnointia koskeviin kertomuksiin perustuvista arvioinneista saadaan vain kapea kuva kunkin hankkeen tilanteesta vuoden lopussa ja että määritettyjen ongelmien todellista vaikutusta voidaan arvioida vain hankkeen lopussa;

342.  kehottaa komissiota käyttämään ulkoisen avun hallinnointia koskevia kertomuksia havaittujen puutteiden käsittelemiseen, jotta käynnissä olevat hankkeet saavuttavat niille alun perin asetetut tavoitteet; edellyttää komission varmistavan, että ulkoisen avun hankkeet suunnitellaan realistisessa aikataulussa, jotta viivästyneiden hankkeiden osuus vähenee; odottaa, että komissio raportoi parlamentille korjaavista toimista tilanteen korjaamiseksi edustustoissa, joissa on vakavia täytäntöönpano-ongelmia;

343.   panee merkille, että vain erittäin pienessä osassa käynnissä olevia hankkeita arvioitiin olevan vakavia ongelmia, joilla hälytystä voitaisiin perustella; suhtautuu myönteisesti suunniteltuihin korjaaviin toimenpiteisiin, joilla voidaan edelleen saada aikaan myönteinen tulos täytäntöönpanokauden loppuun mennessä;

344.  katsoo, että unionin edustustojen päälliköitä olisi muistutettava säännöllisesti palvelukseenoton aikana ja ennen heidän lähettämistään asemapaikkaan heidän johtotehtäviinsä liittyvistä velvollisuuksistaan edustuston tehtäviä koskevissa johdon lausumissa (tärkeimmät hallintoprosessit, valvonnan hallinta, keskeisten tulosindikaattoreiden riittävä ymmärtäminen ja arviointi) ja siitä, että he tarjoavat sekä laadun että määrän suhteen kattavaa raportointia laadittaessa vuotuisia toimintakertomuksia, ja että heitä olisi kehotettava olemaan keskittymättä ainoastaan tehtäviensä poliittiseen puoleen;

345.   on huolestunut unionin ulkoisen avun hallinnoinnista kolmansissa maissa; toteaa, että puolet varoista on jaettu myöhässä (viimeisimmän kertomuksen aikaan tämä koski 805:ttä hanketta), kolmasosalla varoista (610 hanketta) ei ole saavutettu tavoitetta ja kumpikin pätee neljäsosaan varoista (500 hanketta); on huolestunut siitä, että budjettituen yhteydessä lähes viidesosa (18,5 prosenttia) toimista oli myöhässä eikä tavoitteita ole saavutettu – lähes puolella EKR-hankkeista oli sama täytäntöönpano‑ongelma; on huolestunut siitä, että hankkeita, joihin liittyy ongelmia, tarkastetaan harvemmin kuin niitä, joihin ei liity ongelmia; pyytää komissiota laatimaan ajantasaisen kertomuksen kyseisten hankkeiden tilanteesta ja kehottaa sitä sisällyttämään raportointiin myös naapuriavun ohjelmat;

346.  katsoo, että unionin edustustojen päälliköille olisi annettava yleisissä toimintaohjeissa selkeää opastusta, joka koskee varaumien ja niiden osatekijöiden määrittelyä;

347.  katsoo, että on tärkeää tunnistaa ja vakiinnuttaa edustustokohtaiset suuntaukset hallinnointia koskevien tietojen ja keskeisten tulosindikaattorien perusteella, jotta voidaan arvioida ohjelmakauden hyöty unionin kehitysavun yleiselle tai alakohtaiselle tuloksellisuudelle;

348.   suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio lisäsi unionin rahoittamien hankkeiden seurantaa Tindoufin leireillä vuonna 2015 toteutetuilla yhteensä 24 seurantatehtävällä, joiden aikana komission humanitaarinen henkilöstö vietti leireillä jopa kaksi viikkoa kuukaudessa; suhtautuu myönteisesti kaikkiin komission toimenpiteisiin, joilla pyritään takaamaan unionin rahoituksen mahdollisimman tehokas käyttö leireillä, ja toteaa, että Tindoufin tapauksessa humanitaarisesta tuonnista ei peritä tullia;

Laillisuus ja sääntöjenmukaisuus sekä virheisiin liittyvät seikat

349.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin analysoi 172 tapahtumaa, joista 43:een liittyi virhe; toteaa, että kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä oli 28 eli arvioitu virhetaso on 2,7 prosenttia;

350.   suhtautuu myönteisesti siihen, että tilintarkastustuomioistuin antoi erityisen virhetason komission suoraan hallinnoimien menojen osalta (lukuun ottamatta usean rahoittajan toimia ja budjettitukitoimia), ja pitää valitettavana, että kyseisten erityistoimien virhetasoksi on määritetty 3,7 prosenttia; pitää huolestuttavana, että kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virhetapauksista seitsemässä komissiolla oli käytettävissään riittävästi tietoa, jonka avulla se olisi kyennyt estämään tai havaitsemaan ja korjaamaan virheet ennen menojen hyväksymistä; toteaa, että jos kaikkea tätä tietoa olisi käytetty virheiden korjaamiseen, arvioitu virhetaso olisi tämän luvun kohdalla ollut 0,2 prosenttiyksikköä alhaisempi;

351.  toteaa, että virheiden tärkeimpiä syitä olivat muun muassa se, että edunsaajat ilmoittivat tukeen oikeuttamattomia menoja (tukikelpoisuuskausi, verot, alkuperäsääntöjen noudattamatta jättäminen tai riittämätön dokumentointi) ja se, että komission suorittama maksujen tarkastaminen ja hyväksyminen oli riittämätöntä;

Virhetyyppien osuus virhetasossa

Globaali Eurooppa

Tukeen oikeuttamattomat menot

57%

Palvelut/urakat tai tavarahankinnat eivät toteutuneet

24%

Menojen perusteeksi ei ollut todentavaa aineistoa

8%

Edunsaaja ei noudattanut hankintasääntöjä

6%

Ilmoitetut menot oli laskettu väärin

4%

Yhteensä

100%

352.  pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin antoi erillisen virhetason komission suoraan hallinnoimille menoille siten, että otoksesta poistettiin budjettitukeen ja useiden rahoittajien antamaan tukeen liittyvät tapahtumat; pitää valitettavana, että näiden tapahtumien arvioitu virhetaso oli 3,7 prosenttia;

353.   toteaa, että tarkastetuissa budjettitukitapahtumissa ei ilmennyt laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyviä virheitä; pitää kuitenkin aiheellisena, että komissio huolehtii budjettitukena myönnettyjen varojen jatkuvasta seurantajärjestelmästä sisällyttämällä siihen jatkuvia valvontamekanismeja, joilla varmistetaan tällaisen tuen saamiseksi asetettujen ehtojen noudattaminen;

354.  pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi systeemisen virheen, joka koski sitä, että menoja oli hyväksytty omien arvioiden eikä aiheutuneiden, maksettujen ja hyväksyttyjen kulujen perusteella, ja sitä, että virhe oli havaittu jo varainhoitovuotta 2013 koskevassa kertomuksessa ja että se toistui taas vuotta 2014 koskevassa kertomuksessa; panee kuitenkin tyytyväisenä merkille, että laajentumisasioiden pääosasto korjasi toukokuussa 2014 virheelliset kirjanpidolliset selvitykset tileistään vuosilta 2013 ja 2014 ja että se myös tarkisti kirjanpitokäsikirjaansa sisältyviä ohjeita;

355.  palauttaa mieliin, että EuropeAidin pääjohtaja totesi vahvistuslausumassaan(102), että käytössä olevat valvontamenettelyt tarjoavat tarvittavat takuut tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, mutta että pääjohtaja esitti yleisen varauman, joka koski yli 2 prosentin virhetasoa, mikä osoittaa, että valvontamenettelyillä ei kyetty estämään, havaitsemaan eikä korjaamaan olennaisia virheitä;

356.   katsoo, että on välttämätöntä voida keskeyttää liittymistä edeltävän tuen maksu sekä silloin, kun sitä on todistetusti käytetty väärin, että myös silloin, kun liittymistä edeltävässä vaiheessa oleva maa rikkoo jollakin tavoin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia;

Tietojen luotettavuuteen liittyvät kysymykset

357.  panee merkille, että menojen luonne ja alueet, joille määrärahoja myönnetään, aiheuttavat sen, että tietojen hallinnointi tällä alalla poikkeaa selvästi unionin talousarvion muista aloista;

Suorituksiin perustuva ja tulossuuntautunut lähestymistapa

358.  toteaa, että tuen luonteen vuoksi riskien hallinnan parantaminen ja valvontajärjestelmien tehostaminen voivat myötävaikuttaa olennaisesti tuloksellisuuteen;

Rahoitusjärjestelyvälineet

359.  toteaa, että tällä alalla rahoitusjärjestelyvälineet eivät ole keskeinen aihe; toteaa, että jos tällaiselle tuelle on tarvetta, se kanavoidaan EKR:n toimien kautta;

Toteutettavat toimenpiteet

360.  toteaa, että komission olisi:

a)  noudatettava tilintarkastustuomioistuimen suositusta sisäisen valvonnan menettelyjen perustamisesta ja täytäntöönpanemisesta, jotta varmistetaan, että ennakkomaksut selvitetään tosiasiallisesti aiheutuneiden menojen perusteella, ja suositusta avustussopimusten ennakkotarkastusten tehostamisesta, tarkastusten riskipohjainen suunnittelu ja järjestelmälliset seurantakäynnit paikalle mukaan lukien;

b)  seurattava nykyisiä nopeasti muuttuvia painopisteitä, jotta se voi tarjota tehokasta unionin rahoitustukea siten, että noudatetaan alueellisten näkökohtien (muun muassa Ukraina, Turkki, Länsi-Balkanin ja itäisen kumppanuuden maat) lisäksi samanaikaisesti myös temaattisia näkökohtia;

361.  pyytää, että komissio perustaa ja panee täytäntöön sisäisen valvonnan menettelyt, jotta varmistetaan, että ennakkomaksut selvitetään tosiasiallisesti aiheutuneiden menojen perusteella ilman oikeudellisia sitoumuksia;

362.  hyväksyy täysin komission yhteenvetokertomuksessaan(103) kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastolle antaman kehotuksen pyrkiä ”lisäämään tarkastustensa tulosten huomiointia, määrittämään luottamustasot tarkemmin riskin perusteella ja keskittämään lisää tarkastusresursseja erityisten varaumien kattamille aloille ottaen huomioon eri tarkastusten suhteellinen kustannustehokkuus”;

363.  pyytää komissiota

a)  antamaan parlamentille joka vuosi kokonaisarvion ulkoisen avun hallinnointia koskevista kertomuksista; sekä

b)  ilmoittamaan kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston ja naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston vuotuisissa toimintakertomuksissa toimet, joita se on toteuttanut tilanteen korjaamiseksi täytäntöönpano-ongelmista kärsivissä edustustoissa budjettituen viiveiden lyhentämiseksi ja ohjelmien yksinkertaistamiseksi;

Hallinto

364.  toteaa, että tämä hyvin erityinen ala liittyy unionin toimielinten ja muiden elinten menoihin, ja että komissio toimii monissa tapauksissa palveluntarjoajana muille;

365.  toteaa, että henkilöstömenojen osuus näiden menojen kokonaismäärästä on noin 60 prosenttia; toteaa, että muita hallintomenoja ovat kiinteistöihin, laitteisiin, energiaan, viestintään ja tietotekniikkaan liittyvät menot;

366.   pyytää kaikkia unionin toimielimiä ja erillisvirastoja panemaan täytäntöön henkilöstösääntöjen 16 artiklan julkistamalla vuosittain tiedot toimielinten palveluksesta lähteneistä johtavista virkamiehistä sekä luettelon eturistiriidoista; pyytää, että edellä mainitun riippumattoman rakenteen avulla arvioidaan unionin tehtävien jälkeisen työpaikan tai sellaisen tilanteen yhteensopivuus, jossa virkamiehet ja entiset parlamentin jäsenet siirtyvät julkiselta yksityiselle sektorille (”pyöröovi-ilmiö”,) ja eturistiriidan mahdollisuus ja määritetään selkeät karenssiajat, joiden pitäisi kattaa vähintään aika, jolle myönnetään siirtymistukea;

367.   huomauttaa, että viisi entistä virkamiestä palkattiin erityisneuvonantajiksi vuonna 2014, ja esimerkiksi yhdessä tapauksessa he saivat korvauksen 43 viikon ajan ja kahdessa muussa tapauksessa 30 viikon ajan; pyytää komissiota antamaan lisätietoa siitä, miksi alkuperäisiä sopimuksia ei jatkettu sen sijaan, että edellä mainituille entisille virkamiehille maksettiin päivittäin, otettiinko nämä alkuperäiset sopimukset huomioon ja miten ja maksettiinko samalla eläkkeitä;

368.   toteaa, että viikoittaisen työajan lisäyksellä 37,5 tunnista 40 tuntiin henkilöstösääntöjen muuttamisen puitteissa saavutetaan noin 2 900 virkaa vastaava työmäärä ja se kompensoi käytännössä henkilöstösääntöjen muuttamisen yhteydessä sovitut 5 prosentin suuruiset henkilöstön vähennykset usean vuoden ajan; kehottaa komissiota esittämään suunnitelluista virkojen vähennyksistä avoimien kertomuksen vuotuisine tietoineen ja laskemaan siihen mukaan työajan pidennyksen;

369.  korostaa jokaisen komission jäsenen osalta, että vastuuvapausmenettelyllä on etusija muihin kokouksiin nähden, sillä parlamentin asiasta vastaava valiokunta katsoo, että jokainen komission jäsen on vastuussa parlamentille;

370.  korostaa väärinkäytösten paljastajien merkitystä; kehottaa komissiota varmistamaan, että jokainen unionin toimielin panee täytäntöön sääntöjä väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi; kehottaa komissiota edistämään väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevaa lainsäädäntöä unionissa;

371.   katsoo, että kaikkien unionin toimielinten ja erillisvirastojen on viimeistään nyt hyväksyttävä pikaisesti sisäiset säännöt epäkohtien paljastamisesta ja sovellettava velvollisuuksiinsa yhteistä toimintatapaa keskittyen epäkohtien paljastajien suojeluun; kehottaa kiinnittämään liikesalaisuuksien suojaa koskevan direktiivin yhteydessä erityistä huomiota väärinkäytösten paljastajien suojeluun; kehottaa komissiota edistämään väärinkäytösten paljastajien vähimmäissuojelua koskevaa lainsäädäntöä unionissa; kehottaa toimielimiä ja erillisvirastoja muuttamaan henkilöstösääntöjä siten, että varmistetaan, että niillä ei ainoastaan muodollisesti velvoiteta virkamiehiä ilmoittamaan kaikenlaisista sääntöjenvastaisuuksista vaan myös vahvistetaan väärinkäytösten paljastajien riittävä suojelu; kehottaa toimielimiä ja erillisvirastoja panemaan henkilöstösääntöjen 22 c artiklan täytäntöön viipymättä;

372.   on huolestunut hallinnon piirissä tapahtuneiden itsemurhien määrästä; pitää tärkeänä, että komissio analysoi vakavasti henkilökunnan hyvinvointia, jotta tällaiset tapaukset eivät toistu;

373.  panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vuosina 2011–2012 antamasta kahdeksasta suosituksesta yhtään suositusta ei ollut pantu täytäntöön kokonaisuudessaan, viittä suositusta pannaan parhaillaan täytäntöön suurimmaksi osaksi ja kolmea suositusta pannaan parhaillaan täytäntöön joiltakin osin;

374.   huomauttaa, että sairauslomien määrä komissiossa on pysynyt ennallaan; suhtautuu myönteisesti psykososiaalista tukea antavan työryhmän perustamiseen, koska sen ansiosta poissaolot vähenivät 2 200 päivästä 772 päivään vuosina 2010–2014; ilmaisee kuitenkin huolensa sitä, että 868 tapauksessa toimien toteuttaminen on ollut välttämätöntä, joskin tyytyväisyysaste niihin on ollut 95 prosenttia;

375.   panee merkille, että yli 250 henkilöstön jäsentä, joita ei valittu uusiin kabinetteihin, otettiin uudelleen tai ensimmäistä kertaa töihin pääosastoihin ja että noin 550 uusien kabinettien henkilöstön jäsentä toivotettiin tervetulleiksi uuteen Junckerin komissioon;

376.   pitää selvästi vanhentuneena unionin toimihenkilöiden 64 vuotta vanhaa etuoikeutta, jonka mukaan heidän rikoksiaan ei voida viedä oikeuteen unionin jäsenvaltioissa; vaatii rajoittamaan tämän perussopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa vahvistetun etuoikeuden kolmansissa maissa oleviin unionin toimihenkilöihin;

Laillisuus ja sääntöjenmukaisuus sekä virheisiin liittyvät seikat

377.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin analysoi 129 tapahtumaa, joista 20:een liittyi virhe; toteaa, että kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä oli 12 eli arvioitu virhetaso oli 0,5 prosenttia;

378.  toteaa, että virheiden tärkeimpiä syitä olivat tukeen oikeuttamattomat tai väärin lasketut henkilöstölle maksettavat korvaukset ja niihin liittyvät etuudet, maksut palveluista, joita voimassa oleva sopimus ei kata ja muut menot, joita ei ole perusteltu kunnolla;

Virhetyyppien osuus virhetasossa

Hallinto

Tukeen oikeuttamattomat tai väärin lasketut henkilöstön korvaukset ja niihin liittyvät etuudet

70%

Maksut palveluista, joita voimassa oleva sopimus ei kata

22%

Muut menot, joita ei ole perusteltu kunnolla

8%

Yhteensä

100%

Menettelysäännöt ja eturistiriidat

379.  panee merkille, että julkisessa keskustelussa ja tiedotusvälineissä on kiinnitetty paljon huomiota koskemattomuuteen liittyviin seikkoihin, mikä osoittaa, että hyvin toimivat käytännesäännöt vaativat jatkuvaa huomiota; korostaa, että käytännesäännöt ovat tehokas ehkäisevä toimenpide ainoastaan siinä tapauksessa, että niitä sovelletaan asianmukaisesti ja että niiden noudattamista seurataan järjestelmällisesti eikä vain yksittäisten tapahtumien yhteydessä; huomauttaa, että käytännesääntöjen tarkistus on tarpeen vuoden 2017 loppuun mennessä;

380.   kannustaa unionin toimielimiä ja erillisvirastoja tiedottamaan virkamiehilleen entistä paremmin eturistiriitoja koskevista toimintaperiaatteista käynnissä olevien tiedotustoimien ohella ja sisällyttämään lahjomattomuuden ja avoimuuden pakollisina kysymyksinä palvelukseenottomenettelyihin ja arviointikeskusteluihin; katsoo, että eturistiriitoja koskevissa säännöksissä olisi erotettava toisistaan vaaleilla valitut edustajat ja virkamiehet; katsoo, että tällaisia sääntöjä tarvitaan myös jäsenvaltioissa niitä viranhaltijoita ja virkamiehiä varten, jotka osallistuvat unionin tukien hallinnointiin ja valvontaan; kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen oikeusperustaksi;

381.   katsoo, että komission pitäisi julkistaa ennakoivasti asiakirjoja entisten komission jäsenten toimikauden jälkeisiä virkoja käsittelevän tilapäisen eettisen komitean suosituksista ja muokattava liikesalaisuuksia tai henkilötietoja asetuksen 1049/2001 mukaisesti;

382.   kehottaa komissiota tarkistamaan komission jäsenten käytännesääntöjä vuoden 2017 loppuun mennessä, muun muassa määrittämällä mistä ”eturistiriita” koostuu sekä ottamalla käyttöön kriteerit toimikauden jälkeisen työllistymisen sääntöjenmukaisuuden arvioimiseksi ja karenssiajan jatkamiseksi kolmeen vuoteen komission jäsenten osalta; kehottaa komissiota pyytämään jäsenvaltioita ilmoittamaan selkeästi komission jäsenehdokkaidensa mahdolliset eturistiriidat ja selittämään, miten eturistiriidat määritetään niiden kansallisessa lainsäädännössä; katsoo, että jos kansallisen lainsäädännön ja komission itseensä tämän osalta soveltamien sääntöjen tulkinnat eturistiriidoista poikkeavat, jäsenvaltioiden olisi noudatettava komission tulkintaa;

383.  pyytää komissiota kiinnittämään tässä yhteydessä erityistä huomiota eturistiriitojen ja korruption ehkäisemiseen erillisvirastoissa, jotka ovat erityisen alttiita näille ongelmille, koska ne ovat melko tuntemattomia suurelle yleisölle ja hajautettuja eri puolille unionia;

384.   toteaa, että tärkeä askel eturistiriitojen alalla olisi komission puheenjohtajan, komission tilapäisen eettisen komitean ja pääsihteeristön avoimuuden lisääminen potentiaalisten eturistiriitatilanteiden tarkastelussa; kehottaa komissiota julkaisemaan ennakoivasti eettisen komitean lausuntoja asetuksen 1049/2001 mukaisesti, jotta kansalaiset voivat pitää komissiota tilivelvollisena sen tekemistä päätöksistä; suosittelee jälleen, että tilapäistä eettistä komiteaa uudistetaan laajentamalla sen valtuuksia ja ottamalla siihen mukaan riippumattomia asiantuntijoita;

385.   katsoo, että komission jäsenten käytännesääntöjen pitäisi sisältää tilapäisen eettisen komitean aiempaa selkeämpi tehtävänkuvaus ja vaatimus siitä, että komitean jäsenet ovat riippumattomia asiantuntijoita;

386.   kehottaa komissiota julkaisemaan ilmoitukset sidonnaisuuksista avoimessa, koneellisesti luettavassa muodossa;

387. katsoo, että Tšekin aluekehitysministeriön entisen työntekijän ja komission jäsenen Crețun kabinetin nykyisen henkilöstön jäsenen ei pitäisi seurata Tšekin aluepolitiikkaan liittyviä kysymyksiä, koska tällainen toimeksianto voi muodostaa eturistiriidan;

Eturistiriidat yhteistyössä harjoitettavassa hallinnoinnissa ja kolmansissa maissa unionin varojen hallinnoinnin yhteydessä

388.   toteaa, että joistakin jäsenvaltioista puuttuvat ministerilait, joiden avulla voidaan sulkea pois se, että virkamiehet omistavat yrityksiä kokonaan tai osittain;

389.   näkee vakavan eturistiriidan siinä, että unionin virkamiesten yritykset voivat hakea unionin varoja tai saada niitä alihankkijoina ja omistajat ja virkamiehet vastaavat samalla itse kyseisten varojen käytön sääntöjenmukaisuudesta ja valvovat sitä;

390.   vaatii komissiota säätämään kaikissa tulevissa unionin etuuksia koskevissa laeissa, että unionin jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden virkamiesten omistuksessa olevat yritykset eivät voi hakea ja saada unionin varoja;

Avoimuus

391.  katsoo, että kaikkien talousarvion toteuttamista unionissa koskevien tietojen pitäisi olla avoimia ja niihin olisi liityttävä vastuu siten, että ne julkistetaan, mukaan lukien jäsenvaltioiden yhteistyössä harjoitettavaan hallinnointiin liittyvät menot;

392.   korostaa periaatetta, jonka mukaan komission pitäisi kaikilla tasoilla lopettaa yhteydet rekisteröimättömiin etujärjestöjen edustajiin;

393.   kehottaa komissiota laajentamaan etujärjestöjen edustajien kanssa pidettävien kokousten tietojen tallentamista siten, että se kattaa kaikki unionin päätöksentekoprosessiin osallistuvat tahot, pyytämällä pääosastoilta säännöllisiä raportteja niiden asiaankuuluvissa yksiköissä järjestettävistä kokouksista ja esittämällä nämä tiedot helposti saatavilla olevassa muodossa komission verkkosivustolla;

394.   katsoo, että komissio pitäisi velvoittaa tallentamaan ja julkistamaan kaikki etujärjestöjen edustajilta politiikan laatimiseen ja lakiluonnoksiin saadut kannanotot ”lainsäädäntöjalanjälkenä”; ehdottaa, että tämän lainsäädäntöjalanjäljen pitäisi sisältää yksityiskohtaisia tietoja etujärjestöjen edustajista, joiden näkemyksillä on ollut huomattava vaikutus komission ehdotuksiin;

395.   suhtautuu myönteisesti siihen, että komission palveluksesta lähtevistä johtavista virkamiehistä julkaistaan luettelo, ja kehottaa komissiota sisällyttämään kaikki kabinettien jäsenet johtavan virkamiehen määritelmään;

Asiantuntijaryhmät

396.  kehottaa komissiota toteuttamaan jatkotoimia eturistiriitojen torjumisesta asiantuntijaryhmissä annettujen oikeusasiamiehen suositusten johdosta ja lykkäämään uusien horisontaalisten sääntöjen hyväksymistä siihen asti, että parlamentti on voinut ilmaista kantansa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan yhteistä valiokunta-aloitteista mietintöä koskevan meneillään olevan työn perusteella;

Muut alat

Muuttoliike ja pakolaiset

397.  panee tyytyväisenä merkille tiedot varoista, joita voitaisiin käyttää lieventämään pakolaistulvan aiheuttamia kriisitilanteita(104);

398.  katsoo, että muuttoliikepolitiikkaan käytettäviä unionin varoja olisi valvottava ja tarkastettava tulosindikaattorien perusteella;

399.   on huolissaan käynnissä olevasta muuttoliikekriisistä ja korostaa, että jäsenvaltioiden välistä koordinointia on parannettava; panee merkille muuttoliikekysymyksiin ja ulkorajavalvontaan myönnetyt varat vuonna 2014 ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta harkitsemaan, voisiko se laatia näiden varojen vaikuttavuuteen keskittyvän erityiskertomuksen;

400.   viittaa vuoden 2013 vastuuvapauden myöntämistä koskevan mietinnön 234 ja 235 kohtaan (P8_TA(2015)0118)); pyytää ajantasaisia tietoja kansainvälisen hallinnointiryhmän (IMG) kanssa tehtävästä meneillään olevasta yhteistyöstä ja tietoja komissiolta erityisesti käynnissä olevista ja uusista sopimuksista ja maksuista;

401.  vaatii selvitystä siitä, mitä unionin keskeneräisiä hankkeita Kreikassa voida enää rahoittaa 31. joulukuuta 2015 jälkeen; vaatii selvitystä siitä, mitä kyseisille hankkeille tulee tapahtumaan;

OLAF

402.   pitää OLAFia avaintoimijana korruption torjunnassa ja katsoo, että on erittäin tärkeää, että tämä virasto toimii tehokkaasti ja riippumattomasti; suosittaa, että OLAF-asetuksen mukaisesti OLAFin valvontakomitealle annetaan pääsy tietoihin, joita se tarvitsee hoitaakseen tehtävänsä OLAFin toiminnan tehokkaassa valvonnassa, ja että sille taataan taloudellinen riippumattomuus;

403.   korostaa, että jäsenvaltiot eivät ryhdy toimiin OLAFin niille esittämien petosepäilytapausten johdosta, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja; kehottaa komissiota toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä ja OLAFia analysoimaan nopeammin syitä, joiden vuoksi jäsenvaltiot eivät ryhdy toimiin petosepäilytapauksissa, toimittamaan parlamentille tämän analyysin tulokset sekä auttamaan jäsenvaltioita parantamaan unionin varoihin kohdistuvien petosten ehkäisemis- ja havaitsemistoimintaansa;

404.   panee merkille OLAFin pyrkimykset panna täytäntöön useimmat sen valvontakomitean suositukset(105); haluaa kuitenkin saada tietoa perustavanlaatuisista eroista sen osalta, onko asiaankuuluvat suositukset pantu täytäntöön vai ei; odottaa, että OLAF kertoo tulevaisuudessa selkeästi, missä ja miten paljon se poikkeaa valvontakomitean antamista suosituksista; panee merkille, että vuosi 2014 oli ensimmäinen vuosi, jolloin valvontakomitea päätti seurata aiemmin annettuja suosituksia; kehottaa OLAFia ja valvontakomiteaa jatkamaan tätä menettelyä vuosittain;

405.   kehottaa OLAFia panemaan täytäntöön suositukset pääjohtajan suorasta osallistumisesta tutkimuksiin, koska asetuksen (EY) N:o 883/2013 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään selkeästi, että tutkimukset suorittaa pääjohtajan nimeämä henkilöstö eikä pääjohtaja itse, koska tämä voi luoda tutkimuksia, joissa tavoitteet ovat ristiriidassa;

406.   odottaa OLAFin panevan täytäntöön valvontakomitean suosituksen, jonka mukaan kansallisen asiantuntijan tehtävien ja tämän tutkimustoimiin osallistumisen välisten kaikkien mahdollisten eturistiriitojen tarkistaminen on sisällytettävä asiaankuuluvaan tapaukseen;

407.   on erittäin vakuuttunut siitä, että valvontakomitealle pitäisi tiedottaa kaikista hylätyistä tapauksista, joissa tietoa on toimitettu kansallisille oikeusviranomaisille asetuksen (EY) N:o 883/2013 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti, jotta väitteiden kohteina olevien henkilöiden menettelyllisiä takeita voidaan suojata; pyytää OLAFia panemaan valvontakomitean suositukset täytäntöön mahdollisimman pian;

408.   panee merkille, että OLAF saattoi vuonna 2014 loppuun yhteensä 307 tutkimusta ja koordinoitua toimea; huomauttaa, että näistä tutkimuksista 147:ssä OLAF antoi suosituksen, minkä perusteella seuranta-aste on 47 prosenttia; panee merkille, että vuotta 2011 edeltävinä vuosina aste oli säännöllisesti yli 50 prosenttia; odottaa OLAFin toteuttavan toimenpiteitä palauttaakseen tehokkuutensa pysyvästi parantamalla valintamenettelyään; katsoo, että OLAFin pitäisi harkita uudelleen valvontakomitean suositusta nro 31 tehokkuutensa lisäämiseksi;

409.  panee merkille OLAFin ja valvontakomitean yhteiset pyrkimykset päästä yhteisymmärrykseen uusista toimintatavoista; toistaa vuoden 2013 talousarvioon liittyvän kehotuksensa ratkaista nopeasti OLAFin ja sen valvontakomitean toistaiseksi avoimina olevat kysymykset, jotta ne pystyvät täyttämään tehokkaasti oikeudelliset velvollisuutensa niiden nykyisen rajallisen yhteistyön puitteissa; kehottaa komissiota hoitamaan kaikilta osin tehtävänsä ja työskentelemään aktiivisesti pitkäaikaisen ratkaisun löytämiseksi viipymättä;

410.   pitää myönteisenä kollegion päätöstä OLAFin pääjohtajan syytesuojan poistamisesta, jotta Belgian oikeusviranomaiset voivat tutkia mahdollisesti laitonta nauhoitusta (OLAFin käsikirjoittamista) puhelinkeskusteluista, jotka käytiin todistajan (jota OLAF kehotti soittamaan) ja asianomaisen henkilön välillä OLAFin tiloissa ja OLAFin tutkijoiden avustuksella;

411.   korostaa, että valvontakomitealla olisi mandaattinsa johdonmukaisuuden vuoksi oltava riippumaton henkilökunta, joka on erillään OLAFin hallinnosta, ja taloudellinen riippumattomuus; suhtautuu myönteisesti komissiossa tätä varten käynnissä oleviin toimenpiteisiin;

412.   kehottaa OLAFia antamaan valvontakomitealle oikeuden tutustua asiakirjoihin, joita valvontakomitea katsoo tarvitsevansa hoitaakseen tehtävänsä toimeksiantonsa mukaisesti lainsäädännöllisen mandaattinsa puitteissa;

413.  toteaa, että vuonna 2014 OLAF toteutti merkittäviä toimia, joiden tarkoituksena oli parantaa komission ja jäsenvaltioiden mahdollisuuksia suojata unionin taloudellisia etuja, saattamalla päätökseen monivuotisen petostentorjuntastrategian ensisijaiset toimet, joissa keskitytään sekä kehittämään petostentorjuntastrategioita komission yksiköiden ja virastojen tasolla että tukemaan jäsenvaltioita niiden omien petostentorjuntastrategioiden kehittämisessä;

414.  toteaa, että vuonna 2014 OLAF suositti, että olisi perittävä takaisin unionin talousarvioon ennätysmäärä eli yhteensä 901 miljoonaa euroa, mikä on yli kaksinkertainen määrä vuoteen 2013 verrattuna; toteaa, että vuonna 2014 toimivaltaisten viranomaisten takaisinperimä kokonaismäärä kasvoi myös siksi, että OLAF suositti 206,5 miljoonan euron määrän takaisinperintää (vuonna 2013 määrä oli 117 miljoonaa euroa).

