Menettely : 2016/2007(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0168/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0168/2016

Keskustelut :

PV 25/05/2016 - 24
CRE 25/05/2016 - 24

Äänestykset :

PV 26/05/2016 - 6.1
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0228

MIETINTÖ     
PDF 330kWORD 125k
3.5.2016
PE 575.277v02-00 A8-0168/2016

virtuaalivaluutoista

(2016/2007(INI))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Jakob von Weizsäcker

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

virtuaalivaluutoista

(2016/2007(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon marraskuussa 2015 julkaistun Kansainvälisen järjestelypankin asiakirjan digitaalivaluutoista(1),

–  ottaa huomioon vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä julkaistun Englannin keskuspankin julkaisun digitaalivaluuttoihin perustuvasta taloudesta(2),

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2014 julkaistun Euroopan pankkiviranomaisen lausunnon virtuaalivaluutoista(3),

–  ottaa huomioon helmikuussa 2015 julkaistun Euroopan keskuspankin analyysin virtuaalivaluuttajärjestelmistä(4),

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2016 päivätyn komission toimintasuunnitelman terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamiseksi(5),

–  ottaa huomioon toukokuussa 2015 julkaistun komission tutkimuksen alv-vajeen suuruudesta EU:ssa(6),

–  ottaa huomioon komission Yhteisen tutkimuskeskuksen tutkimuksen virtuaalivaluuttoja koskevasta digitaalistrategiasta(7),

–  ottaa huomioon rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) kesäkuussa 2015 antamat ohjeet riskiin perustuvasta lähestymistavasta virtuaalivaluuttoihin,

–  ottaa huomioon 12. helmikuuta 2016 päivätyt neuvoston päätelmät terrorismin rahoituksen torjunnasta(8),

–  ottaa huomioon virtuaalivaluuttojen vaihtoa koskevan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion (C-264/14)(9) ja 16. heinäkuuta 2015 päivätyn julkisasiamies Kokottin ratkaisuehdotuksen(10),

–  ottaa huomioon heinäkuussa 2015 järjestetyn Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kuulemisen virtuaalivaluuttoja tai hajautetun tilikirjan teknologiaa käyttäen tehtävistä investoinneista(11),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun katsauksen (Briefing) ”Bitcoin: market, economics and regulation”(12),

–  ottaa huomioon 18. tammikuuta 2016 päivätyn Europolin raportin ”Changes in modus operandi of Islamic State terrorist attacks”(13),

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2014 julkaistun FATF:n raportin virtuaalivaluutoista(14),

–  ottaa huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tutkimuksen ”The Bitcoin Question: Currency versus Trust-less Transfer Technology”(15),

–  ottaa huomioon tammikuussa 2016 julkaistun Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) yksiköiden keskustelumuistion ”Virtual Currencies and Beyond”(16),

–  ottaa huomioon vuonna 2016 julkaistun Yhdistyneen kuningaskunnan Government Office for Sciencen tieteellisen pääneuvonantajan raportin ”Distributed Ledger Technology: beyond block chain”(17),

–  ottaa huomioon 25. tammikuuta 2016 järjestetyn talous- ja raha-asioiden valiokunnan kuulemisen virtuaalivaluutoista,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon (A8-0168/2016),

A.  ottaa huomioon, että yleisesti sovellettavaa määritelmää ei vielä ole annettu, mutta virtuaalivaluuttoihin viitataan toisinaan ilmaisulla ’sähköinen raha’ ja Euroopan pankkiviranomainen katsoo niiden olevan digitaalisia arvonkantajia, jotka eivät ole keskuspankin tai viranomaisen liikkeeseen laskemia ja joita ei välttämättä ole kytketty paperirahaan mutta jotka luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt hyväksyvät maksuvälineenä ja joita voi siirtää, varastoida tai myydä sähköisesti; toteaa, että virtuaalivaluutat perustuvat etenkin hajautetun tilikirjan teknologiaan (DLT), joka muodostaa teknologisen perustan yli 600 virtuaalivaluuttajärjestelmälle(18) ja joka helpottaa vertaisperiaatteella tapahtuvaa vaihtoa; huomauttaa, että näistä toistaiseksi merkittävin on bitcoin; toteaa, että bitcoinin käyttö aloitettiin vuonna 2009, sen markkinaosuus DLT-pohjaisista virtuaalivaluutoista on nyt lähes 90 prosenttia ja liikkeessä olevien bitcoinien markkina-arvo on noin viisi miljardia euroa(19), mutta sen käyttö ei vielä ole saavuttanut järjestelmän kannalta merkittävää laajuutta;

B.  toteaa, että DLT-teknologia sisältää tietokantoja, joissa luottamuksen ja häiriönsietokyvyn taso vaihtelee ja joissa voidaan prosessoida nopeasti suuria määriä transaktioita; huomauttaa, että DLT-teknologia tarjoaa mullistavia mahdollisuuksia paitsi virtuaalivaluuttojen alalla myös yleisemminkin rahoitusteknologiassa, jossa selvitys ja toimitus voisi olla yksi ilmeinen sovellus, ja muita sovelluksia voisi olla rahoitusalan ulkopuolella etenkin henkilöllisyyden ja omistusoikeuden todentamisessa;

C.  toteaa, että DLT-teknologiaan tehtävät investoinnit ovat olennainen osa rahoitusteknologiassa meneillään olevaa innovointisykliä ja niitä on toistaiseksi saatu yli miljardin euron arvosta sekä riskipääomarahoituksena että yritysten investointeina(20);

