Menettely : 2016/2038(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0223/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0223/2016

Keskustelut :

PV 05/07/2016 - 10
CRE 05/07/2016 - 10

Äänestykset :

PV 06/07/2016 - 6.10
CRE 06/07/2016 - 6.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0310

MIETINTÖ     
PDF 1272kWORD 493k
29.6.2016
PE 580.528v02-00 A8-0223/2016

veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä

(2016/2038(INI))

Veropäätöksiä ja muita luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisia toimenpiteitä käsittelevä erityisvaliokunta (TAXE 2)

Yhteisesittelijät: Jeppe Kofod, Michael Theurer

OIKAISUT/LISÄYKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 LIITE 1: LUETTELO KUULLUISTA HENKILÖISTÄ (VALIOKUNTAKOKOUKSET, KOORDINAATTORIT JA VIRKAMATKAT)
 LIITE 2: VALIOKUNNAN KOKOUKSIIN KUTSUTUT MONIKANSALLISET YRITYKSET JA PANKIT
 LIITE 3: KÄYTÄNNESÄÄNTÖTYÖRYHMÄN ASIAKIRJAT
 LIITE 4: ECON- JA TAXE-VALIOKUNTIEN SUOSITUSTEN JATKOTOIMET
 LIITE 5: NIKOSIAAN LÄHETETYN TILAPÄISEN VALTUUSKUNNAN SELVITYS
 LIITE 6: WASHINGTONIIN LÄHETETYN TILAPÄISEN VALTUUSKUNNAN SELVITYS
 VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE
 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä

(2016/2038(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 4 ja 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107, 108, 113, 115 ja 116 artiklan,

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2015 antamansa päätöksen veropäätöksiä ja muita luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisia toimenpiteitä käsittelevän erityisvaliokunnan (TAXE 2) asettamisesta ja sen toimivallan, jäsenmäärän ja toimikauden keston määrittelystä(1),

–  ottaa huomioon tutkivien journalistien kansainvälisen yhteenliittymän (ICIJ) julkaisemat tiedot Luxemburgissa sovellettavista veropäätöksistä ja muista haitallisista käytännöistä eli niin kutsutun LuxLeaks-tietovuodon,

–  ottaa huomioon tutkivien journalistien kansainvälisen yhteenliittymän (ICIJ) julkaisemat tiedot offshore-yritysten käytöstä eli niin kutsutut Panama-paperit ja erityisesti 9. toukokuuta 2016 julkistetut asiakirjat,

–  ottaa huomioon monien kansainvälisiä verokysymyksiä käsitelleiden G7-, G8- ja G20-ryhmän huippukokousten tulokset, erityisesti Ise-Shimassa 26. ja 27. toukokuuta 2016 pidetyn huippukokouksen tulokset sekä Washingtonissa 14. ja 15. huhtikuuta 2016 pidetyn G20-maiden valtiovarainministerien ja keskuspankkien pääjohtajien kokouksen tulokset,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokouksen 27. heinäkuuta 2015 hyväksymän päätöslauselman Addis Abeban toimintasuunnitelmasta,

–  ottaa huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) 30. marraskuuta 2015 päivätyn selvityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevista G20-ryhmän ja OECD:n periaatteista,

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2016 annetut Ecofin-neuvoston päätelmät monikansallisten yritysten toimintaa koskevien verotukseen liittyvien tietojen vaihdosta ja yritysverotuksen käytännesäännöistä, 8. joulukuuta 2015 annetut päätelmät yritysverotuksesta, veropohjan rapautumisesta ja voitonsiirroista, 9. joulukuuta 2014 annetut päätelmät yritysverotuksesta ja 1. joulukuuta 1997 annetut päätelmät veropolitiikasta sekä Ecofin-neuvostossa 22. huhtikuuta 2016 Panama-papereista käydyn epävirallisen keskustelun muistion,

–  ottaa huomioon 8. joulukuuta 2015 annetun neuvoston direktiivin(2) hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin(3) muuttamisesta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22. maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999(4),

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avusta välittömien verojen ja vakuutusmaksuista perittävien verojen alalla 19. joulukuuta 1977 annetun neuvoston direktiivin 77/799/ETY(5),

–  ottaa huomioon rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen 20. toukokuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849(6),

–  ottaa huomioon komission 16. maaliskuuta 2016 hyväksymät yhteiset jatkotoimet vastauksena aiheesta ”Lisää läpinäkyvyyttä, koordinointia ja lähentymistä unionin yhtiöveropolitiikkoihin” sekä veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä annetuissa parlamentin päätöslauselmissa esitettyihin suosituksiin,

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen yritysten ja sivuliikkeiden tuloverotietojen ilmoittamisesta(7) (’maakohtaista raportointia koskeva ehdotus’),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen veronkierron vastaisesta toimenpidepaketista, johon kuuluvat johdantotiedonanto(8), ehdotus neuvoston direktiiviksi veron kiertämisen torjunnasta(9), ehdotus neuvoston direktiiviksi hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin muuttamisesta(10), verosopimuksia koskeva suositus(11) sekä tutkimus aggressiivisesta verosuunnittelusta(12),

–  ottaa huomioon vuonna 2011 annetun komission ehdotuksen neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB) (COM(2011)0121) ja 19. huhtikuuta 2012 vahvistetun parlamentin kannan ehdotukseen,

–  ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 1. joulukuuta 1997 antaman päätöslauselman yritysverotuksen käytännesäännöistä(13) ja yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmän säännölliset selvitykset neuvostolle,

–  ottaa huomioon unionin ja Monacon ruhtinaskunnan välisen, 22. helmikuuta 2016 parafoidun sopimuksen verotuksen avoimuudesta,

–  ottaa huomioon unionin ja Andorran ruhtinaskunnan välisen, 12. helmikuuta 2016 allekirjoitetun sopimuksen,

–  ottaa huomioon unionin ja San Marinon tasavallan välisen, 8. joulukuuta 2015 allekirjoitetun sopimuksen säästötulojen verotuksesta,

–  ottaa huomioon unionin ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen, 28. lokakuuta 2015 allekirjoitetun sopimuksen finanssitilitietojen automaattisesta vaihdosta,

–  ottaa huomioon unionin ja Sveitsin valaliiton välisen, 27. toukokuuta 2015 allekirjoitetun verotussopimuksen, jonka tavoitteena on parantaa verosäännösten noudattamista,

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2015 tehdyn Jerseyn ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen päivitetyn sopimuksen sekä Jerseyn ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kaksinkertaista verotusta koskevan sopimuksen 2 artiklan tulkintatavan muutoksen,

–  ottaa huomioon Guernseyn ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kaksinkertaista verotusta koskevan sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna tietojenvaihtoa koskevalla vuoden 2009 sopimuksella, joka allekirjoitettiin 20. tammikuuta 2009 ja tuli voimaan 27. marraskuuta 2009,

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2015 vahvistamansa lainsäädäntökannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2007/36/EY muuttamisesta osakkeenomistajien pitkäaikaiseen vaikuttamiseen kannustamisen osalta sekä direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen tiettyjen osien osalta,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman, johon sisältyy suosituksia komissiolle aiheesta lisää läpinäkyvyyttä, koordinointia ja lähentymistä unionin yhtiöveropolitiikkoihin(14),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä(15),

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman veronkierrosta ja verovilpistä haasteina kehitysmaiden hallinnolle, sosiaaliturvalle ja kehitykselle(16),

–  ottaa huomioon kansallisten parlamenttien, erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan alahuoneen, Yhdysvaltojen senaatin, Australian senaatin sekä Ranskan kansalliskokouksen ja senaatin, järjestämät useat kuulemiset ja niiden laatimat mietinnöt veronkierrosta ja verovilpistä,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston 30. huhtikuuta 2014 antaman suosituksen CM/Rec(2014)7 väärinkäytösten paljastajien suojelusta,

–  ottaa huomioon Luxemburgissa käynnissä olevan oikeudenkäynnin, jossa Antoine Deltouria, Raphaël Halet’ta ja Édouard Perriniä syytetään osallisuudesta niin kutsuttujen LuxLeaks-asiakirjojen julkistamiseen,

–  ottaa huomioon komission valtiontukipäätökset, jotka koskevat Fiatia(17), Starbucksia(18) sekä ylimääräisiä voittoja koskevia Belgian päätöksiä(19), ja päätökset käynnistää McDonald’sia, Applea ja Amazonia koskevat valtiontukitutkinnat,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon veropäätöksiä ja muita luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisia toimenpiteitä käsittelevän erityisvaliokunnan (TAXE 2) mietinnön (A8-0223/2016),

Yleisiä huomioita, faktoja ja lukuja

A.  toteaa tutkivien journalistien kansainvälisen yhteenliittymän (ICIJ) Panama-papereihin ja LuxLeaks-tietovuotoon liittyvien paljastusten osoittaneen, että unionin ja sen jäsenvaltioiden on kiireesti torjuttava verovilppiä, veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua ja pyrittävä lisäämään yhteistyötä ja avoimuutta, jotta voidaan palauttaa verotuksen oikeudenmukaisuus, tehdä verojärjestelmistä reilumpia ja varmistaa, että yritykset maksavat veronsa paitsi jäsenvaltioissa myös muualla maailmassa siellä, mistä niiden voitot ovat peräisin;

B.  ottaa huomioon, että komissio arvioi verovilpin ja veronkierron laajuudeksi vuosittain jopa biljoona euroa(20) ja että OECD:n arvioiden(21) mukaan verotulojen menetys on maailmanlaajuisesti 4–10 prosenttia kaikista yhteisöverotuloista eli 75–180 miljardia euroa vuodessa vuoden 2014 määrinä; toteaa, että nämä ovat vain varovaisia arvioita; ottaa huomioon, että tällaisten käytäntöjen negatiiviset vaikutukset jäsenvaltioiden julkiseen talouteen ja kansalaisiin ovat ilmeiset ja saattavat horjuttaa luottamusta demokratiaan; toteaa, että veropetokset, verovilppi ja aggressiivinen verosuunnittelu rapauttavat jäsenvaltioiden veropohjaa ja aiheuttavat siten verotulojen menetyksiä heikentäen talouksien ja hallitusten mahdollisuuksia tarjota riittävästi julkisia palveluja, investointeja ja sosiaaliturvaa;

C.  katsoo, että keskinäiseen valvontaan perustuvassa julkisen talouden kehyksessä on mahdotonta hyväksyä sitä, että resurssit, jotka pitäisi luoda yhdessä jäsenvaltiossa perittävillä veroilla, luodaankin käytännössä toisessa jäsenvaltiossa epäoikeudenmukaisen ja aggressiivisen verosuunnittelun avulla;

D.  katsoo, että yritysten harjoittama veronkierto vaikuttaa suhteettomasti kehitysmaihin, jotka menettävät arviolta 100 miljardin dollarin(22) verran verotuloja vuodessa, mikä estää niitä saamasta peruspalvelujen rahoittamiseen tarvittavia olennaisia resursseja ja haittaa unionin kehitysyhteistyöpolitiikkaa;

E.  katsoo, että vuodetut Panama-paperit ovat muistutus siitä, että veronkierron ongelma ulottuu monikansallisia yrityksiä pidemmälle ja liittyy vahvasti rikolliseen toimintaan, ja toteaa, että offshore-yritysten varallisuuden arvioidaan olevan noin 10 biljoonaa dollaria; huomauttaa, että offshore-yritysten varallisuudesta yli 2,5 biljoonaa dollaria on Sveitsissä;

F.  ottaa huomioon, että G20-maiden johtajat ryhtyivät huhtikuussa 2009 toimiin ja vaativat offshore-lainkäyttöalueita allekirjoittamaan ainakin 12 tietojenvaihtosopimusta, joiden tavoitteena oli poistaa pankkisalaisuus; toteaa, että ekonomistit kyseenalaistivat vakavasti näiden toimenpiteiden tehokkuuden ja selittivät, että sopimukset ovat johtaneet pankkitalletusten siirtämiseen veroparatiisien välillä mutta eivät ole aiheuttaneet merkittävää varojen kotiuttamista(23); huomauttaa, että ei ole mitään näyttöä siitä, että salkkuinvestoinnit offshore-lainkäyttöalueille olisivat vähentyneet ainakaan vuoteen 2014 mennessä, vaikka viime aikoina on toteutettu kansainvälisiä toimia taloudellisen toiminnan avoimuuden lisäämiseksi; toteaa, että on liian aikaista arvioida, aiheuttaako automaattisen verotietojen vaihdon (yhteisen tietojenvaihtostandardin) hyväksyminen muutoksia tähän suuntaukseen;

G.  toteaa, että Kansainvälisen järjestelypankin antamien tietojen mukaan rajatylittävät talletukset offshore-keskuksiin kasvoivat vuosina 2008–2015 keskimäärin 2,81 prosenttia vuodessa, kun ne muualla maailmassa kasvoivat vain 1,24 prosenttia(24); huomauttaa, että ulkomaisten talletusten kannalta tärkeimmät offshore-rahoituskeskukset ovat Caymansaaret (663 miljardia dollaria), Luxemburg (360 miljardia dollaria), Sveitsi (137 miljardia dollaria), Hongkong (125 miljardia dollaria), Singapore (95 miljardia dollaria), Bermuda (77 miljardia dollaria), Panama (67 miljardia dollaria), Jersey (58 miljardia dollaria) ja Bahama (55 miljardia dollaria); toteaa, että rajatylittävät talletukset eurooppalaisiin veroparatiiseihin, kuten Andorraan, Gibraltariin, Liechtensteiniin ja Sveitsiin, ovat viime vuosina vähentyneet tai pysyneet ennallaan, minkä vuoksi arvellaan, että offshore-toimintaa olisi siirretty muille lainkäyttöalueille ja että offshore-alaa olisi järjestetty uudelleen kahdenvälisten verotietosopimusten määrän kasvun seurauksena;

H.  toteaa, että offshore-rahoituskeskuksiin kohdistuvien investointivirtojen arvioidaan olleen 72 miljardia dollaria vuonna 2015(25) ja ne ovat kasvaneet viime vuosina, kun kehittyvissä ja siirtymätalouksissa sijaitsevien monikansallisten yritysten investoinnit ovat kasvaneet, osittain investointien kierrätyksen (round-tripping) takia; toteaa, että suurin osa offshore-investointivirroista kohdistuu erityisrahoitusyhtiöihin; toteaa, että Luxemburg sai eniten erityisrahoitusyhtiöihin liittyviä investointivirtoja vuonna 2015 ja myös Alankomaihin kohdistuneet erityisrahoitusyhtiöihin liittyvät investointivirrat olivat erityisen suuret vuonna 2015; katsoo, että offshore-rahoitusmekanismien kautta edelleenkin ohjattavien rahoitusvirtojen takia on tarpeen yhdenmukaistaa vero- ja investointipolitiikkaa Euroopan ja koko maailman tasolla;

I.  panee merkille, että OECD sai huhtikuussa 2016 jälleen toimeksiannon laatia yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden musta lista; toteaa, että komissio laatii parhaillaan veroparatiisien määrittelyn kriteereitä ja että komission mukaan on tärkeää tarkastella avoimuus- ja yhteistyökriteerien lisäksi myös haitallisia verojärjestelyjä;

J.  ottaa huomioon, että Euroopassa eniten työpaikkoja syntyy pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yrityksissä) ja että viiden viime vuoden aikana ne ovat luoneet noin 85 prosenttia kaikista uusista työpaikoista unionissa(26); toteaa tutkimusten(27) osoittavan, että rajojen yli toimiva yritys maksaa keskimäärin 30 prosenttia vähemmän veroa kuin vain yhdessä maassa toimiva yritys; toteaa tämän vääristävän vakavasti kilpailua, johtavan työpaikkojen häviämiseen unionissa ja haittaavan kestävää kasvua;

K.  ottaa huomioon, että komission määritelmän mukaan aggressiivisessa verosuunnittelussa pyritään pienentämään verovelvollisuutta hyödyntämällä verojärjestelmän muotoseikkoja tai kahden tai useamman verojärjestelmän eroja; toteaa, että komission mukaan aggressiivista verosuunnittelua voi ilmetä monissa eri muodoissa, jolloin verolainsäädäntöä ei sovelleta lainsäätäjien tarkoittamalla tavalla; huomauttaa, että aggressiivisen verosuunnittelun tärkeimmät muodot ovat velan siirto, aineettoman omaisuuden ja immateriaalioikeuksien sijainti, strateginen siirtohinnoittelu, verokohtelun eroavuudet ja offshore-lainarakenteet; ottaa huomioon, että parlamentin erityisvaliokunnan kuulemat yritykset ovat enimmäkseen ilmoittaneet maksavansa paljon veroja ja toimivansa laillisesti; toteaa, että toistaiseksi vain pieni osa yrityksistä on myöntänyt julkisesti, että yhteisöveron kiertäminen on asia, johon on puututtava ensisijaisesti;

L.  ottaa huomioon, että lähes kolmannes yritysten rajatylittävistä investoinneista kanavoidaan offshore-rahoitusrakenteiden kautta; toteaa, että komission mukaan 72 prosentissa voitonsiirroista unionissa hyödynnetään siirtohinnoittelua ja verotukseen perustuvaa immateriaalioikeuksien sijaintia ja että muihin voitonsiirtojärjestelyihin kuuluu velan siirto(28);

M.  huomauttaa, että kahdenvälisillä verosopimuksilla jaetaan verotusoikeuksia lähde- ja kotipaikkavaltioiden välillä; toteaa, että lähdevaltiot saavat usein oikeuden verottaa aktiivisen liiketoiminnan tuloja, jos yrityksellä on kiinteä toimipaikka lähdevaltiossa, ja kotipaikkavaltiot saavat passiivisten tulojen, kuten osinkojen, rojaltien ja korkojen, verotusoikeudet; katsoo, että tällainen verotusoikeuksien jakautuminen on olennaista aggressiivisten verosuunnittelujärjestelyjen ymmärtämiseksi;

N.  ottaa huomioon, että tilinpitokäytännöt muodostuvat yrityksen taloudellisen tilanteen esittämisestä kohdentamalla tulot ja menot sekä voitot ja tappiot sille kalenterijaksolle, jolla ne syntyvät, eikä sille jaksolle, jolloin kassavirrat tosiasiassa tapahtuvat; huomauttaa, että jos verotettava tulo siirretään lainkäyttöalueelta toiselle ja nämä kohtelevat sitä eri tavoin, tarjoutuu tilaisuus erojen hyödyntämiseen; toteaa, että vaikka rojaltimaksut voivat olla liiketoiminnan kannalta perusteltuja, ne voivat ilman asianmukaista finanssipolitiikan yhteensovittamista saada jossakin maassa suotuisamman verokohtelun, mikä johtaa veropohjan rapautumiseen muissa maissa;

O.  ottaa huomioon, että 60 prosenttia kaikesta maailmankaupasta on konsernien sisäistä, joten siihen sovelletaan siirtohinnoittelumenetelmiä; toteaa, että 70 prosenttia kaikista voitonsiirroista toteutetaan siirtohinnoittelun avulla;

P.  katsoo, että veropolitiikkojen lähentämiseen olisi yhdistettävä haitallisten verokäytäntöjen valvonnan tiukentaminen ja tutkinnan lisääminen; ottaa huomioon, että komissio on käynnistänyt uusia muodollisia tutkintamenettelyjä monikansallisten yritysten verokohtelusta; ottaa huomioon, että veropoliittisten toimenpiteiden arviointi valtiontuen näkökulmasta on toimintatapa, jonka merkitys on viime aikoina kasvanut; katsoo, että tätä on edelleen pohdittava ja että tarvitaan toimia, jotta voidaan paremmin ymmärtää verotuksen ja kilpailun välistä vuorovaikutusta ja puuttua asiaan; toteaa, että komissiolla on mahdollisuus tutkia valikoimatta ja puolueettomasti kaikki tapaukset, joissa epäillään laitonta valtiontukea suosivan verokohtelun kautta; ottaa huomioon, että tämän mietinnön hyväksymisen ajankohtana oli yhä käynnissä valtiontukea koskevia komission tutkintamenettelyjä; ottaa huomioon, että tietyt jäsenvaltiot ovat käynnistäneet takaisinperintämenettelyjä joitakin monikansallisia yrityksiä vastaan; toteaa, että tietyt jäsenvaltiot ovat tehneet omasta veropolitiikastaan heijastusvaikutusten analyysin arvioidakseen sen kielteisiä vaikutuksia kehitysmaihin;

Q.  katsoo, että aggressiivista verosuunnittelua ei voida erottaa aggressiivisesta sosiaalisesta suunnittelusta ja että tähän on saatu vahvistus sen erityisvaliokunnan (TAXE 2) työstä, erityisesti monikansallisten yritysten kuulemisesta, jossa on käynyt selvästi ilmi, että McDonald’sin kaltaisten yritysten verojärjestelyjä käytetään myös keinona alentaa työntekijöiden palkkoja;

R.  katsoo, että paras väline aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseen on hyvin suunniteltu lainsäädäntö, joka pannaan täytäntöön asianmukaisesti ja koordinoidusti;

Erityisten veroalueiden rooli

S.  toteaa pitäneensä kokouksia Andorran, Liechtensteinin, Monacon, Guernseyn ja Jerseyn hallitusten edustajien kanssa; toteaa, että Caymansaaret osallistui vain koordinaattoreiden kokoukseen, ei erityisvaliokunnan viralliseen kuulemiseen; toteaa, että Mansaari kieltäytyi tulemasta erityisvaliokunnan kuultavaksi ja lähetti sen sijaan kirjallisen ilmoituksen;

T.  huomauttaa, että eräät veroalueet ovat aktiivisesti mukana suunnittelemassa monikansallisten yritysten aggressiivisia verokäytäntöjä, joiden tuloksena yritykset voivat hyödyntää tilaisuudet veronkiertoon; toteaa, että nämä veroalueet ovat sitoutuneet vaihtamaan automaattisesti verotietoja muiden maiden kanssa, mutta joillakin veroalueilla lakisääteinen tai tosiasiallinen yhteisöveroaste on lähellä nollaa tai nolla; huomauttaa, että osa näistä veroalueista on useiden jäsenvaltioiden mustalla listalla; toteaa, että yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmä on arvioinut joidenkin veroalueiden erityisiä verojärjestelyjä, mikä on johtanut uudistuksiin näissä maissa;

U.  ottaa huomioon, että kaikki nämä veroalueet ovat sitoutuneet aloittamaan automaattisen tietojenvaihdon vuoteen 2017 mennessä lukuun ottamatta Andorraa ja Monacoa, jotka ovat sitoutuneet siihen vuoteen 2018 mennessä; toteaa, että on tärkeää seurata, onko lainsäädäntöön jo tehty tosiasiallisia muutoksia, joilla varmistetaan tehokas automaattinen tietojenvaihto vuodesta 2017 alkaen;

V.  toteaa, että verovilpin ja veronkierron lopettamisen esteenä ovat lainsäädännön porsaanreiät, tehoton tietojenvaihto ja yleisemmin valvontavaatimusten noudattamatta jättäminen, puutteelliset tiedot todellisesta omistajasta ja edunsaajasta sekä pankki- ja yrityssalaisuus siitä huolimatta, että pankkisalaisuuslakeja on vähitellen kumottu; toteaa joidenkin veroasiamiesten käyttävän rahoitusalalla tällaisten käytäntöjen vaikeaselkoisuutta aggressiivisiin verokäytäntöihin; ottaa huomioon, että aloitteita maiden välisestä automaattisesta tietojenvaihdosta on ennestään voimassa olevien kahdenvälisten verosopimusten lisäksi tehty vasta hiljattain; toteaa, että jos säännösten noudattamista ei valvota tehokkaasti, järjestelmien heikkoudet kannustavat verovilppiin ja veronkiertoon;

W.  toteaa, että tietyt erityiset veroalueet unionissa ja sen ulkopuolella eivät ole halukkaita uudistamaan verojärjestelmiään, vaikka käynnissä on maailmanlaajuisia aloitteita ja vaikka jotkut niistä osallistuvat OECD:n toimintaan;

X.  toteaa Andorran, Guernseyn, Jerseyn, Liechtensteinin ja Monacon kanssa järjestettyjen kuulemisten (ks. liite 1) osoittaneen, että offshore-yritysten rekisteröinnin edellytykset ja tietovaatimukset vaihtelevat veroalueittain; huomauttaa, että joidenkin veroalueiden veroviranomaisilla ei ole täydellisiä tietoja trustien, säätiöiden ja yritysten lopullisista omistajista ja edunsaajista, tietoja ei ole kerätty tai ne eivät ole julkisesti saatavilla; toteaa, että Andorra, Liechtenstein, Monaco, San Marino ja Sveitsi ovat allekirjoittaneet unionin kanssa sopimukset tietojenvaihdosta; ottaa huomioon, että Kanaalisaaret ovat allekirjoittaneet sopimuksia Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa ja ilmoittaneet olevansa valmiita tekemään vastaavia sopimuksia muiden jäsenvaltioiden kanssa;

Y.  ottaa huomioon, että joidenkin veroalueiden voimassa olevassa lainsäädännössä ei varmisteta hyvää hallintotapaa eikä lopullisia omistajia ja edunsaajia, avoimuutta ja yhteistyötä koskevien kansainvälisten standardien noudattamista;

Z.  toteaa, että jotkin näistä veroalueista ovat riippuvaisia jäsenvaltioista tai niihin assosioituneita alueita, ja vaikka ne olisivat itsehallintoalueita, niitä koskee siten osittain kansallinen ja unionin lainsäädäntö; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi harkittava sellaisen lainsäädännön käyttöönottoa, jolla varmistetaan, että niihin assosioituneet ja niistä riippuvaiset alueet noudattavat tiukimpia vaatimuksia;

AA.   huomauttaa, että eräillä jäsenvaltioilla on omia luetteloita yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista ja/tai aineellisoikeudellisia määritelmiä ”veroparatiiseista” tai ”erioikeuksia soveltavista veroalueista”; toteaa, että luettelot poikkeavat toisistaan huomattavasti siinä, miten yhteistyöhaluttomat lainkäyttöalueet tai veroparatiisit määritellään tai miten niitä arvioidaan; toteaa, että OECD:n luettelo yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista ei vastaa tarkoitustaan; ottaa huomioon, että komissio julkaisi 17. kesäkuuta 2015 esittämässään veropaketissa yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden luettelon, joka on laadittu nykyisten kansallisten luetteloiden pohjalta yhteisen nimittäjän periaatteen mukaisesti; huomauttaa, että unionin tasolla ei vieläkään ole yhteistä määritelmää ja luetteloa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista, vaikka niitä kaivattaisiin kipeästi; toteaa, että mikään luetteloista ei sisällä selkeitä, mitattavissa olevia ja tyhjentäviä kriteereitä sille, miten salailevia tietyt lainkäyttöalueet ovat;

Rahoituslaitosten rooli monikansallisten yritysten aggressiivisessa verosuunnittelussa

AB.  panee merkille, että jotkut rahoituslaitokset sekä tili- ja asianajotoimistot ovat toimineet välittäjinä perustettaessa monimutkaisia oikeudellisia rakenteita, jotka johtavat monikansallisten yritysten käyttämiin aggressiivisiin verosuunnittelujärjestelyihin, ja toteaa tämän käyvän ilmi LuxLeaks-tietovuodosta ja Panama-papereista; toteaa, että lainsäädännön porsaanreiät, keskinäiset erot sekä koordinoinnin, yhteistyön ja avoimuuden puute maiden välillä luovat verovilppiä helpottavat olosuhteet; toteaa, että rahoituslaitokset ovat silti ratkaisevassa asemassa ja välttämättömiä tekijöitä veropetosten torjunnassa niiden käytettävissä olevien finanssitilitietojen ja todellista omistajuutta koskevien tietojen vuoksi, joten on erittäin tärkeää, että ne tekevät kaikilta osin ja tehokkaasti yhteistyötä tällaisten tietojen vaihtamiseksi;

AC.  toteaa, että tämän tutkinnan aikana on tullut julki useita pankkeihin liittyviä veroskandaaleja; toteaa, että rahoituslaitokset voivat käyttää useita aggressiivisia verosuunnittelujärjestelyjä auttaakseen asiakkaitaan verovilpissä tai veronkierrossa; huomauttaa, että pankit voivat toimia markkinoilla asiakkaidensa puolesta ja väittää viranomaisille olevansa näiden transaktioiden todellinen omistaja ja edunsaaja, jolloin asiakkaat hyötyvät yleensä perusteettomasti pankeille niiden aseman tai kotipaikan vuoksi myönnettävistä veroeduista; katsoo, että pankeilla (erityisesti niillä, joilla on investointipankkitoimintoja) olisi nähtävä olevan kaksi roolia aggressiivisen verosuunnittelun suunnittelussa ja toteutuksessa: ensinnäkin ne tarjoavat aggressiivista verosuunnittelua asiakkaille hyödyntäen usein rahoitustuotteita, kuten lainoja, johdannaisia, takaisinostosopimuksia tai muita oman pääoman ehtoisia välineitä, ja toiseksi ne käyttävät aggressiivista verosuunnittelua itse pankkien välisten ja omaan lukuun tehtävien omien strukturoitujen rahoitustoimiensa kautta;

AD.  panee merkille, että kaikki erityisvaliokunnan kuultavana olleet pankit kiistivät virallisesti neuvoneensa asiakkaitaan minkäänlaisessa verovilpissä tai veronkierrossa ja ne kiistivät, että niillä olisi suhteita tili- ja asianajotoimistoihin tätä tarkoitusta varten; toteaa kuitenkin, että pankit pyytävät usein tili- ja konsulttitoimistoilta lainopillisia lausuntoja asiakkailleen tarjoamiensa sopimusten vahvistamiseksi; katsoo, että näiden maksullisten lainopillisten lausuntojen avulla voidaan peitellä verovilppiä ja välttyä pankkiin kohdistettavilta tahallista petosta koskevilta syytteiltä;

