Menettely : 2015/2038(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0217/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0217/2016

Keskustelut :

PV 04/07/2016 - 17
CRE 04/07/2016 - 17

Äänestykset :

PV 05/07/2016 - 4.4
CRE 05/07/2016 - 4.4
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0298

MIETINTÖ     
PDF 402kWORD 187k
27.6.2016
PE 575.363v03-00 A8-0217/2016

parlamentin vuonna 2010 antamien sosiaali- ja ympäristönormeja, ihmisoikeuksia ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien suositusten täytäntöönpanosta

(2015/2038(INI))

Kansainvälisen kaupan valiokunta

Esittelijä: Eleonora Forenza

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

parlamentin vuonna 2010 antamien sosiaali- ja ympäristönormeja, ihmisoikeuksia ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien suositusten täytäntöönpanosta

(2015/2038(INI))

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 3, 6 ja 21 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 11, 153, 191, 207 ja 218 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 12, 21, 28, 29, 31 ja 32 artiklan,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497)(1),

–  ottaa huomioon WTO:n 10. ministerikokouksen päätelmät(2),

–  ottaa huomioon Pariisin sopimuksen (30. marraskuuta–11. joulukuuta 2015)(3),

–  ottaa huomioon EU:n vuosikertomuksen ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa (2014)(4),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman vuosiksi 2015–2019 – ”Ihmisoikeuksien säilyttäminen EU:n asialistan kärjessä”,

–  ottaa huomioon suuntaviivat ihmisoikeuksien vaikutusten analysoinnista kauppaan liittyvien poliittisten aloitteiden vaikutusten arvioinneissa(5),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin politiikkayksikön vuonna 2015 julkaiseman tutkimuksen ”Human rights and democracy clauses in international agreements”,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 antaman päätöslauselman ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development”(6),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta 20. joulukuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2173/2005(7),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 978/2012 yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta(8),

–  ottaa huomioon OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille(9),

–  ottaa huomioon OECD:n ohjeet ”OECD Due Diligence Guidance for Responsible Supply Chains of Minerals from Conflict-Affected and High-Risk Areas”(10),

–  ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden täytäntöönpanossa edistymisestä(11),

–  ottaa huomioon vuonna 2011 annetun komission tiedonannon ”Yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva uudistettu EU:n strategia vuosiksi 2011–2014” (COM(2011)0681),

–  ottaa huomioon kestävää kehitystä koskevan UNCTADin investointipolitiikan kehyksen (2015)(12),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin politiikkayksikön teettämän tutkimuksen ”The EU’s Trade Policy: from gender-blind to gender-sensitive?”,

–  ottaa huomioon riippumattoman asiantuntijan neljännen kertomuksen ”The promotion of a democratic and equitable international order” – YK:n pääsihteerin muistio 5. elokuuta 2015 kokoontuneelle YK:n yleiskokoukselle (A/70/285),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman yritysten yhteiskuntavastuusta kansainvälisissä sopimuksissa(13),

–  ottaa huomioon YK:n päätöslauselman nro 64/292, jossa Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous tunnustaa nimenomaisesti veden ja sanitaation ihmisoikeuksiksi ja toteaa, että puhdas juomavesi ja sanitaatio ovat keskeisiä kaikkien ihmisoikeuksien toteutumiselle,

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen kansalaisaloitteen Right2Water seurannasta(14),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2010 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista sekä sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä kauppasopimuksissa(15),

–  ottaa huomioon 8. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman kauppapolitiikasta ja ilmastonmuutoksen haasteista(16),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin politiikkayksikkö C:n vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen ”Gender Mainstreaming in Committees and Delegations of the European Parliament”,

–  ottaa huomioon ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman nro 26/9, jossa se päätti perustaa avoimen hallitustenvälisen työryhmän, jossa käsitellään ylikansallisia yrityksiä ja muita liikeyrityksiä ihmisoikeuksien kunnioittamisen kannalta ja jonka tehtävänä on laatia oikeudellisesti sitova kansainvälinen väline, jonka avulla säännellään kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaisesti monikansallisten yhtiöiden ja muiden liikeyritysten toimintaa(17),

–  ottaa huomioon asetuksessa (EU) N:o 978/2012 säädetyn EU:n uudistetun yleisen tullietuusjärjestelmän,

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle aiheesta ”Kertomus yleisestä tullietuusjärjestelmästä vuosina 2014–2015” (COM(2016)0029 final),

–  ottaa huomioon yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat, OECD:n tarkistetut toimintaohjeet monikansallisille yrityksille, ILO:n kolmikantajulistuksen monikansallisista yrityksistä ja sosiaalipolitiikasta, integroitua raportointia käsittelevän kansainvälisen komitean puitteet, YK:n Global Compact -aloitteen kymmenen periaatetta ja yhteiskuntavastuuta koskevan ISO 26000 -standardin,

–  ottaa huomioon yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n suuntaviivoja eteenpäin vievän Ranskan luonnoksen due diligence -säädökseksi sekä puheenjohtaja Junckerin lausunnon vuoden 2015 G7-huippukokouksessa,

–  ottaa huomioon YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden ja YK:n Global Compact -aloitteen puitteissa käynnistetyn hankkeen pitkän aikavälin arvon toteuttamisesta yrityksille ja sijoittajille,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A8-0217/2016),

A.  ottaa huomioon, että parlamentti antoi vuonna 2010 komissiolle suosituksia sosiaali- ja ympäristönormeista, ihmisoikeuksista ja yritysten yhteiskuntavastuusta; toteaa, että useat näistä suosituksista on pantu täytäntöön, toisia taas ei;

B.  ottaa huomioon, että parlamentti toimii lainsäädäntövallan käyttäjänä toimenpiteiden osalta, joilla määritellään EU:n yhteisen kauppapolitiikan täytäntöönpanokehys; toteaa, että jokaisen unionin neuvotteleman kauppasopimuksen ratifioimiseksi tarvitaan parlamentin hyväksyntä; katsoo, että parlamentin suositusten täytäntöönpano on sen vuoksi välttämätöntä, jotta varmistetaan komission yhteisen kauppapolitiikan alalla tekemien aloitteiden menestyminen;

C.  katsoo, että kaupalla on suuri merkitys liiketoimintamahdollisuuksien edistämisessä, vaurauden luomisessa ja työllisyyden lisäämisessä sekä taloudellisen kehityksen ja sosiaalisen edistyksen eteenpäin viemisessä ja elintason, elämänlaadun ja ihmisoikeusnormien parantamisessa pitkällä aikavälillä;

D.  ottaa huomioon, että kuten ”Kaikkien kauppa” -strategiassa vahvistetaan, EU korostaa sitoutuneensa edistämään päättäväisesti kestävää kehitystä sekä ihmisoikeuksia ja hyvää hallintotapaa sellaisin kannustimiin perustuvin keinoin kuten GSP+-järjestelmä ja etuuskohteluun perustuvaa markkinoillepääsyä koskevat säännökset maissa, jotka ovat sitoutuneet panemaan täytäntöön näitä aloja koskevat keskeiset kansainväliset yleissopimukset;

E.  ottaa huomioon, että EU pystyy vaikuttamaan myönteisesti ihmisoikeuksien parempaan kunnioittamiseen ja kestävään kehitykseen eri puolilla maailmaa kauppapolitiikkansa kautta; katsoo, että komission on toteutettava toimiaan tämä tavoite mielessä pitäen; toteaa, että kauppa- ja investointisopimukset vaikuttavat ihmisoikeuksiin ja kestävään kehitykseen, minkä vuoksi ne olisi suunniteltava niin, että ne tukevat sosiaalista ja ympäristöön liittyvää edistystä varmistaen samalla, ettei eurooppalaisia standardeja madalleta ja että ihmisoikeuksia ja sosiaali- ja ympäristönormeja noudatetaan;

F.  katsoo, että kauppa ja kansainvälisten yhtiöiden ulkomaiset investoinnit edistävät sitoutumista ihmisoikeuksiin ja sosiaalisiin oikeuksiin sekä työntekijöiden oikeuksiin niissä maissa, joissa yhtiöt toimivat;

G.  toteaa, että parlamentin panosta voidaan arvioida sillä perusteella, kuinka sen suositukset on tosiasiassa pantu täytäntöön; katsoo, että sopimusten täytäntöönpanoa on seurattava säännöllisesti, jotta voidaan valvoa kauppasopimuksissa sovittujen tavoitteiden ja sitoumusten noudattamista erityisesti ihmisoikeuksien suojelun alalla;

H.  ottaa huomioon, että EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on SEUT-sopimuksen 208 artiklan mukaan tosiasiallinen oikeudellinen velvoite saattaa politiikkansa yhdenmukaiseksi kehitysyhteistyötavoitteiden kanssa;

I.  toteaa, että komission ehdotuksessa uudeksi kauppa- ja investointistrategiaksi ”Kaikkien kauppa” tunnustetaan kaupan, ihmisoikeuksien sekä sosiaali- ja ympäristönormien välinen yhteys ja edellytetään näiden oikeuksien ja normien saattamista olennaiseksi osaksi EU:n talous- ja kauppasuhteita;

J.  katsoo, että monikansallisilla maailmanlaajuisilla jälleenmyyjillä ja yrityksillä on nykyisten tuotantomallien vuoksi suuri vastuu työolojen ja palkkojen parantamisesta tuotantomaissa;

K.  toteaa, että naisten oikeudet kuuluvat olennaisesti ihmisoikeuksiin; toteaa, että miesten ja naisten tasa-arvo kuuluu kauppasopimusten kestävää kehitystä koskeviin lukuihin; toteaa, että kauppa- ja investointisopimusten tietyt vaikutukset kohdistuvat eri tavalla naisiin ja miehiin rakenteellisesta sukupuolten eriarvoisuudesta johtuen, ja katsoo, että kestävään ja osallistavaan kehitykseen, kasvuun ja kauppasopimuksiin on sisällyttävä ihmisoikeuksien noudattaminen, myös sukupuolinäkökulmasta katsottuna;

L.  ottaa huomioon, että kestävän kehityksen toimintaohjelmassa 2030 tunnustetaan kauppapolitiikan ratkaiseva merkitys sen tavoitteiden toteutumisessa, sillä siinä käsitellään useita politiikan aloja, kuten alkuperäsääntöjä, elintarvikkeiden sääntelyä, hyödykemarkkinoita ja sukupuolten tasa-arvoa;

M.  katsoo, että GSP- ja GSP+-järjestelmien mahdollisuuksia varmistaa ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia koskevien yleissopimusten ratifiointi ja täytäntöönpano kehitysmaissa voidaan parantaa yhdistämällä tuloksekkaaseen käyttöönottoon taloudellisia kannustimia ja valvomalla jatkuvasti keskeisten ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia koskevien yleissopimusten täytäntöönpanoa;

N.  toteaa, että EU käynnisti Rana Plazan katastrofin jälkeen yhteistyössä Bangladeshin hallituksen ja ILO:n kanssa Global Compact for Improvements in Labour Rights and Factory Safety in Bangladesh -aloitteen, jolla pyritään parantamaan työntekijöiden työ-, työterveys- ja työturvallisuusoloja; toteaa, että nämä toimet ovat johtaneet yleisen tietoisuuden lisääntymiseen ja innovatiivisiin ratkaisuihin kauppaan ja kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä, muun muassa Bangladeshin palo- ja rakennusturvallisuussopimukseen;

O.  toteaa, että vieläkään ei ole olemassa sääntelykehystä sille, miten yritysten on noudatettava ihmisoikeuksia sekä sosiaali- ja ympäristönormeja koskevia velvoitteita; toteaa, että yksityissektorin on julkisen sektorin rinnalla osallistuttava kestävään kehitykseen; katsoo, että yritysten on toimittava yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta vastuullisella tavalla; toteaa, että EU:n uuden sukupolven kauppa- ja investointisopimukset sisältävät kestävää kehitystä koskevia lukuja, joissa sopimuspuolia pyydetään tekemään sitoumuksia ihmisoikeuksien suojelun ja sosiaali- ja ympäristönormien sekä yritysten yhteiskuntavastuun alalla ja noudattamaan niitä; toteaa, että tällaisten lukujen tavoitetaso on vaihdellut peräkkäisissä EU:n kauppasopimuksissa; kehottaa komissiota pitämään jatkossa kiinni mahdollisimman korkeasta tavoitetasosta;

P.  ottaa huomioon, että kaupasta ja kestävästä kehityksestä tehdään komission vuoden 2015 ”Kaikkien kauppa” -strategiassa EU:n painopistealue; katsoo, että komission on nyt muutettava erittäin toivottu kunnianhimonsa päättäväisiksi ja konkreettisiksi toimiksi, jotta tämä strategia vauhdittaisi kunnolla kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaa ohjelmaa;

Q.  ottaa huomioon, että YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteissa ja YK:n Global Compact -aloitteessa luvattu Realising Long-term Value for Companies and Investors -hanke (pitkän aikavälin arvon toteuttaminen yrittäjille ja investoijille) osoittaa, että talouden elpyminen Euroopassa ja maailmassa sopii yhteen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, ympäristön kestävyyden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteiden kanssa ja vahvistaa niitä keskinäisesti;

R.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207 artiklan mukaan ”yhteistä kauppapolitiikkaa harjoitetaan unionin ulkoista toimintaa koskevien periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti”;

S.  toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 21 artiklassa vahvistetaan, että EU:n ulkoiset toimet perustuvat demokratian ja oikeusvaltion periaatteisiin, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuuteen ja jakamattomuuteen, ihmisarvon kunnioittamiseen, tasa-arvon ja yhteisvastuun periaatteisiin sekä YK:n peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen;

T.  toteaa, että toisaalta kaupan ja ihmisoikeuksien ja toisaalta sosiaali- ja ympäristönormien kytkemisestä yhteen on tullut olennainen osa EU:n talous- ja kauppasuhteita; toteaa, että EU:n ihmisoikeus- ja demokratisointipolitiikkaa kolmansissa maissa olisi jatkettava ja että se olisi sisällytettävä muihin EU:n ulkoisen ulottuvuuden toimintalohkoihin, kuten kauppapolitiikkaan; katsoo, että EU:n olisi hyödynnettävä kauppapolitiikkaa, kun se pyrkii asettamaan korkeat globaalit normit ihmisoikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien, kuluttajansuojan sekä ympäristön aloilla;

U.  toteaa, että kauppapolitiikka ja kunnianhimoiset kauppasopimukset edistävät ja vahvistavat sääntöihin perustuvaa kansainvälistä kauppajärjestelmää; toteaa, että ihmisoikeuskysymykset olisi otettava huomioon ennen kuin kauppaneuvottelut saatetaan päätökseen moitteettomalla ja avoimella tavalla; toteaa, että yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevilla YK:n suuntaviivoilla ja muilla asiaankuuluvilla välineillä, kuten yritysten yhteiskuntavastuun parantamisella, pyritään edistämään kauppapolitiikkaan liittyviä ihmisoikeussäännöksiä;

V.  ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi 26. kesäkuuta 2014 päätöslauselman hallitusten välisestä ryhmästä, jonka tehtävänä on käynnistää prosessi sellaisen oikeudellisesti sitovan kansainvälisen välineen perustamiseksi, jolla säännellään kansainvälisen oikeuden puitteissa monikansallisten ja muiden yritysten toimintaa;

W.  toteaa, että kauppa ja ihmisoikeudet saattavat vahvistaa toisiaan ja että samalla kun elinkeinoelämän velvoitteena on noudattaa ihmisoikeuksia, sillä voi olla myös tärkeä rooli myönteisten kannustimien tarjoajana ihmisoikeuksien, demokratian, ympäristönormien ja yritysten yhteiskuntavastuun edistämiseksi; ottaa huomioon, että EU on ollut johtavassa asemassa neuvoteltaessa ja pantaessa täytäntöön useita maailmanlaajuista vastuuta koskevia globaaleja aloitteita samalla kun se on edistänyt ja noudattanut sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, ympäristön kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen kaltaisia kansainvälisiä normeja; toteaa, että maailmalaajuisesti toimivien ja tiennäyttäjinä syrjimätöntä yrityskulttuuria soveltavien eurooppalaisten yritysten pitkän aikavälin myönteinen vaikutus ihmisoikeuksiin on tunnustettu; toteaa, että ihmisoikeuksien suojeluun ja sen valvontaan perustuvien kauppasuhteiden vahvistaminen lisää keskinäistä ymmärrystä ja vahvistaa yhteisiä arvoja, kuten oikeusvaltion periaatetta, hyvää hallintotapaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista;

Yleiset periaatteet

1.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään miesten ja naisten tasa-arvon kaikkiin toimintalinjoihinsa, kauppapolitiikka mukaan luettuna, ja varmistamaan muun muassa kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW) tehokkaan noudattamisen; kehottaa komissiota ottamaan EU:n kauppapolitiikan vaikutustenarvioinnissa huomioon sukupuolten tasa-arvoa koskevat näkökohdat ja kehottaa komissiota naisen oikeuksien osalta järjestelmällisesti arvioimaan nykyisiä kauppa ja investointisopimuksia, jotta voidaan määritellä niiden seuraukset sukupuolten tasa-arvolle;

2.  kehottaa komissiota varmistamaan kehitystä koskevan paremman yhdenmukaisuuden, toimintapolitiikkojen tehokkaan arvioinnin ja kehitysapu- ja kauppapolitiikan välisen koordinoinnin sekä varmistamaan, että kaikki sidosryhmät noudattavat ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, työoikeutta ja ympäristönsuojelua koskevia kansainvälisiä normeja;

3.  kehottaa EU:ta osallistumaan aktiivisesti YK:n yleiskokouksen 70. istunnossa hyväksymän päätöslauselman ”Transforming our World: the 2030 agenda for sustainable development” 17:n kestävää kehitystä koskevan tavoitteen toteuttamiseen;

4.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita edistämään sitovia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että monikansalliset yhtiöt maksavat veroja niihin maihin, joista niiden voitot ovat peräisin, edistämään yksityisen sektorin pakollista maakohtaista raportointia OECD:n suositusten mukaisesti ja huolehtimaan hyvästä hallintotavasta erityisesti veroasioissa ja veronkannon tehokkuudesta; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tämä asia asetetaan etusijalle niiden poliittisessa vuoropuhelussa (kehityksen ja kaupan poliittisella tasolla), sekä antamaan tukensa kansalaisyhteiskunnalle verohallinnon julkisen valvonnan varmistamisessa ja veropetostapausten seurannassa; katsoo, että yrityksen veropolitiikkaa olisi pidettävä olennaisena osana yritysten yhteiskuntavastuuta ja että näin ollen verovilppiä tai veroparatiisien käyttöä koskevat strategiat eivät kuulu yhteiskuntavastuulliseen toimintaan;

5.  toteaa, että julkishyödykkeiden, kuten veden, terveydenhuollon ja koulutuksen saatavuus on tärkeää ja osoittaa valtion valmiuden taata sosiaaliset oikeudet ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen;

6.  korostaa, että EU on jo pitkään tehnyt selkoa sosiaalisista ja ympäristökysymyksistä kauppadiplomatiansa yhteydessä ja että se on edellä muita suuria maailmankaupan toimijoita; korostaa, että EU:n kauppakumppaneiden ihmisoikeussitoumukset ovat vahva perusta jatkuvalle vuoropuhelulle, yhteistyöprosessille ja asteittaisille parannuksille pitkällä aikavälillä;

7.  korostaa, että kauppa ja ulkomaiset investoinnit ovat tärkeitä keinoja talouskasvun, kestävän kehityksen ja hyvän hallintotavan aikaansaamisessa ja ihmisoikeuksien suojelussa;

8.  muistuttaa, että kauppa ja ulkomaiset suorat sijoitukset lisäävät hyvinvointia köyhemmissä maissa; muistuttaa, että hyvinvoinnin lisääntymisen sekä ihmisoikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien, työntekijöiden oikeuksien ja ympäristönsuojelun vahvistamisen välillä on merkittävä yhteys;

9.  muistuttaa, että EU on sitoutunut johdonmukaisesti edistämään ja kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa suhteissaan kolmansiin maihin kaikissa EU:n politiikoissa, kauppapolitiikka mukaan luettuna, ja kaikissa asianmukaisissa ulkoisen toimintansa rahoitusvälineissä;

10.  suosittaa siksi, että EU:n kauppapoliittisesta strategiasta tehtäisiin väline, jolla edistetään demokraattisia arvoja kolmansissa maissa; pitää siksi myönteisenä, että kauppasopimuksista ja kaupan etuusohjelmista tehdään välineitä, joilla edistetään ihmisoikeuksia, poistetaan pakko- ja lapsityö ja varmistetaan elintarviketurva ja oikeus terveyteen sekä kaikkia ihmisiä hyödyttävien kestävän kehityksen, korkeiden turvallisuus- ja ympäristönormien sekä taloudellisten mahdollisuuksien edistäminen;

Ihmisoikeudet, ympäristö- ja sosiaalinormit monenkeskisellä tasolla

11.  korostaa, miten tärkeää EU:lle on rakentaa yhteistyötä monenkeskisellä tasolla ja kehottaa siksi jälleen komissiota omaksumaan johtavan aseman WTO:n hallinnon uudistamisessa erityisesti seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi:

a)  WTO:n ja toimivaltaisten YK:n virastojen, kuten YK:n ihmisoikeusvaltuutetun, YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin ja kansainvälisen työjärjestön (ILO), välisen tehokkaan yhteistyön vahvistaminen erityisesti niin, että ILO:lle annetaan virallinen tarkkailijan asema WTO:ssa ja otetaan se mukaan kansainvälisten ihmisoikeus- ja työoikeussopimusten rikkomiseen liittyvien kauppakiistojen käsittelyyn; katsoo, että ILO:n olisi jatkossakin osallistuttava kahdenvälisistä, monenvälisistä ja useammankeskisistä kauppasopimuksista käytäviin neuvotteluihin;

b)  WTO:n kauppapoliittisten tarkastelumekanismien uudistaminen siten, että niihin sisällytetään ILO:n sopimusten, YK:n ihmisoikeussopimusten ja monenvälisten ympäristöalan sopimusten suuntaviivoihin perustuvat ympäristö- ja ihmisoikeusnäkökulmat, ja kestävän kehityksen edistäminen erityisesti perustamalla WTO:hon kauppaa ja ihmisarvoista työtä käsittelevä komitea nykyisen kauppa- ja ympäristökomitean rinnalle, kuten parlamentin vuoden 2010 suosituksissa pyydetään;

c)  arvioidaan, missä laajuudessa WTO:n kauppa- ja ympäristökomitea on täyttänyt sille Marrakeshissä 15. huhtikuuta 1994 tehdyssä WTO:n ministereiden kauppa- ja ympäristöpäätöksessä asetetun tehtävän ja parlamentin esittämät johtopäätökset siitä, mitä vielä on tehtävä erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämistä ja siihen sopeutumista sekä WTO:ta koskevan kansainvälisen vuoropuhelun yhteydessä, kuten parlamentti alun perin pyysi;

d)  osallistutaan rakentavasti YK:n työryhmään, joka käsittelee yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevaa sopimusprosessia ottaen huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston tekemän tutkimuksen, joka koskee yritysten tekemien vakavien ihmisoikeusloukkausten käsittelyä oikeussuojakeinoin;

12.  kehottaa komissiota edistämään aktiivisesti WTO:n lisäuudistuksia maailmanlaajuisten toimitusketjujen kestävää ja vastuullista hallintaa koskevien monenvälisten sääntöjen määrittelemiseksi; katsoo, että niihin tulisi sisältyä erityisesti seuraavaa:

a)  tehokkaat ja täytäntöönpanokelpoiset toimitusketjujen asianmukaista huolellisuutta ja avoimuutta koskevat vaatimukset, jotka perustuvat yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin YK:n ohjaaviin periaatteisiin

b)  työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat normit, joissa tunnustetaan erityisesti työntekijöiden oikeus työturvallisuustoimikuntiin

c)  sosiaalisen suojelun vähimmäistaso

d)  ILO:n keskeisten työnormien noudattaminen;

13.  pyytää uudelleen varmistamaan, että toimenpide, jonka osapuoli on hyväksynyt Pariisin sopimuksen puitteissa tai joka liittyy YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen 3 ja 4 artiklassa esitettyyn periaatteeseen tai sitoumukseen, turvataan myös määräämällä kauppasopimuksissa oikeudellisesti vakaammasta oikeudesta antaa sääntelyä;

14.  kehottaa komissiota nopeuttamaan sellaisten järjestelmien kehittämistä, joilla kauppasopimuksissa voidaan erotella tuotteet niiden tuotantoprosessien ja valmistusmenetelmien sekä kestävyyskriteerien mukaan;

15.  kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan pyrkimyksiään noudattaa fossiilisten polttoaineiden tukien vaiheittaista poistamista koskevia sitoumuksiaan G20-maiden sitoumusten mukaisesti;

16.  katsoo, että kauppapolitiikalla voitaisiin entistä paremmin vauhdittaa energiajärjestelmän muutosta ja että EU:n kaupankäyntivälineillä olisi edistettävä uusiutuvan energian käyttöä ja kehittämistä sekä ympäristöhyödykkeiden ja -teknologioiden luontia Euroopassa; antaa tunnustusta komission pyrkimyksille neuvotella ympäristöystävällisiä hyödykkeitä koskevasta monenvälisestä sopimuksesta (ympäristötuotteita koskeva sopimus) ja kehottaa varmistamaan, että neuvottelut johtavat kunnianhimoiseen ja tasapainoiseen sopimukseen; pyytää komissiota kehittämään ympäristötuotteita koskevien neuvottelujen yhteydessä kehittämään määrällisiä tai laadullisia kriteereitä ympäristöystävällisten hyödykkeiden määrittelemiseksi ja edistämään neuvotteluissa uskottavien ja avoimien menetelmien käyttöönottoa; kehottaa lisäksi komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon ympäristöystävällisten hyödykkeiden kauppaan vaikuttavat tekijät, kuten polkumyynnin vastaiset toimet uusiutuvan energian alalla, teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat järjestelmät, tiukat rahoitusohjelmat ja kansalliset ympäristöpolitiikat, koska siten luodaan kysyntää näille hyödykkeille;

Ihmisoikeudet ja ympäristö- ja sosiaalinormit kahdenvälisellä tasolla

17.  suhtautuu myönteisesti komission päätökseen toteuttaa etu- ja jälkikäteen kaikkien kauppasopimusten kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointi ihmisoikeuksia koskevien vaikutusten arviointia kauppaan liittyvissä poliittisissa aloitteissa annettujen suuntaviivojen mukaisesti; kehottaa siksi komissiota

a)  soveltamaan suuntaviivoja kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointien kehittämiseen kaikkien nykyisten ja tulevien neuvottelujen osalta;

b)  ottamaan näissä kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinneissa huomioon myös oikeutta ruokaan käsittelevän YK:n erityisraportoijan kehittämät periaatteet;

c)  ottamaan huomioon kauppa- ja investointisopimusten vaikutus erityisesti heikommassa asemassa oleviin kansalaisiin, kuten vähemmistöryhmiin kuuluviin, maantieteellisesti erityksissä oleviin, köyhiin ja sosiaalisesti syrjäytyneisiin kansalaisiin; muistuttaa tässä yhteydessä, että komissio on sitoutunut arvioimaan vapaakauppasopimusten vaikutusta Euroopan syrjäisimpiin alueisiin;

d)  varmistamaan kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten asianmukaisen osallistumisen kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin kehittämiseen ja ottamaan parlamentin mukaan tämän prosessin kaikkiin vaiheisiin;

e)  ottamaan tällaisista arvioinneista saadut tulokset täysimääräisesti huomioon neuvotteluissa;

f)  varmistamaan kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointien julkaisemisen, jotta neuvotteluasemat tiedetään jo ennen arviointien tuloksia, jotta kansalaisille voidaan tiedottaa ja antaa vaaleilla valituille edustajille mahdollisuus arvioida ehdotettua sopimusta asianmukaisesti;

18.  vaatii painokkaasti, että ihmisoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten arvioinneista ja kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinneista tehdään sitovia ja että arvioinnit aloitetaan varhaisessa vaiheessa, jotta neuvotteluasemat tiedetään jo ennen arviointien tuloksia;

19.  panee merkille Euroopan oikeusasiamiehen päätelmät komission päätöksestä tehdä sopimus Vietnamin kanssa ennen ihmisoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tekemistä ja kehottaa komissiota toteuttamaan arvioinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa uuden menetelmän perusteella, jotta parlamentti voi tehdä tietoon perustuvan päätöksen;

20.  toistaa kannattavansa ihmisoikeuksia koskevien ehtolausekkeiden sisällyttämistä kauppasopimuksiin ja muistuttaa, että on tärkeää noudattaa ihmisoikeuslausekkeita ja panna ne täytäntöön; on tyytyväinen komission ja neuvoston pyrkimyksiin lisätä tällaisia oikeudellisesti velvoittavia ihmisoikeuslausekkeita kaikkiin kauppa- ja investointisopimuksiin yhteisen lähestymistavan mukaisesti ja kehottaa julkaisemaan neuvoston yhteisen lähestymistavan; panee merkille, että ihmisoikeuslausekkeita ei ole sisällytetty EU:n kaikkiin sopimuksiin, ja kehottaa EU:n muiden kumppaneiden kanssa käytävissä kauppaneuvotteluissa, erityisesti TTIP-neuvotteluissa, varmistamaan oikeudellisesti velvoittavan ihmisoikeuslausekkeen sisällyttämisen;

21.  toteaa kuitenkin, että nykyisillä lausekkeilla on ollut vähäinen vaikutus ihmisoikeusvelvoitteiden ja -sitoumusten täyttämiseen; kehottaa siksi komissiota ja neuvostoa tekemään seuraavat mukautukset:

a)  kaupan suojatoimenpiteiden sisällyttäminen niin, että säilytetään osapuolten valmiudet täyttää ihmisoikeusvelvoitteensa aloilla, joista ne ovat ensisijaisesti vastuussa tapauksissa, joissa ihmisoikeuslausekkeiden määräyksiä on todistetusti rikottu;

b)  kauppa- ja assosiaatiosopimuksissa olevien ihmisoikeuslausekkeiden täytäntöönpanon säännöllinen ja huolellinen seuraaminen erityisesti julkaisemalla säännöllisesti komission ja EUH:n yhteisiä kertomuksia parlamentille siitä, miten kumppanimaat kunnioittavat ihmisoikeuksia, ja perustamalla toimielinten välinen toimikunta;

c)  harkitaan ihmisoikeuskomitean sisällyttämistä kaikkiin EU:n kauppasopimuksiin, jotta varmistetaan sopimukseen liittyvien ihmisoikeuskysymysten vakava ja järjestelmällinen seuraaminen; muistuttaa tässä yhteydessä, että on tärkeää, että kansalaiset osallistuvat neuvotteluihin avoimuuden lisäämiseksi;

d)  varmistetaan, että EU:lla on sisäinen oikeudellinen muutoksenhakujärjestelmä, jonka avulla voidaan tehdä valituksia tapauksissa, joissa kauppasopimuksia ja ihmisoikeuslausekkeita ei noudateta;

22.  muistuttaa vuonna 2010 annetussa päätöslauselmassa esittämästään pyynnöstä, että EU:n jokaisessa kahdenvälisessä ja monenvälisessä kauppasopimuksessa olisi oltava kattavat, täytäntöönpanokelpoiset ja kunnianhimoiset kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut; painottaa, että EU:n eri kauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevissa luvuissa on eroavuuksia; kehottaa siksi komissiota huolehtimaan mahdollisimman suuresta yhdenmukaisuudesta kaikissa kauppaneuvotteluissa ja sisällyttämään sopimuksiin kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia lukuja, jotka sisältävät seuraavaa:

a)  kaikkien osapuolten alustava sitoumus ratifioida ja panna tehokkaasti täytäntöön neljä ensisijaista ja kahdeksan keskeistä ILO:n yleissopimusta sekä kansainväliset monenväliset ympäristösopimukset;

b)  ihmisoikeuslausekkeiden ja kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen kattaminen yleisellä riitojenratkaisumekanismilla samalla tavalla kuin sopimuksen muiden osien kyseessä ollessa, kuten vuoden 2010 suosituksissa pyydettiin, jotta varmistetaan ihmisoikeuksien sekä sosiaalisten ja ympäristönormien noudattaminen;

c)  työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan mahdollisuus esittää valituksia ja hakea muutosta valitusmenettelyn avulla;

d)  tehokkaat ehkäisevät toimenpiteet, myös rahallisten korvausten muodossa, sopimuksen kestävää kehitystä koskevan luvun todetuissa vakavissa rikkomistapauksissa; tällaiset toimenpiteet voitaisiin toteuttaa tilapäisesti hidastamalla, vähentämällä tai jopa keskeyttämällä sopimuksessa määrättyjen tiettyjen kauppaetujen soveltaminen viimeisenä keinona kyseisten normien vakavissa ja jatkuvissa rikkomistapauksissa; toimintasuunnitelmien käyttöönotto kumppaniemme kanssa voisi auttaa korjaamaan kauppa- ja investointisopimusten tiettyjen sitoumusten noudattamatta jättämisen;

23.  toistaa vaatimuksen, että on perustettava kestävää kehitystä koskevia foorumeja tai neuvoa-antavia ryhmiä sopimuksen laadinnan eri vaiheita varten aina neuvotteluista täytäntöönpanoon asti; muistuttaa, että kaikkien kansallisten neuvoa-antavien ryhmien olisi oltava täysin riippumattomia ja niiden käytössä olisi oltava riittävät resurssit; panee merkille EU:n nykyisten kauppasopimusten mukaisesti perustamien kansallisten neuvoa-antavien ryhmien joidenkin jäsenten usein esittämän arvostelun siitä, ettei niiden keskusteluilla ole käytännön vaikutusta ja ehdottaa, että komissio toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

a)  luodaan raportointijärjestelmä, joka antaa parlamentille mahdollisuuden arvioida neuvoa-antavien ryhmien työtä;

b)  vastataan järjestelmällisesti ja konkreettisesti EU:n kansallisten neuvoa-antavien ryhmien esittämiin huolenaiheisiin ja seurataan EU:n kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten tässä yhteydessä esittämiä aloitteita;

c)  sisällytetään kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin tehokkaan täytäntöönpanon mahdollistavat logistiset perusmääräykset, sillä nämä seikat ovat osoittautuneet joissakin tapauksissa vakaviksi esteiksi, sekä niihin liittyvät liitännäistoimenpiteet, kuten teknisen avun ja yhteistyöohjelmat;

24.  edellyttää ruohonjuuritason järjestöjen avoimuuden lisäämistä ja vastuunottoa laadittaessa kansainvälistä kauppaa koskevia sääntöjä ja kansallista kauppapolitiikkaa, ja katsoo, että samalla on varmistettava, että työntekijöiden oikeuksia, ihmisoikeuksia ja naisten oikeuksia kunnioitetaan yhdenmukaisesti;

25.  kehottaa komissiota ottamaan parlamentin tiiviimmin mukaan kauppa- ja investointisopimusten täytäntöönpanon seurantaan, joka koskee ihmisoikeuksien sekä sosiaali- ja ympäristönormien noudattamista, ja kehottaa neuvostoa kuulemaan parlamenttia kaikista päätöksistä tarkistaa sopimuksen soveltamista tai jopa keskeyttää tarvittaessa sen soveltaminen;

Ihmisoikeudet ja ympäristö- ja sosiaalinormit yksipuolisella tasolla

26.  on tyytyväinen uuden yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) (asetus (EU) N:o 978/2012) voimaantuloon 1. tammikuuta 2014 ja GSP-järjestelmää vuosina 2014–2015 koskevan ensimmäisen seurantakertomuksen julkaisemiseen; katsoo, että kauppapolitiikan on oltava keino edistää korkeampia sosiaali- ja ympäristönormeja EU:n kumppanimaiden keskuudessa ja kehottaa siksi komissiota toteuttamaan seuraavat korjaavat toimenpiteet:

a)  selvennetään joko delegoidun säädöksen tai asetuksen (EU) N:o 978/2012 tulevan tarkistuksen avulla kansainvälisen yleissopimuksen ”tosiasiallisen täytäntöönpanon vakavan laiminlyönnin” ja kansainvälisessä yleissopimuksessa olevien periaatteiden ”vakavan ja järjestelmällisen rikkomisen” määritelmiä;

b)  konsultoidaan kaikkia asianomaisia valvontaelimiä, jotta GSP-asetuksessa mainittujen kansainvälisten yleissopimusten noudattamista voidaan arvioida asianmukaisesti; kehottaa kiinnittämään arvioinnissa erityisesti huomiota ILO:n yleissopimusten soveltamista käsittelevän asiantuntijakomitean näkemyksiin tullietuuksien myöntämisestä ja suspendoimisesta GSP-asetuksen mukaisesti;

c)  parannetaan asetuksen (EU) N:o 978/2012 tulevassa tarkistamisessa edunsaajamaiden antamien sitoumusten seurantaa; työmarkkina-osapuolille ja kansalaisjärjestöille olisi annettava virallinen asema GSP- ja GSP+-järjestelmien seurannassa erityisesti komissiolle esitettyjen huolenaiheiden kuulemis- ja vastaamismenettelyssä;

d)  sisällytetään GSP-asetukseen myös yritysten yhteiskuntavastuu, kuten vuonna 2010 pyydettiin, jotta varmistetaan, että monikansalliset yritykset noudattavat ihmisoikeuksiin, työnormeihin ja ympäristölainsäädäntöön liittyviä kansallisia ja kansainvälisiä oikeudellisia velvoitteita;

e)  seurataan ja arvioidaan Kaikki paitsi aseet -aloitteen ja tavanomaisten GSP-järjestelyjen täytäntöönpanoon ja tehokkuuteen liittyvää kehitystä ja raportoidaan Euroopan parlamentille;

27.  tukee komission sitoutumista lapsityövoiman käytön poistamiseen; pitää myönteisenä komission yksiköiden valmisteluasiakirjan hyväksymistä ja toistaa vuonna 2010 esittämänsä pyynnön tasapainoisesta ja realistisesta lainsäädäntöehdotuksesta, johon sisältyy esimerkiksi seuraavia toimia; sellaisten tuotteiden merkitseminen, joiden valmistuksessa ei ole käytetty lapsityövoimaa, kauppaetuuksien myöntäminen tietyt työnormit täyttäville maille ja horisontaaliset tuontikiellot tuotteille, joiden valmistuksessa on käytetty lapsityövoimaa; korostaa, että on tärkeää sisällyttää tavoite pakko- ja lapsityövoiman torjumisesta EU:n kauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin muiden kuuden ILO:n keskeisen yleissopimuksen rinnalla, samoin kuin WTO:n, OECD:n ja ILO:n puitteissa pidetyissä kansainvälisissä keskusteluissa EU:n antama sitoumus monenvälisen ulottuvuuden edistämisestä;

28.  vahvistaa vastustavansa kaikkea sellaista suoraa ja välillistä tarjontaa, joka haittaisi energiaan liittyvien palvelujen kauppaa ja mahdollistaisi tukien teknologisen neutraaliuden; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan vakavasti huomioon sen, että kansainvälisen kaupan lisääntyvät hiilidioksidipäästöt heikentävät EU:n ilmastostrategiaa, ja korostaa, että siirtyminen paikallisiin tuotanto- ja kulutusmalleihin voi edesauttaa Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista;

29.  muistuttaa, että ilmastonmuutoksen sekä kestämättömän ja laittoman perushyödykkeiden hankinnan aiheuttaman metsäkadon välillä on väistämätön yhteys; kehottaa komissiota takaamaan FLEGT-lupajärjestelmän ja EU:n puutavara-asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon, puutavaran toimitusketjujen laillisuutta koskeva velvoite mukaan luettuna;

30.  on tyytyväinen komission päätökseen aloittaa toteutettavuustutkimus metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta;

Yritysten yhteiskuntavastuu

31.  toistaa parlamentin vuonna 2010 esittämän pyynnön yritysten yhteiskuntavastuun sisällyttämisestä EU:n kaikkiin kauppasopimuksiin ja ehtoihin täytäntöönpanon parantamiseksi; korostaa erityisesti komission mahdollisuutta suorittaa tutkimuksia yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvien sitoumusten väitetyn rikkomisen yhteydessä ja kehittää EU:n yhteyspisteitä OECD:n yhteispisteiden tarjoaman mallin mukaisesti ja niitä vahvistaen; pyytää komissiota tehostamaan ponnistelujaan sen varmistamiseksi, että yritykset täyttävät velvoitteensa kaikissa toimitusketjuissaan ja noudattavat täysimääräisesti ILO:n keskeisiä työnormeja ja kansainvälisesti tunnustettuja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevia normeja, erityisesti äskettäin päivitettyjä monikansallisia yrityksiä koskevia OECD:n suuntaviivoja, YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta, yhteiskuntavastuuta koskevaa ISO 26000 -standardia, monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa koskevaa ILO:n kolmikantaista periaatejulistusta sekä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita erityisesti vaatetus- ja kaivannaisteollisuudessa, joissa ihmisoikeuksien ja sosiaalinormien loukkauksia koskevat riskit ovat yleisempiä; muistuttaa, että Bangladeshissa vuonna 2013 tapahtuneen Rana Plazan tragedian jälkeen komissio pani alulle kestävyyttä koskevan aloitteen yhteistyössä Bangladeshin, ILO:n ja Yhdysvaltojen kanssa; korostaa tässä yhteydessä, että on tarpeen saavuttaa kestävyyttä koskevan aloitteen tavoitteet, jotta voidaan edistää työntekijöiden oikeuksia ja huolehtia entistä vastuullisemmin kansainvälisen tason toimitusketjuista; pyytää komissiota ulottamaan tämän tyyppiset ohjelmat ja toimet koskemaan EU:n muita kauppakumppaneita;

32.  pitää keskeisen tärkeänä, että jatketaan toimia kansainvälistä sijoitustoimintaa ja monikansallisia yrityksiä koskevaan OECD:n julistukseen liittymiseksi, varmistetaan, että suuntaviivat mainitaan erityisesti kaikissa EU:n ja kolmansien maiden välisissä uusissa sopimuksissa ja siirrytään passiivisesta lähestymistavasta aktiiviseen lähestymistapaan näiden sopimusten täytäntöönpanossa; kehottaa komissiota varmistamaan avoimuuden yritysten toimintaa koskevan tiedon saannissa ja ottamaan käyttöön tehokkaan ja toteuttamiskelpoisen raportointijärjestelmän, joka tarjoaa tietoja tuotteiden arvoketjuista; muistuttaa vuonna 2010 esittämästään kannasta, jonka mukaan yrityksiä olisi pyydettävä julkaisemaan yhteiskuntavastuuta koskevat tuloksensa ja yritysten olisi noudatettava asianmukaista huolellisuutta; kehottaa komissiota saattamaan ajan tasalle yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan strategiansa, jonka mukaisesti otetaan käyttöön tiukemmat raportointi- ja noudattamisvaatimukset ja jonka avulla varmistetaan tehokkaampien yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden täytäntöönpano, ja kehottaa jäsenvaltioita tukemaan yritysten yhteiskuntavastuun edistämistä kauppasopimuksissa;

33.  kehottaa EU:ta luomaan vuoropuhelufoorumeja kansalaisyhteiskuntaa, yrityksiä, kansainvälisiä järjestöjä ja muita yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviä toimijoita varten;

34.  kehottaa komissiota soveltamaan YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden ja YK:n Global Compact -aloitteen puitteissa toteutetusta Realising Long-term Value for Companies and Investors -hankkeesta (pitkän aikavälin arvon toteuttaminen yrityksille ja investoijille) saatuja tuloksia omaan Euroopan strategisten investointien rahastoonsa, vuoropuheluunsa investoijien kanssa kauppasopimusneuvottelujen yhteydessä sekä ”kestävän pääomamarkkinaunionin” käsitteen tukemiseen tukemalla kestävää kauppaa;

35.  muistuttaa, että monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa koskeva ILO:n kolmikantainen periaatejulistus, ihmisarvoista työtä koskeva ILO:n ohjelma ja monikansallisia yrityksiä koskevien OECD:n suuntaviivojen työtä koskevat osat ovat keskeisiä yritysten yhteiskuntavastuuta koskevia tekstejä; pyytää komissiota seuraamaan OECD:n ja YK:n aloitteita sisällyttämällä äskettäin laaditut kansainväliset normit EU:n lainsäädäntöön ja kehottaa edistämään tasapainoisia ja kattavia poliittisia suosituksia, myös globaaleihin arvoketjuihin liittyvää vahvaa kestävän kehityksen näkökulmaa, G20-maiden kauppaministereiden kokouksessa Shanghaissa heinäkuussa 2016;

36.  muistuttaa, että EU on maailman johtava toimija tarkasteltaessa yritysten yhteiskuntavastuuta koskevia kansallisia toimintasuunnitelmia; kehottaa komissiota edistämään aktiivisesti vastuullista liiketoimintaa ulkomailla toimivien EU:n yritysten piirissä ja keskittymään erityisesti sen varmistamiseen, että yritykset noudattavat tiukasti kaikkia oikeudellisia velvoitteitaan, jotka johtuvat joko kansallisesta lainsäädännöstä tai mahdollisista kahdenvälisistä taikka kansainvälisistä oikeudellisista velvoitteista, joita niiden liiketoimintaan sovelletaan, ja varsinkin ihmisoikeuksiin, työelämään ja ympäristöön liittyvien kansainvälisten normien ja sääntöjen noudattamiseen; kehottaa lisäksi komissiota toimimaan tätä varten aktiivisesti kumppanimaidensa kanssa, jotta voidaan vaihtaa parhaita käytäntöjä ja tietämystä tavoista ja keinoista liiketoimintaympäristön ja vastuullista liiketoimintaa koskevan tietoisuuden parantamiseksi;

37.  katsoo, että yritysten yhteiskuntavastuuta koskevaa ohjelmaa on mukautettava alueiden ja maiden erityistarpeisiin kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi;

38.  kehottaa komissiota ryhtymään kaupan ja investointien alan toimiin ja kannustamaan ja palkitsemaan yrityksiä, jotka toteuttavat yritysten yhteiskuntavastuuta edistäviä strategioita, myöntämällä merkintöjä, tarjoamalla ensisijaisen pääsyn EU:n julkisten hankintojen markkinoille ja perustamalla pk-yrityksille suunnattuja tukiohjelmia;

39.  pitää erittäin myönteisenä, että suuryritysten velvoite raportoida ihmisoikeuksista on sisällytetty muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevaan direktiiviin; kehottaa EU:n jäsenvaltioita saattamaan tämän direktiivin pikaisesti ja tehokkaasti osaksi kansallista lainsäädäntöään; kiinnittää huomiota YK:n ohjaavien periaatteiden raportointikehykseen, suuryrityksiä koskevaan Corporate Human Rights Benchmark -järjestelmään sekä integroitua raportointia koskevaan tavoitteeseen ja kehottaa kaikkia EU:ssa julkisesti noteerattuja yhtiöitä ja niiden sidosryhmiä noudattamaan direktiivin henkeä EU:ssa ja EU:n ulkopuolisessa kaupankäynnissä;

40.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti YK:n ihmisoikeusneuvoston ja YK:n ympäristöohjelman (UNEP) työhön sellaisen kansainvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi, jonka perusteella monikansalliset yritykset voidaan saada vastaamaan tekemistään ihmisoikeusrikkomuksista ja ympäristönormien rikkomisista;

41.  korostaa, että näiden suositusten tehokas täytäntöönpano on erittäin tärkeä tekijä Euroopan parlamentin arvioidessa komission neuvottelemia kauppasopimuksia; pyytää komissiota vastaamaan yksityiskohtaisesti ja oikea-aikaisesti kaikkiin tässä päätöslauselmassa esiin nostettuihin seikkoihin;

42.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/october/tradoc_153846.pdf

(2)

https://www.wto.org/english/news_e/news15_e/mc10_19dec15_e.htm

(3)

http://unfccc.int/resource/docs/2015/cop21/eng/l09r01.pdf

(4)

http://eeas.europa.eu/human_rights/docs/2014-hr-annual-report_en.pdf

(5)

http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/july/tradoc_153591.pdf

(6)

YK:n yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 hyväksymä päätöslauselma (A/RES/70/1)

http://www.un.org/ga/search/view_doc.asp?symbol=A/RES/70/1&Lang=E

(7)

EUVL L 347, 30.12.2005, s. 1.

(8)

EUVL L 303, 31.10.2012, s. 1.

(9)

http://mneguidelines.oecd.org/text/

(10)

http://www.oecd.org/daf/inv/mne/GuidanceEdition2.pdf

(11)

(SWD(2015)0144), annettu 14. heinäkuuta 2015, http://ec.europa.eu/growth/tools-databases/newsroom/cf/itemdetail.cfm?item_id=8374

(12)

http://unctad.org/en/PublicationsLibrary/webdiaepcb2015d3summary_en.pdf

(13)

EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 101.

(14)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0294.

(15)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0434.

(16)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0445.

(17)

A/HRC/RES/26/9: http://www.ihrb.org/pdf/G1408252.pdf


ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (13.4.2016)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

parlamentin vuonna 2010 antamien sosiaali- ja ympäristönormeja, ihmisoikeuksia ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien suositusten täytäntöönpanosta

(2015/2038(INI))

Valmistelija: Godelieve Quisthoudt-Rowohl

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–  ottaa huomioon yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat, OECD:n tarkistetut toimintaohjeet monikansallisille yrityksille, ILO:n kolmikantajulistuksen monikansallisista yrityksistä ja sosiaalipolitiikasta, integroitua raportointia käsittelevän kansainvälisen komitean puitteet, YK:n Global Compact -aloitteen kymmenen periaatetta ja yhteiskuntavastuuta koskevan ISO 26000 -standardin,

–  ottaa huomioon yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n suuntaviivoja eteenpäin vievän Ranskan luonnoksen due diligence -säädökseksi sekä puheenjohtaja Junckerin lausunnon vuoden 2015 G7-huippukokouksessa,

–  ottaa huomioon YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden ja YK:n Global Compact -aloitteen kehyksissä käynnistetyn hankkeen pitkän aikavälin arvon toteuttamisesta yrityksille ja sijoittajille,

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207 artiklan mukaan ”yhteistä kauppapolitiikkaa harjoitetaan unionin ulkoista toimintaa koskevien periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti”;

B.  toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 21 artiklassa vahvistetaan, että EU:n ulkoiset toimet perustuvat demokratian ja oikeusvaltion periaatteisiin, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuuteen ja jakamattomuuteen, ihmisarvon kunnioittamiseen, tasa-arvon ja yhteisvastuun periaatteisiin sekä YK:n peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen;

C.  toteaa, että toisaalta kaupan, ihmisoikeuksien ja toisaalta sosiaali- ja ympäristönormien kytkeminen yhteen on muotoutunut olennaiseksi osaksi EU:n talous- ja kauppasuhteita; toteaa, että EU:n ihmisoikeus- ja demokratisointipolitiikkaa kolmansissa maissa olisi jatkettava ja että se olisi sisällytettävä muihin EU:n ulkoisen ulottuvuuden toimintalohkoihin, kuten kauppapolitiikkaan; katsoo, että EU:n olisi hyödynnettävä kauppapolitiikkaa, kun se tavoittelee korkeiden globaalien normien asettamista ihmisoikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien, kuluttajansuojan sekä ympäristön aloilla;

D.  toteaa, että kauppapolitiikka ja kunnianhimoiset kauppasopimukset edistävät ja vahvistavat sääntöihin perustuvaa kansainvälistä kauppajärjestelmää; toteaa, että ihmisoikeuskysymykset olisi otettava huomioon ennen kuin kauppaneuvottelut saatetaan päätökseen moitteettomalla ja avoimella tavalla; toteaa, että yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevilla YK:n suuntaviivoilla ja muilla asiaankuuluvilla välineillä, kuten yritysten yhteiskuntavastuun parantamisella, pyritään edistämään kauppapolitiikkaan liittyviä ihmisoikeussäännöksiä;

E.  ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi 26. kesäkuuta 2014 päätöslauselman hallitusten välisestä ryhmästä, jonka tehtävänä on käynnistää prosessi sellaisen oikeudellisesti sitovan kansainvälisen välineen perustamiseksi, jolla säännellään kansainvälisen oikeuden puitteissa monikansallisten ja muiden yritysten toimintaa;

F.  toteaa, että kauppa ja ihmisoikeudet saattavat vahvistaa toisiaan ja että samalla kun elinkeinoelämän velvoitteena on noudattaa ihmisoikeuksia, sillä voi olla myös tärkeä rooli myönteisten kannustimien tarjoajana ihmisoikeuksien, demokratian, ympäristönormien ja yritysten yhteiskuntavastuun edistämisen suhteen; ottaa huomioon, että EU on ollut johtavassa asemassa neuvoteltaessa ja pantaessa täytäntöön useita maailmanlaajuista vastuuta koskevia globaaleja aloitteita samalla kun se on edistänyt ja noudattanut sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, ympäristön kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen kaltaisia kansainvälisiä normeja; toteaa, että maailmalaajuisesti toimivien ja tiennäyttäjinä syrjimätöntä yrityskulttuuria soveltavien eurooppalaisten yritysten pitkän aikavälin myönteinen vaikutus ihmisoikeuksiin on tunnustettu; toteaa, että ihmisoikeuksien suojeluun ja sen valvontaan perustuvien kauppasuhteiden vahvistaminen lisää keskinäistä ymmärrystä ja vahvistaa yhteisiä arvoja, kuten oikeusvaltion periaatetta, hyvää hallintotapaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista;

1.  muistuttaa, että EU on sitoutunut johdonmukaisesti edistämään ja kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa suhteissaan kolmansiin maihin kaikissa EU:n politiikoissa, kauppapolitiikka mukaan luettuna, ja kaikissa asianmukaisissa ulkoisen toimintansa rahoitusvälineissä;

2.  suosittaa siksi, että EU:n kauppapoliittisesta strategiasta tehtäisiin väline, jolla edistetään demokraattisia arvoja kolmansissa maissa; pitää siksi myönteisenä, että kauppasopimuksista ja kaupan etuusohjelmista tehdään välineitä, joilla edistetään ihmisoikeuksia, poistetaan pakko- ja lapsityö ja varmistetaan elintarviketurva ja oikeus terveyteen sekä kestävän kehityksen, korkeiden turvallisuus- ja ympäristönormien sekä taloudellisten mahdollisuuksien edistäminen kaikille;

3.  panee tyytyväisenä merkille ”Kaikkien kauppa” -strategian ja viittauksen yritysten yhteiskuntavastuuseen, joka on nyt sisällytetty kaikkiin EU:n kauppasopimuksiin ja muihin kahdenvälisiin sopimuksiin; kehottaa EU:ta edistämään valitusmekanismin kaltaisia asianmukaisia seurantatoimia sekä puuttumaan kauppa- ja investointisopimusten mahdollisiin puutteisiin sekä ajanmukaistamaan kaksikäyttötuotteita koskevaa vientialan lainsäädäntöään;

4.  panee merkille komission pyrkimykset täyttää sitoumuksensa sisällyttää ihmisoikeudet sekä taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset seuraukset vaikutustenarviointeihinsa, joita tehdään lainsäädäntöehdotuksista ja muista kuin lainsäädäntöehdotuksista, täytäntöönpanotoimenpiteistä ja kauppasopimuksista; muistuttaa, että vaikutustenarviointien olisi johdettava kauppasopimuksissa ja -politiikoissa vahvistetun ihmisoikeuksien suojan ja niissä vahvistettujen ihmisoikeusmekanismien parantamiseen; kehottaa lisäksi komissiota tekemään järjestelmällisesti tällaisia ihmisoikeuksia koskevia vaikutustenarviointeja ja vaikutusten jälkiarviointeja parantamaan niiden laatua ja kattavuutta; pitää erittäin huolestuttavana, että komissio ei tehnyt ihmisoikeuksia koskevaa vaikutustenarviointia EU:n ja Vietnamin vapaakauppasopimuksen yhteydessä, ja toistaa tukevansa Vietnamia koskevan kokonaisarvioinnin tekemistä myös ihmisoikeuksien suhteen osana kyseisen sopimuksen jälkiarviointia ja vuonna 2009 käynnistettyä kestävyysvaikutusten arvioinnin seurantaa; pitää myönteisenä kaikkia erityisesti YK:n ihmisoikeusvaltuutetun kanssa sovittuja kansainvälisen tason koordinointitoimia, joilla pyritään valvomaan kaikkien ihmisoikeuksien alalla sovittujen kansainvälisten periaatteiden ja yleissopimusten täytäntöönpanoa;

5.  toistaa kannattavansa ihmisoikeuksia koskevien ehtolausekkeiden sisällyttämistä järjestelmällisesti kaikkiin kansainvälisiin, myös kaupan alan, sopimuksiin EU:n ja kolmansien maiden välillä; korostaa, että kolmansien maiden tekemien sitoumusten tosiasialliseen täytäntöönpanoon tarvitaan poliittista tahtoa; kehottaa komissiota raportoimaan säännöllisesti yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n suuntaviivojen täytäntöönpanosta kaikissa YK:n jäsenvaltioissa; vaatii, että EU:n edustajat ottavat kolmansien maiden kanssa käytävissä ihmisoikeusvuoropuheluissa johdonmukaisesti esille kyseiset periaatteet ja muut yritysten yhteiskuntavastuuta koskevat kansainväliset normit; kehottaa EU:ta tukemaan kolmansien maiden kansalaisyhteiskuntaa vaikutustenarviointeihin osallistumisessa;

6.  kehottaa lisäksi komissiota seuraamaan järjestelmällisesti ihmisoikeuslausekkeiden täytäntöönpanoa ja raportoimaan parlamentille säännöllisesti siitä, miten kumppanimaat kunnioittavat ihmisoikeuksia; kehottaa komissiota myös käynnistämään tarvittavat turvatoimet kauppasopimusten mahdollisia kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia vastaan ja ottamaan huomioon kotimaisten neuvoa-antavien työryhmien ja neuvoa-antavien sekakomiteoiden vaikutuksen; kehottaa myös perustamaan riittävät seuranta-, valitus- ja valvontamekanismit, joilla huolehditaan siitä, että yritykset ja sijoittajat noudattavat ihmisoikeuksia;

7.  pitää myönteisenä komission pyrkimystä tukea yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n suuntaviivoja, YK:n Global Compact -aloitetta, tarkistettuja OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille, monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa koskevaa ILO:n kolmikantaista periaatejulistusta ja yhteiskuntavastuuta koskevaa ISO 26000 -standardia sekä samalla kannustaa ja auttaa kaikkia kauppakumppaneita noudattamaan näitä kansainvälisiä periaatteita ja seurata niiden noudattamistapaa; toteaa, että oikeussuojakeinojen saatavuutta olisi parannettava kansallisissa toimintasuunnitelmissa ja suuntaviivojen mukaisessa EU:n strategiassa; muistuttaa kyseisten periaatteiden ja Global Compact -aloitteen tehokkaan täytäntöönpanon merkityksestä; suhtautuu myönteisesti hallitusten välisen työryhmän tähänastiseen työhön ja kehottaa YK:ta ja sen jäsenvaltioita, EU:n jäsenvaltiot mukaan luettuna, osallistumaan neuvotteluihin rakentavassa hengessä; panee tyytyväisenä merkille YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston tekemän tutkimuksen, joka koskee yritysten tekemien vakavien ihmisoikeusloukkausten käsittelyä oikeussuojakeinoin;

8.  pitää myönteisenä 1. tammikuuta 2014 voimaan tullutta uutta yleistä tullietuusjärjestelmää (GSP-asetus, (EU) N:o 978/2012); muistuttaa, että kumppanimaita vaaditaan panemaan täytäntöön GSP-asetuksessa luetellut 27 ihmisoikeuksiin ja työnormeihin liittyvää kansainvälistä yleissopimusta; korostaa, että komission on valvottava, miten GSP+:n edunsaajat panevat näitä yleissopimuksia täytäntöön ja raportoitava tilanteesta; kehottaa jatkamaan vuoropuhelua GSP+-maiden kanssa, jolloin EU:lla voi olla eniten vaikutusta ihmisoikeusrikkomusten torjunnassa, sekä valmistautumaan GSP+:n etujen keskeyttämiseen pahimpien ihmisoikeusrikkomusten tapauksissa;

9.  pitää tervetulleena, että suurten yritysten velvoite raportoida ihmisoikeuksista on sisällytetty muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevaan direktiiviin, ja vaatii sen pikaista täytäntöönpanoa; ilmaisee tukensa OECD:n suuntaviivoille keinona tehostaa kauppaan liittyviä ihmisoikeussäännöksiä; korostaa tässä yhteydessä avoimuusmekanismien ja maiden välisten oikeudellisen yhteistyön merkitystä; kiinnittää huomiota YK:n suuntaviivojen raportointipuitteisiin, yhtiöiden ihmisoikeuskriteereihin sekä integroitua raportointia koskevaan tavoitteeseen ja kehottaa kaikkia sidosryhmiä noudattamaan edellä mainittua direktiiviä;

10.  korostaa, että EU:n ”Kaikkien kauppa” -strategiassa EU velvoitetaan vahvistamaan ”yritysten sosiaalista vastuuta koskevia aloitteita”, ja korostaa, että tämän on merkittävä uutta EU:n tason toimintaa, muun muassa sopimusta EU:n sosiaalista yhteiskuntavastuuta koskevasta uudesta toimintaohjelmasta vuoteen 2020 asti;

11.  kehottaa komissiota soveltamaan YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteissa ja YK:n Global Compact -aloitteessa toteutetusta Realising Long-term Value for Companies and Investors -hankkeesta (pitkän aikavälin arvon toteuttaminen yrittäjille ja investoijille) saatuja tuloksia omaan Euroopan strategisten investointien rahastoonsa, vuoropuheluunsa investoijien kanssa ja kestävän pääomamarkkinaunionin käsitteen tukemiseen.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

11.4.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

44

9

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Lars Adaktusson, Michèle Alliot-Marie, Nikos Androulakis, Francisco Assis, Petras Auštrevičius, Amjad Bashir, Bas Belder, Goffredo Maria Bettini, Klaus Buchner, James Carver, Fabio Massimo Castaldo, Lorenzo Cesa, Javier Couso Permuy, Andi Cristea, Arnaud Danjean, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Iveta Grigule, Richard Howitt, Sandra Kalniete, Tunne Kelam, Afzal Khan, Eduard Kukan, Ilhan Kyuchyuk, Ryszard Antoni Legutko, Arne Lietz, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, Andrejs Mamikins, Ramona Nicole Mănescu, David McAllister, Demetris Papadakis, Alojz Peterle, Tonino Picula, Kati Piri, Andrej Plenković, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Sofia Sakorafa, Jean-Luc Schaffhauser, Helmut Scholz, Jaromír Štětina, Miguel Urbán Crespo, Ivo Vajgl, Elena Valenciano, Geoffrey Van Orden, Hilde Vautmans, Boris Zala

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Antonio López-Istúriz White, Tokia Saïfi, György Schöpflin, Igor Šoltes, Bodil Valero

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Beatriz Becerra Basterrechea, Georgios Epitideios, Claudiu Ciprian Tănăsescu


KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.11.2015)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

parlamentin vuonna 2010 antamien sosiaali- ja ympäristönormeja, ihmisoikeuksia ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien suositusten täytäntöönpanosta

(2015/2038(INI))

Valmistelija: Lola Sánchez Caldentey

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että EU:n kauppa- ja investointipolitiikka liittyy sosiaaliseen suojeluun, kehitysyhteistyöhön, ihmisoikeuksiin ja ympäristöpolitiikkaan; kehottaa komissiota noudattamaan kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatetta kaikessa ulkoisessa toiminnassa ja erityisesti sisällyttämään sen kaikkiin sopimuksiin tavoilla, jotka ovat ihmisoikeuksia, ihmisarvoista työtä, sukupuolten tasa-arvoa ja ympäristön kestävyyttä koskevien kansainvälisten sitoumusten mukaisia;

2.  palauttaa mieliin oikeudesta kehitykseen vuonna 1986 annetun YK:n julistuksen, jossa todetaan oikeuden kehitykseen olevan luovuttamaton ihmisoikeus; kehottaa EU:ta kunnioittamaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, muiden kansainvälisten sopimusten ja kestävän kehityksen tavoitteiden rajoissa kehitysmaiden itsemääräämisoikeutta kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevaan ohjelmaan sisällytetyn demokraattisen omistajuuden kehitysperiaatteen mukaisesti; korostaa, että on tärkeää varmistaa ihmisten ihmisarvo ja kaikkien investoijien velvoitteet ja velvollisuudet, jotta taataan kansainvälisesti hyväksyttyjen sosiaali-, ympäristö- ja ihmisoikeusnormien noudattaminen ja edistetään samalla tehokasta yhteistyötä kaikkien kehitysyhteistyön toimijoiden kanssa;

3.  kehottaa EU:ta tunnustamaan kehitysmaiden yhteisen mutta eriytyneen vastuun ja samalla takaamaan tasapuolisuuden vuoden 2030 jälkeisessä kestävän kehityksen ohjelmassa ja määriteltäessä kestävän kehityksen taloudellista ja sosiaalista ulottuvuutta sekä ympäristöulottuvuutta; muistuttaa EU:n vastuusta kumppanimaiden omistajuuden takaamisessa ja sen varmistamisessa, että ne voivat osallistua oman maansa kehittämiseen, erityisesti kun on kyse vero-, kauppa- ja investointipolitiikasta; korostaa erityisesti, että on palautettava kauppaa ja investointeja koskevien kansainvälisten sääntöjen ja ihmisoikeuksia koskevien sitoumusten välinen tasapaino, jotta löydetään oikea tasapaino yritysten ja hallitusten oikeuksien ja vastuun välillä;

4.  muistuttaa, että (ILO:n yleissopimuksiin ja suosituksiin perustuvan) ihmisarvoista työtä koskevan ohjelman täytäntöönpano on olennainen osa kestävän kehityksen strategioita, joita liikeyritykset voivat soveltaa; korostaa tässä yhteydessä, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on yritysten vastuullisuuden avainkriteeri;

5.  katsoo, että yritysten yhteiskuntavastuuta koskevaa ohjelmaa on mukautettava alueiden ja maiden erityistarpeisiin kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi;

6.  pitää valitettavana, että aikana, jolloin yksityinen sektori on yhä kiinnostuneempi toimimaan kehitysalalla, tiedottaminen yritysten toiminnasta ja sen vaikutuksista sosiaali- ja ympäristönormeihin ja ihmisoikeuksiin on erittäin puutteellista ja että se ei ole avointa; painottaa yritysten avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämisen tärkeyttä ja alustavan riippumattoman vaikutustenarvioinnin teettämistä ennen jokaisen kansainvälisen sopimuksen, kauppasopimukset mukaan luettuina, allekirjoittamista; kehottaa luomaan EU:n kauppasopimusten yhteydessä uusia seuranta- ja täytäntöönpanomekanismeja, jotta voidaan tehokkaasti varmistaa, että yritykset noudattavat sosiaali-, ympäristö- ja ihmisoikeusnormeja; kehottaa Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita edistämään sitovia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että monikansalliset yhtiöt maksavat veroja niihin maihin, joista niiden voitot ovat peräisin, sekä edistämään yksityisen sektorin pakollista maakohtaista raportointia ja siten tehostamaan kyseisten maiden kotimaisten resurssien käyttöönottoa;

7.  muistuttaa, että ihmisoikeuksiin perustuvan lähestymistavan olisi oltava keskeistä EU:n kehityspolitiikassa; toteaa jälleen, että aikana, jolloin rahoituksen yhdistämisen käyttö EU:n kehityspolitiikan välineenä on lisääntymässä, kansainvälisesti tunnustettujen suuntaviivojen ja periaatteiden täytäntöönpanosta ja niiden soveltamisesta yritysten liiketoimintaan ja niiden vastuullisuutta koskeviin välineisiin (ILO:n yleissopimukset ja normit, mukaan luettuna monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa koskeva ILO:n periaatejulistus, monikansallisia yrityksiä koskevat OECD:n suuntaviivat, YK:n Global Compact -aloite ja YK:n ohjaavat periaatteet yritystoiminnan ja ihmisoikeuksien alalla) olisi tehtävä tärkein edellytys tuen myöntämiselle yksityissektorille kehitysyhteistyössä;

8.  pitää valitettavana, että vaikka yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita kannatettiin yksimielisesti YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuonna 2011, yritysten toimintaan liittyvien ihmisoikeusloukkausten määrä kasvaa edelleen; kehottaa komissiota laatimaan kertomuksen yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden täytäntöönpanossa edistymisestä;

9.  pitää valitettavana, että vieläkään ei ole olemassa sääntelykehystä sille, miten yritysten on noudatettava ihmisoikeusnormeja sekä sosiaali- ja ympäristönormeja koskevia velvoitteita, koska se antaa joillekin valtioille ja yrityksille mahdollisuuden kiertää näitä säännöksiä tulematta rangaistuksi; kehottaa laatimaan pakollisen ja täytäntöönpanokelpoisen sääntelykehyksen, jolla säännellään sitä, miten yritysten on noudatettava ihmisoikeuksia sekä sosiaali- ja ympäristönormeja koskevia velvoitteita; pitää valitettavana, että vapaakauppasopimuksiin ja muihin taloutta koskeviin kumppanuussopimuksiin sisältyviä nykyisiä ihmisoikeuslausekkeita ei yleensä noudateta; kehottaa jälleen komissiota sitoutumaan lujemmin sitovien ja ehdottomien ihmisoikeus- sekä sosiaali- ja ympäristölausekkeiden edistämiseen kansainvälisistä sopimuksista neuvoteltaessa;

10.  vaatii komissiota edistämään edelleen vastuullista kaivostoimintaa, metsänhakkuuta ja raaka-aineiden hankintaa koskevia velvoittavia ja täytäntöönpanokelpoisia aloitteita, joihin voi sisältyä kestävään kehitykseen sitoutuneita yksityisiä järjestelmiä koko toimitusketjussa, ja tehostamaan ympäristöä ja sosiaalisia näkökohtia koskevia tuotteiden ja menetelmien elinkaarianalyyseja, jotta parannetaan kuluttajille tiedottamista ja varmistetaan tehokkaasti yritysten vastuuvelvollisuus;

11.  kehottaa EU:ta noudattamaan UNCTADin kestävää kehitystä koskevan investointipolitiikan kehyksen mukaisia suosituksia, jotta varmistetaan investointien vastuullisuus ja avoimuus eikä heikennetä sosiaali- ja ympäristönormeja, ihmisoikeuksia, kehitystä ja ihmisarvoa, samalla kun taataan ihmisoikeuksien kunnioittaminen, sukupuolten tasa-arvo, ihmisarvoinen työ, järjestäytymisoikeus, ympäristönsuojelu, sosiaalinen suojelu, laadukkaiden tuotteiden ja julkisten palvelujen yleinen saatavuus (kiinnittäen erityistä huomiota julkisen ja yleisen terveydenhuollon kattavuuteen), sosiaalinen suojelu, lääkkeiden yleinen saatavuus sekä elintarvikkeiden ja tuotteiden turvallisuus;

12.  pitää myönteisenä, että kahdenvälisiin vapaakauppasopimuksiin ja muihin talouskumppanuussopimuksiin on viime aikoina sisällytetty ihmisoikeuslausekkeita sekä kestävää kehitystä koskeva luku, koska nykyiset liike-elämän ja ihmisoikeuksien alalla sovellettavat normit, periaatteet ja oikeuskeinojen käyttöön liittyvät mekanismit ovat pirstoutuneita kansainvälisessä lainsäädännössä; katsoo, että nämä lausekkeet edistävät EU:n ja sen kumppanimaiden välisen yhteistyön parantamista; muistuttaa lisäksi valtioiden vastuusta ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja edistämisen takaamisessa; katsoo, että YK:n ohjaavien periaatteiden täytäntöönpanossa on edistytty vain vähän, ja kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti YK:n ihmisoikeusneuvostossa ja YK:n ympäristöohjelmassa tehtävään työhön sellaisen kansainvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi, jonka perusteella monikansalliset yritykset joutuisivat vastaamaan tekemistään ihmisoikeusrikkomuksista.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

10.11.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

14

9

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Beatriz Becerra Basterrechea, Ignazio Corrao, Doru-Claudian Frunzulică, Nathan Gill, Charles Goerens, Enrique Guerrero Salom, Heidi Hautala, Maria Heubuch, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Linda McAvan, Norbert Neuser, Cristian Dan Preda, Lola Sánchez Caldentey, Elly Schlein, Pedro Silva Pereira, Davor Ivo Stier, Paavo Väyrynen, Bogdan Brunon Wenta, Rainer Wieland, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Louis-Joseph Manscour, Paul Rübig, Joachim Zeller


TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.3.2016)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

parlamentin vuonna 2010 antamien sosiaali- ja ympäristönormeja, ihmisoikeuksia ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien suositusten täytäntöönpanosta

(2015/2038(INI))

Valmistelija: Tiziana Beghin

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  kehottaa noudattamaan ILO:n kahdeksaa keskeistä työnormia ja ILO:n neljää teollisuusmaita koskevaa keskeistä yleissopimusta ja sisällyttämään sosiaalilausekkeen avulla asiaan liittyvän EU:n lainsäädännön kaikkiin EU:n kahdenvälisiin ja monenvälisiin kauppasopimuksiin ja soveltamaan näitä normeja; katsoo, että on luotava kannustimia, joiden avulla yritykset saadaan sitoutumaan yritysten yhteiskuntavastuuseen, ja toteutettava ennakoivia toimenpiteitä, joiden avulla tunnistetaan ja estetään kaikki ihmisoikeuksien ja ympäristöön liittyvien oikeuksien loukkaukset, korruptio ja verovilppi myös niiden tytäryhtiöissä ja toimitusketjuissa; pitää tärkeänä työtä koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamista kolmansissa maissa ja kehottaa komissiota siksi toteuttamaan valvontamekanismeja, joihin työmarkkinaosapuolet osallistuvat; korostaa, että ratifioinnin ohella on varmistettava normien tehokas täytäntöönpano, joka edellyttää riittävän henkilöstön osoittamista työsuojeluviranomaisille ILO:n suositusten mukaisesti;

2.  muistuttaa, että monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa koskeva ILO:n kolmikantainen periaatejulistus, ihmisarvoista työtä koskeva ILO:n ohjelma ja monikansallisia yrityksiä koskevien OECD:n toimintaohjeiden työtä koskevat osat ovat keskeisiä yritysten yhteiskuntavastuuta koskevia tekstejä, ja korostaa, että komission työllisyyden pääosaston on jatkossakin toimittava johtavassa roolissa ja osallistuttava yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan EU:n politiikan koordinointiin;

3.  kehottaa komissiota noudattamaan yritysten yhteiskuntavastuuta koskevaa uudistettua EU:n strategiaa vuosiksi 2011–2014 ja harkitsemaan julkisen kuulemisen järjestämistä;

4.  muistuttaa sosiaali- ja ympäristönormien, ihmisoikeuksien, työhön liittyvien oikeuksien ja EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan olevan yhteydessä toisiinsa EU:n ulkosuhteissa ja toteaa, että EU:lla on ollut tärkeä rooli näiden oikeuksien ja normien edistämisessä etenkin ulkoisessa kauppapolitiikassa ja sopimuksissa;