Virtuaalivaluuttojen ja DLT-teknologian mahdollisuudet ja riskit nopeasti kehittyvässä teknologisessa maksuympäristössä

1.  korostaa, että virtuaalivaluutat ja DLT-teknologia voivat vaikuttaa myönteisesti kansalaisten hyvinvointiin ja talouskehitykseen myös rahoitusalalla seuraavista syistä:

a)  ne alentavat maksutapahtumien ja erityisesti rajatylittävien tilisiirtojen transaktio- ja toimintakustannuksia, hyvinkin mahdollisesti selvästi alle yhden prosentin, kun ne ovat tavanomaisesti 2–4 prosenttia verkkomaksujärjestelmissä(21) ja keskimäärin yli 7 prosenttia rahalähetysten rajatylittävässä siirrossa(22), joten ne voivat optimistisen arvion mukaan vähentää rahalähetysten kokonaiskustannuksia maailmanlaajuisesti jopa 20 miljardilla eurolla;

b)  ne vähentävät yleisemmin rahoituksen saannin kustannuksia silloinkin, kun perinteistä pankkitiliä ei ole, joten ne voivat edistää taloudellista osallisuutta sekä G20- ja G8-ryhmien nk. 5 x 5 -tavoitetta(23);

c)  ne parantavat maksujärjestelmien sekä tavaroiden ja palvelujen kaupan häiriönsietokykyä ja, järjestelmän arkkitehtuurista riippuen, nopeutta, sillä DLT‑teknologian arkkitehtuuri on sisäänrakennetulla tavalla hajautettu, jolloin se voisi edelleen toimia luotettavasti, vaikka sen verkon osissa olisi toimintahäiriöitä tai niitä hakkeroitaisiin;

d)  ne mahdollistavat järjestelmät, joissa yhdistyvät helppokäyttöisyys, alhaiset transaktio- ja toimintakustannukset ja korkea yksityisyydensuojan taso mutta joissa ei ole täydellistä anonymiteettia, joten transaktiot voidaan jossakin määrin jäljittää väärinkäytöstapauksissa ja yleisesti läpinäkyvyyttä markkinatoimijoille voidaan lisätä;

e)  niissä käytetään tällaisia järjestelmiä sellaisten verkossa toimivien suojattujen mikromaksujärjestelmien kehittämiseen, joissa kunnioitetaan yksilön yksityisyydensuojaa ja jotka voisivat mahdollisesti korvata joitakin nykyisistä verkkoliiketoimintamalleista, jotka ovat merkittävä haaste yksityisyydensuojalle;

f)  niissä sallitaan mahdollisesti erityyppisiä perinteisiä ja innovatiivisia maksumekanismeja luottokorteista mobiiliratkaisuihin ja sulautetaan ne yhdeksi suojatuksi ja käyttäjäystävälliseksi sovellukseksi, mikä voisi edistää joiltakin osin sähköisen kaupankäynnin leviämistä Euroopassa ja syventää sisämarkkinoita;

2.  huomauttaa, että virtuaalivaluuttoihin ja DLT-järjestelmiin liittyy seuraavia riskejä, joihin on niiden luotettavuuden lisäämiseksi puututtava asianmukaisesti, myös nykyisissä olosuhteissa:

a)  etenkin joistakin DLT-sovelluksista, kuten bitcoinista, puuttuvat joustavat mutta häiriönsietokyvyltään hyvät ja luotettavat hallinnointirakenteet tai edes tällaisten rakenteiden määritelmä, mikä synnyttää epävarmuutta ja kuluttajansuojaan tai – laajemmasta näkökulmasta – käyttäjien suojaan liittyviä ongelmia varsinkin, jos ilmenee haasteita, joita alkuperäiset ohjelmistosuunnittelijat eivät ole ennakoineet;

b)  virtuaalivaluuttojen volatiliteetti on suuri, ne voivat synnyttää keinottelukuplia, ja perinteiset valvonnan, takeiden ja suojelun muodot puuttuvat, mikä on erityisen haastavaa kuluttajien kannalta;

c)  sääntelyviranomaisten valtuudet uuden teknologian alalla ovat joskus rajalliset, jolloin on vaikea määritellä ajoissa sopivia suojatoimia DLT-sovellusten asianmukaisen ja luotettavan toiminnan varmistamiseksi silloin, kun ne kasvavat systeemisesti merkittäviksi, tai jopa ennen sitä;

d)  uusiin DLT-sovelluksiin liittyy oikeudellista epävarmuutta;

e)  tiettyjen virtuaalivaluuttojen käyttöön liittyy energiankulutus, jonka suuruudeksi Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen tieteellisen pääneuvonantajan DLT‑raportin mukaan on bitcoinin tapauksessa arvioitu yli 1 GW, minkä vuoksi olisi investoitava transaktioiden varmennusjärjestelmien tehokkaampien muotojen tutkimiseen ja edistämiseen;

f)  tiettyjen virtuaalivaluuttojen ja muiden DLT-järjestelmien toiminnasta ei ole olemassa riittävän avoimia ja helposti saatavilla olevia teknisiä asiakirjoja;

g)  ne voivat olla finanssimarkkinoiden epävakauden lähteitä, mikä saattaa liittyä virtuaalivaluuttojen huonosti ymmärrettyihin piirteisiin perustuviin johdannaistuotteisiin;

h)  rahapolitiikan tehokkuuteen voi tulevaisuudessa liittyä pitkäaikaisia rajoituksia, jos yksityisiä virtuaalivaluuttajärjestelmiä olisi laajalti käytössä virallisen paperirahan korvikkeena;

i)  niitä voidaan käyttää laittomien markkinoiden transaktioihin, rahanpesuun, terrorismin rahoitukseen(24), veropetoksiin ja verovilppiin ja muihin rikollisiin toimintoihin, mikä perustuu joidenkin tällaisten palvelujen tarjoamaan salanimien käyttöön ja virtuaalivaluuttojen sekoittamiseen sekä joidenkin virtuaalivaluuttojen hajautettuun luonteeseen, joskin käteistapahtumien jäljitettävyys on yleensä vielä selvästi heikompaa;