AE.  ottaa huomioon, että tietyt merkittävät rahoituslaitokset ovat perustaneet suuren määrän tytäryrityksiä erityisille veroalueille tai lainkäyttöalueille, joilla on alhainen tai erittäin alhainen yhteisöveroaste, kiertääkseen veroa yritys- ja yksityisasiakkaidensa puolesta tai omaksi edukseen; panee merkille, että eräät rahoituslaitokset ovat viime aikoina sulkeneet joitakin sivuliikkeitään kyseisillä lainkäyttöalueilla; panee merkille, että useat rahoituslaitokset ovat saaneet syytteen veropetoksesta tai rahanpesusta Yhdysvalloissa ja ovat joutuneet sen vuoksi maksamaan huomattavia sakkoja, mutta unionissa on nostettu hyvin vähän syytteitä;

AF.  toteaa, että pankit toimivat kilpailluilla markkinoilla ja niillä on kannustin edistää houkuttelevia verojärjestelyjä hankkiakseen uusia asiakkaita ja palvellakseen nykyisiä; toteaa, että pankkityöntekijät ovat usein valtavan paineen alla vahvistaessaan asiakkaiden sopimuksia, jotka mahdollistavat verovilpin ja veronkierron, koska heitä uhkaa irtisanominen, elleivät he tee sitä; toteaa, että pankkien ja konsulttitoimistojen johtavien työntekijöiden ja verohallintojen edustajien välillä on eturistiriitoja ja pyöröovi-ilmiöön liittyviä tapauksia; huomauttaa, että verohallinnoilla ei aina ole riittävästi tietoja tai keinoja tutkia pankkeja ja havaita verovilppitapauksia;

AG.  toteaa, että monet verovilppiin osallistuneet pankit ja rahoituslaitokset pelastettiin vuoden 2008 rahoituskriisin aikana veronmaksajien rahoilla, minkä vuoksi niiden toiminta veroasioissa on entistäkin halveksittavampaa;

AH.  katsoo, että on tärkeää tunnustaa, että kaikilla monimutkaisilla strukturoiduilla rahoitustoimilla ei ole hallitsevaa verovaikutinta ja että pääasiassa verotusta silmällä pitäen luodut tuotteet ovat vain pieni osa kaikesta tällaisiin rahoitustoimiin liittyvästä liiketoiminnasta; toteaa, että aggressiivisen verosuunnittelun toimiin liittyvät summat voivat silti olla hyvin suuria, sillä yksittäisiä kauppoja tehdään joskus miljardeilla euroilla ja niistä saadaan satojen miljoonien eurojen edestä veroetuja(29); panee merkille, että veroviranomaiset ovat huolestuneita aggressiiviseen verosuunnitteluun käytettävien monimutkaisten strukturoitujen rahoitustoimien vähäisestä avoimuudesta varsinkin silloin, kun näiden järjestelyjen eri osat toteutetaan eri lainkäyttöalueilla;

AI.  ottaa huomioon, että unionin luottolaitoksiin sovelletaan jo vakavaraisuusdirektiiviin sisältyviä julkisen maakohtaisen raportoinnin vaatimuksia; toteaa, että olisi pantava merkille, että maakohtaisissa raporteissa on ollut joitakin aukkoja, jotka olisi poistettava; toteaa, että yksikään erityisvaliokunnan kuultavana ollut rahoituslaitos ei esittänyt ilmoittamisvaatimuksista merkittäviä vastalauseita; toteaa joidenkin niistä todenneen selvästi, että ne kannattavat kyseistä vaatimusta ja olisivat valmiita puoltamaan sen ottamista globaaliksi standardiksi;

AJ.  toteaa, että tiettyjen rahoituslaitosten asiakirjoja koskeva julkinen maakohtainen raportointi on paljastanut huomattavia eroja laitosten ulkomaisilla lainkäyttöalueilla tekemän kokonaisvoiton ja niiden samoilla lainkäyttöalueilla harjoittaman toiminnan, maksaman veron määrän ja työntekijämäärän välillä; toteaa raportoinnin osoittaneen myös, että alueet, joilla laitokset toimivat ja joilla niillä on henkilöstöä, eivät ole yhteydessä alueisiin, joilta ne saavat voittoa;

AK.  toteaa, että erityisvaliokunnan kuultavana olleet pankit ja monikansalliset yritykset eivät vastanneet kattavasti kaikkiin valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin, joten muutamat esille otetut seikat jäivät vaille vastausta tai hämäriksi; huomauttaa, että osa näistä pankeista ja monikansallisista yrityksistä lähetti myöhemmässä vaiheessa kirjallisen ilmoituksen (ks. liite 2);

Patentti-, tietämys- ja T&K-boksit

AL.  panee merkille, että immateriaalioikeuksiin, patentteihin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan (T&K) liittyviä järjestelyjä käytetään laajalti eri puolilla unionia; ottaa huomioon, että monikansalliset yritykset käyttävät niitä alentaakseen keinotekoisesti verojensa kokonaismäärää; panee merkille, että veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja (Base Erosion and Profit Shifting, BEPS) koskevassa OECD:n toimintasuunnitelmassa (toimi nro 5) mainitaan niin kutsuttu muutettu nexus-lähestymistapa; toteaa, että käytännesääntötyöryhmän tehtävänä on myös analysoida ja seurata tehokkaasti tällaisia käytäntöjä jäsenvaltioissa;

AM.  ottaa huomioon, että käytännesääntötyöryhmä on analysoinut eurooppalaisia patenttiboksijärjestelyjä, mutta se ei ole saanut päätökseen analyysiaan erityisjärjestelyistä; toteaa, että OECD:n BEPS-toimintasuunnitelmassa (toimi nro 5) viitataan niin kutsuttuun muutettuun nexus-lähestymistapaan T&K-kannustimien myöntämisen uutena standardina; toteaa, että jäsenvaltiot sopivat käytännesääntötyöryhmässä muutetun nexus-lähestymistavan käyttöönotosta kansallisessa lainsäädännössään vuodesta 2015 alkaen; toteaa niiden sopineen myös, että nykyiset patenttiboksijärjestelyt poistetaan vaiheittain käytöstä vuoteen 2021 mennessä; huomauttaa, että jäsenvaltiot ovat pahasti myöhässä muutetun nexus-lähestymistavan käyttöönotossa kansallisella tasolla;

AN.  toteaa useiden komission tutkimusten osoittaneen selvästi, että patenttiboksien ja T&K‑toiminnan välinen yhteys on usein mielivaltainen ja/tai keinotekoinen; toteaa, että tämän epäjohdonmukaisuuden perusteella voidaan olettaa, että kyseiset järjestelyt on useimmissa tapauksissa perustettu ja niitä käytetään veronkiertoon; toteaa, että T&K‑toiminnan avulla tuotettuja tuloja koskevat verokannustimet, pääasiassa patenttiboksit, johtavat usein kaikkien hallitusten, myös tällaista politiikkaa harjoittavien hallitusten, verotulojen merkittävään vähenemiseen; katsoo, että olisi syytä analysoida lisää, miten unionissa voidaan parhaiten kannustaa elintärkeään T&K‑toimintaan ja innovointiin luomatta haitallisia verokäytäntöjä; toteaa, että myös OECD ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ovat vahvistaneet useaan otteeseen, että ne eivät usko patenttiboksien olevan oikea keino T&K-toiminnan edistämiseen;

AO.  toteaa, että patenttiboksien keskeinen rooli haitallisissa verokäytäntöjärjestelyissä todettiin alun perin parlamentin edellisen erityisvaliokunnan (TAXE 1) tiedonhankintamatkoilla Alankomaihin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja vahvistettiin sittemmin matkalla Kyprokseen; ottaa huomioon, että muissa jäsenvaltioissa on vastaavia järjestelmiä;

AP.  toteaa, että jäsenvaltioiden ulkopuolelle suuntautuvia maksuja koskevan yhdenmukaistetun lähestymistavan puuttuminen kokonaan on erityisen polttava ongelma; katsoo, että tässä nykyisessä koordinoimattomassa kehyksessä korko- ja rojaltidirektiivin sekä emo-tytäryhtiödirektiivin mukainen lähdeveron poistaminen yhdistettynä siihen, että joissakin jäsenvaltioissa ei kanneta lähdeveroa osinko-, lisenssi- ja rojaltimaksuista sekä ulkopuolelle suuntautuvista korkomaksuista, luo porsaanreikiä, joista voitot voivat virrata tosiasiallisesti mistä tahansa jäsenvaltiosta unionin ulkopuolelle ilman, että niitä verotettaisiin kertaakaan;

Yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmän, verotusta käsittelevän korkean tason työryhmän ja verotustyöryhmän asiakirjat

AQ.  toteaa, että käytännesääntötyöryhmän toimeksianto määriteltiin Ecofin-neuvoston 1. joulukuuta 1997 antamissa päätelmissä; toteaa, että käytännesääntötyöryhmän asiakirjat ovat erityisvaliokunnan työn kannalta olennainen tietolähde (kuten 25. marraskuuta 2015 annetussa parlamentin päätöslauselmassa jo todettiin);

AR.  toteaa, että joitakin käytännesääntötyöryhmän kokousasiakirjoja ja pöytäkirjoja annettiin parlamentin jäsenille vasta viiden kuukauden kuluttua erityisvaliokunnan toimikauden alkamisesta ja silloinkin ne annettiin käyttöön suljetuin ovin parlamentin tiloissa; toteaa, että joitakin lisäasiakirjoja on annettu käyttöön, mutta osaa asiakirjoista ja pöytäkirjoista ei ole julkistettu, niitä ei ole annettu käyttöön tai ne puuttuvat; ottaa huomioon, että komissio totesi epävirallisessa kokouksessa antaneensa kaikki komissiolta peräisin olevat ja sen käytössä olleet asiakirjat erityisvaliokunnan käyttöön, joten kaikkien muiden komissiolta peräisin olevien tärkeiden kokousasiakirjojen on täytynyt kadota, jos ne ovat koskaan olleetkaan komission hallussa;

AS.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot ovat antaneet epätyydyttäviä vastauksia parlamentin toistuviin pyyntöihin, jotka koskevat kaikkien kyseisten asiakirjojen julkistamista; toteaa tämän käytännön jatkuneen useita kuukausia; ottaa huomioon, että kyseiset asiakirjat on toimitettu Amsterdamin yliopiston tutkijoille avoimuusdirektiiviin perustuvan pyynnön vuoksi; toteaa, että nämä asiakirjat on kuitenkin äskettäin annettu käyttöön mutta vain luottamuksellisesti eikä niitä saa käyttää julkisessa keskustelussa; toteaa, että avoimuus ja tiedonsaanti ovat parlamentin toiminnan keskeisiä osatekijöitä;

AT.  toteaa, että käytännesääntötyöryhmässä on tutkittu erityiskysymyksiä, mutta se ei ole johtanut konkreettisiin uudistuksiin; huomauttaa, että esimerkiksi keskusteluja veropäätöksistä on käyty ainakin vuodesta 1999, ja silti sovittujen suositusten täytäntöönpanossa on edelleen vaikeuksia vielä LuxLeaks-tietovuodon jälkeenkin; toteaa, että patenttiboksijärjestelyjä koskevaa tutkimusta ei koskaan saatu kokonaan päätökseen vuonna 2014 eikä mitään muuta tutkimusta ole aloitettu, vaikka jäsenvaltiot ovat jäljessä uuden muutetun nexus-lähestymistavan käyttöönotossa;

Ulkoinen ulottuvuus: G20-ryhmä, OECD ja YK – osallistuminen ja seuraukset kehitysmaille

AU.  toteaa, että OECD, YK ja muut kansainväliset järjestöt ovat mukana yhteisöveropohjan rapautumisen torjunnassa; pitää tarpeellisena varmistaa käytäntöjen yhdenmukaistaminen maailmanlaajuisesti ja yhteisten standardien, kuten OECD:n BEPS-paketissa ehdottamien standardien, täytäntöönpano; katsoo, että YK:n tasolla olisi perustettava hallitusten välinen foorumi, jonka jäsenyys ei ole yhtä valikoivaa kuin OECD:n ja G20-ryhmän jäsenyys, jotta kaikki maat, myös kehitysmaat, voisivat osallistua siihen yhdenvertaisina; ottaa huomioon, että Washingtonissa 14. ja 15. huhtikuuta 2016 pidetyssä G20-maiden valtiovarainministerien ja keskuspankkien pääjohtajien kokouksessa vedottiin jälleen kaikkiin maihin ja lainkäyttöalueisiin, jotta ne panisivat täytäntöön oikeushenkilöiden ja oikeudellisten järjestelyjen avoimuutta ja todellista omistajuutta koskevat rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) vaatimukset; toteaa, että jotkin G20-ryhmän jäsenet ovat vaatineet todellista omistajuutta koskevaa automaattista tietojenvaihtoa ja pyytäneet rahanpesunvastaista toimintaryhmää sekä verotusta koskevaa avoimuutta ja tietojenvaihtoa käsittelevää maailmanlaajuista foorumia esittämään asiasta alustavia ehdotuksia lokakuuhun 2016 mennessä;

AV.  ottaa huomioon, että Yhdysvaltoihin tehdyn tiedonhankintamatkan aikana havaittiin, että globaalilta tasolta puuttuu avoimuutta samoin kuin todellista omistajuutta koskeva yhteinen määritelmä; toteaa, että avoimuuden puute on ollut erityisen silmiinpistävää pöytälaatikkoyritysten ja asianajotoimistojen yhteydessä; panee merkille, että Yhdysvallat valmistelee parhaillaan OECD:n BEPS-toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa;

AW.  toteaa, että kehitysmaat eivät osallistu BEPS-prosessiin yhdenvertaisina neuvottelukumppaneina eikä prosessissa ole onnistuttu löytämään toimivia ratkaisuja köyhimpien maiden vero-ongelmiin, ja mainitsee näistä esimerkkinä verosopimusten maailmanlaajuisen verkoston, joka usein estää kehitysmaita verottamasta niiden alueella syntyneitä voittoja;

AX.  toteaa, että unionin ja Yhdysvaltojen viranomaisten välillä on jo yhteisiä verokysymyksiä koskevaa yhteistyötä, mutta vastaavaa yhteistyötä ei tehdä poliittisella tasolla, mikä koskee erityisesti parlamentaarista yhteistyötä;

AY.  ottaa huomioon, että heinäkuulle 2016 on suunnitteilla verotusaiheinen seminaari, jonka tavoitteena on vahva, kestävä ja tasapainoinen talouskasvu; ottaa huomioon, että G20‑ryhmä on kehottanut kaikkia kansainvälisiä järjestöjä, myös unionia, vastaamaan kyseisiin haasteisiin;

AZ.  toteaa, että erityisvaliokunnan (TAXE 2) ja kehitysvaliokunnan yhteinen kuuleminen aiheesta ”Aggressiivisten verokäytäntöjen seuraukset kehitysmaille” on osoittanut, että kehitysmailla on vastaavia veropohjan rapautumiseen, voitonsiirtoihin, avoimuuden puutteeseen, maailmanlaajuisesti erilaisiin verojärjestelmiin sekä yhdenmukaisen ja tehokkaan kansainvälisen lainsäädännön puuttumiseen liittyviä ongelmia; toteaa, että kehitysmaat kärsivät aggressiivisesta verosuunnittelusta; toteaa, että kehitysmaiden verohallinnoilla ei ole resursseja eikä asiantuntemusta torjua tehokkaasti verovilppiä ja veronkiertoa;

BA.  huomauttaa, että G20-ryhmän jäsenet ovat vahvistaneet sitoutuneensa siihen, että toteutetaan toimia kehitysmaiden talouksien valmiuksien lujittamiseksi ja teollisuusmaiden kannustamiseksi noudattamaan 27. heinäkuuta 2015 pidetyssä YK:n kokouksessa hyväksytyn Addis Abeban veroaloitteen periaatteita; ottaa huomioon, että kehitysmaiden mielipiteillä ja painopisteillä on suuri merkitys tehokkaan maailmanlaajuisen koordinoinnin kannalta;

BB.  ottaa huomioon, että IMF ja Maailmanpankki tarjoavat teknistä apua, kuten välineitä kehitysmaiden verohallintojen valmiuksien kehittämiseksi kansainvälisissä verokysymyksissä, jotta voidaan parantaa kehitysmaiden valmiuksia verovilpin, veronkierron ja rahanpesun torjumiseksi erityisesti siirtohinnoittelun yhteydessä;

BC.  panee merkille, että Australian hallitus on ilmoittanut aikeistaan ottaa käyttöön veroa kiertäville monikansallisille yrityksille määrättävä siirrettyjen voittojen vero, jonka on määrä tulla voimaan 1. heinäkuuta 2017, sekä perustaa uusi veroviranomaisten työryhmä;

Parlamentin erityisvaliokunnan (TAXE 2) työ

BD.  ottaa huomioon, että eräät komission ehdottamista toimenpiteistä ovat suoria jatkotoimia parlamentin 16. joulukuuta 2015 ja 25. marraskuuta 2015 antamille päätöslauselmille; toteaa, että näin komissio on käynnistänyt ainakin osittain niihin sisältyviä tärkeitä aloitteita; toteaa, että muita näissä päätöslauselmissa vaadittuja kriittisiä toimenpiteitä ei ole vielä toteutettu, ja mainitsee näistä esimerkkinä valtiontueksi katsottavien verotuksellisten toimenpiteiden uudistuksen, toimivat säännökset väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi sekä toimenpiteet veroneuvojien tai rahoitusalan aggressiivisessa verosuunnittelussa antaman avun ja sen markkinoinnin hillitsemiseksi;

BE.  toteaa, että veropäätöksiä ja muita luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisia toimenpiteitä käsittelevä erityisvaliokunta (TAXE 1) analysoi ja arvioi erityisesti unionille aiheutuvia seurauksia ja että sen työn perusteella laadittiin päätöslauselma, joka hyväksyttiin ylivoimaisella enemmistöllä 25. marraskuuta 2015; huomauttaa, että 16. joulukuuta 2015 annettu parlamentin päätöslauselma hyväksyttiin niin ikään ylivoimaisella enemmistöllä; panee merkille, että komissio antoi yhteisen vastauksen 16. joulukuuta 2015 ja 25. marraskuuta 2015 annettuihin päätöslauselmiin;

BF.  ottaa huomioon, että parlamentin erityisvaliokunta (TAXE 2) asetettiin 2. joulukuuta 2015 ja se piti 11 kokousta, joista osan yhdessä talous- ja raha-asioiden valiokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan ja kehitysvaliokunnan kanssa, ja että kokouksissa sen kuultavana olivat kilpailusta vastaava komission jäsen Margrethe Vestager, talous- ja rahoitusasioista, verotuksesta ja tulliasioista vastaava komission jäsen Pierre Moscovici, rahoitusvakaudesta, rahoituspalveluista ja pääomamarkkinaunionista vastaava komission jäsen Jonathan Hill, Alankomaiden valtiovarainministeri Eric Wiebes (neuvoston puheenjohtajavaltion edustajana), verotus- ja kehitysasioiden asiantuntijat, monikansallisten yritysten edustajat, pankkien edustajat ja unionin kansallisten parlamenttien jäsenet; toteaa erityisvaliokunnan pitäneen kokouksia myös Andorran, Liechtensteinin, Monacon, Guernseyn ja Jerseyn hallitusten edustajien kanssa ja saaneen kirjallisen ilmoituksen Mansaaren hallitukselta (ks. liite 1); huomauttaa, että lisäksi erityisvaliokunta teki tiedonhankintamatkat Yhdysvaltoihin (ks. liite 6) tarkastellakseen tiettyjä toimeksiantonsa kolmansia maita koskevan ulottuvuuden näkökohtia sekä Kyprokseen (ks. liite 5); ottaa huomioon, että erityisvaliokunnan jäseniä kutsuttiin osallistumaan henkilökohtaisesti OECD:n verotusta käsittelevän korkean tason parlamenttien välisen työryhmän työhön; toteaa erityisvaliokunnan järjestäneen suljetuin ovin koordinaattoreiden kokouksia, joissa se kuuli Caymansaarten hallituksen edustajia, tutkivia journalisteja ja komission virkamiehiä; toteaa, että kaikki tämä toiminta on tuottanut runsaasti erittäin hyödyllistä tietoa käytännöistä ja verojärjestelmistä unionissa ja sen ulkopuolella ja auttanut selventämään joitakin tärkeitä kysymyksiä, mutta jotkin seikat ovat yhä vailla vastausta;

BG.  huomauttaa, että erityisvaliokunnan työtä haittasi se, että kutsutuista seitsemästä monikansallisesta yrityksestä vain neljä vastasi myöntävästi ensimmäiseen kutsuun tulla valiokunnan jäsenten kuultavaksi (ks. liite 2);

BH.  toteaa, että komissio ja neuvosto kieltäytyvät edelleen hyväksymästä ehdotusta Euroopan parlamentin asetukseksi parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja että parlamentin erityis- ja tutkintavaliokunnilla on sen vuoksi edelleen riittämättömät toimivaltuudet verrattuna jäsenvaltioiden parlamenttien tai Yhdysvaltojen kongressin vastaaviin valiokuntiin eikä niillä ole esimerkiksi oikeutta kutsua todistajia tai panna täytäntöön oikeutta tutustua asiakirjoihin;

BI.  ottaa huomioon, että neuvosto on viime aikoina useaan otteeseen hyväksynyt laaja-alaisia poliittisia kantoja verokysymyksissä jo ennalta ottamatta huomioon parlamentin kantoja tai edes odottamatta niitä;

Päätelmät ja suositukset

1.  palauttaa mieliin 25. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ja 16. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman päätelmät;

Komission ja jäsenvaltioiden jatkotoimet

2.  pitää valitettavana, että 13 jäsenvaltiolla ei ole asianmukaisia sääntöjä osinkojen verottomaan läpivirtaukseen perustuvan aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi; pitää niin ikään valitettavana, että 13 jäsenvaltiota ei sovella minkäänlaista todellisen omistajan ja edunsaajan testiä hyväksyessään hakemuksen lähdeveron alentamisesta tai siitä vapauttamisesta; pitää myös valitettavana, että 14 jäsenvaltiolla ei toistaiseksi vieläkään ole ulkomaisia väliyhteisöjä koskevia sääntöjä, joilla estettäisiin aggressiivinen verosuunnittelu, ja että 25 jäsenvaltiolla ei ole sääntöjä, joilla torjuttaisiin paikallisen yrityksen erilainen verokohtelu toisessa valtiossa; pahoittelee sitä, että yksikään jäsenvaltio ei ole tähän mennessä vaatinut aggressiivisten verosuunnittelurakenteiden kieltämistä;

3.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota hyväksymään lisää lainsäädäntöehdotuksia yhteisöveron kierrosta, koska jäsenvaltioilla on varaa kiristää veronkierron vastaisia säännöksiään veropohjan rapautumisen estämiseksi; pitää erittäin valitettavana, että jäsenvaltiot eivät ole keskustelleet parlamentin suosituksista missään neuvoston työryhmässä eivätkä pohtineet sitä, että ne rikkovat perussopimusten mukaista vilpitöntä yhteistyötä koskevaa velvoitettaan mahdollistamalla aggressiivisen veronkierron ja verovilpin muissa jäsenvaltioissa;

4.  suhtautuu myönteisesti komission 28. tammikuuta 2016 julkistamaan veronkierron vastaiseen toimenpidepakettiin sekä kaikkiin sen jälkeen annettuihin lainsäädäntöehdotuksiin ja tiedonantoihin (ks. liite 4); pitää myönteisenä, että neuvosto hyväksyi direktiivin hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin muuttamisesta, jotta voidaan ottaa käyttöön maakohtainen raportointi veroviranomaisille, mutta pitää valitettavana, että neuvosto ei odottanut parlamentin kantaa voidakseen ottaa sen huomioon ennen oman kantansa hyväksymistä eikä se ennakoinut komission osallistuvan tietojenvaihtoon; kehottaa neuvostoa omaksumaan yksimielisen ja kunnianhimoisen kannan veronkierron vastaiseen toimenpidepakettiin ja säätämään veron kiertämisen torjunnasta yhdessä ainoassa direktiivissä, jotta voidaan tehokkaasti toteuttaa OECD:n suositukset ja mennä niitä pidemmälle ja siten saavuttaa unionin pyrkimykset ja varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta sen sijaan, että niitä heikennettäisiin; pitää erittäin valitettavana, että nykyistä ehdotusta neuvoston kannaksi on heikennetty erityisesti jatkamalla korkovähennystä koskevien voimassa olevien sääntöjen soveltamista ja suppeammalla lähestymistavalla ulkomaisia väliyhteisöjä koskevaan sääntöön; on ilahtunut aloitteesta laatia tehokasta verotusta koskevan ulkoisen strategian yhteydessä unionin yhteinen määritelmä ja luettelo yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista; painottaa, että luettelon olisi perustuttava puolueettomiin, tyhjentäviin ja mitattavissa oleviin kriteereihin; muistuttaa, että tulevaisuudessa tarvitaan lisää sitovia toimia veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen torjumiseksi tehokkaasti ja järjestelmällisesti;

5.  katsoo, että hallinnollista yhteistyötä koskeva direktiivi, johon on peräkkäin tehty kaksi tapauskohtaista, veropäätösten automaattista vaihtamista ja maakohtaista raportointia koskevaa muutosta, olisi nyt tarkistettava kokonaisuudessaan, erityisesti tietojenvaihdon periaatteesta myönnettävien nykyisten poikkeusten vähentämiseksi ja lopulta niiden poistamiseksi mutta myös muista syistä;

6.  kehottaa komissiota antamaan ennen vuoden 2016 loppua ehdotuksen yhteiseksi yhdistetyksi yhtiöveropohjaksi (CCCTB) ja liittämään siihen asianmukaisen ja reilun jakoperusteen, koska se olisi kattava ratkaisu, jonka avulla voidaan puuttua haitallisiin verokäytäntöihin unionissa, selkiyttää ja yksinkertaistaa tilannetta yritysten kannalta ja helpottaa rajatylittävää taloudellista toimintaa unionissa; pitää yhdistämistä tällaisen yhtiöveropohjan välttämättömänä osatekijänä; katsoo, että yhdistäminen olisi toteutettava mahdollisimman pian ja että mahdolliset välivaiheen järjestelmät, kuten pelkkä veropohjan yhdenmukaistaminen tappioiden kuittausmekanismin kanssa, voivat olla vain tilapäisiä; pitää täysimääräisen ja pakollisen yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan käyttöönottoa yhä kiireellisempänä; kehottaa jäsenvaltioita pääsemään nopeasti sopimukseen yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa koskevasta ehdotuksesta, kun se on annettu, ja panemaan sitten lainsäädännön pikaisesti täytäntöön; muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että yhteisöverojärjestelmien erot voivat luoda epätasapuoliset toimintaedellytykset ja aiheuttaa epäreilua verokilpailua myös unionissa;

7.  suhtautuu myönteisesti komission 12. huhtikuuta 2016 antamaan ehdotukseen direktiiviksi direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse yritysten ja niiden tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden tuloverotietojen ilmoittamisesta ja yritysverotuksen avoimuuden lisäämisestä; pitää kuitenkin valitettavana, etteivät komission ehdotuksen soveltamisala, kriteerit ja kynnysarvot ole parlamentin aiemmin hyväksymien kantojen mukaisia eivätkä ne siksi olisi tehokkaita;

8.  pitää myönteisenä neuvostossa 8. joulukuuta 2015 saavutettua yksimielisyyttä veropäätöksiä koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta; pitää kuitenkin valitettavana, että neuvosto ei ottanut huomioon parlamentin suosituksia, jotka se esitti 20. lokakuuta 2015 antamassaan mietinnössä tällaista toimenpidettä koskevasta komission alkuperäisestä ehdotuksesta; painottaa, että komissiolla on oltava kattava pääsy unionin uuteen veropäätöstietokantaan; korostaa, että tarvitaan kattava ja tehokas tietokanta, joka sisältää kaikki veropäätökset, joilla on mahdollisesti rajatylittävä vaikutus; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan nopeasti käyttöön tarvittavan säädöskehyksen veropäätöksiä koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamiseksi;

9.  tähdentää, että automaattinen tietojenvaihto tuottaa suuren määrän tietoa, joka on käsiteltävä, ja että kyseisten tietojen tietoteknistä käsittelyä koskevat kysymykset samoin kuin tietojen analysointiin tarvittavat henkilöresurssit on koordinoitava; kehottaa vahvistamaan komission roolia tässä työssä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan tarkasti ja noudattamaan täysin hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin täytäntöönpanoa kansallisella tasolla, jotta voidaan erityisesti selvittää, kuinka moni jäsenvaltio pyytää verotietoja kahdenvälisten verosopimusten perusteella tämän oikeusperustan sijasta; kehottaa jäsenvaltioita lujittamaan verohallintojaan riittävällä henkilöstömäärällä, jotta voidaan varmistaa verotulojen tehokas perintä ja puuttua haitallisiin verokäytäntöihin, sillä resurssipula ja henkilöstöleikkaukset yhdistettyinä riittävän koulutuksen, teknisten välineiden ja tutkintavaltuuksien puuttumiseen ovat vakavasti heikentäneet joidenkin jäsenvaltioiden verohallintoja; kehottaa jäsenvaltioita yhdistämään veroviranomaisten kanssa vaihdetut tiedot ja finanssialan valvonta- ja sääntelyviranomaisten kanssa vaihdetut tiedot;