415.  kehottaa OLAFia laatimaan sisäiset säännöt väärinkäytösten paljastamisesta vuoden 2014 uusien henkilöstösääntöjen mukaisesti;

416.   muistuttaa, että komissio on saanut pyynnön poistaa henkilöstönsä syytesuoja Belgian tuomioistuimissa; korostaa, että komission olisi tehtävä täysimääräistä yhteistyötä Belgian oikeusviranomaisten kanssa;

417.   toteaa, että OLAFin vuosikertomuksessa 2014 eritellään tutkimustoimet ja tulokset aloittain; pyytää OLAFia antamaan seuraavassa vuosikertomuksessaan yksityiskohtaisia tietoja tutkimusten tyypistä ja tuloksista kaikilla aloilla;

Tupakkasopimukset

418.  muistuttaa, että toukokuussa 2015 komissio lupasi antaa mahdollisimman pian arvionsa Philip Morris Internationalin (PMI) kanssa tehdystä sopimuksesta; korostaa, että komissio siirsi arvioinnin julkaisemista useita kertoja ja että se julkaistiin lopulta vasta 24. helmikuuta 2016, päivää ennen sen täysistuntokäsittelyä parlamentissa; katsoo ilman muuta, että julkaisemisen viivästyminen tällä tavalla merkitsee komission avoimuusvelvoitteiden vakavaa laiminlyöntiä sekä parlamenttia että kansalaisia kohtaan ja että siten heikennettiin parlamentin mahdollisuuksia ilmaista ajoissa näkemyksensä tästä monitahoisesta ja arkaluonteisesta aiheesta;

419.  korostaa, että kun PMI-sopimus tehtiin vuonna 2004, se oli innovatiivinen väline tupakkatuotteiden laittoman kaupan torjumisessa, mutta painottaa, että markkina- ja sääntely-ympäristö ovat sittemmin muuttuneet merkittävästi; painottaa, että neljän suuren tupakkayhtiön(106) kanssa tehdyissä sopimuksissa ei käsitellä nykyisen laittoman tupakkakaupan tärkeitä ominaispiirteitä eikä varsinkaan tuotemerkittömien savukkeiden kaupan nykyistä suurta osuutta; kehottaa komissiota esittämään toimintasuunnitelman, jossa määritellään uusia toimia tämän ongelman ratkaisemiseksi kiireellisesti;

420.  katsoo, että kaikki tupakkasopimusten soveltamisalaan kuuluvat seikat kuuluvat tupakkatuotedirektiivistä(107) (TPD) ja tupakoinnin torjuntaa koskevasta Maailman terveysjärjestön (WHO) puitesopimuksesta (FCTC) koostuvan oikeudellisen kehyksen piiriin;

421.  muistuttaa, että parlamentti katsoi 9. maaliskuuta 2016(108), että PMI:n kanssa tehtyä sopimuksesta ei saisi uusia tai jatkaa tai neuvotella siitä uudelleen;

422.  kehottaa komissiota toteuttamaan unionin tasolla PMI-sopimuksen voimassaolon päättymispäivään mennessä kaikki tarvittavat toimenpiteet PMI-tupakkatuotteiden jäljittämiseksi ja ryhtymään oikeustoimiin kaikissa tämän valmistajan tuotteiden laittomissa takavarikointitapauksissa, kunnes kaikki tupakkatuotedirektiivin säännökset ovat täysin täytäntöönpanokelpoisia, jotta PMI-sopimuksen voimassaolon päättymisen ja tupakkatuotedirektiivin ja FCTC-puitesopimuksen voimaantulon väliin ei jää sääntelyvajetta;

423.  kehottaa Philip Morris Internationalia soveltamaan edelleen jäljitysjärjestelmää ja due diligence -prosessia (asiakkaan tunteminen) koskevia nykyisen sopimuksen määräyksiä riippumatta siitä, jatketaanko sopimusta vai ei;

424.  kehottaa komissiota esittämään uuden lisäsäädöksen, jolla vahvistetaan riippumaton jäljitysjärjestelmä ja sovelletaan due diligence -prosessia (asiakkaan tuntemista) koskevia sääntöjä leikattuun raakatupakkaan sekä tupakkateollisuuden käyttämiin filttereihin ja papereihin, jolloin se toimisi lisävälineenä salakuljetuksen ja tuoteväärennösten torjunnassa;

425.  pitää valitettavana, että komission arvio tupakkasopimuksista on viivästynyt; kehottaa komissiota antamaan tämän arvion mahdollisimman pian ja esittämään tulokset, joita on saatu tupakkayhtiöiden kyseisten sopimusten mukaisesti maksamilla varoilla tehdyillä investoinneilla;

426.  on huolissaan Euroopan oikeusasiamiehen havainnosta(109), jonka mukaan terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosastoa lukuun ottamatta komissio ei pannut täysin täytäntöön YK:n Maailman terveysjärjestön (WHO) sääntöjä ja suuntaviivoja, jotka koskevat avoimuutta ja tupakkaan liittyvää edunvalvontaa; katsoo siksi, että komission uskottavuus ja koskemattomuus ovat vaarassa;

427.  vaatii kaikkia asiaankuuluvia unionin toimielimiä panemaan täytäntöön tupakoinnin torjuntaa koskevan WHO:n puitesopimuksen 5.3 artiklan siihen liittyviin suuntaviivoihin sisältyvien suositusten mukaisesti; vaatii komissiota julkaisemaan välittömästi tupakkayhtiöiden kanssa tehdyt arviointisopimukset ja tupakoinnin torjuntaa koskevan WHO:n puitesopimuksen täytäntöönpanosta laaditun vaikutusarvioinnin;

Eurooppa-koulut

428.  toteaa, että Eurooppa-koulut saivat unionin talousarviosta 164,2 miljoonaa euroa, joka on 59 prosenttia koulujen toimintatalousarviosta;

429.  on erittäin huolissaan Eurooppa-koulujen tilinpäätöstä varainhoitovuodelta 2014 koskevan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen päätelmistä, joissa todetaan seuraavaa: ”Eurooppa-koulujen tapauksessa tilintarkastustuomioistuin ei pystynyt edelleen jatkuvien kirjanpito- ja kontrollipuutteiden vuoksi toteamaan, oliko Eurooppa-koulujen konsolidoidussa tilinpäätöksessä vuodelta 2013 olennaisia virheellisyyksiä”;

430.   panee merkille, että henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston pääjohtaja piti maineeseen liittyvän varaumansa voimassa vuoden 2014 komission yhteenvetokertomuksessa Eurooppa-kouluista ja että komission edustaja ei kannattanut vastuuvapauden myöntämistä Eurooppa-koulujen vuosien 2012 ja 2013 tilien osalta; pitää valitettavana, että jäsenvaltioiden edustajat eivät suhtaudu ongelmiin yhtä vakavasti;

431. muistuttaa, että parlamentti oli jo vuoden 2010 vastuuvapauden myöntämistä koskevassa mietinnössään kyseenalaistanut ”Eurooppa-kouluja koskevan sopimuksen päätöksenteko- ja rahoitusrakenteet”; muistuttaa, että parlamentti oli pyytänyt komissiota ”tarkastelemaan jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta kyseisen sopimuksen tarkistamiseen ja raportoimaan saavutetusta edistymisestä 31. joulukuuta 2012 mennessä”; huomauttaa, että parlamentti ei koskaan saanut edistymiskertomusta;

432.  hyväksyy täysin tilintarkastustuomioistuimen 11. marraskuuta 2015 antaman kertomuksen Eurooppa-koulujen tilinpäätöksistä vuonna 2014 sisältämät yksitoista suositusta, jotka koskevat kirjanpitoa, henkilöstöä, hankintamenettelyä, valvontaa koskevaa standardia ja maksamiseen liittyviä seikkoja;

433.  pyytää komissiota raportoimaan Eurooppa-koulujen edistymisestä tilintarkastustuomioistuimen suositusten ja komission toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa 1. heinäkuuta 2016 mennessä;

434.  pyytää budjettivallan käyttäjää ottamaan vuoden 2017 talousarviomenettelyn aikana varaukseen osan unionin talousarviosta Eurooppa-kouluille maksettavista määrärahoista ja erityisesti ne, jotka kohdennetaan lähinnä Eurooppa-koulujen pääsihteerin keskustoimistolle, ellei tilintarkastustuomioistuimen suositusten täytäntöönpanossa ole saavutettu riittävää edistymistä;

435.   pyytää budjettivallan käyttäjää ottamaan vuoden 2017 talousarviomenettelyn aikana varaukseen osan unionin talousarviosta Eurooppa-kouluille maksettavista määrärahoista ja erityisesti ne, jotka kohdennetaan lähinnä Eurooppa-koulujen pääsihteerin keskustoimistolle, ellei tilintarkastustuomioistuimen suositusten täytäntöönpanossa ole saavutettu riittävää edistymistä;

Euronews

436.  huomauttaa, että Euronews sai vuonna 2014 unionin talousarviosta 18 miljoonaa euroa, vaikka komissio ei ole Euronewsin osakkeenomistaja, ja on huolissaan siitä, että Euronewsin nykyinen hallintorakenne ei ehkä salli täydellistä riippumattomuutta ja itsemääräämisoikeutta sen kansainvälisiin osakkeenomistajiin nähden; kehottaa komissiota merkittävänä taloudellisen tuen antajana varmistamaan, että Euronews kunnioittaa moitteettoman varainhoidon periaatteita ja kaikkia komission kanssa tehtyjä oikeudellisia sopimuksia, myös toimituksen riippumattomuutta koskevaa sitovaa peruskirjaa;

Yhteenveto

437.  toteaa yhteenvetona, että:

a)  moitteettoman varainhoidon periaatteet ovat keskeinen edellytys unionin talousarviohallinnolle;

b)   vaikutus- ja riskinarvioinnit ovat sen keskeinen elementti;

c)  nykyinen yksinkertaistamisstrategia on tärkeä moitteettoman varainhoidon ja sen tehokkuuden kannalta, ja siihen on yhdistettävä tiukka budjettikuri;

d)  yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin käytäntöjä on edelleen parannettava siten, että ne sopivat paremmin yhteen unionin ja jäsenvaltioiden toimintapolitiikkojen kanssa;

e)   tehostetut toimet taloudellisten etujen suojaamiseksi ovat ratkaisevan tärkeitä;

f)  kokonaisvirhetaso on pysynyt lähes ennallaan 4,4 prosentissa, mutta virheiden luokittelu on hyvin heterogeenista;

g)  tulopuolella ei ole havaittu vakavia ongelmia, mutta BKTL-periaate on ratkaisevassa asemassa tässä menestyksessä ja tulojen riittävyys on ongelma;

h)  keskimääräistä suurempi virhetaso havaittiin menoissa, jotka koskevat kasvua ja työllisyyttä edistävää kilpailukykyä, vaikka samaan aikaan tällä alalla suoritettu väliaikainen valvonta oli selvin merkki tuloksellisuuteen perustuvasta lähestymistavasta;

i)  koheesiotuen alalla alue- ja kaupunkipolitiikan virhetaso oli selvästi korkeampi kuin sosiaaliasioiden alalla ja myös rahoitusjärjestelyvälineet tukivat tuloksellisuuteen perustuvaa lähestymistapaa erityisesti joissakin jäsenvaltioissa;

j)  parempi tiedonhallinta ja -käsittely edistäisi epäilemättä kehittyneempää tuloksellisuuteen perustuvaa lähestymistapaa;

k)  luonnonvarojen alalla on mahdollisuuksia kehittää hankeperusteista tukea unionin lähteiden tehokkuuden lisäämiseksi ja lisäksi hallinnon ja institutionaalisen tuen alalla on paljon parantamisen varaa erityisesti jäsenvaltioiden tasolla;

Yleiset tulokset ja toimintapoliittiset suositukset

438.  katsoo, että vuoden 2014 vastuuvapausmenettely

a)  luo uuden ajattelutavan unionin talousarvion vaikutusten ja etujen ymmärtämiseksi entistä kattavammalla tavalla niin, että katetaan kaikki näkökohdat, kuten virheet, laillisuus, käyttö, tuloksellisuus ja tulokset yhtenä järjestelmänä; kehottaa komissiota ja muita asiaankuuluvia toimijoita jatkamaan asianmukaisen menetelmän ja kehyksen kehittämistä, jotta jatkossakin voidaan noudattaa tuloksellisuuteen perustuvaa lähestymistapaa ja entistä tarkemmin;

b)  osoittaa, että Eurooppa 2020 -strategian tuloksellisuuden testaus on myönteinen askel oikeaan suuntaan, vaikka sen yhteensopivuus unionin talouspolitiikan kehyksen kanssa edellyttää vielä kehittämistä, mukaan lukien maakohtaiset suositukset ja asiaankuuluvat makrotaloudelliset indikaattorit ja säännöllisesti ajan tasalle saatettavat unionin talous- ja sosiaalipolitiikan painopisteet;

c)  osoittaa, että talousarviohallinnossa on parantamisen varaa ja pyrkimykset sen yksinkertaistamiseksi ovat tervetulleita, vaikutusarviointi mukaan lukien; osoittaa, että säännöllinen seurantaprosessi on erittäin hyödyllinen;

d)  kehottaa asianomaisia unionin toimielimiä mukauttamaan hallintoa ja menettelyjä koskevia järjestelmiään, jotta ne voivat menestyksekkäästi ottaa käyttöön uudet elementit, jotka pohjautuvat unionin nykyisiin ja tuleviin talousarviotarpeisiin, jotta unionin talousarvion potentiaalia voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla;

C.  VALIOKUNTIEN LAUSUNNOT

Ulkoasiat

439.  pitää huolestuttavana, että otsakkeen 4 olennaisten virheiden määrä kasvoi varainhoitovuonna 2014; tukee kaikkia tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa esitettyjä suosituksia ja kehottaa komissiota ryhtymään pikaisiin jatkotoimiin niiden aikaisempina vuosina esitettyjen suositusten johdosta, joita ei vielä ole pantu täysimääräisesti täytäntöön;

440.  on tyytyväinen, että naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto korjasi sen menoihin vuonna 2013 liittyneen systeemisen virheen sekä toteutti tilintarkastustuomioistuimen edellyttämät merkittävät muutokset järjestelmiinsä; on tyytyväinen myös siihen, että humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen todettiin tilintarkastustuomioistuimen suorittaman tarkastuksen perusteella pitävän paikkansa;

441.  panee huolestuneena merkille tukisopimuksiin liittyvien menojen todentamisen yhteydessä havaitut virheet, joiden osuus tilintarkastustuomioistuimen havaitsemista otsakkeen 4 virheistä on yli 50 prosenttia; panee merkille, että merkittävin virhetyyppi koskee tukeen oikeuttamattomia menoja; korostaa, että on tärkeää estää tai havaita ja korjata virheet ennen menojen hyväksymistä huolehtimalla siitä, että ennakkotarkastukset pannaan täytäntöön paremmin; pitää erityisen huolestuttavana, että EuropeAid ei huomannut virheitä; kehottaa komissiota varmistamaan, että näiden menojen todentamisongelmien ratkaisemiseksi tähän mennessä toteutettuja toimia tehostetaan, sekä viemään päätökseen tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2011 vuosikertomuksessa tukien valvonnasta esitettyä suositusta koskevat jatkotoimet;

442.  huomauttaa, että asianmukaiset ennakkoarvioinnit ovat tarpeen tapauksissa, joissa komissio – mahdollisesti Euroopan investointipankin kautta – päättää rahoittaa laajamittaisia infrastruktuurihankkeita, joilla on suuria ympäristövaikutuksia, ja toteaa, että tämän tarkoituksena on tarkistaa niiden rahoituksellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys, ja kehottaa kanavoimaan kolmansiin maihin suunnatun unionin rahoituksen hankkeisiin, joilla edistetään rahoituksen kestävyyttä ja jotka ovat myös taloudellisesti ja sosiaalisesti hyödyllisiä;

443.  panee merkille, että komissio on jälleen edistynyt kaikkien yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan operaatioiden hyväksymisessä niin sanottujen kuuden pilarin arviointien mukaisesti; pitää erityisen myönteisenä, että kolme suurinta operaatiota on nyt saatettu vaatimusten mukaisiksi; korostaa, että komission on hyväksyttävä kaikki operaatiot tilintarkastustuomioistuimen suosituksen mukaisesti;

444.  panee tyytyväisenä merkille operaatioiden tukifoorumin perustamisen ja kehottaa uudelleen komissiota ryhtymään toimiin aidon yhteisen palvelukeskuksen perustamiseksi yhdessä integroidun resurssinhallintajärjestelmän kanssa, jotta voidaan nopeuttaa operaatioiden käyttöönottoa ja parantaa niiden kustannustehokkuutta; ehdottaa, että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YTPP) varastoa laajennetaan ja että se ryhtyy palvelemaan myös meneillään olevia YTPP-operaatioita ja että se siirretään tulevan yhteisen palvelukeskuksen hallinnoinnin piiriin;

445.  pitää valitettavana YTPP-operaatioiden keskeisten välineiden ja palveluiden hankinnassa tapahtuneita pitkiä viivästyksiä ja niistä operaatioiden toteutukselle aiheutuneita kielteisiä vaikutuksia; palauttaa mieliin, että vuoden 2012 erityiskertomuksessaan unionin tuesta oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen Kosovossa tilintarkastustuomioistuin kiinnitti huomiota tähän tehottomuuteen ja totesi, että varainhoitoasetuksessa vahvistettuja hankintasääntöjä ”ei ole suunniteltu YTPP‑operaatioihin, joissa nopeat ja joustavat toimet ovat joskus tarpeen”; pitää valitettavana, ettei varainhoitoasetuksen äskettäisen tarkistamisen yhteydessä tehty tarvittavia muutoksia varainhoitoa koskeviin säännöksiin; toistaa näkemyksensä, että asianomaisten budjettikohtien hallinnointi olisi siirrettävä siviilioperaation komentajalle, kuten on tehty unionin edustustojen päälliköiden kohdalla;

446.  muistuttaa, että YTPP:hen liittyvien koulutus- ja neuvontaoperaatioiden tehokkuutta haittaa huomattavasti se, että unionilla on institutionaalisia vaikeuksia antaa näiden toimien tueksi edes peruslaitteistoa; pitää tässä yhteydessä myönteisinä komission pyrkimyksiä panna täytäntöön yhteinen tiedonanto turvallisuuden ja kehityksen edistämisestä valmiuksia kehittämällä; kehottaa komissiota tekemään tarvittavat lainsäädäntöehdotukset asiaa koskevan rahaston perustamisesta mahdollisimman nopeasti, jotta se voidaan sisällyttää unionin talousarvioon monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä;

447.  panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2015 erityiskertomukset Euroopan unionin poliisioperaatiosta Afganistanissa sekä kidutuksen torjuntaan ja kuolemanrangaistuksen poistamiseen tarkoitetusta unionin tuesta; kehottaa komissiota panemaan kaikki tilintarkastustuomioistuimen näissä kertomuksissa antamat suositukset täytäntöön;

448.  korostaa kontekstisidonnaisten kriteereiden huomioon ottamisen tärkeyttä arvioitaessa kolmansissa maissa toteutettujen unionin hankkeiden vaikuttavuutta, sillä unionin ulkomaanavun toimet pannaan usein täytäntöön kriisialueilla ja poliittisesti vaikeassa ympäristössä.

Kehitys ja yhteistyö

449.  muistuttaa, että kehitysapuun ja humanitaariseen apuun liittyvät unionin menot toteutetaan usein hyvin haastavissa olosuhteissa, jotka lisäävät hankkeiden toteutukseen, arviointiin sekä menojen hallintaan liittyviä ongelmia; toteaa, että kehitysapu ja humanitaarinen apu ovat sen vuoksi alttiimpia virheille kuin unionin muut politiikanalat;

450.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan 57 prosenttia virheistä liittyy oikeuttamattomiin menoihin; tukee tilintarkastustuomioistuimen EuropeAidille esittämää suositusta, jonka mukaan ennakkotarkastuksia olisi parannettava ja paikalla tehtäviä tarkastuksia olisi hyödynnettävä entistä paremmin virheiden havaitsemiseksi;

451.  pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan ECHO-pääosaston toteuttamat rahoitustoimia koskevat valvontatoimet toimivat asianmukaisesti ja sen raportointijärjestelmä on luotettava; antaa tästä tunnustuksen ECHO-pääosastolle;

452.  toteaa, että turvallisuusmenot ovat merkittäviä kehityksen kannalta erityisesti nykyisten toimien yhteydessä, joilla pyritään käsittelemään kattavasti turvallisuuden ja kehityksen välisiä yhteyksiä ja toteuttamaan kehitysohjelman tavoite 16, mutta korostaa, että tällainen rahoitus ei ole kehitysapua eikä sitä voida tällä hetkellä ottaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 233/2014 perustetusta Euroopan kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä (DCI) tai Euroopan kehitysrahastosta (EKR);

453.  panee merkille, että vuonna 2014 kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä rahoitettiin kaksi Libyan rajavalvontaan liittyvää ohjelmaa, joiden arvo oli 12,9 miljoonaa euroa; muistuttaa, että kehitysyhteistyön rahoitusvälineen ensisijaisena tavoitteena on köyhyyden vähentäminen; on hyvin huolissaan siitä, että kehitysyhteistyöohjelmia voidaan käyttää tavoitteisiin, jotka eivät suoraan liity kehitykseen; muistuttaa, ettei tällainen menettely auta unionia saavuttamaan tavoitettaan, jonka mukaan viralliseen kehitysapuun käytetään 0,7 prosenttia BKT:stä;

454.  huomauttaa, että kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston (DEVCO) vuonna 2015 alulle panema kehitysyhteistyön tuloskehys voi olla tärkeä väline, vaikka tilintarkastustuomioistuin toi erityiskertomuksessa nro 21/2015 esiin myös siihen liittyviä riskejä; katsoo, että on ennaltaehkäistävä myös poliittisempaa riskiä, joka aiheutuu, jos DEVCO-pääosaston kehykseen sisällyttämä, rajoitettuun määrään mitattavissa olevia tuloksia pyrkiminen korostuu liikaa unionin kehityspolitiikan tavoitteisiin liittyvien muiden tulosten kustannuksella; pitää tärkeänä, että kehystä pidetään muita valvonta- ja raportointijärjestelyjä täydentävänä välineenä;

455.  tukee tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusta 18/2014 EuropeAidin arviointijärjestelmistä ja tulospainotteisista seurantajärjestelmistä; kehottaa DEVCO‑pääosastoa puuttumaan välittömästi arviointi- ja valvontajärjestelmiensä moniin puutteisiin, jotka tuotiin esille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa, erityisesti niihin, jotka liittyvät DEVCO-pääosaston arviointijärjestelmän vakaviin puutteisiin; korostaa, että huonosti toimiva arviointijärjestelmä lisää riskiä, että valitaan hankkeita, joiden laatu ei ole riittävän korkea tai jotka eivät saavuta tavoitteitaan; panee huolestuneena merkille komission ja tilintarkastustuomioistuimen toisistaan poikkeavat näkemykset, jotka koskevat luotettavia tietoja budjettitukitoimien tehokkuudesta; katsoo, että unionin edustustojen ja DEVCO-pääosaston arviointiyksikön henkilöstövajauksen ja toisaalta tilintarkastustuomioistuimen esille tuomien ongelmien välillä on yhteys; katsoo tämän osoittavan, millaisia kielteisiä vaikutuksia henkilöstövähennyksillä voi olla unionin ohjelmien tehokkaaseen toimintaan;

456.  luottaa siihen, että DEVCO-pääosasto puuttuu arviointi- ja valvontajärjestelmiensä puutteisiin, jotka tuotiin esille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 18/2014;

457.  kehottaa ottamaan käyttöön Euroopan kehitysrahastoa koskevat viralliset valvontavaltuudet mahdollisesti SEUT-sopimuksen 295 artiklan mukaisella sitovalla toimielinten välisellä sopimuksella;

458.  on hyvin huolissaan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa 11/2015 esitetyistä havainnoista, jotka koskevat komission harjoittamaa kalastuskumppanuussopimusten hoitoa; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin epäilee kalastuskumppanuussopimusten kestävyyttä, koska ylijäämän kalastusta koskevaa periaatetta on vaikea soveltaa; panee myös merkille, että tilintarkastustuomioistuin epäilee vahvasti komission harjoittaman kalastuskumppanuussopimusten valvonnan laatua; pitää valitettavana myös sitä, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan kalastuskumppanuussopimusten jälkiarviointeja ei hyödynnetä riittävästi jatkosopimuksia tehtäessä; kehottaa komissiota panemaan tilintarkastustuomioistuimen lukuisat suositukset täytäntöön mahdollisimman nopeasti;

459.  palauttaa mieliin, että lähes pysyvä, vakava maksumäärärahapula vuonna 2014 pahensi humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston (ECHO) vaikeuksia vastata asianmukaisesti jatkuvasti paheneviin humanitaarisiin kriiseihin unionin naapurustossa ja muilla alueilla; panee tyytyväisenä merkille, että vuosien 2015 ja 2016 unionin talousarviossa määrärahoja on mukautettu paremmin, mikä on pitkälti ratkaissut ECHO:n maksuihin liittyvän ongelman;

460.  pitää valitettavana, että vuoden 2014 maksumäärärahojen puutteen vuoksi Marokolle ja Jordanialle ei voitu maksaa talousarviosta yhteensä 43 miljoonan euron tukea sopimuksen edellyttämällä tavalla; katsoo tämän heikentävän vakavasti unionin uskottavuutta.

Työllisyys ja sosiaaliasiat

461.  panee huolestuneena merkille, että virhetaso työllisyys- ja sosiaaliasioiden toimintalohkossa vuonna 2014 oli 3,7 prosenttia, toisin sanoen hieman korkeampi kuin edellisvuonna (3,1 prosenttia); korostaa, että kyse on vääränsuuntaisesta kehityksestä, kun pyrkimyksenä on saavuttaa kahden prosentin tavoitteen alittava virhetaso;

462.  pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa analysoidaan unionin talousarvion toteutusta Eurooppa 2020 -strategian valossa; panee merkille havainnon siitä, että unionin talousarviomaksuja ei yksilöidä erikseen työllisyyttä sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevien tavoitteiden kaltaisten yleistavoitteiden saavuttamisen yhteydessä;

463.  pitää lisäksi myönteisinä tilintarkastustuomioistuimen suosituksia, joiden mukaan Eurooppa 2020 -strategia ja monivuotinen rahoituskehys on mukautettava paremmin toisiinsa ja että korkean tason poliittiset tavoitteet on muunnettava hyödyllisiksi operationaalisiksi tavoitteiksi; korostaa, että on tärkeää keskittyä suorituksiin ja tuloksiin sekä lisäarvoon, erityisesti kun on kyse työllisyyttä ja sosiaalipolitiikkaa koskevista yleistavoitteista, joille komissiolla ei ole toimivaltaa laatia oikeudellisesti sitovaa kehystä; kehottaa komissiota jatkamaan tulosindikaattoreiden ja seurantajärjestelmien kehittämistä, jotta tuloksia voidaan verrata asetettuihin tavoitteisiin ja käytettävissä on enemmän tietoa vahvistettaessa tulevia tavoitteita ja jotta lisätään unionin varojen käytön tehokkuutta;

464.  panee merkille komission havainnot siitä, että sääntöjenvastaisuuksien riski on kasvanut Horisontti 2020 -ohjelmaan osallistuvien pienten ja keskisuurten yritysten tapauksessa; yhtyy komission vastaukseen, jossa se toteaa, että pk-yritysten osallistuminen ohjelmaan on erittäin tärkeää kasvun ja työpaikkojen luomiseksi; toteaa, että pk-yrityksiä koskevia hallinnollisia määräyksiä on yksinkertaistettu, ja korostaa, että niiden yksinkertaistaminen entisestään lisäisi pk-yritysten osallistumista; korostaa pk-yritysten merkitystä pysyvien työpaikkojen luojina;

465.  toteaa, että pk-yritykset luovat eniten työpaikkoja Euroopassa, ja katsoo, että pk-yritysten osallistumista unionin rahoitusohjelmiin on mahdollista lisätä; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön lisää toimia, joilla pk-yrityksiä kannustetaan aktiiviseen osallistumiseen, ”pienet ensin” -periaatteen soveltaminen mukaan luettuna;

466.  toteaa, että inhimillisiin voimavaroihin tehtävien investointien immateriaalinen luonne, toiminnan monimuotoisuus ja monien, usein pienien toimijoiden osallistuminen hankkeiden toteutukseen ovat edelleen suurimmat riskit Euroopan sosiaalirahaston varojen käytön sääntöjenmukaisuudelle; kehottaa komissiota jatkamaan erityistoimia riskien liennyttämiseksi, ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimet mukaan luettuina;

467.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 17/2015 esitetyt havainnot, jotka koskevat ESR:n varojen uudelleensuuntaamista vuosina 2012–2014; panee huolestuneena merkille puutteet komission kertomuksessa näiden varojen käytön vaikutuksista ja katsoo, että on välttämätöntä pyrkiä tekemään politikan suunnittelusta entistäkin tuloskeskeisempää, jotta varmistetaan taloudellisen vastuuvelvollisuuden moitteettomuus ja unionin varojen tehokas käyttö;

468.  on huolestunut siitä, että virhetason kasvu sekä siitä johtuvat maksujen lykkäämiset ja keskeytykset voivat vaarantaa ohjelmakauden 2007-2013 ohjelmien menestyksekkään päättämisen;

469.  katsoo, että yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytön lisäämisen edistäminen voi johtaa hallinnollisen rasituksen ja virheiden vähenemiseen sekä siihen, että keskitytään enemmän suorituksiin ja tuloksiin; huomauttaa kuitenkin, että yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja olisi sovellettava oikeusvarmuuden ja luottamuksen leimaamassa toimintaympäristössä ja että niiden yhteydessä olisi arvioitava niistä saatavat hyödyt ja sidosryhmien olisi osallistuttava niihin täysimääräisesti kaikilla tasoilla; korostaa, että yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen soveltamisen olisi säilyttävä jäsenvaltioiden käytettävissä olevana vaihtoehtona;

470.  vaatii, että jäsenvaltiot eivät tee Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpanoa koskevista säännöistä ja vaatimuksista entistä monimutkaisempia, sillä se kasvattaisi edunsaajiin kohdistuvaa rasitetta ja lisäisi virheriskiä;

471.  on huolestunut siitä, että tilintarkastustuomioistuimen tutkimista 178:stä työllisyys- ja sosiaaliasioiden alalla toteutetusta toimesta 62:ssä (34,8 prosentissa tapauksista) ilmeni virhe ja että näistä 12 oli kvantitatiivisesti ilmaistavissa oleva, 20 prosentin virhetason ylittävä virhe (6,7 prosenttia); kehottaa komissiota toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä ja soveltamaan tiukkoja menettelyjä sääntöjenvastaisuuksien riskin vähentämiseksi tällä alalla sekä seuraamaan tapauksia, joissa tilintarkastustuomioistuimen mukaan oli kyse tukeen oikeuttamattomista menoista;

472.  pitää valitettavana, että niiden Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien osuus, joiden virhetaso on yli 5 prosenttia, oli 18,8 prosenttia vuonna 2013 ja nousi 22,9prosenttiin vuonna 2014, ja että näiden virhetasojen piiriin kuuluvien maksujen määrä on noussut merkittävästi 11,2 prosentista 25,2 prosenttiin;

473.  kiinnittää huomiota tilintarkastustuomioistuimen toistuvasti esittämään huomautukseen, että virheiden osuus olisi pienempi, jos kansalliset viranomaiset hyödyntäisivät tehokkaammin saatavillaan olevia tietoja ennen maksatushakemusten lähettämistä komissiolle; vaatiikin, että jäsenvaltiot ja kansalliset viranomaiset tekevät perusteellisempia tarkastuksia ja jättävät esittämättä korvausvaatimuksia virheellisistä menoista;

474.  kannustaa jäsenvaltioita käyttämään riskien arvioimiseen tarkoitettua Arachne-välinettä ja kannustaa komissiota antamaan edelleen jäsenvaltioille hallinto- ja valvontavaatimusten asianmukaista täytäntöönpanoa koskevaa ohjeistusta ja teknistä tukea ohjelmakaudella 2014-2020; kehottaa komissiota tehostamaan hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä;

475.  kehottaa komissiota noudattamaan tilintarkastustuomioistuimen suosituksia, jotta varmistetaan, että unionin talousarvion toteutus edistää paremmin työllisyyttä ja sosiaalipolitiikkaa koskevien Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden saavuttamista; odottaa tässä yhteydessä, että komissio ja jäsenvaltiot käyttävät parempia tulosindikaattoreita ja parantavat vuosina 2014–2020 saavutettuja tuloksia koskevaa raportointiaan;

Ympäristö, kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus

476.  haluaa muistuttaa, että SEUT-sopimuksen mukaan Euroopan parlamentti myöntää komissiolle vastuuvapauden talousarvion toteuttamisesta tutkittuaan tilit, taseen, SEUT‑sopimuksen 318 artiklassa tarkoitetun arviointikertomuksen, tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen ja tarkastettujen toimielinten vastaukset, tarkastuslausuman sekä mahdolliset asiaan liittyvät tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset;

477.  muistuttaa, että vuosi 2014 oli ensimmäinen vuosi, jona sovellettiin uutta monivuotista rahoituskehystä, jolla pyritään määrittämään unionin menojen suuruus ja kohdentaminen kaudella 2014–2020, ja että tämän vuoksi toteutusaste oli pienempi kuin edeltävinä vuosina;

478.  ottaa huomioon sen, miten tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa on esitelty varainhoitovuonna 2014 harjoitettua ympäristö- ja terveyspolitiikkaa; on huolissaan siitä, että ympäristön ja ilmaston toimintalohko on taas sijoitettu lukuun, joka koskee myös maatalouden kehittämistä ja kalastusta; arvostelee jälleen kyseiseen lukuun valittujen toimintalohkojen epäloogista kokonaisuutta; katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen ei pitäisi tehdä poliittista päätöstä toimintalohkojen ryhmittelystä; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta muuttamaan lähestymistapaansa seuraavassa vuosikertomuksessa;

479.  pitää tässä yhteydessä maininnan arvoisena, että tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2014 vuosikertomuksen mukaan maaseudun kehittämisen, ympäristöasioiden, kalastuksen ja terveysasioiden toimintalohkoryhmän virhetaso on kaikkein korkein, 6,2 prosenttia, kun keskimääräinen virhetaso on 4,4 prosenttia; toteaa lisäksi, että tilintarkastustuomioistuimen havaitsemista keskeisistä puutteista monet olivat hyvin samankaltaisia kuin puutteet, joista oli ilmoitettu jo kolmena edeltävänä vuonna;

480.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimella ja komissiolla on erilaiset näkemykset siitä, kuinka virheet olisi laskettava; ottaa huomioon, että komission mielestä tilintarkastustuomioistuimen esittämää vuosittaista virhetasoa tarkasteltaessa olisi otettava huomioon nettomääräisten rahoitusoikaisujen ja takaisinperintöjen monivuotinen luonne;

481.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin ei käsitellyt lainkaan ”Kansanterveyttä”, ”Elintarviketurvallisuutta” eikä ”Ympäristöä ja ilmastotoimia” koskevan politiikan hallinnointia;

482.  on tyytyväinen ympäristöä, ilmastotoimia, kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien budjettikohtien yleiseen toteutusasteeseen vuonna 2014; palauttaa jälleen mieliin, että vain alle 0,5 prosenttia unionin talousarviosta käytetään kyseisiin politiikan välineisiin, ja ottaa huomioon unionin näillä aloilla luoman selvän lisäarvon ja kansalaisten tuen unionin ympäristö- ja ilmastopolitiikalle sekä kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevalle politiikalle;

483.  on tyytyväinen ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan toimialaan kuuluvan viiden erillisviraston työskentelyyn niiden hoitaessa teknisiä, tieteellisiä tai johtamista koskevia tehtäviä, joilla autetaan unionin toimielimiä harjoittamaan ympäristö-, ilmasto- ja kansanterveyspolitiikkaa sekä elintarvikkeiden turvallisuutta koskevaa politiikkaa; on myös tyytyväinen tapaan, jolla näiden virastojen talousarvioita on toteutettu;

Ympäristö ja ilmastotoimet

484.  korostaa, että ympäristöasioiden pääosastolla oli ollut käytettävissään maksusitoumusmäärärahoja 352 041 708 euroa, joista 99,7 prosenttia käytettiin; pitää tyydyttävänä, että käytettävissä olleista maksumäärärahoista, 290 769 321 eurosta, käytettiin 95,03 prosenttia; toteaa lisäksi, että Life+:n hallintomenot toteutetaan kahden varainhoitovuoden aikana (ilman eri toimenpiteitä tehtävien siirtojen avulla) ja että jos kyseisiä hallintomenoja ei oteta huomioon, maksumäärärahojen käyttöaste nousee 99,89 prosenttiin;

485.  panee merkille, että ilmastotoimien pääosasto korotti toteutusastettaan siten, että maksusitoumusmäärärahojen – 102 694 032 euroa – käyttöaste oli 99,7 prosenttia ja maksumäärärahojen – 32 837 296 euroa – käyttöaste oli 93,1 prosenttia ja että jos hallintomenoja ei oteta huomioon, maksumäärärahojen käyttöaste nousee 98,5 prosenttiin;

486.  on tyytyväinen Life+:n toimintatalousarvion yleiseen toteutukseen, sillä vuonna 2014 maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 99,9 prosenttia ja maksumäärärahojen 97,4 prosenttia; toteaa, että vuonna 2014 osoitettiin 283 121 194 euroa jäsenvaltioissa toteutettavia hankkeita koskeviin ehdotuspyyntöihin ja että 40 000 000 euroa käytettiin rahoitusoperaatioihin, jotka liittyivät luonnonpääoman rahoitusjärjestelyyn ja energiatehokkuuden yksityiseen rahoitukseen; toteaa, että 8 952 287 eurolla tuettiin sellaisten kansalaisjärjestöjen operatiivista toimintaa, jotka toimivat ympäristönsuojelun ja ympäristön tilan parantamisen alalla unionin tasolla ja osallistuvat unionin politiikan ja lainsäädännön laatimiseen ja täytäntöönpanoon, ja 49 502 621 euroa käytettiin toimiin, joilla oli tarkoitus tukea komission roolia politiikan ja lainsäädännön kehityksen alulle panijana ja valvojana; toteaa, että 20 914 622 euroa käytettiin Life‑ohjelman hallinnolliseen tukeen ja pk-yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (EASME) operatiiviseen tukeen;

487.  on tietoinen siitä, että Life+ -toimien maksuaste on aina hieman pienempi verrattuna maksusitoumusmäärärahoihin, mutta toteutusaste on korkea;

488.  toteaa, että 4 350 000 euroa osoitettiin maksuosuuksina kansainvälisiin yleissopimuksiin, pöytäkirjoihin ja sopimuksiin, joissa unioni on sopimuspuoli, tai tapauksiin, joissa unioni osallistuu tulevien kansainvälisten sopimusten valmisteluun;

489.  ottaa huomioon, että kahdentoista pilottihankkeen ja kuuden valmistelutoimen määrärahat olivat yhteensä 2 950 000 euroa, ja pitää toteutuksen edistymistä tyydyttävänä; on tietoinen siitä, että tällaisten toimien toteutus voi olla komissiolle työlästä, koska käytettävissä olevat määrät ovat pieniä suhteessa toteutuksessa tarvittaviin menettelyihin (esim. toimintasuunnitelmat, ehdotuspyynnöt); kannustaa budjettivallan käyttäjää keskittymään pilottihankkeissa ja valmistelutoimissa unionille tulevaisuudessa syntyvään aitoon lisäarvoon;

Kansanterveys

490.  muistuttaa, että vuosi 2014 oli ensimmäinen täytäntöönpanovuosi uusille ohjelmille: terveysalan toimintaohjelma hyväksyttiin 11. maaliskuuta 2014 (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 282/2014(110)), kun taas elintarvikkeita ja rehuja koskeva yhteinen rahoituskehys hyväksyttiin 27. kesäkuuta 2014 (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 652/2014(111));

491.  panee merkille, että terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston vastuulla oli kansanterveysalan budjettikohtiin vuonna 2014 sisältyvien 244 221 762 euron käyttäminen ja että määrärahoista sidottiin 96,6 prosenttia, mikä on tyydyttävä osuus; ottaa huomioon, että noin 75 prosenttia talousarviosta kohdennetaan suoraan kolmelle erityisvirastolle (Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen ja Euroopan lääkevirasto). ottaa myös huomioon, että kaikkien budjettikohtien maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli yli 98,9 prosenttia lukuun ottamatta Euroopan lääkevirastoa, ja sen maksusitoumusmäärärahojen vajaakäyttö vastaa vuoden 2013 toteutumaa, ja käyttämättömät määrärahat käytettiin vuonna 2015;

492.   panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste on 98,8 prosenttia, mikä osoittaa, että toteutusaste on ollut erittäin hyvä;

493.  toteaa, että kansanterveysalan toimintaohjelman 2008–2014 toteutusaste oli myös erittäin hyvä (99,7 prosenttia sekä maksusitoumusmäärärahojen että maksumäärärahojen osalta) ja että jäljellä olevat käyttämättömät määrärahat liittyivät lähinnä käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin, joita voitiin käyttää vielä vuonna 2015;

494.  on tyytyväinen siihen, että terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston vastuulla olevien, kansanterveyttä koskevien kaikkien kymmenen pilottihankkeen ja viiden valmistelutoimen täytäntöönpano eteni hyvin ja että vastaavat maksusitoumusmäärärahat (6 780 000 euroa) käytettiin;

Elintarvikkeiden turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys

495.  toteaa, että elintarvikkeiden turvallisuutta, eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä kasvinterveyttä koskeva käyttöaste oli 96,8 prosenttia; toteaa kuitenkin, että jos otetaan huomioon muut kuin ilman eri toimenpiteitä suoritettavat määrärahojen siirrot, joiden arvo oli 6 800 000 euroa, käytettävissä olevien määrärahojen käyttöaste nousee 100 prosenttiin;

496.  toteaa, että edellisvuoden tapaan tärkeimpänä tekijänä oli unionin osallistuminen tuberkuloosia koskeviin ohjelmiin; toteaa, että toisaalta unionin osallistuminen sinikielitautia koskeviin ohjelmiin jäi vähäiseksi;

497.  toteaa, että luvun ”Elintarvikkeiden turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys” määrärahojen vajaakäyttö (arvoltaan 8 100 000 euroa) johtuu lähinnä seuraavista tekijöistä: 500 000 euron määrä liittyi eri ohjelmien käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin, jotka voitiin käyttää vuonna 2015 (eli ei vajaakäyttöä), 800 000 euron määrä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina, joita ei voitu teknisistä syistä käyttää vuonna 2015 (vanhojen ohjelmien C5-määrärahat) ja 6 800 000 euron määrä, joka liittyi hätärahastoon; ottaa huomioon, että viimeksi mainittu määrä siirrettiin vuodelle 2015 (toimenpiteisiin, joilla torjuttiin afrikkalaista sikaruttoa Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa vuonna 2014);

498.  pitää myönteisenä, että elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuutta, eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä kasvinterveyttä koskevien vuoden 2014 maksumäärärahojen käyttöaste oli 99,0 prosenttia, mikä merkitsee pientä vähennystä vuoteen 2013 (99,9 prosenttia) verrattuna; on siinä käsityksessä, että kokonaismäärärahasiirtoa tehtäessä pyydettiin lisää maksumäärärahoja, joita ei saatu, ja että vuoden loppuun mennessä ainoastaan yksi maksu jäi suorittamatta kokonaan, mutta jäsenvaltioiden tekemän sopimuksen nojalla loput erääntyneestä määrästä maksettiin vuoden 2015 tammikuun alussa;

499.  on tyytyväinen siihen, että terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston vastuulla olevien, elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien kaikkien kolmen pilottihankkeen ja yhden valmistelutoimen täytäntöönpano on eteni hyvin ja että vastaavat maksusitoumusmäärärahat (1 250 000 euroa) käytettiin;

500.  katsoo, että komissiolle voidaan käytettävissä olevien tietojen ja talousarvion toteuttamista koskevan kertomuksen perusteella myöntää vastuuvapaus ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa, kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevista varainhoitovuoden 2014 menoista;

Liikenne ja matkailu

501.  toteaa, että lopullisesti hyväksytyssä ja vuoden aikana muutetussa vuoden 2014 talousarviossa nimenomaisesti liikennepolitiikkaan osoitettiin yhteensä 2 931 147 377 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 1 089 127 380 euroa maksumäärärahoina; panee lisäksi merkille, että näistä määrärahoista

–   2 616 755 356 euroa osoitettiin maksusitoumusmäärärahoina ja 937 182 847 euroa maksumäärärahoina liikennepolitiikkaan, mukaan lukien Verkkojen Eurooppa -väline, liikenneturvallisuus, matkustajien oikeudet ja liikenteen alan erillisvirastot,

–   239 313 549 euroa osoitettiin maksusitoumusmäärärahoina ja 71 213 206 euroa maksumäärärahoina liikenteeseen liittyvään tutkimukseen ja innovointiin, mukaan lukien SESAR- ja Shift2Rail-yhteisyritykset,

–   75 078 470 euroa osoitettiin maksusitoumusmäärärahoina ja 80 731 327 euroa maksumäärärahoina hallintomenoihin;

502.  on tyytyväinen liikkuvuus- ja liikennepolitiikan maksusitoumusmäärärahojen korkeaan, 98,2 prosentin käyttöasteeseen ja maksumäärärahojen huomattavan korkeaan, 95,2 prosentin käyttöasteeseen vuonna 2014; panee merkille, että vuonna 2014 maksattamatta olevien sitoumusten määrä kasvoi 1 653 372 424 eurolla yhteensä 5 647 143 046 euroon ja että maksattamatta olevat määrät kasvavat tavallisesti enemmän uuden monivuotisen rahoituskehyksen alussa, koska uusien hankkeiden maksut lisääntyvät myöhemmin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita joka tapauksessa varmistamaan liikennehankkeiden asianmukaisen täytäntöönpanon;

503.   toteaa, että liikenne kuuluu kasvua ja työllisyyttä edistävän kilpailukyvyn menoalaan ja sitä koskeva määrä oli pienin (0,8 miljardia euroa) koko tilintarkastustuomioistuimen tarkastamasta perusjoukosta (13 miljardia euroa); pitää valitettavana, että arvioitu virhetaso oli 5,6 prosenttia vuonna 2014 eli korkeampi kuin vastaavat tulokset vuonna 2013 (4,0 prosenttia) ja että se johtui pääasiassa tukeen oikeuttamattomien menojen korvaamisesta tutkimushankkeissa mutta myös julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisestä; kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet tämän tilanteen korjaamiseksi (myös suorittamalla entistä perusteellisempia ennakkotarkastuksia, jotta virheet voidaan havaita ja korjata ennen menojen korvaamista);

504.   kiinnittää huomiota siihen, että Verkkojen Eurooppa -välineestä ei vuonna 2014 rahoitettu yhtään hanketta, sillä ensimmäinen hanke-ehdotuspyyntö päättyi maaliskuussa 2015, ja että välineen vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline, jota Euroopan investointipankin (EIP) on tarkoitus hallinnoida, hyväksyttiin vasta vuoden 2014 lopussa; huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti vuonna 2014 kuusi maksutapahtumaa liikennealalla (liikenteen ja liikkumisen pääosasto) ja totesi, että kahteen niistä liittyi kvantitatiivisesti ilmaistavissa oleva virhe; on siksi tyytyväinen siihen, että virheitä sisältävien tapahtumien osuus vuonna 2014 (33 prosenttia) laski vuodesta 2013 (62 prosenttia) ja vuodesta 2012 (49 prosenttia); pyytää komissiota ja muita asiaankuuluvia toimijoita varmistamaan, että julkisia hankintoja koskevia sääntöjä noudatetaan ja tulevien liikennehankkeiden kustannukset ovat oikeutettuja tukeen;

505.   toteaa, että komission käyttämässä monivuotisessa tarkastusstrategiassa otetaan huomioon takaisinperinnät, oikaisut ja tarkastusten vaikutukset ohjelman täytäntöönpanoaikana ja että strategian mukaan TEN-T-hankkeiden jäännösvirhetaso oli 0,84 prosenttia;

506.  kehottaa kiinnittämään huomiota suureen joukkoon korkealaatuisia hankkeita, joita ei voitu hyväksyä vuoden 2014 Verkkojen Eurooppa -välineen liikennettä koskevien ehdotuspyyntöjen yhteydessä varojen puutteen vuoksi; pitää tarpeellisena varmistaa riittävä rahoitus Verkkojen Eurooppa -välineen liikennettä koskeville hankkeille; pitää valitettavana, että Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahat vähenivät Euroopan strategisten investointien rahastoon (ESIR) osoitetun rahoituksen vuoksi; palauttaa kuitenkin mieliin, että talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(112) 17 kohdassa määrätään 10 prosentin joustosta Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahojen lisäämiseksi vuotuisessa talousarviomenettelyssä ja että joustomahdollisuus on olemassa riippumatta ESIR-rahaston rahoituksesta; katsoo ehdottomasti, että Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymien, asetuksen (EU) N:o 1316/2013(113) liitteeseen I sisältyvien hankkeiden toteuttaminen olisi peruste lisätä Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoja tällä tavoin;

507.   kannustaa komissiota valvomaan edelleen tiiviisti sellaisten innovatiivisten rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa, joilla saadaan aikaan unionin investointeja ja houkutellaan uusia rahoituslähteitä TEN-T-infrastruktuurihankkeisiin ja joita ovat esimerkiksi Marguerite-rahasto, lainavakuusväline (LGTT) ja hankejoukkolainoja koskeva aloite (PBI), sekä varmistamaan, että unionin talousarvion rahoitusosuuksia näihin välineisiin hallinnoidaan ja käytetään asianmukaisesti;

508.   toteaa, että tietoa liikenne- ja matkailuhankkeista on useissa tietokannoissa, kuten rahoituksen avoimuutta koskevassa järjestelmässä, Euroopan laajuisten liikenneverkkojen hankkeita sekä koheesio- ja aluerahastoista yhteisrahoitettuja hankkeita koskevassa INEA-tietokannassa ja Horisontti 2020 -hankkeiden Cordis-tietokannassa; kehottaa yhdistämään näiden välineiden hankkeita koskevat tiedot, jotta sekä hankkeiden alku- että loppupäässä saadaan parempi yleiskuva unionin varojen kohdentamisesta; toteaa jälleen, että avoimuuden lisäämiseksi on tärkeää julkistaa vuosittain helposti saatavilla oleva luettelo liikenne- ja matkailuhankkeista ja että tarvitaan unionin osarahoittamat hankkeet kattava verkossa toimiva hakutietokanta, josta käy ilmi rahoituksen täsmällinen määrä;

509.   huomauttaa, että vuosien 2014–2020 liikennehankkeet rahoitetaan useista lähteistä, joihin kuuluvat Verkkojen Eurooppa -väline, koheesiorahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja ESIR-rahasto; pyytää komissiota sen vuoksi kehittämään synergiaa, jonka avulla käytettävissä olevat määrärahat voidaan tehokkaammin kohdentaa näistä eri rahoituslähteistä;

510.   myöntää, että unionin määrärahojen yhteydessä periaate, jonka mukaan varat joko käytetään tai menetetään, voi saada jäsenvaltiot ehdottamaan valittaviksi vaikutuksiltaan vaatimattomia hankkeita; on huolissaan siitä, että aiemmin heikko hankevalinta on johtanut siihen, että joistakin unionin rahoittamista liikenneinvestoinneista on saatu vain vähän vastinetta rahalle; on tyytyväinen vuosien 2014–2020 uuteen lainsäädäntökehykseen, jolla lujitetaan hankkeiden kustannus-hyötysuhteen arviointia ja uudelleentarkastelua;

511.   on tyytyväinen Shift2Rail -yhteisyrityksen perustamiseen kesäkuussa 2014 ja toteaa, että sen tavoitteena on parantaa Euroopan rautatiealan kilpailukykyä; panee merkille, että yhteisyritystä koskeva erillinen vastuuvapausmenettely otetaan käyttöön, kunhan yrityksestä tulee taloudellisesti itsenäinen tulevina vuosina; pitää kuitenkin valitettavana, että yhteisyrityksen täytäntöönpano on viivästynyt ja että pk-yrityksillä on suuria vaikeuksia päästä osalliseksi siihen;

512.   katsoo, että komission olisi varmistettava varojen hallinnoinnissa täysi avoimuus ja huolehdittava siitä, että yleistä etua suojellaan ja se asetetaan aina ja kaikissa olosuhteissa yksityisten etujen edelle;

513.  toteaa, että lopullisesti hyväksytyssä ja vuoden aikana muutetussa vuoden 2014 talousarviossa nimenomaisesti matkailupolitiikkaan osoitettiin yhteensä 11 226 160 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 6 827 266 euroa maksumäärärahoina; kehottaa komissiota laatimaan vaikutustenarvioinnin rahoitetuista hankkeista, jotta menojen tulevat painopisteet voidaan määritellä paremmin niin, että ne ovat sopusoinnussa sen kanssa, että unioni on maailman suosituin matkailukohde, ja jotta voidaan hyödyntää matkailualan mahdollisuuksia unionin talouden keskeisenä kasvualana; kehottaa komissiota ottamaan pilottihankkeiden ja valmistelutoimien tulokset huomioon seuraavan vuoden talousarvion suunnittelussa ja asettamaan helposti saataville vuotuisen luettelon tämän alan hankkeista;

514.  ehdottaa, että parlamentti myöntää komissiolle vastuuvapauden Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014 liikenne- ja matkailuvaliokunnan vastuulle kuuluvilla aloilla;

Aluekehitys

515.  panee merkille 10. marraskuuta 2015 päivätystä tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksesta Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, että koheesiopolitiikan todennäköisin arvioitu virhetaso oli 5,7 prosenttia eli se oli kasvanut vuodesta 2013 (5,3 prosenttia); ilmaisee huolensa virhetason kasvusta ja pitää sitä erityisen merkittävänä sellaisten virheiden osalta, joilla on rahoitusvaikutuksia ja talousarvioon kohdistuvia vakavia kielteisiä vaikutuksia; korostaa, että puolet koheesiopolitiikan alan arvioidusta virhetasosta johtui julkisia hankintoja ja valtiontukia koskevien sääntöjen monimutkaisuudesta sekä niitä koskevien menettelyjen rikkomisesta, kuten hankintasopimusten tekemisestä epäasianmukaisesti suoraan, eturistiriidoista ja syrjivistä valintaperusteista;

516.  panee merkille komission tilintarkastustuomioistuimen kertomukseen antamat vastaukset, joiden mukaan virhetason keskimääräinen lasku ohjelmakauteen 2000–2006 verrattuna johtuu hallinta- ja valvontajärjestelmien paranemisesta; kehottaa komissiota antamaan viranomaisille oikein ajoitettua tietoa ja koulutusta julkisia hankintoja ja valtiontukia koskevista säännöistä; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti julkisia hankintoja koskevan toimintasuunnitelman laatimiseen; panee merkille rehellisyyssopimuksia koskevan aloitteen ja kehottaa komissiota tekemään asianmukaisen etukäteisarvion sopimusten todellisista mahdollisuuksista parantaa hankintamenettelyjen avoimuutta ja tehokkuutta ERI-rahastojen osalta; kehottaa jäsenvaltioita täyttämään julkisia hankintoja koskevat ennakkoehdot vuoden 2016 loppuun mennessä ja saattamaan vuonna 2014 annetut julkisia hankintoja koskevat direktiivit osaksi oikeusjärjestystään huhtikuuhun 2016 mennessä, jotta vältetään sääntöjenvastaisuudet ja varmistetaan hankkeiden tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano sekä niiden kaavailtujen tulosten ja siten koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttaminen; kehottaa komissiota valvomaan tätä prosessia tiukasti ja antamaan jäsenvaltioille asiaa koskevaa ohjausta ja teknistä apua, niin että direktiivit voidaan saattaa asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä;

517.  muistuttaa, etteivät kaikki sääntöjenvastaisuudet ole petoksia ja että petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet ja muut sääntöjenvastaisuudet on pidettävä erillään; katsoo, että muut sääntöjenvastaisuudet kuin petokset ovat usein seurausta heikoista varainhoidon hallinto- ja valvontajärjestelmistä ja hallinnollisten valmiuksien puutteesta, ja toteaa tämän koskevan sekä sääntöjen tuntemusta että hankittaviin urakoihin tai palveluihin liittyvää teknistä asiantuntemusta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita huolehtimaan asianmukaisten, tehokkaiden ja vaikuttavien varainhoidon hallinto- ja valvontajärjestelmien perustamisesta sääntelykehykseen sisältyvien asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti mutta ottaen huomioon kansallisen sääntelytilanteen;

518.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueellisia viranomaisia varmistamaan, että edunsaajille tarjotaan yhdenmukaisia tietoja rahoituksen ehdoista, varsinkin menojen tukikelpoisuuden ja korvausten enimmäismäärien osalta;

519.  ottaa huomioon, että koheesiopolitiikan toteutukseen jäsenvaltioissa liittyy niiden institutionaalisesta järjestelmästä riippuen huomattavia kansallisia ja alueellisia menettelyjä ja sääntöjä, jotka muodostavat vielä yhden säännöstön ja saattavat johtaa sääntöjenvastaisuuksiin ja siten ERI-rahastojen varojen menetyksiin ja jäsenvaltioiden välisten erojen kasvuun; kehottaa komissiota osaltaan yksinkertaistamaan toteutusta jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla kunnioittaen samalla jäsenvaltioiden institutionaalisia ominaispiirteitä ja antamaan jäsenvaltioille tarvittavia selventäviä ohjeita asetusten täytäntöönpanosta; muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita parlamentin päätöslauselmasta ”Kohti koheesiopolitiikan yksinkertaistamista ja tulosperustaista suuntaamista kaudella 2014–2020” sekä tarpeesta ryhtyä toimiin liiallisen sääntelyn ja hallinnollisen taakan rajoittamiseksi ehdottamalle vähimmäistasolle, jotta voidaan parantaa ERI-rahastojen varojen hyödyntämistä ja välttää lopullisten edunsaajien, varsinkin pk-yritysten, tekemät virheet; pitää valitettavana, että komissio jätti jäsenvaltioiden edustajat pois korkean tason asiantuntijaryhmästä, joka seuraa yksinkertaistamista ERI-rahastojen edunsaajien osalta, joten heidän näkemyksiään ei oteta huomioon pyrittäessä parantamaan järjestelmää;

520.  pitää hallinnollisia valmiuksia olennaisina ERI-rahastojen sääntöjenmukaisen ja tehokkaan käytön kannalta ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoa täytäntöönpanoa koskevista erityiskysymyksistä (esim. julkiset hankinnat, valtiontuki, tukikelpoisuuskriteerit ja kirjausketju) erityisesti sellaisten potentiaalisten edunsaajien kanssa, joilla on vähemmän hallinnollisia ja taloudellisia valmiuksia; ehdottaa tässä yhteydessä, että järjestetään aihekohtaisia mutta kattavia toimia ERI-rahastojen hankkeissa toimivien virkamiesten ja viranomaisten sekä edunsaajien kouluttamiseksi (esim. koulutus ja täydennyskoulutus, seminaarit tai tekninen ja hallinnollinen tuki);

521.  pitää ilahduttavana komission perustamaa uutta Taiex Regio Peer 2 Peer -välinettä, jolla helpotetaan jäsenvaltioiden hallinto-, sertifiointi- ja tarkastusviranomaisten välistä vertaisverkossa tapahtuvaa jakamista ja jonka tavoitteena on lisätä niiden hallinnollisia valmiuksia; katsoo, että ohjelmien sujuvan täytäntöönpanon ja resurssivirran varmistamiseksi on syytä tehostaa toimia viranomaisten nimittämisessä, koska se on edellytys maksupyyntöjen toimittamiselle; katsoo lisäksi, että komission olisi otettava tehokkaasti ja vaikuttavasti käyttöön kaikki saatavilla olevat välineet koheesiopolitiikan alan riskien havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi varhaisessa vaiheessa ja että sen olisi otettava käyttöön erityisesti tiedonlouhintavälineitä, kuten Arachne, riskien havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi varhaisessa vaiheessa julkisten hankintamenettelyjen alalla; toteaa, että täytäntöönpanon parantamista käsittelevän työryhmän toiminta-ala kattaa myös toimia, joilla voidaan lisätä jo toteutettujen koheesiopolitiikan hankkeiden tehokkuutta, vaikuttavuutta ja lisäarvoa, ja kehottaa siksi komissiota arvioimaan näitä piirteitä laadullisten indikaattoreiden avulla;

