Menettely : 2015/2237(IMM)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0229/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0229/2016

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 13/09/2016 - 4.4
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0323

MIETINTÖ     
PDF 357kWORD 83k
14.7.2016
PE 584.044v03-00 A8-0229/2016

István Ujhelyin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä

(2015/2237(IMM))

Oikeudellisten asioiden valiokunta

Esittelijä: Tadeusz Zwiefka

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
 PERUSTELUT
 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

István Ujhelyin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä

(2015/2237(IMM))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon István Ujhelyin koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön, jonka Pestin keskustan alioikeus (Pesti Központi Kerületi Bíróság) oli esittänyt 26. marraskuuta 2014 antamassaan päätöksessä kyseisessä tuomioistuimessa vireillä olevassa rikosasiassa ja jonka Unkarin pysyvä edustaja välitti 15. heinäkuuta 2015 ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 7. syyskuuta 2015,

–  on kuullut István Ujhelyiä 28. tammikuuta 2016 työjärjestyksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot(1),

–  ottaa huomioon Unkarin perustuslain 4 pykälän 2 momentin,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin jäsenten oikeudellista asemaa koskevan vuonna 2004 annetun Unkarin säädöksen LVII 10 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon vuonna 2012 annetun, parlamenttia koskevan Unkarin säädöksen XXXVI 74 artiklan 3 kohdan ja 79 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0229/2016),

A.  ottaa huomioon, että Pestin keskustan alioikeus on pyytänyt oikeudessa vireillä olevan asian yhteydessä Euroopan parlamentin jäsenen István Ujhelyin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä;

B.  ottaa huomioon, että alioikeuden esittämä pyyntö johtuu rikosoikeudellisesta menettelystä, jossa tutkitaan István Ujhelyin 25. huhtikuuta 2014 antamia lausuntoja, jotka koskevat unkarilaista yksityishenkilöä ja mahdollista kunnianloukkausta;

C.  ottaa huomioon, että pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella;

D.  toteaa, että pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan mukaan jäsenillä on Euroopan parlamentin istuntojen ajan oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

E.  toteaa, että Unkarin perustuslain 4 pykälän 2 momentin nojalla parlamentin jäsenillä on oikeus koskemattomuuteen ja edustajanpalkkioon, millä edistetään heidän riippumattomuuttaan;

F.  toteaa, että Euroopan parlamentin jäsenten oikeudellista asemaa koskevan vuonna 2004 annetun Unkarin säädöksen N:o LVII 10 artiklan 1 kohdan nojalla näillä on sama oikeus koskemattomuuteen kuin Unkarin parlamentin jäsenillä;

G.  toteaa, että vuonna 2012 annetun, parlamenttia koskevan Unkarin säädöksen XXXVI 74 artiklan 3 kohdan nojalla pääsyyttäjän on toimitettava koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö puhemiehelle, ja sen esittää joko pääsyyttäjä ennen syytteen nostamista tai tuomioistuin syytteen esittämisen jälkeen;

H.  toteaa, että vuonna 2012 annetun, parlamenttia koskevan Unkarin säädöksen XXXVI 79 artiklan 2 kohdan nojalla parlamentin jäsenen vaaleihin ehdokkaaksi rekisteröitynyt henkilö nauttii samaa koskemattomuuden suojaa, joten Unkarin parlamentin ehdottoman koskemattomuuden olisi katettava 25. huhtikuuta 2014 esitetyt näkemykset, mutta tällöin koskemattomuuden pidättämistä koskevan päätöksen tekee keskusvaalilautakunta, ja asiaa koskeva pyyntö on esitettävä keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalle;

I.  toteaa, että kyseiset lausunnot annettiin 25. huhtikuuta 2014, jolloin István Ujhelyi ei ollut Euroopan parlamentin vaan kansallisen parlamentin jäsen;

J.  toteaa, että István Ujhelyiä vastaan nostetut syytteet eivät liity hänen Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviä hoitaessaan ilmaisemiin mielipiteisiin eivätkä äänestyksiin, joten asiassa ei voida soveltaa pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 artiklan mukaista ehdotonta koskemattomuutta;

1.  päättää pidättää István Ujhelyin koskemattomuuden;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Unkarin toimivaltaisille viranomaisille.

(1)

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C‑200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI: EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T‑346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.


PERUSTELUT

I. NYKYTILANNE

Puhemies ilmoitti työjärjestyksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti täysistunnossa 7. syyskuuta 2015 saaneensa Unkarin pysyvältä edustajalta 15. heinäkuuta 2015 päivätyn kirjeen, jolla välitettiin Pestin keskustan alioikeuden (Pesti Központi Kerületi Bíróság) 26. marraskuuta 2014 antama päätös, jossa pyydettiin pidättämään István Ujhelyin parlamentaarinen koskemattomuus. Työjärjestyksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti puhemies lähetti pyynnön käsiteltäväksi oikeudellisten asioiden valiokuntaan.