10.  on tyytyväinen Ranskan, Alankomaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan 12. toukokuuta 2016 antamaan ilmoitukseen, että ne perustavat julkiset rekisterit yritysten todellisista omistajista ja edunsaajista; on ilahtunut Ranskan sitoutumisesta julkisen trustirekisterin perustamiseen; tukee Yhdistynyttä kuningaskuntaa sitoutumisessa siihen, että se velvoittaa ulkomaiset yritykset joko ostamaan maasta kiinteistön tai tekemään kanssaan sopimuksen, jossa ilmoitetaan niiden todellinen omistaja ja edunsaaja; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita tekemään vastaavia aloitteita;

11.  pitää valitettavana, että uuteen OECD:n globaaliin standardiin automaattista tietojenvaihtoa varten ei sisälly siirtymäaikaa kehitysmaita varten ja että standardin vastavuoroisuuden vuoksi ne maat, joilla on yhä heikot valmiudet ottaa käyttöön tarvittava infrastruktuuri vaadittujen tietojen keräämiseksi, hallinnoimiseksi ja jakamiseksi, voivat käytännössä jäädä sen ulkopuolelle;

12.  toteaa, että yhteinen siirtohinnoittelufoorumi on sisällyttänyt työohjelmaansa vuosiksi 2014–2019 hyvien käytäntöjen kehittämisen sen varmistamiseksi, että OECD:n asiaa koskevissa ohjeissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erityispiirteet; panee merkille, että komissio seuraa työn edistymistä;

13.  korostaa, että 70 prosenttia voitonsiirroista tapahtuu siirtohinnoittelun avulla ja että paras tapa puuttua tähän on hyväksyä täysimääräinen yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja; kehottaa komissiota silti esittämään konkreettisen lainsäädäntöehdotuksen siirtohinnoittelusta ottaen huomioon vuonna 2010 annetut siirtohinnoittelua koskevat OECD:n toimintaohjeet monikansallisia yhtiöitä ja verohallintoja varten; korostaa lisäksi, että saatetaan tarvita lisätoimia, jotta voidaan hillitä unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä BEPS-riskejä, jotka johtuvat siirtohinnoittelukehyksestä, erityisesti aineettomien hyödykkeiden hinnoittelusta, ja että olisi tutkittava aktiivisesti globaaleja vaihtoehtoja nykyiselle markkinaehtoperiaatteelle ja testattava, onko niillä mahdollista varmistaa reilumpi ja tehokkaampi globaali verojärjestelmä;

14.  pitää myönteisenä, että kilpailusta vastaava komission jäsen Margrethe Vestager totesi siirtohinnoittelun erityiseksi painopisteeksi valtiontukitapauksissa, koska sen on raportoitu olevan yleisesti käytetty väline monikansallisten yritysten verovilppi- tai veronkiertojärjestelyissä, kuten konsernien sisäisissä lainoissa; toteaa, että verotukseen liittyvän valtiontuen määrittelystä ja sääntelystä ei tällä hetkellä ole olemassa ohjeita, mutta tämäntyyppinen valtiontuki on osoittautunut huolestuttavaksi veronkierron välineeksi; kehottaa komissiota luomaan ohjeita ja vahvistamaan selkeitä kriteereitä, jotta voidaan määritellä paremmin siirtohinnoittelun rajat ja siten arvioida paremmin valtiontukitapauksia; tukee komission tutkintojen päätelmiä Starbucksin, Fiatin ja Amazonin tapauksessa; korostaa tarvetta antaa komissiolle oikeus tutustua kaikkiin asiaa koskeviin tietoihin;

15.  pitää valitettavana, että monet kuultavana olleet monikansalliset yritykset eivät ole selväsanaisesti tuominneet veronkiertokäytäntöjä ja aggressiivista verosuunnittelua; painottaa, että monikansalliset yritykset voivat helposti myöntää keinotekoisia konsernien sisäisiä lainoja aggressiivista verosuunnittelua varten; painottaa, että tällaisen velkarahoituksen suosiminen on veronmaksajien ja rahoitusvakauden kannalta haitallista; kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita poistamaan verolainsäädännöstään velkarahoituksen edullisen verokohtelun;

16.  korostaa, että väärinkäytösten paljastajien toiminta on ratkaisevaa verovilpin ja veronkierron laajuuden paljastamiseksi ja että siksi heidän suojelunsa on turvattava oikeudellisesti ja sitä on lujitettava koko unionissa; panee merkille Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Euroopan neuvoston toiminnan tässä asiassa; katsoo, että tuomioistuinten ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava oikeutettujen liikesalaisuuksien suoja estämättä, haittaamatta tai typistämättä kuitenkaan millään tavoin väärinkäytösten paljastajien ja toimittajien mahdollisuuksia dokumentoida ja paljastaa laittomia, epäoikeudenmukaisia tai haitallisia käytäntöjä, kun tämä on selvästi ja ylivoimaisesti yleisen edun mukaista; pitää valitettavana, ettei komissio aio ryhtyä pikaisesti toimiin asiassa ottaen huomioon aivan hiljattain tehdyt väärinkäytösten paljastajien merkittävät paljastukset, joihin viitataan yleisesti LuxLeaks-tietovuotona ja Panama-papereina;

17.  on ilahtunut siitä, että komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen kaksinkertaista verotusta koskevien riitojenratkaisumekanismien parantamisesta; painottaa, että selkeän aikataulun asettaminen riitojenratkaisumenettelyille on järjestelmien tehokkuuden lisäämisen kannalta ratkaisevaa;

18.  on tyytyväinen tehokasta verotusta koskevasta ulkoisesta strategiasta annettuun tiedonantoon, jossa Euroopan investointipankkia (EIP) vaaditaan sisällyttämään hyvää hallintotapaa koskevat vaatimukset kaikkiin sen valittujen rahoituksen välittäjien kanssa tekemiin sopimuksiin; kehottaa EIP:tä vahvistamaan vastuullista verotusta koskevan uuden toimintapolitiikan ottaen lähtökohdaksi yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan toimintapolitiikkansa tarkastelun vuonna 2016 tiiviissä vuoropuhelussa kansalaisyhteiskunnan kanssa; kehottaa EIP:tä asettamaan niin suoran rahoituksen kuin välittäjien toteuttaman rahoituksen ehdoksi, että ilmoitetaan sekä maakohtaiset verotiedot luottolaitoksia koskevan vakavaraisuusdirektiivin säännösten mukaisesti että todellista omistajuutta koskevat tiedot; toistaa kantanaan, että EIP:n olisi vahvistettava due diligence -prosessiaan, jotta voitaisiin parantaa todellisia omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen laatua ja estää tehokkaammin transaktiot sellaisten rahoituksen välittäjien kanssa, joista on huonoja kokemuksia avoimuuden, petosten, korruption, järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun tai haitallisten sosiaalisten ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten yhteydessä tai jotka on rekisteröity offshore-rahoituskeskuksiin tai veroparatiiseihin tai jotka käyttävät aggressiivista verosuunnittelua;

19.  kehottaa komissiota esittämään selkeää lainsäädäntöä ”taloudellisen sisällön”, ”arvonmuodostuksen” ja ”kiinteän toimipaikan” määrittelemiseksi, jotta voidaan puuttua erityisesti postilaatikkoyrityksiä koskevaan kysymykseen; kehottaa jäsenvaltioita kääntämään todistustaakan, kun on kyse rikollisella toiminnalla hankitun omaisuuden tai laittomien voittojen takaisinperinnästä;

20.  katsoo, että komission olisi laadittava rajatylittävistä verovilpin harjoittajista ja veronkiertäjistä unionin yhteinen luettelo, joka olisi kaikilta osin kaikkien käytettävissä;

Yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden musta lista ja niille määrättävät konkreettiset seuraamukset sekä lähdevero

21.  toteaa, että komission toistaiseksi ainoa konkreettinen yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita, merentakaiset alueet mukaan luettuina, koskeva aloite on tehokasta verotusta koskeva ulkoinen strategia; panee merkille, että OECD:n kriteerit yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden luetteloimiseksi ovat tähän mennessä osoittautuneet tehottomiksi pyrittäessä torjumaan tätä ongelmaa eivätkä ne ole toimineet pelotteena; korostaa, että edelleenkin on kolmansia maita, jotka suojelevat laittomasti hankittua omaisuutta, mikä estää unionin viranomaisia perimästä sitä takaisin;

22.  kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman pian yhteisen unionin määritelmän ja luettelon yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista (niin kutsuttu veroparatiisien musta lista) sellaisten vakaiden, avointen ja objektiivisten kriteerien perusteella, joihin kuuluvat OECD:n suositusten, verotuksen avoimuutta koskevien toimenpiteiden, BEPS‑toimintasuunnitelman toimenpiteiden ja automaattista tietojenvaihtoa koskevien standardien täytäntöönpano, aktiivisten haitallisten verokäytäntöjen olemassaolo, ulkomailla asuville yksityis- tai oikeushenkilöille myönnetyt edut, taloudellista sisältöä koskevan vaatimuksen puuttuminen sekä oikeushenkilöiden (kuten trustien, hyväntekeväisyysjärjestöjen ja säätiöiden) yritysrakenteen taikka omaisuuden omistusoikeuden tai oikeuksien käyttöoikeuden ilmoittamatta jättäminen, ja pitää myönteisenä komission aikomusta päästä sopimukseen tällaisesta luettelosta seuraavan puolen vuoden aikana; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään sopimuksen vuoden 2016 loppuun mennessä; katsoo, että ennen luetteloon ottamista tarvitaan rakentavaan vuoropuheluun perustuva eskalointimenettely sen lainkäyttöalueen kanssa, jolla on havaittu puutteita, jotta prosessilla on myös ennaltaehkäisevä vaikutus; katsoo, että olisi otettava käyttöön mekanismi, jotta luettelosta voidaan poistaa lainkäyttöalueita, jos ja sitten kun vaatimuksia noudatetaan; katsoo, että arviointi olisi ulotettava koskemaan myös OECD:n jäseniä;

23.  kehottaa luomaan mustalle listalle otetuille yhteistyöhaluttomille lainkäyttöalueille määrättäville seuraamuksille konkreettiset unionin sääntelypuitteet, joihin sisältyy muun muassa mahdollisuus vapaakauppasopimusten tarkasteluun ja viimeisenä keinona niiden soveltamisen keskeyttämiseen, kaksinkertaista verotusta koskevien sopimusten soveltamisen keskeyttämiseen ja unionin varojen saannin kieltämiseen; huomauttaa, että seuraamusten tarkoituksena on saada aikaan muutoksia kyseisten lainkäyttöalueiden lainsäädäntöön; kehottaa soveltamaan seuraamuksia myös yrityksiin, pankkeihin, tili- ja asianajotoimistoihin sekä veroneuvojiin, joiden on osoitettu osallistuneen laittomaan, haitalliseen tai epäoikeudenmukaiseen toimintaan tällaisten lainkäyttöalueiden kanssa tai helpottaneen laittomia, haitallisia tai epäoikeudenmukaisia yhteisöverojärjestelyjä hyödyntäen oikeudellisia välineitä kyseisillä lainkäyttöalueilla sijaitsevien oikeushenkilöiden kanssa;

24.  kehottaa komissiota laatimaan sitovaa lainsäädäntöä, jolla kielletään kaikkia unionin toimielimiä avaamasta tilejä tai toimimasta lainkäyttöalueilla, jotka on otettu yhteiseen unionin luetteloon yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista;

25.  kehottaa jäsenvaltioita neuvottelemaan uudelleen kahdenväliset verosopimuksensa kolmansien maiden kanssa monenvälisen välineen avulla, jotta niihin voidaan sisällyttää riittävän tehokkaat väärinkäytösten vastaiset lausekkeet ja siten torjua sopimuskeinottelua, mukaan luettuina verotusoikeuksien jakaminen lähde- ja kotipaikkavaltioiden välillä taloudellisen sisällön perusteella sekä kiinteän toimipaikan asianmukainen määritelmä; korostaa lisäksi, että tämä prosessi nopeutuisi huomattavasti, jos jäsenvaltiot antaisivat komissiolle valtuudet neuvotella kyseisistä verosopimuksista unionin puolesta; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan kehitysmaiden reilun kohtelun tällaisista sopimuksista neuvoteltaessa;

26.  kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen jäsenvaltioiden perimästä unionin laajuisesta lähdeverosta sen varmistamiseksi, että unionissa syntyneitä voittoja verotetaan ainakin kerran, ennen kuin ne poistuvat unionista; toteaa, että tällaiseen ehdotukseen olisi sisällytettävä palautusjärjestelmä kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi; painottaa, että tällaisessa yleisessä lähdeverojärjestelmässä, joka perustuu hyvitysmenetelmään, on se hyvä puoli, että siten estetään kaksinkertainen verottamatta jääminen sekä veropohjan rapautuminen ja voitonsiirrot ilman kaksinkertaisen verotuksen mahdollisuutta;

27.  pitää valitettavana, että Andorra ja Monaco sitoutuivat automaattiseen tietojenvaihtoon vuodesta 2018 eivätkä vuodesta 2017 alkaen; huomauttaa, että jotkin yhteistyöhaluttomat lainkäyttöalueet, kuten Andorra, noudattavat tietojenvaihtoa koskevia standardeja mutta ovat muuttumassa alhaisen verokannan lainkäyttöalueiksi; on huolestunut siitä, että Andorran ja Espanjan välisessä kaksinkertaista verotusta koskevassa sopimuksessa ei tällä hetkellä varmisteta tuloksellista automaattista tietojenvaihtoa; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti, miten jäsenvaltioiden entisten tai nykyisten yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden kanssa allekirjoittamiin sopimuksiin sisältyvää automaattista tietojenvaihtoa sovelletaan käytännössä;

28.  ottaa esille unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden verokohtelun eroavuudet, jotka liittyvät yhteisöjen nimeämiseen ja joista voidaan mainita esimerkkinä monien yhdysvaltalaisyritysten käyttämä Alankomaiden CV/BV-rakenne, joka johtaa kaksinkertaiseen verottamatta jäämiseen, ja katsoo, että näitä eroavuuksia olisi torjuttava vaikuttavasti unionin sääntelyllä veronkierron vastaiseen toimenpidepakettiin liittyvien komission ehdotusten lisäksi;

Patentti-, tietämys- ja T&K-boksit

29.  toteaa, että toistaiseksi patentti-, tietämys- ja T&K-boksit eivät ole osoittautuneet niin tehokkaiksi keinoiksi edistää innovointia unionissa kuin niiden olisi pitänyt olla; pitää valitettavana, että sen sijaan monikansalliset yritykset käyttävät niitä voitonsiirtoihin aggressiivisten verosuunnittelujärjestelyjen avulla, ja mainitsee näistä esimerkkinä hyvin tunnetut double Irish- ja Dutch sandwich -järjestelyt; katsoo, että patenttiboksit ovat vääränlainen ja tehoton väline taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen; tähdentää, että T&K-toimintaa voidaan edistää laajemmilla politiikkatoimilla, joilla edistetään pitkän aikavälin innovointia ja riippumatonta tutkimusta, sekä avustuksilla, joita olisi suosittava patenttibokseihin verrattuna, koska niillä on pienempi riski tulla käytetyksi veronkiertojärjestelyissä; toteaa, että patenttiboksien ja T&K-toiminnan välinen yhteys on usein mielivaltainen ja että nykyiset mallit johtavat kisaan monikansallisten yritysten pienimmästä tosiasiallisesta verotuksesta; kehottaa jäsenvaltioita poistamaan vaiheittain nykyiset patenttiboksit ja kieltämään uudet vuoteen 2021 mennessä;

30.  pitää valitettavana, että tietyt jäsenvaltiot ovat varsinkin käytännesääntötyöryhmässä toistaiseksi sivuuttaneet tämän asian ja niiden on vielä esitettävä sopiva aikataulu sen ratkaisemiseksi;

31.  kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia patenttibokseja koskevaksi sitovaksi unionin lainsäädännöksi, joka menee OECD:n muutettua nexus-lähestymistapaa pidemmälle ja jossa ratkaistaan sen heikkoudet, jotta voidaan estää patenttiboksien väärinkäyttö veronkiertoon ja varmistaa, että ne liittyvät aitoon taloudelliseen toimintaan, jos ja kun niitä käytetään; painottaa, että komission ehdotusta olisi sovellettava kaikkiin jäsenvaltioissa käyttöön otettuihin patenttibokseihin; kehottaa tällä välin kaikkia jäsenvaltioita julkistamaan tiedot yrityksistä, jotka hyödyntävät patenttiboksijärjestelyä kotimaassaan;

32.  kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään korko- ja rojaltidirektiiviin sekä emo-tytäryhtiödirektiiviin tosiasiallista vähimmäisverotusta koskevan lausekkeen ja varmistamaan, ettei poikkeuksia myönnetä neuvostossa;

Pankit, veroneuvojat ja välittäjät

33.  pitää erittäin valitettavana, että eräillä pankeilla, veroneuvojilla, asianajo- ja tilitoimistoilla sekä muilla välittäjillä on ollut keskeinen rooli suunniteltaessa niiden asiakkaille aggressiivisia verosuunnittelujärjestelyjä ja että ne ovat myös auttaneet kansallisia hallituksia suunnittelemaan verosääntöjä ja -lakeja, mikä on aiheuttanut merkittävän eturistiriidan;

34.  on huolestunut rahoituslaitosten sekä neuvonantajien ja asianajotoimistojen puutteellisesta avoimuudesta ja riittämättömästä dokumentoinnista, jotka liittyvät tiettyihin vero- ja finanssineuvojien ja oikeudellisten neuvojien suosittelemiin yritysten omistajuus- ja hallintamalleihin ja jotka vahvistettiin äskettäisissä Panama-papereihin liittyvissä paljastuksissa; suosittaa, että pöytälaatikkoyrityksiä koskevaan ongelmaan puututaan vahvistamalla yksityisyritysten perustamista koskevia avoimuusvaatimuksia;

35.  on huolestunut kansallisten verohallintojen puutteellisesta avoimuudesta ja riittämättömästä dokumentoinnista, jotka koskevat siirtohinnoittelupäätösten, patenttiboksien, veropäätösten ja muiden harkinnanvaraiseen yhteisöverotukseen liittyvien tekijöiden vaikutuksia kilpailuun;

36.  kehottaa vahvistamaan olemassa olevia veroneuvonta-alan käytännesääntöjä ja erityisesti ottamaan huomioon mahdolliset eturistiriidat siten, että ne tuodaan julki selkeästi ja ymmärrettävästi; kehottaa komissiota ehdottamaan unionin käytännesääntöjä kaikille neuvontapalveluille, jotta mahdolliset eturistiriitatilanteet voidaan tuoda selkeästi julki; katsoo, että tähän olisi sisällyttävä veroneuvojia koskeva unionin yhteensopimattomuusjärjestelmä, jotta voidaan estää heitä tarjoamasta neuvontaa sekä julkiselle että yksityiselle sektorille ja estää muut eturistiriidat; kehottaa tältä osin komissiota esittämään ehdotuksen asetuksen (EU) N:o 573/2014 ja direktiivin 2014/56/EU muuttamiseksi;

37.  kiinnittää huomiota eturistiriitoja koskeviin riskeihin, jotka johtuvat siitä, että samoissa tilitoimistoissa tarjotaan lainopillisia sekä veroneuvonta- ja tilintarkastuspalveluja; korostaa sen vuoksi, että on tärkeää erottaa nämä palvelut selkeästi toisistaan; pyytää komissiota varmistamaan eturistiriitojen estämiseksi annetun lainsäädännön asianmukaisen seurannan ja täytäntöönpanon ja tutkimaan tarvetta tarkistaa tilintarkastusdirektiiviä, erityisesti sen 22 artiklan säännöksiä, ja tilintarkastusasetusta, erityisesti sen 5 artiklan säännöksiä ja niihin sisältyvää muiden kuin tilintarkastuspalvelujen ”olennaisen vaikutuksen” määritelmää;

38.  huomauttaa, että julkisten yliopistojen vero-oikeuden ja verotutkimuksen yksiköt ovat selvästi kytköksissä suuriin veroyrityksiin, mikä aiheuttaa eturistiriidan ja tutkijoilta edellytettävän riippumattomuuden puutteen; toteaa, että nykytilanteessa veroneuvojat koulutetaan helpottamaan verovilppiä veronmaksajien varoilla; pyytää komissiota teettämään tutkijayhteisön ja veroneuvojien välisistä kytköksistä tutkimuksen, jossa tarkastellaan ainakin eturistiriitoja koskevaa kysymystä ja julkisin varoin rahoitettujen koulutuslaitosten käyttöä yritysten verovilpin helpottamiseen;

39.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia, kuten verovilppiin osallistuville yritysjohtajille määrättävät rikosoikeudelliset seuraamukset ja mahdollisuus perua toimilupa ammattilaisilta ja yrityksiltä, joiden on osoitettu osallistuneen laittomien verosuunnittelu- ja verovilppijärjestelyjen suunnitteluun, niiden käyttöä koskevaan neuvontaan tai niiden käyttöön; pyytää, että komissio tutkii mahdollisuutta ottaa käyttöön suhteellinen taloudellinen vastuu laittomiin verokäytäntöihin osallisille veroneuvojille;

40.  kehottaa komissiota analysoimaan mahdollisuutta ottaa käyttöön suhteellinen taloudellinen vastuu pankeille ja rahoituslaitoksille, jotka helpottavat siirtoja tunnettuihin veroparatiiseihin, sellaisina kuin ne määritellään tulevassa unionin yhteisessä veroparatiisien ja yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden luettelossa;

41.  kehottaa komissiota tiukentamaan vaatimuksia, jotka koskevat pankkien raportointia jäsenvaltioiden veroviranomaisille unionin yhteisessä veroparatiisien ja yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden luettelossa mainituille alueille tai kyseisiltä alueilta tehdyistä siirroista; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että pankit ja muut rahoituslaitokset antavat vastaavia tietoja sääntely- ja veroviranomaisille; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan niiden verohallintojen valmiuksia tutkia verovilppi- ja veronkiertotapauksia;

42.  kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen, jossa otetaan käyttöön pankkeja, veroneuvojia ja muita välittäjiä varten pakollinen ilmoitusvaatimus, joka koskee monimutkaisia rakenteita ja erityispalveluja, jotka liittyvät unionin laajuiseen luetteloon veroparatiiseista ja yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista otettuihin lainkäyttöalueisiin ja jotka on suunniteltu ja joita asiakkaat käyttävät verovilpin, veropetosten, rahanpesun tai terrorismin rahoituksen helpottamiseksi;

43.  kehottaa komissiota toteuttamaan johdannaisilla ja arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien jatkuvia seulonta- ja seurantatoimia ja hyödyntämään tässä kauppatietorekistereissä olevaa tietoa asetuksen (EU) N:o 648/2012 ja asetuksen (EU) 2015/2365 säännösten mukaisesti, jotta voidaan määrittää toimet, jotka on strukturoitu siten, että ne saattavat tuottaa merkittäviä veroetuja; vaatii komissiota antamaan jäsenvaltioiden asianomaisille veroviranomaisille automaattisesti kaikki tiedot(30);

44.  kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen sen varmistamiseksi, että johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneet luottolaitokset ja yritykset, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä unionissa, sisällyttävät vuosikertomukseensa kuvauksen arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien käytöstä ja vakuuksien uudelleenkäytöstä sekä kattavaa ja yksityiskohtaista tietoa arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien vaikutuksesta niiden käyttökatteeseen ja tulokseen verojen jälkeen;

45.  kehottaa komissiota(31) ottamaan käyttöön yhteisiä väärinkäytösten vastaisia vähimmäissääntöjä, joilla torjutaan tiettyjen omaisuuserien hybridisiirtojen tuottamaa hyötyä(32), sillä niiden seurauksena on usein tulonvähennys yhdessä jäsenvaltiossa ilman, että sitä sisällytetään veropohjaan toisessa jäsenvaltiossa, tai ulkomaille maksetusta verosta myönnettävien verohyvitysten väärinkäyttö;

46.  kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta ottaa käyttöön yhteisiä sääntöjä, joilla hillitään veronkiertoa unionissa välittäjien myötävaikutuksella syntyneiden tulojen osalta; painottaa lisäksi, että tällaiset säännöt voisivat olla samanlaisia kuin Yhdysvalloissa sovelletaan(33);

Väärinkäytösten paljastajat

47.  tuo jälleen esille väärinkäytösten paljastajien ratkaisevan roolin paljastettaessa väärinkäytöksiä, kuten laittomia tai epäoikeudenmukaisia käytäntöjä; katsoo, että tällaiset paljastukset tuovat esiin verovilpin, veronkierron ja rahanpesun laajuuden ja ovat siksi selvästi yleisen edun mukaisia, kuten äskettäiset LuxLeaks-tietovuodon ja Panama-paperien paljastukset osoittivat, sillä niissä ilmeni, millaisen suuruusluokan ilmiö omaisuuserien siirto alhaisen verokannan lainkäyttöalueille on; palauttaa mieliin, että veroihin liittyvien väärinkäytösten havaitseminen ja niiden tekijöiden syytteeseenpano riippuvat ratkaisevasti tietojen saatavuudesta ja niiden laadusta;

48.  pitää valitettavana, että komissio tyytyy toimissaan tällä hetkellä vain seuraamaan unionin eri toiminta-alojen kehitystä eikä suunnittele ryhtyvänsä konkreettisiin toimiin ongelman ratkaisemiseksi; on huolestunut siitä, että tällainen suojan puute saattaa vaarantaa uusien paljastusten julkistamisen, jolloin jäsenvaltiot saattavat menettää oikeutettuja verotulojaan; pitää erittäin valitettavana, että komissio ei ole antanut tyydyttävää vastausta 25. marraskuuta 2015 annetun parlamentin päätöslauselman 144 ja 145 kohdassa esitettyihin pyyntöihin eikä 16. joulukuuta 2015 annetun parlamentin päätöslauselman suosituksiin(34) eikä erityisesti pyyntöön esittää selkeät oikeudelliset puitteet väärinkäytösten paljastajien suojelulle vuoden 2016 kesäkuun loppuun mennessä;

49.  kehottaa jälleen komissiota ehdottamaan mahdollisimman pian selkeitä oikeudellisia puitteita, joilla taataan väärinkäytösten paljastajien sekä toimittajien ja muiden tiedotusvälineisiin yhteydessä olevien ja niitä auttavien ja niiden toimintaa helpottavien henkilöiden tehokas suojelu; kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan nykyistä lainsäädäntöään väärinkäytösten paljastajien suojelusta, jotta syyte olisi mahdollista jättää nostamatta tapauksissa, joissa henkilöt ovat toimineet yleisen edun nimissä; kehottaa pitämään tässä mallina joissakin jäsenvaltioissa jo voimassa olevia parhaita esimerkkejä väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevasta lainsäädännöstä;

Käytännesääntötyöryhmä ja toimielinten väliset kysymykset

50.  pitää valitettavana, että ensimmäinen ja toinen erityisvaliokunta (TAXE 1 ja TAXE 2) pyysivät useaan otteeseen saada tutustua kaikkiin käytännesääntötyöryhmän asiakirjoihin ja pöytäkirjoihin, mutta tästä huolimatta jäsenten tutustuttavaksi annettiin vain rajallinen määrä uusia asiakirjoja suljetuin ovin ja tämä tapahtui vasta viiden kuukauden kuluttua toisen erityisvaliokunnan toimeksiannon alkamisesta; huomauttaa, että osa näistä asiakirjoista olisi pitänyt julkistaa, jotta niiden sisällön julkinen tarkastelu ja niistä käytävä avoin poliittinen keskustelu olisivat mahdollisia; panee lisäksi merkille, että neuvoston halukkuus vastata pyyntöön ei ole edelleenkään tyydyttävä;

51.  toteaa, että komissio antoi käyttöön joitakin käytännesääntötyöryhmän kokousten sisäisiä pöytäkirjoja, mutta pitää valitettavana, että se ei kyennyt pitämään kirjaa kaikista jaetuista asiakirjoista; katsoo, että komission velvollisuutena on tallettaa ja kirjata kaikki käytännesääntötyöryhmän työn yhteydessä jaetut tiedot ja asiakirjat, jotta on mahdollista arvioida, ovatko jäsenvaltioiden toimenpiteet perussopimusten mukaisia; kehottaa komissiota ryhtymään pikaisiin toimiin tilanteen parantamiseksi keräämällä takaisin kaikki asiakirjat; kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita tekemään asiassa yhteistyötä komission kanssa;

52.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan käytännesääntötyöryhmän työmenetelmien avoimuutta ja vaikuttavuutta, sillä ne ovat yksi tekijöistä, jotka haittaavat mahdollisia konkreettisia parannuksia haitallisten verokäytäntöjen torjumisessa; pitää valitettavana, ettei se ole saanut useita käytännesääntötyöryhmän kokousasiakirjoja, jotka ovat peräisin neuvostolta tai jäsenvaltioilta, vaikka kokousasiakirjat ovat olennaisen tärkeitä erityisvaliokunnan toimeksiannon toteuttamiseksi asianmukaisesti; kehottaa julkistamaan säännöllisesti valvontansa tulokset, jotka koskevat sitä, ovatko jäsenvaltiot noudattaneet esitettyjä suosituksia; kehottaa käytännesääntötyöryhmää laatimaan julkisesti saatavilla olevan vuosikertomuksen, jossa mainitaan ja kuvataan haitallisimmat jäsenvaltioiden vuoden aikana soveltamat verokäytännöt; toistaa vuonna 2015 neuvostolle esittämänsä pyynnön perustaa poliittisen tason verokomitea;

53.  päättelee julkisesti saatavilla olevan tiedon perusteella, että käytännesääntötyöryhmä tarkasteli 421:tä toimenpidettä vuosina 1998–2014 ja piti niistä haitallisina 111:tä (26:ta prosenttia), joskin kaksi kolmasosaa toimenpiteistä tutkittiin tosiasiassa työryhmän viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana; toteaa, että jäsenvaltiot tutkivat toimenpiteitä entistä harvemmin ja vuonna 2014 tutkittiin ainoastaan viisi prosenttia kaikista toimenpiteistä, ja pitää valitettavana, että työryhmä ei ole havainnut haitallisia verotoimenpiteitä sitten vuoden 2012 marraskuun; toteaa, että käytännesääntöryhmä ei ole ollut täysin tehtäviensä tasalla kymmenen viime vuoden aikana ja että sen hallintoa ja toimeksiantoa on kiireellisesti tarkistettava;

54.  toistaa vuonna 2015 komissiolle esittämänsä pyynnön päivittää vuodelta 1999 peräisin olevaa Simmons & Simmonsin selvitystä hallinnollisista käytännöistä, jotka mainitaan käytännesääntötyöryhmän vuoden 1999 selvityksen eli Primarolon selvityksen (SN 4901/99) 26 kohdassa;

55.  painottaa, että vaikka käytännesäännöt ovat tuoneet joitakin parannuksia, jäsenvaltiot eivät tehokkaasti ilmoita mahdollisesti haitallisista toimenpiteistä, haitallisten toimenpiteiden määrittämistä koskevat kriteerit ovat vanhentuneita ja haitallisuutta koskevien päätösten edellyttämä yksimielisyysperiaate on osoittautunut tehottomasti; pitää valitettavana, että useat jäsenvaltiot vastustavat käytännesääntötyöryhmän välttämätöntä uudistusta; kehottaa sen vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimiin, jotta voidaan uudistaa mahdollisimman pian haitallisten toimenpiteiden määrittämiskriteerit ja käytännesääntötyöryhmän hallintoon liittyvät seikat (kuten päätöksentekorakenne ja sovitun sääntelyn purkamisen ja uusista toimenpiteistä pidättymisen seuranta, mahdollisten viivästysten välttäminen ja seuraamukset tapauksissa, joissa vaatimuksia ei noudateta) ja siten lisätä sen julkista avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta samoin kuin taata parlamentin vahva osallistuminen ja tiedonsaanti; tuo esille puutteet ja muut liitteessä 3 mainitut asiaa koskevat tiedot; toteaa myös, että kun verrataan komission luetteloa kaikista verojärjestelyistä, joita käytännesääntötyöryhmä on virallisesti arvioinut, ja vastaavia kokousasiakirjoja päätöksentekohetkellä ja sen jälkeen, monissa tapauksissa jää epäselväksi, miten päätös on tehty ja miksi esimerkiksi järjestelyt, joiden oli perusteltua odottaa olevan haitallisia, julistettiin lopulta haitattomiksi ja ovatko jäsenvaltiot tapauksissa, joissa haitallisuus näytettiin toteen arvioinnin perusteella, saattaneet asiaankuuluvat purkamismenettelyt tyydyttävästi täytäntöön; korostaa, että jäsenvaltiot eivät siten ole noudattaneet neuvoston direktiivien 77/799/ETY ja 2011/16/EU velvoitteita, sillä ne eivät ole vaihtaneet oma-aloitteisesti tietoja silloinkaan, kun se olisi ollut selvästi perusteltua, vaikka kyseiset direktiivit jättävät harkintavaltaa odottaa, että muissa jäsenvaltioissa saattaa syntyä verotappioita tai että verosäästöt voivat johtua keinotekoisista voitonsiirroista konsernien sisällä; painottaa, että komissio ei ole hoitanut tehtäväänsä perussopimusten valvojana SEU-sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti, koska se ei ole toiminut asiassa eikä ryhtynyt kaikkiin tarvittaviin toimiin varmistaakseen, että jäsenvaltiot noudattavat velvoitteitaan, erityisesti neuvoston direktiiveissä 77/799/ETY ja 2011/16/EU tarkoitettuja velvoitteita, vaikka näin ei näytä olleen;

56.  toteaa erityisvaliokunnalle käyneen selväksi, että eräät jäsenvaltiot jarruttavat järjestelmällisesti edistymistä veronkierron torjumisessa; toteaa, että hallinnollisista käytännöistä (päätöksistä) keskusteltiin käytännesääntötyöryhmässä lähes 20 vuoden ajan; tuomitsee sen, että monet jäsenvaltiot olivat haluttomia vaihtamaan tietoja päätöskäytännöistään ennen LuxLeaks-tietovuotoa ja ovat yhä haluttomia saattamaan käytännesääntötyöryhmässä kehitetyn malliohjeen osaksi kansallista lainsäädäntöään huolimatta LuxLeaks-tietovuodon jälkeen antamistaan sitoumuksista;

57.  toteaa näin ollen, että jäsenvaltiot toimivat SEU-sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisen vilpittömän yhteistyön velvoitteensa vastaisesti ja että komissio oli tietoinen siitä, että jotkin jäsenvaltiot eivät noudattaneet tätä periaatetta; painottaa, että on toteutettava jatkotoimia sen johdosta, että jäsenvaltiot ovat rikkoneet unionin lainsäädäntöä, ja sen johdosta, että komissio ei ole toteuttanut toimia jäsenvaltioiden rikottua unionin lainsäädäntöä;

58.  kehottaa komissiota takaamaan parlamentille pysyvän, oikea-aikaisen ja säännöllisen oikeuden tutustua verotusta tarkastelevien neuvoston ryhmien, mukaan luettuina yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmä, verotusta käsittelevä korkean tason työryhmä ja verotustyöryhmä, kokousasiakirjoihin ja pöytäkirjoihin; ehdottaa, että komissio käyttää tässä yhteydessä esimerkkinä parlamentin kanssa tehtyä sopimusta YVM:n/EKP:n pöytäkirjoihin tutustumisesta;

59.  kehottaa komissiota antamaan lainsäädäntöehdotuksen, mieluiten SEUT-sopimuksen 116 tai 352 artiklan nojalla taikka tiiviimmän yhteistyön nojalla, käytännesääntötyöryhmän vaikuttavuuden lisäämisestä, mikäli jäsenvaltioiden vastaus ei ole tyydyttävä;

60.  toteaa myös saaduista asiakirjoista käyneen selväksi, että eräät jäsenvaltiot jarruttavat järjestelmällisesti merkittävää edistymistä veronkierron torjumisessa; korostaa asiakirjojen osoittavan, että jäsenvaltioiden poliittinen jarrutus esti erityisesti edistymisen haitallisten verokäytäntöjen torjumisessa patenttiboksien, unioniin ja sen ulkopuolelle suuntautuvien voitonsiirtojen, verokohtelun eroavuuksien, mukaan luettuina voitto-osuuslainoja koskevat sopimukset, sijoitusrahastojen roolin, hallinnollisten käytäntöjen (erityisesti veropäätösten) ja tosiasiallista vähimmäisverotusta koskevien lausekkeiden osalta;

61.  korostaa edellä mainittujen seikkojen ja erityisvaliokunnalle toimitettujen asiakirjojen yhteydessä erityisesti seuraavia pyyntöjä ja huomioita; painottaa kuitenkin, että seuraava luettelo ei ole tyhjentävä, mikä johtuu erityisesti jäsenvaltioiden ja komission haluttomuudesta taata käytännesääntötyöryhmän ja neuvoston muiden asiaankuuluvien työryhmien toiminnan täysi läpinäkyvyys, sillä ne ovat määränneet, että monet asiakirjat, myös uusimmat ja poliittisesti merkittävimmät asiakirjat, ovat saatavilla ainoastaan tietyssä lukusalissa, johon pääsyä rajoitetaan, jolloin estetään niiden sisällöstä käytävä julkinen keskustelu ja sen arviointi esimerkiksi tässä mietinnössä;

62.  kehottaa komissiota sisällyttämään eurooppalaisen ohjausjakson kehykseen tiedot siitä, mitä toimenpiteitä jäsenvaltiot toteuttavat varmistaakseen tehokkaan verotuksen ja tehostaakseen pyrkimyksiä haitallisten rajatylittävien verokäytäntöjen ja verovilpin torjumiseksi, suositukset kansallisten verohallintojen lujittamiseksi mukaan luettuina;

63.  kehottaa unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita ryhtymään pikaisesti toimiin veropetosten, verovilpin, veroparatiisien ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi sekä kysynnän että tarjonnan näkökulmasta; pitää valitettavana, että neuvosto ja erityisesti tietyt jäsenvaltiot eivät ole vuosikausiin toteuttaneet päättäväisiä toimia näissä kysymyksissä, ja muistuttaa jäsenvaltioita niiden mahdollisuudesta luoda tiiviimmän yhteistyön järjestelmiä (vähintään yhdeksän jäsenvaltion kesken) haitallisten ja laittomien verokäytäntöjen vastaisten toimien nopeuttamiseksi;

64.  kehottaa perustamaan komission yhteyteen uuden unionin veropolitiikan johdonmukaisuudesta ja koordinoinnista vastaavan keskuksen, jonka tehtävänä on turvata sisämarkkinoiden moitteeton ja johdonmukainen toiminta ja kansainvälisten standardien täytäntöönpano; katsoo, että uuden keskuksen olisi vastattava jäsenvaltioiden veropolitiikan arvioinnista ja seurannasta unionin tasolla, varmistettava, että jäsenvaltiot eivät toteuta uusia haitallisia verotoimenpiteitä, valvottava, että jäsenvaltiot noudattavat unionin yhteistä yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden luetteloa, varmistettava kansallisten verohallintojen yhteistyö (esimerkiksi koulutus ja parhaiden käytäntöjen vaihto) ja edistettävä sitä sekä käynnistettävä korkea-asteen koulutusohjelmia tällä alalla; katsoo, että näin keskus voisi auttaa estämään sellaisten uusien verotuksen porsaanreikien syntymistä, jotka johtuvat jäsenvaltioiden koordinoimattomista toimintapoliittisista aloitteista, sekä torjumaan veroalan käytäntöjä ja standardeja, jotka voisivat horjuttaa, haitata tai häiritä sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja perustaa; katsoo, että keskus voisi toimia myös väärinkäytösten paljastajien yhteyspisteenä, jos jäsenvaltiot ja kansalliset verohallinnot eivät toteuta toimia verovilpin ja veronkierron paljastuttua tai eivät tutki asiaa asianmukaisesti; katsoo, että keskukseen voitaisiin koota asiantuntemusta unionin ja jäsenvaltioiden tasolla, jotta voidaan vähentää veronmaksajiin kohdistuvaa rasitetta;

Ulkoinen ulottuvuus

65.  pitää ilahduttavana, että G8- ja G20-ryhmien tasolla painotetaan jälleen verokysymyksiä, minkä pitäisi johtaa uusien suositusten antamiseen; kehottaa komissiota puolustamaan tulevissa G20-ryhmän kokouksissa ja tapauskohtaisissa seminaareissa unionin johdonmukaista kantaa; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille säännöllisesti kaikista yhteisöveropohjan rapautumisen, aggressiivisten verosuunnittelukäytäntöjen ja laittomien rahavirtojen torjumista koskeviin G20-ryhmän päätöksiin sisältyvistä havainnoista ja päätösten mahdollisista seurauksista;

66.  kehottaa unionia, G20-ryhmää, OECD:tä ja YK:ta tekemään edelleen yhteistyötä edistääkseen maailmanlaajuisia toimintaohjeita, joista on hyötyä myös kehitysmaille;

67.  kannattaa sitä, että YK:n yhteyteen luodaan maailmanlaajuinen elin, jolle annetaan riittävät välineet ja tarpeeksi lisäresursseja ja jonka tehtävänä on varmistaa, että kaikki maat voivat osallistua yhdenvertaisesti maailmanlaajuisten veropolitiikkojen muotoiluun ja uudistamiseen; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita aloittamaan työn kunnianhimoisen maailmanlaajuisen verohuippukokouksen järjestämiseksi ja edellä mainitun kaltaisen hallitusten välisen elimen perustamiseksi;

68.  kehottaa sopimaan kansainvälisesti todellisen omistajuuden sitovammasta ja täsmällisemmästä määritelmästä, jotta varmistetaan läpinäkyvyyden lisääminen;

69.  kehottaa uudelleen komissiota ja jäsenvaltioita analysoimaan kansallisten ja unionin veropolitiikkojen kerrannaisvaikutuksia, jotta voidaan arvioida niiden vaikutus kehitysmaihin ja kumota niihin kielteisesti vaikuttavat toimintapolitiikat ja käytännöt;

70.  painottaa, että laittomat rahavirrat ovat merkittävä syy kehitysmaiden velkaantumiseen ja että aggressiivinen verosuunnittelu on yritysten yhteiskuntavastuun periaatteiden vastaista;

71.  kehottaa komissiota sisällyttämään kaikkiin kauppa- ja kumppanuussopimuksiin hyvää hallintoa koskevia lausekkeita, mukaan luettuina toimet BEPS-toimenpiteiden ja automaattista tietojenvaihtoa koskevien globaalien standardien tehokasta täytäntöönpanoa varten, ja varmistamaan, että yritykset tai välittäjät eivät voi käyttää kauppa- ja kumppanuussopimuksia väärin veronkiertoon tai verovilppiin tai laittoman toiminnan tuoton pesemiseen;

72.  kehottaa OECD:tä ja muita kansainvälisiä elimiä aloittamaan työn sellaisen kunnianhimoisen toisen BEPS-aloitteen laatimiseksi, joka perustuu ensisijaisesti vähimmäistason standardeihin ja konkreettisiin täytäntöönpanotavoitteisiin;

73.  painottaa, että komission ja rahanpesunvastaiseen toimintaryhmään kuuluvien jäsenvaltioiden välistä koordinointia olisi parannettava, jotta unioni saa äänensä kuuluviin; korostaa tarvetta antaa yksityiskohtaisia täytäntöönpano-ohjeita erityisesti kehitysmaiden kohdalla ja seurata uusien haitallisten verotoimenpiteiden kehitystä;

74.  kehottaa tässä yhteydessä perustamaan OECD:n tasolla parlamentaarisen seurantaryhmän tarkkailemaan ja valvomaan aloitteen laatimista ja täytäntöönpanoa;

75.  kehottaa aloittamaan jäsennellyn vuoropuhelun Euroopan parlamentin ja Yhdysvaltojen kongressin välillä kansainvälisistä verokysymyksistä; ehdottaa, että perustetaan virallisia parlamenttien välisiä foorumeita, joilla tarkastellaan näitä kysymyksiä, ja hyödynnetään tässä yhteydessä myös olemassa olevaa transatlanttisen lainsäätäjien vuoropuhelun kehystä; rohkaisee unionia ja Yhdysvaltoja tekemään yhteistyötä OECD:n BEPS-hankkeen täytäntöönpanossa; panee merkille Yhdysvaltojen ja unionin välisen vastavuoroisuuden merkittävän puutteen FATCA-sopimuksen kehyksessä; kannustaa tiivistämään yhteistyötä Yhdysvaltojen ja unionin välillä FATCA-sopimuksen kehyksessä, jotta varmistetaan vastavuoroisuus, ja kehottaa kaikkia asianomaisia osapuolia osallistumaan aktiivisesti sen täytäntöönpanoon;

76.  suhtautuu myönteisesti kokeiluhankkeeseen, joka liittyy todellista omistajuutta koskevaan automaattiseen tietojenvaihtoon veroviranomaisten välillä ja joka aloitettiin viime huhtikuussa unionin viiden suurimman jäsenvaltion kesken; kehottaa laajentamaan aloitetta näiden maiden ilmoittaman aikomuksen mukaisesti ja tekemään aloitteesta perustan samankaltaiselle tietojenvaihtoa koskevalle globaalille standardille kuin olemassa oleva finanssitilitietojen vaihtoa koskeva standardi;

77.  kehottaa seuraavaksi prosessissa, jolla parannetaan todellista omistajuutta koskevien tietojen saatavuutta ja tehokasta vaihtoa, luomaan todellista omistajuutta koskevan julkisen unionin rekisterin, johon sisältyy tällaisten tietojen saatavuutta koskevia yhdenmukaistettuja vaatimuksia ja jossa on kaikki tarvittavat tietosuojatakeet, ja tekemään siitä asiaa koskevan maailmanlaajuisen aloitteen perustan; korostaa OECD:n ja YK:n kaltaisten elinten keskeistä roolia tässä yhteydessä;

78.  kehottaa luomaan maailmanlaajuisen omaisuusrekisterin, joka kattaisi yksityishenkilöiden, yritysten ja kaikkien yhteisöjen, kuten trustien ja säätiöiden, kaiken omaisuuden ja johon veroviranomaisilla olisi täysimääräinen pääsy, ja sisällyttämään siihen asianmukaiset takeet tietojen luottamuksellisuuden suojaamiseksi;

79.  korostaa, että unionilla ja Yhdysvalloilla on oltava yhteinen ja kattava lähestymistapa OECD:n standardien täytäntöönpanoon ja todelliseen omistajuuteen; korostaa lisäksi, että hyvää hallintotapaa koskevat lausekkeet ja BEPS-toimenpiteiden täytäntöönpano olisi sisällytettävä kaikkiin tuleviin kauppasopimuksiin, jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset, luodaan lisäarvoa koko yhteiskunnalle, torjutaan veropetoksia ja veronkiertoa sekä nostetaan transatlanttiset kumppanit johtoasemaan verotusalan hyvän hallintotavan edistämisessä;

Muita suosituksia

80.  kehottaa kaikkia kansallisia parlamentteja tekemään yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa verojärjestelmien asianmukainen valvonta ja johdonmukaisuus jäsenvaltioiden kesken; kehottaa kansallisia parlamentteja valvomaan valppaasti niiden hallitusten tässä asiassa tekemiä päätöksiä ja sitoutumaan entistä painokkaammin verokysymyksiä käsittelevien parlamenttien välisten foorumien toimintaan;

81.  kehottaa komissiota tutkimaan kaikki laitonta valtiontukea koskevat tapaukset, jotka tuodaan sen tietoon, jotta varmistetaan yhdenvertainen kohtelu unionin lainsäädännön edessä; kehottaa komissiota antamaan takaisinperintäpäätöksen kaikissa tapauksissa, joissa väitetty veroetu katsotaan laittomaksi valtiontueksi; on huolestunut väitteistä, joiden mukaan Luxemburgissa mahdollisesti annetaan päätöksiä suullisesti, jotta se voi kiertää velvoitteensa jakaa tietoja hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin mukaisesti; kehottaa komissiota seuraamaan, että jäsenvaltiot eivät korvaa yhtä haitallista käytäntöä toisella sitten, kun lainsäädännössä on saavutettu edistymistä unionin tasolla, ja raportoimaan siitä; kehottaa komissiota seuraamaan tapauksia, joissa erityisten veroetujen myöntäminen vääristää markkinoita, ja raportoimaan niistä;

82.  painottaa digitaalisten ratkaisujen mahdollisuuksia veronkannon tehostamiseksi, sillä näin voidaan kerätä verotietoja suoraan jakamistalouden toiminnasta ja keventää jäsenvaltioiden veroviranomaisten työtaakkaa;

83.  panee merkille, että Panama-paperien paljastuksissa on osoitettu asiakirjoin yritysten ja yksityisten kansalaisten käyttäneen järjestelmällisesti pöytälaatikkoyrityksiä salatakseen verotettavia varoja sekä lahjonnan ja järjestäytyneen rikollisuuden tuottoa; suhtautuu myönteisesti parlamentin päätökseen asettaa tutkintavaliokunta tutkimaan asiaa ja jatkaa työtä verovilpin, veronkierron ja rahanpesun torjumiseksi; painottaa edellä kuvattuihin käytäntöihin osallisten veroviranomaisten ja yritysten toimintatapojen analysoinnin valtavaa poliittista merkitystä, jotta voidaan tukkia lainsäädännön porsaanreikiä;

84.  toteaa, että jäsenvaltioiden, komission ja käytännesääntötyöryhmän asiakirjojen saatavuuden osalta tarvitaan lisätyötä; toteaa jälleen, että parlamentin käyttöön jo annettuja asiakirjoja on analysoitava edelleen, jotta voidaan arvioida asianmukaisesti uusien politiikkatoimien ja toiminta-aloitteiden tarve; kehottaa tulevaa tutkintavaliokuntaa jatkamaan tätä työtä ja noudattamaan toiminnassaan erityisvaliokunnasta poiketen pikemminkin kuulusteluvaliokunnan mallia, jollainen on Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivalla julkisia tilejä käsittelevällä valiokunnalla;

85.  kehottaa neuvostoa hyödyntämään täysin parlamentin kanssa toteutettavaa kuulemismenettelyä, mikä tarkoittaa etenkin sitä, että se odottaa parlamentin panosta ennen poliittisen yhteisymmärryksen saavuttamista ja pyrkii ottamaan huomioon parlamentin kannan;

86.  sitoutuu jatkamaan erityisvaliokunnan käynnistämää työtä, puuttumaan esteisiin, joita sillä oli toimeksiantonsa toteuttamisessa, ja varmistamaan sen antamien suositusten asianmukaiset jatkotoimet; kehottaa toimivaltaisia viranomaisiaan määrittämään parhaat toimielinjärjestelyt tämän saavuttamiseksi;

87.  kehottaa asiasta vastaavaa valiokuntaansa toteuttamaan jatkotoimia näiden suositusten johdosta samasta aiheesta myöhemmin laadittavassa valiokunta-aloitteisessa lainsäädäntömietinnössä;

o

o  o

88.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioille, kansallisille parlamenteille, YK:lle, G20‑ryhmälle ja OECD:lle.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0420.

(2)

Neuvoston direktiivi (EU) 2015/2376, annettu 8. joulukuuta 2015, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 332, 18.12.2015, s. 1).

(3)

Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15. helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (EUVL L 63, 11.3.2011, s. 1) (jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avusta välittömän verotuksen alalla).

(4)

EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(5)

EYVL L 336, 27.12.1977, s. 15.

(6)

EUVL L 141, 5.6.2016, s. 73–117.

(7)

COM(2016)0198.

(8)

COM(2016)0023, komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”Verojen kiertämisen estämistä koskeva paketti: Seuraavat toimet tehokkaan verotuksen ja paremman verotuksen avoimuuden toteuttamiseksi EU:ssa”.

(9)

COM(2016)0026, ehdotus neuvoston direktiiviksi sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta.

(10)

COM(2016)0025, ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla.

(11)

C(2016)0271, komission suositus, 28. tammikuuta 2016, verosopimusten väärinkäytön vastaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta.

(12)

Tutkimus aggressiivisen verosuunnittelun rakenteista ja indikaattoreista, Euroopan unioni, 2016.

(13)

EYVL C 2, 6.1.1998, s. 2.

(14)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0457.

(15)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0408.

(16)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0265.

(17)

SA.38375 – Luxemburgin Fiatille myöntämä valtiontuki.

(18)

SA.38374 – Alankomaiden Starbucksille myöntämä valtiontuki.

(19)

C(2015)9837, komission päätös, annettu 11. tammikuuta 2016, Belgian käyttöön ottamasta ylimääräisen voiton verovapautusta koskevasta valtiontukijärjestelmästä SA.37667 (2015/C) (ex 2015/NN).

(20)

http://ec.europa.eu/taxation_customs/taxation/tax_fraud_evasion/a_huge_problem/index_en.htm, Euroopan komissio, 10. toukokuuta 2016.

(21)

Measuring and Monitoring BEPS, toimi 11 – loppuraportti 2015, OECD/G20 Base Erosion and Profit Shifting Project.

(22)

World Investment Report 2015 – Reforming International Investment Governance, UNCTAD, 2015.

(23)

http://gabriel-zucman.eu/files/JohannesenZucman2014

(24)

BIS 2016 – sijaintipaikkakohtaiset pankkitilastot.

(25)

http://unctad.org/en/PublicationsLibrary/webdiaeia2016d2_en.pdf

(26)

http://ec.europa.eu/growth/smes/, Euroopan komissio, 10. toukokuuta 2016.

(27)

http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-16-1351_en.htm#_ftnref8 ja Egger, P., W. Eggert ja H. Winner (2010), ’Saving Taxes through Foreign Plant Ownership’, Journal of International Economics 81: 99–108; Finke, K. (2013), Tax Avoidance of German Multinationals and Implications for Tax Revenue Evidence from a Propensity Score Matching Approach, mimeo.

(28)

https://polcms.secure.europarl.europa.eu/cmsdata/upload/a0cf64ee-8e0d-4b5f-b145-6ffbaa940e10/TheRoleFinancialSectorTaxPlanning_Draft_210316.pdf

(29)

OECD, 2008, ”Study into the role of tax intermediaries”, http://www.oecd.org/tax/administration/39882938.pdf

(30)

Ks. arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja uudelleenkäytön raportoinnista ja läpinäkyvyydestä annetun asetuksen (EU) 2015/2365 18 artiklan (salassapitovelvollisuus) 3 kohta: http://eur-lex.europe.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32015R23654&fril=FI

(31)

Komission yksiköt ovat vahvistaneet, että veron kiertämisen torjuntaa koskevasta direktiivistä 28. tammikuuta 2016 annetun komission ehdotuksen 10 artikla (”Verokohtelun eroavuudet”) perustuu vastavuoroista tunnustamista koskevaan lähestymistapaan, jolla pyritään ratkaisemaan erot, jotka liittyvät sekamuotoisten yhteisöjen ja sekamuotoisten rahoitusvälineiden oikeudelliseen luonnehdintaan, mutta se ei kata omaisuuserien hybridisiirtoja, joissa ei ole kyse oikeudellisen luonnehdinnan eroavuuksista.

(32)

OECD määrittelee hybridisiirrot järjestelyiksi, joita kohdellaan omaisuuserän omistajuuden siirtona yhden mutta ei toisen valtion verotuksessa, jossa siirtoa pidetään yleisesti vakuudellisena lainana. Ks. OECD, maaliskuu 2012, ’Hybrid Mismatch Arrangements: Tax Policy and Compliance Issues’, http://www.oecd.org/

(33)

Ks. esimerkiksi hyväksyttyjä välittäjiä (”qualified intermediaries”) ja hyväksyttyjä johdannaispörssimeklareita (”qualified derivatives dealers”) koskevat järjestelyt samoin kuin Yhdysvaltojen verolain jakson 871 momentin m pykälän säännökset, joiden mukaan Yhdysvalloissa on kannettava lähdeveroa tiettyjen yhdysvaltalaisten arvopaperien johdannaistransaktioiden tuotosta, kun se maksetaan muulle kuin yhdysvaltalaiselle henkilölle.

(34)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0457.


LIITE 1: LUETTELO KUULLUISTA HENKILÖISTÄ (VALIOKUNTAKOKOUKSET, KOORDINAATTORIT JA VIRKAMATKAT)

Päiväys

Puheenvuorot

11.1.2016

•  Pierre Moscovici, talous- ja rahoitusasioista, verotuksesta ja tulliasioista vastaava komission jäsen

17.2.2016

•  Pierre Moscovici, talous- ja rahoitusasioista, verotuksesta ja tulliasioista vastaava komission jäsen

29.2.2016

Keskustelu neuvoston puheenjohtajavaltion kanssa

Alankomaiden valtiovarainministerin Eric Wiebesin läsnä ollessa

14.–15.3.2016

Keskustelu lainkäyttöalueiden edustajien kanssa

Rob Gray, tuloverojohtaja, Guernsey

Colin Powell, pääministerin neuvonantaja kansainvälisissä asioissa, Jersey

Clàudia Cornella Durany, kansainvälisistä rahoitusasioista vastaava valtiosihteeri, Andorra

Katja Gey, kansainvälisistä rahoitusasioista vastaava johtaja, Liechtenstein

Jean Castellini, talous- ja valtiovarainministeri, Monaco

 

Keskustelu monikansallisten yritysten edustajien kanssa

Cathy Kearney, Euroopan toimintojen varajohtaja, Apple

Julia Macrae, verojohtaja, Eurooppa, Lähi-itä, Intia ja Afrikka, Apple

Adam Cohen, talouspolitiikasta vastaava johtaja, Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka, Google

Søren Hansen, toimitusjohtaja, Inter IKEA Group

Anders Bylund, konserniviestinnän johtaja, Inter IKEA Group

Irene Yates, varapääjohtaja, yhteisöverotus, McDonald’s

 

Keskustelu tutkivien journalistien kanssa – suljetuin ovin

Véronique Poujol, Paperjam

Markus Becker, Der Spiegel

 

21.3.2016

Keskustelu eurooppalaisten pankkien kanssa (osa I)

Jean-Charles Balat, rahoitusjohtaja, Crédit Agricole SA

Rob Schipper, johtaja, kansainvälinen verotus, ING

Eva Jigvall, verojohtaja, Nordea

Monica Lopez-Monís, säännösten noudattamisesta vastaava johtaja ja vanhempi apulaispääjohtaja, Banco Santander

Christopher St. Victor de Pinho, toimitusjohtaja, konserniverotuksen maailmanlaajuinen johtaja, UBS Group AG

Stefano Ceccacci, osastonjohtaja, kansainväliset veroasiat, Unicredit

 

4.4.2016

•  Margrethe Vestager, kilpailusta vastaava komission jäsen

 

Keskustelu eurooppalaisten pankkien kanssa (osa II)

Brigitte Bomm, toimitusjohtaja ja johtaja, kansainvälinen verotus, Deutsche Bank AG

Grant Jamieson, verojohtaja, Royal Bank of Scotland

Graeme Johnston, johtaja, kansainvälinen verotus, Royal Bank of Scotland

 

15.4.2016

Virkamatka Kyprokseen

Ioannis Kasoulides, ulkoasiainministeri

Michael Kammas, pääjohtaja, Aristio Stylianou, puheenjohtaja, George Appios, varapuheenjohtaja, Kyproksen pankkiyhdistys

Christos Patsalides, valtiosihteeri, valtiovarainministeriö

George Panteli, veropolitiikasta vastaava johtaja, valtiovarainministeriö

Yannakis Tsangaris, verokomissaari

Alexander Apostolides, Kyproksen yliopisto

Maria Krambia-Kapardis, hallintoneuvoston puheenjohtaja, Transparency International

Costas Markides, johtokunnan jäsen, kansainvälinen verotus, KPMG Limited ja Kyproksen sijoitusrahastoyhdistys

Natasa Pilides, pääjohtaja, Kyproksen investointien edistämisvirasto

Kyriakos Iordanou, toimitusjohtaja, Pieris Marcou, Panicos Kaouris, George Markides, Kyproksen tilintarkastajien yhdistys

Christos Karidis, päällikkö, keskusliitto-osaston taloustutkimus, ja sihteeri, Kyproksen palkansaajina olevien kuluttajien yhdistys

Nikos Grigoriou, johtaja, talous- ja sosiaalipolitiikan osasto, Kyproksen työvoiman keskusliitto

 

18.4.2016

Parlamenttien välinen kokous aiheesta ”Veronkierron vastainen toimenpidepaketti ja muita kehityssuuntia unionissa ja maailmalla: kansallisten parlamenttien toteuttama tarkastelu ja demokraattinen valvonta”

 

Keskustelu lainkäyttöalueiden edustajien kanssa (osa II) – suljetuin ovin

Wayne Panton, rahoituspalvelu-, kauppa- ja ympäristöministeri, Caymansaaret

 

20.4.2016

ECON-, JURI- ja TAXE-valiokuntien yhteinen kokous

•Jonathan Hill, rahoitusvakaudesta, rahoituspalveluista ja pääomamarkkinaunionista vastaava komission jäsen

 

2.5.2016

OECD:n veroasioita käsittelevän parlamentaarisen ryhmän korkean tason kokous yhdessä Euroopan parlamentin veropäätöksiä käsittelevän erityisvaliokunnan kanssa, Pariisi

Pascal Saint-Amans, johtaja, OECD Centre for Tax Policy and Administration

Valère Moutarlier, johtaja, komission verotuksen ja tulliliiton pääosasto

Michèle André, puheenjohtaja, senaatin valtiovarainvaliokunta

Meg Hillier, puheenjohtaja, julkisia tilejä käsittelevä valiokunta

 

17.–20.5.2015

 

Virkamatka Yhdysvaltoihin (Washingtoniin)

David O’Sullivan, EU-suurlähettiläs

Elise Bean, entinen johtaja ja pääneuvonantaja, tutkimuksia käsittelevä pysyvä alivaliokunta

Orrin Grant Hatch, puheenjohtaja, senaatin valtiovarainvaliokunta, senaatin väliaikainen puhemies

Tri Charles Boustany, puheenjohtaja, veropolitiikan alivaliokunta

Sander Levin, kongressiedustaja, edustajainhuoneen Ways and Means -valiokunnan arvovaltainen jäsen

Richard Neal, veropolitiikan alivaliokunnan arvovaltainen jäsen

Earl Blumenauer, edustajainhuoneen Ways and Means -valiokunnan jäsen

Lloyd Doggett, edustajainhuoneen Ways and Means -valiokunnan jäsen, henkilöresurssien alivaliokunnan arvovaltainen jäsen (ja mahdollisesti muita demokraattijäseniä)

Anders Aslund, Resident Senior Fellow, Dinu Patriciu Eurasia Center, Atlantic Council

Gianni Di Giovanni, puheenjohtaja, Eni USA R&M, Eni

Hon. Boyden Gray, perustajaosakas, Boyden Gray & Associates

Jillian Fitzpatrick, johtaja, viranomaisasiat ja yhteiskuntapolitiikka, S&P Global

Marie Kasparek, apulaisjohtaja, Global Business and Economics Program, Atlantic Council

Benjamin Knudsen, harjoittelija, Global Business and Economics Program, Atlantic Council

Jennifer McCloskey, johtaja, viranomaisasiat, Information Technology Industry Council

Susan Molinari, varapuheenjohtaja, yhteiskuntapolitiikka ja viranomaisasiat, Google

Andrea Montanino, johtaja, Global Business and Economics Program, Atlantic Council

Álvaro Morales Salto-Weis, harjoittelija, Global Business and Economics Program, Atlantic Council

Hon. Earl Anthony Wayne, Non-Resident Fellow, Atlantic Council

Alexander Privitera, Senior Fellow, Johns Hopkins University

Bill Rys, johtaja, liittovaltion viranomaisasiat, Citigroup

Pete Scheschuk, varapääjohtaja, verotus, S&P Global

Garret Workman, johtaja, Eurooppa-asiat, Yhdysvaltojen kauppakamari

Caroline D. Ciraolo, vero-osastosta vastaava vt. apulaisoikeusministeri, oikeusministeriö

Thomas Sawyer, kansainvälisten veroasioiden vanhempi oikeudellinen neuvonantaja

Todd Kostyshak, apulaisoikeusministerin sijaisen neuvonantaja rikosoikeudellisissa veroasioissa, oikeusministeriö

Mark J. Mazur, apulaisministeri (veropolitiikka), valtiovarainministeriö

Robert Stack, apulaisministeri (kansainväliset veroasiat), valtiovarainministeriö

Scott A. Hodge, puheenjohtaja, Tax Foundation

Gavin Ekins, tutkimusekonomisti, Tax Foundation

Stephen J. Entin, Senior Fellow, Tax Foundation

Scott Greenberg, analyytikko, Tax Foundation

John C. Fortier, demokratiahankkeen johtaja, Bipartisan Policy Center

Shai Akabas, talouspolitiikkahankkeen apulaisjohtaja, Bipartisan Policy Center

Eric Toder, yhteisjohtaja, Urban-Brookings Tax Policy Center

Gawain Kripke, politiikka- ja tutkimusjohtaja, OXFAM America

Didier Jacobs, vanhempi ekonomisti, OXFAM America

Nick Galass, Oxfamin taloudellista eriarvoisuutta koskevan tutkimuksen johtaja, OXFAM America

Robbie Silverman, vanhempi neuvonantaja, OXFAM America

Vicki Perry, apulaisjohtaja, veroasioiden osasto, ja osastopäällikkö, veropolitiikan osasto, IMF

Ruud De Mooij, apulaisosastopäällikkö, veropolitiikan osasto, IMF

Hamish Boland-Rudder, verkkotoimittaja, ICIJ

Jim Brumby, johtaja, julkinen palvelu ja tuloksellisuus, Governance Global Practice

Marijn Verhoeven, ekonomisti, Global Practice on Governance

Guggi Laryea, vastaava, suhteet eurooppalaiseen kansalaisyhteiskuntaan ja Euroopan parlamenttiin, ulko- ja yrityssuhteet

Rajul Awasthi, vanhempi julkisen sektorin asiantuntija, Governance Global Practice

Xavier Becerra, kongressiedustaja, edustajainhuoneen demokraattikonferenssin puheenjohtaja

Ron Kind, kongressiedustaja, edustajainhuoneen Ways and Means ‑valiokunnan jäsen

 

 

24.5.2015

TAXE- ja DEVE-valiokuntien yhteinen kuuleminen aiheesta ”Aggressiivisten verokäytäntöjen seuraukset kehitysmaille”

Tri Attiya Waris, dosentti, oikeustieteellinen tiedekunta, Nairobin yliopisto

Tri Manuel Montes, rahoituksesta ja kehityksestä vastaava vanhempi neuvonantaja, South Centre

Aurore Chardonnet, verotuksesta ja eriarvoisuudesta vastaava EU‑poliittinen neuvonantaja, OXFAM

Savior Mwambwa, verotusvallasta vastaava kampanjapäällikkö, ActionAid International

Tove Ryding, vero-oikeuden alan poliittisesta päätöksenteosta ja politiikan edistämisestä vastaava johtaja, EURODAD

Sol Picciotto, professori, Lancasterin yliopisto


LIITE 2: VALIOKUNNAN KOKOUKSIIN KUTSUTUT MONIKANSALLISET YRITYKSET JA PANKIT

Liite 2.1: Luettelo kutsutuista monikansallisista yrityksistä

Yritys

Kutsutut/Edustajat

Tilanne 11.3.2016

Apple Inc.

Timothy D. Cook

Toimitusjohtaja

Osallistujat

Cathy Kearney, Euroopan toimintojen varajohtaja

Julia Macrae, verojohtaja, Eurooppa, Lähi-itä, Intia ja Afrikka

Google Inc.

 

 

Nicklas Lundblad

Ylempi johtaja, yhteiskuntapolitiikka ja viranomaissuhteet, Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka

 

 

Osallistujat

Adam Cohen, talouspolitiikasta vastaava johtaja, Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka

Fiat Chrysler

Automobiles

 

Sergio Marchionne

Toimitusjohtaja

 

Kieltäytyi 11.3.2015:

”Kuten ehkä tiedätte, teimme 29. joulukuuta 2015 unionin yleiseen tuomioistuimeen valituksen, jossa kiistetään komission päätös, jonka mukaan yksi yrityksistämme oli saanut Luxemburgissa valtiontukea. Myös Luxemburg kiistää tämän päätöksen yleisessä tuomioistuimessa. Olemme luottavaisia sen suhteen, että emme ole saaneet Luxemburgissa unionin lainsäädännön vastaista valtiontukea, mutta tässä tilanteessa ei olisi asianmukaista osallistua erityisvaliokunnan kokoukseen tai kommentoida enempää. Vaikka edelleen arvostamme valiokunnan pyrkimyksiä ja sen toivetta saada kuulla yritysten näkemyksiä, me näin ollen pahoittelemme, että emme voi osallistua keskusteluun, ennen kuin oikeustapauksemme on ratkaistu.”

Inter IKEA Group

Søren Hansen

Toimitusjohtaja

 

Osallistujat

Søren Hansen, toimitusjohtaja

Anders Bylund, konserniviestinnän johtaja

 

McDonald’s Corporation

 

 

Irene Yates

Varapääjohtaja, yhteisöverotus

 

Osallistujat

Irene Yates, varapääjohtaja, yhteisöverotus

Starbucks Coffee

Company

 

 

Kris Engskov

Johtaja, Starbucks, Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka

 

Kieltäytyi 23.2.2015:

”Starbucks suunnittelee valittavansa komission 21. lokakuuta 2015 antamasta päätöksestä, jonka mukaan Alankomaat myönsi tiettyjä veroetuja yrityksen Amsterdamin kahvinpaahtimolle (Starbucks Manufacturing EMEA BV), joten emme voi ottaa vastaan Euroopan parlamentin veropäätöksiä ja muita luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisia toimenpiteitä käsittelevän erityisvaliokunnan kutsua.

Kun asia on ratkaistu ja Starbucks voi luottaa siihen, että komission päätös kumotaan valituksen perusteella, voimme mielellämme tavata.

Mikäli tästä on apua tiedonkeruutanne ajatellen, on syytä panna merkille, että Starbucks noudattaa kaikkia OECD:n sääntöjä, ohjeita ja sääntöjä ja kannattaa sen verouudistusprosessia, BEPS-toimintasuunnitelma mukaan luettuna. Starbucksin maailmanlaajuisesti maksama todellinen veroaste on keskimäärin noin 33 prosenttia eli selvästi yli muiden suurten yhdysvaltalaisyritysten maksaman veroasteen, joka on keskimäärin 18,5 prosenttia.”

Nimi

Kutsutut/Edustajat

Tilanne 4.4.2016

Crédit Agricole (FR)

Dominique Lefebvre

Puheenjohtaja

Hyväksyi 15.3.2016

Jean-Charles Balat

Rahoitusjohtaja, Crédit Agricole -ryhmä

Deutsche Bank (DE)

Paul Achleitner

Puheenjohtaja

Hyväksyi 16.3.2016

osallistumisen kokoukseen

4. huhtikuuta 2016

Osallistuva edustaja

Brigitte Bomm, toimitusjohtaja ja johtaja, kansainvälinen verotus, Deutsche Bank

 

ING Group (NL)

Ralph Hamers

Toimitusjohtaja

Hyväksyi 8.3.2016

 

R.N.J. Schipper

Johtaja, kansainvälinen verotus, ING

Nordea (SW)

Casper von Koskull

Puheenjohtaja ja toimitusjohtaja

 

Hyväksyi 9.3.2016

 

Eva Jigvall

Vero-osaston päällikkö, Nordea

Royal Bank of Scotland (UK)

Ross McEwan

Toimitusjohtaja

Hyväksyi 16.3.2016

osallistumisen kokoukseen

4. huhtikuuta 2016

Osallistuva edustaja

Grant Jamieson, verojohtaja, Royal Bank of Scotland

Graeme Johnston, johtaja, kansainvälinen verotus, Royal Bank of Scotland

Santander (ES)

Ana Patricia Botín

Puheenjohtaja

Hyväksyi 11.3.2016

 

Monica Lopez-Monis Gallego

Säännösten noudattamisesta vastaava johtaja ja vanhempi apulaispääjohtaja, Banco Santander

Antonio H. Garcia del Riego

Toimitusjohtaja

Euroopan toiminnoista vastaava johtaja

UBS (CH)

Axel A. Weber

Puheenjohtaja

Hyväksyi 14.3.2016

 

Christopher Pinho,

Toimitusjohtaja, konserniverotuksen maailmanlaajuinen johtaja

Unicredit (IT)

Giuseppe Vita

Puheenjohtaja

 

Hyväksyi 8.3.2016

 

Stefano Ceccacci

Veroasioista vastaava johtaja, Unicredit

Costanza Bufalini 

Johtaja, Eurooppa- ja sääntelyasiat

 

Liite 2.2: Luettelo kutsutuista pankeista


LIITE 3: KÄYTÄNNESÄÄNTÖTYÖRYHMÄN ASIAKIRJAT

Asiakirja (1)

Päiväys

Havainto

Kokousasiakirja 1, liite 1

 

Työryhmän kokous huhtikuussa 2006

Komissio huomautti, että erityisesti joillakin jäsenvaltioista riippuvaisilla tai niihin assosioituneilla alueilla ehdotettuun lainsäädännön purkamiseen sisältyi nollaverokannan käyttöönotto tai yhteisöveron poistaminen kokonaan, minkä vuoksi työryhmän toiminta ei ole kaikilta osin johtanut yhtenäiseen tai tyydyttävään tulokseen.

Kokousasiakirja 1, liite 1

 

Työryhmän kokous huhtikuussa 2006

Komissio huomautti, että poliittisten kompromissien vuoksi työryhmä piti joitakin lainsäädännön purkamista koskevia ehdotuksia asianmukaisina, vaikka niitä voitaisiin hyvin pitää riittämättöminä käytännesääntöjen periaatteiden mukaisesti.

Työryhmän selvitys neuvostolle

 

7. kesäkuuta 2005

Todettiin yksiselitteisesti, että yhdessä tapauksessa Luxemburg ei ollut toteuttanut lainsäädännön purkamista sovitulla tavalla.

Kokousasiakirja 1, liite 1

 

Työryhmän kokous huhtikuussa 2006

Huolimatta tästä selkeästä sääntöjen noudattamatta jättämisestä neuvosto ei toteuttanut toimia eikä Luxemburgia haastettu poliittisesti tai kehotettu noudattamaan käytännesääntöjen periaatteita ja sopimuksia.

Kokousasiakirja 1, liite 1

 

Työryhmän kokous huhtikuussa 2006

Työryhmä sopi vuonna 1999 merenkulkualaa suosivien järjestelyjen samoin kuin yhteissijoitusvälineiden arvioinnin jättämisestä soveltamisalan ulkopuolelle.

Kokousasiakirja 1, liite 1

 

Työryhmän kokous huhtikuussa 2006

Useat jäsenvaltiot kieltäytyivät esittämästä näkemystään työryhmän tulevaisuudesta avoimuuden, toimeksiannon, soveltamisalan ja tulevan työn kriteerien osalta. Unkari ja Liettua esittivät varaumia käytännesääntöjen kriteerien muuttamista vastaan. Irlanti ja Puola vastustivat käytännesääntöjen soveltamisalan laajentamista muille verotuksen aloille.

Kokousasiakirja 2 ja pöytäkirja

 

Työryhmän kokous 11. huhtikuuta 2011

Komissio esitti useita ehdotuksia, jotka koskivat uusia toiminta-aloja, kuten eroavuuksia koskevan työn laajentaminen, ulkomailla asuvien verotus, varakkaiden yksityishenkilöiden verotus, kiinteistösijoitusyhtiöiden tarkastelu ja yhteissijoitusvälineet. Alankomaat ja Luxemburg vastustivat eroavuuksia koskevien toimenpiteiden laajentamista, Ranska esitti varaumia ulkomailla asuvien, varakkaiden yksityishenkilöiden ja sijoitusrahastojen alalla toteutettavan työn osalta, ja Yhdistynyt kuningaskunta kannatti keskittymistä yritysveroon laajentamisen sijaan.

Pöytäkirja

 

Työryhmän kokous 22. lokakuuta 2013 ja toukokuussa 2013

Gibraltarin verolakiin liittyy merkittäviä seikkoja, joista on keskusteltu ainakin 11. huhtikuuta 2011 alkaen, mutta keskustelua ei ollut vieläkään saatettu päätökseen.

Pöytäkirja

 

Työryhmän kokous 8. marraskuuta 2013

Mansaaren myyntiverojärjestelyä ei pidetty haitallisena, vaikka useat jäsenvaltiot ilmaisivat vakavia epäilyjä sen haitattomuudesta.

Pöytäkirja

 

Työryhmän kokous 29. toukokuuta, 22. lokakuuta ja 20. marraskuuta 2013

Patenttiboksien osalta Alankomaat, Luxemburg ja vähäisemmässä määrin Belgia ovat vastustaneet kaikkien EU:n patenttiboksijärjestelyjen kattavaa arviointia, vaikka on perusteltua epäillä olemassa olevien järjestelyjen haitallisuutta käytännesääntöjen kriteerien nojalla.

Pöytäkirja

 

Työryhmän kokous 3. kesäkuuta 2014

Espanja, Alankomaat, Luxemburg ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat entisestään viivyttäneet patenttiboksijärjestelyjen uudistamisprosessia esittämällä toistuvia lisävaatimuksia päätöksentekoprosessin aikana.

Julkinen selvitys neuvostolle

 

Ecofin-neuvosto toukokuussa 2015

Huolimatta sitoutumisesta kansallisten säännösten täysimääräiseen mukauttamiseen 30. kesäkuuta 2016 mennessä jäsenvaltioissa on saavutettu vain hyvin rajallista edistymistä muutetun nexus-lähestymistavan saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä, vaikka ministerit sopivat siitä jo joulukuussa 2014, ja joissakin maissa, kuten Italiassa, on jopa toteutettu patenttibokseja koskevia ja muutetun nexus-lähestymistavan kanssa ristiriidassa olevia uusia toimenpiteitä tästä lähestymistavasta saavutetun sopimuksen jälkeen, jotta voitaisiin hyötyä voimassa olevien erittäin edullisten sääntöjen jatkamisesta vuoteen 2021 asti.

Pöytäkirja ja kokousasiakirja 3

 

Työryhmän kokous 25. toukokuuta 2010 ja 17. lokakuuta 2012

Unioniin suuntautuvia voitonsiirtoja koskevien sovittujen ohjeiden laatimisvaiheessa Yhdistynyt kuningaskunta vastusti kaikenlaista koordinoitua lähestymistapaa.

Pöytäkirja

 

Työryhmän kokous 25. toukokuuta 2010

Väärinkäytösten torjunnan alatyöryhmän työn johdosta toteutettavista jatkotoimista ei päästy sopimukseen.

Pöytäkirja

 

Työryhmän kokous 15. toukokuuta 2009

Belgia ja Alankomaat esittivät lausuntoja, joissa ne ilmaisivat vastustavansa kaikkia aloitteita, joilla pyritään koordinoimaan toimia unionin ulkopuolelle suuntautuvien verottamattomien voitonsiirtojen estämiseksi.

Pöytäkirja

 

Työryhmän alaryhmän kokous huhti- ja syyskuussa 2014 sekä huhti- ja heinäkuussa 2015

Jäsenvaltiot sopivat verokohtelun eroavuuksia koskevista ohjeista syyskuussa 2014 siitä huolimatta, että tietyt jäsenvaltiot tekivät toistuvia ja järjestelmällisiä aloitteita, jotka estivät sopimisen paljon aiemmin näistä haitallisista käytännöistä, joista työryhmässä oli keskusteltu aktiivisesti ainakin vuodesta 2008, mikä kasvatti merkittävästi jatkuvia verotappioita, jotka liittyvät tällaisten järjestelyjen toistuvaan käyttöön aggressiivisessa verosuunnittelussa.

Pöytäkirja

 

Työryhmän kokous 15. toukokuuta ja 29. kesäkuuta 2009 sekä 25. toukokuuta 2010

Väärinkäytösten torjunnan alatyöryhmän kokous 25. maaliskuuta ja 22. huhtikuuta 2010

Alankomaat, Luxemburg ja Belgia sekä vähäisemmässä määrin Malta ja Viro ovat verokohtelun eroavuuksien osalta jo pitkään viivyttäneet nopeiden yhteisten toimien toteuttamista, sillä niiden mielestä eroavuuksia ei pitäisi tarkastella käytännesääntöjen nojalla lainkaan.

Pöytäkirja

 

Työryhmän kokous 13. syyskuuta 2011

 

Työryhmän kokous 11. huhtikuuta ja 26. toukokuuta 2011

Sijoitusrahastojen osalta jäsenvaltiot sopivat keskeyttävänsä keskustelun näiden järjestelyjen väitetystä ja mahdollisesta haitallisuudesta.

 

Yhdistynyt kuningaskunta, Luxemburg ja Alankomaat tekivät aloitteita, joissa käytännössä painostettiin työryhmää lopettamaan tämän toiminta-alan tarkastelu.

Kokousasiakirja 2

 

Työryhmän kokous 4. maaliskuuta 2010

Hallintokäytäntöjen osalta yksikään jäsenvaltio ei ollut aiemmin vaihtanut tietoja päätöksistään oma-aloitteisesti ja järjestelmällisesti.

 

Kokousasiakirja 4

 

Työryhmän kokous 10. syyskuuta 2012

Käytännössä tietoja päätöksistä ei ollut vaihdettu oma-aloitteisesti.

 

Neuvoston päätelmät

 

Ecofin-neuvosto joulukuussa 2015

Tosiasiallista vähimmäisverotusta koskevien lausekkeiden osalta jäsenvaltiot eivät sopineet korko- ja rojaltidirektiivin tarkistamisesta sen varmistamiseksi, että sisämarkkinoilla myönnetyt etuudet, joilla pyritään estämään kaksinkertainen verotus, eivät todellisuudessa johda nollaverotukseen tai nimelliseen verotukseen, vaikka komissio teki asiasta ehdotuksen vuonna 2011. Jäsenvaltiot ainoastaan kehottivat verotusta käsittelevää korkean tason työryhmää jatkamaan asian tarkastelua sen sijaan, että ne olisivat sitoutuneet nopeisiin ja vaikuttaviin toimiin.

 

Neuvoston päätelmät

 

Ecofin-neuvosto maaliskuussa 2016

Jäsenvaltiot eivät sopineet työryhmän tarvittavista uudistuksista ja lykkäsivät uudistuksia koskevan päätökseen vuoteen 2017.

(1) Julkisesti saatavilla olevien asiakirjojen ja lähteiden perusteella


LIITE 4: ECON- JA TAXE-VALIOKUNTIEN SUOSITUSTEN JATKOTOIMET

ECON- JA TAXE-VALIOKUNTIEN YHTEINEN TULOSTAULU: YHTEISÖVEROPOLITIIKKAA JA VEROPÄÄTÖKSIÄ KOSKEVIEN ECON- JA TAXE-VALIOKUNTIEN SUOSITUSTEN JATKOTOIMET

Suositukset

ECON/TAXE-VIITE

TOTEUTUKSEN TILANNE

KOMISSION KANTA

JATKOTOIMIEN MÄÄRÄAIKA

TILANNE NEUVOSTOSSA

Monikansallisten yritysten pakollinen ja julkinen maakohtainen raportointi kaikilla aloilla

A1

136–139

Toteutettu osittain

CbCR veroviranomaisten välillä

Julkinen CbCR: ehdotus tehty 12.4.; yhdistetyt tiedot muusta maailmasta veroparatiiseja lukuun ottamatta

DAC4-ehdotus tehty

 

Ehdotus tehty (12.4.2016)

DAC4: määrä hyväksyä toukokuun 2016 Ecofin-neuvostossa

Menettelyä ei aloitettu

Ns. reilu veronmaksaja / CSR

A2

146

Ei toteutettu

Määrä arvioida vuoden 2011 EU:n CSR-strategian seurantaprosessissa

Ei suunnitteilla lainsäädäntöehdotuksia

Ei suunnitteilla lainsäädäntöehdotuksia

Jäsenvaltioiden pakollinen ilmoittaminen uusista verotoimenpiteistä

 

 

Veroneuvontayritysten pakollinen ilmoittaminen uusista verojärjestelyistä veroviranomaisille

A3

96

Ei toteutettu

 

 

 

Ei toteutettu

Määrä toteuttaa jatkotoimia käytännesääntötyöryhmän, eurooppalaisen ohjausjakson ja DAC:n täytäntöönpanon yhteydessä

Ei toteutettu

Ei suunnitteilla lainsäädäntöehdotuksia

 

 

 

 

Ei suunnitteilla lainsäädäntöehdotuksia

Veropäätöksiä koskevan automaattisen tietojenvaihdon ulottaminen kaikkiin veropäätöksiin, tietojen jakaminen komission kanssa ja osin niiden julkistaminen

A4

107–111

 

Toteutettu osittain

Ei tarvetta laajentaa kotimaisia veropäätöksiä koskevaa automaattista tietojenvaihtoa, jotta vältetään veroviranomaisiin kohdistuva lisärasitus

Ks. 2015/2376/EU

Ks. 2015/2376/EU

Tullivapaita satamia koskeva avoimuus

A5

Ei toteutettu

Ei tarvetta muuttaa alv- tai tullilainsäädäntöä. Komissio selvittää jäsenvaltioiden kanssa tulli- ja verolainsäädännön vuorovaikutuksen tullivapaissa satamissa

Ei suunnitteilla lainsäädäntöehdotuksia

Ei suunnitteilla lainsäädäntöehdotuksia

Yhdenmukaistetun metodologian kehittäminen yhteisöverovajeen ja siirtohinnoittelun arvioimiseksi

A6

122

Toteutettu osittain

Fiscalis-hankeryhmä perustettu

Ei toteutettu

Ei toteutettu

Väärinkäytösten paljastajien suojelu

A7

144–145

Toteutettu osittain

Tuetaan pyrkimyksiä parantaa suojelua kansallisella tasolla. EU:n oikeuskehys väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi sisältyy jo useisiin alakohtaisiin lainsäädäntöihin (liikesalaisuuksien suojelu, tilintarkastusdirektiivi, UCITS, markkinoiden väärinkäyttöasetus)

Ei suunnitteilla lainsäädäntöehdotuksia

Ei suunnitteilla lainsäädäntöehdotuksia

Ehdotus yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB)

B1

100, 116–120

Toteutettu osittain

Komissio on ilmoittanut tekevänsä ehdotuksen viimeistään marras-joulukuussa 2016, myös säännöksiä patentti-, IP- ja T&K-bokseista ja sääntöjä kiinteästä toimipaikasta

Marras-joulukuu 2016

Menettelyä ei aloitettu

Käytännesääntötyöryhmän (CoCG) uudistus

B2

124–126, 128, 133

Toteutettu osittain

Sisäinen tarkastelu kesken

Ei lainsäädäntöehdotusta

Kesken; tavoitteena päästä sopimukseen vuoden 2016 jälkipuoliskolla

CoCG: vuodelta 1999 peräisin olevan Simmons & Simmonsin selvityksen toinen päivitys

127

Ei toteutettu

 

 

 

Ohjeita tai tuleva lainsäädäntöehdotus patenttibokseista ja muista etuusjärjestelyistä

B3

117, 121

Toteutettu osittain

Komissio antaa edelleen ohjeita nexus-lähestymistavan käyttöönotosta käytännesääntötyöryhmässä

Lainsäädäntöehdotus vain jos ohjeet eivät toimi; ei määräaikaa

Kesken

Ehdotus ulkomaisia väliyhteisöjä koskevista säännöistä

B4

121

Toteutettu osittain

Sisältyy veron kiertämisen estämistä koskevaan direktiiviin (ATAD)

Ehdotus tehty 28.1.2016

Poliittinen yhteisymmärrys määrä saavuttaa touko-kesäkuuhun mennessä 2016

Ehdotus direktiivin 2011/16/EU muuttamiseksi verotarkastuksia koskevan jäsenvaltioiden koordinoinnin parantamiseksi

B5

Ei toteutettu

Komissio ei aio esittää ehdotusta, sillä nykyisiä välineitä pidetään tarkoituksenmukaisina

Yhteistyön parantaminen Fiscalis-ohjelmassa

Ei toteutettu

Ei toteutettu

Yhteisen eurooppalaisen verotunnisteen (TIN) käyttöönotto

B6

141

Toteutettu osittain

Komissio arvioi vuonna 2017, esittääkö se ehdotuksen

2017

Menettelyä ei aloitettu

Ehdotus, jonka perusteella unioni voi toimia yhtenäisesti kansainvälisissä verosopimuksissa

C1

151–152, 154

Toteutettu osittain

Komission ulkoinen strategia 28.1.2016 (ei-sitova säädös): tuki kehitysmaille, verotusalan hyvän hallintotavan periaatteiden sisällyttäminen kauppasopimuksiin, haitallisten verotoimenpiteiden asteittaisen poistamisen seuranta käytännesääntötyöryhmässä

 

Neuvosto on yleisesti ottaen haluton antamaan komissiolle valtuutusta neuvotella EU:n verosopimuksista

Ehdotus yhtenäisten kriteerien käyttöönotosta veroparatiisien määrittelemiseksi

C2

96, 122, 147–150

Toteutettu osittain

Komission ulkoinen strategia 28.1.2016

Luettelo veroparatiiseista vuoden 2016 loppuun mennessä

Menettelyä ei aloitettu

Ehdotus veroparatiiseja käyttäviin yrityksiin kohdistettavien vastatoimenpiteiden luetteloksi

C3

153

Toteutettu osittain

Ei EU:n vastatoimenpiteitä (kansallinen toimivalta)

Komissio aikoo sisällyttää verotusalan hyvää hallintotapaa koskevat vaatimukset varainhoitoasetukseen osana jatkuvaa tarkistamista

Ei toteutettu

Ei toteutettu

Ehdotus kiinteästä toimipaikasta

C4

121

Toteutettu osittain

Määritelmä osa CCCTB-ehdotusta

Suositus (kahdenvälisten) sopimusten väärinkäytön vastaisista toimenpiteistä tehty tammikuussa 2016

Postilaatikkoyritykset osa tammikuussa 2016 tehtyä GAAR-ehdotusta

Marras-joulukuu 2016 kiinteän toimipaikan määritelmän osalta

 

Menettelyä ei aloitettu kiinteän toimipaikan määritelmän osalta

Suositus sopimusten väärinkäytösten vastaisista toimenpiteistä ei painopistealue Alankomaiden puheenjohtajakaudella

 

 

GAAR neuvoteltavana, neuvoston määrä päästä yhteisymmärrykseen touko-kesäkuussa 2016

EU:n ohjeet siirtohinnoittelusta

C5

95, 112, 120

Toteutettu osittain

OECD:n ohjeiden täytäntöönpanoa määrä seurata JTPF:ssä

Lainsäädäntöehdotus vain tarvittaessa

Ei tietoa

Ehdotus verokohtelun eroavuuksista ja lisäanalyysien ja -tutkimusten toteuttaminen

C6

122

Toteutettu osittain

Osa ATAD-direktiiviä

Ehdotus tehty 28.1.2016

Poliittinen yhteisymmärrys määrä saavuttaa touko-kesäkuuhun mennessä 2016

Ehdotus EU:n valtiontukijärjestelmän muuttamisesta verotuksen osalta

C7

130-134

Ei toteutettu

Komissio antaa ohjeita valtiontukisääntöjen soveltamisesta yritysten verosuunnittelukäytäntöihin

Suljetaan joitakin takaisinperintään liittyviä porsaanreikiä

Määräaikaa ei annettu

 

Ehdotus neuvoston direktiivin 90/435/EY, direktiivin 2003/49/EY, direktiivin 2005/19/EY ja muun asiaa koskevan unionin lainsäädännön muuttamisesta ja yleisen veronkierron vastaisen säännöksen käyttöönotto

C8

120

Toteutettu osittain

ATAD-direktiivillä otetaan käyttöön yleinen veronkierron vastainen säännös, joka täydentää erityisiä veronkierron vastaisia sääntöjä

Ehdotus tehty 28.1.2016

Poliittinen yhteisymmärrys määrä saavuttaa touko-kesäkuuhun mennessä 2016

Ehdotus verotusta koskevien rajatylittävien riitojenratkaisumekanismien parantamisesta

C9

131, 138

Toteutettu osittain

Sitoumus ehdotuksen esittämisestä

Ehdotus kesään 2016 mennessä

Ei aloitettu

Lähdeveron tai vaikutuksiltaan samankaltaisen toimenpiteen käyttöönotto, jotta estetään voittojen valuminen verottomasti ulos unionista

C10

151

Toteutettu osittain

Komissio pitää ATAD-direktiivin toimenpiteitä riittävinä. Ei sitoumusta lähdeverosta

Ehdotus tehty 28.1.2016

Poliittinen yhteisymmärrys määrä saavuttaa touko-kesäkuuhun mennessä 2016

Lisätoimenpiteet verovajeen poistamiseksi

Periaatteiden vahvistaminen veroarmahdusta tai veroja koskevan anteeksiannon avoimuutta varten

D1

113, 114, 123, 140, 167

Ei toteutettu

Kansallinen toimivalta

Ei suunnitteilla ehdotuksia

 

Yritysten ja trustien tosiasiallinen omistajuus

 

Toteutettu osittain

Säännökset sisältyvät 4. rahanpesunvastaiseen direktiiviin; soveltamisalaa on tarkoitus edelleen laajentaa 5. direktiivissä

Ehdotus 5. direktiivistä ennen kesää 2016

Jäsenvaltioiden määrä panna täytäntöön 4.direktiivi

VAIN TAXE-PÄÄTÖSLAUSELMAAN SISÄLTYVÄT KOMISSION TOIMET

TAXE-päätöslauselman kohta

TAXE-VIITE

KOMISSION KANTA

SEU:n 17 art. 1 kohdan rikkominen

86, 89, 93

Komissio on edistänyt rajatylittäviä päätöksiä koskevaa oma-aloitteista tietojenvaihtoa koskevien ohjeiden mallia

Jäsenvaltiot valvovat direktiivin 2015/2376/EU täytäntöönpanoa

SEUT:n 108 art. rikkominen

86

TAXE-valiokunnan pyytämä tietojen ilmoittamisen soveltamisala on suppeampi kuin komission ehdottama

Lausuma, että komissio ei ole laiminlyönyt valtiontukisääntöjen soveltamista koskevia velvoitteitaan

Parlamentin tutkintaoikeus

88

Komission ja neuvoston oikeudelliset ja institutionaaliset huomautukset toimitettu parlamentille

Automaattinen tietojenvaihto

105, 157

Komissio edistää automaattista tietojenvaihtoa ja tukee kehitysmaiden valmiuksien kehittämistä

Asiantuntijaryhmiä koskevien oikeusasiamiehen suositusten täytäntöönpano

129

Komissio on valmis noudattamaan oikeusasiamiehen ja parlamentin pyyntöjä

Kehitysmaat

156, 158, 160

Ulkoinen strategia EU:n kehitysmaille antaman tuen määrittelemiseksi

Veroneuvojat

162–164

Esille tuotu ongelma korjataan asetuksessa N:o 537/2014

Tuki verohallinnoille

170

Ks. eurooppalainen ohjausjakso ja vuoden 2016 Fiscalis-työohjelma

Asiakirjojen saatavuus

174

Komissio lähettää edelleen asiakirjoja, ks. puheenjohtajan kirjeet komissiolle

VASTAAMATTA JÄÄNEET TAXE-PÄÄTÖSLAUSELMAN SUOSITUKSET

TAXE-päätöslauselman kohta

TAXE-VIITE

Huomautus

Käytännesääntö-työryhmän asiakirjojen saatavuus

87

Osoitettu komissiolle; ei vastauksia komissiolta; tämä pyyntö siirretään TAXE 2:n toimeksiantoon, ja asiakirjojen saatavuutta koskevat neuvottelut ovat käynnissä

Voittojen verotus siellä, missä ne syntyvät

90

Osoitettu jäsenvaltioille

Haitallisen verokilpailun lopettaminen

91

Osoitettu jäsenvaltioille ja koko EU:lle

Poliittinen sitoumus jäsenvaltioilta

92

Osoitettu jäsenvaltioille

Vilpittömän yhteistyön periaate (komission sisäinen uudelleenjärjestely)

93

Osoitettu komissiolle; ei vastauksia komissiolta

Verokilpailu ja kolmannet maat

96

Ks. huomautukset suosituksiin 156, 158 ja 160

Veropetosten torjunta

97

Osoitettu jäsenvaltioille

Kasvun, investointien ja työllisyyden tukeminen

98

Ks. EU:n rakennerahastot ja Eurooppa 2020 -strategia

Automaattinen tietojenvaihto

99

Ks. huomautukset suosituksiin 105 ja 157

Rojaltimaksut

101

Osoitettu komissiolle; ei vastauksia komissiolta

Monikansalliset yritykset

102

Ei sovelleta

Tutkintapyyntö

103

Ei sovelleta

Veropäätöksiä koskeva yhteistyö ja koordinointi

104, 106, 115

 

Yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja

122

Pyyntö laatia EU:n määritelmä aggressiivisesta verosuunnittelusta

Käytännesääntö-työryhmä

125

Avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisääminen

Veroparatiisit

155

Sovelletun yksipuolisen lähestymistavan poistaminen

Kehitysmaat

159

Kehotus jäsenvaltioille toimia kehitysavusta vastaavien virastojensa puitteissa

Veroneuvojat

161, 165

Ks. huomautukset suosituksiin 162–164

Muita toimia

166, 168, 169, 171, 172, 173

Erityisiä huomautuksia jäsenvaltioille

CbCR: Country-by-Country Reporting, maakohtainen raportointi

DAC/DAC4: (4th) Directive on Administrative Cooperation, hallinnollista yhteistyötä koskeva (neljäs) direktiivi

CSR: Corporate Social Responsibility, yritysten yhteiskuntavastuu

UCITS: Undertakings for the Collective Investment in Transferable Securities, arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset

CoCG: Code of Conduct Group, käytännesääntötyöryhmä

CCCTB: Common Consolidated Corporate Tax Base, yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja

TIN: Tax Identification Number, verotunnistenumero

GAAR: General Anti-Avoidance Rule, yleinen veronkierron vastainen säännös

JTPF: Joint Transfer Pricing Forum, yhteinen siirtohinnoittelufoorumi

ATAD: Anti Tax Avoidance Directive, veron kiertämisen estämistä koskeva direktiivi


LIITE 5: NIKOSIAAN LÄHETETYN TILAPÄISEN VALTUUSKUNNAN SELVITYS

Report Ad hoc Delegation

to Nicosia (Cyprus)

Friday, 15 April 2016

09.00 - 17.30

Disclaimer: This report reproduces a short, non-exhaustive summary of the different meetings held during the visit of the TAXE 2 Special Committee Delegation to Nicosia, Cyprus, 15 April 2016.. It is intended for internal European Parliament use only. It does not represent the position of the European Parliament and it was not agreed with the third parties involved in the programme of the visit.

Friday 15 April 2016

09.20 - 09.50   Meeting with Mr Ioannis KASOULIDES, Minister of Foreign Affairs of the Republic of Cyprus

10.00 - 11.00   Meeting with the Association of Cyprus Banks (ACB)

11.00 - 11.30  Meeting with Mr Christos PATSALIDES, Permanent Secretary, Ministry of Finance

11.30 - 12.30  Meeting with Mr Yiannakis TSANGARIS, Tax Commissioner and Mr George PANTELI, Head of Tax Policy Department, Ministry of Finance

13.00 - 14.30  Meeting with

  the European University Cyprus

  the Transparency International Cyprus

15.00 - 16.00  Meeting with

  the Cyprus Investment Funds Association (CIFA)

  the Cyprus Investment Promotion Agency (CIPA)

  the Institute of Certified Public Accountants of Cyprus

16.00 - 17.30  Meeting with trade unions

  the Cyprus Workers' Confederation (SEK)

  the Pan-Cyprian Federation of Labour (PEO)

 

taxe 2 COMMITTEE

Delegation to Nicosia, Cyprus

15 April 2016

Members

 

Alain LAMASSOURE, Chair

 

EPP

Burkhard BALZ

Danuta Maria HÜBNER

EPP

EPP

Jeppe KOFOD

S&D

Anna GOMES

S&D

Bernd LUCKE

ECR

Michael THEURER

ALDE

Miguel VIEGAS

GUE/NGL

Eva JOLY

Greens/EFA

Accompanying Members

Costas MAVRIDES

Lefteris CHRISTOFOROU

+ Accompanying staff

09.20 - 09.50  Meeting with Mr Ioannis KASOULIDES,

Minister of Foreign Affairs of the Republic of Cyprus

Mr Kasoulides started his introduction by stating that corporate taxation does not fall under his competence, but that of Mr Georgiades, Finance Minister who at the time was in Washington attending the Spring IMF-World Bank meetings.

He referred to the bail out in March 2013, and highlighted the economic results achieved since then under the economic adjustment programme. He noted that Cyprus' economy is based on (financial) services and hence proper measures against money laundering and corruption are in place in order not to risk Cyprus' reputation as a credible financial centre. Regarding the fight against tax avoidance and evasion, he noted that Cyprus is working together with the EU by implementing all EU Directives and although not an OECD member(1), Cyprus is committed to implementing BEPS recommendations as a member of the OECD Global Forum. Cyprus is also an early adopter of the new automatic exchange of information standard agreed at the OECD level. He also mentioned a bilateral FATCA Intergovernmental Agreement with the US that entered into force on 31 August 2015 and is implemented as of 1 January 2016.

As for Members questions, Mr Kasoulides replied that Cyprus has political relations as well as close economic connections with Russia. He added that Russian banks (and other enterprises) prefer Cyprus because of the Russian speaking community, the viable legal system and availability of services. Many Russian companies repatriate earnings to Russia and take advantage of the corporate tax rate (12.5%) of Cyprus. Regarding Ukraine, Mr Kasoulides explained that the Double Tax Treaty, based on the OECD Model Tax Convention, has been amended.

Mr Kasoulides insisted that Cyprus is not giving any preferential treatment to any foreign companies, but follows the OECD line particularly on tax avoidance. He continued that Cyprus is largely compliant on transparency according to the Global Forum and BEPS legislations are being prepared. About Panama Papers, he noted that it was too early to speculate, but it seems from media that only about six intermediaries were operating from Cyprus, and relevant authorities are investigating if they acted outside the law. The bank RCB, mentioned in the news in relation to Panama Papers, is currently being investigated by the Cyprus Central Bank.

At the end Mr Kasoulides expressed Cyprus' willingness to work constructively on a European common consolidated corporate tax base (CCCTB), but added that a common corporate tax rate remains a sovereign competence of the EU Member States. Cyprus' economy is based on services (as it is an international financial centre) and low tax rates offer certain economic advantages.

10.00 - 11.00  Meeting with the Association of Cyprus Banks (ACB)

  Mr Michael KAMMAS, Director General

  Mr Aristos STYLIANOU, Chairman

  Mr George APPIOS, Vice-Chairman

In the introduction, Michael Kammas, Director General of the Association of Cyprus Banks (ACB) explained that a distinction should be made on how enterprises are taxed and how taxation affects the whole economy. He noted that banks' profitability suffered due to a very high ratio of non-performing loans (around 55% on loans to households and non-financial corporations) and that debt-to-asset swaps have been issued in order to speed up loan restructurings.

As to the Members question on the cooperation between the banking sector and tax advisory industry (Big4), Mr Kammas underlined that the tax advisory services were outside the scope of banks' operations, and that, although clients may use such consultants, banks do not form part of such operations. Moreover, he emphasised that banks do not provide tax advice to their clients for aggressive tax planning, nor do they have contacts with accountants and lawyers to discuss tax planning.

He explained that Ultimate Beneficial Owner (UBO) is required according to the legislation, so every operation has to lead up to a person that has to be identified. Tax crime is also a predicate offence in Cyprus. Banks are required to check if there is some substance behind the bank transaction/operation and banks are checking e.g. sanction lists and that there are no criminal activities. Most banks are local and have no significant subsidiaries abroad. It is, however, still more difficult to check/monitor non-Cypriot customers/banks than local ones. Following the changes of 2015 when bank supervision was redesigned and strengthened, the Central Bank is currently checking, for example, certain transactions made in USD - given that the monitoring system in the US is even stricter. He continued that the US authorities may, if they have any doubts, start an enquiry and that they can even close the account as a sanction if Cypriot banks do not respond that enquiry.

He clarified that there was no money laundering in Cyprus, but because of the complex structures of companies in the country, there has been a need to upgrade due diligence processes(2).

Mr Kammas added that since the banking crisis of 2013 non-performing loan rations have dropped, while lending practices have not fully shifted away from an overreliance on collateral towards a more systematic use of risk-assessment tools. The new insolvency legislation of 2015 restricts the liability of guarantors to the amount exceeding the value of the collateral could affect the extent of the increase in provisions.

Mr Kammas complained that implementing the anti-avoidance measures, such as FACTA and CRS, means a lot of costs for banks but as he could not provide a specific number when asked by Members, he agreed to provide a written reply on this matter.

For the question on what is the added value of a low tax rate and what are the positive tax advantages in Cyprus, Mr Kammas explained that in the past 'offshore' companies were taxed at 4.25% and other companies at about 30%. Since the EU accession, every company in Cyprus is taxed at the same rate of 12.5%. He added that the matter is not so much about tax rate, but about stability; this means that it is the latter that preserves Cyprus' competitive advantage as a credible international financial centre.

In reply to a Member's question on the large Russian FDI stocks in Cyprus, and on access to offshore ownership envelopes that enabled Russian owners to avoid the post-Crimea sanctions, Mr Kammas explained that a large proportion of Russian companies are related to a Russian owner and many of them are trading companies having assets in Russia. They get dividends in Cyprus, which they repatriate to Russia as an investment. He continued that Cyprus represents a significant gateway for EU inbound and outbound investments, which is complemented by the traditional links that Cyprus has with central and eastern Europe, Russia and Middle East.

Regarding the question on 'Panama papers', he reassured that the documents are being investigated by the Central Bank of Cyprus and other relevant authorities.

11.00 - 12.30   Meeting with

  Mr Christos PATSALIDES, Permanent Secretary of the Ministry of Finance

  Mr Yiannakis TSANGARIS, Tax Commissioner

  Mr George PANTELI, Head of Tax Policy Department, Ministry of Finance

Christos Patsalides, Permanent Secretary of the Ministry of Finance, indicated that after enormous financial efforts, Cyprus has finally overcome a difficult period, and it has managed to outperform every major indicator and restore its current account balance. Moreover, he emphasised that Cyprus’ tax system is in full compliance with the EU and the OECD requirements against harmful tax practices. He also explained that in July 2014, the merger of the Department of Inland Revenue (Direct Taxes) and the Department of Value Added Tax (Indirect Tax) created a Single Tax Department which further strengthened the position of the Cyprus tax authorities.

The Chair complimented the way Cyprus implemented its adjustment plan and welcomed country’s successful economic recovery and exit from its three-year international bailout programme. He also indicated that fair(er) tax competition requires new rules and more transparency, both at the EU and global level.

Mr Patsalides presented a stocktaking of activities that Cyprus has taken in the context of improving international tax compliance, which is based on the standard for automatic exchange of financial account information, Common Reporting Standard (CRS), developed by the OECD. Cyprus had also signed the Multilateral Competent Authority Agreement in 2014 and Cyprus, as part of the Early Adopters Group of the OECD, has committed to the implement the Automatic Exchange of Information (AEOI) by 2017(3). On 2 December 2014, Cyprus and the US signed an intergovernmental agreement to implement the Foreign Account Tax Compliance Act (FATCA).

Yiannakis Tsangaris explained his role as Tax Commissioner mentioning notably that he had been nominated in February 2016, and that his services were looking after tax implementation not initiating legislations. He also referred to the merger of two tax departments in July 2014 into a single department for all tax affairs.

Members' questions were related to incentives and tax exemptions relating to investment in IP rights, commonly known as the 'IP box' that is used in Cyprus. Under the G20/OECD base erosion and profit-shifting project, new entries to such schemes will not be permitted after mid-2016. However, companies that joined the Cyprus scheme before that deadline can benefit from substantial savings until mid-2021. The Cypriot 'IP Box' system (a maximum tax rate of 2.5% on income earned from IP assets and wider scope) regime applies to a wider range of income than any other European scheme.

Regarding the new 'IP box' regime, Mr Pantelis insisted that it was in line with the discussions within the EU Code of Contact Group and the intention was to follow the modified nexus approach (of the OECD). He noted that there was only a limited time to enter into the Cyprus scheme, since it will be closed to new entrants as from June 2016. Companies that qualify under the existing IP regime should be able to have access to the existing benefits until 2021, but new entrants (i.e. joining an IP Regime after June 2016) should follow the new 'IP box' regime rules. He concluded, however, that if there was a new guidance on IP regimes, they would be ready to comply with it.

Mr Panteli undertook to provide a written reply regarding statistics of the new registrations in the 'IP box' regime, and he indicated that about 10-15 companies are getting Rulings on their IP regimes. He pointed out that companies need time to reorganise themselves, referring to need of a transitional period.

He indicated that following the changes made to the definition of permanent establishment in the OECD Model Tax Convention that address strategies used to avoid having a taxable presence in a country under tax treaties, bilateral treaties may need to be modified or to be included within a multilateral agreement (under the OECD framework). The majority of the treaties concluded by Cyprus follow the OECD Model Treaty.

Moreover, there is no 'exit tax', and Cyprus does not impose any withholding tax on dividend, interest and royalty payments made to non-Cypriot resident recipients. Regarding transfer pricing, i.e. allocation of profits for tax and other purposes between parts of a multinational corporate group, the 'arm's length' principle is used for transactions in Cyprus. Mr Panteli did not reply to the question about Cyprus' position to include minimum effective taxation as part of the Interest & Royalty directive (currently being discussed in the Council), but explained that if a minimum effective taxation (rate) clause was agreed at EU level, Cyprus would comply with it.

Regarding tax rulings in Cyprus, Mr Panteli explained that the tax department has a long-established practice of providing written replies to requests for guidance on the interpretation of Cyprus tax law. This practice is under the control of Tax Commissioner and applications are addressed to him. He clarified the Tax Rulings Division of the tax department (about 5-6 staff members) will, on application, issue advance tax rulings (estimated about 20-25/week) regarding actual transactions proposed to be undertaken by existing or new entities. In the event of any discrepancy between the scenario presented in a tax ruling request and the actual transactions undertaken, the relevant District Tax Office may decline to apply the tax ruling, or inform the Tax Rulings Division of the actual facts, asking it to confirm or modify the initial ruling. However, he was not able to give an estimation on the tax losses that occurred due to such rulings granted to companies.

Regarding (ultimate) beneficial owners of companies, tax transparency, including transparency of trust/fiduciary arrangements and banking details, Mr Panteli indicated that at least one owner has to be a resident in Cyprus, and the details of (ultimate) beneficial owners are confidential and may only be disclosed by court order or as part of a verified tax investigation. Cyprus complies with Prevention of Money Laundering and Terrorist Financing directives, and all companies as well as trusts have an obligation to be registered, but confidential information in both registers are maintained for tax authorities and other supervisory authorities purposes. When implementing the fourth anti-money laundering directive, Cyprus would go through the implementation the creation of registries for (ultimate) beneficial owners and for trusts. Most FATF recommendations are already in place in Cyprus, except the creation of UBO registers. Cyprus, however, is against making these registers public, arguing of the importance of confidentiality, especially for trusts.

Mr Patsalides underlined that Cypriot authorities were ready to study all documents that Panama authorities would provide them officially. He continued that the Cypriot RCB Bank that has been identified by media in the context of 'Panama leaks' had immediately denied that they have granted any such 'unsecured' loans to Russia.

Mr Panteli continued that Cyprus (tax) authorities are doing the same that other countries are doing, i.e. assessing information that is available to the public, and the Central Bank of Cyprus is assessing the information to the extent that it may concern the Cypriot banking system or any suspicious-looking transactions. Moreover, in line Transparency and Anti Money Laundering laws, the Cyprus Securities and Exchange Commission have requested by April 20 all regulated entities to report if they maintain/maintained any relationship with the Panama firm or a third party representing it. He insisted that competent authorities have a power to investigate the leak of Panama papers, but he did not want to reply to a question on if a separate legal/juridical enquiry would be conducted. He was not responding to a Member's question about the potentially harmful effect of the 'notional interest' deduction scheme in Cyprus.

Mr Panteli, however, undertook to provide a written reply regarding how many accounts have registered (ultimate) beneficial owner in Cypriot banks.

Mr Patsalides, in reply to a question on the CCCTB and a criterion to be used for allocation of tax rebates, indicated that it was not an easy process (to agree amongst sovereign states) and that it would be better to leave it to markets to respond. They also favour the application of the "arm's-length principle" of transfer pricing, rather than a requirement of a permanent establishment or a common and consolidated corporate tax base. Mr Panteli noted that it was premature to start discussions on consequences of the reunification on (corporate) taxation.

13.00 - 14.30  Meeting with

  The University of Cyprus

  The Transparency International Cyprus

In his introductory presentation Alexander Apostolides, from the European University Cyprus, explained that Cyprus' economy is largely focused on professional services and on the financial sector. He referred to Eurostat statistics, stating that employment in accounting/auditing sector used mainly for tax planning purposes, increased during the crisis and currently employs around 20 000 persons in Cyprus. This represents a significant part of Cyprus' GDP (estimated up to 10%).

He indicated that there were no 'tax rulings' as such, but acknowledged that it depends on the interpretation/definition of tax rulings. (He added that no tax rulings were revealed in the 'Luxleaks' scandal). He explained that the Cypriot Inland Revenue Department merger with the VAT Service in 2014 had not been easy and that the merged Tax Department is only now starting to work efficiently. In his view, one of the weaknesses in this area (referring to fraud prevention and fight against tax evasion) was a lack of coordination between different authorities in Cyprus.

On the 'Panama papers' he explained the Cyprus Securities and Exchange Commission has noted in public that, at first sight, companies under its authority do not seem to be involved, although there is speculation on the Cypriot RCB Bank. He further emphasised that Cyprus was not an off-shore tax haven, and in recent years Cyprus has taken major steps in adopting all EU jurisdiction and international best practices for combating tax evasion and money laundering. In this context, he referred to the recent Audit Transparency report 2015 by Deloitte, as well as to the EU reports on anti-money laundering. He underlined as well that regulatory supervision is carried out by banking authorities and the ECB. Hence, regarding the Panama papers, he insisted that the date of transactions should be looked at, given that after 2013/2014 Cyprus was forced to change some part of its legislation.

Maria Konstantinou from Transparency International Cyprus (TIC) explained that currently they do not have a programme on money laundering (or tax evasion), but that TIC could consider launching one. She continued that these issues are not very high on the agenda for the (ongoing) election campaigns due to lack of interest. She referred to the new legislation on tax rulings (since October 2015) and highlighted the need for more cooperation between tax administration services.

Members noted the strengthening of the legal framework relating to corporate taxation seemed not be driven by the EU, but more for other purposes, although acknowledging the implications of the accession to the EU. Both panellists mentioned that before 2013, the impact of tax avoidance wasn't a subject of public discussion but most of the population welcomed the favourable tax treatments granted by Cyprus. Since 2013, there seems to be a change of mentality and a greater understanding of how tax avoidance impacts citizen's daily life.

Members also questioned that companies might not be interested to become domiciled in Cyprus, given that, e.g. non-residents are not subject to the Special Contribution for Defence, which is a tax which is levied on interests at a rate of 30% and on dividends at a rate of 17%. A company which is not tax resident in Cyprus is taxed on income accruing or arising only from sources in Cyprus.

Trusts are available in Cyprus, and the law is similar to the English law on trusts, but recent amendments to the Cyprus International Trust law have made Cyprus a favourable jurisdiction for the creation of a trust that are used for, amongst others, inheritance planning as well as tax planning.

On the concept of tax planning in Cyprus, Mr Apostolides explained that Cyprus has a competitive advantage through highly educated, qualified and multilingual workforce (i.e. certified accountants/auditors) for accounting firms, legal practices and the banking sector, but due to lower salary levels in Cyprus (compared to other EU MSs), 'brain drain' is an issue. This competitive advantage is complemented by good infrastructure available for such activities, as well as appropriate government regulations and a general policy of non-intervention in business operations.

He continued that registration of companies was one of the biggest weak points that the authorities need to tackle. He insisted, moreover, that sovereign states should have right to determine their corporate tax rate. He acknowledged nevertheless that harmonisation of legislation at the EU level would be welcomed, as for example, there are complications on the reporting of legitimate profit. He also called for more transparency on how much revenue is generated in Cyprus or in abroad. He acknowledged that in terms of banking regulation, Cyprus has progressed but this is less certain in terms of tax legislation.

Regarding FDIs related to Russia, Mr Apostolides indicated that double tax treaties are not meant for money laundering and round-trip investment, but that Russian owned companies use Cyprus financial centre as there is no withholding tax on profits remitted abroad, if their tax liabilities have been fulfilled in Cyprus. Double tax treaties also determine the ways in which profits are remitted abroad. He explained further that Cyprus offers an extensive network of favourable double tax treaties (not only with Russia), has no withholding taxes on dividends and interest paid, no capital gains on profits from the sale of shares and securities and exemption of taxes on foreign dividends and interest received.

Mr Apostolides undertook to share with the delegation, notably, a report of MoneyVAL on the “Special Assessment of the Effectiveness of Customer Due Diligence Measures in the Banking Sector in Cyprus” and a report by Deloitte on the 'Third Party Anti-Money Laundering Assessment of the Effective Implementation of Customer Due Diligence Measures with Regard to Cyprus’ Deposits and Loans.

