Menettely : 2013/0321(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0216/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0216/2016

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 14/09/2016 - 9.1
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0339

SUOSITUS     ***
PDF 369kWORD 90k
23.6.2016
PE 582.160v03-00 A8-0216/2016

esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton väliseen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehtyyn sopimukseen liitettävän, Kroatian tasavallan osallistumista sopimuspuolena sopimukseen sen liityttyä Euroopan unioniin koskevan pöytäkirjan tekemisestä

(14381/2013 – C8-0120/2016 – 2013/0321(NLE))

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

Esittelijä: Danuta Jazłowiecka

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 LYHYET PERUSTELUT
 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton väliseen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehtyyn sopimukseen liitettävän, Kroatian tasavallan osallistumista sopimuspuolena sopimukseen sen liityttyä Euroopan unioniin koskevan pöytäkirjan tekemisestä

(14381/2013 – C8-0120/2016 – 2013/0321(NLE))

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (14381/2013),

–  ottaa huomioon pöytäkirjan Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton väliseen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehtyyn sopimukseen Kroatian tasavallan osallistumisesta sopimukseen sopimuspuolena sen liityttyä Euroopan unioniin (14382/2013),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 217 artiklan sekä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan ja 8 kohdan toisen alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0120/2016),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja kolmannen alakohdan ja 2 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan suosituksen (A8‑0216/2016),

1.  antaa hyväksyntänsä pöytäkirjan tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Sveitsin valaliiton hallituksille ja parlamenteille.


LYHYET PERUSTELUT

I. Kahdenväliset sopimukset – taustatietoa

EU ja sen 28 jäsenvaltiota ovat maantieteellisen ja kulttuurisen läheisyytensä sekä erityisesti poliittisen ja taloudellisen merkityksensä vuoksi Sveitsin tärkein kumppani. Monien sopimuksien vuoksi EU:n suhteet Sveitsiin ovat läheisemmät kuin mihinkään muuhun ETAan kuulumattoman maahan. Sveitsi on EU:n neljänneksi suurin kauppakumppani heti Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän jälkeen ja EU taas on Sveitsin tärkein kauppakumppani. Yli miljoona EU:n kansalaista asuu Sveitsissä ja lisäksi 230 000 ylittää rajan päivittäin työmatkallaan. Noin 430 000 Sveitsin kansalaista asuu EU:ssa: Romanian, Bulgarian ja Kroatian liityttyä EU:hun sisämarkkinat ovat laajentuneet entisestään ja ne kattavat lähes 505 miljoonaa henkeä ja ovat yhä tärkeämmät unionin kumppanille Sveitsille.

Se jälkeen kun Sveitsi hylkäsi ETA-sopimukseen liittymisen vuonna 1992, ja koska molemmat osapuolet ovat tietoisia yhteistyön olennaisesta merkityksestä, neuvoteltiin joukko kahdenvälisiä sopimuksia (niin kutsutut kahdenväliset sopimukset I). Ne koskevat henkilöiden vapaata liikkuvuutta, maantieliikennettä, lentoliikennettä, maataloutta, tutkimusta sekä kaupan ja julkisten hankintojen teknisiä esteitä ja ne tulivat voimaan 1. kesäkuuta 2002.

Toinen sopimuspaketti (kahdenväliset sopimukset II) neuvoteltiin kesäkuusta 2002 alkaen ja allekirjoitettiin vuonna 2004. Tähän pakettiin kuuluu yhdeksän erilaista sopimusta, jotka koskevat talletusten verotusta, petosten torjuntaa koskevaa yhteistyötä, Sveitsin liittymistä Schengenin sopimuksen säännöstön täytäntöönpanoon, Sveitsin osallistumista ”Dublin”- ja ”Eurodac”-asetusten soveltamiseen, jalostettujen maataloustuotteiden kauppaa, Sveitsin osallistumista Euroopan ympäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston (EIONET) toimintaan, tilastoalan yhteistyötä, Sveitsin osallistumista Media plus -ohjelmaan ja Media-koulutusohjelmaan sekä eläkkeellä olevien yhteisön virkamiesten kaksinkertaisen verotuksen välttämistä.

Sveitsi on EU-politiikassaan aina pyrkinyt tiivistämään suhteitaan unioniin, muun muassa lähes 20 perustavalla sopimuksella ja yli 120 kahdenvälisellä sopimuksella, jotka Sveitsin kansa on hyväksynyt ja vahvistanut seitsemässä kansanäänestyksessä vuoden 2000 jälkeen.