István Ujhelyiä syytettiin Pestin alioikeudessa vireillä olevassa asiassa Unkarin rikoslain vuonna 2012 annetun säädöksen C 226 artiklan 1 kohdan mukaisesta kunnianloukkauksesta.

Tuomioistuimen päätöksessä tehdään selkoa asian taustoista seuraavasti: István Ujhelyi esiintyi unkarilaisen televisiokanavan ATV:n 25. huhtikuuta 2014 lähettämässä Egyenes Beszéd -ohjelmassa (Suoraa puhetta), jossa hän kertoi, miksi hän vastustaa sitä, että Tamás Sneider hakee Unkarin parlamentin varapuhemiehen paikkaa. István Ujhelyi oli todennut Sneiderin kertoneen tapelleensa romanimafioson kanssa ja lyöneensä tätä eri esineillä, kuten pesäpallomailalla. Kaikki muut olivat taas István Ujhelyin mukaan kertoneet, että Sneider on paikallisen mafiatyyppisen skinhead-järjestön pomo.

Unkarin rikoslain vuonna 2012 annetun säädöksen C 226 artiklan 1 kohdan nojalla se, joka esittää toisesta julkisesti tämän kunniaa loukkaavan väitteen, levittää huhua tällaisesta väitteestä tai viittaa siihen suoraan, syyllistyy kunnianloukkaukseen, josta voidaan tuomita enintään vuodeksi vankeuteen. Säädöksen 2 kohdan b alakohdan perusteella asiasta voidaan tuomita enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen, jos kunnianloukkaus on esitetty laajemman yleisön edessä.

Pestin keskustan alioikeus keskeytti 26. marraskuuta 2014 tekemällään päätöksellä István Ujhelyiä vastaan käynnistetyn rikosoikeudellisen menettelyn maan rikosoikeudellisia menettelyjä koskevan säädöksen 501 artiklan 2 kohdan, 266 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 188 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla. Tämän jälkeen alioikeus pyysi vuonna 2014 annetun unkarilaisten Euroopan parlamentin jäsenten oikeudellista asemaa koskevan säädöksen LVII 10 artiklan 2 kohdan ja 12 artiklan 1 kohdan sekä vuonna 1990 annetun, Unkarin parlamentin jäsenten oikeudellista asemaa koskevan säädöksen LV 5 artiklan 1 kohdan nojalla, että Euroopan parlamentti pidättää István Ujhelyin koskemattomuuden.

István Ujhelyi katsoo, että Euroopan parlamentin olisi puolustettava hänen koskemattomuuttaan, sillä vuonna 2012 annetun maan parlamenttia koskevan säädöksen XXXVI nojalla Euroopan parlamentin vaaleihin osallistuvia unkarilaisia ehdokkaita suojaa parlamentaarinen koskemattomuus.

II. Oikeudellinen arviointi

a) Unionin lainsäädäntö

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) pöytäkirja N:o 7 Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista

8 artikla

Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella.

9 artikla

Euroopan parlamentin istuntojen ajan sen jäsenillä on

a) oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

b) toisen jäsenvaltion alueella vapaudenriistoa koskeva koskemattomuus sekä lainkäytöllinen koskemattomuus.

Koskemattomuus koskee jäseniä myös silloin kun he matkustavat Euroopan parlamentin istuntoihin tai palaavat niistä.

Koskemattomuuteen ei voida vedota silloin, kun jäsen tavataan itse teosta, eikä se estä Euroopan parlamenttia käyttämästä oikeuttaan pidättää koskemattomuuden yhden jäsenen osalta.”

Euroopan parlamentin työjärjestys

”6 artikla

Koskemattomuuden pidättäminen

1. Erioikeuksia ja vapauksia koskevaa toimivaltaa käyttäessään parlamentti pyrkii säilyttämään täysivaltaisuutensa demokraattisena lainsäädäntöelimenä ja varmistamaan jäsentensä riippumattomuuden heidän hoitaessaan tehtäviään. Kaikki koskemattomuuden pidättämistä koskevat pyynnöt arvioidaan Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 7, 8 ja 9 artiklan ja tässä artiklassa tarkoitettujen periaatteiden mukaisesti.

7 artikla

Erioikeuksien ja vapauksien puolustaminen

3. Jäsenen erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevaa pyyntöä ei voida ottaa käsiteltäväksi, jos on jo vastaanotettu samaan oikeusmenettelyyn liittyvä kyseisen jäsenen koskemattomuuden pidättämistä tai puolustamista koskeva pyyntö riippumatta siitä, onko tästä pyynnöstä jo tehty päätös.