3.  katsoo, että näihin riskeihin puuttuminen edellyttää sääntelyvalmiuksien, myös teknisen asiantuntemuksen, tehostamista ja vakaan ja innovoinnin tasalla pysyttelevän oikeudellisen kehyksen luomista siten, että varmistetaan oikea-aikaisten ja oikeasuhteisten toimien toteuttaminen, jos ja kun joidenkin DLT-sovellusten käytöstä tulee systeemisesti merkittävää;

4.  huomauttaa kuitenkin, että varhain annettuja säännöksiä voi olla vaikea sopeuttaa vielä muuttuvaan tilanteeseen, mikä voi antaa yleisölle väärän signaalin virtuaalivaluuttojen eduista tai turvallisuudesta;

DLT-teknologian käyttö muualla kuin maksuissa

5.  huomauttaa, että DLT-teknologian avulla voidaan nopeuttaa, hajauttaa, automatisoida ja standardoida datavetoisia prosesseja alhaisemmin kustannuksin, joten se voi perusteellisesti muuttaa varojensiirron ja kirjanpidon tapoja, mistä on seurauksia sekä yksityiselle että julkiselle sektorille, ja toteaa, että julkinen sektori on asiassa osallisena kolmella osa-alueella: palveluntarjoajana, valvojana ja lainsäätäjänä;

6.  huomauttaa, että selvitys ja toimitus sekä muut kaupankäynnin jälkeiset hallinnointiprosessit maksavat maailmanlaajuiselle rahoitusalalle nykyisin selvästi yli 50 miljardia euroa vuodessa(25), ja toteaa, että tämä ja pankkitietojen täsmäyttäminen ovat aloja, joilla DLT-teknologian käyttö voisi osoittautua mullistavaksi tehokkuuden, nopeuden ja häiriönsietokyvyn kannalta, mutta se toisi myös uusia sääntelyhaasteita;

7.  korostaa, että yksityisen sektorin toimijat ovat ottaneet käyttöön tämän osalta useita aloitteita, ja kehottaa toimivaltaisia viranomaisia sekä unionin että kansallisella tasolla seuraamaan tällaisia aloitteita;

8.  toteaa lisäksi, että DLT-teknologiaa voitaisiin käyttää lisäämään tietojen jakamista, avoimuutta ja luottamusta sekä viranomaisten ja kansalaisten että yksityisen sektorin toimijoiden ja asiakkaiden välillä;

9.  toteaa, että DLT-teknologialla on vasta kehittymässä olevaa potentiaalia myös rahoitusalan ulkopuolella, muun muassa kryptopääomapohjaisessa joukkorahoituksessa ja riitojen sovittelupalveluissa erityisesti rahoitus- ja oikeusalalla, sekä mahdollisuuksia, jotka liittyvät älykkäisiin sopimuksiin sekä digitaalisiin allekirjoituksiin, sovelluksiin, jotka mahdollistavat tehostetun tietoturvan, ja synergioihin esineiden internetin kehityksen kanssa;

10.  korostaa näiden lohkoketjuteknologioiden aikaansaamaa dynamiikkaa liiketoimintaympäristössä sekä niiden potentiaalia muuttaa reaalitaloutta pitkällä ajanjaksolla;

11.  toteaa, että DLT-teknologiaan liittyy potentiaalia auttaa valtioita vähentämään rahanpesua, petoksia ja korruptiota;

12.  kannustaa viranomaisia testaamaan DLT-järjestelmiä sen jälkeen, kun ne ovat suorittaneet asianmukaiset vaikutustenarvioinnit, jotta voidaan parantaa palvelujen tarjoamista kansalaisille ja sähköisen hallinnon ratkaisuja EU:n tietosuojasääntöjä noudattaen; kannustaa viranomaisia välttämään lukkiutumisvaikutuksia, joita saattaa liittyä riippuvuuteen omisteisista DLT-järjestelmistä; painottaa erityisesti DLT‑teknologian tarjoamia mahdollisuuksia tuoda parannuksia maarekisterijärjestelmiin;

13.  suosittaa, että valtion virastot sekä suurten tietomäärien analysoinnista vastaavat toimivaltaiset viranomaiset selvittäisivät tosiaikaiseen DLT-teknologiaan perustuvien valvonta- ja raportointivälineiden käyttöä osana sääntelyteknologiaa koskevaa toimintasuunnitelmaa rahoitusalalla ja sen ulkopuolella muun muassa siinä tarkoituksessa, että ainakin vähennetään mittavaa alv-vajetta unionissa(26);

Älykästä sääntelyä innovoinnin edistämiseksi ja eheyden turvaamiseksi

14.  peräänkuuluttaa unionin tasolla oikeasuhteista sääntelyyn liittyvää lähestymistapaa, jolla ei tukahduteta innovointia tai lisätä siihen tarpeettomia kustannuksia tässä varhaisessa vaiheessa mutta jossa otetaan vakavasti huomioon ne sääntelyhaasteet, joita virtuaalivaluuttojen ja DLT-teknologian laajamittaiseen käyttöön saattaa liittyä;