15.00 - 16.00  Meeting with

  The Cyprus Investment Promotion Agency (CIPA)

The Cyprus Investment Promotion Agency (CIPA) was established as a registered not-for-profit company limited by guarantee, funded by the Cyprus government. "Invest Cyprus" is the brand under which CIPA takes the lead in promoting Cyprus as an attractive FDI destination. http://www.investcyprus.org.cy/

The Cyprus Investment Funds Association (CIFA)

The Cyprus Investment Funds Association (CIFA) was established in February 2013 with the purpose to become the collective voice and the reference point for all professionals and legal entities, offering services or engaged in the Investment Funds Industry in Cyprus. http://www.cifacyprus.org/english/cyprus-investment-funds/about-cifa/

  The Institute of Certified Public Accountants of Cyprus (ICPAC)

The Institute of Certified Public Accountants of Cyprus, established in 1961, is the competent authority for regulating the accounting/auditing profession in Cyprus. http://www.icpac.org.cy/selk/default.aspx

List of Participants:

Mr Costas Markides, Board Member, International Tax, KPMG Limited (CIFA)

Mrs Natasa Pilides, Director General (CIPA)

Mr Kyriakos Iordanou, General Manager, Mr Pieris Marcou, Mr Panicos Kaouris, Mr George Markides (ICPAC)

Mr Markides, Cyprus Investment Funds Association (CIFA) explained that it is making recommendations on tax measures, such as BEPS recommendations. Mr Iordanou, ICPAC indicated that, although it is the competent authority for regulating the accounting/auditing profession in Cyprus, it is working in parallel with the government, which is taking significant efforts to maintain Cyprus as credible financial centre. Tax legislation changes are being initiated by Cyprus along the line of BEPS, country-by-country reporting requirements, tax rulings, as well as specific legislative proposals from the EC.

Mr Markides, CIFA also mentioned that CIFA supports transparent country-by country reporting, including public disclosure (with the current threshold of €750 million turnover). However, Mr Iordanou, from ICPAC believed that information should be kept with tax authorities only, and that it should be first seen how it works before public disclosure. He continued that disclosure of the country-by-country reporting should be decided at the EU level and concerns on data protection need to be assessed. There is a working group within the tax administration department dealing with the implementation of country-by-country legislation and accountants can bring expertise to the government on this issue.

Mrs Natasa Pilides agreed with Mr Markides, explaining that CIFA works closely with the CIPA, which first took the initiative for the establishment of CIFA, as a part of the progress made in promoting Cyprus as a competitive investment funds jurisdiction.

Two years after the banking crisis and the rescue package coming into play, Cyprus not only survived, but also managed to surpass all expectations, according to the panellists. According to Mr Marcou, ICFPA was looking forward as Cyprus now concentrates on remaining a fully compliant and transparent jurisdiction, as to all related EU and international regulations. He mentioned, notably, the Foreign Account Tax Compliance Agreement (FATCA) with the United States, OECD’s Convention on Mutual Administrative Assistance in Tax Matters and the OECD’s BEPS Action Plan. He highlighted that Cyprus continues to enhance its competitiveness as an attractive international business centre. Mr Iordanou agreed that profit should be taxed where it is generated, but added that new realities such as e-commerce need to be taken into account. Regarding the question on notional profit, he confirmed that the 'arm's length principle' is used. Regarding transfer pricing, no regulatory framework is yet in place, but it is one of the top priorities and in a process of being developed on the basis of an Irish model (working group includes network of Big4). For a questions regarding whether Cyprus was looking for an opportunity for tax avoidance (by using measures like 'notional profit' deduction, tax rulings, 'IP box' regime and a policy of 'no exit' taxation), ICPA explained that they were looking for certainty and a simple tax regime.

Regarding hybrid mismatch arrangements, Mr Markides indicated that it is anticipated that Cyprus legislation will be amended to reflect the EU Parent-Subsidiary Directive provisions tackling hybrid loan arrangements (e.g. profit participating loans). With respect to hybrid loans, receipts from other EU Member States shall be taxable, when such payments are treated as tax deductible at the level of the payer company.

Regarding FDIs related to Russia, according to Mr Iordanou it is based on economic and financial (as well as historical) relations with Russia, and is not directly related to taxation, acknowledging, however, that relations with Russia could be dealt with more transparent manner.

Mr Marcou replied to the question on the sustainability of developments in Cyprus from the macroeconomic point of view, given that deposits were 5 times over GDP in 2013, and since decreased, but only to a level of 3 times over GDP, that deposit level (around 75 billion, ½ belongs to foreign entities) is above GDP but it was not crucial to the economy, nor 'unhealthy' given that Cyprus is an international financial centre. And, following the crisis, substantial amounts were converted to stocks. From CIPA point of view, for high portion of non-performing loans in the banking system necessitated practical measures (selling property or other collaterals) to complement legislative measures.

Mr Iordanou explained that Cyprus is not offering tax accommodation, but helps to interpret the law, and there are no problems with tax rulings as administration is careful interpretation state aid. ICPAC added that companies providing administrative services have the responsibility to register other companies in Cyprus and law firms that provide such administrative services are supervised by the Bar Association, as are audit/accounting firms that provide administrative services supervised by the ICPAC.

16.00 - 17.30  Meeting with trade unions

  the Cyprus Workers' Confederation (SEK)

Christos Karidis, Head of Economics Research of the Confederation Department and the Secretary of the Association of Employed Consumers

  the Pan-Cyprian Federation of Labour (PEO)

  Nikos Grigoriou, Head of the Department of Economic and Social Policy of PEO

Both representatives explained that it would be difficult to have a single tax policy in the EU, as taxation is left to sovereign states, according to them. They are against tax evasion and called for more tax transparency including businesses and shipping industry. They indicated that, due to economic specificities of Cyprus, (corporate) taxation is comparably low. Amongst these specificities, they indicated the ongoing Turkish occupation and the purpose of the Special Contribution for Defence (tax) and that Cyprus did not receive any pre-accession assistance from the EU. Both trade unions were in favour of an enhanced tax transparency and tax justice, but indicated that a single taxation system at pan-EU level would not be easy to achieve, as each EU MS has created its own model and hence it would be difficult to draw a line at which all companies should be taxed, e.g. at the rate of 20%.

In their replies to 'Panama papers' related questions, both trade unions were satisfied with stricter rules that allow thorough investigations and more transparency and emphasised that they were strongly against tax evasion. Moreover, they complained that there was (still) a lot of bureaucracy and too slow movement from the government side. Cyprus has lost 10% of its GDP over the past few years and is among the top countries in non-performing loans. Unemployment is higher than 15% and long-term unemployment has seen the highest rise compared to all other European Member States. One young person out of three is currently unemployed and Cyprus has one of the highest emigration rates in the EU. Mr Grigoriou (PEO) stated that workers are obliged to pay their taxes, whilst companies can hide their income and have lower tax rates than 12.5%.

Mr Karidis (SEK) explained that social inequality was increasing in Cyprus, which was now in the 3rd worst position in the EU. Those involved in tax evasion were, according to SEK, stealing money from the group of people (normal citizens) that pay taxes; hence SEK is in favour of a fairer tax system and the distribution of the tax burden amongst workers and companies. He added that, although public finances are in a better shape, a broader tax reform would be key to development. Trade unions are asking the government and the parliament proceed with a tax reform, the last reform being in 2002. He moreover highlighted that the economic model of Cyprus needs to be diversified, because it is now heavily reliant on financial services, meaning that both manufacturing and agriculture sectors need to be developed.

Regarding contacts with trade unions in the occupied part of Cyprus, Mr Grigoriou (PEO) confirmed on-going collaboration and joint actions with the Turkish-Cypriots trade unions, mentioned e.g. a publication on a (possible) solution of the settlement and introduction of one currency. Mr Karidis (SEK) further added that they are also collaborating, and providing recommendations, such as on the social insurance schemes.

(1)

List of OECD Member countries - Ratification of the Convention on the OECD : http://www.oecd.org/about/membersandpartners/list-oecd-member-countries.htm

Members of the Global Forum : https://www.oecd.org/tax/transparency/membersoftheglobalforum.htm

(2)

http://taxinsights.ey.com/archive/archive-pdfs/2016g-00762-161gbl-cyprus-enacts-legislation-on-mandatory-exchange-of-information.pdf

(3)

https://www.oecd.org/tax/transparency/AEOI-commitments.pdf


LIITE 6: WASHINGTONIIN LÄHETETYN TILAPÄISEN VALTUUSKUNNAN SELVITYS

taxe 2 COMMITTEE

ad hoc Delegation

to the United States of America (Washington)

17-20 May 2016

Final Programme

Wednesday 18 May 2016

08.30 - 09.30  Meeting with Elise Bean, former Director and Chief Counsel of the Permanent Subcommittee on Investigations (ICRICT and the Levin Centre)

10.15 - 11.15   Briefing by the Congressional Research Service

Donald J. Marples, Specialist in Public Finance

Jane G. Gravelle, Senior Specialist in Economic Policy

11.45 - 12.15   Meeting with Orrin Grant Hatch, Chairman of the Senate Committee on Finance, President Pro Tempore of the Senate

12.45 - 14.15   Working lunch (finger food) with stakeholders co-organised with the Atlantic Council

16.00 - 17.00   Meeting with Sander Levin, Congressman, Ranking Member of the House Committee on Ways and Means, Richard Neal, Ranking Member of the Subcommittee on Tax Policy, Earl Blumenauer, Member of the House Committee on Ways and Means, Lloyd Doggett, Member of the House Committee on Ways and Means, Ranking Member of Subcommittee on Human Resources, Xavier Becerra, Congressman, Chairman of the House Democratic Conference and Ron Kind, Congressman, Member of the House Committee on Ways and Means

17.30 - 19.00   Meeting with Caroline D. Ciraolo, Acting Assistant Attorney General in charge of the Tax Division, Department of Justice (DoJ)

Thomas Sawyer, Senior Litigation Counsel for International Tax Matters and Todd Kostyshak, Counsel to the Deputy Assistant Attorney General for Criminal Tax Matters

Thursday 19 May 2016

9.30 - 10.45   Meeting with the US Department of the Treasury

Mark J. Mazur, Assistant Secretary (Tax Policy)

Robert Stack, Deputy Assistant Secretary (International Tax Affairs)

11.30 - 12.30  Meeting with the Tax Foundation

Scott A. Hodge, President of the Tax Foundation

Gavin Ekins, Research Economist

Stephen J. Entin, Senior Fellow

Scott Greenberg, Analyst

12.30 - 13.30   Working lunch (finger food) with academics/think tanks

John C. Fortier, Director of the Democracy Project, Bipartisan Policy Center

Shai Akabas Associate Director of Bipartisan Policy Center, Economic Policy Project

Eric Toder, Co-director, Urban-Brookings Tax Policy Centre

14.00 - 15.00 Meeting with OXFAM America

Gawain Kripke, Director of Policy and Research

Didier Jacobs, Senior Economist

Nick Galass, leads on the Oxfam's economic inequality research

Robbie Silverman, Senior Advisor

15.00 - 16.00 Meeting with International Monetary Fund (IMF)

Vicki Perry, Assistant Director in the Fiscal Affairs Department and Division Chief of the Tax Policy Division

Ruud De Mooij, Deputy Division Chief in the Tax Policy Division

16.00 - 17.00  Meeting with the International Consortium of Investigative Journalists (ICIJ)

  Hamish Boland-Rudder, ICIJ’s online editor

17.30 - 18.30  Meeting with the World Bank

Jim Brumby, Director, Public Service and Performance, Governance Global Practice

Marijn Verhoeven, Economist, Governance Global Practice

Rajul Awasthi, Senior Public Sector Specialist in the Governance Global Practice (leads the tax policy and revenue administration workstream, primarily in the Europe and Central Asia (ECA) region)

Guggi Laryea, European Civil Society and European Parliament Relations Lead

taxe2 COMMITTEE

ad hoc Delegation to Washington, USA

17-20 May 2016

List of Participants

Members

 

 

Alain LAMASSOURE, Chair

EPP

Danuta Maria HÜBNER

EPP

Markus FERBER

Pablo ZALBA BIDEGAIN

EPP

EPP

Jeppe KOFOD

S&D

Neena GILL

S&D

Cătălin Sorin IVAN

Bernd LUCKE

S&D

ECR

Cora VAN NIEUWENHUIZEN

ALDE

Fabio DE MASI

GUE/NGL

Eva JOLY

Greens/EFA

 

 

+ Accompanying Staff

 

 

 

08.30 - 09.30  Meeting with Elise Bean, former Director and Chief Counsel of the Permanent Subcommittee on Investigations (ICRICT and the Levin Centre)

In her introduction, Elise Bean noted that Senator Carl Levin first hired her in 1985, to serve as an attorney on the US Senate Homeland Security and Governmental Affairs Committee. In 2003, she was appointed as Staff Director and Chief Counsel of the Permanent Subcommittee on Investigations(1). Ms Bean referred to investigations of the Subcommittee, notably: inquiries into offshore tax avoidance by Apple, Microsoft, and Caterpillar; undeclared UBS, LGT, and Credit Suisse accounts for wealthy US clients; and tax shelter sales by professional firms, including KPMG.

Ms Bean mentioned the recent hearing on business tax reform held by the Senate Finance Committee, which demonstrated politicians' willingness to engage in the reform of the US corporate tax system even before elections. In this context, Ms Bean explained that the Treasury Department had finalised its ‘customer due diligence’ rule, which requires, as of 2018, financial institutions –banks, mutual funds and others – to ascertain and verify who actually owns and profits from the companies that make use of their services, in other words the ‘beneficial owner’. She emphasised, however, that the Obama Administration’s new ‘customer due diligence’ rule appears to permit new loopholes for shell companies created for purposes of tax dodging, given that the rule allows financial institutions to identify a manager as the company’s ‘beneficial owner’ even when that manager has no true ownership role in the company. The definition of ‘beneficial owner’ as any individual who owns 25 % or more of the equity interests, and the possibility that a single individual with 'significant responsibility' can control the entity, may allow the real owners to hide behind an executive who can serve as a 'figurehead'. This definition, she said, may undo the work that some banks have already completed by developing systems to verify owners of shell companies seeking to open accounts. In fact, according to her, the rule weakens US anti-money laundering safeguards and makes it easier for terrorists, money launderers, tax evaders, and other wrongdoers to open US accounts without revealing their identity. Moreover, Ms Bean explained that the definition in the rule differs from that in the Proposed Incorporation Transparency & Law Enforcement Assistance Act (that requires the Treasury and the states to collect, maintain and update beneficial ownership information on legal entities for law enforcement purposes), thus causing further confusion. The rule does not extend the same due diligence requirements on accounts opened before its implementation as of 2018 (no retroactivity), creating what she called ‘a major gap’ in the information collected. Apart from drawing attention to certain US states, such as Delaware, Nevada or Wyoming, as being havens for shell companies, Ms Bean also mentioned South Dakota as a state hosting a vast number of trusts. She also explained that the Obama Administration was implementing the OECD BEPS action No 13 on country-by-country reporting, and was hoping to complete it before the end of the presidential term.

Regarding the Foreign Account Tax Compliance Act (FATCA), which requires financial institutions to disclose data to the Inland Revenue Service (IRS) on any large financial accounts held by US taxpayers or by foreign entities in which US taxpayers hold a substantial ownership interest, Ms Bean shed some light on the problems regarding reciprocity, i.e. the US would not share as much data as it requires from its FATCA partners. For example, the US will not be providing account balances and will not give information on all US source income - just on certain kinds within the limits of US law. The FATCA law does not lay down threshold amounts for the accounts, as it requires all accounts belonging to US persons to be disclosed to the IRS. However, the regulations and intergovernmental agreements implementing the FATCA created thresholds. Hence, according to Ms Bean, the highest threshold – USD 400 000 for a couple living outside the US(2) – should be lowered.

In reply to criticisms from certain US politicians suggesting that endorsement of the EU state aid rules would focus particularly on US companies, Ms Bean stated unequivocally that all have the right to enforce their laws, and went on to say that such investigations seem to be based on factual matters, referring to the ‘Apple case’ that she had been involved in on the Permanent Subcommittee on Investigations.

She further stated that corporate tax avoidance should be tackled by putting an end to the deferral and inversion loopholes in the US corporate tax system, as active earnings/profits are generally not taxed until repatriated to the US. Thus, active foreign earnings are deferred from taxation until the earnings are remitted back to the US, at which point in time US corporate tax must be paid. However, taxes are reduced thanks to credits claimed for foreign taxes paid to other countries as well as other tax benefits, such as operating losses that the corporation may carry forward into future tax years or backward into prior tax years. The United States taxes the ‘worldwide’ income of domestic corporations, regardless of where the income is earned: this differs from the ‘territorial’ taxation system in which only the source country has jurisdiction over tax profits deemed to arise there.

In reply to questions by Members, Ms Bean explained that corporate rules in the US are set mainly at the state level, and many states do not require companies to disclose beneficial owners. As a result, the administration could only use existing bank secrecy regulations to go after shell companies.

She further explained in response to Members’ comments that the ‘Luxleaks’ scandal had not been ‘heard’ in the US. However, she acknowledged that the ‘Panama papers’ scandal represented another wake-up call regarding the need to put an end to corporations with hidden owners. She referred to a Global Witness undercover investigation broadcast recently (by the US news programme ‘60 Minutes’ - see link in footnote(3)) that demonstrated that US lawyers often suggest using anonymously-owned American companies in order to channel suspect (taxes) funds into the country.

She also said that the Levin Center (at Wayne State University Law School in Detroit) is organising training courses in the area of better parliamentary oversight and inquiry. Ms Bean added that she is very much in favour of public country-by-country reporting, taking the view that the impact on banks and financial institutions had been positive and that the same kind of reporting would be needed for multinational companies.

10.15 - 11.15   Briefing by the Congressional Research Service

Donald J. Marples, Specialist in Public Finance

Jane G. Gravelle, Senior Specialist in Economic Policy

The Congressional Research Service (CRS) works exclusively for the United States Congress, providing policy and legal analysis to committees and members of both the House and the Senate, regardless of party affiliation.

Ms Gravelle explained that reducing profit shifting and reforming the international tax system in the US and worldwide may involve a number of policy considerations and tradeoffs in the US. Some tax reform proposals have focused on broadening the tax base and lowering the rates of both individual and corporate income taxes. As regards efficiency, the current tax system favours the non-corporate sector overall. The corporate statutory tax rate of 35 % tends to be higher than the average marginal statutory rate for non-corporate business, which is estimated to average around 27 %. For example, of the USD 1.2 trillion in overseas profits reported by US companies in 2012, USD 600 billion was attributed to so-called tax havens: Bermuda, Ireland, Luxembourg, the Netherlands, Singapore, Switzerland, and the Caribbean islands dependent on the UK.

Ms Gravelle argued that it is the current US corporate tax rate and the general approach to taxing US multinational corporations (MNCs) that are encouraging companies to shift profits and keep money abroad.

In reply to the question related to 'stateless income/tax avoidance', Mr Marples explained that an important reason behind MNCs being able to pay such low rates is that they are allowed to avoid an estimated USD 695 billion in taxes on the USD 2.4 trillion that they hold offshore. In other words, the real problem with the tax code is not that US multinationals are paying too much, but rather the fact that they are allowed to avoid so much in taxes.

Ms Gravelle in her reply explained that despite of the real differences between the tax systems of the EU (territorial) and the US (worldwide), no major economy has a pure worldwide or a pure territorial tax system. The US system, in theory, taxes American corporations on their worldwide (or resident-based) income. She emphasised that transfer pricing manipulation can also theoretically be used to shift what is actually US source income to subsidiary corporations based in offshore tax havens. To avoid potential transfer pricing penalties, one avenue available to companies may be to obtain an advance pricing agreement (APA), either with the IRS (unilaterally) or with the IRS and another tax authority (bilaterally), covering inter-company pricing. While the US generally follows a ‘worldwide’ approach, corporations are typically allowed to defer paying taxes on income earned abroad until that income is brought home, or repatriated, in the form of a dividend payment to the US parent. Countries that have territorial tax systems generally also have some type of anti-abuse provision to protect their tax bases. Mr Marples noted that while it is true that the US statutory tax rate is 35 %, the wide swath of loopholes and breaks allow large profitable US companies to pay closer to 19.4 % on average, with many companies paying nothing at all. Statutory tax rates only tell part of the story. There is, however, an unsettled debate over whether and by how much the effective corporate tax rate in the US is higher than effective tax rates outside the US. Effective tax rates measure how much businesses really pay after all deductions and credits have been considered.

Ms Gravelle estimated that a total in profits to the sum of USD 2.6 billion remains to be repatriated eventually. She raised some concerns regarding intangible assets (such as those of Starbucks or Google), noting that if a ‘true’ arm’s length policy were adopted, most of the profit would be due in the US. In the case of Google, she was of the view that the UK decision was based on confusion over profits.

Ms Gravelle further noted that there are eight US states that could be considered as tax havens (but a federal level taxation remains). She highlighted the difference from, for example, Bermuda, where the problem is non-taxation, and went on to explain that the factors that make a country a successful tax haven include: low or non-existent tax rates applicable to foreigners; strict banking and financial secrecy laws; and a highly developed financial, legal and communications infrastructure. She argued that at the heart of the tax haven issue is the discrepancy between real economic activity and economic activity that is only apparent. She further stressed that the US is widely recognised as a leading source of offshore money: it emerged from the Union Bank of Switzerland tax evasion scandal that, at that bank alone, US clients had almost 20 000 Swiss-based accounts.

Ms Gravelle also explained that current law allows taxes to be deferred on income earned abroad until that income is repatriated to the US. Along with deferral, another basic feature of the US system is the foreign tax credit. The US taxes worldwide income on either a current or deferred basis, but it also allows credits for foreign taxes paid on a dollar-for-dollar basis against US taxes otherwise owed. Under the current US system, taxes on corporate profits at the individual level (dividends and capital gains) tend to be collected (thanks to tax treaties) on a residence basis. Deferral benefits US corporations because delayed taxes are reduced due to the time value of money. In the extreme, deferral could allow an American corporation to completely avoid US taxation on foreign source income if it never repatriates its overseas income, either because the income is being held abroad in financial assets or because it has been permanently reinvested (for example in plant and equipment). The income earned by foreign branches of US corporations, however, cannot be deferred. The credit is generally limited to the amount of taxes a corporation would pay in the credit’s absence, which is effectively just the US corporate tax rate multiplied by the amount of income earned abroad. In other words, a US corporation may claim foreign tax credit up to the point that reduces its US tax on foreign-earned income to zero, but no further. Concerning beneficial ownership, Ms Gravelle noted that eight US states do not require beneficial ownership information.

Finally, Ms Gravelle stated that it is unlikely that any major overhaul would happen before the US elections, but that reform needs to be budget-neutral, as the same level of revenue needs to be raised somehow. The principle of tax neutrality – that a tax system should neither encourage nor discourage specific economic decisions – prevails across the political spectrum. However, regardless of whether the US reforms its international tax system by following the territorial trend or by strengthening its worldwide system, all parties need to recognise more fully the importance of the high corporate tax rate, as tax reform proposals that do not reduce it will not substantially improve the position of US-based firms.

11.45 - 12.15   Meeting with Orrin Grant Hatch, Chairman of the Senate Committee on Finance, President Pro Tempore of the Senate

Orrin Grant Hatch, the most senior Republican member of the US Senate, was first elected to the Senate in 1976 and was most recently re-elected in 2012. He became the President Pro Tempore of the Senate on 6 January, 2015, and is also the longest-tenured Republican on the Senate Judiciary Committee. In the US Senate 2015-2016, Senator Hatch is a member of the Joint Committee on Taxation.

In his introductory remarks, Mr Hatch referred to the ongoing work of five separate bipartisan Finance Committee Tax Working Groups aimed at spurring comprehensive congressional tax reform efforts in the 114th Congress.

Mr Hatch was of the opinion that both Europeans and the US face the same situation, i.e. corporate taxation rules are outdated worldwide. An exchange of views with Mr Hatch, amongst others, was held on the OECD’s Base Erosion and Profit Shifting (BEPS) process, and included country-by-country reporting, the increased importance of transparency with a view to ensuring that profits are taxed where they are created, and ‘tax havens’ (also with reference to some US states).

Moreover, Mr Hatch had some concerns over the European Commission’s recent efforts on enforcement of state aid rules, stating that there was a general view in the US that all investigations were, in fact, focused on US firms. He further stated that of the five cases, 4.5 concerned US companies (the remaining 0.5 being Chrysler’s share in the Fiat case).

Mr Hatch was interested in the discussions related to TTIP and the possibility of including certain references to good governance on taxation (the chapter on investment protection was indicated by Members in this context as a possible way forward). In this context, the debate on the Trade Promotion Authority (TPA), which aims to ensure partnership between Congress and the administration in terms of bringing greater transparency to the negotiating process and ensuring that the US secures the most effective trade agreements possible.

Mr Hatch welcomed a proposal to engage in exchanges of views on these matters with MEPs on a regular basis.

12.45 - 14.15   Working lunch (finger food) with stakeholders co-organised with the Atlantic Council

Source: http://www.atlanticcouncil.org/:

The Atlantic Council promotes constructive leadership and engagement in international affairs, based on the Atlantic Community's central role in meeting global challenges. The Council provides an essential forum for navigating the dramatic economic and political changes defining the twenty-first century, by informing and galvanising its uniquely influential network of global leaders. The Council has administered programmes to examine political, economic as well as security issues to cover Asia, the Americas and other regions in addition to Europe. All its programmes are, however, based on the conviction that a healthy transatlantic relationship is fundamental to progress in organising a strong international system.

Participants invited by the Atlantic Council:

  Anders Aslund, Resident Senior Fellow, Dinu Patriciu Eurasia Center, Atlantic Council

  Gianni Di Giovanni, Chairman of Eni USA R&M, Eni

  The Hon. Boyden Gray, Founding Partner, Boyden Gray& Associates

  Jillian Fitzpatrick, Director, Government Affairs and Public Policy, S&P Global

  Marie Kasparek, Assistant Director, Global Business and Economics Program, Atlantic Council

  Benjamin Knudsen, Intern, Global Business and Economics Program, Atlantic Council

  Jennifer McCloskey, Director, Government Affairs, Information Technology Industry Council

  Susan Molinari, Vice President, Public Policy and Government Affairs, Google

  Andrea Montanino, Director, Global Business and Economics Program, Atlantic Council

  Álvaro Morales Salto-Weis, Intern, Global Business and Economics Program, Atlantic Council

  The Hon. Earl Anthony Wayne, Non-resident Fellow, Atlantic Council

  Alexander Privitera, Senior Fellow, Johns Hopkins University

  Bill Rys, Director, Federal Government Affairs, Citigroup

  Pete Scheschuk, Senior Vice President, Taxes, S&P Global

  Garret Workman, Director, European Affairs, US Chamber of Commerce

During the working lunch, delegation members shortly presented the work and the objectives of TAXE2 Special Committee, as well as the European Parliament’s initiatives vis-à-vis the fight against corporate tax avoidance.

16.00 - 17.00   Meeting with Sander Levin, Congressman, Ranking Member of the House Committee on Ways and Means, Richard Neal, Ranking Member of the Subcommittee on Tax Policy, Earl Blumenauer, Member of the House Committee on Ways and Means, and Lloyd Doggett, Member of the House Committee on Ways and Means, Ranking Member of the Subcommittee on Human Resources, Xavier Becerra, Congressman, Chairman of the House Democratic Conference, and Ron Kind, Congressman, Member of the House Committee on Ways and Means

Mr Levin said that the US has made progress in some areas of tax reform, but just like the Europeans, the US lags behind the international community in the fight to ensure transparent corporate ownership. He acknowledged that there is a need for more discussion among the partners, as there is no way Europe or the US can solve this issue on their own. In this context, he referred to tax competition and stressed that some corporate income is not taxed anywhere. However, he was of the view that singling out US companies would certainly not increase appetites for closer cooperation. He stated that several US companies were leaders in tax evasion, and considered the OECD recommendations to be very modest. However, he insisted that if tax competition to have the lowest tax rates and wages continues, both the EU and the US would be losers in this game. He recognised that the EU has been somewhat more flexible over the past years, as it is not a territorial issue as such. In this context, he referred to beneficial ownership, and stated that a recently announced US banking regulation requires US banks to obtain the identity of the beneficial owner of any legal entity holding an account.

There is also a need for overall international tax reform in the face of rising income inequality, Mr Levin said, referring to the opinion of the citizens, as US multinationals are estimated to hold USD 2.4 trillion offshore, deferring payment of taxes totalling USD 700 billion. He went on to stress that no country can keep cutting taxes and still provide the infrastructure and the government services its citizens need.

During the exchange of views, the discussion touched upon the bilateral tax treaties between the US and the EU (Member States), the investment chapter of the TITP negotiations (with a view to adding text on corporate taxation), the ‘Panama papers’, and the possibility of facilitating cooperation between the parties.

International tax reform poses a number of difficult questions about how profits should be allocated among subsidiaries of multinational corporations that manufacture and sell goods in a number of jurisdictions: Mr Levin stressed that at all events those profits should be taxed somewhere. He cited the case of Apple as an example of tax planning abuse which he had witnessed during his time in the Senate. Mr Levin gave the example of a 2013 investigation by the US Senate Permanent Subcommittee that discovered that Apple had three subsidiaries in Ireland, each of which claimed it had no tax residency anywhere. Having no tax residency anywhere is the holy grail of tax dodging. Moreover, he referred to the need to work together against manipulation of currencies, signalling out China in this context.

He concluded that if combating tax avoidance cannot be done through international cooperation, countries such as the US should take unilateral action to address the problem. Regarding the G7/G20 and the OECD, Mr Levin agreed that it is time to implement what has been agreed within the G20 framework. Hence, he suggested that both sides should continue to be in touch on a regular basis on these issues.

Mr Becerra referred to Hollywood (his congressional district is in Los Angeles), and specified the need to collect public revenues from MNCs that are 'stateless corporations' and do not contribute to the US economy. These companies’ corporate income is not taxed anywhere, and such tax advantages limited to certain big companies harm business in general, as they do not operate in a level playing field. Mr Kind referred to the perceptions of citizens in both the EU and the US regarding MNCs using tax havens and creating unfair tax competition.

17.30 - 18.30   Meeting with Caroline D. Ciraolo, Acting Assistant Attorney General in charge of the Tax Division, Thomas Sawyer, Senior Litigation Counsel For International Tax Matters, and Todd Kostyshak, Counsel to the Deputy Assistant Attorney-General for Criminal Tax Matters, Department of Justice (DoJ)

Ms Ciraolo introduced the Tax Division, which represents the US in virtually all litigation - civil and criminal, trial and appellate - arising under the internal revenue laws, in all states and federal courts except the United States Tax Court. It authorises, and either conducts or supervises, almost all prosecutions arising under the federal tax laws. It assists the Internal Revenue Service (IRS) in effectively enforcing the tax laws, as well as its investigations (the IRS is the investigative agency). The Tax Division also prosecutes criminal violations of the revenue laws. In this context, Ms Ciraolo mentioned the Memo of September 2015(4), which guides attorneys on corporate settlements and includes eligibility criteria for any credit when it comes to cooperation relating to a case of corporate misconduct. In settlement negotiations, companies will not be able to obtain credit for cooperating with the government unless they identify employees and turn over evidence against them, ‘regardless of their position, status or seniority’.

By law, the IRS cannot disclose IRS audit results, but, despite this, according to the speaker, the Tax Division’s tax litigation receives wide media coverage, leading to a significant multiplier effect on voluntary compliance.

Ms Ciraolo argued that the Tax Division has a role in improving legislation by submitting to Congress proposals for legislative amendments to ensure that the government’s litigating positions are consistent with applicable law and policy. The measures that are currently taken include prosecutions of taxpayers who seek to conceal foreign accounts and money- laundering prosecutions. On the issue of beneficial ownership, she referred to the recent Treasury’s Customer Due Diligence (CDD) Final Rule for financial institutions. The US Treasury has announced measures to address critical vulnerabilities in the US financial system, following actions taken by other countries in response to the ‘Panama papers’ disclosures. Moreover, she indicated that, in parallel, the Administration has announced that it will propose legislation that would require beneficial ownership information to be reported to FinCEN,(5), effectively creating a registry of such information, which would enhance AML and anti-corruption enforcement.

With respect to the question whether certain US states share information with the IRS, Mr Sawyer referred to information-sharing programmes in place between the IRS and federal, state and municipal governmental agencies that are aimed at enhancing voluntary compliance with tax laws. In this context, Mr Kostyshak referred to the need to ensure the protection of taxpayer confidentiality (privacy) rights.

In reply to Members’ questions on the ‘Panama papers’ leak, Mr Kostyshak noted that the US Department of Justice has launched a criminal investigation into international tax avoidance schemes uncovered by this leak.

The Tax Division continues to play a lead role in investigations and prosecutions involving the use of foreign tax havens. In this context, Ms Ciraolo referred to, for example, UBS AG, Switzerland’s largest bank, which was providing banking services to US customers with undeclared accounts. A prosecution agreement amounting to USD 780 million in fines, penalties, interest and restitution was reached with this economic operator. The Tax Division continues to prosecute UBS clients, using information obtained through the deferred prosecution agreement. She also explained that the Voluntary Disclosure Initiative, concerning unreported offshore accounts, resulted in an unprecedented number of taxpayers, almost 15 000, attempting to ‘return to the fold’ and paying back taxes, interest and penalties due, probably totalling at least some hundreds of millions of dollars.

Ms Ciraolo clarified that the Treasury/IRS (or anyone else) may draft regulations, but the introduction of new legislation is ultimately a matter for Congress. Regarding tax law, the Treasury/IRS can issue a regulation (which has the force of law). Recently the Treasury and the IRS proposed regulations to further reduce the benefits and limit the number of corporate tax inversions, including by addressing earnings stripping.

With respect to a question on Delaware, Ms Ciraolo replied that both the Tax Division and the IRS seek whatever information is available, but there is not much at the state level, as many states do not generally have/collect much information of this kind. Some states are very cooperative, others less. With regard to Nevada, she considered that it was ‘an active jurisdiction for a lot of investigations’.

Ms Ciraolo explained that the IRS Whistleblower Office pays money to people who blow the whistle on persons who fail to pay the tax that they owe. If the IRS uses information provided by the whistleblower, it can award the latter up to 30 % of the additional tax, penalty and other amounts it collects. Given that proceedings may take years - this includes appeal rights, which are prerequisites for the payout of a whistleblower award - there is now a proposal that the IRS Whistleblower Office should send annual letters to whistleblowers to notify them that the IRS still has their claim under consideration. She also noted that such a programme is expensive and requires many resources, given that the IRS office receives thousands of claims each year, many of which are not actionable because the information is not specific or credible or is already known by the IRS. However, she also highlighted the successes of the programme in tax collection, noting that since 2007 it has enabled the IRS to collect over USD 3 billion in tax revenue. As the IRS is preparing a new study on the tax gap(6) (the last study, in 2006, estimated the average annual tax gap for 2008-2010 to be USD 458 billion), Ms Ciraolo wondered whether it will show any evolution, and if so of what kind.

Thursday 19 May 2016

9.30 - 10.45   Meeting with the US Department of the Treasury

Mark J. Mazur, Assistant Secretary (Tax Policy)

Robert Stack, Deputy Assistant Secretary (International Tax Affairs)

Mr Stack started the meeting by acknowledging that the work done by the EP was excellent and that he was working in close cooperation with the European Commission (EC). He also stated that within the OECD/G20 BEPS process, the EC and the US have an agreement on the main lines, but also have some differences. The US is committed to complying with the four minimum standards, notably on 'country-by-country reporting' (CbCR), 'Treaty shopping', 'patent boxes’ and 'hybrid mismatch arrangements'.

As regards the Deductibility of Interest, which certain MNCs use for tax avoidance by lending within the group more than their entities earn, Mr Stack noted that the US has proposed 10 % (although, the OECD/BEPS allow countries to fix their cap in a ‘corridor’ between 10 % and 30 % of the earnings before interest, taxes, depreciation and amortisation (EBITDA)).

As regards country-by-country Reporting, the Obama Administration was currently implementing BEPS Action 13. All multinationals will be required to file their CbCR. He insisted that the US Administration was also working with the EU and the OECD to match the timelines (January 2016 data would be made available).

Regarding effective anti-abuse provisions in all tax treaties, he indicated that the US is following the new OECD model in bilateral treaties, but inclusion of such provisions from the existing treaties in the proposed Multilateral Convention (MC) would require approval by the Senate. He insisted that the US has the strongest anti-treaty shopping provisions and that the US cannot be used as a way to treaty-shop. According to him, a strong and effective CbCR programme would provide the IRS with an important tool to identify situations involving not only potential transfer pricing issues, but also the potential application of judicial concepts, such as determining whether income is effectively connected with business activities conducted in the US. The CbCR would be provided with the Foreign Account Tax Compliance Act (FATCA) partners.

Mr Stack was of the view that the EU does not have effective CFC rules, because of the ECJ Cadbury Schweppes Ruling,(7) and that developing countries were in some way 'victims' of it.

Furthermore, in reply to Members, Mr Stack explained the difference between regulation and bills etc., saying that the holes in legislation are filled by rules, which build up around legislation, and added that tax laws (due revenue impact) have to go through both Houses.

Mr Mazur stated that the President's proposals may be part of the Budget proposal (which may cover several legislative proposals that have an impact on, for example, budget appropriations) or a single, stand-alone proposal for tax legislation. Generally, such legislative proposals cannot be made retroactively, as they are part of the budget proposal, which is annual or otherwise timelined.

In answer to questions from Members, Mr Stack indicated that big MNCs are 'permanently investing' their profits, so they do not need to declare them as taxable earnings in the US tax declaration. According to him, this treatment gives them an incentive to keep money 'offshore', and not to repatriate profit to the US. The US system is 'quasi territorial', as the system is based in part on a residence principle, applying US taxes on a worldwide basis to US firms while granting foreign tax credits to alleviate double taxation. The system, however, also permits US firms to defer foreign-source income indefinitely—a feature that approaches a territorial tax jurisdiction.

Mr Stack indicated that the problem of tax havens such as Bermuda was 'solved' by exchange of information, and continued that there was an enormous variety of tax rates, referring to certain EU Member States, such as Ireland, Luxembourg and the Netherlands.

Regarding disclosure of country-by-country reporting to the public, Mr Stack underlined that within the OECD framework, the information was meant for the tax administrations only. Hence, the EU's proposal would create a disadvantage and remove all incentives for the US to cooperate. He also emphasised that the problem is future cooperation with other OECD members, and that this would give them an excuse to do whatever they wished, not necessarily going beyond BEPS, but certainly harming comprehensive implementation. He was 'laughing' about the EU proposal to include tax havens in the proposal, as exchange of information would not help. He stated that the US is drafting rules to prohibit keeping earned income in those tax havens. Mr Stack also questioned whether a policy change only two days after the Panama Papers leak was the right thing, since it did not follow the line of the US Administration.

Mr Stack emphasised that the US was not against public reporting, but that business criticised it without making a strong case against it, and that the US could block it in the OECD – but that the EU's proposal harmed the 'consensus' method as, even if a 'consensus was achieved, the EU later on decided to go its own way'. The information is meant for the tax administrations as a risk assessment tool and should be kept confidential (referring to China and some other countries that would be using it for their own purposes).

Mr Stack, in reply to a question related to Delaware, explained that state law regulates Limited Liability Companies (LLCs) and determines whether single-member LLCs are allowed, and that depending on choices made by the LLC and the number of members, the IRS will treat an LLC as either a corporation, a partnership, or part of the owner's tax return (a ‘disregarded entity’). Specifically, if a single-member LLC does not choose to be treated as a corporation, the LLC is a ‘disregarded entity,’ and the LLC's activities should be reflected in its owner's federal tax return. Moreover, Mr Stack noted that ‘trusts are different for federal tax purposes, for reasons not quite understood by the Treasury’.

Mr Mazur, on the subject of inversion – the practice of re-incorporation in low-tax countries – hinted at various MNCs trying to break up business entities such as Pfizer. The new rules, the government’s third wave of administrative action against inversions, would, according to him, make it harder for companies to move their tax addresses out of the US and then shift profits to low-tax countries using a manoeuvre known as 'earnings stripping'. Moreover, Mr Mazur added that the misuse of companies to hide beneficial ownership is a significant weakness in the US anti-money laundering/counter financing of terrorism regime that could only be resolved by legislative action, and that a proposal is now under the consideration of Congress.

Last but not least, Mr Mazur complained that the state aid investigations carried out recently by the European Commission were focused on US companies, stating that even the FIAT case was largely American (Chrysler part).

11.30 - 12.30  Meeting with the Tax Foundation

Scott A. Hodge, President of the Tax Foundation

Gavin Ekins, Research Economist

Stephen J. Entin, Senior Fellow

Scott Greenberg, Analyst

Mr Hodge introduced the Tax Foundation, stating that it was oldest NGO in the US working on tax policy advocacy both at the federal and state levels. Corporate taxation is a highly competitive tool, when MNCs are seeking opportunities to reduce taxes; however, he indicated that more tax competition is needed between countries. He explained the differences as regards the effective tax rate and the statutory tax rates in the US. He was of the view that Congress was not focused enough to create a US tax system for the 21st century, as over the years the federal tax code has expanded dramatically in size and scope and tax complexity creates big costs for American households and businesses. He stated that the TAXE Committee’s work is valuable, as it brings more transparency and public debate.

Mr Entin explained that it is now well known that the US has the highest corporate income tax among the leading industrialised nations – economists have determined that the US has the third highest corporate income tax among the 165 nations surveyed. Only Chad and the United Arab Emirates levy a higher corporate tax rate than the US. He stated that the US taxes foreign-source income at a much lower effective rate than it taxes domestic source income of US multinationals. Regarding tax rates, Mr Hodge referred to the OECD study and compared US effective tax rates with those of France and Germany, demonstrating that US tax rates were much higher.

Regarding the question on Delaware, he indicated that there are many companies but they are not only there for tax purposes. Moreover, Delaware is not the only US state offering easy access to those looking to create an anonymous corporate entity, with Wyoming, Nevada, California and others also being implicated in such practices. Mr Ekins explained that the US tax code treats corporations differently from other forms of business. Specifically, corporate income is subject to two levels of taxation: once at the entity level, through corporate income tax, and once at the individual level, through individual income tax. However, income earned by pass-through businesses, such as partnerships, is not subject to any entity-level taxes, and is only taxed through individual income tax. He clarified further that, for example, 'S-corporations' are taxed in a different way from corporations. He also pointed to the problem of it being difficult to define where corporate income is generated if production is in one country, but components are made in several other countries and the final product could be consumed in other counties.

With reference to the presidential election process, some of ideas of the candidates were criticised by the Tax Foundation, in that it would bring in revenue, but not necessarily economic growth. Mr Entin referred also to the recent proposal from Senator Hatch regarding a move from corporate tax to the shareholder. However, he added that the US has a highly progressive income taxation system in comparison with other OECD countries. According to him, deferral creates an additional problem, however, because it encourages US multinationals to retain foreign profits overseas instead of repatriating them to the US parent company. The result is that US multinationals in recent years have accrued an estimate of over USD 2 trillion in overseas assets.

Mr Entin explained inversion used by MNCs by acquiring a very small foreign company, then moving the joint headquarters abroad. He indicated that the Treasury is changing the interpretation of the so-called 80/20 rule and is discouraging inversions by tightening the rules governing intra-company loans to prevent what is known as ‘earning stripping’.

Mr Hodge summed up and stated that a corporate tax reform that reduces the corporate tax rate and moves toward a competitive territorial tax system would not only discourage inversions, but also would encourage investment and create jobs. He was also of the view that definitions should be harmonised and that the 'Arm’s length' principle on transfer pricing was not a correct measure.

12.30 - 13.30   Working lunch (finger food) with academics/think tanks

John C. Fortier, Director of the Democracy Project, Bipartisan Policy Center

Shai Akabas Associate Director of Bipartisan Policy Center Economic Policy Project

Eric Toder, Co-director, Urban-Brookings Tax Policy Center

Source: http://bipartisanpolicy.org/about/who-we-are/ :

The Bipartisan Policy Center is a non-profit organisation that combines the best ideas from both parties to promote health, security and opportunity for all Americans. BPC drives principled and politically viable policy solutions through the power of rigorous analysis, painstaking negotiation and aggressive advocacy.

Source: http://www.taxpolicycenter.org/ :

The Tax Policy Center is a joint venture of the Urban Institute and Brookings Institution. The centre is made up of nationally recognised experts in tax, budget, and social policy who have served at the highest levels of government. TPC provides timely, accessible analysis and facts about tax policy to policymakers, journalists, citizens and researchers.

During the discussion, Members learned about the views of the invited experts on the ongoing elections and on how the US corporate tax system may be reshaped on the basis of the proposals of the candidates.

14.00 - 15.00   Meeting with OXFAM America

Gawain Kripke, Director of Policy and Research

Didier Jacobs, Senior Economist

Nick Galass, leads on the Oxfam's economic inequality research

Robbie Silverman, Senior Advisor

Mr Silverman introduced Oxfam America actions regarding corporate taxation, notably stating that it is examining why and how approaching tax responsibility beyond legal compliance benefits companies and the developing countries in which they operate. He referred to their research study that concluded that the 50 biggest US businesses have USD 1.4 trillion held offshore, while overall the use of tax havens allowed US firms to reduce their effective tax rate on profits from the US headline rate of 35 % to an average of 26.5 % between 2008 and 2014. He stated that for every USD 1 spent on lobbying, these 50 companies collectively received USD 130 in tax breaks, although noting that it was difficult to obtain facts on federal lobbying. Moreover, he stated that Oxfam estimates that tax avoidance by US corporations costs the economy some USD 111 billion a year, but it was also fuelling the global wealth divide by draining USD 100 billion from the poorest countries.

Mr Silverman explained the dysfunction of the corporate taxation system with multiple levels, referring to two sets of rules for MNCs and others for SMEs. He stated that almost no company pays the US headline rate of 35 % but on average only 26.5 %. He called therefore for increased transparency and mentioned country-by-country reporting. He was of the view that the EU's threshold of a turnover above EUR 750 million was too high. He noted that 'beneficial ownership' was a key priority and explained that the Obama Administration has proposed legislation in this regard with some shortcomings, for example, concerning the control test.

Mr Jacobs also singled out some African countries and loopholes in corporate taxation systems worldwide that allow US firms to seek to reduce their tax bill by ‘profit-shifting’. He was also of the view that, regarding 'beneficial ownership', there should be a test to check who is the person responsible for controlling the money, and the proposal of the Obama Administration does not include trusts. Moreover, he stated that US companies report to the US Treasury, and the US Treasury provides information to those countries that have signed up to the FATCA. However, a problem arises regarding the exchanged information, as there is no (full) reciprocity from the US side.

Mr Silverman called for the EU to push forward and eventually get the US on board. He therefore agreed that it is important to have a joint agenda between the US and the EU. Regarding the Panama Papers, he indicated that it was difficult to determine what was legitimate and what was not, hence transparency would be a key priority also for legitimate uses of tax havens, referring to Delaware, which offers certain benefits to businesses. He emphasised the need for further efforts to engage developing countries in the OECD framework.

15.00 - 16.00   Meeting with the International Monetary Fund (IMF)

Vicki Perry, Assistant Director in the Fiscal Affairs Department and Division Chief of the Tax Policy Division

Ruud De Mooij, Deputy Division Chief in the Tax Policy Division

According to Ms Perry, changes and behaviours mirror those of other countries and hence it is likely that the US will make a shift to direct tax on investments. She mentioned the tax incentives, such as tax holidays for foreign direct investments, that need to be examined at both ends. Regarding tax evasion and tax planning, Ms Perry indicated that they require skills. Taxes should be paid where value is created, and there should be a balance between the right of sovereign states to decide on corporate taxation and tax competition between countries.

Mr De Mooij explained that the BEPS process is relevant to developing countries and that there is a platform for elaborating a 'tax toolkit' for BEPS implementation in developing countries in compliance with the OECD framework. International organisations are collaborating on a full range of issues and providing technical assistance to developing countries. As for developing economies, strengthening domestic tax systems is urgent owing to declining development assistance. While public revenues would need to be recovered from domestic sources, strengthening tax compliance is necessary with due consideration to countries’ differing circumstances. He explained that some of the strategies that multinationals use to reduce their tax liabilities – notably base erosion and profit shifting –would be likely to have a big impact if they could, somehow, be quantified. He added that Google, Starbucks and other household names have famously managed to pay very little corporate tax. This issue is not just a concern for advanced economies, however, and it is likely to represent an even greater concern for developing countries.

Ms Perry indicated that the OECD has set the standards, but it is not clear how they will be implemented, as they are very technical. She condemned the fact that the negotiations at the OECD were among the developed countries. She noted differences in corporate taxation policies and tax competition, in whether taxation is at the corporate level or based on income from capital. Rates of corporate income taxation, however, have been reduced more often than increased. She noted that taxation is rarely far from the news, but it has seldom been so central to public debate, in so many countries, as it is now.

16.00 - 17.00  Meeting with the International Consortium of Investigative Journalists

  Hamish Boland-Rudder, ICIJ’s online editor

Mr Boland-Rudder explained the investigations carried out by the International Consortium of Investigative Journalists (ICIJ), referring to the 'LuxLeaks' case and to the Panama Papers, a case in which the German-based newspaper Süddeutsche Zeitung oversaw the probe. The Panama Papers investigation has had a massive global impact as, for example, it led to the resignation of Iceland’s prime minister, official investigations were opened worldwide and an immediate censorship drive was instituted in China. He mentioned also that the OECD had started a tax investigation in France. Following the Panama Papers, OECD countries seem to have strengthened their collaboration, and some governments are now even meeting bilaterally.

Mr Boland-Rudder explained the difference between the ICIJ’s work and WikiLeaks, notably mentioning that the ICIJ does not publish anything of a private nature. The ICIJ is looking after public interests and exercising 'group' pressure. Tax investigations would be carried out using all sources of information, both public and non-public, or through better cooperation with tax jurisdictions or tax administrations in the country concerned.

Regarding the 'LuxLeaks' case, Luxembourg prosecutors are now seeking jail time for whistleblowers. He therefore underlined the need to protect whistleblowers, as some countries/jurisdictions already do, as they are individuals who are acting in the public interest.

Mr Boland-Rudder noted the importance of follow-up, with certain whistleblowers becoming victims even though they are serving the general public. He praised the TAXE Committee for having helped to keep the public debate alive since 'LuxLeaks' in 2014. He indicated that there is a lot of work to be done, as the Panama Papers leak includes more than 11.5 million financial and legal records and since it exposes a system that enables crime, corruption and wrongdoing, hidden by secretive offshore companies. There is no doubt that there is a problem of global tax avoidance generally. According to him, the ICIJ will, as a next step, be focusing on Africa, since the continent is faced with a major problem of illicit financial flows.

17.30 - 18.30  Meeting with the World Bank

Jim Brumby, Director, Public Service and Performance, Governance Global Practice

Marijn Verhoeven, Economist in the Global Practice on Governance

Rajul Awasthi, Senior Public Sector Specialist in the Governance Global Practice (leads the tax policy and revenue administration workstream, primarily in the ECA region)

Guggi Laryea, European Civil Society and European Parliament Relations Lead

Mr Brumby explained that the Bank is strengthening cooperation with other international organisations through a platform with the OECD, the IMF and the UN, as there are enormous expectations globally on corporate taxation. In this context, he referred to offshore financial centres, to the Panama Papers, and to illicit financial flows. He explained that the Bank has changed its policy regarding funding to private sector support by the International Finance Corporation (IFC)(8), a member of the World Bank Group. This was due to the fact that 75 % of investments went to firms using offshore financial centres, according to research undertaken by Oxfam. He noted that loan operations are development-policy friendly, notably based on budget support, for example a reform of fiscal systems on both sides, public spending and revenue collection/taxation, as was the case with a project in Indonesia. He added that the Bank would not engage with countries that do not apply certain standards, such as the internationally recognised tax governance criteria, and that the IFC lending policy has been reviewed accordingly.

In response to questions, Mr Brumby explained that the Bank has a reasonably strong role to play, while admitting that the OECD/G20 process has stronger legitimacy. The Bank covers 165 countries – a large number (maybe most) of which are developing countries. The Bank has country offices that have an ‘insight' into developing countries, and in this context, he explained that Pakistan, for example, might turn to them to reform their tax system/policy. He also indicated that technical assistance is provided through projects, for example on better definitions as regards tax law, such as on 'beneficial ownership'.

As for the questions related to the Panama Papers, Mr Brumby noted that the capacity of a tax system is a choice and that many of them have certain peculiar aspects that were likely created on purpose. He added that addressing key aspects of base erosion and profit shifting is an important exercise – and a difficult one, both technically and politically. He pointed out that the BEPS process brings new challenges to developing countries, which is why the platform of the international organisations is creating a toolkit for international taxation issues. Moreover, he noted that transfer pricing rules and transferring assets were complex issues and that there were many different ways of conducting them. For example, he indicated that the pricing of commodities was a straightforward way for tax administrations to value transactions. However, the OECD’s arm’s length principle on transfer pricing would leave other means to value transactions and would be difficult to accept, as 'one model' would not fit all countries. According to Mr Brumby, it would not be the best way for certain transactions and certain countries, and such rules would require an effective dispute resolution procedure.

Mr Verhoeven explained that a threshold of a turnover in excess of EUR 750 million is so high that many developing countries do not need to comply with the transparency requirements. Regarding the public disclosure of the country-by-country reports, he indicated that such information is intended for tax authorities. However, if it were disclosed (by everyone), it might change the way in which it would be conducted, as it would leave a ‘footprint’ of the operations. He gave the example of the Bahamas, which would report no operations or 0 %, whereas India would report all company operations but probably report no (profit) taxes.

Mr Brumby emphasised that the OECD Global Forum was very successful, for example for the exchange of information, but the process was not perfect. He noted, for example, that country-by-country reporting was not a global solution for developing countries, as there might not necessarily be a lot of confidentiality and the information sharing with developed countries would not be on an equal footing. He further praised the OECD Peer Review process, mentioning the recent report on Cyprus.

(1)

The Permanent Subcommittee on Investigations was originally authorised by Senate Resolution 189 of 28 January 1948. Website: https://www.hsgac.senate.gov/subcommittees/investigations/media/permanent-subcommittee-on-investigations-historical-background

(2)

Reporting by U.S. Taxpayers Holding Foreign Financial Assets : https://www.irs.gov/businesses/corporations/summary-of-fatca-reporting-for-u-s-taxpayers

(3)

http://www.cbsnews.com/news/anonymous-inc-60-minutes-steve-kroft-investigation/

(4)

https://www.justice.gov/dag/file/769036/download

(5)

A United States person that has a financial interest in or signature authority over foreign financial accounts must file an FBAR (Report of Foreign Bank and Financial Acccounts) if the aggregate value of the foreign financial accounts exceeds USD 10 000 at any time during the calendar year.

(6)

https://www.irs.gov/uac/the-tax-gap

(7)

http://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?language=en&num=C-196/04

Judgment - 12/09/2006 - Cadbury Schweppes and Cadbury Schweppes Overseas

Case C-196/04

https://www.uclouvain.be/cps/ucl/doc/centre-jrenauld/documents/WP_4_Study_Impact_of_ECJ_Rulings_Direct_Taxation.pdf

(8)

https://www.oxfam.org/en/research/ifc-and-tax-havens


VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

työjärjestyksen 56 artiklan 3 kohdan mukaisesti

Paloma López Bermejo

Monikansalliset yritykset ovat käyttäneet oikeudellisia välineitä, joiden avulla ne voivat välttää maksamasta asiaankuuluvia veroja ja siten vapautua verotukseen liittyvistä velvoitteistaan yhteiskuntaa kohtaan. Kapitalistinen globalisaatio ja EU:n sisällä pääoman vapaa liikkuvuus ovat johtaneet veropohjan rapautumiseen ja voitonsiirtojärjestelyihin.

Viimeaikaiset skandaalit ovat tuoneet esille nykyisen talousjärjestelmän epäonnistumisen ja sen kyvyttömyyden ratkaista ongelma.

Suhtaudumme myönteisesti moniin TAXE 2 -erityisvaliokunnan suosituksiin ja erityisesti pankkitoimiluvan peruuttamiseen veropetoksissa avustavilta rahoituslaitoksilta sekä maailmanlaajuista varallisuusrekisteriä koskevaan pyyntöön. TAXE2 -erityisvaliokunta ei kuitenkaan ole onnistunut pureutumaan ongelman ytimeen. Mietinnössä lopulta sivuutetaan nykyisen tilanteen todelliset syyt ja vapautetaan vastuusta todelliset syylliset sekä laiminlyödään ratkaisut, joilla voitaisiin aidosti puuttua ongelmaan.

Sen vuoksi korostamme tarvetta seuraaviin:

–  pankki- ja rahoitusjärjestelmän julkinen valvonta

–  pääomanliikkeitä koskevat rajoitukset

–  YK-tason huippukokous, jossa määritellään etenemissuunnitelma ja yhteinen toimintasuunnitelma veroparatiisien poistamiseksi.


LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

21.6.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

25

6

9

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Hugues Bayet, Fabio De Masi, Frank Engel, Markus Ferber, Ashley Fox, Ildikó Gáll-Pelcz, Sven Giegold, Neena Gill, Danuta Maria Hübner, Ramón Jáuregui Atondo, Othmar Karas, Jeppe Kofod, Zdzisław Krasnodębski, Georgios Kyrtsos, Alain Lamassoure, Philippe Lamberts, Fulvio Martusciello, Marisa Matias, Emmanuel Maurel, Bernard Monot, Evelyn Regner, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Paul Tang, Michael Theurer, Cora van Nieuwenhuizen, Marco Zanni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pervenche Berès, David Casa, Ana Gomes, Cătălin Sorin Ivan, Danuta Jazłowiecka, Barbara Kappel, Krišjānis Kariņš, Paloma López Bermejo, Olle Ludvigsson, Thomas Mann, Pirkko Ruohonen-Lerner, Nils Torvalds

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Laura Ferrara


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

25

+

ALDE

Michael Theurer, Nils Torvalds

ECR

Ruohonen-Lerner

ENF

Bernard Monot

GUE

Fabio De Masi, Marisa Matias

PPE

Ildikó Gáll-Pelcz, Danuta Maria Hübner, Alain Lamassoure, Fulvio Martusciello, Theodor Dumitru Stolojan

S&D

Hugues Bayet, Pervenche Berès, Neena Gill, Ana Gomes, Cătălin Sorin Ivan, Ramón Jáuregui Atondo, Jeppe Kofod, Olle Ludvigsson, Emmanuel Maurel, Evelyn Regner, Peter Simon, Paul Tang

VERTS/ALE

Sven Giegold, Philippe Lamberts

6

-

ALDE

Cora van Nieuwenhuizen,

PPE

David Casa, Markus Ferber, Danuta Jazłowiecka, Krišjānis Kariņš, Georgios Kyrtsos

9

0

ECR

Ashley Fox, Zdzisław Krasnodębski

EFDD

Laura Ferrara, Marco Zanni

ENF

Barbara Kappel

GUE/NGL

Paloma López Bermejo

PPE

Frank Engel, Othmar Karas, Thomas Mann

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  pidättyy äänestämästä

Oikeudellinen huomautus