4. Jäsenen erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevan pyynnön käsittelyä ei jatketa, jos vastaanotetaan samaan oikeusmenettelyyn liittyvä pyyntö kyseisen jäsenen koskemattomuuden pidättämisestä.

5. Jos on tehty päätös olla puolustamatta jäsenen erioikeuksia ja vapauksia, jäsen voi esittää uusia todisteita ja pyytää, että päätöstä tarkastellaan uudelleen. Uudelleentarkastelupyyntöä ei oteta käsiteltäväksi, jos päätöksen johdosta on aloitettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan mukainen menettely tai jos puhemies katsoo, että esitetyt uudet todisteet eivät ole riittävän painavia oikeuttamaan asian uudelleentarkastelua.”

b) Kansallinen lainsäädäntö

Unkarin perustuslaki

”4 pykälän 2 momentti

Parlamentin jäsenillä on oikeus koskemattomuuteen ja edustajanpalkkioon, millä edistetään heidän riippumattomuuttaan. Pääsäädöksessä luetellaan ne julkiset virat, joita parlamentin jäsenet eivät saa hoitaa, ja pääsäädöksessä voidaan määrittää muita yhteensopimattomuuden perusteita.”

Vuonna 2012 annettu parlamenttia koskeva säädös XXXVI

73 artiklan 1 kohta Jäseniä ei voida heidän toimikautensa aikana tai sen päätyttyä saattaa vastuuseen tuomioistuimessa tai muussa viranomaisissa heidän äänestyksistään eikä heidän esittämistään tosiseikoista tai lausunnoista, joita he ovat antaneet tehtäviään hoitaessaan.

2) Edellä 1 kohdassa tarkoitettua koskemattomuutta ei sovelleta siviilioikeuden mukaiseen vastuuseen tai kun on kyse seuraavista rikoksista:

a) vihaan yllyttäminen yhteisöä vastaan, kansallisen tunnuksen häpäiseminen, kansallissosialistisen ja kommunistisen hallinnon tekemien rikosten kiistäminen, erittäin salaisten tai salaisiksi luokiteltujen tietojen väärinkäyttö, luottamukselliseksi luokiteltujen tietojen väärinkäyttö ja rajoitetun jakelun turvaluokkaan kuuluvien tietojen väärinkäyttö vuonna 1978 annetun, 30 päivään kesäkuuta 2013 voimassa olleen rikoslain säädöksen IV nojalla;

b) vihaan yllyttäminen yhteisöä vastaan, kansallisen tunnuksen häpäiseminen, kansallissosialistisen ja kommunistisen hallinnon tekemien rikosten kiistäminen ja turvaluokiteltujen tietojen väärinkäyttö vuonna 2012 annetun rikoslain säädöksen C nojalla.

74.1 Jäsentä vastaan voidaan käynnistää rikosoikeudellinen menettely taikka, jos koskemattomuutta ei ole pidätetty kyseisessä asiassa vapaaehtoisuuteen perustuen, rikkomismenettelyä voidaan jatkaa ja soveltaa pakkokeinoja ainoastaan parlamentin etukäteen antamalla suostumuksella.

2) Jäsen voidaan a) pidättää tai häneen voidaan soveltaa muita rikoslain mukaisia pakkokeinoja ainoastaan siinä tapauksessa, että hän jää kiinni rikoksesta verekseltään; b) pidättää tai häneen voidaan soveltaa rikkomisen vuoksi muita pakkokeinoja ainoastaan siinä tapauksessa, että hän jää kiinni rikkomuksesta verekseltään ja rikkomuksen johdosta suoritettavan pidättämisen edellytykset täyttyvät.

3) Koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö esitetään puhemiehelle, ja sen esittää joko pääsyyttäjä ennen syytteen nostamista tai tuomioistuin syytteen taikka siviilioikeudellisten vaatimusten tai korvausvaatimusten esittämisen jälkeen. Jos jäsen jää kiinni verekseltään, koskemattomuus on pidätettävä välittömästi.

4) Rikkomistapauksissa asiasta vastaava viranomainen ilmoittaa jäsenelle, että tämä voi pidättää koskemattomuutensa vapaaehtoisesti. Jos jäsen pidättää koskemattomuutensa vapaaehtoisesti kahdeksan päivän kuluessa, asiasta vastaava viranomainen ilmoittaa pääsyyttäjän välityksellä puhemiehelle koskemattomuuden pidättämisestä tai menettelyn lopputuloksesta, jos menettely on saatettu päätökseen lopullisesti. Puhemies ilmoittaa asiasta koskemattomuutta, eturistiriitoja, kurinpitotoimia ja valtakirjojen tarkastamista käsittelevälle valiokunnalle. Valiokunnan puheenjohtaja välittää tiedot valiokunnalle sen seuraavassa kokouksessa. Jos rikkomistapauksessa jäsen ei pidätä koskemattomuuttaan kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, pääsyyttäjä välittää puhemiehelle koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön, joka perustuu asiasta vastaavan viranomaisen tekemään ilmoitukseen. Jäsen voi milloin tahansa menettelyn aikana pidättää koskemattomuutensa asiaa käsittelevässä viranomaisinstanssissa tai viimeistään siinä vaiheessa, kun asiasta annetaan parlamentin päätöslauselma.

...

79.1 Koskemattomuus on voimassa siitä päivästä, kun jäsen valitaan parlamenttiin.

2) Parlamentin jäsenen vaaleihin ehdokkaaksi rekisteröitynyt henkilö nauttii samaa koskemattomuuden suojaa, mutta tällöin koskemattomuuden pidättämistä koskevan päätöksen tekee keskusvaalilautakunta, ja asiaa koskeva pyyntö on esitettävä keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalle.

Unkarilaisten Euroopan parlamentin jäsenten oikeudellista asemaa koskeva vuonna 2004 annettu säädös LVII

10.1 Euroopan parlamentin jäsenellä on erioikeuksia ja koskemattomuus 8 päivänä huhtikuuta 1965 tehdyn, yhteisen komission perustamista koskevan sopimuksen liitteenä olevan, Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan mukaisesti.

2) Euroopan parlamentin jäsen nauttii vastaavaa koskemattomuuden suojaa kuin parlamentin jäsen.

11. Euroopan parlamentin vaaleissa ehdokkaiksi asettautuneet henkilöt katsotaan koskemattomuuden osalta Euroopan parlamentin jäseniksi.

III. YLEISET NÄKÖKOHDAT JA EHDOTETUN PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

Koska kyseiset lausunnot annettiin 25. huhtikuuta 2014, ne on annettu ennen kuin István Ujhelyistä oli tullut Euroopan parlamentin jäsen vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalien tuloksena.

Tuomioistuin on todennut, että pöytäkirjan 8 artiklan mukainen ehdoton koskemattomuus on määriteltävä pelkästään yhteisön lainsäädännön perusteella(1). Tuomioistuin on myös todennut, että ”Euroopan parlamentin jäsenen muualla kuin Euroopan parlamentissa esittämä lausuma, joka on johtanut väärän ilmiannon perusteella nostettuun syytteeseen hänen alkuperäjäsenvaltiossaan, on kyseisessä määräyksessä tarkoitetun koskemattomuuden kattama parlamentaaristen tehtävien hoidossa ilmaistu mielipide ainoastaan silloin, kun kyseinen lausuma on subjektiivinen arviointi, jolla on suora ja ilmeinen yhteys tällaisten tehtävien hoitamiseen”(2).

Koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä ja István Ujhelyin kuulemisesta ilmi käyvät tosiseikat osoittavat, että hän ei ollut Euroopan parlamentin jäsen kyseisiä lausuntoja antaessaan. Valiokunta katsoo siksi, että István Ujhelyin ei voida katsoa hoitaneen Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviään esittäessään kyseessä olevia lausumia. Se seikka, että Unkarin lainsäädännön mukaan kansallisissa parlamenttivaaleissa tai Euroopan parlamentin vaaleissa ehdokkaiksi asettautuvilla saattaa olla kansallisten menettelyjen mukaisesti parlamentaarinen koskemattomuus, ei vaikuta tähän päätelmään, sillä kyse on Euroopan parlamentissa sovellettavasta menettelystä.

Edellä mainittujen seikkojen ja työjärjestyksen perusteella sekä tarkasteltuaan perusteita puolesta ja vastaan István Ujhelyin koskemattomuuden puolustamiseksi oikeudellisten asioiden valiokunta suosittaa, että Euroopan parlamentin olisi pidätettävä István Ujhelyin parlamentaarinen koskemattomuus.

(1)

Asiassa Marra annetun tuomion 26 kohta.

(2)

Asiassa Patricello annetun tuomion tuomiolauselma.


LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

11.7.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

16

0

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jean-Marie Cavada, Kostas Chrysogonos, Therese Comodini Cachia, Mary Honeyball, Dietmar Köster, Gilles Lebreton, António Marinho e Pinto, Emil Radev, Julia Reda, Evelyn Regner, Pavel Svoboda, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Sergio Gaetano Cofferati, Heidi Hautala, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Constance Le Grip, Stefano Maullu, Victor Negrescu

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Maria Noichl

Oikeudellinen huomautus