II. Henkilöiden vapaa liikkuvuus

Henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskeva sopimus, joka allekirjoitettiin kahdenvälisen sopimuksen I yhteydessä, antoi sopimuspuolten kansalaisille oikeuden tulla toistensa alueelle sekä asua ja työskennellä siellä, koska molemmat osapuolet poistivat suurimman osan rajoituksista. Jotta henkilö voisi nauttia täysimääräisesti yllämainituista oikeuksista, on hänellä kuitenkin oltava työ- tai palvelusopimus tai riittävät varat ja vakuutus. Kyseisen sopimuksen tarkoituksena oli ottaa käyttöön unionin ja Sveitsin välillä yhteisön säännöstön kaltaiset säännöt, jotka sallivat maahantulon, oleskelun, työskentelyn, yrittäjänä toimimisen, opiskelun ja oikeuden sosiaaliturvaan sekä mahdollistavat samat asumis-, työllisyys- ja työolosuhteet kuin maan omille kansalaisille. Sopimuksen tavoitteena oli myös helpottaa palveluiden tarjoamista sopimuspuolen alueella.

Sopimukseen kuului tiettyjä siirtymäsäännöksiä, joiden ansiota koko EU ja Sveitsi saattoivat vähitellen hyötyä vapaasta liikkuvuudesta.

Kahdenvälinen sopimus I sisältää myös perustavanlaatuisen ns. giljotiinilausekkeen, jossa määrätään, että mikäli joku seitsemästä sopimuksesta päättyy, kaikki sopimukset päättyvät automaattisesti, sekä täytäntöönpanokiellon, jonka mukaan sopimuspuolet sitoutuvat siihen, etteivät ne säädä mitään muita toistensa kansalaisia koskevia rajoittavia toimia tämän sopimuksen piiriin kuuluvilla aloilla.

III. Henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen pöytäkirjat

Sopimus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta, jonka Sveitsi ja 15 jäsenvaltion EU allekirjoittivat vuonna 2000 kahdenvälisen sopimuksen I puitteissa, tuli voimaan 1. kesäkuuta 2002. Sopimus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta on ainoa, jota ei automaattisesti laajennettu koskemaan uusia jäsenvaltioita 1. toukokuuta 2004 tapahtuneen EU:n laajentumisen jälkeen. Näin ollen sopimusta täydennettiin pöytäkirjalla ja sen soveltamisala laajennettiin koskemaan Tšekin tasavaltaa, Viroa, Kyprosta, Latviaa, Liettuaa, Unkaria, Maltaa, Puolaa, Sloveniaa ja Slovakiaa. Sopimuksen ensimmäinen pöytäkirja tuli voimaan 1. huhtikuuta 2006. Kukin pöytäkirja noudattaa 15 jäsenvaltion EU:n kanssa tehdyn sopimuksen mallia ja niissä määritellään vastaavat kiintiöt, järjestelyt työmarkkinoille pääsylle, rajoitukset ja suojalausekkeet.

Bulgarian ja Romanian liityttyä Euroopan unioniin 1. tammikuuta 2007 sopimusta täydennettiin jälleen ja se tuli voimaan vuonna 2009 pöytäkirja II:n nimellä.

Kun Kroatia liittyi Euroopan unioniin vuonna 2013, käynnistettiin pöytäkirja III:n laatiminen. Se kuitenkin aluksi jäädytettiin 9. helmikuuta 2014 järjestetyn laajamittaisen maahanmuuton vastustamista koskeneen kansanäänestyksen seurauksena. EU reagoi tähän keskeyttämällä Sveitsin kanssa käynnissä olleet neuvottelut useista sopimuksista, muun muassa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” sekä opiskelijavaihto-ohjelmasta Erasmus+. Sveitsi ja EU allekirjoittivat kuitenkin 4. maaliskuuta 2016 pöytäkirja III:n, jolla henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskeva sopimus laajennettiin koskemaan Kroatiaa.

Nykyiselle pöytäkirja III:lle, kuten edellisillekin, tarvitaan Euroopan parlamentin hyväksyntä.

IV. Nykyinen pöytäkirja

Pöytäkirjassa määrätään, että seitsemän vuoden ajan pöytäkirjan voimaantulosta Sveitsi voi rajoittaa Kroatian kansalaisten pääsyä työmarkkinoille (kiintiöt, etusija paikallisille työntekijöille, työolojen ja palkkojen valvonta). Tämän siirtymäkauden kahden viimeisen vuoden aikana rajoitukset on hyväksyttävä EU:n ja Sveitsin sekakomiteassa.