15.  painottaa samankaltaisuuksia hajautetun tilikirjan teknologian (DLT), joka koostuu järjestelmään kuuluvien ja yhteistä tietokantaa käyttävien solmujen joukosta, sekä World Wide Webin välillä, joka määritetään hyperlinkeillä loogisesti yhdistetyksi globaaliksi resurssikokonaisuudeksi; toteaa sekä DLT-teknologian että WWW:n perustuvan internetiin, toisiinsa yhteydessä olevien keskustietokoneiden, henkilökohtaisten tietokoneiden ja langattomien tietokoneiden verkkojen globaaliin järjestelmään;

16.  muistuttaa, että huolimatta pyrkimyksistä edistää monisidosryhmäistä menettelytapaa internetiä hallinnoi edelleen Yhdysvaltojen kauppaministeriön televiestintä- ja informaatiovirasto (National Telecommunications and Information Administration);

17.  on tyytyväinen lohkoketjuteknologian aktiivisen yhteenliittymän perustamiseen internetin hallintofoorumissa ja kehottaa komissiota edistämään DLT-teknologian jaettua ja osallistavaa hallintoa, jotta vältetään internetin kehityksessä aiemmin kohdatut ongelmat;

18.  huomauttaa, että keskeiset EU:n säädökset, kuten Euroopan markkinarakenneasetus, arvopaperikeskuksista annettu asetus, maksu- ja selvitysjärjestelmiä koskeva direktiivi, rahoitusmarkkinadirektiivi ja -asetus, yhteissijoitusyrityksiä koskeva direktiivi ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva direktiivi, voisivat muodostaa sääntelykehyksen kulloisenkin toiminta-alan mukaan ja taustalla olevasta teknologiasta riippumatta silloinkin, kun virtuaalivaluutat ja DLT-pohjaiset sovellukset levittäytyvät uusille markkinoille ja laajentavat toimintojaan; huomauttaa kuitenkin, että kohdennettua lainsäädäntöä tarvitaan ehkä lisää;

19.  on ilahtunut komission ehdotuksista, jotka koskevat virtuaalivaluuttojen vaihtopalvelujen sisällyttämistä rahanpesun vastaisen direktiivin soveltamisalaan tällaisiin palveluihin liittyvän anonymiteetin lakkauttamiseksi; edellyttää, että tällaiset ehdotukset ovat kohdennettuja, virtuaalivaluuttoihin liittyvien riskien tyhjentävän analyysin avulla perusteltuja ja perinpohjaiseen vaikutustenarviointiin pohjautuvia;

20.  suosittaa, että komissio suorittaa virtuaalivaluuttoja koskevan kattavan analysoinnin ja harkitsee tämän arvioinnin perusteella tarvittaessa asiaankuuluvan maksuihin sovellettavan EU:n lainsäädännön – muun muassa maksutilejä koskevan direktiivin, maksupalveludirektiivin ja sähköistä rahaa koskevan direktiivin – tarkistamista uuden teknologian kehityksen, kuten virtuaalivaluuttojen ja DLT-teknologian, tarjoamien uusien mahdollisuuksien valossa, jotta voidaan edelleen tehostaa kilpailua ja alentaa transaktiokustannuksia, ja toteaa, että näin voitaisiin tehdä muun muassa parantamalla yhteentoimivuutta ja mahdollisesti myös edistämällä yleismaailmallisen ja ei-omisteisen verkkolompakon käyttöönottoa;

21.  huomauttaa, että Euroopassa on luotu useita paikallisia virtuaalivaluuttoja, eikä vähiten siitä syystä, että niillä on pyritty vastaamaan talouskriiseihin ja niihin liittyvään luottolamaan; kehottaa erityiseen varovaisuuteen virtuaalivaluuttojen määrittämisessä mahdollisten tulevien lainsäädäntöehdotusten yhteydessä, jotta otetaan asianmukaisesti huomioon ”paikallisvaluutat”, jotka eivät ole luonteeltaan voittoa tavoittelevia, jotka ovat usein rajallisesti korvattavia ja joista on merkittävää sosiaalista ja ympäristöä koskevaa hyötyä, sekä estetään kohtuuton sääntely tällä alalla, kunhan veroa ei vältellä eikä kierretä;

22.  kehottaa perustamaan komission johdolla toimivan horisontaalisen DLT-työryhmän, joka koostuu teknisistä asiantuntijoista ja sääntelyasiantuntijoista, jotta

i)  tarjotaan tarvittava tekninen ja sääntelyä koskeva asiantuntemus asiaankuuluvien DLT-sovellusten eri aloilta, tuodaan yhteen sidosryhmiä ja tuetaan asiaankuuluvia julkisia toimijoita EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla niiden pyrkimyksissä seurata DLT-teknologian käyttöä Euroopan tasolla ja maailmanlaajuisesti;

ii)  parannetaan tietoisuutta DLT-sovellusten eduista ja riskeistä – myös loppukäyttäjiin kohdistuvista – sekä analysoidaan niitä niiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla, muun muassa pyrkimällä määrittämään DLT-järjestelmien keskeiset yleistä etua edistävät ominaisuudet, kuten ei-omisteiset avoimet standardit, ja määrittämällä parhaan käytännön mukaisia vaatimuksia, kun sellaisia ilmenee;

iii)  tuetaan oikea-aikaista, tietoon perustuvaa ja oikeasuhteista reagointia uusiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin, joita ilmaantuu merkittävien DLT-sovellusten käyttöönoton yhteydessä, mukaan luettuna EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla toteutettavia tulevia toimia koskeva etenemissuunnitelma, johon kuuluisi nykyisen eurooppalaisen sääntelyn arviointi, jotta sitä tarvittaessa ajantasaistettaisiin vastauksena DLT-teknologian merkittävään ja systeemiseen käyttöön ja jotta puututtaisiin myös kuluttajansuojaan liittyviin ja systeemisiin haasteisiin;

iv)  laaditaan stressitestejä kaikkia niitä olennaisia näkökohtia varten, jotka koskevat sellaisia virtuaalivaluuttoja ja muita DLT-järjestelmiä, joiden käyttö saavuttaa tason, jolla niistä tulee systeemisesti tärkeitä vakauden kannalta;