5.  korostaa, että yritysten yhteiskuntavastuulla on pitkä eurooppalainen perinne ja yhteiskunnallisesti vastuulliset yritykset toimivat nykyään edelleen esimerkkinä;

6.  korostaa, että yritysten yhteiskuntavastuulla on globaalin vaikutuksensa ohella paikallista ja alueellista vaikutusta, joka on otettava huomioon ja jota on edistettävä;

7.  katsoo, että yrityksen veropolitiikkaa olisi pidettävä olennaisena osana yritysten yhteiskuntavastuuta ja että näin ollen verovilppiä tai veroparatiisien käyttöä koskevat strategiat eivät kuulu yhteiskuntavastuulliseen toimintaan;

8.  kehottaa ottamaan ILO:n mukaan WTO:n työhön niin, että sille myönnetään tarkkailijan asema WTO:ssa ja oikeus käyttää puheenvuoroja WTO:n ministerikokouksissa; katsoo, että ILO:n olisi myös osallistuttava kahdenvälisistä ja monenvälisistä kauppasopimuksista käytäviin neuvotteluihin; kehottaa ottamaan yritysten yhteiskuntavastuun asianmukaisesti huomioon kauppapolitiikassa monenvälisellä tasolla ja yritysten yhteiskuntavastuuta tukevissa kansainvälisissä elimissä, kuten OECD:ssä, ILO:ssa ja WTO:ssa;

9.  katsoo, että entistä tiiviimpi yhteistyö monenvälisellä tasolla edistää kansainvälisten järjestöjen välisen aidon koordinoinnin aikaansaamista ja mahdollistaa esimerkiksi sen, että ILO voi panna täytäntöön riippumattomien asiantuntijoiden kertomukset siten, että työtä ja ihmisarvoista työtä koskevat määräykset otetaan asianmukaisesti huomioon WTO:n toimissa sosiaalisen kehityksen vaarantumisen välttämiseksi;

10.  kehottaa vahvistamaan kahdenvälisten ja monenvälisten sopimusten kestävää kehitystä käsittelevää lukua työmarkkinaosapuolille avoimen seuranta- ja ilmoitusmekanismin avulla ja kehottaa ottamaan käyttöön rikkomistapauksia koskevat vastuuvelvollisuusmekanismit; katsoo, että tällaisesta menettelystä olisi koiduttava seuraamuksia todetuissa kestävän kehityksen sääntöjen tai tiettyjen työelämän säännösten ja normien rikkomista koskevissa tapauksissa;

11.  pyytää asettamaan seuraavissa kolmansien maiden kanssa tehtävissä kauppasopimuksissa työturvallisuuden ja -terveyden entistä tärkeämmälle sijalle osana ihmisarvoista työtä koskevaa ohjelmaa; kehottaa EU:ta antamaan teknistä tukea näiden määräysten täytäntöönpanossa, jotta varmistetaan, etteivät ne muodosta kaupan estettä;

12.  katsoo, että yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden entistä tehokkaampi täytäntöönpano on erittäin tärkeää, jotta työpaikoilla voidaan noudattaa keskeisiä työ-, sosiaali- ja ympäristönormeja;

13.  huomauttaa, että yritysten yhteiskuntavastuuseen olisi sisällytettävä uusia alueita, kuten työn organisointi, yhdenvertaiset mahdollisuudet ja sosiaalinen osallisuus, syrjinnän vastaiset toimenpiteet sekä elinikäisen oppimisen ja koulutuksen kehittäminen; korostaa, että kestävään talouteen siirtymisen edistämiseksi yritysten yhteiskuntavastuuseen olisi sisällyttävä muun muassa työn laatu, samapalkkaisuus ja urakehitysmahdollisuudet sekä innovatiivisten hankkeiden edistäminen kestävään talouteen siirtymisen tukemiseksi;

14.  katsoo, että sosiaali-, ympäristö- ja ihmisoikeuspolitiikkaa on edistettävä EU:n eri toimien avulla ja myös kahdenvälisillä sopimuksilla; toteaa myös, ettei millään EU:n politiikkatoimilla saa estää kestävää kehitystä ja EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettujen yksilön oikeuksien ja vapauksien noudattamista koskevien kahdenvälisten sopimusten valtio-osapuolten toteuttamia politiikkatoimia; kehottaa sen vuoksi komissiota varmistamaan, että sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset vaikutustenarvioinnit sekä ihmisoikeuksia koskevat vaikutustenarvioinnit tehdään ennen neuvotteluja ja että jälkikäteen harjoitetaan järjestelmällistä seurantaa ja valvontaa; muistuttaa, että olemassa olevat keskeyttämislausekkeet olisi otettava kahdenvälisissä sopimuksissa käyttöön, jos havaitaan kahdenvälisesti sovittujen sosiaalisten, ympäristöön liittyvien tai ihmisoikeuksien tavoitteiden ja/tai normien vakavia loukkauksia;

15.  kehottaa komissiota noudattamaan ja edistämään kaikissa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa neuvoteltavissa vapaakauppasopimuksissa korkeatasoisia sosiaalisia normeja noudattaen ihmisarvoista työtä koskevaa ILO:n ohjelmaa, jossa määritetään keskeiset tavoitteet, joiden avulla varmistetaan ihmisarvoinen, vakaa ja rauhallinen työympäristö, ja korostaa, että on tärkeää, että työmarkkinaosapuolet osallistuvat tämän ohjelman edistämiseen, jotta voidaan edistää korkealaatuista työllisyyttä ja ihmisarvoisia työpaikkoja entistä tehokkaammin, turvata työntekijöiden oikeuksien huomioon ottaminen ja kunnioittaminen, laajentaa sosiaalista suojelua ja edistää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua; kehottaa EU:n yrityksiä noudattamaan näitä keskeisiä tavoitteita sekä unionissa että EU:n ulkopuolisten toimijoiden kanssa käytävissä neuvotteluissa;

16.  korostaa, että EU:n ”Kaikkien kauppa” -strategiassa EU velvoitetaan vahvistamaan yritysten yhteiskuntavastuuta koskevia aloitteita, ja korostaa, että tähän on sisällytettävä uutta EU:n tason toimintaa, mukaan luettuna vuoteen 2020 ulottuvan yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan EU:n uuden toimintaohjelman hyväksyminen, sekä kaikkia uusia kauppasopimuksia koskeva mekanismi, jossa ei viitata ainoastaan yritysten yhteiskuntavastuuseen, liiketoimintaa koskeviin oikeuksiin ja ihmisoikeuksiin, vaan otetaan käyttöön seuranta- ja täytäntöönpanomekanismi kussakin tapauksessa;

17.  kehottaa komissiota toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti OECD:n ja ILO:n kanssa, jotta voidaan kehittää globaali lähestymistapa vaatealan työolojen parantamiseen;

18.  kehottaa komissiota määrittämään Australian ja Uuden-Seelannin kanssa tehtävien sopimusten kaltaisia uusia kauppasopimuksia neuvotellessaan uusia kahdenvälisiä normeja demokraattisille, avoimille ja oikeudenmukaisille kauppasopimuksille, jotka tunnustetaan virstanpylväiksi uudessa globaalissa kauppapolitiikassa;

19.  muistuttaa, että eurooppalainen työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu tarjoaa työmarkkinaosapuolille keskeisen mahdollisuuden käsitellä yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviä kysymyksiä, ja kannustaa neuvottelemaan uusista puitesopimuksista yksittäisillä aloilla yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien tavoitteiden edistämiseksi;

20.  korostaa, että EU:n toimielimet ottavat julkisia hankintasopimuksia myöntäessään ensisijaisesti huomioon yrityksen saavutukset ja todistetun sitoutumisen kestävään ja eettiseen toimintaan, ja kehottaa hankintaviranomaisia soveltamaan näitä vaatimuksia julkisia hankintoja koskevien direktiivien mukaisesti;

21.  korostaa, että yritysten yhteiskuntavastuulla voi olla merkittävä rooli ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kannalta kestävän kasvun ja työelämän normien varmistamisessa sekä korruption ehkäisemisessä EU:ssa ja kaikkialla maailmassa etenkin, jos siihen sisältyvät riittävät avoimuutta koskevat normit ja luotettavat vastuuvelvollisuusmekanismit; kehottaa lisäämään yritysten vastuuta tässä suhteessa; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön uuden yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan strategian, jonka mukaisesti otetaan käyttöön tiukemmat raportointi- ja noudattamisvaatimukset ja jonka avulla varmistetaan tehokkaampien yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden täytäntöönpano, ja kehottaa jäsenvaltioita tukemaan yritysten yhteiskuntavastuun edistämistä kauppasopimuksissa;

22.  kehottaa edelleen komissiota kieltämään kaiken sellaisen tavaroiden ja palveluiden tuonnin EU:hun, jonka yhteydessä on käytetty orjuuden nykyaikaisia muotoja tai erityisesti haavoittuvien ryhmien pakkotyötä tai jonka yhteydessä on loukattu ihmisen perusoikeuksia;

23.  kehottaa komissiota antamaan rakentavaa tukea yrittäjille, jotka sitoutuvat yritysten yhteiskuntavastuuseen, tukemaan yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviä kestäviä kumppanuuksia koko maailmassa esimerkiksi harjoittamalla aktiivista sovittelua ja toteuttamaan käytännön toimia tämän työn koordinoimiseksi;

24.  kehottaa komissiota luomaan kannustimia ja edistämään yritysten yhteiskuntavastuuta, jonka on täydennettävä mutta joka ei saa missään tapauksessa korvata työ- ja ympäristölainsäädäntöä;

25.  pitää myönteisenä työllisyyden pääosaston ja komission roolia yritysten yhteiskuntavastuuta käsittelevän jäsenvaltioiden korkean tason ryhmän koollekutsumisessa ja kehottaa lisäämään EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan EU:n strategian edistämiseksi;

26.  pitää erittäin myönteisinä suuryritysten sosiaalisista vaikutuksista raportointia koskevia vaatimuksia, jotka on sisällytetty muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevaan EU:n direktiiviin(1); kehottaa jäsenvaltioita saattamaan pikaisesti ja tehokkaasti tämän direktiivin osaksi lainsäädäntöään; kehottaa EU:n pörssiyhtiöitä ja niiden sidosryhmiä noudattamaan direktiivin henkeä, jotta voidaan pyrkiä sosiaalisesti entistä oikeudenmukaisempaan ja entistä kestävämpään talouteen;

27.  panee merkille, että yhä suurempaa huomiota on kiinnitetty hyvien työkäytäntöjen edistämiseen globaaleissa toimitusketjuissa Rana Plazan tehtaan romahtamisen ja Ranskan ”due diligence” -lain hyväksymisen jälkeen ja puheenjohtaja Junckerin esitettyä G7-kokouksessa julkilausuman, jossa hän kannatti pikaisia toimia globaalien toimitusketjujen vastuullisuuden parantamiseksi;

28.  huomauttaa, että EU ei ole vieläkään käsitellyt oikeusvajetta, joka liittyy yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin YK:n ohjaaviin periaatteisiin sisältyviin oikeussuojakeinojen saatavuutta koskeviin säännöksiin Bhopalin tragedian kaltaisissa ääritapauksissa, joissa on kuollut paljon työntekijöitä; kehottaa ehdottamaan säännöksiä, joilla mahdollistetaan unionin tuomioistuinten tuomiovalta tällaisissa tapauksissa, kun asianomaisissa kolmansissa maissa ei ole riittäviä oikeussuojakeinoja;

29.  kehottaa komissiota ja etenkin oikeusasioiden pääosastoa tekemään ehdotuksia, joilla helpotetaan entisestään yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia käsittelevän YK:n pääsihteerin erityisedustajan suositusten mukaisesti oikeussuojakeinojen käyttämistä unionin tuomioistuimissa sellaisten äärimmäisten ja räikeiden ihmisoikeus- tai työoikeusloukkausten yhteydessä, joihin unioniin sijoittautuneet liikeyritykset, niiden tytäryritykset tai liiketoimintakumppanit ovat syyllistyneet.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

16.3.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

47

4

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laura Agea, Guillaume Balas, Tiziana Beghin, Brando Benifei, Vilija Blinkevičiūtė, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Ole Christensen, Jane Collins, Martina Dlabajová, Lampros Fountoulis, Elena Gentile, Thomas Händel, Rina Ronja Kari, Jan Keller, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jean Lambert, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Javi López, Morten Løkkegaard, Dominique Martin, Anthea McIntyre, Joëlle Mélin, Elisabeth Morin-Chartier, Emilian Pavel, João Pimenta Lopes, Georgi Pirinski, Marek Plura, Terry Reintke, Sofia Ribeiro, Maria João Rodrigues, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Romana Tomc, Yana Toom, Ulrike Trebesius, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Maria Arena, Georges Bach, Heinz K. Becker, Lynn Boylan, Karima Delli, Paloma López Bermejo, António Marinho e Pinto, Edouard Martin, Ivo Vajgl

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/95/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta.


NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (3.12.2015)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

parlamentin vuonna 2010 antamien sosiaali- ja ympäristönormeja, ihmisoikeuksia ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien suositusten täytäntöönpanosta

(2015/2038(INI))

Valmistelija: Malin Björk

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  toteaa, että kauppasopimukset ja kaupan vapauttaminen voivat vaikuttaa eri tavoin naisiin ja miehiin, koska sukupuolet eivät ole tasa-arvoisia aloilla, jotka liittyvät koulutuksen saatavuuteen, työllistymismahdollisuuksiin, palveluiden ja resurssien saatavuuteen, tuloihin, asemaan kuluttajana, edustukseen päätöksenteossa ja vähäistä ammattitaitoa edellyttävissä tehtävissä, ja lisäksi miehiin ja naisiin sovelletaan erilaisia sosiaalisia sääntöjä;

B.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvo on välttämätön strateginen tavoite unionin yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi; ottaa huomioon, että naisten ja miesten tasa-arvostrategiassa vuosiksi 2010–2015 todetaan, että EU yhdistää sukupuolten tasa-arvon kauppapolitiikkaansa kestävän kehityksen laajemmissa puitteissa;

C.  katsoo, että mikä tahansa toimenpide, jolla parannetaan työntekijöiden ammattitaitoa, työsuhteiden vakautta, työoloja, työttömyysvakuutusta ja etuuksia – kuten palkallista lomaa sekä vanhempainlomaa ja terveydenhuoltoa – todennäköisesti hyödyttää laajalti naispuolisia työntekijöitä ja erityisesti kaikkien epävarmimmissa työsuhteissa olevia naisia;

D.  toteaa, että kattavat ja tasapainoiset kauppasopimukset saattavat vaikuttaa myönteisesti naisten työllisyysasteeseen, millä edistetään kasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta; ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaan unioni pyrkii kaikissa toimissaan edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, myös neuvotellessaan kauppasopimuksia;

E.  panee merkille, että yritysten yhteiskuntavastuusta kansainvälisessä kaupassa 25. marraskuuta 2010 annetussa parlamentin päätöslauselmassa ei mainita sukupuolten tasa-arvoa;

F.  toteaa, että viides kestävän kehityksen tavoite on sukupuolten tasa-arvon toteutuminen vuoteen 2030 mennessä;

G.  katsoo, että kauppasopimuksilla ei missään tapauksessa saisi heikentää unionin tai sen jäsenvaltioiden saavuttamaa edistymistä sukupuolten tasa-arvossa;

H.  toteaa, että laillisiin oikeuksiin, sosiaalisiin normeihin, kuluttajansuojaan ja ympäristösäännöksiin perustuvien investoinnin esteiden poistaminen johtaa yhdenmukaistamiseen, joka alentaa työelämän normeja, sekä julkisten palvelujen ja hyvinvointialan yksityistämiseen, mikä vaikuttaa kielteisesti sukupuolten tasa-arvoon;

I.  katsoo, että kestävään ja osallistavaan kehitykseen ja kasvuun on sisällytettävä sukupuolten tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisääminen;

J.  toteaa, että kaupan vapauttamisen ei sinällään voida odottaa poistavan sukupuolten epätasa-arvoa vaan tarvitaan räätälöityjä erityistoimenpiteitä ja varoja, jotta voidaan seurata naisiin kohdistuvia vaikutuksia;

1.  vaatii soveltamaan sitovasti Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän perusnormeja ja sen ihmisarvoista työtä koskevaa ohjelmaa, koska ILOn normit ovat erityisen tärkeitä sukupuolen tasa-arvon parantamisessa, sillä niissä edellytetään sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumista ja miesten ja naisten samapalkkaisuutta koskevia periaatteita; kehottaa noudattamaan myös kansainvälisiä ympäristönsuojelusitoumuksia unionin etuuskohtelukauppaa koskevissa sopimuksissa;

2.  kehottaa erityisesti paitsi naisten, naisten oikeuksia ajavien järjestöjen ja ammattiyhdistysten myös ympäristö-, kuluttaja-, työ- ja kehitysjärjestöjen laajapohjaiseen, tehokkaaseen, jatkuvaan ja avoimeen osallistumiseen kauppaa koskeviin kuulemisiin ja neuvotteluihin sekä kauppapolitiikan päätöksentekoon ja sen täytäntöönpanoon; kannustaa naisia ja naisjärjestöjä osallistumaan aktiivisesti neuvotteluihin sekä esittämään aloitteita ja jakamaan tietoa neuvotteluille keskeisistä aiheista;

3.  edellyttää ruohonjuuritason järjestöjen avoimuuden lisäämistä ja vastuunottoa laadittaessa kansainvälistä kauppaa koskevia sääntöjä ja kansallista kauppapolitiikkaa, ja katsoo, että samalla on varmistettava, että työntekijöiden oikeuksia, ihmisoikeuksia ja naisten oikeuksia kunnioitetaan yhdenmukaisesti;

4.  kehottaa unionia varmistamaan, että kauppapolitiikka ei johda sosiaaliturvaa, kuluttajansuojaa, yleistä turvallisuutta, kansanterveyttä ja koulutusta, elintarvikkeiden turvallisuutta, ympäristönsuojelua ja sukupuolten tasa-arvoa koskevien kansallisten säännösten kumoutumiseen;

5.  panee merkille, että kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (CEDAW) on sisällytetty ”GSP+”-järjestelmään (kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskeva erityinen kannustusmenettely), ja kehottaa seuraamaan perusteellisesti, että edunsaajat noudattavat velvoitteita;

6.  kehottaa unionia sisällyttämään järjestelmällisesti unionin kansainvälisiin sopimuksiin, myös jo tehtyihin tai tekeillä oleviin kauppa- ja investointisopimuksiin, sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia ihmisoikeuslausekkeita sekä tyttöjen ja naisten oikeuksia koskevia lausekkeita, joista ei voida neuvotella;

7.  toistaa pitävänsä tärkeänä, että kansainvälisissä kauppasopimuksissa oleva keskeyttämistä koskeva lauseke otetaan käyttöön, jos toinen sopimuspuoli loukkaa ihmisoikeuksia;

8.  muistuttaa myös unionin sitoumuksesta valtavirtaistaa sukupuolinäkökulma kaikissa politiikoissaan ja siitä, että on tärkeää, että miehet ja naiset hyötyvät yhtäläisesti sosiaalisista muutoksista, talouskasvusta ja ihmisarvoisten työpaikkojen luomisesta samalla kun syrjintä poistetaan ja edistetään naisten oikeuksien kunnioittamista maailmassa;

9.  pitää valitettavana, että kauppasopimukset usein neuvotellaan ajattelematta mitenkään erityisesti niiden vaikutusta naisten ja tyttöjen oikeuksiin, kuten oikeuteen terveydenhuoltoon – ja siihen liittyviin lisääntymisterveyden kaltaisiin oikeuksiin – sekä oikeuteen koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen, ruokaan, työhön, turvallisiin työoloihin ja veteen;

10.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keräämään ja analysoimaan perusteellisesti tietoja kauppasopimusten mahdollisista erityisvaikutuksista naisten tilanteeseen unionissa ja myös kolmansissa maissa, jotta voidaan lisätä johdonmukaisuutta toisiinsa liittyvien eri politiikanalojen, kuten kaupan, kehityksen, työllisyyden, maahanmuuton ja sukupuolten tasa-arvon, kesken;

11.  kehottaa komissiota tekemään sukupuolten tasa-arvoa koskevien vertailuarvojen ja resurssien perusteella ennakko- ja jälkiarviointeja kauppasopimusten vaikutuksista naisiin ja sukupuolten tasa-arvoon osana laajempaa inhimillisen kehityksen vaikutusten arviointia; korostaa, että tarvitaan vankkoja ja luotettavia tietoja, jotta voidaan arvioida kaupan eri toimenpiteiden ja välineiden, kuten transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden (TTIP), palvelukauppasopimuksen (TiSA) ja laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA), vaikutuksia sukupuolittain eriteltyinä; pitää välttämättömänä, että nykyisiä kauppa- ja investointisopimuksia arvioidaan perinpohjaisesti ja järjestelmällisesti, jotta voidaan selvittää mahdolliset alat, jotka saattavat vaikuttaa kielteisesti sukupuolten tasa-arvoon;

12.  painottaa, että unionin kauppapolitiikassa on varmistettava, että valtioiden valmiuksia säännellä ja suojella naisten oikeuksia sekä ympäristöä, kuluttajien oikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia ei heikennetä ja että yritykset ja investoijat ovat vastuussa ihmisille ja hallituksille vaikutuksista, joita niiden toiminta aiheuttaa ihmisoikeuksille, sukupuolten tasa-arvolle, yhteiskunnalle, ympäristölle ja kehitykselle;

13.  vaatii, että unionin ja kolmansien maiden välillä neuvoteltujen monen- ja kahdenvälisten kauppasopimusten tuloksista tehdään ihmisoikeuksia, ilmastoa, sukupuolten tasa-arvoa ja kestävyyttä koskevat perusteelliset vaikutustenarvioinnit;

14.  korostaa, että unionin olisi kauppasopimuksista neuvotellessaan pyrittävä paitsi parantamaan globaaleja sosiaalisia normeja ja ympäristönormeja ja tekemään maailmankaupan mallista oikeudenmukaisemman ja kohtuullisemman myös edistämään sukupuolten tasa-arvoa;

15.  pitää valitettavana, että toistaiseksi sukupuolinäkökulma on pitkälti sivuutettu yritysten yhteiskuntavastuun alalla; kehottaa komissiota sisällyttämään sukupuolinäkökulman yritysten yhteiskuntavastuuta koskevaan politiikkaansa ja kansainvälisiin kauppasopimuksiinsa sisältyviin yhteiskuntavastuulausekkeisiin soveltamalla osallistavia toimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi yritysten velvoite lisätä naisten edustusta kaiken tason johtotehtävissä, työssäkäyvien naisten elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tukeminen, naisten asianmukaisten työolojen ja -oikeuksien varmistaminen koko toimitusketjussa ja materiaalien hankinnan välttäminen konfliktialueilta, joissa sukupuoleen perustuva väkivalta on levinnyt laajalle;

16.  panee merkille, että naisten ja miesten tasa-arvostrategiassa ei ole otettu asianmukaisesti huomioon unionin kauppapolitiikan sukupuolinäkökulmaa; pitää valitettavana, että 15. lokakuuta 2015 julkaistussa unionin uutta kauppa- ja investointistrategiaa koskevassa asiakirjassa ei oteta asianmukaisesti huomioon sukupuolikysymyksiä;

17.  korostaa, että vaihtoehtoisilla liiketoimintamalleilla, kuten osuuskunnilla, keskinäisillä yhtiöillä ja yhteiskunnallisilla yrityksillä on tärkeä rooli sukupuolten tasa-arvon sekä kestävän ja osallistavan kehityksen ja kasvun edistämisessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja edistämään näitä vaihtoehtoisia malleja koko unionissa sekä kauppa- ja kehityspolitiikassa.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

3.12.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

15

8

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Maria Arena, Catherine Bearder, Malin Björk, Anna Maria Corazza Bildt, Iratxe García Pérez, Anna Hedh, Mary Honeyball, Elisabeth Köstinger, Angelika Mlinar, Maria Noichl, Terry Reintke, Jordi Sebastià, Beatrix von Storch, Jadwiga Wiśniewska, Anna Záborská, Inês Cristina Zuber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Izaskun Bilbao Barandica, Eleonora Forenza, Mariya Gabriel, Julie Girling, Kostadinka Kuneva, Constance Le Grip, Dubravka Šuica, Julie Ward

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Kristina Winberg


LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

16.6.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

5

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laima Liucija Andrikienė, Tiziana Beghin, Daniel Caspary, Christofer Fjellner, Eleonora Forenza, Yannick Jadot, Ska Keller, Alexander Graf Lambsdorff, Bernd Lange, David Martin, Emmanuel Maurel, Emma McClarkin, Anne-Marie Mineur, Alessia Maria Mosca, Franck Proust, Tokia Saïfi, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Adam Szejnfeld, Iuliu Winkler, Jan Zahradil

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Goffredo Maria Bettini, Agnes Jongerius, Sander Loones, Bolesław G. Piecha, Fernando Ruas, Jarosław Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Georges Bach, Eider Gardiazabal Rubial, Carlos Iturgaiz, Jan Keller, Dominique Martin, Giulia Moi, Jozo Radoš, Dario Tamburrano, Hermann Winkler

Oikeudellinen huomautus