Maatalous ja maaseudun kehittäminen

522.  katsoo, että yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) on yksi unionin alkuperäisistä politiikoista ja unionin tärkeä väline, jolla on laajoja vaikutuksia ei ainoastaan elintarviketuotannon ja ekosysteemipalveluiden alalla vaan myös todellisten ja potentiaalisten ympäristöön liittyvien, sosiotaloudellisten ja tasa-arvoa koskevien parannusten alalla sekä maaseudun väestökadon torjunnassa ja jossa otetaan huomioon kiertotalouskäsitteen kehittämisen tarve; toteaa, että YMP myötävaikuttaa näin ollen unionin alueiden väliseen tasapainoon tarjoamalla rahoitustukea ja tärkeitä välineitä, joiden avulla nuoret viljelijät voivat aloittaa maanviljelyn ja varmistaa sukupolvien välisen jatkuvuuden;

523.  toteaa, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto teki vuonna 2014 jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa paljon työtä varmistaakseen, että ne pystyvät yhä paremmin estämään maatalousmenojen virheitä ja panemaan maaseudun kehittämisohjelmansa täytäntöön; panee merkille pääosaston työn myönteisen vaikutuksen, joka näkyy selvästi tilintarkastustuomioistuimen vuotta 2014 koskevassa vuosikertomuksessa; on vakuuttunut siitä, että jäsenvaltioiden ja pääosaston toimet antavat hyvän pohjan muiden parannusten toteuttamiselle menokauden 2014–2020 keskeisinä vuosina;

524.   kehottaa äärimmäisissä tapauksissa epäämään akkreditoinnin maksajavirastoilta, joiden tulokset ovat toistuvasti heikkoja;

525.  katsoo, että tulosten ja täytäntöönpanon johdonmukaisuus on keskeistä YMP:n kannalta, joka varmistaa ruokamme turvallisen ja jatkuvan tuotannon unionin laajuisesti ja saa aikaan myönteisiä sosiaalisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia vaikutuksia sekä kattaa kaikenlaisten viljelykasvien ja elintarvikkeiden tuotannon;

526.  toteaa, että maatalouden tuotannontekijätulo työntekijää kohti unioniin vuonna 2004 tai myöhemmin (EU-N13) liittyneissä jäsenvaltioissa, on ainoastaan neljännes muiden 15 jäsenvaltion tuottamasta maatalouden tuotannontekijätulosta(114);

527.  panee tyytyväisenä merkille parannukset vuoden 2013 vuosikertomuksen lukuihin verrattuna; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen todenneen, että maatalouspolitiikan alalla testattujen tapahtumien osuudessa oli vähemmän virheitä kuin vuonna 2013; toteaa, että 17 jäsenvaltiossa vuonna 2014 tarkastettujen maataloustukirahaston tapahtumien virhetaso oli 2,9 prosenttia (3,6 prosenttia vuonna 2013) ja 18 jäsenvaltiossa tarkastettujen maaseudun kehittämisen, ympäristön ja kalastuksen tapahtumien virhetaso oli 6,2 prosenttia (7 prosenttia vuonna 2013) ja että luonnonvaroja koskevan koko luvun keskimääräinen virhetaso oli 3,6 prosenttia;

528.  korostaa tarvetta kehittää yhteinen menetelmä virhetason laskemista varten ja pyrkiä siten takaamaan sen paikkansapitävyys ja varmistamaan, että yhtäältä komission ilmoittaman ja toisaalta tilintarkastustuomioistuimen vahvistaman virhetason välinen ero ei ole merkittävä;

529.  kiinnittää huomiota komission lausuntoon(115), jonka mukaan virheet täydentävissä ehdoissa (esimerkiksi eläimiä koskevien tapahtumien, kokousajankohtien tai määräaikojen oikea-aikainen ilmoittaminen) eivät vaikuta ennakkomaksujen tukikelpoisuuteen (EU:n tuomioistuin on vahvistanut tämän) ja täydentävien ehtojen virhetaso olisi selkeyden vuoksi vähennettävä kokonaisvirhetasosta;

530.  huomauttaa, että jäsenvaltioissa sovelletut erilaiset tuotantosidonnaisia tukia koskevien sääntöjen täytäntöönpanotavat vääristävät kilpailua esimerkiksi maitoalalla;

531.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio on ottanut käyttöön uudet suuntaviivat, joiden avulla määritetään yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoituja menoja koskevat rahoitusoikaisut, jotka tehdään julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisen vuoksi(116);

532.  toteaa, että vuosi 2014 oli siirtymävuosi, johon sisältyi merkittäviä maksuja rahoituskauden 2007–2013 viimeiseltä osuudelta ja jonka puolivälissä otettiin käyttöön lopulliset elementit (täytäntöönpanosäädökset ja delegoidut säädökset) YMP:n rahoituskautta 2014–2020 varten; katsoo, että myös vuosia 2015 ja 2016 olisi pidettävä siirtymävuosina, joiden aikana sekä viljelijät että jäsenvaltioiden viranomaiset panevat ensimmäistä kertaa täysimääräisesti täytäntöön ns. viherryttämistä ja muita politiikkoja koskevia merkittäviä muutoksia, joihin liittyy uusia, monimutkaisia sääntöjä ja jotka johtavat suoria tukia koskevien uusien hakemusten huomattavaan lisääntymiseen, ja ottaa huomioon, että monen, jäsenvaltion maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvän monivuotisen toimenpiteen täytäntöönpano alkaa vasta vuonna 2016 ja että erityistä huomiota on kiinnitettävä uudistuksessa käyttöön otettuihin uusiin välineisiin;

533.  panee tyytyväisenä merkille virhetason alenemisen vuoteen 2013 verrattuna ja toteaa, että tämä saatiin aikaan huomattavien ponnistelujen ja resurssien kautta etenkin siten, että komissio antoi täytäntöönpanoa koskevia tietoja ja teknistä tukea jäsenvaltioiden viranomaisille; katsoo kuitenkin, että pelkkä virheiden laskeminen ei kerro totuutta tuloksesta tai täytäntöönpanosta;

534.  muistuttaa komissiota siitä, että monimutkaisesta sääntelystä johtuvien tahattomien virheiden riski kohdistuu viime kädessä edunsaajaan; kehottaa tästä syystä määrittelemään kohtuullisia, oikeasuhteisia ja tehokkaita seuraamuksia ja välttämään muun muassa sitä, että samasta virheestä sekä maksujärjestelmässä että täydentävien ehtojen järjestelmässä määrätään kaksinkertainen seuraamus; kehottaa komissiota varmistamaan entistä tehokkaammin seuraamusten oikeasuhteisuuden suhteessa virhetyyppiin; kehottaa ottamaan käyttöön välineitä kannustimiin ja tuloksiin perustuvan lähestymistavan soveltamiseksi, jotta voitaisiin alentaa virhe- ja tarkastustasoa ja mahdollistettaisiin eron tekeminen virheen ja petoksen välillä, samalla kun varmistetaan, että viljelijät voivat edelleen jatkaa keskeisten elintarvikkeiden tuottamista maatalouspolitiikan ydintavoitteen mukaisesti; katsoo, että YMP:n monimutkaisuuden vähentäminen edelleen ja sen rationalisointi ovat keskeisiä tekijöitä, joiden avulla maatalouteen saadaan houkuteltua uusia tulokkaita ja heidät ja heidän taitonsa pystytään säilyttämään, jotta voidaan varmistaa EU:n maatalousalan menestys tulevaisuudessa;

535.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin tutkii, miten tuloksia voidaan mitata vuosikertomuksessa, etenkin koska komission tarkoituksena on antaa menoissa enemmän painoarvoa tuloksille; huomauttaa kuitenkin, että monivuotisten rahoitusohjelmien, jotka ovat nyt ympäristötoimenpiteiden suosituin toteutusmenetelmä toisessa pilarissa, täytäntöönpanoa on vaikea arvioida vain yhtä vuotta tarkastelevalla välineellä; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta selittämään tulospainotteista suuntautumistaan etenkin maatalousmenojen alalla; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta kuitenkin ottamaan tulosten arvioinnissaan huomioon maaseudun kehittämispolitiikalle asetetut lukuisat tavoitteet, jotta vältetään pelkistävien indikaattoreiden käyttö ja siitä johtuvat virhetulkinnat;

536.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen tarkastustensa perusteella esittämän näkemyksen, että yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS) auttaa merkittävästi estämään ja vähentämään piiriinsä kuuluvien tukiohjelmien virhetasoa(117), ja panee merkille kommentin, että LPIS-järjestelmän heikkouksia on korjattu kaikissa tarkastuksen kohteena olleissa jäsenvaltioissa korjaavilla toimenpiteillä(118);

537.  on tyytyväinen komission ehdotukseen selkeyttää yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää toteuttamalla ennaltaehkäiseviä ennakkotarkastuksia, joiden avulla kansalliset viranomaiset voivat havaita viljelijöiden hakemuksiin liittyviä ongelmia ja tehdä korjauksia ja joiden tuloksena seuraamusten määrän pitäisi kääntyä laskuun;

538.  kannattaa tilintarkastustuomioistuimen keskeisiä suosituksia eli jäsenvaltioiden on varmistettava luotettavien ja ajantasaisten tietojen ja kuvien sisällyttäminen LPIS‑tietokantaansa liian suurena ilmoitettuun tukikelpoiseen maa-alaan liittyvän riskin vähentämiseksi ja komission on edellytettävä, että jäsenvaltioiden toimintasuunnitelmiin sisältyy korjaavia toimenpiteitä, joilla puututaan virheiden yleisimpiin syihin, ja tarkistettava maaseudun kehittämistä koskevien sääntöjenmukaisuuden tarkastusten strategiaansa sekä varmistettava, että tapahtumien laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmistamiseen tähtäävää menettelyä, joka tulee pakolliseksi varainhoitovuodesta 2015 alkaen, sovelletaan oikein;

539.  panee merkille komission ja tilintarkastustuomioistuimen yksimielisyyden siitä, että maaseudun kehittämistä koskevilla aloilla menoihin sovellettavat säännöt ja tukikelpoisuusehdot ovat monimutkaisia, mikä on osin seurausta maaseudun kehittämispolitiikan luonteesta ja Euroopan alueiden heterogeenisyydestä; kehottaa tehostamaan ohjelmakauden 2014–2020 sääntöihin sisältyviä yksinkertaistamis- ja torjuntatoimia; kehottaa lisäksi toteuttamaan tämän yksinkertaistamisen jäsenvaltioiden tasolla uusissa maaseudun kehittämisohjelmissa ensisijaisena tavoitteena ja merkittävänä välineenä virhetason vähentämiseksi sekä toiminnan tehostamiseksi ja joustavoittamiseksi, mikä parantaa vastaanottokykyä, etenkin kun otetaan huomioon, että pienimuotoiset ohjelmat ovat aikaisemmin joustamattomuutensa vuoksi herättäneet muita vähemmän kiinnostusta ja/tai niiden virhetaso on ollut jatkuvasti korkea;

540.  kehottaa komissiota esittämään hyvissä ajoin yksityiskohtaisen suunnitelman YMP:aan liittyvän liiallisen byrokratian karsimiseksi;

541.  kehottaa sekä komissiota että jäsenvaltioiden viranomaisia jatkamaan suorien tukien monimutkaisuuden tarkastelua ja vähentämistä mahdollisuuksien mukaan sekä pitämään ensisijaisena viherryttämistoimenpiteiden yksinkertaistamista, etenkin jos moni eri taso osallistuu maataloustukirahaston ja maaseuturahastojen hallintoon jäsenvaltioissa, ja omaksumaan tarpeen mukaan eri lähestymistavat näihin kahteen pilariin; korostaa, että jäsenvaltioiden väliset valtavat erot suorissa tuissa ovat kasvattaneet kilpailukykyeroja sisämarkkinoilla toimintaa harjoittavien viljelijöiden välillä;

542.  toivoo, että komissio hyödyntää pikaisesti ja täysimääräisesti yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisprosessin, erityisesti kun on kyse täydentäviä ehtoja ja viherryttämistä koskevista raskaista ja monimutkaisista säännöksistä, jotka viime kädessä vaikuttavat viljelijöihin kaikkialla Euroopassa; korostaa, että yksinkertaistamisprosessissa olisi keskityttävä hallinnollisen rasitteen keventämiseen eikä sillä saisi vaarantaa YMP:n edellisessä uudistuksessa sovittuja periaatteita ja sääntöjä, jotka olisi pidettävä voimassa sellaisenaan; katsoo, että tällaisen yksinkertaistamisen ei pitäisi tarkoittaa, että YMP:n menoja vuosina 2013–2020 on tarkasteltava uudelleen;

543.  huomauttaa, että maatalousmaan joutuminen sijoittajien haltuun on ajanut pienet, omistajiensa hoitamat tilat entistä ahtaammalle ja että osa suorista tuista maksetaan nyt kansainvälisille konserneille;

544.  korostaa, että on tärkeää saada vertailtavissa olevia tulosindikaattoreita ja lukuja samanlaisista ohjelmista eri paikoissa, ja odottaa tällä alalla kaudella 2014–2020 toteutettavia parannuksia, joilla on tarkoitus varmistaa kunkin jäsenvaltion tarpeisiin pohjautuvan YMP:n varainhallinnon paraneminen;

545.  huomauttaa, että YMP:lla on merkittävä asema sosiaalisen osallisuuden edistämisessä (etenkin muttei pelkästään yhteistyöpyrkimysten kautta), köyhyyden vähentämisessä ja maaseudun talouden kehittämisessä työpaikkojen luomisen sekä maaseudun kehittämistä koskevan yhteisöaloitteen (LEADER) ansiosta ja koska sen avulla luodaan uusia ja parannettuja palveluja ja infrastruktuureja; kehottaa analysoimaan YMP:n kahden pilarin yleisvaikutuksen maaseudulla sekä sitä, mihin ja miten varoja jaetaan, ja keskittymään todellisiin lopullisiin edunsaajiin;

546.  panee merkille, että menojen oletetaan tuottavan etuja sekä maaseudulle että kuluttajille yleisesti ottaen, ja palauttaa mieliin, että lopulliset edunsaajat käyttävät varat tavaroihin tai palveluihin paikallisyhteisöissään tai palkatakseen työntekijöitä tiloilleen, mikä auttaa pitämään väestön maaseudulla tai syrjäisillä alueilla, joissa maa- ja metsätalous ovat usein pääasialliset talouden moottorit;

547.  panee merkille, että Venäjän vuoden 2014 puolivälissä maataloustuotteille asettama tuontikielto on huomattava haaste; suosittaa parantamaan hätätoimenpiteiden hallinnointia niiden alkuvaiheessa varojen asianmukaisen kohdentamisen varmistamiseksi ja perimään viipymättä takaisin perusteettomasti maksetut määrät; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti komission jatkuviin pyrkimyksiin löytää vaihtoehtoisia markkinamahdollisuuksia maatilojen ylituotannolle ja tukea kiellosta kärsiviä aloja; suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin löytää vaihtoehtoisia markkinamahdollisuuksia maatilojen ylituotannolle ja kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään yhteisiin toimiin markkinamahdollisuuksien laajentamista koskevien esteiden poistamiseksi; korostaa TTIP-sopimuksen merkitystä, sillä sen avulla voi olla mahdollista tasapainottaa eräiden perinteisten vaihtomarkkinoiden menettämisestä johtuvia tappioita;

548.  on tyytyväinen komission päätökseen ottaa käyttöön poikkeuksellisia tukiohjelmia maitoalalla tappioita kärsineitä maita varten; kehottaa komissiota harkitsemaan ylimääräisten tukitoimien toteuttamista vastaavien ongelmien kanssa kamppailevilla aloilla;

549.  pitää huolestuttavana, että monilla jäsenvaltioiden maaseutualueilla naisten mahdollisuudet päästä työmarkkinoille ovat rajalliset, ja kehottaa komissiota pyrkimään tulevissa kehitysaloitteissaan ensisijaisesti parantamaan ja lisäämään maaseudulla asuvien naisten työnsaantimahdollisuuksia sekä osoittamaan riittävästi rahoitusta Euroopan nuorisotakuu -ohjelman kaltaiselle ”Euroopan maaseutunaisten takuu” -aloitteelle, jossa asetettaisiin erityisiä maaseudulla asuvia naisia koskevia tavoitteita;

550.  kehottaa komissiota selkeyttämään tuottajajärjestöjen tunnustamista koskevia sääntöjä erityisesti hedelmä- ja vihannesalalla sekä lyhentämään tarkastustensa valmisteluaikoja entisestään, jotta taataan oikeusvarmuus edunsaajien osalta ja vältetään tarpeettomat virheet;

551.  katsoo, että – kun otetaan huomioon perussopimuksen tavoite(119) taata kohtuulliset kuluttajahinnat – kaikkien kuluttajien tasa-arvoiset mahdollisuudet ovat vaarassa, kun ruuan arvonlisävero on kohtuuton ja alv-petosten todennäköisyys kasvaa;

552.  katsoo, että ohjelmakauden 2007–2013 tavoitteet ovat edelleen tärkeitä ja että unionin olisi keskittyvä tällä kaudella uusissa maaseudun kehittämissuunnitelmissa maatilojen ja maatalousalan elinkelpoisuuden kohentamiseen ja entistä tasapainoisemman elintarvikeketjun edistämiseen siten, että maaseudulla pyritään lujittamaan tuottajajärjestöjä sekä tuetaan laatujärjestelmiä, lyhyitä toimitusketjuja, sosiaalisia osuuskuntia, paikallismarkkinoita, ekosysteemipalveluja ja tasapainoista alueellista kehitystä, samalla kun vältetään se, että ympäristöodotukset ja -menot ovat kohtuuttomia;

553.  muistuttaa, että kaikista tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2014 toimittamista tarkastuksista raportoitiin ainoastaan kolme tapausta OLAFille(120), kun epäiltiin ”mahdollisia keinotekoisesti luotuja olosuhteita tuen saamiseksi” (vakiintuneet yritykset tai henkilöryhmät perustavat uusia yksiköitä), ja että kansalliset viranomaiset olivat yksilöineet yhden riskialttiiksi ennen tilintarkastustuomioistuimen tarkastusta;

554.  toteaa, että tämän politiikan täytäntöönpanoa voitaisiin parantaa edelleen; vaatii tästä syystä saada tietoja mahdollisista parannuksista tavoitteiden kohdentamisen ja saavuttamisen sekä sääntöjen noudattamisen alalla;

555.  kehottaa komissiota arvioimaan niiden menojen vaikuttavuutta, joilla pyritään edistämään vientiä kolmansiin maihin, ja varmistamaan, että kyseisillä toimilla ei suljeta paikallisia tuottajia markkinoiden ulkopuolelle;

556.  toteaa, että kun maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto laati vuoden 2014 toimintakertomustaan, tiettyjen IPARDia koskevia tietoja ei ollut saatavilla tähän kertomukseen ja että tietoja on päivitettävä (tuettujen maatilojen määrä, bruttoarvon kasvu, unionin normit käyttöön ottavien maatilojen määrä), mutta katsoo, että uudella rahoituskaudella analyysin odotetaan olevan jatkuvaa;

557.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2014 vuosikertomuksessa on hyviä tuloksia, mutta pyytää kuitenkin tilintarkastustuomioistuinta ilmoittamaan parlamentille toimista, joihin se aikoo ryhtyä monivuotisemman tarkastelumenettelyn aikaansaamiseksi, kun se kehittää suunniteltua tuloksiin perustuvampaa lähestymistapaa.

Kalastus

558.  panee merkille komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle ”Euroopan unionin tilinpäätös – varainhoitovuosi 2014”; panee myös merkille tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2014; panee merkille meri- ja kalastusasioiden pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen varainhoitovuodelta 2014; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 11/2015 kalastuskumppanuussopimuksista;

559.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen lausumat tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen kielteisen lausuman maksumäärärahoista, joiden osalta kokonaisvirhetaso oli 4,4 prosenttia, mutta kalastusmäärärahojen virhetasoa ei ollut eritelty; kehottaa käsittelemään kalastusasiat erikseen ja olemaan yhdistämättä niitä maatalouteen, jotta varmistetaan aiempaa suurempi avoimuus kalastusalalla;

560.  panee merkille meri- ja kalastusasioiden pääosaston esittämän varauman, joka koskee Euroopan kalatalousrahaston ohjelmien hallinnointi- ja valvontajärjestelmää eräissä jäsenvaltioissa;

561.  on vakuuttunut, että meri- ja kalastusasioiden pääosaston käyttämä sisäinen valvontajärjestelmä tarjoaa riittävän varmuuden siitä, että toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvien riskien hallinta on asianmukaista;

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

562.  toteaa, että EMKR:stä ja muista ERI-rahastoista rahoitettavien ja yhteistyössä hallinnoitavien ohjelmien hyväksyminen 1. tammikuuta 2014 jälkeen johti teknisen tarkistuksen tekemiseen monivuotiseen rahoituskehykseen vuonna 2014 käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtämiseksi seuraaville vuosille;

563.  pitää hyvin valitettavana, että valtaosa jäsenvaltioista ilmoitti EMKR:ään liittyvän toimenpideohjelmansa hyvin myöhäisessä vaiheessa, mikä viivästytti varojen käyttöönottoa merkittävästi; muistuttaa, että jäsenvaltiot ovat vastuussa yhteistyössä hallinnoitavien varojen täytäntöönpanosta;

564.  katsoo, että jäsenvaltioiden olisi parannettava välineitä ja kanavia, joiden avulla ne toimittavat tietoja komissiolle; suosittelee, että komissio painostaisi jäsenvaltioita lujemmin, jotta ne toimittaisivat luotettavia tietoja;

565.  kehottaa komissiota tarjoamaan jäsenvaltioille kaiken mahdollisen tuen, jotta varmistetaan EMKR:n määrärahojen asianmukainen ja täysimääräinen käyttö ja korkea toteuttamisaste kunkin jäsenvaltion erityisesti kalastusalan kestävää kehitystä koskevien ensisijaisten tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti;

Pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto

566.  pitää myönteisenä EMKR:n hallinnointitehtävän osoittamista toimeenpanovirastolle 1. tammikuuta 2014 alkaen; panee merkille meri- ja kalastusasioiden pääosaston ja toimeenpanoviraston 23. syyskuuta 2014 allekirjoittaman yhteisymmärryspöytäkirjan; korostaa tarvetta edistää laadukasta tukea, jota toimeenpanovirasto antaa EMKR:n 19 toimen kaikille tuensaajille;

Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 11/2015 (vastuuvapaus 2014): hallinnoiko komissio hyvin kalastuskumppanuussopimuksia?

567.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon tilintarkastustuomioistuimen suositukset;

568.  pitää valitettavana viimeaikaisissa pöytäkirjoissa vahvistettujen tonnimääräisten kiintiöiden alikäytöstä johtuvia taloudellisia kustannuksia; ehdottaa pääsyoikeuksia koskevien maksujen ja todellisten saaliiden välisen kytköksen tiukentamista; kehottaa komissiota varmistamaan, että alakohtaisen tuen maksatukset vastaavat muita budjettitukimaksuja, ja kehottaa kumppanimaita parantamaan tuloksiaan yhteisesti sovitut toimet sisältävän matriisin täytäntöönpanossa;

569.  korostaa, että kuten tilintarkastustuomioistuin on todennut, samalla alueella neuvoteltujen kalastuskumppanuussopimusten täydentävyydessä ja yhdenmukaisuudessa on parantamisen varaa, jotta niihin liittyvät mahdollisuudet voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin alueellisella tasolla;

570.  korostaa, että riippumattomissa jälkiarvioinneissa esitetyt tiedot eivät aina olleet riittävän kattavia, yhdenmukaisia tai vertailukelpoisia, mikä vähensi niiden käyttöarvoa päätöksentekoprosesseissa ja neuvotteluissa; toteaa lisäksi, että kyseisissä arvioinneissa ei mitata riittävällä tavalla sitä, missä määrin kalastuskumppanuussopimusten kaikki tavoitteet saavutetaan, sillä niissä ei esimerkiksi viitata kalastuksesta riippuvaisten unionin alueiden työllisyyteen eikä anneta tietoja kalan saatavuudesta unionin markkinoilla;

571.  pitää huolestuttavana, että saatavilla ei ole luotettavaa, todennettavaa ja helposti saatavaa tietoa kalakannoista ja kotimaisten kalastuslaivastojen pyyntiponnistuksesta tai niiden muiden ulkomaisten laivastojen pyyntiponnistuksesta, joille kumppanimaat ovat myös antaneet pääsyn vesilleen, sillä kalastuskumppanuussopimusten yhtenä päätavoitteena on, että kalastus kohdistuu vain kalakantojen ylijäämämääriin, mikä on kuitenkin osoittautunut erittäin vaikeaksi toteuttaa käytännössä;

572.  kehottaa komissiota valvomaan tarkemmin alakohtaisen tuen täytäntöönpanoa sen vaikuttavuuden varmistamiseksi;

573.  korostaa, että unionin rahoittamaa toimintaa, jolla annetaan alakohtaista tukea kansainvälisten sopimusten mukaisesti, on valvottava tehokkaasti mahdollisimman yksityiskohtaisia matriiseja hyödyntäen; korostaa myös, että on tarpeen kehottaa nostamaan alakohtaisen tuen osuutta; on vakuuttunut, että pitkällä aikavälillä sopimusten kaupallinen osa on kytkettävä yhteen vaikuttavan, riittävästi valvotun ja merkittävän alakohtaisen tuen kanssa;

574.  panee huolestuneena merkille, että nykyisin voimassa olevissa pöytäkirjoissa ei edelleenkään määrätä mahdollisuudesta suorittaa vain osa maksusta, jos tulokset on saavutettu vain osittain; panee merkille, että jos tuloksia ei ole saavutettu tai jos tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi, alakohtaisen tuen seuraavan vuoden maksut on keskeytettävä, kunnes tavoitteet on saavutettu; kehottaa komissiota kuitenkin sisällyttämään mahdollisuuksien mukaan uusiin pöytäkirjoihin mahdollisuuden maksaa alakohtaisen tuen maksut osittain;

Vastuuvapaus

575.  esittää käytettävissä olevien tietojen perusteella vastuuvapauden myöntämistä komissiolle meri- ja kalastusasioita koskevista varainhoitovuoden 2014 menoista;

Kulttuuri ja koulutus

576.  panee tyytyväisenä merkille, että Erasmus+ -ohjelman ensimmäisenä vuonna huomio on edelleen kohdistunut osaamisen ja työllistyvyyden edistämiseen ja että ohjelma on tavoitteidensa mukaisesti onnistunut luomaan tiiviimpiä yhteyksiä unionin ohjelmien ja koulutus-, urheilu- ja nuorisoalojen toimintapoliittisten suuntausten välille ja että se on vahvistanut unionin toimintaa, jotta se vastaisi paremmin elinikäisen oppimisen tavoitetta, ja auttanut torjumaan sosiaalista, taloudellista ja alueellista eriarvoisuutta, koska sen avulla on saavutettu monia unionin kansalaisia; korostaa kuitenkin, että Erasmus+ -ohjelman nuorisoa koskevassa osiossa rahoituksen saanti on vaikeampaa aiempaan nuorisotoimintaohjelmaan verrattuna; pitää valitettavana, että komissio ei osoittanut Erasmus+ -ohjelmassa riittävästi määrärahoja uuden ohjelman yleisistä muutoksista tiedottamiseen , jotta toteutettavien kouluhankkeiden määrää olisi voitu lisätä;

577.   ottaa huomioon, että Erasmus+ -ohjelman rahoituksen maksamista hajautetaan yhä enemmän, jotta voitaisiin täyttää paremmin tietyt ohjelmaa koskevat avaintoimintoihin perustuvat kansalliset ja alueelliset vaatimukset, mutta katsoo, että hajauttamista on arvioitava, jotta se ei estäisi Erasmus+ -ohjelman ja etenkin sen nuorisoa koskevan osion strategisten tavoitteiden täyttymistä;

578.   huomauttaa, että Erasmus+ -ohjelma helpottaa unionin nuorten integroitumista työmarkkinoille, edistää työllistyvyyttä ja auttaa kehittämään uusia taitoja, sillä tuetaan kansalaisaloitteita sekä vapaaehtoistoimintaa ja nuoriso- ja urheilutoiminnan kansainvälistymistä koskevia aloitteita, sillä autetaan parantamaan koulutuksen, virallisen ja arkioppimisen sekä elinikäisen oppimisen laatua ja vahvistetaan unionin kansalaisuuden tunnetta keskinäisen ymmärryksen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen pohjalta;

579.   on erittäin huolissaan Erasmus +-ohjelman täytäntöönpanoa koskevasta Euroopan nuorisofoorumin vuoden 2015 raportin tiedoista, joiden mukaan Erasmus+ -ohjelman nuorisorahoituksen maksaminen on käytännössä keskeytetty Kreikassa;

580.   panee merkille, että koulutuksen ja kulttuurin pääosasto ja koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto ovat raportoineet ongelmista Erasmus+ -ohjelman, Luova Eurooppa -ohjelman ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelman täytäntöönpanon alkuvaiheessa ja erityisesti viivästyksistä ehdotuspyyntöjen käynnistämisessä ja tukien maksamisessa; toivoo, että nämä ovat poikkeustapauksia, ja odottaa siten paljon tulevilta vuosilta, kun näiden ohjelmien toteuttaminen vakiintuu paremmin kuin ensimmäisenä vuonna; suosittelee, että Erasmus+ -ohjelmaan otetaan enemmän pienimuotoisia hankkeita, jotka ovat tärkeitä innovaation lähteitä kaikilla kolmella alalla: koulutus, nuoriso ja urheilu;

581.   pitää myönteisenä, että on siirrytty kiinteisiin määrin ja yksikkökustannuksiin perustuviin rahoitusmalleihin, jotka yksinkertaistavat varainhoitoa niin unionin tuensaajien kuin itse unionin kannalta; korostaa kuitenkin, että etenkin Erasmus+ ‑ohjelman nuorisoa koskevan osion kohdalla nämä kiinteämääräiset summat ja yksikkökustannukset eivät riitä myöskään nuorisojärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen keskeisten toimintamenojen rahoittamiseen; tähdentää, että unionin olisi investoitava ohjelmaan enemmän;

582.  palauttaa mieliin, että viivästykset koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston lopullisissa maksuissa vaikuttavat suoraan edunsaajien oikeuksiin ja vaarantavat siten kulttuurijärjestöjen toiminnan ja kulttuurihankkeet, luovuuden ja kansalaisyhteiskunnan kulttuurisen monimuotoisuuden; kannustaa koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastoa parantamaan edelleen valvonta- ja maksujärjestelmiään;

583.   on huolissaan siitä, että Eurooppa-kouluissa ei ole puututtu tilintarkastustuomioistuimen uudelleen esille ottamiin kysymyksiin, ja tähdentää koulujen johtokunnalle esitettyä suositusta toteuttaa vuorottelujärjestelmä erityistä luotettavuutta edellyttäviä tehtäviä varten sekä korjata avoimuuden ja moitteettoman varainhoidon pääperiaatteet mahdollisesti vaarantavat muut puutteet; panee merkille, että vuonna 2014 hyväksyttiin uusi Eurooppa-koulujen varainhoitoasetus, joka on (jos se pannaan asianmukaisesti täytäntöön) yksi vastaus tilintarkastustuomioistuimen esittämiin kriittisiin huomioihin; kehottaa Eurooppa-koulujen johtokuntaa harkitsemaan, olisiko aiheellista keskittää joitakin tällä hetkellä hajautettuja virkoja, kuten tilinpitäjän toimi, ja vahvistaa rahoitusoperaatioiden hyväksymis-, täytäntöönpano- ja valvontatehtävien eriyttämistä virhe- ja petosriskien pienentämiseksi; katsoo, että nyt olisi hyvä aika suorittaa Eurooppa-koulujärjestelmän johdon, hallinnon ja organisoinnin perusteellinen uudelleentarkastelu, kun otetaan huomioon esille nousseet huolenaiheet ja se seikka, että 60 prosenttia Eurooppa-koulujen talousarviosta, 177 miljoonaa euroa, saadaan unionin talousarviosta;