23.  korostaa kuluttajatietoisuuden, avoimuuden ja luottamuksen merkitystä virtuaalivaluuttoja käytettäessä; kehottaa komissiota kehittämään yhteistyössä jäsenvaltioiden ja virtuaalivaluutta-alan kanssa suuntaviivoja, joiden tavoitteena on taata, että virtuaalivaluuttojen nykyisille ja tuleville käyttäjille annetaan oikeaa, selkeää ja kattavaa tietoa, jotta he voivat tehdä täysin tietoon perustuvia valintoja, mikä parantaa virtuaalivaluuttajärjestelmien avoimuutta sen suhteen, miten ne on organisoitu, miten ne toimivat ja miten ne eroavat säännellyistä ja valvotuista maksujärjestelmistä kuluttajansuojan kannalta;

24.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

http://www.bis.org/cpmi/publ/d137.pdf

(2)

 http://www.bankofengland.co.uk/publications/Documents/quarterlybulletin/2014/qb14q3digitalcurrenciesBitcoin2.pdf

(3)

https://www.eba.europa.eu/documents/10180/657547/EBA-Op-2014-08+Opinion+on+Virtual+Currencies.pdf

(4)

https://www.ecb.europa.eu/pub/pdf/other/virtualcurrencyschemesen.pdf

(5)

http://ec.europa.eu/justice/newsroom/criminal/news/160202_en.htm

(6)

http://europa.eu/rapid/press-release_IP-15-5592_en.htm

(7)

 http://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/bitstream/JRC97043/the%20digital%20agenda%20of%20virtual%20currencies_final.pdf

(8)

http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/02/12-conclusions-terrorism-financing/

(9)

 http://curia.europa.eu/juris/documents.jsf?pro=&lgrec=de&nat=or&oqp=&lg=&dates=&language=fi&jur=C%2CT%2CF&cit=none%252CC%252CCJ%252CR%252C2008E%252C%252C%252C%252C%252C%252C%252C%252C%252C%252Ctrue%252Cfalse%252Cfalse&num=C-264%252F14&td=%3BALL&pcs=Oor&avg=&page=1&mat=or&jge=&for=&cid=214686

(10)

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A62014CC0264

(11)

https://www.esma.europa.eu/sites/default/files/library/2015/11/2015-532_call_for_evidence_on_virtual_currency_investment.pdf

(12)

 http://www.europarl.europa.eu/RegData/bibliotheque/briefing/2014/140793/LDM_BRI(2014)140793_REV1_EN.pdf

(13)

 https://www.europol.europa.eu/sites/default/files/publications/changes_in_modus_operandi_of_is_in_terrorist_attacks.pdf

(14)

http://www.fatf-gafi.org/media/fatf/documents/reports/virtual-currency-key-definitions-and-potential-aml-cft-risks.pdf

(15)

http://www.oecd.org/daf/fin/financial-markets/The-Bitcoin-Question-2014.pdf

(16)

https://www.imf.org/external/pubs/ft/sdn/2016/sdn1603.pdf

(17)

https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/492972/gs-16-1-distributed-ledger-technology.pdf

(18)

http://www.bis.org/cpmi/publ/d137.pdf

(19)

http://coinmarketcap.com/

(20)

Ks. esim. http://www.coindesk.com/state-of-Bitcoin-blockchain-2016/

(21)

https://www.eba.europa.eu/documents/10180/657547/EBA-Op-2014-08+Opinion+on+Virtual+Currencies.pdf

(22)

https://remittanceprices.worldbank.org/sites/default/files/rpw_report_december_2015.pdf

(23)

 http://web.worldbank.org/WBSITE/EXTERNAL/TOPICS/EXTFINANCIALSECTOR/0,,contentMDK:22383199~pagePK:210058~piPK:210062~theSitePK:282885,00.html

(24)

Virtuaalivaluuttoja voidaan käyttää terrorismin rahoitukseen, mutta Europol huomautti äskettäin (18. tammikuuta 2016), että vaikka kolmansien osapuolten antamien tietojen mukaan terroristit käyttävät bitcoinin kaltaisia anonyymeja valuuttoja toimintansa rahoittamiseen, lainvalvontaviranomaiset eivät ole vahvistaneet tätä.

(25)

https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/492972/gs-16-1-distributed-ledger-technology.pdf

(26)

http://europa.eu/rapid/press-release_IP-15-5592_en.htm


PERUSTELUT

Kun bitcoinin, ensimmäisen ja kaikkein näkyvimmän virtuaalivaluutan, käyttöönotosta on kulunut seitsemän vuotta, on käynyt selväksi, että sen taustalla olevalla innovaatiolla, hajautetun tilikirjan teknologialla (Distributed Ledger Technology, DLT), voi olla merkittävä vaikutus rahoitusalalla ja laajemminkin. Periaatteessa tämä teknologia mahdollistaa hajautetun, nopean, häiriönsietokyvyltään hyvän ja varsin suojatun tavan kirjata kaikenlaiset transaktiot yhdessä aiempien transaktioiden historian kanssa ns. hajautettuun tilikirjaan. Investoinnit DLT-teknologiaan ovat kasvaneet valtavasti, ja tietyistä sovelluksista voisi nopeasti tulla systeemisiä. Tämän meneillään olevan teknologisen murroksen laajuuteen liittyy vielä joitakin avoimia kysymyksiä, mutta siihen liittyvien huikeiden mahdollisuuksien ja huomattavien riskien vuoksi tämä Euroopan parlamentin ensimmäinen mietintö virtuaalivaluutoista ja DLT-teknologiasta on enemmän kuin paikallaan.

Nopeasti kehittyvä teknologinen ympäristö

Virtuaalivaluuttojen ja DLT-teknologian suurimmat mahdollisuudet maksujen alalla liittyvät transaktiokustannusten alentumiseen ja helppokäyttöisyyteen häiriönsietokyvyn ja tasoltaan vaihtelevan yksityisyydensuojan lisäksi. Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että maksujen transaktiokustannukset ovat edelleen yllättävän korkeat. Keskimäärin yli seitsemän prosenttia rajatylittävistä rahalähetyksistä hupenee siirtokustannuksiin, joita on sitouduttu merkittävästi alentamaan sekä G20- että G8-ryhmässä. Kilpailukykyisemmät transaktiokustannukset voidaan kuitenkin saavuttaa ja ehkä myös saavutetaankin sisämarkkinoilla. Kilpailua voitaisiin keskipitkällä aikavälillä entisestään lujittaa ottamalla käyttöön ei-omisteinen ja yhteentoimiva yhteinen lompakko.

Suuri osa DLT-teknologian potentiaalista toteutunee kuitenkin maksualan ulkopuolella. Kaupankäynnin jälkeinen hallinnointi mainitaan mietinnössä yhtenä esimerkkinä kohteista, joissa DLT-teknologiaa voitaisiin hyvinkin käyttää yksityisellä sektorilla. Yleisemmin sovelluksia kehitettäneen erityisesti aloilla, joilla luotettavuus, henkilöllisyyden ja omistusoikeuden todentaminen sekä standardointi ovat tärkeitä, kuten älykkäiden sopimusten, immateriaalioikeuksien siirtojen, toimitusketjun hallinnan ja erilaisten viranomaispalvelujen alalla. Osana sääntelyteknologiaa koskevaa toimintasuunnitelmaa olisi esimerkiksi etsittävä keinoja supistaa DLT-teknologian avulla nykyistä 168 miljardin euron alv-vajetta(1).

Kuten virtuaalivaluuttojen ja DLT-teknologian mahdollisuudet, myös niihin liittyvät riskit tulevat selvemmin esille vasta niiden käytön yleistyessä. Joitakin merkittäviä riskejä on kuitenkin jo havaittu, esimerkiksi tiettyjen sovellusten väärinkäyttö rikolliseen toimintaan, kuten rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen(2). Koska DLT-teknologiaa käytettäneen useilla systeemisillä aloilla, on myös tarpeen turvata tällaisten järjestelmien asianmukainen toiminta ja häiriönsietokyky moitteettomien hallinnointi- ja valvontarakenteiden avulla. Niin ikään kuluttajansuojaan liittyvät kysymykset ovat todennäköisesti näkyvästi esillä useissa sovelluksissa.

Älykästä sääntelyä DLT-teknologiaa varten

Älykäs sääntely tällaisessa ympäristössä, jolle on ominaista dynaaminen innovointi, edellyttää, että sääntelyviranomaisilla on tähän riittävät valmiudet ja myös teknistä asiantuntemusta. Olisi vältettävä ennaltaehkäisevää ja kankeaa sääntelyä, joka tyrehdyttää kasvun, ja se myös on vältettävissä. Tällaista älykkään sääntelyn mallia, jonka perustana on analyyttinen huippuosaaminen ja suhteellisuus, ei kuitenkaan saa sotkea kevyeen sääntelyyn, vaan työkalupakkiin on otettava nopeita ja tehokkaita sääntelytoimia, jotta riskeihin voidaan tarvittaessa puuttua ennen kuin niistä tulee systeemisiä. Tämän lähestymistavan edellyttämien sääntelyvalmiuksien turvaamiseksi esittelijä kehottaa perustamaan komission johdolla toimivan horisontaalisen DLT-työryhmän.

(1)

Komissio, lehdistötiedote, http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-15-5593_en.htm.

(2)

Ks. äskettäin annettu toimintasuunnitelma terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamiseksi, http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1455113825366&uri=CELEX:52016DC0050.


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.4.2016)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

virtuaalivaluutoista

2016/2007(ΙΝΙ)

Valmistelija: Ulrike Trebesius

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  huomauttaa, että virtuaalivaluutta-ala ja -teknologia ovat orastavassa vaiheessa;

2.  huomauttaa, että virtuaalivaluutta-ala ja -teknologia ovat innovatiivista teknologiaa, jota ei kehitetä nykyisen infrastruktuurin pohjalta;

3.  toteaa, että virtuaalivaluuttoihin ja virtuaalivaluuttateknologiaan liittyy potentiaalisia hyötyjä kuluttajille, yrityksille, hyväntekeväisyysjärjestöille ja taloudelle laajemminkin muun muassa siitä syystä, että ne lisäävät maksu- ja siirtotilanteissa ja etenkin rajat ylittävissä tapauksissa nopeutta ja tehokkuutta ja vähentävät kustannuksia, ne saattavat edistää taloudellista osallisuutta ja ne helpottavat elinkeinoelämän ja pk-yritysten rahoituksen ja taloudellisten resurssien saantia; panee myös merkille, että virtuaalivaluuttojen ja DLT-teknologian (Distributed Ledger Technologies) käyttö on vaikuttanut myönteisesti mikromaksujen suorittamiseen ostettaessa tavaroita internetissä ja helpottanut sitä;