Sveitsi voi jatkaa määrällisten työmarkkinarajoitusten soveltamista Sveitsissä palkkatyöntekijöinä ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiviin Kroatian kansalaisiin seuraavien kahden oleskelujakson osalta: a) yli neljä kuukautta mutta alle vuoden kestävät oleskelut b) vähintään vuoden kestävät oleskelut.

Määrälliset rajoitukset vahvistetaan kullekin pöytäkirjan seitsemälle soveltamisvuodelle. Kunkin vuoden kiintiöt ovat asteittain kasvavia siten, että Sveitsi vuosi vuodelta avaa vähitellen työmarkkinansa kroatialaisille työntekijöille.

Lisäksi annetaan määräyksiä, joiden avulla Sveitsi ja Kroatia voivat jatkaa tavanomaisille työmarkkinoille yhdentyneiden työntekijöiden ensisijaisuuden sekä toisen sopimuspuolen kansalaisiin sovellettavien palkka- ja työolojen tarkastamista.

Kroatialla olisi oltava oikeus soveltaa samoja määrällisiä rajoituksia Sveitsin kansalaisiin samoina ajanjaksoina. Viimeisessä tärkeässä suojalausekkeessa määrätään, että pöytäkirjan seitsenvuotiskauden lopussa Sveitsillä on mahdollisuus yksipuolisesti aktivoida vielä kolmen vuoden ajaksi Kroatian kansalaisten vastainen suojalauseke, jonka tarkoituksena on rajoittaa työskentelyyn oikeuttavia oleskelulupia. Tästä annetaan erityismääräykset.

Siirtymäkauden kokonaispituus suojalausekkeineen – mikäli sitä käytetään – on siten kymmenen vuotta pöytäkirjan voimaantulosta.

V. Laajamittaisen maahanmuuton vastustamista koskeva kansanäänestys 9. helmikuuta 2014

Sveitsin kansa hyväksyi 9. helmikuuta 2014 kansanäänestyksellä kansanpuolueen esittämän laajamittaisen maahanmuuton vastustamista koskeneen aloitteen, joka sai 50,3 prosenttia äänistä ja kantonien enemmistön taakseen. Aloitteen tärkein osa oli uuden pykälän 121 a lisääminen Sveitsin perustuslakiin. Kyseisen pykälän keskeisissä osissa säädetään, että Sveitsi säätelee maahanmuuttoa itsenäisesti, voi rajoittaa oleskelulupia ja määrätä kiintiöitä, jotka perustuvat Sveitsin yleisiin taloudellisiin etuihin, ja että yritysten on työvoimaa palkatessaan pakko antaa etusija Sveitsin kansalaisille. EU:n ja Sveitsin välisen sopimuksen kannalta erittäin tärkeää on se, että laajamittaisen maahanmuuton vastustamista koskeneessa aloitteessa todettiin, ettei mikään kansainvälinen sopimus voi olla tämän uuden pykälän vastainen.

Käytännössä perustuslain 121 a pykälän tarkoituksena on rajoittaa Sveitsiin kohdistuvaa maahanmuuttoa, ottaa ulkomaalaiskiintiöt uudelleen käyttöön ja pyrkiä neuvottelemaan uudelleen EU:n kanssa tehty sopimus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta. Koska aloite hyväksyttiin, Sveitsin liittoneuvostolla on kolme vuotta aikaa panna täytäntöön toimia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, eli helmikuuhun 2017 asti. On kuitenkin korostettava, että pykälä 121 a ei ole yhteensopiva henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen kanssa.

Heinäkuussa 2014 Euroopan ulkosuhdehallinnolle, joka vastaa EU:n ja Sveitsin välisen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen hallinnoimisesta, lähetettiin kirje, jossa pyydettiin henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen tarkistamista. Kuultuaan jäsenvaltioita unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton lähetti välittömästi vastauksen, jossa korostettiin, että syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen uudelleen neuvotteleminen, jonka tavoitteena on ottaa uudelleen käyttöön määrällisiä rajoitteita ja kiintiöitä sekä antaa etusija Sveitsin kansalaisille, on jyrkässä ristiriidassa sopimuksen kanssa ja että EU ei näin ollen hyväksy mitään tällaisia tarkistuksia.