584.   huomauttaa, että epäjohdonmukaisuus seitsemäksi vuodeksi laaditun monivuotisen rahoituskehyksen ja kymmeneksi vuodeksi laadittujen unionin poliittisten ja strategisten tavoitteiden välillä saattaa haitata unionin ohjelmien tulosten johdonmukaista arviointia; toteaa, että monivuotisen rahoituskehyksen tuleva väliarviointi on ratkaisevaa unionin menojen hallinnoinnin kannalta, koska sillä varmistetaan, että unionin investointiohjelmat pysyvät tehokkaina; vaatii yksinkertaistamaan perusteellisesti hakemuslomakkeita ja -kriteereitä sekä Erasmus+ -ohjelmassa että Luova Eurooppa ‑ohjelmassa, etenkin pienimuotoisten hankkeiden kohdalla;

585.   on huolissaan komission maksettavaksi kertyneistä maksuista, joiden määrä kohosi vuonna 2014 yhteensä 26 miljardiin euroon (josta puolet on epänormaalilla tasolla olevia maksuja, jotka eivät liity varainhoitovuoden lopussa esitettyihin laskuihin, kuten selvisi Euroopan parlamentin tutkimuspalvelujen pääosaston laatimasta raportista), ja toteaa, että yksinomaan Erasmus+ -ohjelmassa maksattamatta olevien maksujen määrä oli 202 miljoonaa euroa; huomauttaa, että maksuviivästykset johtuvat osittain monivuotisen rahoituskehyksen liiallisesta joustamattomuudesta, sillä se ei salli rahoituksen uudelleenkohdentamista ja sen liikkumavarat ovat tiukat, osin sen vuoksi, että jäsenvaltiot eivät ole kyenneet täyttämään maksumäärärahoihin liittyviä sitoumuksiaan;

586.   korostaa, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelma toimii unionin ja sen kansalaisten välisenä ainutlaatuisena ja suorana yhteytenä, jolla tuetaan toimia, vetoomuksia ja kansalaisoikeuksia; katsoo, että tämänhetkinen rahoituksen määrä on aivan liian alhainen, ja korostaa, että ohjelma olisi pantava täytäntöön sisältöään vastaavasti ja siten, että se saa lisää sisältöä Euroopan kansalaisuuden arvoja korostavista aloitteista; vastustaa jyrkästi Kansalaisten Eurooppa -ohjelman määrärahoihin vuosina 2014–2020 mahdollisesti tehtäviä uusia leikkauksia tai mahdollisia maksujen viivästyksiä;

Kansalaisvapaudet sekä oikeus- ja sisäasiat

587.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, että unionin taloudellinen asema 31. joulukuuta 2014 on esitetty unionin konsolidoidussa tilinpäätöksessä kaikilta olennaisilta osiltaan oikein; ilmaisee joka tapauksessa huolestumisensa siitä, että tarkastellut rahoituksen valvonta- ja tarkastusjärjestelmät kykenivät 21 peräkkäisenä vuotena varmistamaan tilien perustana olevien maksujen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden vain osittain vaikuttavasti;

588.   on kuitenkin huolissaan siitä, että olennaisuusrajan ylittävä virhetaso vaikuttaa tilien perustana oleviin maksuihin; muistuttaa siksi, että tarvitaan tarkkaa talousarvion hallinnointia, ja kehottaa toteuttamaan lisätoimia virhetason alentamiseksi;

589.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen uuden esitystavan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 3 ”Turvallisuus ja kansalaisuus” menojen osalta; vaatii, että se sisällytetään ensi vuoden vuosikertomukseen ottaen huomioon talousarvion kasvu; on samaa mieltä siitä, että tarvitaan uutta lähestymistapaa unionin talousarviota koskevaan investointiin sen sijaan, että keskitytään menoihin;

590.   pitää valitettavana, että joissakin jäsenvaltioissa eturistiriitoja koskeva lainsäädäntö, joka koskee parlamentin, hallituksen ja kunnanvaltuustojen jäseniä, on epäselvä ja riittämätön; kehottaa komissiota tutkimaan tätä tilannetta ja esittämään tarvittaessa asiaa koskevia ehdotuksia; katsoo, että kaikkien tällaisten ehdotusten olisi koskettava myös komission jäseniä ja jäsenehdokkaita;

591.  korostaa, että olisi varmistettava, että rahalle saadaan vastinetta ja että opitaan aiemmista hankkeista, joissa komission hallinnon puutteet johtivat viivästymisiin ja määrärahojen ylittämiseen, kuten tapahtui kehitettäessä toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmää (SIS II), joka valmistui kuusi vuotta myöhässä ja maksoi kahdeksan kertaa enemmän kuin alunperin budjetointiin;

592.  panee merkille, että vaikka ulkorajarahasto on osaltaan edistänyt ulkorajojen hallinnointia, rahaston lisäarvo on ollut vähäinen: toteaa, että kokonaistulosta ei voitu mitata, koska nimettyjen viranomaisten toteuttamassa seurannassa oli heikkouksia ja komission ja jäsenvaltioiden arvioinneissa vakavia puutteita.

Sukupuolinäkökohdat

593.  toteaa, että SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisesti naisten ja miesten välinen tasa-arvo on yksi niistä arvoista, joiden varaan Euroopan unioni on perustettu ja joita se edistää; toteaa, että sukupuolten tasa-arvo on valtavirtaistettava kaikkiin politiikkoihin ja että näin ollen se on otettava huomioon talousarviomenettelyssä;

594.  muistuttaa komissiota siitä, että eräillä budjettikohdilla, joiden täytäntöönpano vaikuttaa kielteisesti naisiin, voi olla sukupuolten epätasa-arvoa välillisesti lisääviä vaikutuksia; kehottaakin komissiota arvioimaan niin uudet kuin nykyisetkin budjettikohdat sukupuolitietoisen budjetoinnin avulla sekä tekemään mahdollisuuksien mukaan aiheellisia toimintapoliittisia muutoksia sen varmistamiseksi, että sukupuolten epätasa-arvo ei lisäänny välillisesti;

595.  muistuttaa komissiota sen äskettäisestä sitoutumisesta tulosbudjetointiin ja toistaa pyyntönsä sisällyttää unionin talousarvion toteuttamista koskeviin yhteisiin tulosindikaattoreihin myös sukupuolikohtaisia indikaattoreita, joiden avulla voidaan paremmin arvioida talousarvion toteutusta sukupuolinäkökulmasta;

596.  kehottaa komissiota esittämään arvion siitä, millainen vaikutus unionin rahoituksella on ollut sukupuolten tasa-arvon edistämiseen;

597.  kehottaa unionia kasvattamaan osuutta, jonka Euroopan sosiaalirahasto osoittaa laadukkaiden ja kohtuuhintaisten julkisten palveluiden kehittämiseen lastenhoidon sekä ikääntyneiden ja huollettavien aikuisten hoidon aloilla (joilla naiset edelleenkin ovat päävastuussa hoidon tarjoamisesta), ottaen huomioon myös Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) hiljan laatiman tasa-arvoindeksin tarjoaman aineiston;

598.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan menopäätösten tekemiseen osallistuville viranomaisille perusteellisen koulutuksen sen varmistamiseksi, että he ymmärtävät täysin, miten päätökset vaikuttavat sukupuolten tasa-arvoon;

599.  kehottaa kaikkia unionin toimielimiä arvioimaan, jakautuvatko unionin toimielinten ja elinten virat tosiasiallisesti tasapuolisesti, sekä esittämään vastuuvapausmenettelyn yhteydessä sukupuolen perusteella eriytettyjä tilastotietoja työntekijöiden määristä ja palkkaluokista.

16.2.2016

ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2015/2154(DEC))

Valmistelija: Cristian Dan Preda

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää huolestuttavana, että otsakkeen 4 olennaisten virheiden määrä kasvoi varainhoitovuonna 2014; tukee kaikkia tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa esitettyjä suosituksia ja kehottaa komissiota ryhtymään pikaisiin jatkotoimiin niiden aikaisempina vuosina esitettyjen suositusten johdosta, joita ei vielä ole pantu täysimääräisesti täytäntöön;

2.  on tyytyväinen, että naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto korjasi sen menoihin vuonna 2013 liittyneen systeemisen virheen sekä toteutti tilintarkastustuomioistuimen edellyttämät merkittävät muutokset järjestelmiinsä; on tyytyväinen myös siihen, että humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen todettiin tilintarkastustuomioistuimen suorittaman tarkastuksen perusteella pitävän paikkansa;

3.  panee huolestuneena merkille tukisopimuksiin liittyvien menojen todentamisen yhteydessä havaitut virheet, joiden osuus tilintarkastustuomioistuimen havaitsemista otsakkeen 4 virheistä on yli 50 prosenttia; panee merkille, että merkittävin virhetyyppi koskee tukeen oikeuttamattomia menoja; korostaa, että on tärkeää estää tai havaita ja korjata virheet ennen menojen hyväksymistä huolehtimalla siitä, että ennakkotarkastukset pannaan täytäntöön paremmin; pitää erityisen huolestuttavana, että EuropeAid ei huomannut virheitä; kehottaa komissiota varmistamaan, että näiden menojen todentamisongelmien ratkaisemiseksi tähän mennessä toteutettuja toimia tehostetaan, sekä viemään päätökseen tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2011 vuosikertomuksessa tukien valvonnasta esitettyä suositusta koskevat jatkotoimet;

4.  huomauttaa, että asianmukaiset ennakkoarvioinnit ovat tarpeen tapauksissa, joissa komissio – mahdollisesti Euroopan investointipankin kautta – päättää rahoittaa laajamittaisia infrastruktuurihankkeita, joilla on suuria ympäristövaikutuksia, ja toteaa, että tämän tarkoituksena on tarkistaa niiden rahoituksellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys, ja kehottaa kanavoimaan kolmansiin maihin suunnatun EU-rahoituksen hankkeisiin, joilla edistetään rahoituksen kestävyyttä ja jotka ovat myös taloudellisesti ja sosiaalisesti hyödyllisiä;

5.  panee merkille, että komissio on jälleen edistynyt kaikkien yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan operaatioiden hyväksymisessä niin sanottujen kuuden pilarin arviointien mukaisesti, ja pitää erityisen myönteisenä, että kolme suurinta operaatiota on nyt saatettu vaatimusten mukaisiksi; korostaa, että komission on hyväksyttävä kaikki operaatiot tilintarkastustuomioistuimen suosituksen mukaisesti;

6.  toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen laatia ehdotuksia varainhoitoa koskevien säännösten uudistamisesta, jotta vältetään viivästykset varsinaisessa maksamisessa muun muassa sallimalla nopeutettu menettely, joka on tällä hetkellä mahdollinen, kun on kyse kriisinhallintaan käytettävästä humanitaarisesta avusta, ja varmistetaan samalla yhdenmukaisuus EU:n pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden kanssa;

7.  panee tyytyväisenä merkille operaatioiden tukifoorumin perustamisen ja kehottaa uudelleen komissiota ryhtymään toimiin aidon yhteisen palvelukeskuksen perustamiseksi yhdessä integroidun resurssinhallintajärjestelmän kanssa, jotta voidaan nopeuttaa operaatioiden käyttöönottoa ja parantaa niiden kustannustehokkuutta; ehdottaa, että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YTPP) varastoa laajennetaan ja että se ryhtyy palvelemaan myös meneillään olevia YTPP-operaatioita ja että se siirretään tulevan yhteisen palvelukeskuksen hallinnoinnin piiriin;

8.  pitää valitettavana YTPP-operaatioiden keskeisten välineiden ja palveluiden hankinnassa tapahtuneita pitkiä viivästyksiä ja niistä operaatioiden toteutukselle aiheutuneita kielteisiä vaikutuksia; palauttaa mieliin, että vuoden 2012 erityiskertomuksessaan unionin tuesta oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen Kosovossa tilintarkastustuomioistuin kiinnitti huomiota tähän tehottomuuteen ja totesi, että varainhoitoasetuksessa vahvistettuja hankintasääntöjä ”ei ole suunniteltu … YTPP-operaatioihin, joissa nopeat ja joustavat toimet ovat joskus tarpeen”; pitää valitettavana, ettei varainhoitoasetuksen äskettäisen tarkistamisen yhteydessä tehty tarvittavia muutoksia varainhoitoa koskeviin säännöksiin; toistaa näkemyksensä, että asianomaisten budjettikohtien hallinnointi olisi siirrettävä siviilioperaation komentajalle, kuten on tehty unionin edustustojen päälliköiden kohdalla;

9.  muistuttaa, että YTPP:hen liittyvien koulutus- ja neuvontaoperaatioiden tehokkuutta haittaa huomattavasti se, että EU:lla on institutionaalisia vaikeuksia antaa näiden toimien tueksi edes peruslaitteistoa; pitää tässä yhteydessä myönteisinä komission pyrkimyksiä panna täytäntöön yhteinen tiedonanto turvallisuuden ja kehityksen edistämisestä valmiuksia kehittämällä; kehottaa komissiota tekemään tarvittavat lainsäädäntöehdotukset asiaa koskevan rahaston perustamisesta mahdollisimman nopeasti, jotta se voidaan sisällyttää EU:n talousarvioon monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä;

10.  panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2015 erityiskertomukset Euroopan unionin poliisioperaatiosta Afganistanissa sekä kidutuksen torjuntaan ja kuolemanrangaistuksen poistamiseen tarkoitetusta EU:n tuesta; kehottaa komissiota panemaan kaikki tilintarkastustuomioistuimen näissä kertomuksissa antamat suositukset täytäntöön;

11.  korostaa kontekstisidonnaisten kriteereiden huomioon ottamisen tärkeyttä arvioitaessa kolmansissa maissa toteutettujen EU-hankkeiden vaikuttavuutta, sillä EU:n ulkomaanavun toimet pannaan usein täytäntöön kriisialueilla ja poliittisesti vaikeassa ympäristössä.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

16.2.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

8

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Lars Adaktusson, Michèle Alliot-Marie, Francisco Assis, Petras Auštrevičius, Goffredo Maria Bettini, Mario Borghezio, James Carver, Lorenzo Cesa, Javier Couso Permuy, Georgios Epitideios, Eugen Freund, Michael Gahler, Iveta Grigule, Richard Howitt, Tunne Kelam, Afzal Khan, Janusz Korwin-Mikke, Andrey Kovatchev, Ilhan Kyuchyuk, Ryszard Antoni Legutko, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, Ulrike Lunacek, Andrejs Mamikins, Tamás Meszerics, Francisco José Millán Mon, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Vincent Peillon, Tonino Picula, Kati Piri, Andrej Plenković, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Sofia Sakorafa, Jaromír Štětina, Charles Tannock, Eleni Theocharous, László Tőkés, Ivo Vajgl, Johannes Cornelis van Baalen, Hilde Vautmans

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Angel Dzhambazki, András Gyürk, Takis Hadjigeorgiou, Javi López, Juan Fernando López Aguilar, Antonio López-Istúriz White, Urmas Paet, Soraya Post, Traian Ungureanu

19.2.2016

KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2015/2154(DEC))

Valmistelija: Doru-Claudian Frunzulică

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että kehitysapuun ja humanitaariseen apuun liittyvät EU:n menot toteutetaan usein hyvin haastavissa olosuhteissa, jotka lisäävät hankkeiden toteutukseen, arviointiin sekä menojen hallintaan liittyviä ongelmia; toteaa, että kehitysapu ja humanitaarinen apu ovat sen vuoksi alttiimpia virheille kuin unionin muut politiikanalat;

2.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuin arvion mukaan ”Globaali Eurooppa” -otsakkeen menojen virhetaso on noussut 2,1 prosentista 2,7 prosenttiin vuosina 2013–2014; korostaa, että tämä virhetaso on edelleen merkittävästi alempi kuin jäsenvaltioiden hallinnoimien unionin menojen virhetasot;

3.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan 57 prosenttia virheistä liittyy oikeuttamattomiin menoihin; tukee tilintarkastustuomioistuimen EuropeAidille esittämää suositusta, jonka mukaan ennakkotarkastuksia olisi parannettava ja paikalla tehtäviä tarkastuksia olisi hyödynnettävä entistä paremmin virheiden havaitsemiseksi;

4.  pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan ECHO-pääosaston toteuttamat rahoitustoimia koskevat valvontatoimet toimivat asianmukaisesti ja sen raportointijärjestelmä on luotettava; antaa tästä tunnustuksen ECHO-pääosastolle;

5.  muistuttaa, että unioni on kollektiivisesti sitoutunut lisäämään omaa ja jäsenvaltioidensa virallista kehitysapua 0,7 prosenttiin niiden bruttokansantulosta (BKT), ja vaatii ennustettavaa ja sitovaa aikataulua sen saavuttamiseksi; antaa täyden tukensa sille, että unionin ilmastorahoitus on uutta ja täydentävää ja että sitä lisätään tasaisesti unionin sitoumuksen mukaisesti; vastustaa kaikkia pyrkimyksiä heikentää virallista kehitysapua, jota annetaan muihin kuin ilmastotarkoituksiin, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita noudattamaan tilintarkastustuomioistuimen suosituksia, jotka annettiin erityiskertomuksessa nro 17/2013 unionin ulkopuolelle suunnatun tuen yhteydessä myönnetystä unionin ilmastorahoituksesta;

6.  toteaa, että turvallisuusmenot ovat merkittäviä kehityksen kannalta erityisesti nykyisten toimien yhteydessä, joilla pyritään käsittelemään kattavasti turvallisuuden ja kehityksen välisiä yhteyksiä ja toteuttamaan kehitysohjelman tavoite 16, mutta korostaa, että tällainen rahoitus ei ole virallista kehitysapua eikä sitä voida tällä hetkellä ottaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 233/2014 perustetusta Euroopan kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä (DCI) tai Euroopan kehitysrahastosta (EKR);

7.  panee merkille, että vuonna 2014 kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä rahoitettiin kaksi Libyan rajavalvontaan liittyvää ohjelmaa, joiden arvo oli 12,9 miljoonaa euroa; muistuttaa, että kehitysyhteistyön rahoitusvälineen ensisijaisena tavoitteena on köyhyyden vähentäminen; on hyvin huolissaan siitä, että kehitysyhteistyöohjelmia voidaan käyttää tavoitteisiin, jotka eivät suoraan liity kehitykseen; muistuttaa, ettei tällainen menettely auta unionia saavuttamaan tavoitettaan, jonka mukaan viralliseen kehitysapuun käytetään 0,7 prosenttia BKT:stä;

8.  huomauttaa, että kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston (DEVCO) vuonna 2015 alulle panema kehitysyhteistyön tuloskehys voi olla tärkeä väline, vaikka tilintarkastustuomioistuin toi erityiskertomuksessa nro 21/2015 esiin myös siihen liittyviä riskejä; katsoo, että on ennaltaehkäistävä myös poliittisempaa riskiä, joka aiheutuu, jos DEVCO-pääosaston kehykseen sisällyttämä, rajoitettuun määrään mitattavissa olevia tuloksia pyrkiminen korostuu liikaa unionin kehityspolitiikan tavoitteisiin liittyvien muiden tulosten kustannuksella; pitää tärkeänä, että kehystä pidetään muita valvonta- ja raportointijärjestelyjä täydentävänä välineenä;

9.  panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen 18/2014 EuropeAidin arviointijärjestelmästä ja tulospainotteisesta seurantajärjestelmästä; kehottaa DEVCO-pääosastoa puuttumaan välittömästi arviointi- ja valvontajärjestelmiensä moniin puutteisiin, jotka tuotiin esille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa, erityisesti niihin, jotka liittyvät DEVCO-pääosaston arviointijärjestelmän vakaviin puutteisiin; korostaa, että huonosti toimiva arviointijärjestelmä lisää riskiä, että valitaan hankkeita, joiden laatu ei ole riittävän korkea tai jotka eivät saavuta tavoitteitaan; panee huolestuneena merkille komission ja tilintarkastustuomioistuimen toisistaan poikkeavat näkemykset, jotka koskevat luotettavia tietoja budjettitukitoimien tehokkuudesta; katsoo, että unionin edustustojen ja DEVCO-pääosaston arviointiyksikön henkilöstövajauksen ja toisaalta tilintarkastustuomioistuimen esille tuomien ongelmien välillä on yhteys; katsoo tämän osoittavan, millaisia kielteisiä vaikutuksia henkilöstövähennyksillä voi olla unionin ohjelmien tehokkaaseen toimintaan;

10.  luottaa siihen, että DEVCO-pääosasto puuttuu arviointi- ja valvontajärjestelmiensä puutteisiin, jotka tuotiin esille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 18/2014;

11.  kehottaa ottamaan käyttöön Euroopan kehitysrahastoa koskevat viralliset valvontavaltuudet mahdollisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 295 artiklan mukaisella sitovalla toimielinten välisellä sopimuksella;

12.  on hyvin huolissaan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa 11/2015 esitetyistä havainnoista, jotka koskevat komission harjoittamaa kalastuskumppanuussopimusten hoitoa; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin epäilee kalastuskumppanuussopimusten kestävyyttä, koska ylijäämäkalastusta koskevaa periaatetta on vaikea soveltaa; panee myös merkille, että tilintarkastustuomioistuin epäilee vahvasti komission harjoittaman kalastuskumppanuussopimusten valvonnan laatua; pitää valitettavana myös sitä, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan kalastuskumppanuussopimusten jälkiarviointeja ei hyödynnetä riittävästi jatkosopimuksia tehtäessä; kehottaa komissiota panemaan tilintarkastustuomioistuimen lukuisat suositukset täytäntöön mahdollisimman nopeasti;

13.  korostaa, että unionin edustustojen laatimat ulkoisen avun hallinnointia koskevat kertomukset ovat katsauksia unionin ulkoisen avun hankkeiden toteutukseen eikä niitä sen vuoksi voi pitää lopullisina hankearviointeina; varoittaa siksi tekemästä ennenaikaisia ja yksipuolisia johtopäätöksiä apua koskevan unionin politiikan yleisestä vaikuttavuudesta;

14.  palauttaa mieliin, että lähes pysyvä, vakava maksumäärärahapula vuonna 2014 pahensi humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston (ECHO) vaikeuksia vastata asianmukaisesti jatkuvasti paheneviin humanitaarisiin kriiseihin unionin naapurustossa ja muilla alueilla; panee tyytyväisenä merkille, että vuosien 2015 ja 2016 unionin talousarviossa määrärahoja on mukautettu paremmin, mikä on pitkälti ratkaissut ECHO:n maksuihin liittyvän ongelman;

15.  pitää valitettavana, että vuoden 2014 maksumäärärahojen puutteen vuoksi Marokolle ja Jordanialle ei voitu maksaa talousarviosta yhteensä 43 miljoonan euron tukea sopimuksen edellyttämällä tavalla; katsoo tämän heikentävän vakavasti unionin uskottavuutta.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

17.2.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

22

4

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Louis Aliot, Beatriz Becerra Basterrechea, Ignazio Corrao, Nirj Deva, Doru-Claudian Frunzulică, Nathan Gill, Charles Goerens, Enrique Guerrero Salom, Heidi Hautala, Maria Heubuch, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Stelios Kouloglou, Arne Lietz, Linda McAvan, Maurice Ponga, Cristian Dan Preda, Lola Sánchez Caldentey, Elly Schlein, Pedro Silva Pereira, Davor Ivo Stier, Paavo Väyrynen, Bogdan Brunon Wenta, Rainer Wieland, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jan Zahradil, Joachim Zeller

8.2.2016

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III - Komissio ja toimeenpanovirastot

(2015/2154(DEC))

Valmistelija: David Casa

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee huolestuneena merkille, että virhetaso työllisyys- ja sosiaaliasioiden toimintalohkossa vuonna 2014 oli 3,7 prosenttia, toisin sanoen hieman korkeampi kuin edellisvuonna (3,1 prosenttia); korostaa, että kyse on vääränsuuntaisesta kehityksestä, kun pyrkimyksenä on saavuttaa kahden prosentin tavoitteen alittava virhetaso;

2.  pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa analysoidaan unionin talousarvion toteutusta Eurooppa 2020 -strategian valossa; panee merkille havainnon siitä, että unionin talousarviomaksuja ei yksilöidä erikseen työllisyyttä sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevien tavoitteiden kaltaisten yleistavoitteiden saavuttamisen yhteydessä;

3.  pitää lisäksi myönteisinä tilintarkastustuomioistuimen suosituksia, joiden mukaan Eurooppa 2020 -strategia ja monivuotinen rahoituskehys on mukautettava paremmin toisiinsa ja että korkean tason poliittiset tavoitteet on muunnettava hyödyllisiksi operationaalisiksi tavoitteiksi; korostaa, että on tärkeää keskittyä suorituksiin ja tuloksiin sekä lisäarvoon, erityisesti kun on kyse työllisyyttä ja sosiaalipolitiikkaa koskevista yleistavoitteista, joille komissiolla ei ole toimivaltaa laatia oikeudellisesti sitovaa kehystä; kehottaa komissiota jatkamaan tulosindikaattoreiden ja seurantajärjestelmien kehittämistä, jotta tuloksia voidaan verrata asetettuihin tavoitteisiin ja käytettävissä on enemmän tietoa vahvistettaessa tulevia tavoitteita ja jotta lisätään EU:n varojen käytön tehokkuutta;

4.  panee merkille komission havainnot siitä, että sääntöjenvastaisuuksien riski on kasvanut Horisontti 2020 -ohjelmaan osallistuvien pienten ja keskisuurten yritysten tapauksessa; yhtyy komission vastaukseen, jossa se toteaa, että pk-yritysten osallistuminen ohjelmaan on erittäin tärkeää kasvun ja työpaikkojen luomiseksi; toteaa, että pk-yrityksiä koskevia hallinnollisia määräyksiä on yksinkertaistettu, ja korostaa, että niiden yksinkertaistaminen entisestään lisäisi pk-yritysten osallistumista; korostaa pk-yritysten merkitystä pysyvien työpaikkojen luojina;

5.  toteaa, että pk-yritykset luovat eniten työpaikkoja Euroopassa, ja katsoo, että pk-yritysten osallistumista EU:n rahoitusohjelmiin on mahdollista lisätä; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön lisää toimia, joilla pk-yrityksiä kannustetaan aktiiviseen osallistumiseen, "pienet ensin" -periaatteen soveltaminen mukaan luettuna;

6.  toteaa, että inhimillisiin voimavaroihin tehtävien investointien immateriaalinen luonne, toiminnan monimuotoisuus ja monien, usein pienien toimijoiden osallistuminen hankkeiden toteutukseen ovat edelleen suurimmat riskit Euroopan sosiaalirahaston varojen käytön sääntöjenmukaisuudelle; kehottaa komissiota jatkamaan erityistoimia riskien liennyttämiseksi, ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimet mukaan luettuina;

7.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 17/2015 esitetyt havainnot, jotka koskevat ESR:n varojen uudelleensuuntaamista vuosina 2012–2014; panee huolestuneena merkille puutteet komission kertomuksessa näiden varojen käytön vaikutuksista ja katsoo, että on välttämätöntä pyrkiä tekemään politikan suunnittelusta entistäkin tuloskeskeisempää, jotta varmistetaan taloudellisen vastuuvelvollisuuden moitteettomuus ja EU:n varojen tehokas käyttö;

8.  on huolestunut siitä, että virhetason kasvu sekä siitä johtuvat maksujen lykkäämiset ja keskeytykset voivat vaarantaa ohjelmakauden 2007–2013 ohjelmien menestyksekkään päättämisen;

9.  katsoo, että yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytön lisäämisen edistäminen voi johtaa hallinnollisen rasituksen ja virheiden vähenemiseen sekä siihen, että keskitytään enemmän suorituksiin ja tuloksiin; huomauttaa kuitenkin, että yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja olisi sovellettava oikeusvarmuuden ja luottamuksen leimaamassa toimintaympäristössä ja että niiden yhteydessä olisi arvioitava niistä saatavat hyödyt ja sidosryhmien olisi osallistuttava niihin täysimääräisesti kaikilla tasoilla; korostaa, että yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen soveltamisen olisi säilyttävä jäsenvaltioiden käytettävissä olevana vaihtoehtona;

10.  vaatii, että jäsenvaltiot eivät tee Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpanoa koskevista säännöistä ja vaatimuksista entistä monimutkaisempia, sillä se kasvattaisi edunsaajiin kohdistuvaa rasitetta ja lisäisi virheriskiä;

11.  on huolestunut siitä, että tilintarkastustuomioistuimen tutkimista 178:stä työllisyys- ja sosiaaliasioiden alalla toteutetusta toimesta 62:ssä (34,8 prosentissa tapauksista) ilmeni virhe ja että näistä 12 oli kvantitatiivisesti ilmaistavissa oleva, 20 prosentin virhetason ylittävä virhe (6,7 prosenttia); kehottaa komissiota toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä ja soveltamaan tiukkoja menettelyjä sääntöjenvastaisuuksien riskin vähentämiseksi tällä alalla sekä seuraamaan tapauksia, joissa tilintarkastustuomioistuimen mukaan oli kyse tukeen oikeuttamattomista menoista;

12.  pitää valitettavana, että niiden Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmien osuus, joiden virhetaso on yli 5 prosenttia, oli 18,8 prosenttia vuonna 2013 ja nousi 22,9 prosenttiin vuonna 2014, ja että näiden virhetasojen piiriin kuuluvien maksujen määrä on noussut merkittävästi 11,2 prosentista 25,2 prosenttiin;

13.  kiinnittää huomiota tilintarkastustuomioistuimen toistuvasti esittämään huomautukseen, että virheiden osuus olisi pienempi, jos kansalliset viranomaiset hyödyntäisivät tehokkaammin saatavillaan olevia tietoja ennen maksatushakemusten lähettämistä komissiolle; vaatiikin, että jäsenvaltiot ja kansalliset viranomaiset tekevät perusteellisempia tarkastuksia ja jättävät esittämättä korvausvaatimuksia virheellisistä menoista;

14.  kannustaa jäsenvaltioita käyttämään riskien arvioimiseen tarkoitettua Arachne-välinettä ja kannustaa komissiota antamaan edelleen jäsenvaltioille hallinto- ja valvontavaatimusten asianmukaista täytäntöönpanoa koskevaa ohjeistusta ja teknistä tukea ohjelmakaudella 2014–2020; kehottaa komissiota tehostamaan hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä;

15.  kehottaa komissiota noudattamaan tilintarkastustuomioistuimen suosituksia, jotta varmistetaan, että unionin talousarvion toteutus edistää paremmin työllisyyttä ja sosiaalipolitiikkaa koskevien Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden saavuttamista; odottaa, että komissio ja jäsenvaltiot käyttävät parempia tulosindikaattoreita ja parantavat vuosina 2014–2020 saavutettuja tuloksia koskevaa raportointiaan;

16.  yhtyy tilintarkastustuomioistuimen suositukseen, jonka mukaan jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että edunsaajille kuuluvat korvaukset maksetaan viipymättä noudattaen tinkimättä asetuksissa säädettyjä määräaikoja.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

25.1.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

32

7

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laura Agea, Guillaume Balas, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Ole Christensen, Jane Collins, Lampros Fountoulis, Arne Gericke, Thomas Händel, Marian Harkin, Czesław Hoc, Rina Ronja Kari, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Kostadinka Kuneva, Jean Lambert, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Dominique Martin, Anthea McIntyre, Joëlle Mélin, Elisabeth Morin-Chartier, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Terry Reintke, Sofia Ribeiro, Claude Rolin, Sven Schulze, Jutta Steinruck, Romana Tomc, Renate Weber, Tatjana Ždanoka, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Maria Arena, Amjad Bashir, Lynn Boylan, Miapetra Kumpula-Natri, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Evelyn Regner, Michaela Šojdrová

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Eleonora Evi, Anneli Jäätteenmäki

25.1.2016

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2015/2154(DEC))

Valmistelija: Giovanni La Via

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  haluaa muistuttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) mukaan Euroopan parlamentti myöntää komissiolle vastuuvapauden talousarvion toteuttamisesta tutkittuaan tilit, taseen, SEUT-sopimuksen 318 artiklassa tarkoitetun arviointikertomuksen, tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen ja tarkastettujen toimielinten vastaukset, tarkastuslausuman sekä mahdolliset asiaan liittyvät tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset;

2.  muistuttaa, että vuosi 2014 oli ensimmäinen vuosi, jona sovellettiin uutta monivuotista rahoituskehystä, jolla pyritään määrittämään unionin menojen suuruus ja kohdentaminen kaudella 2014–2020, ja että tämän vuoksi toteutusaste oli pienempi kuin edeltävinä vuosina;

3.  ottaa huomioon sen, miten tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa on esitelty varainhoitovuonna 2014 harjoitettua ympäristö- ja terveyspolitiikkaa; on huolissaan siitä, että ympäristön ja ilmaston toimintalohko on taas sijoitettu lukuun, joka koskee myös maatalouden kehittämistä ja kalastusta; arvostelee jälleen kyseiseen lukuun valittujen toimintalohkojen epäloogista kokonaisuutta; katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen ei pitäisi tehdä poliittista päätöstä toimintalohkojen ryhmittelystä; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta muuttamaan lähestymistapaansa seuraavassa vuosikertomuksessa;

4.  pitää tässä yhteydessä maininnan arvoisena, että tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2014 vuosikertomuksen mukaan maaseudun kehittämisen, ympäristöasioiden, kalastuksen ja terveysasioiden toimintalohkoryhmän virhetaso on kaikkein korkein, 6,2 prosenttia, kun keskimääräinen virhetaso on 4,4 prosenttia; toteaa lisäksi, että tilintarkastustuomioistuimen havaitsemista keskeisistä puutteista monet olivat hyvin samankaltaisia kuin puutteet, joista oli ilmoitettu jo kolmena edeltävänä vuonna;

5.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimella ja komissiolla on erilaiset näkemykset siitä, kuinka virheet olisi laskettava; ottaa huomioon, että komission mielestä tilintarkastustuomioistuimen esittämää vuosittaista virhetasoa tarkasteltaessa olisi otettava huomioon nettomääräisten rahoitusoikaisujen ja takaisinperintöjen monivuotinen luonne;

6.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin ei käsitellyt lainkaan ”Kansanterveyttä”, ”Elintarviketurvallisuutta” eikä ”Ympäristöä ja ilmastotoimia” koskevan politiikan hallinnointia;

7.  on tyytyväinen ympäristöä, ilmastotoimia, kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien budjettikohtien yleiseen toteutusasteeseen vuonna 2014; palauttaa jälleen mieliin, että vain alle 0,5 prosenttia unionin talousarviosta käytetään kyseisiin politiikan välineisiin, ja ottaa huomioon unionin näillä aloilla luoman selvän lisäarvon ja kansalaisten tuen unionin ympäristö- ja ilmastopolitiikalle sekä kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevalle politiikalle;

8.  on tyytyväinen ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan toimialaan kuuluvan viiden erillisviraston työskentelyyn niiden hoitaessa teknisiä, tieteellisiä tai johtamista koskevia tehtäviä, joilla autetaan unionin toimielimiä harjoittamaan ympäristö-, ilmasto- ja kansanterveyspolitiikkaa sekä elintarvikkeiden turvallisuutta koskevaa politiikkaa; on myös tyytyväinen tapaan, jolla näiden virastojen talousarvioita on toteutettu;

Ympäristö ja ilmastotoimet

9.  korostaa, että ympäristöasioiden pääosastolla oli ollut käytettävissään maksusitoumusmäärärahoja 352 041 708 euroa, joista 99,7 prosenttia käytettiin; pitää tyydyttävänä, että käytettävissä olleista maksumäärärahoista, 290 769 321 eurosta, käytettiin 95,03 prosenttia; toteaa lisäksi, että Life+:n hallintomenot toteutetaan kahden varainhoitovuoden aikana (ilman eri toimenpiteitä tehtävien siirtojen avulla) ja että jos kyseisiä hallintomenoja ei oteta huomioon, maksumäärärahojen käyttöaste nousee 99,89 prosenttiin;

10.  panee merkille, että ilmastotoimien pääosasto korotti toteutusastettaan siten, että maksusitoumusmäärärahojen – 102 694 032 euroa – käyttöaste oli 99,7 prosenttia ja maksumäärärahojen – 32 837 296 euroa – käyttöaste oli 93,1 prosenttia ja että jos hallintomenoja ei oteta huomioon, maksumäärärahojen käyttöaste nousee 98,5 prosenttiin;

11.  on tyytyväinen Life+:n toimintatalousarvion yleiseen toteutukseen, sillä vuonna 2014 maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 99,9 prosenttia ja maksumäärärahojen 97,4 prosenttia; toteaa, että vuonna 2014 osoitettiin 283 121 194 euroa jäsenvaltioissa toteutettavia hankkeita koskeviin ehdotuspyyntöihin ja että 40 000 000 euroa käytettiin rahoitusoperaatioihin, jotka liittyivät luonnonpääoman rahoitusjärjestelyyn ja energiatehokkuuden yksityiseen rahoitukseen; toteaa, että 8 952 287 eurolla tuettiin sellaisten kansalaisjärjestöjen operatiivista toimintaa, jotka toimivat ympäristönsuojelun ja ympäristön tilan parantamisen alalla unionin tasolla ja osallistuvat unionin politiikan ja lainsäädännön laatimiseen ja täytäntöönpanoon, ja 49 502 621 euroa käytettiin toimiin, joilla oli tarkoitus tukea komission roolia politiikan ja lainsäädännön kehityksen alulle panijana ja valvojana; toteaa, että 20 914 622 euroa käytettiin Life-ohjelman hallinnolliseen tukeen ja pk-yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (EASME) operatiiviseen tukeen;

12.  on tietoinen siitä, että Life+ -toimien maksuaste on aina hieman pienempi verrattuna maksusitoumusmäärärahoihin, mutta toteutusaste on korkea;

13.  toteaa, että 4 350 000 euroa osoitettiin maksuosuuksina kansainvälisiin yleissopimuksiin, pöytäkirjoihin ja sopimuksiin, joissa unioni on sopimuspuoli, tai tapauksiin, joissa unioni osallistuu tulevien kansainvälisten sopimusten valmisteluun;

14.  ottaa huomioon, että kahdentoista pilottihankkeen ja kuuden valmistelutoimen määrärahat olivat yhteensä 2 950 000 euroa, ja pitää toteutuksen edistymistä tyydyttävänä; on tietoinen siitä, että tällaisten toimien toteutus voi olla komissiolle työlästä, koska käytettävissä olevat määrät ovat pieniä suhteessa toteutuksessa tarvittaviin menettelyihin (esim. toimintasuunnitelmat, ehdotuspyynnöt); kannustaa budjettivallan käyttäjää keskittymään pilottihankkeissa ja valmistelutoimissa unionille tulevaisuudessa syntyvään aitoon lisäarvoon;

Kansanterveys

15.  muistuttaa, että vuosi 2014 oli ensimmäinen täytäntöönpanovuosi uusille ohjelmille: terveysalan toimintaohjelma hyväksyttiin 11. maaliskuuta 2014 (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 282/2014(121)), kun taas elintarvikkeita ja rehuja koskeva yhteinen rahoituskehys hyväksyttiin 27. kesäkuuta 2014 (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 652/2014(122));

16.  panee merkille, että terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston vastuulla oli kansanterveysalan budjettikohtiin vuonna 2014 sisältyvien 244 221 762 euron käyttäminen ja että määrärahoista sidottiin 96,6 prosenttia, mikä on tyydyttävä osuus; ottaa huomioon, että noin 75 prosenttia talousarviosta kohdennetaan suoraan kolmelle erityisvirastolle (Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen ja Euroopan lääkevirasto). ottaa myös huomioon, että kaikkien budjettikohtien maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli yli 98,9 prosenttia lukuun ottamatta Euroopan lääkevirastoa, ja sen maksusitoumusmäärärahojen vajaakäyttö vastaa vuoden 2013 toteutumaa, ja käyttämättömät määrärahat käytettiin vuonna 2015;

17.   panee myös merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste on 98,8 prosenttia, mikä osoittaa, että toteutusaste on ollut erittäin hyvä;

18.  toteaa, että kansanterveysalan toimintaohjelman 2008–2014 toteutusaste oli myös erittäin hyvä (99,7 prosenttia sekä maksusitoumusmäärärahojen että maksumäärärahojen osalta) ja että jäljellä olevat käyttämättömät määrärahat liittyivät lähinnä käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin, joita voitiin käyttää vielä vuonna 2015;

19.  on tyytyväinen siihen, että terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston vastuulla olevien, kansanterveyttä koskevien kaikkien kymmenen pilottihankkeen ja viiden valmistelutoimen täytäntöönpano eteni hyvin ja että vastaavat maksusitoumusmäärärahat (6 780 000 euroa) käytettiin;

Elintarvikkeiden turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys

20  toteaa, että elintarvikkeiden turvallisuutta, eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä kasvinterveyttä koskeva käyttöaste oli 96,8 prosenttia; toteaa kuitenkin, että jos otetaan huomioon muut kuin ilman eri toimenpiteitä suoritettavat määrärahojen siirrot, joiden arvo oli 6 800 000 euroa, käytettävissä olevien määrärahojen käyttöaste nousee 100 prosenttiin;

21.  toteaa, että edellisvuoden tapaan tärkeimpänä tekijänä oli unionin osallistuminen tuberkuloosia koskeviin ohjelmiin; toteaa, että toisaalta unionin osallistuminen sinikielitautia koskeviin ohjelmiin jäi vähäiseksi;

22.  toteaa, että luvun ”Elintarvikkeiden turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys” määrärahojen vajaakäyttö (arvoltaan 8 100 000 euroa) johtui lähinnä seuraavista tekijöistä: 500 000 euron määrä liittyi eri ohjelmien käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin, jotka voitiin käyttää vuonna 2015 (eli ei vajaakäyttöä), 800 000 euron määrä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina, joita ei voitu teknisistä syistä käyttää vuonna 2015 (vanhojen ohjelmien C5-määrärahat) ja 6 800 000 euron määrä, joka liittyi hätärahastoon; ottaa huomioon, että viimeksi mainittu määrä siirrettiin vuodelle 2015 (toimenpiteisiin, joilla torjuttiin afrikkalaista sikaruttoa Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa vuonna 2014);

23.  pitää myönteisenä, että elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuutta, eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä kasvinterveyttä koskevien vuoden 2014 maksumäärärahojen käyttöaste oli 99,0 prosenttia, mikä merkitsee pientä vähennystä vuoteen 2013 (99,9 prosenttia) verrattuna; on siinä käsityksessä, että kokonaismäärärahasiirtoa tehtäessä pyydettiin lisää maksumäärärahoja, joita ei saatu, ja että vuoden loppuun mennessä ainoastaan yksi maksu jäi suorittamatta kokonaan, mutta jäsenvaltioiden tekemän sopimuksen nojalla loput erääntyneestä määrästä maksettiin vuoden 2015 tammikuun alussa;

24.  on tyytyväinen siihen, että terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston vastuulla olevien, elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien kaikkien kolmen pilottihankkeen ja yhden valmistelutoimen täytäntöönpano on eteni hyvin ja että vastaavat maksusitoumusmäärärahat (1 250 000 euroa) käytettiin;

25.  katsoo, että komissiolle voidaan käytettävissä olevien tietojen ja talousarvion toteuttamista koskevan kertomuksen perusteella myöntää vastuuvapaus ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa, kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevista varainhoitovuoden 2014 menoista.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

21.1.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

53

12

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Catherine Bearder, Ivo Belet, Simona Bonafè, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Mireille D’Ornano, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Jørn Dohrmann, Ian Duncan, Stefan Eck, Bas Eickhout, Eleonora Evi, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Jens Gieseke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Jytte Guteland, György Hölvényi, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Karin Kadenbach, Peter Liese, Norbert Lins, Valentinas Mazuronis, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Marcus Pretzell, Frédérique Ries, Daciana Octavia Sârbu, Annie Schreijer-Pierik, Davor Škrlec, Renate Sommer, Tibor Szanyi, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Estefanía Torres Martínez, Nils Torvalds, Glenis Willmott, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Paul Brannen, Herbert Dorfmann, Christofer Fjellner, Luke Ming Flanagan, Elena Gentile, Martin Häusling, Karol Karski, Andrey Kovatchev, Merja Kyllönen, Marijana Petir, Christel Schaldemose, Jasenko Selimovic, Bart Staes, Mihai Ţurcanu, Tom Vandenkendelaere, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Daniel Dalton

17.2.2016

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III - Komissio ja toimeenpanovirastot

(2015/2154(DEC))

Valmistelija: Massimiliano Salini

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa, että lopullisesti hyväksytyssä ja vuoden aikana muutetussa vuoden 2014 talousarviossa nimenomaisesti liikennepolitiikkaan osoitettiin yhteensä 2 931 147 377 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 1 089 127 380 euroa maksumäärärahoina; panee lisäksi merkille, että näistä määrärahoista

–   2 616 755 356 euroa osoitettiin maksusitoumusmäärärahoina ja 937 182 847 euroa maksumäärärahoina liikennepolitiikkaan, mukaan lukien Verkkojen Eurooppa -väline, liikenneturvallisuus, matkustajien oikeudet ja liikenteen alan erillisvirastot,

–     239 313 549 euroa osoitettiin maksusitoumusmäärärahoina ja 71 213 206 euroa maksumäärärahoina liikenteeseen liittyvään tutkimukseen ja innovointiin, mukaan lukien SESAR- ja Shift2Rail-yhteisyritykset,

–   75 078 470 euroa osoitettiin maksusitoumusmäärärahoina ja 80 731 327 euroa maksumäärärahoina hallintomenoihin;

2.  on tyytyväinen liikkuvuus- ja liikennepolitiikan maksusitoumusmäärärahojen korkeaan, 98,2 prosentin käyttöasteeseen ja maksumäärärahojen huomattavan korkeaan, 95,2 prosentin käyttöasteeseen vuonna 2014; panee merkille, että vuonna 2014 maksattamatta olevien sitoumusten määrä kasvoi 1 653 372 424 eurolla yhteensä 5 647 143 046 euroon ja että maksattamatta olevat määrät kasvavat tavallisesti enemmän uuden monivuotisen rahoituskehyksen alussa, koska uusien hankkeiden maksut lisääntyvät myöhemmin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita joka tapauksessa varmistamaan liikennehankkeiden asianmukaisen täytäntöönpanon;

3.   toteaa, että liikenne kuuluu kasvua ja työllisyyttä edistävän kilpailukyvyn menoalaan ja sitä koskeva määrä oli pienin (0,8 miljardia euroa) koko tilintarkastustuomioistuimen tarkastamasta perusjoukosta (13 miljardia euroa); pitää valitettavana, että arvioitu virhetaso oli 5,6 prosenttia vuonna 2014 eli korkeampi kuin vastaavat tulokset vuonna 2013 (4,0 prosenttia) ja että se johtui pääasiassa tukeen oikeuttamattomien menojen korvaamisesta tutkimushankkeissa mutta myös julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisestä; kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet tämän tilanteen korjaamiseksi (myös suorittamalla entistä perusteellisempia ennakkotarkastuksia, jotta virheet voidaan havaita ja korjata ennen menojen korvaamista);

4.   kiinnittää huomiota siihen, että Verkkojen Eurooppa -välineestä ei vuonna 2014 rahoitettu yhtään hanketta, sillä ensimmäinen hanke-ehdotuspyyntö päättyi maaliskuussa 2015, ja että välineen vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline, jota Euroopan investointipankin (EIP) on tarkoitus hallinnoida, hyväksyttiin vasta vuoden 2014 lopussa; huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti vuonna 2014 kuusi maksutapahtumaa liikennealalla (liikenteen ja liikkumisen pääosasto) ja totesi, että kahteen niistä liittyi kvantitatiivisesti ilmaistavissa oleva virhe; on siksi tyytyväinen siihen, että virheitä sisältävien tapahtumien osuus vuonna 2014 (33 prosenttia) laski vuodesta 2013 (62 prosenttia) ja vuodesta 2012 (49 prosenttia); pyytää komissiota ja muita asiaankuuluvia toimijoita varmistamaan, että julkisia hankintoja koskevia sääntöjä noudatetaan ja tulevien liikennehankkeiden kustannukset ovat oikeutettuja tukeen;

5.   toteaa, että komission käyttämässä monivuotisessa tarkastusstrategiassa otetaan huomioon takaisinperinnät, oikaisut ja tarkastusten vaikutukset ohjelman täytäntöönpanoaikana ja että strategian mukaan TEN-T-hankkeiden jäännösvirhetaso oli 0,84 prosenttia;

6.  kehottaa kiinnittämään huomiota suureen joukkoon korkealaatuisia hankkeita, joita ei voitu hyväksyä vuoden 2014 Verkkojen Eurooppa -välineen liikennettä koskevien ehdotuspyyntöjen yhteydessä varojen puutteen vuoksi; pitää tarpeellisena varmistaa riittävä rahoitus Verkkojen Eurooppa -välineen liikennettä koskeville hankkeille; pitää valitettavana, että Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahat vähenivät Euroopan strategisten investointien rahastoon (ESIR) osoitetun rahoituksen vuoksi; palauttaa kuitenkin mieliin, että talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(123) 17 kohdassa määrätään 10 prosentin joustosta Verkkojen Eurooppa ‑välineen määrärahojen lisäämiseksi vuotuisessa talousarviomenettelyssä ja että joustomahdollisuus on olemassa riippumatta ESIR-rahaston rahoituksesta; katsoo ehdottomasti, että Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymien, asetuksen (EU) N:o 1316/2013(124) liitteeseen I sisältyvien hankkeiden toteuttaminen olisi peruste lisätä Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoja tällä tavoin;

7.   kannustaa komissiota valvomaan edelleen tiiviisti sellaisten innovatiivisten rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa, joilla saadaan aikaan unionin investointeja ja houkutellaan uusia rahoituslähteitä TEN-T-infrastruktuurihankkeisiin ja joita ovat esimerkiksi Marguerite-rahasto, lainavakuusväline (LGTT) ja hankejoukkolainoja koskeva aloite (PBI), sekä varmistamaan, että unionin talousarvion rahoitusosuuksia näihin välineisiin hallinnoidaan ja käytetään asianmukaisesti;

8.   toteaa, että tietoa liikenne- ja matkailuhankkeista on useissa tietokannoissa, kuten rahoituksen avoimuutta koskevassa järjestelmässä, Euroopan laajuisten liikenneverkkojen hankkeita sekä koheesio- ja aluerahastoista yhteisrahoitettuja hankkeita koskevassa INEA‑tietokannassa ja Horisontti 2020 -hankkeiden Cordis-tietokannassa; kehottaa yhdistämään näiden välineiden hankkeita koskevat tiedot, jotta sekä hankkeiden alku- että loppupäässä saadaan parempi yleiskuva unionin varojen kohdentamisesta; toteaa jälleen, että avoimuuden lisäämiseksi on tärkeää julkistaa vuosittain helposti saatavilla oleva luettelo liikenne- ja matkailuhankkeista ja että tarvitaan unionin osarahoittamat hankkeet kattava verkossa toimiva hakutietokanta, josta käy ilmi rahoituksen täsmällinen määrä;

9.   huomauttaa, että vuosien 2014–2020 liikennehankkeet rahoitetaan useista lähteistä, joihin kuuluvat Verkkojen Eurooppa -väline, koheesiorahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja ESIR-rahasto; pyytää komissiota sen vuoksi kehittämään synergiaa, jonka avulla käytettävissä olevat määrärahat voidaan tehokkaammin kohdentaa näistä eri rahoituslähteistä;

10.   myöntää, että unionin määrärahojen yhteydessä periaate, jonka mukaan varat joko käytetään tai menetetään, voi saada jäsenvaltiot ehdottamaan valittaviksi vaikutuksiltaan vaatimattomia hankkeita; on huolissaan siitä, että aiemmin heikko hankevalinta on johtanut siihen, että joistakin unionin rahoittamista liikenneinvestoinneista on saatu vain vähän vastinetta rahalle; on tyytyväinen vuosien 2014–2020 uuteen lainsäädäntökehykseen, jolla lujitetaan hankkeiden kustannus-hyötysuhteen arviointia ja uudelleentarkastelua;

11.   on tyytyväinen Shift2Rail -yhteisyrityksen perustamiseen kesäkuussa 2014 ja toteaa, että sen tavoitteena on parantaa Euroopan rautatiealan kilpailukykyä; panee merkille, että yhteisyritystä koskeva erillinen vastuuvapausmenettely otetaan käyttöön, kunhan yrityksestä tulee taloudellisesti itsenäinen tulevina vuosina; pitää kuitenkin valitettavana, että yhteisyrityksen täytäntöönpano on viivästynyt ja että pk-yrityksillä on suuria vaikeuksia päästä osalliseksi siihen;

12.   katsoo, että komission olisi varmistettava varojen hallinnoinnissa täysi avoimuus ja huolehdittava siitä, että yleistä etua suojellaan ja se asetetaan aina ja kaikissa olosuhteissa yksityisten etujen edelle;

13.  toteaa, että lopullisesti hyväksytyssä ja vuoden aikana muutetussa vuoden 2014 talousarviossa nimenomaisesti matkailupolitiikkaan osoitettiin yhteensä 11 226 160 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 6 827 266 euroa maksumäärärahoina; kehottaa komissiota laatimaan vaikutustenarvioinnin rahoitetuista hankkeista, jotta menojen tulevat painopisteet voidaan määritellä paremmin niin, että ne ovat sopusoinnussa sen kanssa, että unioni on maailman suosituin matkailukohde, ja jotta voidaan hyödyntää matkailualan mahdollisuuksia unionin talouden keskeisenä kasvualana; kehottaa komissiota ottamaan pilottihankkeiden ja valmistelutoimien tulokset huomioon seuraavan vuoden talousarvion suunnittelussa ja asettamaan helposti saataville vuotuisen luettelon tämän alan hankkeista;

14. pitää kuitenkin valitettavana, etteivät matkailualan määrärahat ole vielä riittävät alan kehityksen tukemiseksi myös uuden jakamistalouden kannalta katsottuna;

15.  ehdottaa, että parlamentti myöntää komissiolle vastuuvapauden Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014 liikenne- ja matkailuvaliokunnan vastuulle kuuluvilla aloilla.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

16.2.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

37

8

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Marie-Christine Arnautu, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Karima Delli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Bruno Gollnisch, Dieter-Lebrecht Koch, Stelios Kouloglou, Merja Kyllönen, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Georg Mayer, Gesine Meissner, Jens Nilsson, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Tomasz Piotr Poręba, Gabriele Preuß, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Claudia Schmidt, Jill Seymour, Keith Taylor, Pavel Telička, István Ujhelyi, Peter van Dalen, Wim van de Camp, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Janusz Zemke, Kosma Złotowski, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniel Dalton, Karoline Graswander-Hainz, Olga Sehnalová

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Gabriel Mato

17.2.2016

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III - Komissio ja toimeenpanovirastot

(2015/2154(DEC))

Valmistelija: Ivana Maletić

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille 10. marraskuuta 2015 päivätystä tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksesta Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, että koheesiopolitiikan todennäköisin arvioitu virhetaso oli 5,7 prosenttia eli se oli kasvanut vuodesta 2013 (5,3 prosenttia); ilmaisee huolensa virhetason kasvusta ja pitää sitä erityisen merkittävänä sellaisten virheiden osalta, joilla on rahoitusvaikutuksia ja talousarvioon kohdistuvia vakavia kielteisiä vaikutuksia; korostaa, että puolet koheesiopolitiikan alan arvioidusta virhetasosta johtui julkisia hankintoja ja valtiontukia koskevien sääntöjen monimutkaisuudesta sekä niitä koskevien menettelyjen rikkomisesta, kuten hankintasopimusten tekemisestä epäasianmukaisesti suoraan, eturistiriidoista ja syrjivistä valintaperusteista;

2.  panee merkille komission tilintarkastustuomioistuimen kertomukseen antamat vastaukset, joiden mukaan virhetason keskimääräinen lasku ohjelmakauteen 2000–2006 verrattuna johtuu hallinta- ja valvontajärjestelmien paranemisesta; kehottaa komissiota antamaan viranomaisille oikein ajoitettua tietoa ja koulutusta julkisia hankintoja ja valtiontukia koskevista säännöistä; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti julkisia hankintoja koskevan toimintasuunnitelman laatimiseen; panee merkille rehellisyyssopimuksia koskevan aloitteen ja kehottaa komissiota tekemään asianmukaisen etukäteisarvion sopimusten todellisista mahdollisuuksista parantaa hankintamenettelyjen avoimuutta ja tehokkuutta ERI-rahastojen osalta; kehottaa jäsenvaltioita täyttämään julkisia hankintoja koskevat ennakkoehdot vuoden 2016 loppuun mennessä ja saattamaan vuonna 2014 annetut julkisia hankintoja koskevat direktiivit osaksi oikeusjärjestystään huhtikuuhun 2016 mennessä, jotta vältetään sääntöjenvastaisuudet ja varmistetaan hankkeiden tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano sekä niiden kaavailtujen tulosten ja siten koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttaminen; kehottaa komissiota valvomaan tätä prosessia tiukasti ja antamaan jäsenvaltioille asiaa koskevaa ohjausta ja teknistä apua, niin että direktiivit voidaan saattaa asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä;

3.  muistuttaa, etteivät kaikki sääntöjenvastaisuudet ole petoksia ja että petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet ja muut sääntöjenvastaisuudet on pidettävä erillään; katsoo, että muut sääntöjenvastaisuudet kuin petokset ovat usein seurausta heikoista varainhoidon hallinto- ja valvontajärjestelmistä ja hallinnollisten valmiuksien puutteesta, ja toteaa tämän koskevan sekä sääntöjen tuntemusta että hankittaviin urakoihin tai palveluihin liittyvää teknistä asiantuntemusta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita huolehtimaan asianmukaisten, tehokkaiden ja vaikuttavien varainhoidon hallinto- ja valvontajärjestelmien perustamisesta sääntelykehykseen sisältyvien asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti mutta ottaen huomioon kansallisen sääntelytilanteen;

4.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueellisia viranomaisia varmistamaan, että edunsaajille tarjotaan yhdenmukaisia tietoja rahoituksen ehdoista, varsinkin menojen tukikelpoisuuden ja korvausten enimmäismäärien osalta;

5.  ottaa huomioon, että koheesiopolitiikan toteutukseen jäsenvaltioissa liittyy niiden institutionaalisesta järjestelmästä riippuen huomattavia kansallisia ja alueellisia menettelyjä ja sääntöjä, jotka muodostavat vielä yhden säännöstön ja saattavat johtaa sääntöjenvastaisuuksiin ja siten ERI-rahastojen varojen menetyksiin ja jäsenvaltioiden välisten erojen kasvuun; kehottaa komissiota osaltaan yksinkertaistamaan toteutusta jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla kunnioittaen samalla jäsenvaltioiden institutionaalisia ominaispiirteitä ja antamaan jäsenvaltioille tarvittavia selventäviä ohjeita asetusten täytäntöönpanosta; muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita parlamentin päätöslauselmasta ”Kohti koheesiopolitiikan yksinkertaistamista ja tulosperustaista suuntaamista kaudella 2014–2020” sekä tarpeesta ryhtyä toimiin liiallisen sääntelyn ja hallinnollisen taakan rajoittamiseksi ehdottamalle vähimmäistasolle, jotta voidaan parantaa ERI-rahastojen varojen hyödyntämistä ja välttää lopullisten edunsaajien, varsinkin pk-yritysten, tekemät virheet; pitää valitettavana, että komissio jätti jäsenvaltioiden edustajat pois korkean tason asiantuntijaryhmästä, joka seuraa yksinkertaistamista ERI-rahastojen edunsaajien osalta, joten heidän näkemyksiään ei oteta huomioon pyrittäessä parantamaan järjestelmää;

6.  pitää hallinnollisia valmiuksia olennaisina ERI-rahastojen sääntöjenmukaisen ja tehokkaan käytön kannalta ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoa täytäntöönpanoa koskevista erityiskysymyksistä (esim. julkiset hankinnat, valtiontuki, tukikelpoisuuskriteerit ja kirjausketju) erityisesti sellaisten potentiaalisten edunsaajien kanssa, joilla on vähemmän hallinnollisia ja taloudellisia valmiuksia; ehdottaa tässä yhteydessä, että järjestetään aihekohtaisia mutta kattavia toimia ERI-rahastojen hankkeissa toimivien virkamiesten ja viranomaisten sekä edunsaajien kouluttamiseksi (esim. koulutus ja täydennyskoulutus, seminaarit tai tekninen ja hallinnollinen tuki);

7.  pitää ilahduttavana komission perustamaa uutta Taiex Regio Peer 2 Peer -välinettä, jolla helpotetaan jäsenvaltioiden hallinto-, sertifiointi- ja tarkastusviranomaisten välistä vertaisverkossa tapahtuvaa jakamista ja jonka tavoitteena on lisätä niiden hallinnollisia valmiuksia; katsoo, että ohjelmien sujuvan täytäntöönpanon ja resurssivirran varmistamiseksi on syytä tehostaa toimia viranomaisten nimittämisessä, koska se on edellytys maksupyyntöjen toimittamiselle; katsoo lisäksi, että komission olisi otettava tehokkaasti ja vaikuttavasti käyttöön kaikki saatavilla olevat välineet koheesiopolitiikan alan riskien havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi varhaisessa vaiheessa ja että sen olisi otettava käyttöön erityisesti tiedonlouhintavälineitä, kuten Arachne, riskien havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi varhaisessa vaiheessa julkisten hankintamenettelyjen alalla; toteaa, että täytäntöönpanon parantamista käsittelevän työryhmän toiminta-ala kattaa myös toimia, joilla voidaan lisätä jo toteutettujen koheesiopolitiikan hankkeiden tehokkuutta, vaikuttavuutta ja lisäarvoa, ja kehottaa siksi komissiota arvioimaan näitä piirteitä laadullisten indikaattoreiden avulla;

8.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen näkemykset, joiden mukaan kumppanuussopimuksissa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota tuloksiin ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita ei ole järjestelmällisesti ja asian kannalta relevantilla tavalla muunnettu operatiivisiksi tavoitteiksi; kehottaa komissiota antamaan yksityiskohtaista tietoa näistä kysymyksistä neuvottelujen tuloksia koskevan raportoinnin yhteydessä; palauttaa mieliin, että vaikka vuonna 2014 käynnistyi uusi ohjelmakausi, useimmat koheesiopolitiikan maksut vuonna 2014 liittyivät edelliseen ohjelmakauteen ja että uusi sääntelykehys ja uudet täytäntöönpano-ohjeet annettiin huomattavasti myöhässä, mikä viivästytti uusien ohjelmien hyväksymistä; toteaa, että näin ollen jäsenvaltioihin ja alueisiin kohdistuu lisäpaineita, mikä on saattanut johtaa uusien sääntöjen virheelliseen soveltamiseen; kehottaa komissiota tekemään näistä kysymyksistä johtopäätökset ja ottamaan huomioon, että sääntöjenvastaisuuksien välttäminen ja petosten torjuminen ovat ensisijaisia painopisteitä ja aina välttämättömiä;

9.  korostaa, että taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden alan menojen arvioitu virhetaso olisi voinut olla huomattavasti alempi, jos jäsenvaltiot olisivat käyttäneet kaikkea saatavilla olevaa ja niille annettua tietoa, ja että näihin virheisiin olisi pitänyt puuttua asianmukaisesti myös kansallisten valvontajärjestelmien avulla; kehottaakin komissiota ja jäsenvaltioita ehdottamaan toimia, joilla yksinkertaistamisen lisääminen, sääntöjen tiukka noudattaminen ja moitteeton varainhoito saadaan keskenään tasapainoon, ja erityisesti ottamaan käyttöön tehokkaita mekanismeja sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseksi varhaisessa vaiheessa; katsoo sen sijaan, että maksujen keskeyttämisen ja lykkäämisen sääntöjenvastaisuuksien vuoksi olisi oltava vasta viimeinen keino, koska niiden kaltaiset toimet lisäävät virheriskiä, kun ERI-rahastojen varojen asianmukaisen käytön edellyttämä aika lyhenee; pyytää komissiota raportoimaan maksujen keskeyttämisen ja lykkäämisen todellisesta vaikutuksesta sääntöjenvastaisuuksien ja virheiden vähentämiseen; painottaa, että maksujen lykkääminen sääntöjenvastaisuuksien tapauksessa saattaa haitata joidenkin ohjelmien toteutusta, kun otetaan huomioon, että koheesiopolitiikan alalla on jo kertynyt maksamatta olevia maksuja; muistuttaa komissiota tässä yhteydessä 18. marraskuuta 2015 hyväksytystä maksusuunnitelmasta.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

16.2.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

3

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Franc Bogovič, Victor Boştinaru, Mercedes Bresso, Steeve Briois, Andrea Cozzolino, Rosa D’Amato, Tamás Deutsch, Bill Etheridge, Iratxe García Pérez, Anna Hedh, Krzysztof Hetman, Ivan Jakovčić, Constanze Krehl, Sławomir Kłosowski, Andrew Lewer, Iskra Mihaylova, Andrey Novakov, Younous Omarjee, Konstantinos Papadakis, Mirosław Piotrowski, Stanislav Polčák, Liliana Rodrigues, Fernando Ruas, Monika Smolková, Maria Spyraki, Ruža Tomašić, Ramón Luis Valcárcel Siso, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Viorica Dăncilă, Ivana Maletić, Bronis Ropė, Davor Škrlec, Hannu Takkula, Damiano Zoffoli, Marco Zullo

29.1.2016

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2015/2154(DEC))

Valmistelija: Tibor Szanyi

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  katsoo, että yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) on yksi unionin alkuperäisistä politiikoista ja unionin tärkeä väline, jolla on laajoja vaikutuksia ei ainoastaan elintarviketuotannon ja ekosysteemipalveluiden alalla vaan myös todellisten ja potentiaalisten ympäristöön liittyvien, sosiotaloudellisten ja tasa-arvoa koskevien parannusten alalla sekä maaseudun väestökadon torjunnassa ja jossa otetaan huomioon kiertotalouskäsitteen kehittämisen tarve; toteaa, että YMP myötävaikuttaa näin ollen unionin alueiden väliseen tasapainoon tarjoamalla rahoitustukea ja tärkeitä välineitä, joiden avulla nuoret viljelijät voivat aloittaa maanviljelyn ja varmistaa sukupolvien välisen jatkuvuuden;

2.  toteaa, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto teki vuonna 2014 jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa paljon työtä varmistaakseen, että ne pystyvät yhä paremmin estämään maatalousmenojen virheitä ja panemaan maaseudun kehittämisohjelmansa täytäntöön; panee merkille pääosaston työn myönteisen vaikutuksen, joka näkyy selvästi tilintarkastustuomioistuimen vuotta 2014 koskevassa vuosikertomuksessa; on vakuuttunut siitä, että jäsenvaltioiden ja pääosaston toimet antavat hyvän pohjan muiden parannusten toteuttamiselle menokauden 2014–2020 keskeisinä vuosina;

3.   kehottaa äärimmäisissä tapauksissa epäämään akkreditoinnin maksajavirastoilta, joiden tulokset ovat toistuvasti heikkoja;

4.  katsoo, että tulosten ja täytäntöönpanon johdonmukaisuus on keskeistä YMP:n kannalta, joka varmistaa ruokamme turvallisen ja jatkuvan tuotannon unionin laajuisesti ja saa aikaan myönteisiä sosiaalisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia vaikutuksia sekä kattaa kaikenlaisten viljelykasvien ja elintarvikkeiden tuotannon;

5.  toteaa, että maatalouden tuotannontekijätulo työntekijää kohti unioniin vuonna 2004 tai myöhemmin (EU-N13) liittyneissä jäsenvaltioissa, on ainoastaan neljännes muiden 15 jäsenvaltion tuottamasta maatalouden tuotannontekijätulosta(125);

6.  panee tyytyväisenä merkille parannukset vuoden 2013 vuosikertomuksen lukuihin verrattuna; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen todenneen, että maatalouspolitiikan alalla testattujen tapahtumien osuudessa oli vähemmän virheitä kuin vuonna 2013; toteaa, että 17 jäsenvaltiossa vuonna 2014 tarkastettujen maataloustukirahaston tapahtumien virhetaso oli 2,9 prosenttia (3,6 prosenttia vuonna 2013) ja 18 jäsenvaltiossa tarkastettujen maaseudun kehittämisen, ympäristön ja kalastuksen tapahtumien virhetaso oli 6,2 prosenttia (7 prosenttia vuonna 2013) ja että luonnonvaroja koskevan koko luvun keskimääräinen virhetaso oli 3,6 prosenttia;

7.  korostaa tarvetta kehittää yhteinen menetelmä virhetason laskemista varten ja pyrkiä siten takaamaan sen paikkansapitävyys ja varmistamaan, että yhtäältä komission ilmoittaman ja toisaalta tilintarkastustuomioistuimen vahvistaman virhetason välinen ero ei ole merkittävä;

8.  kiinnittää huomiota komission lausuntoon(126), jonka mukaan virheet täydentävissä ehdoissa (esimerkiksi eläimiä koskevien tapahtumien, kokousajankohtien tai määräaikojen oikea-aikainen ilmoittaminen) eivät vaikuta ennakkomaksujen tukikelpoisuuteen (EU:n tuomioistuin on vahvistanut tämän) ja täydentävien ehtojen virhetaso olisi selkeyden vuoksi vähennettävä kokonaisvirhetasosta;

9.  huomauttaa, että jäsenvaltioissa sovelletut erilaiset tuotantosidonnaisia tukia koskevien sääntöjen täytäntöönpanotavat vääristävät kilpailua esimerkiksi maitoalalla;

10.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio on ottanut käyttöön uudet suuntaviivat, joiden avulla määritetään yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoituja menoja koskevat rahoitusoikaisut, jotka tehdään julkisia hankintoja koskevien sääntöjen(127) noudattamatta jättämisen vuoksi;

11.  toteaa, että vuosi 2014 oli siirtymävuosi, johon sisältyi merkittäviä maksuja rahoituskauden 2007–2013 viimeiseltä osuudelta ja jonka puolivälissä otettiin käyttöön lopulliset elementit (täytäntöönpanosäädökset ja delegoidut säädökset) YMP:n rahoituskautta 2014–2020 varten; katsoo, että myös vuosia 2015 ja 2016 olisi pidettävä siirtymävuosina, joiden aikana sekä viljelijät että jäsenvaltioiden viranomaiset panevat ensimmäistä kertaa täysimääräisesti täytäntöön ns. viherryttämistä ja muita politiikkoja koskevia merkittäviä muutoksia, joihin liittyy uusia, monimutkaisia sääntöjä ja jotka johtavat suoria tukia koskevien uusien hakemusten huomattavaan lisääntymiseen, ja ottaa huomioon, että monen, jäsenvaltion maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvän monivuotisen toimenpiteen täytäntöönpano alkaa vasta vuonna 2016 ja että erityistä huomiota on kiinnitettävä uudistuksessa käyttöön otettuihin uusiin välineisiin;

12.  panee tyytyväisenä merkille virhetason alenemisen vuoteen 2013 verrattuna ja toteaa, että tämä saatiin aikaan huomattavien ponnistelujen ja resurssien kautta etenkin siten, että komissio antoi täytäntöönpanoa koskevia tietoja ja teknistä tukea jäsenvaltioiden viranomaisille; katsoo kuitenkin, että pelkkä virheiden laskeminen ei kerro totuutta tuloksesta tai täytäntöönpanosta;

13.  muistuttaa komissiota siitä, että monimutkaisesta sääntelystä johtuvien tahattomien virheiden riski kohdistuu viime kädessä edunsaajaan; kehottaa tästä syystä määrittelemään kohtuullisia, oikeasuhteisia ja tehokkaita seuraamuksia ja välttämään muun muassa sitä, että samasta virheestä sekä maksujärjestelmässä että täydentävien ehtojen järjestelmässä määrätään kaksinkertainen seuraamus; kehottaa komissiota varmistamaan entistä tehokkaammin seuraamusten oikeasuhteisuuden suhteessa virhetyyppiin; kehottaa ottamaan käyttöön välineitä kannustimiin ja tuloksiin perustuvan lähestymistavan soveltamiseksi, jotta voitaisiin alentaa virhe- ja tarkastustasoa ja mahdollistettaisiin eron tekeminen virheen ja petoksen välillä, samalla kun varmistetaan, että viljelijät voivat edelleen jatkaa keskeisten elintarvikkeiden tuottamista maatalouspolitiikan ydintavoitteen mukaisesti; katsoo, että YMP:n monimutkaisuuden vähentäminen edelleen ja sen rationalisointi ovat keskeisiä tekijöitä, joiden avulla maatalouteen saadaan houkuteltua uusia tulokkaita ja heidät ja heidän taitonsa pystytään säilyttämään, jotta voidaan varmistaa EU:n maatalousalan menestys tulevaisuudessa;

14.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin tutkii, miten tuloksia voidaan mitata vuosikertomuksessa, etenkin koska komission tarkoituksena on antaa menoissa enemmän painoarvoa tuloksille; huomauttaa kuitenkin, että monivuotisten rahoitusohjelmien, jotka ovat nyt ympäristötoimenpiteiden suosituin toteutusmenetelmä toisessa pilarissa, täytäntöönpanoa on vaikea arvioida vain yhtä vuotta tarkastelevalla välineellä; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta selittämään tulospainotteista suuntautumistaan etenkin maatalousmenojen alalla; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta kuitenkin ottamaan tulosten arvioinnissaan huomioon maaseudun kehittämispolitiikalle asetetut lukuisat tavoitteet, jotta vältetään pelkistävien indikaattoreiden käyttö ja siitä johtuvat virhetulkinnat;

15.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen tarkastustensa perusteella esittämän näkemyksen, että yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS) auttaa merkittävästi estämään ja vähentämään piiriinsä kuuluvien tukiohjelmien virhetasoa(128), ja panee merkille kommentin, että LPIS-järjestelmän heikkouksia on korjattu kaikissa tarkastuksen kohteena olleissa jäsenvaltioissa korjaavilla toimenpiteillä(129);

16.  on tyytyväinen komission ehdotukseen selkeyttää yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää toteuttamalla ennaltaehkäiseviä ennakkotarkastuksia, joiden avulla kansalliset viranomaiset voivat havaita viljelijöiden hakemuksiin liittyviä ongelmia ja tehdä korjauksia ja joiden tuloksena seuraamusten määrän pitäisi kääntyä laskuun;

17.  kannattaa tilintarkastustuomioistuimen keskeisiä suosituksia eli jäsenvaltioiden on varmistettava luotettavien ja ajantasaisten tietojen ja kuvien sisällyttäminen LPIS‑tietokantaansa liian suurena ilmoitettuun tukikelpoiseen maa-alaan liittyvän riskin vähentämiseksi ja komission on edellytettävä, että jäsenvaltioiden toimintasuunnitelmiin sisältyy korjaavia toimenpiteitä, joilla puututaan virheiden yleisimpiin syihin, ja tarkistettava maaseudun kehittämistä koskevien sääntöjenmukaisuuden tarkastusten strategiaansa sekä varmistettava, että tapahtumien laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmistamiseen tähtäävää menettelyä, joka tulee pakolliseksi varainhoitovuodesta 2015 alkaen, sovelletaan oikein;

18.  panee merkille komission ja tilintarkastustuomioistuimen yksimielisyyden siitä, että maaseudun kehittämistä koskevilla aloilla menoihin sovellettavat säännöt ja tukikelpoisuusehdot ovat monimutkaisia, mikä on osin seurausta maaseudun kehittämispolitiikan luonteesta ja Euroopan alueiden heterogeenisyydestä; kehottaa tehostamaan ohjelmakauden 2014–2020 sääntöihin sisältyviä yksinkertaistamis- ja torjuntatoimia; kehottaa lisäksi toteuttamaan tämän yksinkertaistamisen jäsenvaltioiden tasolla uusissa maaseudun kehittämisohjelmissa ensisijaisena tavoitteena ja merkittävänä välineenä virhetason vähentämiseksi sekä toiminnan tehostamiseksi ja joustavoittamiseksi, mikä parantaa vastaanottokykyä, etenkin kun otetaan huomioon, että pienimuotoiset ohjelmat ovat aikaisemmin joustamattomuutensa vuoksi herättäneet muita vähemmän kiinnostusta ja/tai niiden virhetaso on ollut jatkuvasti korkea;

19.  kehottaa komissiota esittämään hyvissä ajoin yksityiskohtaisen suunnitelman YMP:aan liittyvän liiallisen byrokratian karsimiseksi;

20.  kehottaa sekä komissiota että jäsenvaltioiden viranomaisia jatkamaan suorien tukien monimutkaisuuden tarkastelua ja vähentämistä mahdollisuuksien mukaan sekä pitämään ensisijaisena viherryttämistoimenpiteiden yksinkertaistamista, etenkin jos moni eri taso osallistuu maataloustukirahaston ja maaseuturahastojen hallintoon jäsenvaltioissa, ja omaksumaan tarpeen mukaan eri lähestymistavat näihin kahteen pilariin; korostaa, että jäsenvaltioiden väliset valtavat erot suorissa tuissa ovat kasvattaneet kilpailukykyeroja sisämarkkinoilla toimintaa harjoittavien viljelijöiden välillä;

21.  toivoo, että komissio hyödyntää pikaisesti ja täysimääräisesti yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisprosessin, erityisesti kun on kyse täydentäviä ehtoja ja viherryttämistä koskevista raskaista ja monimutkaisista säännöksistä, jotka viime kädessä vaikuttavat viljelijöihin kaikkialla Euroopassa; korostaa, että yksinkertaistamisprosessissa olisi keskityttävä hallinnollisen rasitteen keventämiseen eikä sillä saisi vaarantaa YMP:n edellisessä uudistuksessa sovittuja periaatteita ja sääntöjä, jotka olisi pidettävä voimassa sellaisenaan; katsoo, että tällaisen yksinkertaistamisen ei pitäisi tarkoittaa, että YMP:n menoja vuosina 2013–2020 on tarkasteltava uudelleen;

22.  huomauttaa, että maatalousmaan joutuminen sijoittajien haltuun on ajanut pienet, omistajiensa hoitamat tilat entistä ahtaammalle ja että osa suorista tuista maksetaan nyt kansainvälisille konserneille;

23.  toteaa, että resurssitehokkuus sekä ympäristöystävälliset tuotanto- ja jalostusmenetelmät ovat tärkeitä tekijöitä maa- ja metsätalousalalla; huomauttaa, että olisi varmistettava elintarviketuotannon elinkelpoisuus, kestävyys ja turvallisuus ja että olisi löydettävä tasapaino paikallisväestön hyväksi koituvan ja maatalouskäytäntöjen haittavaikutuksia tasapainottavan ympäristönsuojelun ja jatkuvasti kiristyvien elintarviketuotantoa koskevien vaatimusten sekä talouskasvun välillä varmistaen samalla kohtuullinen kuluttajahintataso; toivoo, että maatalouskäytäntöjen sopeuttamista ilmastonmuutokseen koskevien, käytännönläheisten ja tiloilla toteutettavien ratkaisujen etsintä tuottaa tulosta;

24.  korostaa, että on tärkeää saada vertailtavissa olevia tulosindikaattoreita ja lukuja samanlaisista ohjelmista eri paikoissa, ja odottaa tällä alalla kaudella 2014–2020 toteutettavia parannuksia, joilla on tarkoitus varmistaa kunkin jäsenvaltion tarpeisiin pohjautuvan YMP:n varainhallinnon paraneminen;

25.  huomauttaa, että YMP:lla on merkittävä asema sosiaalisen osallisuuden edistämisessä (etenkin muttei pelkästään yhteistyöpyrkimysten kautta), köyhyyden vähentämisessä ja maaseudun talouden kehittämisessä työpaikkojen luomisen sekä maaseudun kehittämistä koskevan yhteisöaloitteen (LEADER) ansiosta ja koska sen avulla luodaan uusia ja parannettuja palveluja ja infrastruktuureja; kehottaa analysoimaan YMP:n kahden pilarin yleisvaikutuksen maaseudulla sekä sitä, mihin ja miten varoja jaetaan, ja keskittymään todellisiin lopullisiin edunsaajiin;

26.  panee merkille, että menojen oletetaan tuottavan etuja sekä maaseudulle että kuluttajille yleisesti ottaen, ja palauttaa mieliin, että lopulliset edunsaajat käyttävät varat tavaroihin tai palveluihin paikallisyhteisöissään tai palkatakseen työntekijöitä tiloilleen, mikä auttaa pitämään väestön maaseudulla tai syrjäisillä alueilla, joissa maa- ja metsätalous ovat usein pääasialliset talouden moottorit;

27.  panee merkille, että Venäjän vuoden 2014 puolivälissä maataloustuotteille asettama tuontikielto on huomattava haaste; suosittaa parantamaan hätätoimenpiteiden hallinnointia niiden alkuvaiheessa varojen asianmukaisen kohdentamisen varmistamiseksi ja perimään viipymättä takaisin perusteettomasti maksetut määrät; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti komission jatkuviin pyrkimyksiin löytää vaihtoehtoisia markkinamahdollisuuksia maatilojen ylituotannolle ja tukea kiellosta kärsiviä aloja; suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin löytää vaihtoehtoisia markkinamahdollisuuksia maatilojen ylituotannolle ja kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään yhteisiin toimiin markkinamahdollisuuksien laajentamista koskevien esteiden poistamiseksi; korostaa TTIP-sopimuksen merkitystä, sillä sen avulla voi olla mahdollista tasapainottaa eräiden perinteisten vaihtomarkkinoiden menettämisestä johtuvia tappioita;

28.  on tyytyväinen komission päätökseen ottaa käyttöön poikkeuksellisia tukiohjelmia maitoalalla tappioita kärsineitä maita varten; kehottaa komissiota harkitsemaan ylimääräisten tukitoimien toteuttamista vastaavien ongelmien kanssa kamppailevilla aloilla;

29.  pitää huolestuttavana, että monilla jäsenvaltioiden maaseutualueilla naisten mahdollisuudet päästä työmarkkinoille ovat rajalliset, ja kehottaa komissiota pyrkimään tulevissa kehitysaloitteissaan ensisijaisesti parantamaan ja lisäämään maaseudulla asuvien naisten työnsaantimahdollisuuksia sekä osoittamaan riittävästi rahoitusta Euroopan nuorisotakuu -ohjelman kaltaiselle ”Euroopan maaseutunaisten takuu” ‑aloitteelle, jossa asetettaisiin erityisiä maaseudulla asuvia naisia koskevia tavoitteita;

30.  kehottaa komissiota selkeyttämään tuottajajärjestöjen tunnustamista koskevia sääntöjä erityisesti hedelmä- ja vihannesalalla sekä lyhentämään tarkastustensa valmisteluaikoja entisestään, jotta taataan oikeusvarmuus edunsaajien osalta ja vältetään tarpeettomat virheet;

31.  katsoo, että – kun otetaan huomioon perussopimuksen tavoite(130) taata kohtuulliset kuluttajahinnat – kaikkien kuluttajien tasa-arvoiset mahdollisuudet ovat vaarassa, kun ruuan arvonlisävero on kohtuuton ja alv-petosten todennäköisyys kasvaa;

32.  katsoo, että ohjelmakauden 2007–2013 tavoitteet ovat edelleen tärkeitä ja että unionin olisi keskittyvä tällä kaudella uusissa maaseudun kehittämissuunnitelmissa maatilojen ja maatalousalan elinkelpoisuuden kohentamiseen ja entistä tasapainoisemman elintarvikeketjun edistämiseen siten, että maaseudulla pyritään lujittamaan tuottajajärjestöjä sekä tuetaan laatujärjestelmiä, lyhyitä toimitusketjuja, sosiaalisia osuuskuntia, paikallismarkkinoita, ekosysteemipalveluja ja tasapainoista alueellista kehitystä, samalla kun vältetään se, että ympäristöodotukset ja -menot ovat kohtuuttomia;

33.  muistuttaa, että kaikista tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2014 toimittamista tarkastuksista raportoitiin ainoastaan kolme tapausta OLAFille(131), kun epäiltiin ”mahdollisia keinotekoisesti luotuja olosuhteita tuen saamiseksi” (vakiintuneet yritykset tai henkilöryhmät perustavat uusia yksiköitä), ja että kansalliset viranomaiset olivat yksilöineet yhden riskialttiiksi ennen tilintarkastustuomioistuimen tarkastusta;

34.  toteaa, että tämän politiikan täytäntöönpanoa voitaisiin parantaa edelleen; vaatii tästä syystä saada tietoja mahdollisista parannuksista tavoitteiden kohdentamisen ja saavuttamisen sekä sääntöjen noudattamisen alalla;

35.  kehottaa komissiota arvioimaan niiden menojen vaikuttavuutta, joilla pyritään edistämään vientiä kolmansiin maihin, ja varmistamaan, että kyseisillä toimilla ei suljeta paikallisia tuottajia markkinoiden ulkopuolelle;

36.  toteaa, että kun maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto laati vuoden 2014 toimintakertomustaan, tiettyjen IPARDia koskevia tietoja ei ollut saatavilla tähän kertomukseen ja että tietoja on päivitettävä (tuettujen maatilojen määrä, bruttoarvon kasvu, unionin normit käyttöön ottavien maatilojen määrä), mutta katsoo, että uudella rahoituskaudella analyysin odotetaan olevan jatkuvaa;

37.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2014 vuosikertomuksessa on hyviä tuloksia, mutta pyytää kuitenkin tilintarkastustuomioistuinta ilmoittamaan parlamentille toimista, joihin se aikoo ryhtyä monivuotisemman tarkastelumenettelyn aikaansaamiseksi, kun se kehittää suunniteltua tuloksiin perustuvampaa lähestymistapaa.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

25.1.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

8

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Paul Brannen, Daniel Buda, Nicola Caputo, Michel Dantin, Albert Deß, Norbert Erdős, Luke Ming Flanagan, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Esther Herranz García, Jan Huitema, Peter Jahr, Zbigniew Kuźmiuk, Philippe Loiseau, Ulrike Müller, Maria Noichl, Marijana Petir, Jordi Sebastià, Jasenko Selimovic, Lidia Senra Rodríguez, Czesław Adam Siekierski, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pilar Ayuso, Rosa D’Amato, Jørn Dohrmann, Stefan Eck, Georgios Epitideios, Maria Heubuch, Ivan Jakovčić, Tibor Szanyi, Ramón Luis Valcárcel Siso

14.1.2016

KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio

(2015/2154(DEC))

Valmistelija: João Ferreira

EHDOTUKSET

Kalatalousvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle ”Euroopan unionin tilinpäätös – varainhoitovuosi 2014”; panee myös merkille tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2014; panee merkille meri- ja kalastusasioiden pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen varainhoitovuodelta 2014; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 11/2015 kalastuskumppanuussopimuksista;

2.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen lausumat tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen kielteisen lausuman maksumäärärahoista, joiden osalta kokonaisvirhetaso oli 4,4 prosenttia, mutta kalastusmäärärahojen virhetasoa ei ollut eritelty; kehottaa käsittelemään kalastusasiat erikseen ja olemaan yhdistämättä niitä maatalouteen, jotta varmistetaan aiempaa suurempi avoimuus kalastusalalla;

3.  panee merkille meri- ja kalastusasioiden pääosaston esittämän varauman, joka koskee Euroopan kalatalousrahaston ohjelmien hallinnointi- ja valvontajärjestelmää eräissä jäsenvaltioissa;

4.  on vakuuttunut, että meri- ja kalastusasioiden pääosaston käyttämä sisäinen valvontajärjestelmä tarjoaa riittävän varmuuden siitä, että toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvien riskien hallinta on asianmukaista;

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

5.  toteaa, että EMKR:stä ja muista ERI-rahastoista rahoitettavien ja yhteistyössä hallinnoitavien ohjelmien hyväksyminen 1. tammikuuta 2014 jälkeen johti teknisen tarkistuksen tekemiseen monivuotiseen rahoituskehykseen vuonna 2014 käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtämiseksi seuraaville vuosille;

6.  pitää hyvin valitettavana, että valtaosa jäsenvaltioista ilmoitti EMKR:ään liittyvän toimenpideohjelmansa hyvin myöhäisessä vaiheessa, mikä viivästytti varojen käyttöönottoa merkittävästi; muistuttaa, että jäsenvaltiot ovat vastuussa yhteistyössä hallinnoitavien varojen täytäntöönpanosta;

7.  katsoo, että jäsenvaltioiden olisi parannettava välineitä ja kanavia, joiden avulla ne toimittavat tietoja komissiolle; suosittelee, että komissio painostaisi jäsenvaltioita lujemmin, jotta ne toimittaisivat luotettavia tietoja;

8.  kehottaa komissiota tarjoamaan jäsenvaltioille kaiken mahdollisen tuen, jotta varmistetaan EMKR:n määrärahojen asianmukainen ja täysimääräinen käyttö ja korkea toteuttamisaste kunkin jäsenvaltion erityisesti kalastusalan kestävää kehitystä koskevien ensisijaisten tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti;

Pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto

9.  pitää myönteisenä EMKR:n hallinnointitehtävän osoittamista toimeenpanovirastolle 1. tammikuuta 2014 alkaen; panee merkille meri- ja kalastusasioiden pääosaston ja toimeenpanoviraston 23. syyskuuta 2014 allekirjoittaman yhteisymmärryspöytäkirjan; korostaa tarvetta edistää laadukasta tukea, jota toimeenpanovirasto antaa EMKR:n 19 toimen kaikille tuensaajille;

Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 11/2015 (vastuuvapaus 2014): hallinnoiko komissio hyvin kalastuskumppanuussopimuksia?

10.  panee merkille kalastuskumppanuussopimuksia koskevassa erityiskertomuksessa käsitellyt seikat;

11.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon tilintarkastustuomioistuimen suositukset;

12.  pitää valitettavana viimeaikaisissa pöytäkirjoissa vahvistettujen tonnimääräisten kiintiöiden alikäytöstä johtuvia taloudellisia kustannuksia; ehdottaa pääsyoikeuksia koskevien maksujen ja todellisten saaliiden välisen kytköksen tiukentamista; kehottaa komissiota varmistamaan, että alakohtaisen tuen maksatukset vastaavat muita budjettitukimaksuja, ja kehottaa kumppanimaita parantamaan tuloksiaan yhteisesti sovitut toimet sisältävän matriisin täytäntöönpanossa;

13.  korostaa, että kuten tilintarkastustuomioistuin on todennut, samalla alueella neuvoteltujen kalastuskumppanuussopimusten täydentävyydessä ja yhdenmukaisuudessa on parantamisen varaa, jotta niihin liittyvät mahdollisuudet voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin alueellisella tasolla;

14.  korostaa, että riippumattomissa jälkiarvioinneissa esitetyt tiedot eivät aina olleet riittävän kattavia, yhdenmukaisia tai vertailukelpoisia, mikä vähensi niiden käyttöarvoa päätöksentekoprosesseissa ja neuvotteluissa; toteaa lisäksi, että kyseisissä arvioinneissa ei mitata riittävällä tavalla sitä, missä määrin kalastuskumppanuussopimusten kaikki tavoitteet saavutetaan, sillä niissä ei esimerkiksi viitata kalastuksesta riippuvaisten EU:n alueiden työllisyyteen eikä anneta tietoja kalan saatavuudesta EU:n markkinoilla;

15.  pitää huolestuttavana, että saatavilla ei ole luotettavaa, todennettavaa ja helposti saatavaa tietoa kalakannoista ja kotimaisten kalastuslaivastojen pyyntiponnistuksesta tai niiden muiden ulkomaisten laivastojen pyyntiponnistuksesta, joille kumppanimaat ovat myös antaneet pääsyn vesilleen, sillä kalastuskumppanuussopimusten yhtenä päätavoitteena on, että kalastus kohdistuu vain kalakantojen ylijäämämääriin, mikä on kuitenkin osoittautunut erittäin vaikeaksi toteuttaa käytännössä;

16  on huolestunut mahdollisuudesta, että kalastustoiminta voi keskeytyä kahden pöytäkirjan voimassaolon välisenä aikana; kehottaa komissiota takaamaan toimijoiden oikeusturvan ja taloudellisen turvan varmistamalla, että kalastustoiminta jatkuu kahden pöytäkirjan välisenä aikana;

17.  kehottaa komissiota valvomaan tarkemmin alakohtaisen tuen täytäntöönpanoa sen vaikuttavuuden varmistamiseksi;

18.  korostaa, että EU:n rahoittamaa toimintaa, jolla annetaan alakohtaista tukea kansainvälisten sopimusten mukaisesti, on valvottava tehokkaasti mahdollisimman yksityiskohtaisia matriiseja hyödyntäen; korostaa myös, että on tarpeen kehottaa nostamaan alakohtaisen tuen osuutta; on vakuuttunut, että pitkällä aikavälillä sopimusten kaupallinen osa on kytkettävä yhteen vaikuttavan, riittävästi valvotun ja merkittävän alakohtaisen tuen kanssa;

19.  panee huolestuneena merkille, että nykyisin voimassa olevissa pöytäkirjoissa ei edelleenkään määrätä mahdollisuudesta suorittaa vain osa maksusta, jos tulokset on saavutettu vain osittain; panee merkille, että jos tuloksia ei ole saavutettu tai jos tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi, alakohtaisen tuen seuraavan vuoden maksut on keskeytettävä, kunnes tavoitteet on saavutettu; kehottaa komissiota kuitenkin sisällyttämään mahdollisuuksien mukaan uusiin pöytäkirjoihin mahdollisuuden maksaa alakohtaisen tuen maksut osittain;

Vastuuvapaus

20.  esittää käytettävissä olevien tietojen perusteella vastuuvapauden myöntämistä komissiolle meri- ja kalastusasioita koskevista varainhoitovuoden 2014 menoista.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

14.1.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

17

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Clara Eugenia Aguilera García, Renata Briano, Alain Cadec, Carlos Iturgaiz, Werner Kuhn, António Marinho e Pinto, Gabriel Mato, Ulrike Rodust, Remo Sernagiotto, Isabelle Thomas, Ruža Tomašić, Peter van Dalen, Jarosław Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Izaskun Bilbao Barandica, José Blanco López, Nicola Caputo, Ole Christensen, Francisco José Millán Mon

17.2.2016

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2015/2154(DEC))

Valmistelija: Yana Toom

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee tyytyväisenä merkille, että Erasmus+ -ohjelman ensimmäisenä vuonna huomio on edelleen kohdistunut osaamisen ja työllistyvyyden edistämiseen ja että ohjelma on tavoitteidensa mukaisesti onnistunut luomaan tiiviimpiä yhteyksiä unionin ohjelmien ja koulutus-, urheilu- ja nuorisoalojen toimintapoliittisten suuntausten välille ja että se on vahvistanut unionin toimintaa, jotta se vastaisi paremmin elinikäisen oppimisen tavoitetta, ja auttanut torjumaan sosiaalista, taloudellista ja alueellista eriarvoisuutta, koska sen avulla on saavutettu monia unionin kansalaisia; korostaa kuitenkin, että Erasmus+ -ohjelman nuorisoa koskevassa osiossa rahoituksen saanti on vaikeampaa aiempaan nuorisotoimintaohjelmaan verrattuna; pitää valitettavana, että komissio ei osoittanut Erasmus+ -ohjelmassa riittävästi määrärahoja uuden ohjelman yleisistä muutoksista tiedottamiseen, jotta toteutettavien kouluhankkeiden määrää olisi voitu lisätä;

2.   ottaa huomioon, että Erasmus+ -ohjelman rahoituksen maksamista hajautetaan yhä enemmän, jotta voitaisiin täyttää paremmin tietyt ohjelmaa koskevat avaintoimintoihin perustuvat kansalliset ja alueelliset vaatimukset, mutta katsoo, että hajauttamista on arvioitava, jotta se ei estäisi Erasmus+ -ohjelman ja etenkin sen nuorisoa koskevan osion strategisten tavoitteiden täyttymistä;

3.   huomauttaa, että Erasmus+ -ohjelma helpottaa unionin nuorten integroitumista työmarkkinoille, edistää työllistyvyyttä ja auttaa kehittämään uusia taitoja, sillä tuetaan kansalaisaloitteita sekä vapaaehtoistoimintaa ja nuoriso- ja urheilutoiminnan kansainvälistymistä koskevia aloitteita, sillä autetaan parantamaan koulutuksen, virallisen ja arkioppimisen sekä elinikäisen oppimisen laatua ja vahvistetaan unionin kansalaisuuden tunnetta keskinäisen ymmärryksen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen pohjalta;

4.   on erittäin huolissaan Erasmus +-ohjelman täytäntöönpanoa koskevasta Euroopan nuorisofoorumin raportin tiedoista, joiden mukaan Erasmus+ -ohjelman nuorisorahoituksen maksaminen on käytännössä keskeytetty Kreikassa;

5.   panee merkille, että koulutuksen ja kulttuurin pääosasto ja koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto ovat raportoineet ongelmista Erasmus+ -ohjelman, Luova Eurooppa -ohjelman ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelman täytäntöönpanon alkuvaiheessa ja erityisesti viivästyksistä ehdotuspyyntöjen käynnistämisessä ja tukien maksamisessa; toivoo, että nämä ovat poikkeustapauksia, ja odottaa siten paljon tulevilta vuosilta, kun näiden ohjelmien toteuttaminen vakiintuu paremmin kuin ensimmäisenä vuonna; suosittelee, että Erasmus+ -ohjelmaan otetaan enemmän pienimuotoisia hankkeita, jotka ovat tärkeitä innovaation lähteitä kaikilla kolmella alalla: koulutus, nuoriso ja urheilu;

6.   pitää myönteisenä, että on siirrytty kiinteisiin määrin ja yksikkökustannuksiin perustuviin rahoitusmalleihin, jotka yksinkertaistavat varainhoitoa niin unionin tuensaajien kuin itse unionin kannalta; korostaa kuitenkin, että etenkin Erasmus+ ‑ohjelman nuorisoa koskevan osion kohdalla nämä kiinteämääräiset summat ja yksikkökustannukset eivät riitä myöskään nuorisojärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen keskeisten toimintamenojen rahoittamiseen; tähdentää, että unionin olisi investoitava ohjelmaan enemmän;

7.   toteaa, että virastoilla on paljon vaikutusvaltaa toimintapolitiikkaan, päätöksentekoon ja ohjelmien täytäntöönpanoon aloilla, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä unionin kansalaisille, ja pitää tässä mielessä koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston työtä arvossa;

8.  palauttaa mieliin, että viivästykset koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston lopullisissa maksuissa vaikuttavat suoraan edunsaajien oikeuksiin ja vaarantavat siten kulttuurijärjestöjen toiminnan ja kulttuurihankkeet, luovuuden ja kansalaisyhteiskunnan kulttuurisen monimuotoisuuden; kannustaa koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastoa parantamaan edelleen valvonta- ja maksujärjestelmiään;

9.   on huolissaan siitä, että Eurooppa-kouluissa ei ole puututtu tilintarkastustuomioistuimen uudelleen esille ottamiin kysymyksiin, ja tähdentää koulujen johtokunnalle esitettyä suositusta toteuttaa vuorottelujärjestelmä erityistä luotettavuutta edellyttäviä tehtäviä varten sekä korjata avoimuuden ja moitteettoman varainhoidon pääperiaatteet mahdollisesti vaarantavat muut puutteet; panee merkille, että vuonna 2014 hyväksyttiin uusi Eurooppa-koulujen varainhoitoasetus, joka on (jos se pannaan asianmukaisesti täytäntöön) yksi vastaus tilintarkastustuomioistuimen esittämiin kriittisiin huomioihin; kehottaa Eurooppa-koulujen johtokuntaa harkitsemaan, olisiko aiheellista keskittää joitakin tällä hetkellä hajautettuja virkoja, kuten tilinpitäjän toimi, ja vahvistaa rahoitusoperaatioiden hyväksymis-, täytäntöönpano- ja valvontatehtävien eriyttämistä virhe- ja petosriskien pienentämiseksi; katsoo, että nyt olisi hyvä aika suorittaa Eurooppa-koulujärjestelmän johdon, hallinnon ja organisoinnin perusteellinen uudelleentarkastelu, kun otetaan huomioon esille nousseet huolenaiheet ja se seikka, että 60 prosenttia Eurooppa-koulujen talousarviosta, 177 miljoonaa euroa, saadaan unionin talousarviosta;

10.   huomauttaa, että epäjohdonmukaisuus seitsemäksi vuodeksi laaditun monivuotisen rahoituskehyksen ja kymmeneksi vuodeksi laadittujen unionin poliittisten ja strategisten tavoitteiden välillä saattaa haitata unionin ohjelmien tulosten johdonmukaista arviointia; toteaa, että monivuotisen rahoituskehyksen tuleva väliarviointi on ratkaisevaa unionin menojen hallinnoinnin kannalta, koska sillä varmistetaan, että unionin investointiohjelmat pysyvät tehokkaina; vaatii yksinkertaistamaan perusteellisesti hakemuslomakkeita ja -kriteereitä sekä Erasmus+ -ohjelmassa että Luova Eurooppa ‑ohjelmassa, etenkin pienimuotoisten hankkeiden kohdalla;

11.   on huolissaan komission maksettavaksi kertyneistä maksuista, joiden määrä kohosi vuonna 2014 yhteensä 26 miljardiin euroon (josta puolet on epänormaalilla tasolla olevia maksuja, jotka eivät liity varainhoitovuoden lopussa esitettyihin laskuihin, kuten selvisi Euroopan parlamentin tutkimuspalvelujen pääosaston laatimasta raportista), ja toteaa, että yksinomaan Erasmus+ -ohjelmassa maksattamatta olevien maksujen määrä oli 202 miljoonaa euroa; huomauttaa, että maksuviivästykset johtuvat osittain monivuotisen rahoituskehyksen liiallisesta joustamattomuudesta, sillä se ei salli rahoituksen uudelleenkohdentamista ja sen liikkumavarat ovat tiukat, osin sen vuoksi, että jäsenvaltiot eivät ole kyenneet täyttämään maksumäärärahoihin liittyviä sitoumuksiaan;

12.   korostaa, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelma toimii unionin ja sen kansalaisten välisenä ainutlaatuisena ja suorana yhteytenä, jolla tuetaan toimia, vetoomuksia ja kansalaisoikeuksia; katsoo, että tämänhetkinen rahoituksen määrä on aivan liian alhainen, ja korostaa, että ohjelma olisi pantava täytäntöön sisältöään vastaavasti ja siten, että se saa lisää sisältöä Euroopan kansalaisuuden arvoja korostavista aloitteista; vastustaa jyrkästi Kansalaisten Eurooppa -ohjelman määrärahoihin vuosina 2014–2020 mahdollisesti tehtäviä uusia leikkauksia tai mahdollisia maksujen viivästyksiä;

13.   on yleisesti ottaen sitä mieltä, että Euroopan unionin kulttuuria koskevaa toimintasuunnitelmaa – johon kuuluvat Luova Eurooppa -ohjelma ja Horisontti 2020 ‑ohjelma sekä Europeana-portaali – tukevien unionin välineiden rahoitusta on lisättävä, jotta ne vastaisivat niille asetettuja tavoitteita ja täyttäisivät ne;

14.   kehottaa unionin toimielimiä jatkamaan työtään maksuviivästysten vähentämiseksi mutta noudattamaan samalla maksuohjelmaa ja tukemaan vahvasti omia varoja käsittelevän toimielinten välisen korkean tason työryhmän toimintaa.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

17.2.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

4

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Isabella Adinolfi, Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Nikolaos Chountis, Silvia Costa, Angel Dzhambazki, María Teresa Giménez Barbat, Giorgos Grammatikakis, Petra Kammerevert, Rikke Karlsson, Andrew Lewer, Svetoslav Hristov Malinov, Curzio Maltese, Stefano Maullu, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Michaela Šojdrová, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ilhan Kyuchyuk, Ernest Maragall, Marlene Mizzi, Elisabeth Morin-Chartier, Paul Nuttall, Hannu Takkula

19.2.2016

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2015/2154(DEC))

Valmistelija: Monica Macovei

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, että unionin taloudellinen asema 31. joulukuuta 2014 on esitetty unionin konsolidoidussa tilinpäätöksessä kaikilta olennaisilta osiltaan oikein; ilmaisee joka tapauksessa huolestumisensa siitä, että tarkastellut rahoituksen valvonta- ja tarkastusjärjestelmät kykenivät 21 peräkkäisenä vuotena varmistamaan tilien perustana olevien maksujen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden vain osittain vaikuttavasti;

2.   on kuitenkin huolissaan siitä, että olennaisuusrajan ylittävä virhetaso vaikuttaa tilien perustana oleviin maksuihin; muistuttaa siksi, että tarvitaan tarkkaa talousarvion hallinnointia, ja kehottaa toteuttamaan lisätoimia virhetason alentamiseksi;

3.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen uuden esitystavan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 3 "Turvallisuus ja kansalaisuus" menojen osalta; vaatii, että se sisällytetään ensi vuoden vuosikertomukseen ottaen huomioon talousarvion kasvu; on samaa mieltä siitä, että tarvitaan uutta lähestymistapaa unionin talousarviota koskevaan investointiin sen sijaan, että keskitytään menoihin;

4.   pitää valitettavana, että joissakin jäsenvaltioissa eturistiriitoja koskeva lainsäädäntö, joka koskee parlamentin, hallituksen ja kunnanvaltuustojen jäseniä, on epäselvä ja riittämätön; kehottaa komissiota tutkimaan tätä tilannetta ja esittämään tarvittaessa asiaa koskevia ehdotuksia; katsoo, että kaikkien tällaisten ehdotusten olisi koskettava myös komission jäseniä ja jäsenehdokkaita;

5.  korostaa, että olisi varmistettava, että rahalle saadaan vastinetta ja että opitaan aiemmista hankkeista, joissa komission hallinnon puutteet johtivat viivästymisiin ja määrärahojen ylittämiseen, kuten tapahtui kehitettäessä toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmää (SIS II), joka valmistui kuusi vuotta myöhässä ja maksoi kahdeksan kertaa enemmän kuin alunperin budjetointiin;

6.  panee merkille, että vaikka ulkorajarahasto on osaltaan edistänyt ulkorajojen hallinnointia, rahaston lisäarvo on ollut vähäinen: toteaa, että kokonaistulosta ei voitu mitata, koska nimettyjen viranomaisten toteuttamassa seurannassa oli heikkouksia ja komission ja jäsenvaltioiden arvioinneissa vakavia puutteita.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

16.2.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

54

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jan Philipp Albrecht, Michał Boni, Caterina Chinnici, Ignazio Corrao, Rachida Dati, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Frank Engel, Cornelia Ernst, Tanja Fajon, Laura Ferrara, Monika Flašíková Beňová, Lorenzo Fontana, Kinga Gál, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Jussi Halla-aho, Monika Hohlmeier, Brice Hortefeux, Sophia in ‘t Veld, Eva Joly, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Timothy Kirkhope, Barbara Kudrycka, Kashetu Kyenge, Marju Lauristin, Juan Fernando López Aguilar, Monica Macovei, Roberta Metsola, Claude Moraes, József Nagy, Péter Niedermüller, Soraya Post, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Branislav Škripek, Helga Stevens, Traian Ungureanu, Bodil Valero, Udo Voigt, Josef Weidenholzer, Cecilia Wikström, Kristina Winberg, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marina Albiol Guzmán, Carlos Coelho, Anna Maria Corazza Bildt, Pál Csáky, Daniel Dalton, Dennis de Jong, Gérard Deprez, Anna Hedh, Petr Ježek, Emil Radev, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Barbara Spinelli, Elissavet Vozemberg-Vrionidi

29.1.2016

NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot

(2015/2154(DEC))

Valmistelija: Barbara Matera

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklan mukaisesti naisten ja miesten välinen tasa-arvo on yksi niistä arvoista, joiden varaan Euroopan unioni on perustettu ja joita se edistää; toteaa, että sukupuolten tasa-arvo on valtavirtaistettava kaikkiin politiikkoihin ja että näin ollen se on otettava huomioon talousarviomenettelyssä;

B.  ottaa huomioon, että komission, neuvoston ja parlamentin jatkuvan osallistumisen ansiosta unionin talousarviomenettely tarjoaa tilaisuuden suunnitella ja arvioida edistymistä sukupuolten tasa-arvon toteuttamisessa unionissa;

C.  katsoo, että sukupuolitietoisen budjetoinnin olisi perustuttava selkeään menettelytapaan, jossa yksilöidään unionin yleiseen talousarvioon liittyvät sukupuolikysymykset ja mikäli mahdollista arvioidaan, lisäävätkö vai vähentävätkö toimintapolitiikat naisten ja miesten välillä olemassa olevaa epätasa-arvoa;

D.  ottaa huomioon, että parlamentti on kehottanut toistuvasti komissiota edistämään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista, sukupuolitietoista budjetointia ja sukupuolivaikutusten arviointia kaikilla politiikanaloilla sekä tilintarkastustuomioistuinta ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon arvioidessaan unionin talousarvion toteuttamista;

E.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin vahvistaa talousarvion toteuttamista varainhoitovuonna 2014 koskevassa vuosikertomuksessaan, että unionin menot ovat merkittävä väline toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja korostaa, että on tärkeää muuttaa korkealla poliittisella tasolla määritetyt tavoitteet hyödyllisiksi toiminnallisiksi tavoitteiksi ja soveltaa näihin yhteisiä tulosindikaattoreita;

1.  korostaa, että miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen olisi sisällytettävä kaikkiin politiikanaloihin; kehottaa siksi uudelleen toteuttamaan sukupuolitietoista budjetointia talousarvioprosessin kaikissa vaiheissa, myös talousarvion toteutuksessa ja toteutuksen arvioinnissa;

2.  muistuttaa komissiota siitä, että eräillä budjettikohdilla, joiden täytäntöönpano vaikuttaa kielteisesti naisiin, voi olla sukupuolten epätasa-arvoa välillisesti lisääviä vaikutuksia; kehottaakin komissiota arvioimaan niin uudet kuin nykyisetkin budjettikohdat sukupuolitietoisen budjetoinnin avulla sekä tekemään mahdollisuuksien mukaan aiheellisia toimintapoliittisia muutoksia sen varmistamiseksi, että sukupuolten epätasa-arvo ei lisäänny välillisesti;

3.  muistuttaa komissiota sen äskettäisestä sitoutumisesta tulosbudjetointiin ja toistaa pyyntönsä sisällyttää unionin talousarvion toteuttamista koskeviin yhteisiin tulosindikaattoreihin myös sukupuolikohtaisia indikaattoreita, joiden avulla voidaan paremmin arvioida talousarvion toteutusta sukupuolinäkökulmasta;

4.  kehottaa komissiota sisällyttämään sukupuolinäkökulman tuleviin kertomuksiinsa saavutettuihin tuloksiin perustuvasta unionin varoja koskevasta arvioinnista; kehottaa komissiota etsimään tyydyttäviä ratkaisuja ongelmiin, joita on noussut esiin sukupuolitietoisen budjetoinnin ja sukupuolivaikutusten arvioinnin yhteydessä;

5.  kehottaa komissiota esittämään arvion siitä, millainen vaikutus EU:n rahoituksella on ollut sukupuolten tasa-arvon edistämiseen;

6.  kehottaa unionia kasvattamaan osuutta, jonka Euroopan sosiaalirahasto osoittaa laadukkaiden ja kohtuuhintaisten julkisten palveluiden kehittämiseen lastenhoidon sekä ikääntyneiden ja huollettavien aikuisten hoidon aloilla (joilla naiset edelleenkin ovat päävastuussa hoidon tarjoamisesta), ottaen huomioon myös Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) hiljan laatiman tasa-arvoindeksin tarjoaman aineiston;

7.  suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin leikata hallintomenoja sisällyttämällä useita ohjelmia samaan otsakkeeseen, mutta on huolestunut siitä, että Daphne-ohjelman tavoitteet eivät toteudu perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman puitteissa; panee merkille, että vuonna 2014 onnistuttiin allekirjoittamaan vain muutama perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmaa koskeva avustussopimus; kannustaa komissiota varmistamaan, että ohjelmaan osoitetut talousarviomäärärahat käytetään täysimääräisesti ja avoimesti;

8.  kehottaa Euroopan tilintarkastustuomioistuinta keskittymään vuosikertomuksissaan ja erityiskertomuksissaan tuloksellisuuden tarkastusten yhteydessä aiempaa enemmän tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja ekologian periaatteisiin kolmen perinteisen näkökulman (taloudellisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus) lisäksi;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan menopäätösten tekemiseen osallistuville viranomaisille perusteellisen koulutuksen sen varmistamiseksi, että he ymmärtävät täysin, miten päätökset vaikuttavat sukupuolten tasa-arvoon;

10.  kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä arvioimaan, jakautuvatko EU:n toimielinten ja elinten virat tosiasiallisesti tasapuolisesti, sekä esittämään vastuuvapausmenettelyn yhteydessä sukupuolen perusteella eriytettyjä tilastotietoja työntekijöiden määristä ja palkkaluokista.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

28.1.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

22

6

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Maria Arena, Catherine Bearder, Malin Björk, Anna Maria Corazza Bildt, Iratxe García Pérez, Mary Honeyball, Vicky Maeijer, Angelika Mlinar, Angelika Niebler, Maria Noichl, Marijana Petir, Terry Reintke, Jordi Sebastià, Ernest Urtasun, Beatrix von Storch, Jadwiga Wiśniewska, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Izaskun Bilbao Barandica, Stefan Eck, Eleonora Forenza, Ildikó Gáll-Pelcz, Constance Le Grip, Clare Moody, Julie Ward

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Pedro Silva Pereira, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Kristina Winberg

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

7.4.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

5

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Louis Aliot, Jonathan Arnott, Inés Ayala Sender, Dennis de Jong, Martina Dlabajová, Ingeborg Gräßle, Bogusław Liberadzki, Monica Macovei, Gilles Pargneaux, Georgi Pirinski, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Igor Šoltes, Bart Staes, Michael Theurer, Derek Vaughan, Anders Primdahl Vistisen, Tomáš Zdechovský, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Richard Ashworth, Karin Kadenbach, Andrey Novakov, Julia Pitera, Miroslav Poche, Patricija Šulin

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Tiziana Beghin, Philippe De Backer, Luke Ming Flanagan, Arne Gericke, Ramón Jáuregui Atondo

(1)

EUVL L 51, 20.2.2014.

(2)

EUVL C 377, 13.11.2015, s. 1.

(3)

EUVL C 373, 10.11.2015, s. 1.

(4)

EUVL C 377, 13.11.2015, s. 146.

(5)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0000.

(7)

EUVL L 51, 20.2.2014.

(8)

EUVL C 377, 13.11.2015, s. 1.

(9)

EUVL C 367, 5.11.2015, s. 2.

(10)

EUVL C 409, 9.12.2015, s. 73.

(11)

EUVL C 377, 13.11.2015, s. 146.

(12)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(13)

EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(14)

EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.

(15)

EUVL L 343, 19.12.2013, s. 46.

(16)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0000.

(17)

EUVL L 51, 20.2.2014.

(18)

EUVL C 377, 13.11.2015, s. 1.

(19)

EUVL C 367, 5.11.2015, s. 9.

(20)

EUVL C 409, 9.12.2015, s. 90.

(21)

EUVL C 377, 13.11.2015, s. 146.

(22)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(23)

EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(24)

EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.

(25)

EUVL L 341, 18.12.2013, s. 73.

(26)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0000.

(27)

EUVL L 51, 20.2.2014.

(28)

EUVL C 377, 13.11.2015, s. 1.

(29)

EUVL C 367, 5.11.2015, s. 2.

(30)

EUVL C 409, 9.12.2015, s. 56.

(31)

EUVL C 377, 13.11.2015, s. 146.

(32)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(33)

EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(34)

EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.

(35)

EUVL L 341, 18.12.2013, s. 69.

(36)

EUVL L 363, 18.12.2014, s. 183.

(37)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0000.

(38)

EUVL L 51, 20.2.2014.

(39)

EUVL C 377, 13.11.2015, s. 1.

(40)

EUVL C 367, 5.11.2015, s. 12.

(41)

EUVL C 409, 9.12.2015, s. 247.

(42)

EUVL C 377, 13.11.2015, s. 146.

(43)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(44)

EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(45)

EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.

(46)

EUVL L 346, 20.12.2013, s. 58.

(47)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0000.

(48)

EUVL L 51, 20.2.2014.

(49)

EUVL C 377, 13.11.2015, s. 1.

(50)

EUVL C 367, 5.11.2015, s. 10.

(51)

EUVL C 409, 9.12.2015, s. 379.

(52)

EUVL C 377, 13.11.2015, s. 146.

(53)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(54)

EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(55)

EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.

(56)

EUVL L 346, 20.12.2013, s. 54.

(57)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0000.

(58)

EUVL L 51, 20.2.2014.

(59)

EUVL C 377, 13.11.2015, s. 1.

(60)

EUVL C 367, 5.11.2015, s. 10.

(61)

EUVL C 409, 9.12.2015, s. 362.

(62)

EUVL C 377, 13.11.2015, s. 146.

(63)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(64)

EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(65)

EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.

(66)

EUVL L 352, 24.12.2013, s. 65.

(67)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0000.

(68)

EUVL L 51, 20.2.2014.

(69)

EUVL C 377, 13.11.2015, s. 1.

(70)

EUVL C 373, 10.11.2015, s. 1.

(71)

EUVL C 377, 13.11.2015, s. 146.

(72)

EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(73)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(74)

EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(75)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0000.

(76)

Muun muassa Eurooppa 2020 -strategia, eurooppalainen ohjausjakso, talouspolitiikan ohjauspaketti ja budjettikuripaketti sekä maakohtaiset suositukset. Maakohtaisten suositusten huolellinen noudattaminen voisi olla tarkoituksenmukaista pyrittäessä osoittamaan unionin talousarvion varoja tehokkaammin.

(77)

Geierin mietintö: Euroopan parlamentin huhtikuussa 2013 antama päätöslauselma, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot (2012/2167(DEC)), 321 kohta; Pieperin mietintö: Euroopan parlamentin 3. huhtikuuta 2014 antama päätöslauselma (2013/2195(DEC)), 314–315 kohta; Gräßlen mietintö: Euroopan parlamentin 29. huhtikuuta 2015 antama päätöslauselma (2014/2075), 305 kohta.

(78)

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2014, 3.10 kohta.

(79)

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus vuodelta 2014, 3.5 kohta.

(80)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17. joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta.

(81)

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2014, 3.65 kohta.

(82)

Vuoden 2013 luvut on laskettu uudelleen, jotta ne vastaisivat varainhoitovuotta 2014 koskevan vuosikertomuksen rakennetta ja kyseisiä vuosia voitaisiin verrata toisiinsa.

(83)

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa 2014 vastaava arvioitu virhetaso vuosina 2013 ja 2012 on 0,2 ja 0,3 prosenttiyksikköä alhaisempi, koska tilintarkastustuomioistuin on päivittänyt tapaa, jolla se määrittää julkisia hankintoja koskevien sääntöjen vakavan rikkomisen.

(84)

  Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 1.54 ja 1.65 kohta.

(85)

Koska RIA on erittäin tehokas väline, jonka avulla varainhoidosta voidaan tehdä todella moitteetonta.

(86)

Ks. COM(2013)05342013/0255(APP), 29 kohta.

(87)

Komission maaliskuussa 2015 hyväksymä maksusuunnitelma, jossa esitetään lyhyen aikavälin toimenpiteitä, joilla vähennetään maksamatta olevien laskujen määrää, ei ole oikea väline tähän; maksattamatta olevien sitoumusten korkealla olevan tason alentaminen edellyttää pidempää aikaväliä.

(88)

Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), koheesiorahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR), lähde tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2014.

(89)

Käyttöasteen vaihteluväli jäsenvaltioissa on 50–92 prosenttia.

(90)

Gräβlen mietintö vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 – Komissio.

(91)

Vastaukset komission jäsen Moedasille esitettyyn kirjalliseen lisäkysymykseen, kysymys 3.

(92)

Tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston toimintakertomus vuodelta 2012, s. 45 alkaen.

(93)

Kuten INEA.

(94)

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1306/2013 41 artiklan 2 kohta ja kuukausimaksujen ja välimaksujen vähentämisestä ja keskeyttämisestä annettu asetus (EY) N:o 485/2008.

(95)

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2014, 7.44–7.50 kohta.

(96)

Katso taulukko: Liite 10–3.2.8, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuinen toimintakertomus 2014.

(97)

Maaseudun kehittämispolitiikkaa toteutetaan neljälläkymmenelläkuudella toimenpiteellä, joita pannaan täytäntöön maaseudun kehittämisohjelmien välityksellä, joita johdetaan kansallisella tai alueellisella tasolla.

(98)

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2014, 7.71 kohta.

(99)

Komission jäsenen Phil Hoganin vastaus kirjalliseen kysymykseen 7 b, kuuleminen CONT-valiokunnassa 14. tammikuuta 2016.

(100)

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtajan vuotuinen toimintakertomus, s. 17.

(101)

Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 5/2015 (vastuuvapaus 2014): Ovatko rahoitusvälineet menestyksekkäitä ja lupaavia maaseudun kehittämisen välineitä?

(102)

EuropeAidin vuotuinen toimintakertomus vuodelta 2014, s. 115.

(103)

Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2014 (COM(2015) 0279), s. 23.

(104)

Vastaukset komission jäsenelle Thyssenille esitettyihin kirjallisiin kysymyksiin 48 ja 49.

(105)

Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) valvontakomitean vuotuisesta toimintakertomuksesta 2014, jonka komissio hyväksyi 23. syyskuuta 2015.

(106)

Philip Morris International, British American Tobacco, Japan Tobacco International ja Imperial Tobacco Limited.

(107)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/40/EU, annettu 3. huhtikuuta 2014, tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä sekä direktiivin 2001/37/EY kumoamisesta.

(108)

Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys tupakkasopimuksesta (PMI-sopimus) (9. maaliskuuta 2016) (2016/2555(RSP)).

(109)

http://www.ombudsman.europa.eu/en/press/release.faces/en/61027/html.bookmark.

(110)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 282/2014, annettu 11. maaliskuuta 2014, unionin kolmannen terveysalan toimintaohjelman perustamisesta (2014–2020) ja päätöksen N:o 1350/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 86, 21.3.2014, s. 1).

(111)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 652/2014, annettu 15. toukokuuta 2014, elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevista säännöksistä, neuvoston direktiivien 98/56/EY, 2000/29/EY ja 2008/90/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 178/2002, (EY) N:o 882/2004, (EY) N:o 396/2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä neuvoston päätösten 66/399/ETY, 76/894/ETY ja 2009/470/EY kumoamisesta (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 1).

(112)

OJ C 373, 20.12.2013.

(113)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11. joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).

(114)

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto, vuosikertomus 2014, s. 12.

(115)

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2014 – vastaus kohtaan 7.15.

(116)

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2014 – vastaus kohtaan 7.32.

(117)

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2014 – kohta 7.35.

(118)

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2014 – kohta 7.40.

(119)

SEUT-sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan e alakohta.

(120)

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2014 – kohta 7.30.

(121)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 282/2014, annettu 11. maaliskuuta 2014, unionin kolmannen terveysalan toimintaohjelman perustamisesta (2014–2020) ja päätöksen N:o 1350/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 86, 21.3.2014, s. 1).

(122)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 652/2014, annettu 15. toukokuuta 2014, elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevista säännöksistä, neuvoston direktiivien 98/56/EY, 2000/29/EY ja 2008/90/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 178/2002, (EY) N:o 882/2004, (EY) N:o 396/2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä neuvoston päätösten 66/399/ETY, 76/894/ETY ja 2009/470/EY kumoamisesta (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 1).

(123)

EUVL C 373, 20.12.2013.

(124)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11. joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).

(125)

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto, vuosikertomus 2014, s. 12.

(126)

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2014 – vastaus kohtaan 7.15.

(127)

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2014 – vastaus kohtaan 7.32.

(128)

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2014 – kohta 7.35.

(129)

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2014 – kohta 7.40.

(130)

SEUT-sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan e alakohta.

(131)

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2014 – kohta 7.30.

Oikeudellinen huomautus