4.  korostaa, että virtuaalivaluutat ovat käteisen rahan ohella ainoa maksumenetelmä, joka voi mahdollistaa maksun suorittamisen reaaliaikaisesti (saaja saa 100 prosenttia varoista maksuhetkellä);

5.  korostaa, että on tärkeää kehittää eurooppalaiset tasapuoliset toimintaedellytykset, jotta DLT-teknologian arvokas potentiaali mahdollistuu ja kehittyy täysimääräisesti, koska sitä voidaan käyttää useilla innovatiivisilla aloilla ja useilla toimialoilla ja palveluissa, kuten ns. älykkäissä sopimuksissa, kryptopääomapohjaisessa joukkorahoituksessa ja riitojen sovittelupalveluissa erityisesti rahoitus- ja oikeusalalla; kannustaa lisäksi julkisia elimiä tarkastelemaan, mitä etuja ja mahdollisuuksia luotaisiin sillä, että tällaista innovatiivista teknologiaa sovellettaisiin muillakin aloilla, siten että tavoitteena olisi palvelujen tarjoaminen EU:n kansalaisille paremmin, nopeammin ja tehokkaammin;

6.  toteaa, että virtuaalivaluuttoihin voi liittyä rikosriskejä, kuten terrorismirahoitus-, rahanpesu-, verovilppi- ja veropetosriski, sekä muita potentiaalisia laittomia toimintoja ja haasteita koskevia riskejä; panee kuitenkin merkille, että on olemassa hyvin vähän näyttöä siitä, että virtuaalivaluuttoja olisi käytetty laajalti rikollisen toiminnan rahoittamiseen, ja että käteistapahtumien jäljitettävyys on yleensä vielä selvästi heikompaa kuin virtuaalivaluuttojen;

7.  huomauttaa, että virtuaalivaluuttojen käyttäjät ovat alttiita laittomalle toiminnalle ja haasteille, kuten huijauksille, virtuaalivaluutan varastamiselle, kyberrikollisuudelle, hakkeroinnille, laitteiston/ohjelmiston toimintahäiriöille, petoksille ja väärinkäytöksille, vilpillisille väitteille tai harhaanjohtamiselle; kehottaa komissiota varmistamaan, että kuluttajien käytössä on asianmukaiset suojatoimet ja tehokkaat oikeussuojakeinot, jos he joutuvat edellä mainittujen, virtuaalivaluuttojen käyttöön liittyvien riskien kohteeksi;

8.  toteaa, että koska virtuaalivaluutat eivät ole kansallisia tai ulkomaanvaluuttoja, niistä voi paperirahan vaihtoehtona käytettäessä aiheutua rahoitusjärjestelmälle potentiaalisia riskejä sekä sääntelyn että markkinavalvonnan ja markkinoiden turvallisuuden kannalta sekä riskejä ja uhkia rahoitusmarkkinoiden rehellisyydelle ja tehokkaalle sääntelylle; painottaa, että rahoitusvakauteen kohdistuvat riskit voivat korostua entisestään, kun virtuaalivaluuttojen käyttö lisääntyy;

9.  toteaa, että henkilöt, jotka haluavat turvata varallisuutensa, voivat käyttää itsenäisiä valuuttoja, kuten bitcoinia, matalien korkotasojen aikakaudella tai ns. turvasatamana taloudellisen epävakauden vallitessa;

10.  panee merkille aiemmat huomattavat heilahtelut tiettyjen virtuaalivaluuttojen valuuttakursseissa ja mahdolliset riskit, joita virtuaalivaluuttojen käytöstä aiheutuu kuluttajille; korostaa, ettei EU:ssa ole erityistä sääntelyyn perustuvaa suojelua kuluttajien suojaamiseksi taloudellisilta tappioilta, jos virtuaalivaluuttoja vaihtava tai hallussaan pitävä palvelu tekee konkurssin tai lopettaa toimintansa; toteaa, että virtuaalivaluutat voidaan arvopaperistaa kohde-etuuksilla; korostaa tarvetta suojata kuluttajat virtuaalivaluuttoja käytettäessä, etenkin mitä tulee kyberturvallisuuteen, käytettyihin algoritmeihin, kysely- ja ongelmatapauksissa käytettäviin yhteyshenkilöihin ja -tietoihin, helposti ymmärrettäviin ehtoihin, mukaan lukien selkeä maininta riskeistä, ja siihen, että mikään pankki tai maa ei välttämättä takaa virtuaalivaluuttoja ja niiden arvoa; korostaa, että virtuaalivaluutta-alan yritysten olisi tiedotettava näistä potentiaalisista ongelmista;

11.  huomauttaa, että on vaikeaa ja epävarmaa ennustaa, miten virtuaalivaluutat kehittyvät, tai yksilöidä potentiaalisia erityisiä pidemmän aikavälin poliittisia toimintalinjoja tukahduttamatta samalla innovointia; kehottaa komissiota luomaan johdonmukaisen ja kattavan strategian EU:n tasolla, jotta voitaisiin määrittää virtuaalivaluuttojen ja virtuaalivaluuttateknologian hyödyt ja riskit sekä potentiaalisia pitemmän aikavälin toimintalinjoja siten, että samalla otetaan huomioon tarve välttää sisämarkkinoiden pirstoutuminen ja vääristyminen, paremman sääntelyn tarve samoin kuin tarve edistää taloudellista ja teknologista innovaatiota sekä toimia yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien ja virtuaalivaluuttayritysten kanssa, jotta EU voi olla edelleen kiinnostava paikka tämän teknologian tutkimukselle, kehittämiselle ja toiminnalle; korostaa, että on tärkeää valvoa ja analysoida jatkuvasti sitä, miten virtuaalivaluutat kehittyvät ja mitä toimintapolitiikan haasteita ne aiheuttavat; ehdottaa, että komission johdolla toimiva työryhmä tukee asiaankuuluvia julkisia ja yksityisiä toimijoita ja arvioi ja analysoi kaikkea virtuaalivaluuttateknologian ja DLT-sovellusten potentiaalista kehitystä; kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota virtuaalivaluutoissa käytettyihin algoritmeihin ja arvioimaan niiden turvallisuutta;

12.  kehottaa komissiota tarkastelemaan virtuaalivaluuttojen ja DLT-teknologian vaikutusta kaikilla aloilla ja muun muassa niiden roolia digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä, jotta voidaan varmistaa, että virtuaalivaluutta-alan legitiimit yritykset voivat menestyä;

13.  toteaa, että tehokkaiden sääntelylinjausten kehittely virtuaalivaluuttojen kehitykseen vastaamiseksi on vielä herkässä alkuvaiheessa; korostaa, että tietyillä aloilla sääntelijät ovat edistyneet merkittävästi tehokkaan linjauksen kehittämisessä; panee kuitenkin merkille, että paljon on vielä tehtävä, jotta virtuaalivaluuttojen sääntelemiseksi on käytössä tehokkaat puitteet siten, että riskit voidaan torjua tukahduttamatta taloudellista ja teknologista innovaatiota;

14.  korostaa kuluttajatietoisuuden, avoimuuden ja luottamuksen merkitystä virtuaalivaluuttoja käytettäessä; kehottaa komissiota kehittämään yhteistyössä jäsenvaltioiden ja virtuaalivaluutta-alan kanssa suuntaviivoja, joiden tavoitteena on taata, että virtuaalivaluuttojen nykyisille ja tuleville käyttäjille annetaan oikeaa, selkeää ja kattavaa tietoa, jotta he voivat tehdä täysin tietoon perustuvia valintoja, mikä parantaa virtuaalivaluuttajärjestelmien avoimuutta sen suhteen, miten ne on organisoitu, miten ne toimivat ja miten ne eroavat säännellyistä ja valvotuista maksujärjestelmistä kuluttajasuojan kannalta; kehottaa lisäksi virtuaalivaluutta-alaa harkitsemaan yhdessä komission ja jäsenvaltioiden kanssa, voidaanko kansainvälisissä normeissa määriteltyjä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevia vaatimuksia soveltaa virtuaalivaluuttojen vaihtajiin sekä muihin elimiin, jotka toimivat yhtymäkohtina, joissa virtuaalivaluutan vaihtotoiminnot risteävät säännellyn paperirahaa koskevan rahoitusjärjestelmän kanssa, ja pyytää komissiota arvioimaan ja tarkastelemaan tarvetta laajentaa rahanpesudirektiivin soveltamisalaa kattamaan virtuaalivaluuttojen vaihtopalvelut.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

21.4.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

31

2

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Dita Charanzová, Carlos Coelho, Sergio Gaetano Cofferati, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, Nicola Danti, Dennis de Jong, Vicky Ford, Ildikó Gáll-Pelcz, Evelyne Gebhardt, Antanas Guoga, Sergio Gutiérrez Prieto, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Liisa Jaakonsaari, Philippe Juvin, Antonio López-Istúriz White, Marlene Mizzi, Robert Rochefort, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Igor Šoltes, Ivan Štefanec, Mylène Troszczynski, Anneleen Van Bossuyt, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Lucy Anderson, Birgit Collin-Langen, Edward Czesak, João Pimenta Lopes, Julia Reda, Ulrike Trebesius, Lambert van Nistelrooij, Sabine Verheyen, Kerstin Westphal

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Georg Mayer


LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

26.4.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

54

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gerolf Annemans, Hugues Bayet, Pervenche Berès, Esther de Lange, Markus Ferber, Jonás Fernández, Elisa Ferreira, Neena Gill, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Cătălin Sorin Ivan, Othmar Karas, Georgios Kyrtsos, Alain Lamassoure, Philippe Lamberts, Werner Langen, Sander Loones, Bernd Lucke, Olle Ludvigsson, Ivana Maletić, Fulvio Martusciello, Bernard Monot, Luděk Niedermayer, Stanisław Ożóg, Dimitrios Papadimoulis, Sirpa Pietikäinen, Dariusz Rosati, Pirkko Ruohonen-Lerner, Alfred Sant, Molly Scott Cato, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Paul Tang, Ramon Tremosa i Balcells, Ernest Urtasun, Marco Valli, Cora van Nieuwenhuizen, Jakob von Weizsäcker, Pablo Zalba Bidegain, Marco Zanni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Matt Carthy, Philippe De Backer, Mady Delvaux, Ashley Fox, Marian Harkin, Ian Hudghton, Sophia in ‘t Veld, Syed Kamall, Krišjānis Kariņš, Paloma López Bermejo, Emmanuel Maurel, Siôn Simon, Romana Tomc

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Daniela Aiuto, Virginie Rozière

Oikeudellinen huomautus