Sveitsin edustajien kanssa käydään nyt keskusteluja, joissa otetaan huomioon giljotiinilauseke ja tarve noudattaa sopimuksen ehtoja, jotta löydettäisiin molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, joka perustuu mahdollisesti tulkintaan sopimuksen 14.2 artiklasta, jossa todetaan, että mikäli esiintyy ”vakavia taloudellisia tai sosiaalisia vaikeuksia”, sekakomitea voi tutkia asianmukaisia keinoja tilanteen korjaamiseksi.

Kyseisen kansanäänestyksen jälkeiseen tilanteeseen on löydettävä ratkaisu tulevina kuukausina. Koska Sveitsin itsenäisesti tekemä päätös voi aiheuttaa kahdenvälisen sopimuksen I päättämisen, on Sveitsin valaliiton tehtävänä ehdottaa hyväksyttävää ratkaisua.

VI. Esittelijän kanta

Sveitsi hyötyy samassa määrin kuin EU:n jäsenvaltiot sisämarkkinoista ja niiden laajentumisesta, kuten sveitsiläinen osapuoli(1) on toistuvasti todennut, ja sitä on korostettu Sveitsin tekemissä kahdenvälisen sopimuksen I:n(2) päättämisen seurauksia koskevissa analyyseissä. On kiistatonta, että sekä Kroatia että Sveitsi hyötyvät pöytäkirja III:n allekirjoittamisesta poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti, koska ne voivat hyödyntää laajempia sisämarkkinoita, joiden keskeinen tekijä on vapaa liikkuvuus.

Kaikkien näiden syiden vuoksi esittelijä kannattaa sopimuksen pöytäkirjaa ja suosittaa sen hyväksymistä.

(1)

Sveitsin yritysten keskusliitto, Economiesuisse, katsoo, että kahdenväliset sopimukset ovat ”välttämättömiä ja väistämättömiä”, erityisesti uusien jäsenvaltioiden markkinoille pääsyn kannalta.

(2)

https://www.seco.admin.ch/seco/fr/home/Aussenwirtschaftspolitik_Wirtschaftliche_Zusammenarbeit/Wirtschaftsbeziehungen/Wirtschaftsbeziehungen_mit_der_EU/wirtschaftliche-bedeutung-der-bilateralen-i/volkswirtschaftliche-auswirkungen-eines-wegfalls-der-bilateralen.html


LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

21.6.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

44

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laura Agea, Guillaume Balas, Tiziana Beghin, Brando Benifei, Vilija Blinkevičiūtė, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Ole Christensen, Martina Dlabajová, Lampros Fountoulis, Elena Gentile, Arne Gericke, Marian Harkin, Czesław Hoc, Danuta Jazłowiecka, Jan Keller, Ádám Kósa, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Javi López, Morten Løkkegaard, Thomas Mann, Dominique Martin, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Marek Plura, Terry Reintke, Sofia Ribeiro, Anne Sander, Sven Schulze, Romana Tomc, Yana Toom, Marita Ulvskog, Renate Weber, Tatjana Ždanoka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniela Aiuto, Georges Bach, Lynn Boylan, Sergio Gutiérrez Prieto, Dieter-Lebrecht Koch, Joachim Schuster, Csaba Sógor, Neoklis Sylikiotis, Flavio Zanonato, Gabriele Zimmer

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Paul Tang


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

44

+

ALDE

ECR

EFDD

GUE/NGL

Green/EFA

PPE

 

S&D

Enrique Calvet Chambon, Martina Dlabajová, Marian Harkin, Morten Løkkegaard, Yana Toom, Renate Weber

Arne Gericke, Czesław Hoc

Laura Agea, Daniela Aiuto, Tiziana Beghin

Lynn Boylan, Neoklis Sylikiotis, Gabriele Zimmer

Terry Reintke, Tatjana Zdanoka

Georges Bach, David Casa, Danuta Jazłowiecka, Dieter-Lebrecht Koch, Ádám Kósa, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Thomas Mann, Marek Plura, Sofia Ribeiro, Anne Sander, Sven Schulze, Csaba Sógor, Romana Tomc

Guillaume Balas, Brando Benifei, Vilija Blinkevičiūtė, Ole Christensen, Elena Gentile, Sergio Gutiérrez Prieto, Jan Keller, Javi López, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Joachim Schuster, Paul Tang, Marita Ulvskog, Flavio Zanonato

2

-

ENF

NI

Dominique Martin

Lampros Fountoulis

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus