Menettely : 2016/2047(BUD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0287/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0287/2016

Keskustelut :

PV 25/10/2016 - 13
CRE 25/10/2016 - 13

Äänestykset :

PV 26/10/2016 - 6.2
CRE 26/10/2016 - 6.2
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0411

MIETINTÖ     
PDF 801kWORD 158k
13.10.2016
PE 589.175v03-00 A8-0287/2016(Osa 1)

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017

(11900/2016 – C8-0373/2016 – 2016/2047(BUD))

Osa 1: Päätöslauselmaesitys

Budjettivaliokunta

Esittelijät:  Jens Geier (pääluokka III – Komissio)

  Indrek Tarand (muut pääluokat)

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017 (11900/2016 – C8-0373/2016 – 2016/2047(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7. kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/436/EY, Euratom(1),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

-  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnista/tarkistuksesta (COM(2016)0603),

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2016 antamansa päätöslauselman talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio(5),

–  ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2017(6),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 vaalien jälkeisen tarkistamisen valmistelusta: parlamentin huomautukset komission ehdotusta odotettaessa(7),

–  ottaa huomioon komission 18. heinäkuuta 2016 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017 (COM(2016)0300),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. syyskuuta 2016 vahvistaman ja 14. syyskuuta 2016 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017 (11900/2016 – C8-0373/2016),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0287/2016),

A.  katsoo, että tilanteessa, jossa resurssit ovat rajalliset, olisi entistä tärkeämpää noudattaa budjettikuria ja käyttää varoja tehokkaasti ja vaikuttavasti;

B.  toteaa, että SEUT-sopimuksen 318 artiklassa tarkoitetun parlamentin ja komission välisen vuoropuhelun pitäisi edistää tulossuuntautuneen kulttuurin omaksumista komissiossa, avoimuuden lisääminen ja vastuuvelvollisuuden edistäminen mukaan luettuina;

Pääluokka III

Yleiskatsaus

1.  korostaa, että vuoden 2017 talousarviota on tarkasteltava laajemmassa asiayhteydessä, johon kuuluu monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus; painottaa tarvetta varmistaa tasapaino pitkäaikaisten painopisteiden ja uusien haasteiden välillä ja tähdentää siksi, että vuoden 2017 talousarvion on oltava Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukainen, koska ne ovat talousarvion pääasiallinen suunnannäyttäjä ja painopiste;

2.  toteaa jälleen vakaan kantansa, että nykyisessä erityistilanteessa sellaiset aloitteet kuin se, että komissio lykkää ERI-rahastojen maksuja asetuksen (EU) N:o 1303/2013(8) (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus) 23 artiklan 15 mukaisesti, ovat paitsi epäoikeudenmukaisia ja suhteettomia myös poliittisesti kestämättömiä;

3.  korostaa, että parlamentti ottaa vuoden 2017 talousarviota käsitellessään täysin huomioon poliittiset painopisteet, jotka se hyväksyi ylivoimaisella äänten enemmistöllä edellä mainitussa 9. maaliskuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa yleisistä suuntaviivoista ja 6. heinäkuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa ”Monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 vaalien jälkeisen tarkistamisen valmistelu: parlamentin huomautukset komission ehdotusta odotettaessa”; 

4.  korostaa, että rauha ja vakaus ovat keskeisiä arvoja, joita unionin on pidettävä yllä; katsoo, että pitkänperjantain sopimus on osoittautunut keskeisen tärkeäksi Pohjois-Irlannin rauhan ja sovinnon kannalta ja että sitä on suojeltava; korostaa erityistoimien tarvetta sellaisten alueiden tukemiseksi, joihin kohdistuu erityisiä vaikutuksia Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa unionista sen Lissabonin sopimuksen 50 artiklan mukaisesti käynnistämien neuvottelujen perusteella ja sen kansalaisten ilmaiseman tahdon mukaisesti;

5.  painottaa, että unionilla on nyt ratkaistavanaan monia vakavia hätätilanteita ja uusia haasteita, joita ei voitu ennakoida vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä vahvistettaessa; on ehdottomasti sitä mieltä, että unionin talousarvioon on otettava lisävaroja, joiden avulla voidaan vastata poliittisiin haasteisiin ja unioni voi vastata näihin kriiseihin ja reagoida niihin tehokkaasti, äärimmäisen kiireellisesti ja ensisijaisesti; toteaa, että tarvitaan vahvaa poliittista sitoutumista, jotta tähän tarkoitukseen voidaan varmistaa uudet määrärahat vuonna 2017 ja ohjelmakauden loppuun asti;

6.  korostaa, että vuoden 2017 talousarvion avulla on vastattava muuttoliikehaasteeseen sekä talouskriisistä johtuvaan hitaaseen talouskasvuun; toteaa, että tutkimukseen ja infrastruktuurihankkeisiin sekä nuorisotyöttömyyden torjuntaan osoitettavaa rahoitusta olisi lisättävä;

7.  muistuttaa hyväksyneensä välittömästi nykyisten pakolais- ja muuttoliikehaasteiden ratkaisemiseksi tarvittavan lisärahoituksen ja kannattaneensa samalla edelleen kestävän kehityksen tavoitteita; toteaa katsoneensa aina, ettei tätä haastetta pitäisi asettaa unionin muiden tärkeiden politiikkojen edelle, ja mainitsee näistä politiikoista erityisesti ihmisarvoisten ja laadukkaiden työpaikkojen luomisen sekä yritysten ja yrittäjyyden kehittämisen älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua varten; toteaa, että otsakkeen 3 enimmäismäärä on aivan riittämätön, jotta siitä voitaisiin tarjota asianmukainen rahoitus nykyisten pakolais- ja muuttoliikehaasteiden sisäistä ulottuvuutta varten, ja pitää ehdottoman tarpeellisena noudattaa kattavaa ja ihmisoikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, jossa muuttoliike yhdistyy kehitykseen ja jolla turvataan siirtotyöläisten, turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kotouttaminen sekä ensisijaiset ohjelmat, kuten kulttuurialan ohjelmat; korostaa, että tarvittavan lisärahoituksen varmistamiseksi tällä alalla komissio ehdotti talousarvioesityksessään vuodeksi 2017 ennennäkemättömiä resursseja monivuotisen rahoituskehyksen erityisvälineisiin, mukaan luettuna joustovälineen käyttö sekä viimeisenä keinona huomattavan määrän käyttöönotto ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta, ja toteaa neuvoston hyväksyneen tämän;

8.  toistaa kantansa, että pyyntöjä nykyisiin pakolais- ja muuttoliikehaasteisiin vastaamiseksi tarvittavan lisärahoituksen saamiseksi ei saisi hyväksyä unionin nykyisten ulkoisten toimien, sen kehityspolitiikka mukaan luettuna, vahingoksi; toistaa, että Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen, erityisrahastojen ja muiden tilapäisten rahoitusvälineiden perustamista ei saa rahoittaa tekemällä leikkauksia muiden, jo olemassa olevien välineiden määrärahoihin; on huolestunut siitä, että tilapäisten rahoitusvälineiden perustaminen unionin talousarvion ulkopuolelle saattaa uhata talousarvion yhtenäisyyttä ja kiertää tavanomaisen talousarviomenettelyn, joka edellyttää Euroopan parlamentin osallistumista ja sen harjoittamaa valvontaa; pitää erittäin kyseenalaisena, onko otsakkeen 4 (Globaali Eurooppa) enimmäismäärä riittävä, jotta sen avulla voitaisiin vastata kestävällä ja tehokkaalla tavalla nykyisiin ulkoisiin haasteisiin, pakolais- ja muuttoliikehaasteet mukaan luettuina;

9.  toistaa vakaan käsityksensä, että unionin talousarviossa olisi löydettävä sellaisia tapoja rahoittaa uusia aloitteita, jotka eivät haittaa unionin nykyisiä ohjelmia ja toimintapolitiikkoja, ja kehottaa etsimään kestäviä tapoja rahoittaa uusia aloitteita; on huolestunut siitä, että puolustusalan tutkimusta koskevan valmistelutoimen määrärahoja, jotka ovat 80 miljoonaa euroa seuraavien kolmen vuoden aikana, leikataan nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana; ottaa huomioon, että unionin talousarviossa on jo nyt rahoitusvaje, ja on vakuuttunut siitä, että yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioihin, hallinnollisiin kustannuksiin, valmistelutoimiin ja pilottihankkeisiin liittyviin lisätoimiin tarvitaan lisävaroja myös jäsenvaltioilta; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi käytettävä monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia/tarkistusta hyväksi tässä yhteydessä; korostaa tarvetta selkiyttää yhteistä puolustusta koskevan tutkimuksen pitkän aikavälin rahoitusta;

10.  palauttaa mieliin, että unioni ratifioi COP21-sopimuksen ja että sen on osoitettava osa rahoitusvaroistaan kansainvälisten sitoumustensa noudattamiseen; toteaa, että varainhoitovuoden 2017 ennakkoarvion mukaan talousarviosta on määrä osoittaa 19,2 prosenttia menoista tähän tarkoitukseen; kannustaa painokkaasti komissiota jatkamaan tällä tiellä 20 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi noudattaen komission sitoumusta valtavirtaistaa ilmastotoimet nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana;

11.  palauttaa kaikki talousarvioesityksen määrät, joihin neuvosto esitti leikkauksia; ei ymmärrä ehdotettujen leikkausten perusteluja ja asettaa kyseenalaiseksi neuvoston aikomuksen luoda uudelleen keinotekoiset liikkumavarat joihinkin otsakkeisiin, kuten alaotsakkeeseen 1 a (Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky) ja otsakkeeseen 4 (Globaali Eurooppa), ottaen erityisesti huomioon, että liikkumavarat olisivat joka tapauksessa liian pienet odottamattomiin olosuhteisiin tai kriiseihin reagoimiseksi;

12.  panee merkille, että viimeisten viiden vuoden aikana neuvosto ei ole käsittelyssään kyennyt ennakoimaan unionin talousarvion todellista toteutusta ja että kaikki lisätalousarviot huomioon ottaen kussakin lopullisessa talousarviossa on tarvittu huomattavasti enemmän varoja; kehottaa sen vuoksi neuvostoa mukauttamaan kantaansa sovittelukomiteassa, jotta vuoden 2017 talousarvioon voidaan ottaa heti alusta lähtien riittävä rahoitus;

13.  toteaa, että nämä kiireelliset tarpeet edellyttävät asianmukaista rahoitusta ja että monivuotisen rahoituskehyksen liikkumavarat ovat vuonna 2017 erittäin niukat, ja ilmoittaa siksi aikovansa rahoittaa talousarvioesityksen määrät ylittävät määrärahalisäykset käyttämällä kokonaan kaikki käytettävissä olevat liikkumavarat ja käyttämällä enemmän ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa;

14.  korvaa kokonaisuudessaan Verkkojen Eurooppa -välineestä ja Horisontti 2020 ‑ohjelmasta leikatut, Euroopan strategisten investointien rahastoon (ESIR) liittyvät määrärahat, yhteensä 1 240 miljoonaa euroa sitoumuksina vuonna 2017, uusilla määrärahoilla, jotka saadaan monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen yhteydessä; painottaa, että nuorisotyöttömyyteen on vastattava asianmukaisesti koko unionissa; lisää siksi nuorisotyöllisyysaloitteen maksusitoumusmäärärahoja 1 500 miljoonalla eurolla, jotta sitä voidaan jatkaa; katsoo, että näiden tärkeiden unionin ohjelmien riittävästä lisärahoituksesta olisi päätettävä monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen yhteydessä;

15.  edellyttää, että neuvosto yhtyy tähän kantaan ja että sovittelussa päästään kitkattomasti yhteisymmärrykseen, jotta unioni pääsisi tilanteen tasalle ja pystyisi vastaamaan tehokkaasti edessä oleviin haasteisiin;

16.  vahvistaa vuoden 2017 maksusitoumusmäärärahojen kokonaistasoksi 161,8 miljardia euroa ja maksumäärärahojen kokonaistasoksi 136,8 miljardia euroa;

Alaotsake 1 a – Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

17.  panee merkille, että neuvosto puuttui jälleen kerran käsittelyssään ankaralla kädellä alaotsakkeeseen 1 a ja että 52 prosenttia kaikista neuvoston maksusitoumusmäärärahoihin tekemistä leikkauksista kohdistuu tähän otsakkeeseen; ihmetteleekin, kuinka neuvoston poliittinen painopiste – työpaikat ja kasvu – on otettu huomioon talousarvioesityksen käsittelyssä;

18.  ei hyväksy lainkaan näitä leikkauksia otsakkeessa, joka symboloi unionin lisäarvoa ja auttaa luomaan kansalaisille lisää kasvua ja työpaikkoja; on näin ollen päättänyt palauttaa kaikki neuvoston leikkaamat määrärahat;

19.  noudattaa kesäkuussa 2015 antamaansa sitoumusta minimoida vuotuisen talousarviomenettelyn yhteydessä mahdollisimman pitkälti ESIR-rahaston perustamisesta Horisontti 2020 -ohjelmalle ja Verkkojen Eurooppa -välineelle aiheutuvat talousarviovaikutukset ja päättää siksi palauttaa kokonaisuudessaan Horisontti 2020 -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen budjettikohtien alkuperäiset, ESIR-rahastoa edeltävät määrärahat, joita leikattiin ESIR-takuurahaston rahoittamiseksi; korostaa, että Horisontti 2020 -ohjelma on unionin suurin tutkimus- ja innovointiohjelma, joka auttaa muuntamaan hyvät ideat tuotteiksi ja palveluiksi ja siten vauhdittamaan kasvua ja työpaikkojen luomista; vaatii asettamaan käyttöön vastaavan lisämäärän eli 1,24 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoina talousarvioesityksen määrät ylittäen; edellyttää, että tästä kiireellisestä kysymyksestä päästään kokonaisvaltaiseen sopimukseen monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen yhteydessä; toteaa, että ESIR-rahastoa olisi parannettava varmistamalla täydentävyysperiaatteen noudattaminen, parantamalla maantieteellistä ja alojen välistä tasapainoa ja lisäämällä päätöksentekoprosessin avoimuutta, jotta rahastosta tulisi täysin tehokas ja vaikuttava;

20.  pitää edelleen työpaikkoja ja kasvua painopisteinä ja on varojen tähänastiset hyödyntämisvalmiudet näillä aloilla tarkkaan arvioituaan päättänyt ehdottaa tiettyjä korotuksia COSME-, Progress- ja Marie Curie -ohjelmien, Euroopan tutkimusneuvoston sekä Eures- ja Erasmus+ -ohjelmien määrärahoihin talousarvioesityksen tasoon nähden; toteaa, että lisäykset voidaan rahoittaa kyseisessä alaotsakkeessa käytettävissä olevasta liikkumavarasta;

21.  lisää näin ollen alaotsakkeessa 1 a talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahoihin 69,367 miljoonaa euroa (pois lukien ESIR, pilottihankkeet ja valmistelutoimet);

Alaotsake 1 b — Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

22.  korostaa, että noin kolmannes unionin vuotuisesta talousarviosta on suunnattu taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen; tähdentää, että koheesiopolitiikka on unionin tärkein investointipolitiikka ja väline, jolla vähennetään eriarvoisuutta kaikkien unionin alueiden välillä, ja että sillä on merkittävä rooli pyrittäessä saavuttamaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet; 

23.  ei hyväksy neuvoston ehdottamaa 3 miljoonan euron leikkausta alaotsakkeen 1 b maksusitoumusmäärärahoihin eikä varsinkaan 199 miljoonan euron leikkausta maksumäärärahoihin, tukimenoja koskevat budjettikohdat mukaan luettuina; vaatii neuvostoa selittämään, miten nämä leikkaukset sopivat yhteen sen kanssa, että neuvoston tavoitteena on asettaa käyttöön ”tarpeelliset määrärahat, jotta uudet ohjelmat voidaan panna täytäntöön joustavasti vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen neljäntenä vuotena”; muistuttaa, että komission tässä otsakkeessa ehdottama maksumäärärahojen määrä on jo valmiiksi 23,5 prosenttia pienempi kuin vuoden 2016 talousarviossa; painottaa siksi, että lisäleikkauksia maksujen määrään ei voi perustella tai hyväksyä;

24.  kehottaa laatimaan vaikutustenarvioinnin unionin politiikoista vaikutustenarviointikertomusten perusteella, jotta voidaan määrittää, missä määrin niiden avulla on kyetty muun muassa vähentämään taloudellista epätasa-arvoa, kehittämään kilpailukykyisiä ja monipuolisia alueellisia talouksia ja lisäämään kestävää kasvua ja työpaikkoja;

25.  panee huolestuneena merkille merkittävät viivästykset Euroopan rakenne- ja investointirahastojen toteutussyklissä, koska ne todennäköisesti vaikuttavat erittäin haitallisesti tulosten oikea-aikaiseen saavuttamiseen paikan päällä ja uhkaavat lisäksi johtaa uuden maksurästien suman syntymiseen nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen toisella puoliskolla; vaatii jäsenvaltioita, joita asia koskee, nimeämään ripeästi puuttuvat hallinto-, maksaja- ja todentamisviranomaiset ja torjumaan kaikkia muita ohjelmien täytäntöönpanon viivästysten syitä; panee merkille komission ehdotukset jatkaa yksinkertaistamista tällä alalla ja katsoo, että jäsenvaltioiden olisi kiireesti tehtävä kaikkensa, jotta ohjelmat pääsevät täyteen vauhtiin; vaatii näin ollen lisää synergioita ja täydentävyyttä jäsenvaltioiden ja unionin talousarvioiden julkisia investointeja koskevien toimintalinjojen välille ja niiden toimintalinjojen välille, joilla pyritään edistämään kasvun ja kestävien työpaikkojen luomista, joka on unionin kulmakivi;

26.  panee merkille komission ehdotuksen, jonka mukaan perustetaan rakenneuudistuksen tukiohjelma, jonka määrärahat ovat 142,8 miljoonaa euroa, ja korostaa, että tämä rahoitus olisi kohdennettava taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen;

27.  pitää valitettavana, että nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahat käytettiin vuosina 2014–2015 etupainotteisesti eikä komissio ole ehdottanut sille vuonna 2017 lainkaan maksusitoumusmäärärahoja; toteaa jälleen kannattavansa vahvasti nuorisotyöllisyysaloitteen jatkamista; toteaa, että Euroopan sosiaalirahastosta annetussa asetuksessa(9) annetaan mahdollisuus tällaisiin jatkotoimiin, ja on siksi päättänyt ensimmäisenä vaiheena lisätä nuorisotyöllisyysaloitteen maksusitoumusmäärärahoja 1 500 miljoonalla eurolla ja maksumäärärahoja 500 miljoonalla eurolla, jotta nuorisotyöttömyyteen voidaan vastata asianmukaisesti ja ottaa huomioon nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanoa koskevan komission arvioinnin tulokset; toteaa, että parlamentin vaatimusten mukaisesti nuorisotyöllisyysaloitteen riittävästä lisärahoituksesta tämän ohjelmakauden loppuun asti olisi päästävä yleiseen sopimukseen monivuotisen rahoituskehyksen tulevan tarkistuksen yhteydessä; kehottaa jäsenvaltioita tekemään kaikkensa nopeuttaakseen aloitteen täytäntöönpanoa käytännössä, jotta siitä olisi välitöntä hyötyä eurooppalaisille nuorille;

28.  päättää palauttaa sekä maksusitoumukset että maksut neuvoston leikkaamissa budjettikohdissa talousarvioesityksen tasolle; päättää lisätä alaotsakkeessa 1 b nuorisotyöllisyysaloitteen maksusitoumusmäärärahoja 1 500 miljoonalla eurolla ja maksumäärärahoja 500 miljoonalla eurolla talousarvioesityksen tasosta ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston sitoumuksia 4 miljoonalla eurolla ja maksuja 2 miljoonalla eurolla ja siten ylittää sitoumusten nykyisen enimmäismäärän 1 486 798 635 eurolla;

29.  korostaa, että alaotsakkeessa 1 b on tällä hetkellä eniten maksattamatta olevia sitoumuksia, 151 119 miljoonaa euroa syyskuun 2016 alussa, mikä uhkaa vaarantaa uusien ohjelmien toteutuksen;

30.  korostaa koheesiopolitiikan tärkeyttä sukupuolitietoisen budjetoinnin tehokkaan täytäntöönpanon kannalta; kehottaa komissiota tukemaan toimenpiteitä, joilla luodaan tarvittavat välineet sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi, kuten rakennerahastoja käyttävät kannustinvälineet, joilla rohkaistaan käyttämään sukupuolitietoista budjetointia kansallisella tasolla;

Otsake 2 — Kestävä kasvu: luonnonvarat

31.  toteaa, että neuvosto vähensi otsakkeen 2 maksusitoumusmäärärahoja 179,5 miljoonalla eurolla ja maksumäärärahoja 198 miljoonalla eurolla elinvoimaisten alueiden maatalouden säilyttämisen kannalta tärkeän Euroopan maataloustukirahaston ja erillisvirastojen hallinnollisia tukimenoja, operatiivista teknistä apua (esim. Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, Life-ohjelma) sekä toimintamenoja koskevista budjettikohdista; panee merkille, että maksujen suurimmat leikkaukset kohdistuvat maaseudun kehittämiseen; katsoo, että oikaisukirjelmää olisi pidettävä perusteena aina, kun maataloustukirahaston määrärahoja halutaan tarkistaa vakuuttavasti; palauttaa vastaavat talousarvioesityksen määrärahat;

32.  odottaa, että esitetään oikaisukirjelmä erityisesti maitoalaa koskevien kiireellisten toimenpiteiden paketista, ja päättää ilmaista vankan tukensa unionin maatalousalalle; lisää siksi määrärahoja 600 miljoonalla eurolla talousarvioesityksen tasosta, jotta voidaan torjua maitoalan kriisin vaikutuksia ja Venäjän tuontikiellon vaikutuksia maitoalaan;

33.  pitää myönteisinä Horisontti 2020 -ohjelman määrärahoja, jotka on tarkoitettu maatalouteen liittyvään tutkimukseen ja innovointiin ja joiden tarkoituksena on varmistaa turvallisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden ja muiden biopohjaisten tuotteiden riittävä saanti; korostaa tarvetta asettaa etusijalle hankkeet, joihin osallistuu alkutuottajia;

34.  korostaa, että uuden YKP:n täytäntöönpano edellyttää jäsenvaltioilta ja kalastajilta kalastuksenhoitoon liittyvän ajattelutavan muutosta, ja palauttaa tässä yhteydessä mieliin aiempina varainhoitovuosina ilmenneet vaikeudet, kun määrärahoja vähennettiin;

35.  pitää tämä huomioon ottaen kuitenkin valitettavana, että tänäkin vuonna Life-ohjelman 493,7 miljoonan euron kokonaisrahoitus on vain 0,3 prosenttia koko talousarvioesityksestä, vaikka pitääkin Life-ohjelman maksusitoumusmäärärahoihin talousarvioesityksessä tehtyä 30,9 miljoonan euron lisäystä myönteisenä;

36.  korostaa, että Life-ohjelman maksumäärärahojen puuttuminen on aiemmin aiheuttanut ongelmia, jotka ovat estäneet ja viivyttäneet ohjelman asianmukaista täytäntöönpanoa;

37.  päättää ehdottaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja ilmastonmuutoksen torjumista koskevien kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti lisäystä Life+ -ohjelman määrärahoihin talousarvioesityksen tasosta;

38.  lisää näin ollen otsakkeen 2 maksusitoumusmäärärahoihin 619,8 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoihin 611,3 miljoonaa euroa (pois lukien pilottihankkeet ja valmistelutoimet), jolloin otsakkeen maksusitoumusten enimmäismäärään jää 19,4 miljoonaa euroa liikkumavaraa;

Otsake 3 – Turvallisuus ja kansalaisuus

39.  korostaa pitävänsä nykyistä muuttoliikehaastetta edelleen asialistansa kärjessä; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen myöntää vuodeksi 2017 alun perin suunnitellun rahoituksen lisäksi 1,8 miljardin euron lisärahoitus muuttoliikehaasteen torjuntaan unionissa; toteaa suuren poikkeamisen alkuperäisestä suunnitelmasta puoltavan otsakkeen 3 enimmäismäärien tarkistamista ylöspäin; korostaa komission ehdottavan, että nämä lisäykset rahoitetaan pitkälti käyttämällä joustovälinettä (530 miljoonaa euroa, jolloin tämän vuoden koko käytettävissä oleva rahoitus tulee käytetyksi) sekä ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa (1 160 miljoonaa euroa); ottaa huomioon muuttoliikkeeseen liittyviin menoihin osoitetun rahoituksen ennennäkemättömän tason (yhteensä 5,2 miljardia euroa otsakkeissa 3 ja 4 vuonna 2017 sekä Euroopan kehitysrahaston varojen käyttöönotto) ja käsiteltävänä olevat ehdotukset käyttää joustomahdollisuuksia eikä siksi vaadi uusia määrärahalisäyksiä muuttoliikettä koskeviin toimiin; aikoo samalla vastustaa kaikkia pyrkimyksiä vähentää unionin tämän alan toimille myönnettävää rahoitusta;

40.  toteaa jälleen, että talousarvion joustoilla on rajansa ja joustomahdollisuuksien käyttö voi olla vain lyhytaikainen ratkaisu; on erittäin vakuuttunut siitä, että otsakkeen 3 enimmäismäärän mukauttaminen ylöspäin olisi tulevaisuuteen suuntautuva ja rohkea vastaus koko maanosaa koetteleviin pitkäaikaisiin pakolais- ja muuttoliikehaasteisiin, jotka eivät osoita laantumisen merkkejä; katsoo kaikkien viimeaikaisten talousarviopäätösten uusien määrärahojen kohdentamisesta tälle alalle tosiasiassa osoittaneen, että tätä enimmäismäärää on tarkistettava;

41.  suhtautuu nykyisten turvallisuus- ja muuttoliikehaasteiden yhteydessä myönteisesti turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) rahoituksen (1,6 miljardia euroa) ja sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) rahoituksen (0,7 miljardia euroa) lisäämiseen; toteaa, että AMIF-rahaston lisäys tekee yhä tarpeellisemmaksi varmistaa vuotuisen rahoituksen oikeudenmukainen ja avoin jakautuminen rahaston eri ohjelmien ja tavoitteiden välillä ja esittää selkeästi, kuinka rahoitusresurssit käytetään;

42.  panee merkille, että 15. maaliskuuta 2016 hyväksyttiin uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä ja sen alustavat määrärahat ovat 700 miljoonaa euroa kolmen vuoden ajalle (2016–2018); toteaa sen jo tuottaneen välittömiä käytännön tuloksia hätätilanteen tukitoimina vastauksena jäsenvaltioihin saapuvien pakolaisten ja maahantulijoiden suuren joukon humanitaarisiin tarpeisiin; toteaa kuitenkin jälleen, että tulevaisuudessa olisi laadittava kestävämpi oikeudellinen ja budjettikehys, jotta humanitaarista apua voidaan mobilisoida unionin sisällä; vaatii käymään säännöllistä vuoropuhelua komission kanssa tämän välineen nykyisestä ja tulevasta toiminnasta ja rahoituksesta täysin avoimesti saatavilla olevien tietojen ja vaikutustenarviointikertomusten perusteella;

43.  ottaa huomioon uhkatason nousun monissa jäsenvaltioissa, samanaikaiset muuttoliikkeen hallintaan ja terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvät haasteet sekä koordinoidun eurooppalaisen reaktion tarpeen ja vaatii siksi rahoitusta Europolin henkilöstön lisäämiseksi, jotta voidaan perustaa jatkuvasti valmiudessa oleva terrorismintorjuntayksikkö, joka tarjoaa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tiedustelutietoa; katsoo, että tällä lisäyksellä voidaan myös parantaa ihmiskaupan torjuntaa (keskittyen erityisesti ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin) ja kyberrikollisuuden torjuntaa (uuden verkkorikostorjuntakeskuksen henkilöstö) sekä lisätä Italian ja Kreikan järjestelykeskusten henkilöresursseja; palauttaa mieliin, että Europolilla on tällä hetkellä vain kolme henkilöstön jäsentä, jotka voidaan lähettää pelkästään Italiassa toimiviin kahdeksaan pysyvään ja muihin tilapäisiin järjestelykeskuksiin; pitää määrää liian pienenä, jotta Europol voisi hoitaa tehtävänsä ihmiskaupan, terrorismin ja muun vakavan rajatylittävän rikollisuuden torjunnassa;

44.  pitää myönteisenä uuden budjettikohdan luomista rahoituksen tarjoamiseksi terrorismin uhreille; kannattaa resurssien antamista saataville uhrien moniin erilaisiin tarpeisiin vastaamiseksi, fyysinen hoito, psykososiaaliset palvelut ja taloudellinen tuki mukaan luettuina; katsoo, että liian usein terrorismin viattomien uhrien tarpeet unohdetaan tai niitä pidetään toisarvoisina, kun ehdotetaan uusia toimia terrorismin torjumiseksi;

45.  tuomitsee neuvoston useiden kulttuurin, tiedotusvälineiden, kansalaisuuden, perusoikeuksien ja kansanterveyden alan ohjelmien maksusitoumusmäärärahoihin tekemät leikkaukset, joiden määrä on 24,3 miljoonaa euroa; katsoo neuvoston antavan kielteisen signaalin, kun se leikkaa kulttuuriohjelmia vapauttaakseen varoja nykyisiä pakolais- ja muuttoliikehaasteita varten; pitää valitettavana, että useat näistä leikkauksista vaikuttavat siltä, että ne on tehty mielivaltaisesti ja ottamatta huomioon erinomaisia toteutusasteita; katsoo, että pienetkin leikkaukset saattavat vaarantaa ohjelmien tulosten saavuttamisen ja unionin toimien sujuvan toteuttamisen; palauttaa näin ollen kaikki leikatut määrärahat talousarvioesityksen tasolle;

46.  pitää ehdottoman tarpeellisena lisätä joidenkin Luova Eurooppa- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien piiriin kuuluvien, pitkään riittämättömästi rahoitettujen toimien rahoitusta; katsoo vakaasti, että nämä ohjelmat ovat tärkeämpiä kuin koskaan, kun pyritään lisäämään kulttuurialan ja luovien toimialojen osuutta työpaikkojen ja kasvun luomisessa ja kannustamaan kansalaisia osallistumaan aktiivisesti unionin politiikan laatimiseen ja toteuttamiseen; ei ymmärrä, kuinka neuvosto voi perustella kulttuurialan ja luovien toimialojen pk-yritysten rahoituksen vähentämistä, kun kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestely, jonka rahoitusta oli jo takapainotettu, käynnistettiin vasta kesäkuussa 2016 ja on erinomainen esimerkki siitä, kuinka markkinoiden merkittävä toimintapuute voidaan ratkaista innovatiivisesti luomalla valmiuksia ja antamalla suojaa luottoriskejä vastaan rahoituksen välittäjille, jotka tarjoavat luottoja kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla;

47.  korostaa, että unionin kulttuuri-, koulutus, nuoriso- ja kansalaisuusalojen ohjelmat tuottavat selkeää unionin lisäarvoa ja täydentävät maahanmuuttajille ja pakolaisille suunnattuja kotouttamistoimia ja tarjoavat synergiaetuja niiden kanssa; kehottaakin unionin toimielimiä vastaamaan tilanteeseen lisäämällä asianmukaisesti suoraan hallinnoitavien ohjelmien, kuten Luova Eurooppa -ohjelman, sekä rakenne- ja investointirahastoja koskevien budjettikohtien rahoitusta;

48.  toteaa, että on varauduttava antamaan tarvittavat talousarviotakaukset kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 täytäntöönpanon valmistelutoimia varten;

49.  muistuttaa, että unionin pelastuspalvelumekanismi on yksi unionin yhteisvastuun kulmakivistä; painottaa, että unionilla on jäsenvaltioiden toimia tukeva, koordinoiva ja täydentävä ”mahdollistava rooli”, jonka mukaisesti se auttaa jäsenvaltioita katastrofien ennaltaehkäisyssä, niihin varautumisessa ja avustustoimissa; panee merkille tämän ohjelman maksusitoumusmäärärahojen hienoisen kasvun;

50.  pitää myönteisenä, että EU:n etsintä- ja pelastustoimintarahastoa varten on luotu budjettikohta, josta on tarkoitus kattaa jäsenvaltioiden toteuttama ja unionin tasolla koordinoitava etsintä- ja pelastustoiminta erityisesti Välimerellä; katsoo, että nimenomaan tätä tarkoitusta varten tarkoitetun rahaston perustaminen on parempi ratkaisu kuin Frontexin tai äskettäin perustetun Euroopan raja- ja merivartioston määrärahojen jatkuva lisääminen;

51.  suhtautuu myönteisesti eurooppalaista kansalaisaloitetta tukevan budjettikohdan luomiseen, koska kyseessä on äskettäin luotu väline, jonka tarkoituksena on ottaa kansalaiset mukaan unionin päätöksentekoprosessiin ja syventää eurooppalaista demokratiaa; pitää talousarvioesityksessä ehdotettua maksusitoumusmäärärahojen määrää liian pienenä; päättää lisätä budjettikohdan määrärahoja;

52.  panee merkille, että komissio ehdottaa 840 000 euron määrää maksusitoumusmäärärahoina erilliseen budjettikohtaan viime vuonna luotua eurooppalaista kansalaisaloitetta varten, ja painottaa, että tämän osallistavan demokratian kannalta arvokkaan välineen edistämiseksi tarvitaan riittävästi varoja;

53.  pitää myönteisenä, että komission edustustojen tiedotustoiminnan, kansalaisvuoropuhelun ja kumppanuustoimien rahoitusta lisätään siten, että vuonna 2017 maksusitoumusmäärärahat ovat 17,036 miljoonaa euroa ja maksumäärärahat 14,6 miljoonaa euroa, sillä tähän liittyvillä aloitteilla pyritään tavoittamaan unionin kansalaiset, voittamaan heidän luottamuksensa ja lisäämään heidän tietojaan unionin politiikoista ja toimista;

54.  korostaa, että avoimuusrekisterin yhteiselle sihteeristölle olisi annettava riittävät ja asianmukaiset hallinnolliset ja taloudelliset resurssit, jotta se voi hoitaa tehtävänsä, kun uusi avoimuusrekisteriä koskeva toimielinten sopimus on hyväksytty;

55.  panee merkille, että käsittelyssään (pois lukien pilottihankkeet ja valmistelutoimet) parlamentti ylitti otsakkeen 3 enimmäismäärän 71,28 miljoonalla eurolla maksusitoumuksina ja lisäsi maksumäärärahoja 1 857,7 miljoonalla eurolla; ottaa huomioon, että talousarvioesityksessäkään ei ole liikkumavaraa, ja ehdottaa siksi näiden lisäysten rahoittamista enimmäismäärän puitteissa ottamalla samalla käyttöön ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta varoja tärkeisiin muuttoliikettä koskeviin menoeriin;

Otsake 4 – Globaali Eurooppa

56.  panee merkille, että jatkuvien pakolais- ja muuttoliikehaasteiden vuoksi unionin ulkoisten toimien rahoitustarpeet kasvavat jatkuvasti ja ylittävät reilusti otsakkeen 4 nykyiset määrät; pitää siksi erittäin kyseenalaisena, riittävätkö otsakkeen 4 enimmäismäärät tarjoamaan asianmukaisen rahoituksen pakolais- ja muuttoliikehaasteiden ulkoista ulottuvuutta varten; pitää valitettavana, että rahoittaakseen uusia aloitteita, kuten Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä, komissio päätti talousarvioesityksessään leikata määrärahoja muista ohjelmista, kuten kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä ja vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä; korostaa, että tätä ei saisi toteuttaa muiden alojen toimien kustannuksella; on siksi päättänyt pitkälti lieventää huomattavien rahoitusresurssien siirtämistä kahdesta välineestä, joilla käsitellään muun muassa muuttovirtojen perussyitä; palauttaa mieliin, että unionin kehityspolitiikan ensisijaisena tavoitteena on oltava köyhyyden vähentäminen; on pettynyt siihen, että humanitaarisen avun ja Euroopan naapuruusvälineen Välimeren aluetta koskevan osan määrärahat jäävät vuoden 2016 hyväksytyn talousarvion tasoa alemmiksi, vaikka niillä on ilmeinen merkitys torjuttaessa lukuisia ulkoisia haasteita; pitää neuvoston tekemiä perusteettomia leikkauksia valitettavina;

57.  päättää sen vuoksi peruuttaa kaikki neuvoston otsakkeeseen 4 tekemät leikkaukset; päättää myös palauttaa Euroopan naapuruusvälineen Välimeren aluetta ja humanitaarista apua koskevien budjettikohtien määrärahat vuoden 2016 tasolle; päättää lisäksi lieventää komission kehitysyhteistyön rahoitusvälineen ja vakautta ja rauhaa edistävän välineen määrärahoihin tekemiä leikkauksia; pitää erittäin tärkeänä säilyttää unionin keskeinen rooli ja rahoitustuen taso Lähi-idän rauhanprosessin, palestiinalaishallinnon ja UNRWA:n tukemisessa sekä Euroopan naapuruusvälineen Välimeren aluetta koskevissa budjettikohdissa; korostaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen merkitystä;

58.  päättää lisätä makrotaloudellista rahoitusapua, jota on leikattu huomattavasti vuodesta 2016; katsoo, että rahoituksen tason on oltava ehdotettua korkeampi, jotta kaikki tulevat lainahakemukset voidaan ottaa huomioon;

59.  antaa täyden tukensa Turkin-pakolaisavun koordinointivälineelle ja ehdottaa, että osa vuodeksi 2017 suunnitellusta unionin talousarvion rahoitusosuudesta suoritetaan etupainotteisesti vuonna 2016, koska välineen toteutusaste on ollut hyvä ja vuoden 2016 talousarviossa on vielä käytettävissä suuret liikkumavarat; kehottaa siksi lisäämään IPA II -välineen rahoitusta 400 miljoonalla eurolla vuodeksi 2016 annettavan lisätalousarvion avulla sekä ottamaan käyttöön vastaavan määrän ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta; asettaa saman määrän varaukseen vuoden 2017 talousarviossa, kunnes Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen vaihtoehtoisesta rahoituksesta on tehty kattava sopimus, joka lievittäisi muihin ulkoisiin rahoitusvälineisiin kohdistuvaa ennennäkemätöntä painetta;

60.  panee huolestuneena merkille, että ajankohtaisuudestaan ja huomattavasta koostaan huolimatta unionin erityisrahastot sekä Turkin-pakolaisavun koordinointiväline ovat unionin talousarviossa lähes näkymättömiä; kehottaa sisällyttämään ne talousarvioon avoimemmin ja kunnioittaen paremmin unionin talousarvion yhtenäisyyttä ja budjettivallan käyttäjän oikeuksia ja päättää perustaa tätä tarkoitusta varten uudet budjettikohdat; kehottaa komissiota myös tarjoamaan näyttöä siitä, että erityisrahastojen piiriin kuuluvien rahoitusvälineiden käyttö ei johda määrärahojen ohjaamiseen pois niiden alkuperäisen oikeusperustan mukaisesta tarkoituksesta; toteaa, että tavoite kerätä kansallisia maksuosuuksia unionin talousarvion lisäksi on toistaiseksi epäonnistunut, kuten hyvin tiedetään; korostaa tässä yhteydessä, että parlamentti aikoo vastaisuudessa hyväksyä unionin talousarviosta pyydettävät maksuosuudet erityisrahastoihin vasta, kun jäsenvaltiot ovat suorittaneet vastaavat maksuosuutensa; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita noudattamaan sitoumuksiaan mahdollisimman pian;

61.  panee merkille, että yleisestä talousarviosta katettavista takauksista annetun komission kertomuksen (COM(2016)0576 final) mukaan ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto, joka kattaa unionin ulkopuolisille valtioille tai unionin ulkopuolisissa valtioissa toteutettaviin hankkeisiin myönnettyihin lainoihin ja lainatakauksiin liittyvät laiminlyönnit, tarvitsee tavoitesumman saavuttamiseksi lisärahoitusta ja siksi talousarvioesitykseen sisällytettiin 228,04 miljoonan euron määrärahat; on huolestunut siitä, että nämä vaatimukset luovat lisäpainetta otsakkeen 4 ennestään tiukkaa enimmäismäärää kohtaan;

62.  suhtautuu myönteisesti komission talousarviota koskeviin ehdotuksiin uuden muuttoliikekumppanuuden kehyksen ja ulkoisen investointiohjelman rahoittamiseksi; ilmaisee kuitenkin huolensa mahdollisten uusien ”satelliittien” luomisesta unionin talousarvion ulkopuolelle; toteaa jälleen, että unionin koko talousarvion on kuuluttava täysin parlamentaarisen valvonnan piiriin; vaatii ehdottomasti noudattamaan talousarvion yhtenäisyyden periaatetta; on vakuuttunut siitä, että uutta painopistettä ei pitäisi rahoittaa unionin nykyisten hankkeiden kustannuksella; katsoo, että olisi otettava käyttöön uusia joustomahdollisuuksia, jotta voidaan luoda kunnianhimoinen kehys Afrikkaan ja unionin naapurustoon tehtävien investointien edistämiseksi ja rahoittaa sitä riittävillä uusilla määrärahoilla;

63.  pyytää jälleen unionin erityisedustajia koskevan budjettikohdan siirtämistä budjettineutraalilla tavalla YUTP:n talousarviosta EUH:n hallinnolliseen talousarvioon, jotta EU:n diplomaattisia toimia voitaisiin edelleen vahvistaa;

64.  lisää näin ollen otsakkeessa 4 talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahoihin 497,9 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoihin 495,1 miljoonaa euroa (pois lukien pilottihankkeet ja valmistelutoimet ja mukaan lukien unionin erityisedustajien siirtäminen EUH:n talousarvioon);

65.  pitää välttämättömänä lisätä Kyproksen turkkilaisen yhteisön budjettikohdan määrärahoja (+ 3 miljoonaa euroa), jotta voidaan jatkaa ja tehostaa ratkaisevasti Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitean ja kulttuuriperintöä käsittelevän yhteisöjenvälisen teknisen komitean toimintaa ja parantaa siten kahden yhteisön välistä luottamusta ja edistää sovintoa niiden välillä;

Otsake 5 – Hallinto; muut otsakkeet – hallinnolliset tukimenot ja tutkimuksen tukimenot

66.  pitää neuvoston leikkauksia perusteettomina ja haitallisina ja palauttaa talousarvioesityksen määrät kaikkiin komission hallintomenoihin, mukaan luettuina otsakkeiden 1–4 hallinnolliset tukimenot ja tutkimuksen tukimenot;

67.  ottaa huomioon viimeaikaiset tapahtumat ja haluaa palauttaa unionin kansalaisten luottamuksen ja unionin toimielinten uskottavuuden ja päättää siksi pitää 20 prosenttia komission entisten jäsenten siirtymäkorvauksiin tarkoitetuista määrärahoista varauksessa, kunnes komissio ryhtyy noudattamaan tiukempia komission jäsenten toimintasääntöjä eturistiriitojen ja pyöröovitapausten ehkäisemiseksi;

68.  katsoo toimielinten välisen hallinnollisen yhteistyön tuottavan tehokkuushyötyjä, kun yhtä toimielintä varten kehitetyt taidot, valmiudet ja resurssit voidaan antaa toistenkin käyttöön; pyytää siksi luomaan järjestelmän, jolla rajoitetaan hallinnollinen rasite ehdottomaan minimiin, varmistetaan palveluiden asianmukainen laatu, tarjotaan asiasta vastaavalle toimielimelle tarvittavat talousarviovarat ja kannustetaan yhteistyöhön muiden toimielinten kanssa rajaamalla niiden osuus yhteistyöstä aiheutuviin rajakustannuksiin ja siten mukautetaan toimielinten tasolla tehtävät moitteetonta varainhoitoa koskevat päätökset talousarvion yleiseen moitteettomaan varainhoitoon;

Erillisvirastot

69.  hyväksyy yleisesti erillisvirastojen talousarviotarpeita koskevan komission ennakkoarvion; toteaa, että komissio on jo vähentänyt huomattavasti useimpien erillisvirastojen alun perin pyytämiä määriä; katsoo siksi, että neuvoston esittämät lisäleikkaukset vaarantaisivat erillisvirastojen moitteettoman toiminnan, sillä leikkausten jälkeen ne eivät enää kykenisi hoitamaan niille annettuja tehtäviä;

70.  pitää myönteisenä muuttoliikkeen ja turvallisuuden alalla toimivien tehokkaiden oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen talousarvion kasvattamista; korostaa, että näillä virastoilla on oltava riittävät määrärahat (myös uuteen teknologiaan tehtäviä investointeja varten) ja riittävä henkilöstö, kun niiden toimivaltuuksia lisätään;

71.  panee merkille nykyiset turvallisuushaasteet ja ottaa huomioon koordinoidun eurooppalaisen reaktion tarpeen; pitää siksi joitakin näistä lisäyksistä riittämättöminä ja päättää lisätä Euroopan poliisiviraston (Europol), Euroopan oikeudellisen yhteistyön yksikön, laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston (eu-LISA) ja Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) määrärahoja;

72.  korostaa, että Euroopan raja- ja merivartioviraston talousarviomäärärahat ja virkojen määrä vaikuttavat nyt riittäviltä, mutta viraston tuleviin tarpeisiin liittyviä toimintamäärärahoja ja henkilöstöä on seurattava tiiviisti, jotta virasto ei jää jälkeen todellisesta tilanteesta;

73.  korostaa varsinkin tarvetta antaa Europolin äskettäin perustetulle verkkorikostorjuntakeskukselle (EC3) ja internetsisällöstä ilmoittamista käsittelevälle yksikölle (EU IRU) riittävät aineelliset ja henkilöstöresurssit, myös yhteisen operatiivisen suunnittelun ja uhka-arvioinnin yhteydessä, jotta lujitetaan jäsenvaltioiden välistä koordinoitua toimintatapaa järjestäytyneen rikollisuuden, kyberrikollisuuden ja internetiin liittyvän rikollisuuden, terrorismin ja muun vakavan rikollisuuden torjunnassa; pyytää lisärahoitusta yhteisille tutkintaryhmille;

74.  palauttaa mieliin oikeus- ja sisäasioiden alan eri tietojärjestelmien suunnitellun parantamisen ja yhteentoimivuuden, joista komissio ilmoitti 6. huhtikuuta 2016 antamassaan tiedotteessa ulkorajojen ja sisäisen turvallisuuden parantamisesta vahvempien ja älykkäämpien tietojärjestelmien avulla; kehottaa ennakoimaan asianmukaisten resurssien tarvetta, jotta nämä tekniset ratkaisut voidaan toteuttaa ripeästi ja tehokkaasti;

75.  pitää myönteisenä, että vuonna 2017 talousarvioon otetaan riittävät resurssit, jotta voidaan tukea Frontexin muuntamista pitkällä aikavälillä Euroopan raja- ja merivartiovirastoksi ja turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) muuntamista täysin toimivaltaiseksi turvapaikka-asioiden virastoksi; korostaa, että Euroopan raja- ja merivartioviraston resurssit vaikuttavat nyt riittäviltä, mutta viraston tuleviin tarpeisiin liittyviä toimintamäärärahoja ja henkilöstöä on seurattava tiiviisti, jotta virasto ei jää jälkeen todellisesta tilanteesta;

76.  ottaa huomioon Euroopan eteläisen naapurialueen heikkenevän humanitaarisen tilanteen, turvapaikanhakijoiden määrän kasvun ja etenkin aikomuksen lisätä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tehtäviä komission ehdotusta enemmän ja päättää siksi lisätä myös viraston vuoden 2016 määrärahoja;

77.  toteaa jälleen olevansa eri mieltä komission ja neuvoston näkemyksestä erillisvirastojen henkilöstöstä ja muuttaa sen vuoksi monen viraston henkilöstötaulukkoa; korostaa jälleen kerran, että toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti kunkin viraston olisi leikattava viiden vuoden aikana viisi prosenttia toimistaan; toteaa kuitenkin, että poliittisesta kehityksestä ja uudesta lainsäädännöstä vuodesta 2013 lähtien johtuvien lisätehtävien hoitamiseksi tarvitaan uusia toimia ja ne edellyttävät lisäresursseja, joita ei voida laskea toimielinten välisen sopimuksen henkilöstövähennystavoitteeseen kuuluviksi; korostaa siksi jälleen kerran vastustavansa ajatusta virastojen välisestä uudelleen kohdennettavien toimien varannosta mutta toistaa olevansa avoin toimien avaamiselle, jos hallinnollista yhteistyötä lisäämällä ja tarkoituksenmukaisissa tapauksissa jopa virastoja ja tiettyjä toimintoja joko komission tai toisen erillisviraston kanssa yhdistämällä pystytään parantamaan tehokkuutta;

78.  korostaa, että toiminta- ja henkilöstömenoissa voitaisiin saada aikaan huomattavia säästöjä, jos usealla paikkakunnalla toimivilla virastoilla (ENISA, eu-LISA, ERA) olisi vain yksi toimipaikka; katsoo kyseisten virastojen nykyisten operatiivisten tarpeiden mahdollistavan tällaisen muutoksen; painottaa, että Euroopan pankkiviranomaisen siirtäminen pois Lontoosta ja sen yhdistäminen ainakin toiseen kahdesta muusta valvontaviranomaisesta voisi johtaa huomattaviin säästöihin näiden kahden viraston kustannuksissa; kehottaa komissiota antamaan ehdotuksen tästä asiasta;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

79.  on analysoinut huolellisesti ehdotettuja pilottihankkeita ja valmistelutoimia siten, että käynnissä olevia pilottihankkeita ja valmistelutoimia on tarkasteltu niiden onnistumisen kannalta, nykyisten oikeusperustojen piiriin jo kuuluvat aloitteet on jätetty pois ja komission suorittama hankkeiden toteutettavuutta koskeva arviointi on otettu täysin huomioon, ja päättää hyväksyä kompromissipaketin, joka koostuu rajoitetusta määrästä pilottihankkeita ja valmistelutoimia, myös niitä varten käytettävissä olevan rajallisen liikkumavaran ja rajallisten enimmäismäärien vuoksi;

Erityisrahoitusvälineet

80.  muistuttaa hätäapuvarauksen merkityksestä pyrittäessä vastaamaan nopeasti kolmansien maiden yksittäisiin avuntarpeisiin ennakoimattomien tapahtumien yhteydessä ja palauttaa mieliin aiemman kehotuksensa lisätä huomattavasti sen rahoitusta osana monivuotisen rahoituskehyksen tarkistusta; panee merkille, että hätäapuvarauksen varat on käytetty hyvin nopeasti vuonna 2016 ja kaikki siirtomahdollisuudet tulevat todennäköisesti käytettyä, ja toteaa tämän osoittavan, että kyseinen erityisrahoitusväline on pitkälti riittämätön vastaamaan kaikkiin vuoden 2017 uusiin tarpeisiin; päättää siksi lisätä hätäapuvarauksen määrärahoja vuotuiseen 1 miljardiin euroon odotettaessa, että monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen yhteydessä tehdään päätös sen vuotuisista määrärahoista;

81.  päättää palauttaa Euroopan globalisaatiorahaston ja EU:n solidaarisuusrahaston varauksiin talousarvioesityksen määrät, jotta voidaan helpottaa näiden erityisrahoitusvälineiden varojen käyttöönottoa;

Maksut

82.  ilmaisee huolensa siitä, että talousarvioesityksessä maksumäärärahoja on vähennetty huomattavasti verrattuna vuoden 2016 talousarvioon; toteaa tämän tuovan esiin täytäntöönpanon viivästyksiä, jotka ovat paitsi huolestuttavia unionin politiikkojen toteuttamisen kannalta sisältävät myös riskin, että nykyisen ohjelmakauden loppuun syntyy uudelleen maksamattomien laskujen suma; katsoo, että tämä kysymys olisi ratkaistava osana monivuotisen rahoituskehyksen tarkistusta; pitää valitettavana myös sitä, että neuvosto on leikannut maksuja, vaikka enimmäismääriin nähden on käytettävissä hyvät liikkumavarat;

83.  korostaa, että parlamentin pyynnöstä on sovittu maksusuunnitelmasta, jonka tavoitteena on vähentää vuosien 2007–2013 koheesiopolitiikkaan liittyvien maksattamatta olevien maksupyyntöjen määrä ”normaalille” kahden miljardin euron tasolle vuoden 2016 loppuun mennessä; huomauttaa, että koheesiopolitiikan alalla oli vuoden 2015 lopussa vähintään 8,2 miljardin euron verran maksamatta olevia vuosien 2007–2013 laskuja ja että tämän luvun odotetaan laskevan alle kahteen miljardiin euroon vuoden 2016 loppuun mennessä; katsoo, että kolmen toimielimen olisi laadittava ja hyväksyttävä yhteinen sitova maksusuunnitelma vuosiksi 2016–2020; vaatii, että tämän uuden maksusuunnitelman olisi perustuttava moitteettomaan varainhoitoon ja tarjottava selkeä strategia, jonka avulla tyydytetään kaikki maksutarpeet kaikissa otsakkeissa nykyisen rahoituskehyksen loppuun saakka, ja estettävä ”piilevät” maksattamatta olevat määrät, jotka aiheutuvat keinotekoisista viivästyksistä tiettyjen monivuotisten ohjelmien toteuttamisessa ja muista lieventävistä toimenpiteistä, kuten ennakkomaksuosuuksien vähentämisestä;

84.  päättää palauttaa maksujen määrät talousarvioesityksen tasolle kaikissa budjettikohdissa, joita neuvosto on leikannut, ja lisätä maksumäärärahoja kaikissa budjettikohdissa, joiden maksusitoumusmäärärahoja on tarkistettu;

Tulosbudjetointi

85.  muistuttaa yhtyneensä 3. heinäkuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksestä(10) tilintarkastustuomioistuimen näkemykseen, jonka mukaan ei ole mielekästä yrittää mitata tuloksia ilman tulosindikaattoreihin perustuvaa budjettia(11), ja kehottaneensa vahvistamaan tuloksiin perustuvan julkisen talouden budjetointimallin, jossa kuhunkin budjettikohtaan liitetään tavoitteet ja tulokset, joita voidaan mitata tulosindikaattoreilla;

86.  pitää myönteisinä talousarvioesitykseen liitettyjä toimintamenoja koskevia ohjelmaselvityksiä, sillä ne tarjoavat osavastauksen parlamentin pyyntöön saada tietoa tavoitteista, tuotoksista ja indikaattoreista; toteaa, että näillä selvityksillä täydennetään tavanomaista toimintoperusteista budjetointimenetelmää tulostiedoilla;

87.  toteaa painokkaasti, että komission sisäisten hallintovälineiden selkeyttämiseksi pääjohtajien olisi pidettävä kiinni toimintamenoja koskevissa ohjelmaselvityksissä esitetyistä poliittisista tavoitteista ja indikaattoreista hyväksyessään hallintosuunnitelmiaan ja vuotuisia toimintakertomuksiaan ja että komission olisi laadittava SEUT:n 318 artiklan mukainen arviointikertomuksensa tältä pohjalta;

Muut pääluokat

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

88.  säilyttää vuoden 2017 talousarvionsa yleisen tason täysistunnon 14. huhtikuuta 2016 hyväksymässä 1 900 873 000 eurossa; sisällyttää siihen teknisen mukautuksen, joka ei aiheuta talousarviovaikutuksia, äskettäisten päätöstensä huomioon ottamiseksi talousarviossa ja vapauttaa parlamentin jäsenten, muiden henkilöiden sekä tavaroiden kuljetusta koskevan budjettikohdan varauksen;

89.  hyväksyy henkilöstötaulukkoonsa ja vastaaviin määrärahoihin tehdyt muutokset, joilla vastataan poliittisten ryhmien lisätarpeisiin; korvaa nämä lisäykset täysimääräisesti vähentämällä määrärahoja ennakoimattomia menoja varten tehdystä varauksesta ja tilojen kunnostusta koskevasta budjettikohdasta;

90.  palauttaa mieliin poliittisen päätöksensä vapauttaa poliittiset ryhmät viiden prosentin henkilöstövähennystavoitteesta, kuten sen vuosien 2014(12), 2015(13) ja 2016(14) talousarvioista antamissa päätöslauselmissa korostettiin;

91.  päättää vähentää vuodeksi 2017 pääsihteeristönsä henkilöstötaulukosta 60 tointa(15) (1 prosentin henkilöstövähennystavoite) neuvoston kanssa 14. marraskuuta 2015 Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2016 tehdyn sopimuksen mukaisesti; huomauttaa, että toimenpiteen talousarviovaikutukset otettiin huomioon jo ennakkoarviossa;

92.  vähentää henkilöstötaulukostaan vielä 20 tointa ja ottaa siten huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean kanssa tehdyssä yhteistyösopimuksessa tarkoitettujen toimien siirron päättymisen; korostaa, että näitä toimia ei ole otettu talousarvioon, joten parlamentin puolelta ei tarvitse vähentää määrärahoja;

93.  kehottaa parlamentin, alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean pääsihteereitä laatimaan yhteistyössä mahdollisia uusia järjestelyjä näiden kolmen toimielimen yhteisten tukitoimintojen ja -palvelujen käytölle; kehottaa pääsihteereitä myös teettämään tutkimuksen siitä, voidaanko tukitoimintojen ja -palvelujen synergioita luoda myös parlamentin, komission ja neuvoston välillä;

94.  päättää säilyttää vuoden 2017 henkilöstötaulukossaan uudet 35 tointa, kuten toimielinten turvallisuuden lisäämistä koskevassa lisätalousarvioesityksessä 3/2016 pyydettiin; jättää nämä toimet viiden prosentin henkilöstövähennystavoitteen ulkopuolelle, koska ne liittyvät parlamentin uusiin toimintoihin;

95.  toteaa jälleen, että henkilöstövähennystavoitteen täytäntöönpano ei saisi asettaa vaakalaudalle parlamentin asianmukaista toimintaa ja sen perustehtävien hoitamista eikä vaikuttaa sen lainsäädäntöosaamiseen tai jäsenten ja henkilöstön työskentelyolojen laatuun;

96.  ottaa huomioon tämän vuoden sisäisessä talousarviomenettelyssä kohdatut moninaiset ongelmat ja pitää siksi välttämättömänä tarkistaa perusteellisesti työjärjestyksen lukua 9 ja muiden lukujen asiaa koskevia osia, jotta voidaan saavuttaa se, mitä parlamentti pyysi 14. huhtikuuta 2016 Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2017 antamassaan päätöslauselmassa, eli että ”kaikki tarvittavat tiedot olisi esitettävä puhemiehistön ja budjettivaliokunnan jäsenille menettelyn jokaisessa vaiheessa hyvissä ajoin, selkeässä muodossa ja riittävän yksityiskohtaisesti ja eritellysti, jotta puhemiehistö, budjettivaliokunta ja poliittiset ryhmät voivat keskustella asianmukaisesti ja käyttää tekemiensä päätösten perustana kattavaa yleiskuvaa parlamentin talousarvion tilanteesta ja tarpeista”;

97.  panee merkille, että 14. huhtikuuta 2016 Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2017 annetun päätöslauselman 15 kohdassa kehotetaan laatimaan parlamentin talousarvio todellisten tarpeiden mukaan eikä kerroinjärjestelmällä, ja toteaa, että tätä menetelmää käytetään ensimmäisen kerran varainhoitovuoden 2018 talousarviomenettelyssä;

98.  palauttaa mieliin, että hallinto sitoutui toimittamaan keskipitkän ja pitkän aikavälin talousarviosuunnitelman, jossa erotellaan selvästi toisistaan investoinnit sekä parlamentin toimintaan ja sen lakisääteisiin velvoitteisiin liittyvät toimintamenot; edellyttää siksi, että vuoden 2018 alustava ennakkoarvio annetaan samassa muodossa;

99.  palauttaa mieliin vuonna 2013 hyväksytyn Foxin ja Häfnerin mietinnön(16), jossa parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta aiheutuvien kustannusten arvioidaan olevan 156 miljoonan ja 204 miljoonan euron välillä ja vastaavan noin 10:tä prosenttia parlamentin talousarviosta; panee merkille havainnon, että 78 prosenttia kaikista henkilöstösääntöjen alaisen parlamentin henkilöstön matkoista on suoraa seurausta parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta; tähdentää, että mietinnössä todetaan myös, että maantieteellisen hajauttamisen ympäristövaikutukset eli hiilidioksidipäästöt ovat arviolta 11 000 ja 19 000 tonnin välillä; toteaa jälleen, että kansalaiset suhtautuvat hajauttamiseen kielteisesti, ja kehottaa siksi laatimaan etenemissuunnitelman vain yhden työskentelypaikkakunnan vahvistamiseksi ja asiaan liittyvien budjettikohtien määrärahojen vähentämiseksi;

100.  pitää valitettavana, että budjettivaliokunnan lukuisista pyynnöistä huolimatta parlamentin keskipitkän ja pitkän aikavälin kiinteistöstrategia ei ole ollut saatavilla, jotta valiokunta olisi voinut keskustella siitä;

Pääluokka IV – Tuomioistuin

101.  pitää valitettavana, että neuvosto on korottanut kiinteämääräisen perusvähennyksen 2,5 prosentista 3,8 prosenttiin, mikä merkitsee 3,4 miljoonan euron vähennystä ja on ristiriidassa tuomioistuimen tointen erittäin korkean täyttöasteen (98 prosenttia vuoden 2015 lopussa) kanssa; päättää siksi mukauttaa kiinteämääräisen perusvähennyksen uudelleen talousarvioesityksen tasoon, jotta tuomioistuimella on mahdollisuus hoitaa tehtävänsä oikeustapausten määrän lisääntyessä jatkuvasti;

102.  päättää lisäksi palauttaa talousarvioesityksen määrät myös tuomioistuimen talousarvion osastoihin 1 ja 2 kuuluvissa kuudessa budjettikohdassa, joita neuvosto on leikannut, koska leikkauksilla olisi erityisen suuri vaikutus tuomioistuimen prioriteetteihin kieli- ja turvallisuuspalvelujen alalla;

103.  on tyytymätön viiden prosentin henkilöstövähennystavoitetta koskevaan neuvoston yksipuoliseen ilmoitukseen ja sen liitteeseen, jotka sisältyvät neuvoston kantaan vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja joiden mukaan tuomioistuimen on vähennettävä henkilöstötaulukostaan vielä 19 tointa; painottaa, että kyseisistä 19 toimesta parlamentti ja neuvosto myönsivät asianmukaisesti 12 tointa vuoden 2015 talousarviomenettelyssä ja 7 tointa vuoden 2016 talousarviomenettelyssä lisätarpeisiin vastaamiseksi; katsoo ehdottomasti, että kyseisiä 19:ää tointa ei pitäisi antaa takaisin, sillä tuomioistuin on jo noudattanut asianmukaisesti viiden prosentin henkilöstövähennysvaatimusta poistamalla 98 tointa vuosina 2013–2017; 

Pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

104.  palauttaa kiinteämääräisen perusvähennyksen alkuperäiselle tasolleen 2,6 prosenttiin, jotta tilintarkastustuomioistuin voi rahoittaa henkilöstötarpeensa;

105.  palauttaa viiteen muuhun budjettikohtaan neuvoston leikkaamat määrärahat, jotta tilintarkastustuomioistuin voi noudattaa työohjelmaansa ja antaa tarkastuskertomukset suunnitelmien mukaisesti;

106.  palauttaa osittain talousarvioesityksen määrät kolmeen budjettikohtaan noudattaen tilintarkastustuomioistuimen itsensä määrittämiä säästökohteita koskevia ehdotuksia;

Pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

107.  palauttaa kiinteämääräisen perusvähennyksen alkuperäiselle tasolleen 4,5 prosenttiin, jotta Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tarpeet voitaisiin täyttää ja se selviytyisi henkilöstön määrän jatkuvasta vähenemisestä, kun helmikuussa 2014 tehtyä parlamentin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean välistä yhteistyösopimusta pannaan täytäntöön;

108.  palauttaa 12 tointa ja niihin liittyvät määrärahat, jotka komissio oli edellä mainitun yhteistyösopimuksen mukaisesti leikannut talousarvioesityksessä, ja ottaa näin huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomiteasta parlamenttiin siirrettyjen toimien todellisen määrän;

109.  päättää mukauttaa edelleen käännösyksiköiden lisäpalveluja koskevan budjettikohdan määrärahat toimielimen itsensä arvioimalle tasolle ja kompensoida siten osittain 36 toimen siirtoa Euroopan talous- ja sosiaalikomiteasta parlamenttiin edellä mainitun yhteistyösopimuksen mukaisesti;

Pääluokka VII – Alueiden komitea

110.  palauttaa 8 tointa ja niihin liittyvät määrärahat, jotka komissio oli edellä mainitun yhteistyösopimuksen mukaisesti leikannut talousarvioesityksessä, ja ottaa näin huomioon alueiden komiteasta parlamenttiin siirrettyjen toimien todellisen määrän;

111.  palauttaa lisäksi komission talousarvioesityksessään leikkaamat, komitean jäsenten toimistokuluihin ja tietotekniikkakorvauksiin tarkoitetut määrärahat komitean arvioimalle tasolle, jotta turvataan riittävä rahoitus alueiden komitean jäsenten toimistokuluihin ja tietotekniikkakorvauksiin;

112.  pitää valitettavina komission talousarvioesityksessään tekemiä leikkauksia tilojen kunnostusta koskevaan budjettikohtaan ja päättää palauttaa kohdan määrärahat komitean itsensä arvioimalle tasolle, jotta se voi vastata kasvaneisiin turvallisuustarpeisiin, pitää rakennukset hyvässä kunnossa oikeudellisten velvoitteiden mukaisesti ja parantaa energiatehokkuutta;

113.  palauttaa poliittisten ryhmien viestintätoimiin tarkoitetut määrärahat, joita komissio tarkisti alaspäin talousarvioesityksessään, jotta varmistetaan riittävä rahoitus komitean poliittisten ryhmien viestintätoimiin;

Pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies

114.  panee merkille, että neuvosto on vähentänyt Euroopan oikeusasiamiehen talousarvioesityksen määrärahoja 195 000 eurolla; korostaa, että vähennys rasittaisi kohtuuttomasti oikeusasiamiehen erittäin niukkaa talousarviota ja vaikuttaisi merkittävästi toimielimen valmiuksiin palvella unionin kansalaisia tehokkaasti; palauttaa siksi kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat määrärahat, jotta oikeusasiamies pystyisi hoitamaan tehtävänsä ja kunnioittamaan sitoumuksiaan;

Pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu

115.  pitää valitettavana, että neuvosto on vähentänyt Euroopan tietosuojavaltuutetun talousarvioesityksen määrärahoja 395 000 eurolla; toteaa tämän olevan räikeässä ristiriidassa parlamentin ja neuvoston toimielimelle osoittamien lisätehtävien kanssa ja vaarantavan tietosuojavaltuutetun valmiudet palvella unionin toimielimiä tehokkaasti; palauttaa siksi kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat määrärahat, jotta tietosuojavaltuutettu pystyisi suoriutumaan velvoitteistaan ja kunnioittamaan sitoumuksiaan;

Pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto

116.  palauttaa kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat määrärahat;

117.  päättää lisäksi luoda strategisen viestinnän valmiuksien budjettikohdan maaliskuussa 2015 annettujen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti sekä antaa EUH:lle riittävästi henkilöstöä ja välineitä, jotta se voi vastata kolmansien maiden ja valtiosta riippumattomien toimijoiden jakamaan disinformaatioon liittyvään haasteeseen;

118.  suhtautuu myönteisesti unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan antamiin kirjallisiin sitoumuksiin puuttua EUH:n henkilöstön nykyiseen epätasapainoon, joka liittyy jäsenvaltioiden diplomaattien ja henkilöstösääntöjen alaisen unionin henkilöstön osuuteen tietyissä asemissa, sekä esittää vuoden 2017 aikana EUH:n henkilöstöresurssien uudelleentarkastelu; kehottaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa tiedottamaan parlamentille toteutetuista toimista kevääseen 2017 mennessä ennen seuraavan talousarviomenettelyn alkua;

o

o o

119.  on vakuuttunut siitä, että unionin talousarviolla voidaan auttaa puuttumaan tehokkaasti unionin tämänhetkisten kriisien seurauksiin mutta myös niiden perimmäisiin syihin; katsoo kuitenkin, että koko unioniin vaikuttavat odottamattomat tapahtumat olisi ratkaistava yhteisin ponnistuksin ja lisäämällä voimavaroja unionin tasolla sen sijaan, että aiemmin tehdyt sitoumukset kyseenalaistetaan tai uskotaan edelleen puhtaasti kansallisiin ratkaisuihin; tähdentää näin ollen, että joustavuussäännökset on luotu sitä varten, että niiden avulla tilanteisiin voidaan reagoida yhdessä ja nopeasti, ja että niitä olisi käytettävä täysimääräisesti monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien tiukkojen rajoitusten kompensoimiseksi;

120.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä tarkistukset esitykseen yleiseksi talousarvioksi neuvostolle ja komissiolle, muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee, sekä kansallisille parlamenteille.

(1)

EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17.

(2)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(3)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(4)

EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0080.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0132.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0309.

(8)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17. joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1304/2013, annettu 17. joulukuuta 2013, Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470).

(10)

EUVL C 75, 26.2.2016, s. 100.

(11)

Kersti Kaljulaidin puheenvuoro talousarvion valvontavaliokunnan 22. huhtikuuta 2013 järjestämässä yhdennetyn sisäisen valvonnan kehystä koskevassa kuulemisessa.

(12)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0437.

(13)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0036.

(14)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0376.

(15)

Poliittiset ryhmät päätettiin jättää tämän vähennyksen ulkopuolelle poliittisella päätöksellä, joten vähennykset kohdistuvat pääsihteeristön hallintokaavioon.

(16)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0498.


ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (8.9.2016)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017

(2016/2047(BUD))

Valmistelija: Neena Gill

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille otsakkeen 4 maksusitoumusmäärärahojen lisäyksen mutta pitää sitä täysin riittämättömänä ottaen huomioon tämänhetkisen poliittisen ja turvallisuustilanteen naapurustossamme ja muualla; kehottaa lisäämään määrärahoja yli monivuotisen rahoituskehyksen mukaisen otsakkeen 4 enimmäismäärän käyttäen olemassa olevia joustomekanismeja, mikä on tarpeen, jotta voidaan vastata kestävällä ja tehokkaalla tavalla moniin Euroopan unionin kohtaamiin ulkoisiin haasteisiin, muuttoliike- ja pakolaiskriisi mukaan luettuina;

2.  panee merkille EU:n Lontoon Syyria-konferenssissa antamat ja Turkin-pakolaisavun koordinointivälineeseen liittyvät lupaukset ja ilmaisee huolensa lupausten vaikutuksista ulkoisen toiminnan rahoitusvälineisiin ja humanitaarisen avun talousarvioon; suhtautuu myönteisesti kyseisiin lupauksiin mutta korostaa, että niiden täyttäminen ei saisi kuitenkaan haitata muiden painopistealueiden ja pitkän aikavälin toimintalinjojen toteuttamista; kehottaa erityisesti lisäämään Euroopan naapuruusvälineen rahoitusta, koska sen panos on ratkaisevan tärkeä pyrittäessä tukemaan vakautta Euroopan itäisissä ja eteläisissä naapurimaissa; kiinnittää erityistä huomiota Tunisiaan, joka on demokratiaan siirtymisen menestystarina alueella mutta saattaa olla vielä hauras; muistuttaa, että Euroopan naapuruuspolitiikan ensimmäinen tavoite on kasvu ja työllisyys, erityisesti kun on kyse vastavalmistuneista nuorista, ja kehottaa lisäämään Euroopan naapuruusvälineestä myönnettävää tukea nuorten työllistymistä naapurustossa edistäviin toimiin; katsoo, että on erittäin tärkeää säilyttää EU:n keskeinen rooli Lähi-idän rauhanprosessin, palestiinalaishallinnon ja UNRWA:n tukemisessa;

3.  painottaa, että on tärkeää taata lisätuki ehdokasvaltioille ja mahdollisille ehdokasvaltioille poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten uudistusten hyväksymiseen ja toteuttamiseen; muistuttaa, että ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja oikeusvaltion periaatteen kunnioittaminen on olennaisen tärkeää laajentumisprosessissa; panee merkille, että liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) budjetoinnissa käytettiin tulosperusteista lähestymistapaa;

4.  korostaa, että EU:n kriisinhallintamekanismeja on vahvistettava ottaen huomioon maailmanlaajuisen humanitaarisen ja turvallisuustilanteen nopeat muutokset; torjuu jyrkästi vakautta ja rauhaa edistävää välinettä koskevat leikkausehdotukset ja korostaa, että unionin ainutlaatuisen kriisitoiminnan, kriisivalmiuden ja konfliktineston välineen heikentäminen olisi strateginen virhe; painottaa, että on tärkeää osoittaa riittävästi varoja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) talousarvioon, jotta siitä voidaan rahoittaa siviilikriisinhallintaoperaatioita, joilla edistetään rauhan ja turvallisuuden rakentamista kaikkialla maailmassa;

5.  panee merkille Euroopan parlamentin käynnistämän pilottihankkeen jälkeistä puolustusalan tutkimuksen valmistelutoimea koskevan ehdotuksen, joka voisi vaikuttaa myönteisesti jäsenvaltioiden välisen yhteistyön lisäämiseen turvallisuuden ja puolustuksen alalla;

6.  korostaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen merkitystä, myös vaalitarkkailutoiminnan kannalta, ja painottaa, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen, demokratiakehitys ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen ovat keskeisiä vakauden ja hyvinvoinnin edistämiselle maailmassa; panee tyytyväisenä merkille, että kyseisen välineen rahoitusta on lisätty, ja katsoo, että sitä olisi edelleen lisättävä;

7.  vaatii, että investoimista Euroopan ulkoisten toimien näkyvyyteen lisätään rahoituksen vaikutuksen vahvistamiseksi alalla;

8.  pyytää jälleen EU:n erityisedustajia koskevan budjettikohdan siirtämistä talousarvioon vaikuttamattomalla tavalla YUTP:n talousarviosta EUH:n hallinnolliseen talousarvioon, jotta EU:n diplomaattisia toimia voitaisiin edelleen vahvistaa;

9.  korostaa, että nuorisovaihto-ohjelmat ovat menestyksekkäimpiä toimia kulttuurienvälisten taitojen lisäämiseksi sekä ihmisten ja maiden välisen ymmärryksen ja yhteyden edistämiseksi; kiinnittää siksi erityistä huomiota varoihin, joita siirretään vuosittain Erasmus+ -ohjelmaan Euroopan naapuruusvälineestä, IPA 2 -välineestä ja kumppanuusvälineestä.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

30.8.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

50

6

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Lars Adaktusson, Michèle Alliot-Marie, Nikos Androulakis, Francisco Assis, Petras Auštrevičius, Elmar Brok, James Carver, Aymeric Chauprade, Andi Cristea, Mark Demesmaeker, Georgios Epitideios, Anna Elżbieta Fotyga, Eugen Freund, Michael Gahler, Iveta Grigule, Richard Howitt, Sandra Kalniete, Manolis Kefalogiannis, Tunne Kelam, Afzal Khan, Janusz Korwin-Mikke, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Ilhan Kyuchyuk, Ryszard Antoni Legutko, Arne Lietz, Sabine Lösing, Andrejs Mamikins, David McAllister, Tamás Meszerics, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Vincent Peillon, Alojz Peterle, Tonino Picula, Kati Piri, Andrej Plenković, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Sofia Sakorafa, Jacek Saryusz-Wolski, Jaromír Štětina, Charles Tannock, Ivo Vajgl, Hilde Vautmans, Boris Zala

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Laima Liucija Andrikienė, Neena Gill, Takis Hadjigeorgiou, Liisa Jaakonsaari, Othmar Karas, Javi López, Igor Šoltes, Dubravka Šuica, Eleni Theocharous, Ernest Urtasun, Janusz Zemke

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Heidi Hautala, Ernest Maragall, Marian-Jean Marinescu, Antonio Tajani


KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (6.9.2016)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017

(2016/2047(BUD))

Valmistelija: Nirj Deva

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että kunnianhimoinen Agenda 2030 ja 17 kestävän kehityksen tavoitetta, erityisesti terveyttä koskeva tavoite 3, koulutusta koskeva tavoite 4 ja sukupuolten välistä tasa-arvoa koskeva tavoite 5, joihin unioni ja jäsenvaltiot sitoutuivat syyskuussa 2015, edellyttävät unionin talousarviosta rahoitettavan kehitysavun pitämistä vähintään monivuotisessa rahoituskehyksessä hyväksytyllä tasolla samalla kun siinä edelleen keskitytään pitkän aikavälin ponnisteluihin köyhyyden torjumiseksi, kuten SEUT-sopimuksen 208 artiklassa määrätään;

2.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että rahoitusmekanismit ja budjettikohdat vastaavat kaikkia Agenda 2030:ssa sovittuja sitoumuksia; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita sitoutumaan välittömästi uudelleen tavoitteeseen nostaa virallisen kehitysavun osuus 0,7 prosenttiin BKTL:sta ja antamaan aikataulun siitä, kuinka virallista kehitysapua asteittain nostetaan 0,7 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä;

3.  kehottaa komissiota talousarviota koskevissa ehdotuksissaan ottamaan täysin huomioon unionin sitoutumisen siihen, että se tarvittaessa työskentelee yksityisen sektorin ja rahoituslaitosten kanssa kehitysyhteistyön alalla; painottaa näin ollen mahdollisuutta hyödyntää uusia kehitysyhteistyön resursseja sosiaalisesti vastuullisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien, varojen yhdistämisen ja muiden innovatiivisten keinojen avulla kehitysyhteistyön tuloksellisuuden, ihmisoikeusperiaatteiden ja oikeudenmukaisuuden tavoitteen mukaisesti; odottaa yksityiskohtaisia ehdotuksia Afrikkaa koskevan investointisuunnitelman laatimisesta ja katsoo, että sen olisi oltava ihmiskeskeinen ja siinä olisi keskityttävä valmiuksien kehittämiseen ja tekniseen apuun, teollistumiseen, kaupankäynti- ja investointimahdollisuuksiin, energian saatavuuteen ja infrastruktuurivaatimuksiin; painottaa, että parlamentin on toimittava tärkeässä roolissa tällaisen investointisuunnitelman tukemisessa ja valvomisessa;

4.  kehottaa investoimaan hankkeisiin, jotka edistävät ammatinharjoittajille räätälöityä koulutusta kysymyksissä, jotka liittyvät sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan ja haitallisiin käytäntöihin, sekä hankkeisiin, joilla edistetään yhteisöllistä osallistumista, koska vuosi 2017 on naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan eurooppalainen teemavuosi;

5.  vaatii, että painopisteiden ja rahoituksen on heijastettava sukupuoleen perustuvan väkivallan ja kehityspoliittisten kysymysten kansainvälistä luonnetta; katsoo, että hankkeiden rahoituksessa on siksi investoitava EU:n johdonmukaiseen osallistumiseen kaikissa maanosissa, jotta yhteisessä sukupuolten tasa-arvoa koskevassa valmisteluasiakirjassa oleva sitoumus voidaan muuttaa toiminnaksi;

6.  painottaa, että Syyrian kriisin ja muiden ennennäkemättömien konfliktien synnyttämien humanitaaristen tarpeiden äärimmäinen vakavuus tekee välttämättömäksi käyttää hätäapuvarausta (monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylittäen) ja joustovälinettä mahdollisimman suuressa määrin mutta myös otsakkeen IV marginaalia humanitaariseen kriisiin puuttumiseksi; on huolestunut, että kehitysapua koskevien uusien rahoitusmekanismien tavoite on epäselvä, ja pitää valitettavana, että Euroopan parlamentti ei ole mukana; muistuttaa, että se vastustaa jyrkästi kaikkien kehitysvarojen käyttöä muihin kuin kehitystavoitteisiin; kehottaa unionia lujittamaan valmiuksiaan turvallisuuden ja kehityksen yhdistämiseksi unionin kehityspolitiikan täytäntöönpanossa; vaatii lisäksi, että humanitaarista apua koskeville budjettikohdille on varmistettava asianmukainen rahoitus;

7.  katsoo, että erityisrahastojen perustamisen on vastattava joustavasti hätätilanteisiin ja tuotava olemassa oleville rahoituslähteille todellista lisäarvoa ja että näin ollen niiden on perustuttava uusiin varoihin; vaatii painokkaasti jäsenvaltioita pitämään lupauksensa ja suorittamaan ilmoittamansa maksut;

8.  painottaa, että on tärkeää käsitellä kattavasti turvallisuuden ja kehityksen välisiä yhteyksiä ja toteuttaa Agenda 2030:n tavoite 16; muistuttaa silti, että rahoitus, jota ei voida toteuttaa OECD:n kehitysapukomitean (DAC) puitteissa, on saatava muista välineistä kuin kehitysyhteistyövälineestä tai Euroopan kehitysrahastosta;

9.  pitää valitettavana, että vuoden 2016 talousarvioon verrattuna kehitysapuvälineen inhimillistä kehitystä koskevaan kohtaan on tehty leikkauksia EU:n politiikan painopisteiden rahoittamiseksi; toteaa, että tämä on kehityspolitiikan tuloksellisuutta koskevien perusperiaatteiden vastaista ja pyytää siksi palauttamaan vuoden 2016 talousarvion rahoitustason;

10.  katsoo, että on erittäin tärkeää puuttua pitkittyneisiin humanitaarisiin kriiseihin ja keskittyä ehkäisemiseen, kestävyyden kehittämiseen ja yhteistyöhön yhdessä lukuisien sidosryhmien kanssa, jotta edistetään humanitaarisen toiminnan globaalin rahoitusvajeen korjaamista; katsoo, että hallitusten, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin välisiä mahdollisia synergioita olisi tutkittava valmiuksien, ennaltaehkäisyn ja kestävyyden osatekijöinä siten, että samalla vältetään kielteisiä vuorovaikutuksen muotoja;

11.  pitää myönteisenä komission ehdotusta paikallisen yksityisen sektorin kehitykseen osoitetun tuen lisäämisestä kumppanimaissa ja kehottaa ottamaan tätä koskevat talousarviomäärärahat käyttöön mahdollisimman varhain ensi vuoden talousarviossa, mutta ei kuitenkaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kaltaisille muille kehitysalan toimijoille maksettavan tuen kustannuksella; korostaa, että on tärkeää edistää ilmapiiriä, jossa pienet ja keskisuuret yritykset voivat kukoistaa liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n periaatteiden mukaisesti, ja että tämä voidaan saada aikaan kehittämällä lainsäädäntövalmiuksia ja vahvaa oikeusvaltiota, vakaita pankkijärjestelmiä ja pankkialan säännöksiä, toimivia verojärjestelmiä sekä suurempaa avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta;

12.  vaatii, että vuodeksi 2017 osoitettavissa kehitysmäärärahoissa on otettava johdonmukaisemmin huomioon, että unionin painopisteinä ovat hauraat valtiot, vähiten kehittyneet maat, nuorisotyöttömyys ja naiset ja tytöt, jotka kohtaavat sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa tai haitallisia käytäntöjä tai ovat konfliktitilanteissa; katsoo, että leikkaukset kehitysyhteistyövälineen inhimillistä kehitystä koskeviin kohtiin ovat näihin tarpeisiin nähden epäasianmukaisia, koska EU on sitoutunut osoittamaan vähintään 20 prosenttia virallisesta kehitysavustaan perussosiaalipalveluihin, erityisesti koulutukseen ja terveydenhuoltoon;

13.  on huolestunut kehitysyhteistyön rahoitusvälineen Aasiaa ja Lähi-itää koskeviin budjettikohtiin osoitettujen määrärahojen riittämättömästä tasosta, erityisesti kun otetaan huomioon ulkoiset ja sisäiset paineet ja epävakaus, joita sellaiset maat kuin Bangladesh, Pakistan, Irak, Jemen, Etiopia ja Somalia joutuvat kohtaamaan;

14.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan kehitysmaita vakaiden, kestävien ja laadukkaiden julkisten sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmien rakentamisessa; kehottaa komissiota jatkamaan lääkkeiden saatavuuden parantamista köyhissä maissa; muistuttaa tarpeesta investoida laiminlyötyihin sairauksiin; kehottaa tässä yhteydessä komissiota jatkamaan ebola-viruksen seuraamista;

15.  kehottaa komissiota varmistamaan, että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen ja muihin ilmastotoimiin tarkoitetulla rahoituksella täydennetään haavoittuvassa asemassa olevissa kolmansissa maissa kehitysyhteistyövälineiden kautta rahoitettavia toimia; toteaa, että tämä ilmastorahoitus katsotaan unionin ilmastorahoitussitoumusten täyttämiseksi mutta sen on täydennettävä kehitysyhteistyörahoitusta eikä sitä katsota sellaiseksi.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

31.8.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

2

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Louis Aliot, Beatriz Becerra Basterrechea, Ignazio Corrao, Doru-Claudian Frunzulică, Nathan Gill, Charles Goerens, Enrique Guerrero Salom, Heidi Hautala, Maria Heubuch, György Hölvényi, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Stelios Kouloglou, Arne Lietz, Linda McAvan, Norbert Neuser, Cristian Dan Preda, Lola Sánchez Caldentey, Manuel dos Santos, Eleni Theocharous, Paavo Väyrynen, Bogdan Brunon Wenta, Rainer Wieland, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Brian Hayes, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Liliana Rodrigues


KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.9.2016)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017

(2016/2047(BUD))

Valmistelija: Reimer Böge

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille, että unionilla on yhä kunnianhimoisempi kauppapoliittinen ohjelma, joka esitettiin ”Kaikkien kauppa” -strategiassa, mikä lisää kauppapolitiikan pääosaston työmäärää; korostaa tarvetta toteuttaa myös kansalaisyhteiskunnan lisätoimia unionin allekirjoittamien kauppasopimusten soveltamisen ja vaikutusten ennakko-, jälki- ja väliseurannan edistämiseksi sekä tarvetta tätä koskevaan asianmukaiseen tiedonvälitykseen ja -levitykseen yleisölle, jotta varmistetaan unionin ja sen kauppakumppanien velvoitteiden täytäntöönpano ja täytäntöönpanon valvonta erityisesti sen osalta, miten niillä edistetään köyhyyden torjuntaa, kestävää kehitystä ja ihmisoikeuksia; toteaa, että suunnitelluilla TTIP- ja CETA-sopimuksilla on kielteinen vaikutus omien varojen tasoon; korostaa kuitenkin, että kaupan alan apua koskevien aloitteiden rahoitusta on lisättävä ja on osoitettava riittävät resurssit sen varmistamiseksi, että kauppapolitiikan pääosastossa on riittävästi henkilöstöä huolehtimaan kasvavasta määrästä samanaikaisia neuvotteluja ja seurantatoimia;

2.  korostaa, että on välttämätöntä toteuttaa kiireesti unionin talousarvion ja sen rakenteen perusteellinen uudistus monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä ja kauppapoliittisen ohjelman puitteissa, ja kehottaa komissiota tekemään asiasta aloitteen neuvostolle ja parlamentille;

3.  toteaa, että unionin kansalaiset haluavat kasvavassa määrin osallistua unionin kauppapolitiikkaan ja että komissio on tehnyt tästä kansalaisten mielenkiinnon kohteesta prioriteetin; korostaa tältä osin, että on erittäin tärkeää osoittaa tarpeeksi resursseja siihen, että kansalaiset otetaan aktiivisesti mukaan unionin kauppapolitiikan laadintaan aktiivisen osallistumisen, sidosryhmätapaamisten, niin verkossa kuin verkon ulkopuolella toteutettavien viestintäaloitteiden sekä tiedotteiden, neuvottelutekstien ja kannanottojen käännösten kautta; kehottaa jäsenvaltioita omaksumaan entistä aktiivisemman roolin unionin kauppapolitiikan lisäarvon selvittämisessä, sillä juuri ne laativat neuvotteluvaltuutukset, ja osoittamaan tällaisiin selvityksiin riittävästi resursseja omissa kansallisissa talousarvioissaan;

4.  korostaa, että kansainvälinen kauppa on unionin kaikessa ulkoisessa toiminnassa merkittävä väline ja että jos siihen osoitetaan tarvittava rahoitus ja se pannaan täytäntöön johdonmukaisilla toiminta-, talous-, kauppa- ja kehityspoliittisilla strategioilla, se voi edistää kestävää kehitystä, erityisesti kehitysmaissa, ja näin mahdollistaa unionin aktiivisen panoksen muuttoliikkeen syiden käsittelyssä;

5.  korostaa, että Euroopan naapuruuspolitiikassa tarjottava kauppaan liittyvä tekninen tuki ja taloudellinen apu itäisen kumppanuuden läheisille kumppaneillemme samoin kuin arabikevään jälkeisessä tilanteessa oleville maille voi merkittävästi edistää kyseisten alueiden vakautta; on sen vuoksi huolissaan leikkauksista, joita on ehdotettu Välimeri-akselille myönnettävään rahoitukseen sekä Palestiinalle ja UNRWA:lle annettavaan apuun; toteaa jälleen, että kumppanimaissa tavoitteena on oltava ennen kaikkea näkyvien ja kestävien parannusten tuominen tavallisten ihmisten elinoloihin;

6.  pitää valitettavina makrotaloudelliseen rahoitusapuun ehdotettuja leikkauksia, jotka ovat merkittäviä verrattuna sen poikkeuksellisen korkeaan tasoon vuonna 2016, sillä monilla kumppanimailla on edelleen vakavia taloudellisia vaikeuksia; katsoo, että rahoituksen tason on oltava ehdotettua korkeampi, jotta kaikki tulevat lainahakemukset voidaan ottaa huomioon; korostaa, että makrotaloudelliseen rahoitusapuun perustuvat lainat ja niiden takaisinmaksuehdot eivät saisi luoda uudenlaista riippuvuutta apua saaville maille;

7.  pitää huolestuttavana, että unionin talousarvion ulkopuolisia takuita ja rahoitusvälineitä käytetään entistä useammin moninaisiin kriiseihin vastaamiseksi ja että ne rahoitetaan osittain unionin talousarviosta leikkaamalla otsakkeen IV ohjelmien määrärahoja; toteaa, että jäsenvaltiot eivät ole nostaneet rahoitusosuuksiaan kahteen erityisrahastoon unionin rahoitusosuuksien tasolle, mikä rajoittaa niiden mahdollista vaikutusta; vaatii, että tällaisten rahoitusvälineiden on oltava sopusoinnussa avun tuloksellisuutta koskevien vakiintuneiden vaatimusten, kuten omavastuullisuuden ja yhteensovittamisen, kanssa ja niiden on oltava poikkeus, sillä ne eivät edellytä Euroopan parlamentin etukäteisvahvistusta, joten niiltä puuttuu demokraattinen legitimiteetti; toteaa jälleen, että tällaiset rahoitusvälineet olisi lopulta sisällytettävä unionin talousarvioon, jotta varmistetaan asianmukainen demokraattinen valvonta;

8.  suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen, että se aikoo esittää ehdotuksen ulkoiseksi investointiohjelmaksi osana uutta muuttoliikekumppanuuden kehystä syksyllä 2016; katsoo, että ulkoinen investointiohjelma tarjoaa uusia investointimahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille kolmansissa kehitysmaissa ja että se voi edistää Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden kestävää poliittista ja taloudellista vakauttamista; pitää valitettavana, että tulevia ehdotuksia ei ole otettu huomioon esityksessä yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017; korostaa, että uuden rahaston perustaminen ei saisi heikentää jo liian vähän rahoitusta saavia ohjelmia otsakkeessa IV vaan että olisi hyödynnettävä Euroopan investointipankin varoja samoin kuin sen asiantuntemusta ja johtamisvalmiuksia;

9.  panee merkille ehdotuksen, jonka mukaan maksusitoumusmäärärahoja lisätään ja maksumäärärahoja vahvistetaan tuntuvasti kumppanuusvälineessä; on huolestunut siitä, että tämän välineen puitteissa toteutetut yksittäiset kaupan edistämishankkeet eivät täydennä olemassa olevia paikallisia ja alueellisia ohjelmia vaan merkitsevät niille vilpillistä kilpailua; pyytää komissiota arvioimaan pk-yritysten kansainvälistymistä edistävien nykyisten välineiden johdonmukaisuutta muiden pk-yrityksiä tukevien eurooppalaisten välineiden, kuten COSMEn, kanssa ja arvioimaan niitä toissijaisuusperiaatteen ja päällekkäisyyksien välttämisen suhteen sekä sen suhteen, ovatko ne jäsenvaltioiden ohjelmia täydentäviä; kehottaa komissiota tekemään ajoissa ehdotuksia kyseisten ohjelmien väliarvioinnista, jotta niiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

31.8.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

27

8

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Maria Arena, David Campbell Bannerman, Daniel Caspary, Salvatore Cicu, Marielle de Sarnez, Santiago Fisas Ayxelà, Karoline Graswander-Hainz, Yannick Jadot, Ska Keller, Jude Kirton-Darling, David Martin, Emmanuel Maurel, Emma McClarkin, Anne-Marie Mineur, Sorin Moisă, Alessia Maria Mosca, Franz Obermayr, Artis Pabriks, Franck Proust, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Tokia Saïfi, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Joachim Starbatty, Adam Szejnfeld, Hannu Takkula, Iuliu Winkler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Reimer Böge, Edouard Ferrand, Seán Kelly, Stelios Kouloglou, Gabriel Mato, Georg Mayer, Bolesław G. Piecha, Jarosław Wałęsa


TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (28.9.2016)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017

(2016/2047(BUD))

Esittelijä: Martina Dlabajová

EHDOTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  katsoo, että tilanteessa, jossa resurssit ovat rajalliset, olisi entistä tärkeämpää noudattaa budjettikuria ja käyttää varoja tehokkaasti ja vaikuttavasti;

B.  ottaa huomioon, että vuoden 2017 talousarvioesityksen päätavoitteena on varmistaa, että unionin talousarviossa on tarvittavat resurssit, jotta unioni voi sen avulla edistää paremmin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, työpaikkojen luomista, kasvua, investointeja ja yhteisvastuullisuutta sekä reagoida jatkuviin haasteisiin ja uusiin tilanteisiin ja niiden talouden elpymisen viivästymisenä ja epätasa-arvon lisääntymisenä näkyvään vaikutukseen sekä maahanmuuttoon, humanitaariseen apuun ja turvallisuuteen;

C.  ottaa huomioon, että olisi pohdittava perusteellisesti uudelleen verotusta unionin tasolla ja otettava käyttöön yksi tai useampi uusi todellinen omien varojen laji unionin painopisteiden (kuten investointihankkeet ja Horisontti 2020) rahoittamiseksi;

D.  toteaa, että SEUT-sopimuksen 318 artiklassa tarkoitetun parlamentin ja komission välisen vuoropuhelun pitäisi edistää tulossuuntautuneen kulttuurin omaksumista komissiossa, avoimuuden lisääminen ja vastuuvelvollisuuden edistäminen mukaan luettuina;

Vuoden 2017 talousarvioon liitetty selvitys toimintamenoista

1.  muistuttaa, että 3. heinäkuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksestä(1) parlamentti jakoi tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen, jonka mukaan ei ole tarkoituksenmukaista yrittää mitata tuloksia, mikäli budjettia ei ole laadittu tulosindikaattoreiden perusteella(2), ja kehottaakin ottamaan käyttöön julkisen tulosbudjetoinnin mallin, jossa kuhunkin budjettikohtaan liitetään tulosindikaattoreilla mitattavia tavoitteita ja tuotoksia;

2.  pitää myönteisinä vuoden 2017 talousarvioesitykseen liitettyjä toimintamenoja koskevia ohjelmaselvityksiä, sillä ne tarjoavat osavastauksen parlamentin pyyntöön saada tietoa tavoitteista, tuotoksista ja indikaattoreista; toteaa, että näillä selvityksillä täydennetään tavanomaista toimintoperusteista budjetointimenetelmää tulostiedoilla;

3.  muistuttaa, että toisena budjettivallan käyttäjänä parlamentilla on oikeus esittää näkemyksensä edellä mainituista tavoitteista ja indikaattoreista ja siitä, ovatko ne perussopimuksissa vahvistettujen unionin ensisijaisten tavoitteiden ja strategisten asiakirjojen, kuten Eurooppa 2020 -strategian, mukaisia; toteaa, että ennen kuin parlamentti hyväksyy talousarvion, sen olisi tarkasteltava kunkin budjettikohdan avulla aikaan saatavaa unionin lisäarvoa;

4.  toteaa painokkaasti, että komission sisäisten hallintovälineiden selkeyttämiseksi pääjohtajien olisi pidettävä kiinni toimintamenoja koskevissa ohjelmaselvityksissä esitetyistä poliittisista tavoitteista ja indikaattoreista hyväksyessään hallintosuunnitelmiaan ja vuotuisia toimintakertomuksiaan ja että komission olisi laadittava SEUT:n 318 artiklan mukainen arviointikertomuksensa tältä pohjalta;

5.  on huolissaan maksujen tilanteesta, sillä maksattamatta olevien määrien taso on edelleen erittäin korkea ja ristiriidassa tasapainoista talousarviota edellyttävien perussopimusten hengen kanssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita olemaan tiukkana valitessaan ensisijaisesti rahoitettavia tavoitteita ja hylkäämään hankkeet, jotka eivät tuo selvää lisäarvoa;

Monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi

6.  katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi, joka komission on määrä esittää vuoden 2016 loppuun mennessä, on ensimmäinen ja paras tilaisuus puuttua rakenteellisesti vakaviin kriiseihin ja maksattamatta olevien määrien korkeaan tasoon, ottaa huomioon uudet poliittiset aloitteet, joihin ei ollut varauduttu monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymisen aikaan, arvioida ja tarkastella uudelleen jo rahoitettujen ohjelmien vaikuttavuutta ja käsitellä maksattamatta olevien määrien korkeaa tasoa; pyytää komissiota etsimään asianmukaisia ratkaisuja siihen, kuinka (i) unionin rahoittamat alakohtaiset politiikat saatetaan ajan tasalle, (ii) unionin talousarvion käytön sisältöä ja menettelyjä koskevaa yksinkertaistamisprosessia viedään tuntuvati eteenpäin (iii) ja varmistetaan rahoitusvälineiden asianmukainen kohdentaminen parhaiden tulosten aikaansaamiseksi; kehottaa komissiota antamaan ehdotuksen monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon kaikki aiheutuvat talousarviovaikutukset, muun muassa maksattamatta olevat määrät;

7.  kehottaa komissiota antamaan parlamentille tiedonannon ajoissa monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia varten ja tekemään siinä ehdotuksia, joissa selitetään, miten se aikoo tulevaisuudessa sovittaa pitkän aikavälin poliittiset tavoitteet, kuten Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, yhteen vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa;

Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä

8.  toteaa, että komission niille jäsenvaltioille, joilla ei ole luotettavia järjestelmiä, vahvistamat ja määräämät rahoitusoikaisut ja takaisinperinnät olivat vuonna 2015 yhteensä noin 3 499 miljoonaa euroa eli vähemmän kuin vuonna 2014, jolloin ne olivat 4 728 miljoonaa euroa; pyytää komissiota ilmoittamaan selvästi, mitkä vuonna 2015 takaisinperityistä määristä on kirjattu tuloina unionin tileille tai hyvitetty ja mistä budjettikohdista ne ovat peräisin ja missä määrin vuonna 2016 päätetyt rahoitusoikaisut ja takaisinperintätoimet voivat vaikuttaa vuoden 2017 talousarvion maksumäärärahatarpeisiin;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään takaisinperinnän avoimuutta ja ilmoittamaan erityisesti, minä vuonna maksu on suoritettu, minä vuonna siihen liittyvä virhe on havaittu ja minä vuonna takaisinperintä tai rahoitusoikaisu on sisällytetty tilinpäätöksen liitetietoihin;

Alakohtaiset politiikat

10.  katsoo, että väliarvioinnin yhteydessä tehtäviä mukautuksia alakohtaisiin politiikkoihin on pidettävä alustavana vaiheena valmisteltaessa vuoden 2020 jälkeen tehtävää monivuotisen rahoituskehyksen todellista uudistamista, joka toteutetaan noudattaen uusia sääntöjä ja periaatteita, joissa otetaan huomioon unionin odotettavissa olevat tarpeet ja painopisteet 2000-luvun kolmannella vuosikymmenellä: pyytää komissiota mukauttamaan unionin talousarviota siten, että siinä keskitytään enemmän unionin ajan tasalle saatettuihin tärkeimpiin perustavoitteisiin myös etsimällä niiden välisiä synergiaetuja;

11.  muistuttaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelman ”yhteiskunnallinen haaste nro 6” (Eurooppa muuttuvassa maailmassa – osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat) ja etenkin yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden antama panos tämän haasteen kohtaamiseen oli yksi parlamentin prioriteeteista, jonka se sisällytti Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sen suunnitteluvaiheessa; muistuttaa tämän osa-alueen merkityksestä aloilla, joilla unionilla on erityisiä haasteita ja joita ovat esimerkiksi työttömyyden, köyhyyden, radikalisoitumisen ja terrorismin torjunta, maahantulijoiden tukeminen, talous- ja rahapolitiikan ohjaus ja eriarvoisuuden torjuminen; on siksi huolissaan siitä, että ohjelman täytäntöönpanovaiheessa yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden asema on heikentynyt, koska ne menettivät johtoasemansa ja niiden maksusitoumusmäärärahoja on vähennetty 40 prosenttia, vaikka Horisontti 2020 -puiteohjelman kokonaismäärärahojen osuus vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä on kasvanut;

12.  korostaa, että Horisontti 2020 -ohjelman onnistumisaste 100 ensimmäisen ehdotuspyynnön jälkeen on 14 prosenttia (verrattuna koko seitsemännen puiteohjelman 20 prosenttiin); toteaa jälleen, että ainoastaan 20 prosenttia pk-yrityksille suunnatuista määrärahoista otettiin käyttöön (5 prosenttia pk-yrityksiä koskevasta välineestä), 38 prosenttia onnistuneista ehdokkaista oli uusia tulokkaita ja vain harvat siirtyvät ensimmäisestä vaiheesta toiseen; katsoo tämän johtavan siihen johtopäätökseen, että toinen ja kolmas vaihe, joiden avulla toteutettavuustutkimus muunnetaan todelliseksi innovaatioksi ja jotka tukevat markkinoille saattamista, menettävät potentiaaliaan; katsoo myös, että pk-yritysten asemaa on vahvistettava;

13.  toteaa lisäksi, että Itä- ja Keski-Euroopan maat tulevat kaukana jälkijunassa läntisiin ja pohjoisiin valtioihin verrattuna, kun tarkastellaan niiden onnistumisastetta ja rahoitusosuutta; kehottaa lisäämään tarvittaessa teknistä tukea ja jakamaan hyviä käytäntöjä; suosittelee yksinkertaistamaan Horisontti 2020 -ohjelman sekä ERI- ja ESIR-rahastojen välistä synergiaa ja tekemään siitä ymmärrettävämpää;

14.  muistuttaa, että unionin talousarviolla olisi annettava merkittävä sysäys keskipitkän ja pitkän aikavälin investointitoiminnan vauhdittamiseen, myös lisääntyvään epätasa-arvoon ja täysin uudenlaisiin sosiaalisiin ongelmiin vastaamiseksi; toteaa, että unionin talousarviolla voitaisiin tukea aiempaa voimakkaammin investointeja unionin yhteenkuuluvuutta lisääviin ja edistäviin sekä sen haavoittuvuutta ulkoisille häiriöille vähentäviin aloihin, kuten energian, liikkuvuuden ja tietotekniikan avainhankkeisiin, sekä tutkimukseen ja kehittämiseen, joihin liittyy myös sosiaalisia näkökohtia ja vaikutuksia, joita on korostettava painokkaasti;

15.  kehottaa budjettivallan käyttäjää korostamaan unionin toimia, joilla pyritään ehkäisemään ja torjumaan petoksia, korruptiota sekä kaikkea muuta laitonta toimintaa, joka vaikuttaa unionin taloudellisiin etuihin; kehottaa jälleen komissiota antamaan jäsenvaltioille riittävästi teknistä tukea ja edistämään hyvien käytäntöjen vaihtoa ennaltaehkäisevinä toimina sääntöjenvastaisuuksien ja virheiden torjumiseksi unionin varojen käytössä, ja on huolissaan tässä yhteydessä siitä, että komissio on ehdottanut määrärahojen uudelleenkohdentamista teknisestä tuesta luonteeltaan aivan erilaisiin toimiin;

Yksinkertaistaminen ja avoimuus

16.  korostaa nykyisen ja viimeaikaisen käytännön osoittavan, että edelleen on ehdottomasti syytä yksinkertaistaa prosessia, jonka avulla unionin varoja käytetään ja käyttäjät saavat niitä; katsoo, että mitä yksinkertaisempia säännöt ovat, sitä yhdenmukaisempia ne ovat ja sitä pienempi on tahattomien virheiden ja puutteiden esiintymismahdollisuus, ja mitä selkeämpiä ja vakuuttavampia säännöt ovat, sitä pienempi on laittoman ja rikollisen toiminnan mahdollisuus prosessin yhteydessä; toteaa, että mitä yksinkertaisempi ja avoimempi prosessi on, sitä pienempi on mahdollisuus, että unionin varoja osoitetaan ja uudelleenkohdennetaan epäasianmukaisesti;

17.  katsoo, että unionin määrärahojen saantia koskevan prosessin yksinkertaistaminen ja sen avoimuuden lisääminen johtaisivat varojen käyttöön, jolla on näkyviä ja myönteisiä vaikutuksia jäsenvaltioissa;

18.  toteaa, että ylisääntely on keskeinen haittatekijä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) edunsaajien ja asianomaisten tarkastuselinten kannalta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vähentämään edunsaajien hallinnollista rasitusta ja painetta esimerkiksi noudattamalla yhtenäistä tarkastusstrategiaa; on kuitenkin huolissaan jäsenvaltioiden hitaasta ryhtymisestä yksinkertaistuksiin ja kehottaa komissiota auttamaan jäsenvaltioiden viranomaisia tässä yhteydessä;

19.  toteaa, että täydellä avoimuudella varmistetaan, että varat käytetään täysin sääntöjen mukaisesti; on huolissaan unionin rahoittamien suurten hankkeiden avoimuudesta etenkin, kun kyse on alihankkijoita koskevista tiedoista; kehottaa komissiota luomaan suuremman avoimuuden tarjoavia järjestelmiä ja ulottamaan ne koskemaan myös rahastoja, joiden piiriin kuuluu unionin ulkopuolisia maita;

Unionin talousarvion lisäarvo

20.  korostaa, että on keskeisen tärkeää ottaa mitattavissa oleviin tuloksiin suuntautuva ajattelutapa unionin varainkäytön keskiöön; painottaa, että tuloksiin ja tuotoksiin perustuvasta arvioinnista olisi tultava mahdollisuuksien mukaan keskeinen periaate; on tyytyväinen komission ”tuloksiin keskittyvää EU:n talousarviota” koskevaan aloitteeseen ja pitää sitä ensimmäisenä askeleena kohti tulosbudjetointia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään varmistamaan, että niukat taloudelliset varat käytetään mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi siirtämällä hankkeiden täytäntöönpanossa painopistettä määrällisistä kriteereistä (kuten maksattamatta olevat määrät ja sitomatta olevat määrät) laatukriteereihin (esimerkiksi tulokset, vaikuttavuus, tehokkuus ja lisäarvo);

Rahoitusvälineet

21.  toteaa, että jos asianmukaisesti hankkeiden perusteella ja käyttötarkoituksen mukaisesti luokitellut rahoitusjärjestelyvälineet pannaan täytäntöön kohdennetusti, unionin varoja voitaisiin niiden avulla osoittaa tehokkaasti ja niistä voi tulevaisuudessa tulla osa talousarvion varojen osoittamista koskevien parhaiden käytäntöjen valtavirtaa; kehottaa komissiota lisäämään rahoitusjärjestelyvälineiden käytön avoimuutta ja raportoimaan säännöllisesti velkarahoituksesta, tappioista ja riskeistä sekä esittämään rahoitusjärjestelyvälineistä kustannus-hyötyanalyysin verrattuna suorempiin hankerahoituksen muotoihin; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön vaikuttavia valvontajärjestelmiä, jotta voidaan analysoida rahoitusvälineiden kysyntää jäsenvaltioissa ja siten välttää pääoman ylimitoittaminen, joka merkitsee varojen sitomista ilman, että niillä on vaikutusta unionin toimiin, kuten tilintarkastustuomioistuin totesi erityiskertomuksessaan nro 5/2015;

22.  panee huolestuneena merkille, että ESIRin toteutusta kuvaavat luvut osoittavat, että suurin osa investoinneista keskittyy unionin viiteen menestyneimpään talouteen.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

26.9.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Inés Ayala Sender, Ryszard Czarnecki, Dennis de Jong, Martina Dlabajová, Luke Ming Flanagan, Jens Geier, Ingeborg Gräßle, Verónica Lope Fontagné, Georgi Pirinski, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Bart Staes, Marco Valli, Derek Vaughan, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Cătălin Sorin Ivan, Andrey Novakov, Julia Pitera, Miroslav Poche, Richard Sulík

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

John Stuart Agnew, Edouard Ferrand

(1)

  EUVL C 75, 26.2.2016, s. 100.

(2)

  Kersti Kaljulaidin puheenvuoro talousarvion valvontavaliokunnan 22. huhtikuuta 2013 järjestämässä yhdennetyn sisäisen valvonnan kehystä koskevassa kuulemisessa.


TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (6.9.2016)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017

(2016/2047(BUD))

Valmistelija: Markus Ferber

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  vaatii, että vuoden 2017 talousarvioesityksen on heijastettava ja tuettava talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson painopisteitä, erityisesti varsinkin innovaatioita, kasvua ja työpaikkojen luomista tukevien investointien käynnistämistä uudelleen, kestävien rakenteellisten uudistusten jatkamista Euroopan kansantalouksien nykyaikaistamiseksi, vastuullisen finanssipolitiikan toteuttamista ja kilpailukyvyn parantamista, mikä myös edistää pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä;

2.  on tältä osin erityisen huolissaan siitä, että nuorisotyöttömyys on edelleen korkealla tasolla huolimatta siitä, että unionin talous on kääntynyt hitaaseen kasvuun;

3.  muistuttaa, että Euroopan strategisten investointien rahastolla (ESIR) on keskeinen merkitys hankittaessa yksityissektorin rahoitusta ja uusia rahoituslähteitä unionin kilpailukyvyn ja talouden elpymisen kannalta ratkaiseville investoinneille; korostaa, että uusia investointeja on rahoitettava noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/1017(1) määritettyjä perusteita, erityisesti täydentävyyttä, kestävyyttä sekä alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

4.  katsoo, että julkisten investointien lujittaminen on välttämätöntä terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmien sekä kansalaisille tarjottavien palvelujen laadun säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi sekä suotuisten olosuhteiden luomiseksi taloudellista kehitystä varten;

Kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittäminen rahoituspalvelujen alalla

5.  panee merkille, että kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittämiseen rahoituspalvelujen alalla myönnettävästä rahoituksesta hyötyvät yhteisöt ovat viiden vuoden jälkeen edelleen riippuvaisia EU:n rahoituksesta ja että EU:n avustusten osuus niiden talousarvioista on jatkuvasti yli 50 prosenttia; korostaa, että tällaisten yhteisöjen olisi jatkossakin osoitettava lisäarvonsa ja saavutettava korkeampi omarahoitusaste; toteaa, että useiden toimialan ulkopuolisten edustajien rahoituksessa osarahoitusosuus on yli 50 prosenttia; huomauttaa, että komission ehdotus, jossa esitetään kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittämistä koskevien rahoitusjärjestelyjen jatkamista, olisi hyväksyttävä ennen vuoden loppua, jotta mahdollistetaan jatkuva rahoitus;

6.  kehottaa investoimaan edelleen rakennerahastoihin kaikilla alueilla, myös muutosprosessissa olevilla alueilla, jotta vältetään jo hyödynnettyjen keinojen ja toimien vaikutusten keskeytyminen;

Euroopan valvontaviranomaiset ja valvonta

7.  kiinnittää huomiota Euroopan kolmen valvontaviranomaisen nykyiseen ja tulevaan rooliin unionin tason rahoitus- ja pankkivalvonnassa, pääomamarkkinaunionissa, valvontakäytäntöjen lähentämisen edistämisessä, yhteisen ohjekirjan laatimisessa pankki- ja muita rahoituspalveluja varten ja rahoitusvakautta ja pankkiunionia uhkaavien riskien arvioinnissa; korostaa, että vuoden 2017 talousarvioesityksessä on varattava riittävästi määrärahoja Euroopan valvontaviranomaisille, jotta ne kykenevät hoitamaan tehtävänsä; korostaa, että Euroopan valvontaviranomaiset tarvitsevat riittävän rahoituksen ja henkilöstön, jotta ne voivat hoitaa niille osoitetut tehtävät; huomauttaa, että olisi varattava riittävät määrärahat sijoittajien ja kuluttajien suojeluun;

8.  huomauttaa kuitenkin, että vuoden 2017 talousarvioesityksessä ja kaikissa tulevissa talousarvioesityksissä olisi varattava riittävät määrärahat, jotta voidaan valmistella Euroopan pankkiviranomaisen siirtymistä Lontoosta muualle, joka tapahtuu, kun Yhdistynyt kuningaskunta ja Euroopan unioni ovat saattaneet päätökseen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaiset neuvottelut ja Yhdistynyt kuningaskunta eroaa Euroopan unionista;

9.  tähdentää, että Euroopan valvontaviranomaisten on pitäydyttävä tinkimättömästi niissä tehtävissä, jotka unionin lainsäädäntövallan käyttäjä on niille osoittanut, ja että niiden ei pidä pyrkiä laajentamaan toimintavaltuuksiaan käytännössä kyseisiä tehtäviä laajemmalle;

10.  painottaa, että on kiireellisesti kehitettävä teknistä asiantuntemusta rahoituspalvelujen digitalisoinnin alalla, erityisesti hajautetun tilikirjan teknologian (DLT) yhteydessä, jotta parannetaan kykyä vastata nopeasti mahdollisiin haasteisiin; kannattaa sen vuoksi nimenomaisesti horisontaalisen DLT-työryhmän rahoittamista;

Veroasiat ja Fiscalis 2020 -ohjelma

11.  huomauttaa, että kansallisten veroviranomaisten välistä tietojenvaihtoa verotuksen alalla koskevien lainsäädännön muutosten vuoksi Fiscalis 2020 -ohjelman oikeusperustaa on ehkä tarkistettava, jotta nämä muutokset voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon ja jotta voidaan torjua veropetoksia, veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua;

12.  kannattaa vuonna 2016 käynnistetyn, valmiuksien kehittämistä, ohjelmallista kehittämistä ja viestintää koskevan pilottihankkeen jatkamista verojen välttelyn, veronkierron ja veropetosten torjunnan yhteydessä;

13.  pitää valitettavana, että Eurostat ei toimita ajan tasalla olevia tietoja Eurooppa 2020 ‑indikaattoreista huolimatta useista Euroopan parlamentin muistutuksista; arvostelee sitä, että Eurostatin verkkosivuston käyttäjäystävällisyydessä on yhä paljon parantamisen varaa; kehottaa Eurostatia tekemään siihen liittyviä parannuksia ja varmistamaan, että kaikki Euroopan tilasto-ohjelman tavoitteet todellakin toteutetaan;

EFRAG

14.  kehottaa komissiota jatkamaan Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) ja erityisesti sen tehtävien ja vastuualueiden uudistamista, jolla myös lisättäisiin unionin vaikutusvaltaa kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja annettaessa.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

1.9.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

43

7

6

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gerolf Annemans, Burkhard Balz, Hugues Bayet, Pervenche Berès, Udo Bullmann, Esther de Lange, Anneliese Dodds, Markus Ferber, Sven Giegold, Neena Gill, Sylvie Goulard, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Danuta Maria Hübner, Cătălin Sorin Ivan, Petr Ježek, Barbara Kappel, Othmar Karas, Georgios Kyrtsos, Alain Lamassoure, Philippe Lamberts, Werner Langen, Olle Ludvigsson, Fulvio Martusciello, Marisa Matias, Bernard Monot, Luděk Niedermayer, Stanisław Ożóg, Pirkko Ruohonen-Lerner, Alfred Sant, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Paul Tang, Ernest Urtasun, Marco Valli, Tom Vandenkendelaere, Cora van Nieuwenhuizen, Miguel Viegas, Jakob von Weizsäcker, Marco Zanni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Enrique Calvet Chambon, Matt Carthy, David Coburn, Mady Delvaux, Ramón Jáuregui Atondo, Syed Kamall, Thomas Mann, Siegfried Mureşan, Eva Paunova, Joachim Starbatty, Tibor Szanyi, Antonio Tajani, Romana Tomc, Miguel Urbán Crespo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Ernest Maragall

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto (EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1).


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.9.2016)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017

(2016/2047(BUD))

Valmistelija: Giovanni La Via

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että ympäristön ja terveyden suojelun korkea taso unionissa on taloudellisen vaurauden edellytys ja että elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus sekä mekanismit, jotka auttavat suojelemaan luonnonkatastrofeilta ja ihmisten aiheuttamilta katastrofeilta, ovat keskeisen tärkeitä unionin kaikille kansalaisille ja siten myös Euroopan parlamentille;

2.  toteaa, että jäsenvaltioiden olisi pidettävä ympäristön ja ilmaston kannalta kestäviä politiikkoja, toimia ja hankkeita mahdollisuutena parantaa kansanterveyttä ja edistää kasvua;

3.  korostaa investointien ratkaisevan tärkeää merkitystä tutkimuksessa ja innovoinnissa monilla aloilla, jotka kuuluvat ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan toimialaan, ja painottaa olevan olennaisen tärkeää, että kyseisten investointien ensisijaisuus näkyy asianmukaisesti vuoden 2017 talousarvioesityksessä; korostaa, että unionin pienten ja keskisuurten yritysten (pk‑yritykset) kestävä kasvu ja innovaatiovalmiudet ovat tärkeimpiä kilpailuetuja, joita unionilla on globalisoituneilla markkinoilla;

4.  toteaa, että huomattava osa vuoden 2017 talousarvioesityksen määrärahoista (erityisesti otsakkeesta 3) on osoitettava unionia tällä hetkellä koetteleviin haasteisiin ja erityisesti muuttoliike- ja turvallisuuskriisien ratkaisemiseen; huomauttaa kuitenkin, että budjettivallan käyttäjien on pidettävä mielessä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan toimialaan kuuluvien politiikkatoimien ja rahoitusvälineiden merkittävä eurooppalainen lisäarvo päättäessään vuoden 2017 talousarvioesityksestä, ja kehottaa erityisesti neuvostoa pidättymään kaikkia sellaisia valiokunnan toimialaan kuuluvia politiikkatoimia ja rahoitusvälineitä koskevista leikkauksista, joilla on unionin kannalta selkeää ja todistettua lisäarvoa;

5.  panee tyytyväisenä merkille joulukuussa 2015 tehdyn Pariisin sopimuksen ja korostaa, että unionin talousarviosta on tuettava kyseisen sopimuksen tavoitteiden ja unionin pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden saavuttamista; muistuttaa Pariisin sopimuksen edellyttävän, että rahoitusvirtojen on oltava yhdenmukaisia vähäisiin kasvihuonekaasupäästöihin tähtäävän kehityskulun ja ilmastonkestävän kehityksen kanssa; painottaa kehittyneiden maiden sitoumusta ottaa käyttöön kehitysmaiden ilmastorahoitusta julkisista ja yksityisistä lähteistä ja korostaa, että kyseisen sopimuksen mukaisesti on lisättävä ennakoitavissa olevaa, uutta ja täydentävää ilmastorahoitusta; kehottaa komissiota tekemään täydellisen arvioinnin Pariisin sopimuksen seurauksista unionin talousarviolle hyvissä ajoin, jotta se voidaan ottaa huomioon rahoituskehyksen tarkistuksessa, ja kehittämään unionin erityisen automaattisen rahoitusmekanismin, josta annetaan täydentävää ja riittävää tukea unionin oikeudenmukaiselle osuudelle niistä sadasta miljardista Yhdysvaltain dollarista, jotka on määrä toimittaa kansainvälistä ilmastorahoitusta varten;

6.  korostaa, että rahoituskehyksen uudelleentarkastelu tarjoaa erinomaisen tilaisuuden varmistaa, että saavutetaan tavoite käyttää 20 prosenttia menoista ilmastoon liittyviin toimiin; panee merkille, että komission ilmastoa koskeva valtavirtaistamismenetelmä tarkoittaa, että 19,2 prosenttia kaikista vuoden 2017 talousarvioesityksessä ehdotetuista maksusitoumusmäärärahoista liittyy ilmastoon, kun osuus oli 20,8 prosenttia vuonna 2016; kehottaa komissiota varmistamaan, että ilmastotoimien valtavirtaistamismekanismi otetaan kaikilta osin käyttöön ja että nykyistä ilmastonmuutosmenojen jäljittämismenetelmää parannetaan;

7.  muistuttaa lisäksi, että unioni on myös sitoutunut panemaan täytäntöön Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimukseen kuuluvan luonnon monimuotoisuutta koskevan strategisen suunnitelman, ja korostaa, että unionin olisi osoitettava riittävästi resursseja siihen liittyvien sitoumustensa lunastamiseen; panee tämän osalta merkille, että 8,2 prosenttia kaikista vuoden 2017 talousarvioesityksessä ehdotetuista maksusitoumusmäärärahoista liittyy luonnon monimuotoisuuden vähenemiskehityksen kääntämiseen, kun osuus oli yhdeksän prosenttia vuonna 2016; kehottaa komissiota antamaan lisäselvityksiä sekä ilmastoon että luonnon monimuotoisuuteen liittyvien menojen koko talousarviota koskevan osuuden selkeästä vähenemisestä;

8.  muistuttaa Euroopan ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden Euroopan ympäristölle tuomasta lisäarvosta ja kehottaa siksi varaamaan varainhoitovuoden 2017 talousarvioon riittävästi määrärahoja, jotta voidaan varmistaa monimuotoisuuden pitkän aikavälin suojelu; muistuttaa näin ollen komissiota ja jäsenvaltioita, että luontotyyppidirektiivin 8 artiklan mukaisesti niiden velvoitteena on varmistaa riittävä rahoitus suojelutoimille, joita tarvitaan Natura 2000 -alueiden lajien ja luontotyyppien palauttamiseen suotuisalle suojelun tasolleen;

9.  korostaa, että on tärkeää ottaa luonnon monimuotoisuuden suojelu osaksi kaikkien unionin politiikanalojen kehittämistä, täytäntöönpanoa ja rahoitusta, ja katsoo, että myös jäsenvaltioiden luonnonsuojelua ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä koskevien menojen avoimuus on tärkeää unionin menojen yhdenmukaisuudelle ja johdonmukaisuudelle;

10.  kehottaa komissiota varmistamaan, että unionin rahoitusvaroihin ei sisälly tukia, jotka ovat ilmaston kannalta haitallisia tai joissa on jumiuduttu fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaan infrastruktuuriin, kuten tukia fossiilisille polttoaineille, taikka tukia, jotka edistävät biologista monimuotoisuutta heikentävää toimintaa tai jotka vahingoittavat ekosysteemejä; kehottaa komissiota myös ottamaan käyttöön tehokkaan menetelmän biologista monimuotoisuutta koskevien menojen seuraamiseksi unionin talousarviossa;

Life-ohjelma

11.  muistuttaa, että Life-ohjelma on se unionin rahoitusväline, jolla tuetaan ympäristöä, luonnonsuojelua ja ilmastotoimia koskevia hankkeita kaikkialla unionissa;

12.  palauttaa erityisesti mieliin, että ilmastotoimet ovat keskeinen, monialainen painopiste, kuten Eurooppa 2020 -strategiassa ja komission ”työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen” ohjelmassa todetaan, ja korostaa, että Life-ohjelman ilmastotoimia koskevalla alaohjelmalla on tarkoitus tukea unionin toimintaa tällä osa-alueella ja alan keskeistä lainsäädäntöä (johon kuuluu myös EU:n päästökauppajärjestelmän kehittäminen) sekä vähähiiliseen talouteen siirtymistä vuoteen 2050 mennessä; muistuttaa, että vähintään 20 prosenttia unionin talousarviosta on käytettävä ilmastoon liittyviin toimiin siten, että rahoitusta saadaan eri politiikanaloilta;

13.  pitää tämä huomioon ottaen kuitenkin valitettavana, että tänäkin vuonna Life-ohjelman 493,7 miljoonan euron kokonaisrahoitus on vain 0,3 prosenttia koko vuoden 2017 talousarvioesityksestä, vaikka pitääkin Life-ohjelman maksusitoumusmäärärahoihin vuoden 2017 talousarvioesityksessä tehtyä 30,9 miljoonan euron lisäystä myönteisenä;

14.  korostaa, että Life-ohjelman maksumäärärahojen puuttuminen on aiemmin tuonut mukanaan ongelmia, jotka ovat estäneet ja viivyttäneet ohjelman asianmukaista täytäntöönpanoa;

15.  pitää komission käyttöön ottamaa Life-ohjelman hanketason jäljitysjärjestelmää myönteisenä; toteaa, että hankkeiden tuloksellisuutta koskevia tietoja on kerätty vuodesta 2015 ja että niitä käytetään väliarvioinnissa ja koostetaan ohjelmatasolla; toteaa, että jäljitysjärjestelmän on määrä olla täysin toimintavalmis, kun Life-ohjelman toinen monivuotinen työohjelma vuosiksi 2017–2020 käynnistyy;

Kansanterveys, elintarviketurvallisuus ja pelastuspalvelu

16.  panee merkille, että talousarvioesityksessä 2017 ehdotetaan terveyteen liittyviin toimiin 64,5 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina (+3,8 prosenttia vuodesta 2016) ja 57,7 miljoonaa euroa maksumäärärahoina (-17,8 prosenttia vuodesta 2016); pitää valitettavana, että maksusitoumusmäärärahojen osuus vuoden 2017 talousarvioesityksessä on edellisten vuosien tapaan vain 0,04 prosenttia ja terveysmenojen osuus otsakkeesta 3 on vain 1,5 prosenttia (maksusitoumusmäärärahoina), mikä ei täysin vastaa terveyden itseisarvoa ja sen merkitystä kasvun edistämisen edellytyksenä;

17.  panee tyytyväisenä merkille, että terveysteknologian arviointia koskeva yhteinen toimi alkaa vuonna 2016 ja se edistää suoraan komission tavoitetta saavuttaa ”syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja lujempi teollisuuspohja”; toteaa, että toimeen myönnetään 12 miljoonaa euroa yhteisrahoitusta ja että rahoituksen kannalta kyseessä on suurin terveysohjelmasta koskaan yhteisrahoitettu toimi;

18.  korostaa, että unionilla on maailman korkeimmat elintarvikkeiden turvallisuusvaatimukset; panee merkille, että talousarvioesityksessä 2017 ehdotetaan elintarvikkeisiin ja rehuihin liittyviin toimiin 256,2 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina (+1,3 prosenttia verrattuna vuoteen 2016) ja 234,5 miljoonaa euroa maksumäärärahoina (-3,1 prosenttia verrattuna vuoteen 2016); pitää valitettavana, että maksusitoumusmäärärahojen osuus vuoden 2017 talousarvioesityksessä on vain 0,16 prosenttia ja kyseisten menojen osuus otsakkeesta 3 on vain 6 prosenttia, mikä ei täysin vastaa elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuden merkitystä unionissa; korostaa, että tehokkaan, vaikuttavan ja luotettavan valvonnan takaamiseen liittyvien toimien maksumäärärahoja on leikattu 10,4 prosenttia ja eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien kiireellisten toimenpiteiden rahoituksen maksumäärärahoja 11,1 prosenttia verrattuna vuoteen 2016; katsoo, että nämä leikkaukset voivat heikentää eläin- ja kasvitautien ehkäisemistä ja niiden ilmaantuvuuden vähentämistä sekä tehokkaan virallisen valvonnan toteuttamista alalla;

19.  muistuttaa, että unionin pelastuspalvelumekanismi on yksi unionin yhteisvastuun kulmakivistä; painottaa, että unionilla on jäsenvaltioiden toimia tukeva, koordinoiva tai täydentävä ”mahdollistava rooli”, jonka mukaisesti se auttaa jäsenvaltioita katastrofien ennaltaehkäisyssä, niihin varautumisessa ja avustustoimissa; panee merkille tämän ohjelman maksusitoumusmäärärahojen hienoisen kasvun;

Erillisvirastot

20.  muistuttaa erillisvirastojen keskeisestä roolista sellaisten teknisten ja tieteellisten tehtävien sekä hallinnointitehtävien hoitamisessa, jotka auttavat oleellisesti unioniin toimielimiä politiikkojen laadinnassa ja toteuttamisessa; palauttaa lisäksi mieliin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan toimialaan kuuluvien virastojen (EYK, ECHA, ECDC, EFSA, EMA) erittäin tärkeät tehtävät ja toteaa, että sekä unionin toimielinten että kansalaisten kannalta on ratkaisevan tärkeää, että ne tekevät tehostettua yhteistyötä näiden tehtävien suorittamiseksi; korostaa, että tältä kannalta on ratkaisevan tärkeää, että nämä virastot saavat riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon kunkin viraston tarpeiden tapauskohtainen arviointi; ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, että henkilöstövähennykset EYK:ssä (‑3 virkapaikkaa), ECHA:ssa (-5), ECDC:ssä (-4), EFSA:ssa (-7) ja EMA:ssa (-6) voivat vaikuttaa kielteisesti niiden panokseen unionin politiikan täytäntöönpanossa; korostaa myös, että maksuilla rahoitettavissa virastoissa henkilöstötaulukon toimia, joita tarvitaan maksuilla rahoitettavien tehtävien täyttämiseen, olisi käsiteltävä erikseen ja tunnustettava, että ne perustuvat kysyntään eivätkä lisää unionin talousarvion rasituksia;

21.  toteaa, että maksuja perivien virastojen unionilta saama rahoitusosuus pysyy samana tai laskee; palauttaa mieliin, että alan toimijoilta saatuihin maksuihin perustuvat tulot voivat olla alttiita markkinoiden vaihtelulle ja että riippuvuus muista tulonlähteistä vähentää siksi virastojen rahoitusrakenteen ennakoitavuutta; korostaa, että toisaalta kerättävien maksujen määrää on vaikea ennustaa tarkasti, minkä vuoksi maksutuloja koskeva ennakkoarvio ei välttämättä toteudu, ja toisaalta on myös tarpeen varmistaa virastojen tarvitseman rahoituksen saatavuus; kehottaa harkitsemaan huolellisesti sitä, että ECHA:n maksuarvioihin sisällytetään 5 prosentin varovaisuusmarginaali;

22.  toteaa, että komissio on julkaissut hormonaalisten haitta-aineiden määrittämistä koskevat kriteerit esittävät kaksi säädösluonnosta 15. kesäkuuta 2016, ja muistuttaa, että komissio on pyytänyt asiaankuuluvia virastoja aloittamaan välittömästi valmistelutyöt prosessin nopeuttamiseksi heti, kun kriteerit ovat voimassa; korostaa siksi, että on olennaisen tärkeää antaa EFSA:n ja ECHA:n käyttöön riittävät rahoitus- ja henkilöresurssit;

23.  huomauttaa myös, että Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten antama kielteinen vastaus kesäkuussa 2016 pidettyyn kansanäänestykseen Yhdistyneen kuningaskunnan pysymisestä Euroopan unionin jäsenenä (niin sanottu Brexit-äänestys) saattaa aiheuttaa EMA:lle ennakoimattomia menoja vuonna 2017 tai sen jälkeen; katsoo siksi, että olisi järkevää antaa EMA:n käyttää kaikkea mahdollista vuoden 2016 talousarvion positiivista toteutumaa tulevina vuosina; toteaa myös, että EMA saattaa joutua pyytämään vuoden 2017 aikana tukea budjettivallan käyttäjiltä, jotta se saa käyttöönsä lisää talousarviomäärärahoja näiden poikkeuksellisten kustannusten kattamiseksi;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

24.  painottaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat erittäin arvokkaita välineitä uusien toimintojen ja politiikkatoimien käynnistämisessä; muistuttaa, että useat ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ideat on pantu aiemmin onnistuneesti täytäntöön pilottihankkeina tai valmistelutoimina; korostaa, että mahdollisuudet käynnistää uusia pilottihankkeita ja valmistelutoimia ovat vähentyneet saatavilla olevien maksusitoumusmäärärahojen puutteen vuoksi ja otsakkeen 3 liikkumavaran puutteen vuoksi; toteaakin, että todennäköisesti valiokunnan on käytettävä kyseisiä välineitä varovaisesti vuonna 2017.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

1.9.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

53

9

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Margrete Auken, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Catherine Bearder, Biljana Borzan, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Mireille D’Ornano, Seb Dance, Jørn Dohrmann, Ian Duncan, Stefan Eck, Bas Eickhout, Eleonora Evi, Karl-Heinz Florenz, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Jens Gieseke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, György Hölvényi, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Karin Kadenbach, Kateřina Konečná, Giovanni La Via, Peter Liese, Susanne Melior, Massimo Paolucci, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, Frédérique Ries, Michèle Rivasi, Daciana Octavia Sârbu, Annie Schreijer-Pierik, Dubravka Šuica, Tibor Szanyi, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Estefanía Torres Martínez, Nils Torvalds, Jadwiga Wiśniewska, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Clara Eugenia Aguilera García, Paul Brannen, Caterina Chinnici, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Martin Häusling, Ulrike Müller, Alojz Peterle, Bart Staes, Tom Vandenkendelaere, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Olle Ludvigsson, Gabriel Mato, Anthea McIntyre, Martina Werner


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (6.9.2016)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017

(2016/2047(BUD))

Valmistelija: Liisa Jaakonsaari

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa, että sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan (IMCO) vastuu talousarviomenettelyssä kattaa budjettikohtia osastoissa 2 (sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritykset), 14 (verotus ja tulliliitto) ja 33 (oikeusasiat ja kuluttajansuoja);

2.  korostaa, että vahvistetut ja hyvin toimivat sisämarkkinat ovat perustavan tärkeät, jotta unioni kykenee selviytymään häiriöistä; korostaa, että unionin talousarviosta on tuettava kiertotalouteen sekä osallistaviin, saavutettaviin, monimuotoisiin ja kilpailukykyisiin digitaalisiin sisämarkkinoihin siirtymistä;

3.  painottaa sellaisen vahvan kuluttajapolitiikan merkitystä, jolla vahvistetaan kuluttajien turvallisuutta ja tietoisuutta ja mukautetaan kuluttajien oikeuksia yhteiskunnan, teknologian ja talouden muutoksiin, joita ovat esimerkiksi big data, esineiden internet, kiertotalous, niin kutsuttu jakamistalous sekä sähköinen kaupankäynti; muistuttaa tässä yhteydessä myös kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen ja valistuksen sekä tuoteturvallisuuden ja markkinavalvonnan tärkeydestä sisämarkkinoilla, myös digitaalisilla sisämarkkinoilla; tähdentää, että kuluttajapolitiikan uusiin haasteisiin olisi vastattava osoittamalla tarkoitukseen riittävät määrärahat;

4.  panee tyytyväisenä merkille, että useimmat sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan tärkeimmistä painopisteistä sisämarkkinoiden, tulliliiton ja kuluttajansuojan alalla on otettu vuoden 2017 talousarviomenettelyssä asianmukaisesti huomioon ja niihin on osoitettu riittävät määrärahat;

5.  huomauttaa, että COSME-ohjelma on yrittäjyyttä ja investointeja kasvuun ja työllisyyteen tukeva keskeinen väline, ja toteaa tyytyväisenä, että sen rahoitus on asetettu etusijalle;

6.  on kuitenkin huolissaan, että määrärahoja vähennettiin COSME-ohjelmaa koskevalta momentilta 02 02 02 (Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) rahoituksen saannin parantaminen pääoma- ja velkajärjestelyin), sillä pk-yrityksillä ja mikroyrityksillä on edelleen vaikeuksia saada riittävästi rahoitusta; katsoo, että tehokas rahoituskehys, jossa riskipääoman saatavuutta on lisätty ja jossa sovelletaan täysimääräisesti ”pienet ensin” -periaatetta, edistää tutkimusta, innovointia, kiertotalouden liiketoimintamallien käyttöönottoa sekä pk-yritysten ja mikroyritysten laajentumista ja kansainvälistymistä, jolloin voidaan puolestaan lisätä kilpailukykyä, tukea kasvua ja luoda työpaikkoja;

7.  korostaa, että on syytä huolehtia Yritys-Eurooppa-verkoston rahoituksen riittävyydestä vuonna 2017, jotta voidaan vahvistaa pk-yritysten kasvua ja auttaa niitä selviämään sisämarkkinoille ja maailmanmarkkinoille pääsyyn liittyvistä haasteista;

8.  muistuttaa, että verkkovälitteisen riidanratkaisun monikielinen väline tarvitsee rahoitusta; korostaa, että hyvin toimivat verkkovälitteiset riidanratkaisujärjestelmät voivat lisätä kuluttajien luottamusta ja vahvistaa sähköistä kaupankäyntiä rajojen yli;

9.  on tyytyväinen tulliliiton uudistamiseen osoitettuihin varoihin, joilla tuetaan unionin tullikoodeksin oikea-aikaista täytäntöönpanoa ja sähköisten tullijärjestelmien kehittämistä ja jotka tarjoavat tehokkaat välineet petosten torjuntaan ja varmistavat sekä kuluttajansuojan että reilun kilpailun; pitää kuitenkin valitettavana neuvoston kantaa momentin 14 02 01 (Tulliliiton toiminnan ja uudistamisen tukeminen) määrärahoihin, sillä se saattaa vaarantaa tulliliiton uudistamiseen tarkoitettujen keskeisten välineiden riittävän rahoituksen;

10.  kannattaa sisämarkkinafoorumin rahoittamisen jatkamista, sillä se on tärkeä väline luotaessa eurooppalaisille yrityksille parempia markkinaolosuhteita, ja aikoo tarkkailla tilannetta varmistaakseen, että foorumille myönnetään asianmukainen rahoitus momentilta 02 02 01;

11.  tähdentää standardoinnin merkitystä sisämarkkinoille, sillä sen avulla varmistetaan tuotteiden ja palvelujen yhteentoimivuus ja vahvistetaan yritysten kilpailukykyä; korostaa, että standardit olisi laadittava markkinalähtöisellä, avoimella ja osallistavalla tavalla, jotta pk-yritysten olisi helppo panna ne täytäntöön, ja kuluttajien ja sidosryhmien olisi osallistuttava prosessiin; on tyytyväinen, että vuoden 2017 talousarviosta tuetaan edelleen työtä, jolla taataan Euroopan standardointikomitean (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitean (CENELEC) ja Euroopan telealan standardointilaitoksen (ETSI) toteuttamien standardointitoimien rahoituksen kestävyys sekä tehokkuus ja vaikuttavuus;

12.  pitää myönteisenä rahoituksen osoittamista sisämarkkinoiden hallintovälineisiin, kuten SOLVITiin; muistuttaa, että on tärkeää vahvistaa ja virtaviivaistaa pk-yrityksiä koskevia olemassa olevia välineitä, jotta niiden kansainvälistyminen olisi yksinkertaisempaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita painottamaan enemmän tuoteyhteyspisteiden ja keskitettyjen yhteyspisteiden virtaviivaistamista ja parantamista; katsoo, että on toteutettava niin ikään lisää toimia, joilla varmistetaan, että nämä välineet toimivat hyvin yhteen, ja optimoidaan rahoituksen lisäarvo; kannattaa yhden kaikenkattavan digitaalisen portaalin aloitetta;

13.  pyytää rahoitusta uuteen pilottihankkeeseen ”Rajatylittävän verkkokaupan dynaaminen kehittäminen tehokkailla paketinjakeluratkaisuilla”, jotta voitaisiin kerätä tietoa hyvistä käytännöistä paketinjakelun alalla, pilottihankkeeseen ”Algoritmeja koskeva valistusaloite”, jonka tavoitteena on lisätä algoritmien avoimuutta ja valistusta kansalaisten ja demokratioidemme hyväksi ja myötävaikuttaa digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseen, sekä pilottihankkeeseen ”Verkkosisällön saavutettavuusvaatimusten soveltaminen oletusarvoisesti verkkosivuntekovälineissä ja ‑alustoissa (verkkosisällön oletusarvoinen saavutettavuus)”, jolla edistetään ja tuetaan eurooppalaisen standardin saavutettavuusvaatimusten käyttöönottoa.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

5.9.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

6

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Dita Charanzová, Carlos Coelho, Lara Comi, Daniel Dalton, Nicola Danti, Evelyne Gebhardt, Antanas Guoga, Sergio Gutiérrez Prieto, Liisa Jaakonsaari, Philippe Juvin, Antonio López-Istúriz White, Margot Parker, Eva Paunova, Marcus Pretzell, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Catherine Stihler, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mylène Troszczynski, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Lucy Anderson, Birgit Collin-Langen, Filiz Hyusmenova, Emma McClarkin, Julia Reda, Marc Tarabella, Josef Weidenholzer

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Pál Csáky, Judith Sargentini, Michaela Šojdrová


LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.9.2016)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017

(2016/2047(BUD))

Valmistelija: Isabella De Monte

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että liikenneinfrastruktuurit, mukaan luettuina rajat ylittävät infrastruktuurit, ovat henkilöiden, tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden ja siten sisämarkkinoiden perusta ja että vapaa liikkuvuus edistää merkittävästi unionin yhdentymistä, työllisyyttä ja kestävän matkailun kehittämistä ja on unionin kaupan ja teollisuuden suorituskyvyn sekä ilmaston, ympäristön ja elämänlaadun suojelun kannalta keskeinen tekijä; katsoo, että liikenneinfrastruktuurien olisi täytettävä tietyt laatuvaatimukset, jotta kuluttajien turvallisuutta ja suojelua voitaisiin parantaa;

2.  tähdentää, että unionin liikennepolitiikka, etenkin Euroopan laajuinen liikenneverkko, on yksi unionin kunnianhimoisimmista ja menestyksekkäimmistä politiikka-aloista; korostaa, että Euroopan laajuinen liikenneverkko on keskeisessä roolissa unionin ja sen naapurimaiden kauppavaihdossa ja edistää kansalaisten hyvinvointia; muistuttaa näin ollen, että Euroopan laajuisen liikenneverkon vielä puuttuvien ja rajat ylittävien yhteyksien toteuttamiselle, erityisesti käytöstä poistettujen ja purettujen alueellisten rautatieyhteyksien loppuunsaattamiselle, ja pullonkaulojen poistamiselle on osoitettava riittävä rahoitus; pitää tärkeänä yhdistää kaikkien unionin alueiden liikenneverkot, mukaan luettuina syrjäiset, vuoristoiset ja saaristoalueet, ja ratkaista ongelmia, kuten asianmukaisen infrastruktuurin puute, saavutettavuus ja unionin keski-, itä- ja länsiosien kehno yhteentoimivuus;

3.  pitää valitettavana, että pullonkaulojen poistamiseen, rautatieliikenteen yhteentoimivuuteen ja puuttuvien yhteyksien palauttamiseen, kestäviin ja tehokkaisiin liikennejärjestelmiin sekä liikennemuotojen lähentämiseen ja yhdistämiseen suunnattuja varoja on leikattu huomattavasti; korostaa tässä yhteydessä, että näiden alojen talousarviomäärärahat on palautettava kokonaisuudessaan;

4.  pitää myönteisenä komission ehdotusta puuttuvien rautatieyhteyksien sisällyttämisestä vuoden 2016 ehdotuspyyntöihin; kehottaa komissiota antamaan neuvontatukea hankkeen vetäjille ja toimivaltaisille viranomaisille, jotta varmistetaan ehdotusten korkea taso; katsoo, että puuttuvat rajoja ylittävät yhteydet, joilla on huomattavaa lisäarvoa unionille työpaikkojen, matkailun ja kestävän kehityksen muodossa ja jotka yhdistävät alueita, joiden välillä on perinteisesti ollut ratayhteys, olisi rahoitettava Verkkojen Eurooppa -välineestä ja muista tilapäisistä rahoituslähteistä;

5.  huomauttaa, että Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) ei ole vielä tuottanut odotettuja tuloksia liikenneinfrastruktuurien suhteen; korostaa sen tähden, että vuoden 2017 talousarvion keskeisiin prioriteetteihin kuuluu tarve palauttaa ennalleen Verkkojen Eurooppa -määrärahat, joita käytettiin ESIR-takuurahaston perustamiseen; toteaa, että riittävä rahoitus olisi tärkeää varmistaa mahdollisimman nopeasti, jotta ehdotuspyynnöt voidaan käynnistää välittömästi, sillä Verkkojen Eurooppa -hankkeet ovat useita vuosia kestäviä pitkän aikavälin hankkeita;

6.  pitää myönteisenä Verkkojen Eurooppa -välineen yleistä menestystä ja pyytää komissiota käynnistämään ensisijaisesti Verkkojen Eurooppa -välineen jäljellä olevia määrärahoja koskevan kolmannen ehdotuspyynnön, jotta jäljellä olevia sitoumuksia voidaan suunnitella tarkemmin;

7.  panee merkille, että hanke-ehdotuksia on tehty valtavasti enemmän kuin niitä on voitu rahoittaa ja että vuosina 2014–2015 oli hylättävä suuri määrä korkealaatuisia hankkeita, koska unionin rahoitusta ei ollut tarjolla riittävästi, ja toteaa, että palautettujen, uudelleenkohdennettujen varojen lisäksi voitaisiin kyetä käyttämään vielä lisää resursseja;

8.  palauttaa mieliin, että talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(1) 17 kohdan mukaisesti Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahojen lisäykseen sovelletaan vuotuisissa talousarviomenettelyissä 10 prosentin joustorajaa; kehottaa komissiota lisäämään toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti Verkkojen Eurooppa -välineen kokonaisrahoitusta, mukaan luettuna koheesiorahoitusta;

9.  korostaa, että on olemassa kaksi infrastruktuurien kehittämiseen tiiviisti liittyvää keskeistä liikennepolitiikan alaa eli Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) kehittäminen ja merten valtateiden sekä sisävesiväylien edistäminen, joilla pyritään helpottamaan maaliikennekäytävien paineita ja jotka voisivat muodostaa liikenteen ”vesiväyläosuuden”; korostaa, että unionin liikennealan kestävyyden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että tavara- ja henkilöliikenne siirtyvät maanteiltä rautateille, merelle ja sisävesille; pitää näin ollen erittäin tärkeänä, että ERTMS:ään ja merten valtateiden ja sisävesiväylien edistämiseen osoitetaan riittävästi rahoitusta;

10.  katsoo, että liikennemuotojen integroinnin ja keskinäisten yhteyksien sekä intermodaalisten yhteyksien optimointi yhdessä rahtikäytävien kehittämisen kanssa ovat olennaisia osatekijöitä tavaraliikenteen siirtämisessä tieltä raiteille ja rautatieliikenteen kestävyyden parantamisessa;

11.  panee tyytyväisenä merkille neljännen rautatiepaketin teknisen osan hyväksymisen; tähdentää, että Euroopan rautatievirastolla voi olla tärkeämpi rooli sertifioinnissa ja infrastruktuurin kehittämisessä; korostaa, että virastolle olisi sen vuoksi annettava asianmukaiset talousarvioresurssit; katsoo, että olisi toteutettava jatkuvasti toimia rautatiealaa koskevan tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseksi, ja kehottaa osoittamaan tässä mielessä riittävän rahoituksen Shift2Rail -yhteisyritykselle, alueellisten rajat ylittävien yhteyksien uudelleenkäynnistämiselle sekä raideinfrastruktuurin ylläpidolle;

12.  pitää myönteisenä ensimmäisiä ehdotuspyyntöjä yhteisestä Shift2Rail-aloitteesta; kehottaa hallintoviranomaisia ja erityisesti komissiota nopeuttamaan toimintaohjelmansa täytäntöönpanoa, jotta aloitteen perustamisessa menetetty aika saataisiin kiinni ja lisäksi jotta Euroopan rautatieverkoston yhteentoimivuutta koskevia perustavanlaatuisia ongelmia voitaisiin ratkaista;

13.  painottaa, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008(2) uudelleentarkastelussa kaavaillaan Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) toimivaltuuksien laajentamista; korostaa, että riittävän rahoituksen myöntäminen EASA:lle on erittäin tärkeää, jotta se voi ryhtyä menestyksekkäästi hoitamaan näitä uusia velvollisuuksia;

14.  painottaa lisäksi, että EASA on jo tehnyt toimielinten välisen sopimuksen mukaisen viiden prosentin vähennyksen henkilöstönsä määrään; katsoo näin ollen, että neuvoston mahdollisesti esittämät lisäleikkaukset vaarantaisivat EASA:n moitteettoman toiminnan ja saattaisivat estää EASA:aa hoitamasta lainsäädäntövallan käyttäjältä jo saamiaan tehtäviä ja tulevaisuudessa saatavia tehtäviä; tähdentää, että EASA:an perustettavat uudet toimet, joita tarvitaan politiikan muutoksista ja uudesta lainsäädännöstä johtuvien lisätehtävien hoitamiseen, on jätettävä vähennystavoitteiden ulkopuolelle;

15.  korostaa, että EASA:n henkilöstötaulukon toimet (ja niihin liittyvät eläkkeet) rahoitetaan kokonaisuudessaan teollisuudenalan suorittamista maksuista eikä niillä siten ole vaikutusta unionin talousarvioon, joten niihin ei pitäisi soveltaa henkilöstövähennyksiä edes toimielinten välisen sopimuksen säännösten perusteella;

16.  korostaa, että teollisuudenalan maksuista kokonaan rahoitettujen henkilöstötaulukon toimien lisääminen varainhoitovuoden aikana olisi jätettävä EASA:n harkintavaltaan työmäärän vaihtelevuuden eli teollisuudenalan vaatimusten vuoksi; painottaa tässä mielessä, että budjettivallan käyttäjän olisi ilmoitettava myös, minkä lisäosuuden (enintään 10 prosenttia) toimista EASA:n hallintoneuvosto voisi EASA:n ehdotuksesta hyväksyä markkinakysynnän ennakoimattomaan kehitykseen vastatakseen maksuista ja palkkioista rahoitettujen, EASA:n talousarvion yhteydessä hyväksyttyjen toimien lisäksi; tähdentää lisäksi, että hallintoneuvoston päätöksen olisi perustuttava ennakoimattoman työmäärän perusteltuun arviointiin ja tehokkuuskriteereihin;

17.  korostaa asianmukaisen rahoituksen merkitystä eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeen (SESAR) eri osien täytäntöönpanolle, jotta voidaan varmistaa niiden ilmaliikenteen hallintaan liittyvien toimintojen käyttöönotto, joita pidetään välttämättöminä unionin ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tehokkuuden lisäämiseksi;

18.  muistuttaa, että pakolaisia ja maahanmuuttajia koskevan kysymyksen ratkaiseminen on tärkeä asia ja Euroopan meriturvallisuusvirastolla voi olla tässä tilanteessa tärkeä tehtävä, myös unionin ulkorajojen suojelemisessa; toteaa, että Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) valtuuksia on laajennettu, jotta se voi tehostaa yhteistyötään kansallisten viranomaisten sekä Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston kanssa; korostaa, että on tärkeää varmistaa asianmukaisella rahoituksella uusimman käytettävissä olevan teknologian hyödyntäminen, tietojen jakaminen henkilötietojen suojaa koskevien periaatteiden mukaisesti ja henkilöstön koulutus;

19.  pitää COP21-kokouksessa asetettuja liikennealan tavoitteita tärkeinä ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta; korostaa, että tarvitaan rahoitusta, jolla varmistetaan maantieliikenteen korvaaminen raide- ja vesikuljetuksilla sekä sisävesiliikenteellä ja rohkaistaan jäsenvaltioita investoimaan älykkäisiin, kestäviin ja yhdennettyihin julkisiin liikennevälineisiin, joita kaikki voivat käyttää; suosittelee myös, että huomiota kiinnitettäisiin liikennemelun vähentämiseen laadukkaan elinympäristön tarjoamiseksi kansalaisille; korostaa lisäksi tarvetta vähentää liikenteen aiheuttamia ulkoisia kustannuksia ja siten vähentää julkiselle taloudelle tulevaisuudessa aiheutuvaa rasitetta;

20.  tähdentää, että kaikkien liikennemuotojen tehokas ympäristöystävällinen logistiikkahallinto unionissa voi auttaa merkittävästi purkamaan liikenteen ruuhkautumista ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä; kannustaa komissiota edistämään logistiikan digitalisaatiota, kuten aloitteita tavaraliikenteen kimppakyydeistä; korostaa, että merten valtatiet ovat logistiikan ytimessä ja että satamat ja sisämaan yhteenliittämiset ovat tärkeimpiä solmukohtia multimodaalisten liikennemuotojen edistämisessä;

21.  korostaa, että digitaaliteknologiat ovat keskeisessä asemassa, kun kehitetään turvallista, tehokasta, intermodaalista ja kestävää liikennettä ja liikkuvuuden hallinnointia; kannustaa komissiota tukemaan kaikissa liikennemuodoissa digitalisoinnin ja automaation sekä innovatiivisten ratkaisujen (kuten ajoneuvojen yhteiskäyttö kaupungeissa ja maaseudulla yhdistettynä julkiseen liikenteeseen) kehittämistä kaikkien unionin kansalaisten, matkailijoiden ja yritysten, myös pk-yritysten, eduksi;

22.  pitää erittäin tärkeänä riittävän rahoituksen myöntämistä Galileolle ja Euroopan geostationaariselle navigointilisäjärjestelmälle (EGNOS) vuodeksi 2017, jotta varmistetaan komission sitoumukset lento-, maantie-, rautatie- ja meriliikenteen turvallisuuteen ja tehokkuuteen; muistuttaa, että on tärkeää tarjota pikaisesti keskeytymättömiä maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) palveluja älykkäille teille ja yhteistoiminnallisille ajoneuvoille sekä älykkäille ajoneuvokaluston, tavarakuljetuksen ja liikenteenhallinnan järjestelmille, kuten ATM, ERTMS ja eCall;

23.  kehottaa komissiota tukemaan erilaisia vaihtoehtoja rahoittaa toimia, joilla voidaan parantaa liikennepalvelujen, liikennevälineiden, infrastruktuurin ja intermodaalisten yhteyspisteiden käyttömahdollisuuksia, ja muita toimia, joilla parannetaan esteettömyyttä vammaisia henkilöitä varten;

24.  kannustaa komissiota tukemaan aloitteita, joilla pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta ja saavuttamaan tavoite tieliikennekuolemien puolittamisesta ja vakavien loukkaantumisten merkittävästä vähentämisestä vuoteen 2020 mennessä;

25.  katsoo, että liikennevälineiden ja -infrastruktuurien turvallisuuden varmistaminen on erittäin tärkeä tavoite, ja tähän tarkoitukseen on turvattava riittävä rahoitus;

26.  kehottaa ottamaan unionin vuoden 2017 talousarvioon suoraan matkailuun kohdennetun budjettikohdan sellaisena kuin se aiemmin oli olemassa, ottaen huomioon matkailualan merkityksen Euroopan pk-yritysten ja vihreiden työpaikkojen kannalta ja tarpeen lisätä edelleen sen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä maailmanlaajuisesti; kehottaa komissiota varmistamaan, että matkailualan rahoitusta vuosina 2014–2020 koskeva opas on saatavilla kaikilla unionin kielillä; kehottaa komissiota esittämään vuosittain katsauksen unionin eri varoilla yhteisrahoitettuihin matkailuhankkeisiin;

27.  kehottaa laatimaan matkailualan kokonaisstrategian, joka sisältää innovatiivisen ja kilpailukykyisen matkailusektorin kaikki tarpeelliset näkökohdat, kuten alan rahoitus, ammatillinen kehitys, kulkuyhteydet, infrastruktuuri, viisumijärjestelmä, digitalisointi ja matkailun edistäminen;

28.  korostaa maaseutu-, vuori-, saari- ja rannikkoalueiden ja syrjäisten alueiden tärkeyttä eurooppalaisen kestävän matkailun jatkokehityksen kannalta; katsoo, että olisi saatava käyttöön välineitä, joilla edistetään paikallista kulttuuria ja biologista monimuotoisuutta näillä alueilla sekä matkailualueilla, joille ei suuntaudu massaturismia; katsoo, että olisi kehitettävä erityisiä järjestelyjä, joilla mahdollistetaan Euroopan matkailupalvelujen esteetön käyttö liikuntarajoitteisille henkilöille ja muille vammaisille henkilöille.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

1.9.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

42

2

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Andor Deli, Karima Delli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, Stelios Kouloglou, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Georg Mayer, Cláudia Monteiro de Aguiar, Jens Nilsson, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Gabriele Preuß, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Claudia Țapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, István Ujhelyi, Wim van de Camp, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Kosma Złotowski, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ivo Belet, Michael Gahler, Karoline Graswander-Hainz, Werner Kuhn, Jozo Radoš, Henna Virkkunen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Urszula Krupa

(1)

EUVL C 373, 20.12.2013, s.1.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 216/2008, annettu 20 päivänä helmikuuta 2008, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta (EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1).


ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (8.9.2016)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017

(2016/2047(BUD))

Esittelijä: Derek Vaughan

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  antaa tunnustusta komission pyrkimyksille laatia ”tuloksiin keskittyvää EU:n talousarviota” koskeva strategia; kehottaa komissiota yksinkertaistamaan edelleen EU‑rahoitusta siten, että otetaan aina huomioon suhteellisuusperiaate ja tarve saattaa yksinkertaistaminen ja valvonta asianmukaiseen tasapainoon erityisesti EU:n rahoittamien hankkeiden täytäntöönpanossa ja hallinnoinnissa etenkin alueellisella ja paikallisella tasolla; korostaa tässä suhteessa, että komission on sovellettava unionin rahoittamien hankkeiden koko elinkaareen valtavirtaistettua lähestymistapaa, jossa keskitytään vahvasti ajoissa suoritettaviin maksuihin, mitattavissa oleviin tuloksiin ja päivitettyihin indikaattoreihin;

2.  vaatii, että vuoden 2017 alustavan talousarvion on heijasteltava ja tuettava eurooppalaisen ohjausjakson painopisteitä, joita ovat erityisesti innovointiin, kasvuun ja työpaikkojen luomiseen tähtäävien investointien käynnistäminen uudelleen, lähentymisen edistäminen, kestävien ja sosiaalisesti tasapainoisten rakenteellisten uudistusten tukeminen, jotta Euroopan kansantalouksia voidaan nykyaikaistaa siten, että parannetaan niiden kilpailukykyä, sekä finanssipolitiikat, joilla varmistetaan investoinnit ja kestävä kasvu;

3.  korostaa, että noin kolmannes EU:n vuotuisesta talousarviosta on suunnattu taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen; tähdentää, että koheesiopolitiikka on unionin tärkein investointipolitiikka ja väline, jolla vähennetään eriarvoisuutta kaikkien unionin alueiden välillä, ja että sillä on merkittävä rooli pyrittäessä saavuttamaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet;

4.  panee huolestuneena merkille, että vuoden 2017 talousarvioesityksessä vähennetään otsakkeen 1 b (taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus) maksumäärärahoja merkittävästi (37,3 miljardiin euroon, mikä merkitsee 23,5 prosentin vähennystä vuodesta 2016); toteaa, että maksusitoumusmäärärahat puolestaan ovat 53,6 miljardia euroa (lisäystä 5,4 prosenttia vuodesta 2016); katsoo, että ehdotetut maksumäärärahat eivät riitä kattamaan otsakkeessa tarvittavia maksuja; katsoo siksi, että tämä vaarantaa ohjelmien täysimittaisen täytäntöönpanon ja saattaa heikentää kansalaisten luottamusta unionin politiikkoja kohtaan;

5.  panee merkille vuoden 2017 talousarvioesityksestä 30. kesäkuuta 2016 annetun komission lehdistötiedotteen, jossa todettiin, että erityisesti tiettyjen koheesiopolitiikan alan ohjelmien suhteellisen hitaan käynnistymisen johdosta komissio odottaa saavansa vuonna 2017 vähemmän laskuja kuin vuonna 2016; kehottaa komissiota antamaan parlamentille yksityiskohtaisempia tietoja tästä asiasta ja ottamaan huomioon vaaran siitä, että tämä maksujen väheneminen voi jälleen aiheuttaa merkittävän maksuviivytysten määrän vuodesta 2017 eteenpäin;

6.  pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että otsakkeen 1 b maksusitoumus- ja maksumäärärahojen välinen ero on kasvanut vuoden 2017 talousarvioesityksessä 2 miljardista eurosta vuonna 2016 aina 16,3 miljardiin euroon vuonna 2017; korostaa, että Euroopan rakenne- ja investointirahastojen toteutusasteen odotetaan nousevan vuonna 2017 ja talousarviomäärärahoja on oltava riittävästi, jotta tämä lisäys voidaan kattaa; kiinnittää huomiota siihen, että toimintaohjelmista vastaavien viranomaisten myöhäinen nimittäminen voisi viivästyttää maksuja vuonna 2017; on vakavasti huolissaan siitä, että tilanne voi johtaa maksusuman syntymiseen erityisesti sitä kautta, että monivuotisen rahoituskehyksen jälkipuoliskolle saattaa kertyä maksamattomia laskuja;

7.  on vakuuttunut siitä, että kaikissa otsakkeissa ja etenkin otsakkeessa 1 b ilmenevät maksusitoumusten purkamisesta vapautuneet varat, jotka aiheutuvat perustellusta täydellisestä tai osittaisesta toteutumatta jäämisestä, olisi palautettava vuotuiseen talousarviomenettelyyn; kehottaa komissiota esittämään tätä koskevia ehdotuksia jo unionin vuoden 2017 talousarvion puitteissa;

8.  kehottaa komissiota päivittämään ja mukauttamaan maksusuunnitelmaansa, joka on kehitetty vähentämään ja estämään maksuviivytysten esiintymistä, ja ottamaan huomioon myös lisääntyneet maksutarpeet, jotka aiheutuvat vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 7 artiklan mukaisista teknisestä mukautuksesta, ja esittämään sen parlamentille;

9.  toistaa, että otsakkeen 1 b määrärahat ovat keskeisimmät paikallis- ja alueviranomaisten käytettävissä olevat varat maahanmuuttokriisin kaltaisten yllättävien haasteiden hallitsemista varten; kehottaa komissiota näissä puitteissa tehokkaampaan ja joustavampaan yhteistyöhön jäsenvaltioiden kanssa, kun ne pyytävät ohjelmiin muutoksia, jotta varmistetaan maksumäärärahojen riittävä taso ja parempi koordinointi ERI-rahastojen kesken; toteaa tässä yhteydessä, että pakolaiskriisi on vaikuttanut epätasaisesti paikallisella ja alueellisella tasolla; ehdottaa, että teknisistä mukautuksista saatavat lisävarat olisi kohdennettava erityisesti aloille, jotka tarjoavat runsaasti eurooppalaista lisäarvoa, kuten nuorisotyöttömyyteen ja kestävään kehitykseen, jotta voidaan vahvistaa kasvua ja myös rajoittaa unionin sisäisiä eroavaisuuksia;

10.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan täytäntöönpantavia toimintaohjelmia jatkuvasti ja muokkaamaan niitä, jos ne ovat tehottomia, jotta ERI-rahastoja käytettäisiin tehokkaammin ja vaikuttavammin asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

11.  muistuttaa, että komissio on neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 7 artiklan mukaisesti arvioinut vuonna 2016 vuotta 2017 koskevan teknisen mukautuksen yhteydessä kaikkien jäsenvaltioiden koheesiopolitiikan ”Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin” -tavoitteen mukaisia kokonaismäärärahoja vuosiksi 2017–2020; toteaa, että mukautuksen vaikutuksesta otsakkeen 1 b maksusitoumusmäärärahojen vuosien 2017–2020 enimmäismääriin tuli 4,6 miljardin euron korotus; korostaa tämän mukautuksen vaikutuksia vuoden 2017 talousarvioon;

12.  korostaa Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) keskeistä roolia pantaessa liikkeelle yksityisen sektorin rahoitusta ja uusia rahoituslähteitä investoinneille, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan kilpailukyvylle ja talouden elpymiselle; korostaa, että ERI- ja ESIR-rahastojen sekä muiden unionin rahoittamien ja kansallisten ohjelmien välillä on turvattava parempi johdonmukaisuus, synergia ja täydentävyys, jotta voidaan saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja vauhdittaa investointeja; kehottaa komissiota toimiin, joilla lisätään ERI-rahastojen hankkeiden ja ESIR-investointien ja muiden unionin rahoittamien ohjelmien näkyvyyttä;

13.  panee merkille komission ehdotuksen, jonka mukaan perustetaan rakenneuudistuksen tukiohjelma, jonka rahoituskehys on 142,8 miljoonaa euroa, ja korostaa, että tämä rahoitus olisi kohdennettava taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen;

14.  korostaa koheesiopolitiikan tärkeyttä sukupuolitietoisen budjetoinnin tehokkaan täytäntöönpanon kannalta; kehottaa komissiota tukemaan toimenpiteitä, joilla luodaan tarvittavat välineet sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi, kuten rakennerahastoja käyttävät kannustinvälineet, joilla rohkaistaan sukupuolitietoista budjetointia kansallisella tasolla.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

8.9.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

27

1

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Franc Bogovič, Victor Boştinaru, Steeve Briois, Andrea Cozzolino, Rosa D’Amato, Michela Giuffrida, Ivan Jakovčić, Marc Joulaud, Constanze Krehl, Louis-Joseph Manscour, Martina Michels, Iskra Mihaylova, Jens Nilsson, Andrey Novakov, Stanislav Polčák, Fernando Ruas, Monika Smolková, Maria Spyraki, Ramón Luis Valcárcel Siso, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Kerstin Westphal, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jan Olbrycht, Dimitrios Papadimoulis

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Czesław Hoc, Karol Karski, Julia Reda, Tatjana Ždanoka


MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.9.2016)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017

(2016/2047(BUD))

Valmistelija: Peter Jahr

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille, että talousarvioesityksessä vuodeksi 2017 otsakkeeseen 2 ehdotetaan 58,9 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoina, ja pitää valitettavana tätä 5,7 prosentin vähennystä verrattuna vuoteen 2016 (uudelleen kohdentamisen vaikutus neutraloitu), ja 55,2 miljardia euroa maksumäärärahoina (lisäystä 0,2 prosenttia);

2.  pitää valitettavana monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 otsaketta 2 koskevan enimmäismäärän perusteella, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tärkeimpiä menoeriä leikataan todennäköisesti vuonna 2017; toteaa, että leikkaukset koskevat muun muassa maaseudun kehittämistä, suoria tukia ja markkinatoimenpiteitä;

3.  pitää erityisen valitettavina ehdotuksia leikata maaseudun kehittämiseen tarkoitettuja maksusitoumus- ja maksumäärärahoja; pitää valitettavana maksusitoumusmäärärahojen 23,1 prosentin ja maksumäärärahojen 4,6 prosentin vähentämistä; toteaa, että suuremmat summat johtuvat vuoden 2014 maksusitoumusmäärärahojen kompensoinnista varainhoitovuosina 2015 ja 2016; korostaa, että Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahastosta) maaseudun kehittämiseen tarkoitetulla rahoituksella on korkea lisäarvo maaseutualueiden talouden ja julkisten palveluiden kannalta kaikkialla unionissa ja se voi todella edistää työpaikkojen säilyttämistä ja uusien työpaikkojen luomista;

4.  pitää myönteisenä heinäkuussa 2016 ilmoitettua viljelijöiden tukipakettia ja katsoo sen olevan askel kohti entistä parempaa tuotannon hallintaa; pitää kuitenkin valitettavana, että unionin tason toimille varattu osuus on liian pieni kansallisiin määrärahoihin varattuihin summiin nähden, sillä tuotannon hallinnon on oltava unionin laajuista, jotta voidaan välttää uudelleenkansallistamisen riski ja ylläpitää yhtäläisiä toimintaedellytyksiä; katsoo, että rakenteellisia toimia olisi ennakoitava ja ne olisi sisällytettävä tulevien vuosien talousarvioihin;

5.  korostaa, että tavoitteena on parantaa unionin maatalouden kilpailukykyä ja kestävyyttä, ja pyytää kohdentamaan varoja näiden tavoitteiden saavuttamiseen; muistuttaa maatalouspolitiikan tarjoamista mahdollisuuksista työpaikkojen luomiseen, tekniseen ja sosiaaliseen innovointiin ja kestävään kehitykseen etenkin maaseutualueilla, joilla ne edistävät aluekehitystä;

6.  pitää valitettavana maaseudun kehittämiseen sidottavien ja käytettävien määrärahojen vähentämistä vuosi vuodelta;

7.  pitää valitettavana, että talousarvioesitys vuodeksi 2017 merkitsee huomattavasti aikaisempaa pienempää kohdentamatonta liikkumavaraa (0,64 miljardia) otsakkeessa 2; vaatii, että talousarvion muihin otsakkeisiin kohdistuvista paineista huolimatta otsakkeessa 2 säilytetään ennakoimattomiin menoihin varattu 0,65 miljardin liikkumavara, jotta voidaan puuttua maatalousmarkkinoiden jatkuvaan kriisiin sekä mahdollisiin tuleviin kriiseihin ja usein esiintyvään hintojen epävakauteen; korostaa, että ulkopoliittinen päätös on johtanut Venäjän kauppasaartoon, josta ovat kärsineet eniten viljelijät, ja se on ollut kriisin käynnistänyt tekijä; vaatii siksi, että koko liikkumavara pysyy otsakkeessa 2;

8.  toteaa, että kriisit ovat koetelleet unionin maataloutta yhä tuntuvammin viime vuosina; kehottaa siksi komissiota harkitsemaan uudelleen vararahoitusjärjestelmän rahoittamista ja ottamaan käyttöön uuden välineen, joka mahdollistaa nopean poliittisen reagoinnin kriiseihin tämän vaikuttamatta vuotuisiin suoriin tukiin;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan oikea-aikaisesti erityisesti maitoalalla maataloustuotteiden hintojen merkittävää vaihtelua, joka vaikuttaa kielteisesti viljelijöiden tulotasoon, ja reagoimaan tarvittaessa tilanteeseen ripeästi ja tehokkaasti, jolloin viljelijät voivat suoraan torjua tällaista hintojen vaihtelua;

10.  korostaa pitävänsä olennaisena, että maatalouselintarvikealan tutkimukseen varatut varat erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman määrärahoissa ovat sellaisinaan edelleen täysin käytettävissä, jotta voidaan vauhdittaa maatalousalan innovointia;

11.  pitää valitettavana, etteivät ehdotetut toimet ole täysin saavuttaneet tavoitteitaan; torjuu maatalousmarkkinoiden interventioihin ehdotetut määrärahaleikkaukset vuoteen 2016 verrattuna; katsoo, että kriisin torjumiseksi on toteutettava taloudellisia jatkotoimia; pyytää komissiota lisäämään sekä myyntivaikeuksiin että Venäjän kauppasaartoon liittyviä hätätoimenpiteitä; on huolissaan siitä, että lisämarkkinainterventiot ovat tarpeen; katsoo, että kaikissa toimissa ja interventioissa on otettava entistä paremmin huomioon eri jäsenvaltioiden erityispiirteet ja -tarpeet;

12.  vaatii, että jäsenvaltiot toteuttavat viipymättä tukiohjelman maidontuotannon vähentämiseksi; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi koordinoitava toimiaan, jotta voidaan vähentää eri jäsenvaltioiden maidontuottajien välistä kilpailua; katsoo, että tehokasta tuotannon hallintaa olisi paras toteuttaa unionin tasolla, mikä takaisi yhtäläiset toimintaedellytykset;

13.  panee merkille maitokiintiöiden poistamisen vaikutukset ja katsoo, että on toteutettava valmistelevia toimia markkinahäiriöiden välttämiseksi sen jälkeen, kun sokerialan kiintiöt lakkautetaan syyskuussa 2017;

14.  panee tyytyväisenä merkille, että talousarvioesityksessä vuodeksi 2017 on jälleen tuettu koulumaitojärjestelmää 75 miljoonalla eurolla; ei hyväksy kouluhedelmä- ja kouluvihannesjärjestelmän 20 miljoonan euron leikkauksia; toteaa jälleen, että molemmat järjestelmät ovat osoittautuneet ratkaisevan tärkeiksi viljelijöille ja jäsenvaltioille, ja korostaa näiden järjestelmien merkitystä, kun otetaan huomioon nykyinen kriisi ja lasten virheravitsemus unionissa; kehottaa komissiota vähentämään byrokratiaa molemmissa järjestelmissä;

15.  vaatii, että kaikki unionin talousarvion tulot, jotka ovat peräisin käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista tai sääntöjenvastaisuuksien vuoksi maksetuista palautuksista maatalousalalla kaudella 2015/2016, jäävät otsakkeeseen 2;

16.  panee tyytyväisenä merkille tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoihin tehdyn lisäyksen; vastustaa valtavia leikkauksia tukeen tuottajaryhmittymille esihyväksyntää varten; pitää tervetulleena hedelmä- ja vihannesalan poikkeuksellisten toimenpiteiden jatkamista varsinkin siksi, että kriisi ja Venäjän tuontikielto ovat olleet erittäin haitallisia tuottajille; kehottaa jatkamaan näitä toimia niin kauan kuin Venäjän kauppasaarto kestää ja kehottaa laajentamaan niitä käsittämään kaikki viljely- ja karjanhoitoalat, joihin vaikutukset kohdistuvat; toteaa, että maitoalaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska Venäjän kauppasaarto lisää tuottajien epävarmuutta, koska se kiihdyttää kiintiöjärjestelmästä luopumisen jälkeen tapahtunutta hintojen laskua;

17.  pitää myönteisinä Horisontti 2020 -ohjelman määrärahoja, jotka on tarkoitettu maatalouteen liittyvään tutkimukseen ja innovointiin tarkoituksena varmistaa turvallisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden ja muiden biopohjaisten tuotteiden riittävä saanti; korostaa tarvetta asettaa etusijalle hankkeet, joihin liittyy alkutuottajia;

18.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että asetuksen (EU) N:o 1306/2013 mukaisesti vuoden 2017 talousarvion maatalousosiossa kriisivaraukseen siirretyt mutta käyttämättä jääneet varat säilyvät kokonaisuudessaan otsakkeessa 2 seuraavana varainhoitovuonna viljelijöille myönnettäviä suoria tukia varten; korostaa tarvetta antaa rahallista ja teknistä tukea tämänhetkisen kriisin pahimmin koettelemille viljelijöille tuotannon muuntamista varten;

19.  vaatii, että markkinakriisien tai muiden vaikutusten vuoksi viljelijöille aiheutuneiden taloudellisten menetysten korvaamiseen on osoitettava varoja; toteaa jälleen, että otsakkeessa 2 käytettävissä olevat liikkumavarat on käytettävä tähän tarkoitukseen;

20.  korostaa tarvetta vahvistaa eläintautien ja kasvintuhoojien torjuntaan tarkoitettuja määrärahoja, jotka ovat tällä hetkellä 20 miljoonaa euroa, koska ne eivät ole riittäviä käsittelemään Xylella Fastidiosan ja lintuinfluenssan kaltaisten sairauksien uutta esiintymistä eivätkä tarttuvaa nodulaarista dermatoosia, joka on uusi karjaan vaikuttava tartuntatauti, jota esiintyy jo Kreikassa ja Bulgariassa ja joka uhkaa useita muita maita; vaatii tästä syystä lisärahoitusta etenkin oliivinviljely- ja oliiviöljyalalle, jotta voidaan korvata viljelijöille koituneita taloudellisia tappioita markkinakriisien sekä terveyteen tai kasvien terveyteen liittyvien kriisien, kuten Xylella fastidiosa -bakteerin aiheuttaman kriisin, vuoksi, jotta voidaan tehostaa ennaltaehkäisytoimia unionissa, torjua tämän vakavan taudin leviämistä, toteuttaa alan rakenneuudistus ja lisätä tätä taudinaiheuttajaa ja sen levittäjiä koskevaa tieteellistä tutkimusta; toteaa jälleen, että otsakkeessa 2 käytettävissä olevat liikkumavarat on käytettävä tähän tarkoitukseen; katsoo, että hävittämisestä maksettavien korvausten olisi katettava myös maatalouden ekosysteemien, kuten maaperän, ennallistaminen sekä biologisen monimuotoisuuden vakauttaminen erityisesti varmistamalla kasvi- ja eläinkannan geneettinen monimuotoisuus, johon kuuluu ihannetapauksessa tautien tai tuholaisten vastustus- tai sietokyky; katsoo, että kaiken avun tarkoituksena olisi oltava varmistaa tasapainoiset ja biologisesti monimuotoiset maatalouden ekosysteemit ja maisemat, jotka ovat vähemmän alttiita tuleville hyökkäyksille; kehottaa komissiota ja neuvostoa toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet estääkseen kyseisten markkinoiden heikkenemisen;

21.  ei kannata komission päätöstä lisätä varoja vapaaehtoiseen tuotantosidonnaiseen tukeen, koska se johtaa markkinoiden vääristymiseen jäsenvaltioiden kesken tietyillä maatalousmarkkinoilla; ei myöskään kannata nuorten viljelijöiden tuen vähentämistä;

22.  pyytää komissiota perustamaan markkinoiden seurantakeskuksia lihalle ja muille tuotteille, joihin hintojen heilahtelu vaikuttaa, jotta voidaan laatia ennusteita ja välttää ylituotantoa;

23.  pitää ilahduttavana, että mehiläistarhauksen tukemiseen osoitettuja määrärahoja on lisätty hieman ja pyytää määrärahojen lisäämistä, koska parlamentti on johdonmukaisesti pitänyt mehiläistarhausta merkittävänä maatalouden tulevaisuuden ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisen kannalta;

24.  kehottaa komissiota valvomaan maataloustuotteiden hintojen merkittävää vaihtelua, joka vaikuttaa kielteisesti viljelijöiden tulotasoon, ja reagoimaan tarvittaessa tilanteeseen ripeästi ja tehokkaasti;

25.  kehottaa pitämään yllä tavoitetta parantaa Euroopan maatalouden kilpailukykyä ja kestävyyttä ja pyytää osoittamaan varoja kyseisten tavoitteiden saavuttamiseen;

26.  ei hyväksy komission päätöstä viivyttää vuoden 2017 talousarvioesityksen esittelyä yli kuukaudella Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen vuoksi, koska se häiritsee vakavasti talousarviomenettelyä.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

30.8.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

5

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Paul Brannen, Daniel Buda, Nicola Caputo, Matt Carthy, Viorica Dăncilă, Michel Dantin, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Edouard Ferrand, Luke Ming Flanagan, Beata Gosiewska, Martin Häusling, Jan Huitema, Peter Jahr, Jarosław Kalinowski, Urszula Krupa, Zbigniew Kuźmiuk, Philippe Loiseau, Mairead McGuinness, Giulia Moi, Ulrike Müller, Maria Noichl, Marijana Petir, Jens Rohde, Bronis Ropė, Jordi Sebastià, Jasenko Selimovic, Maria Lidia Senra Rodríguez, Czesław Adam Siekierski, Marc Tarabella, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Bas Belder, Franc Bogovič, Maria Heubuch, Karin Kadenbach, Norbert Lins, Gabriel Mato, Anthea McIntyre, Sofia Ribeiro, Annie Schreijer-Pierik, Tibor Szanyi, Hannu Takkula, Estefanía Torres Martínez, Ramón Luis Valcárcel Siso


KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.9.2016)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017

(2016/2047(BUD))

Valmistelija: Nils Torvalds

EHDOTUKSET

Kalatalousvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  palauttaa mieliin, että YKP:n tavoitteet voidaan todella saavuttaa ainoastaan riittävien määrärahojen avulla; korostaa, että määrärahat ovat keskittyneet pääluokkaan 3 ja osastoon 11 (meri- ja kalastusasiat); panee merkille, että suurin osa määrärahoista on kohdennettu Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon (EMKR), jonka käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset muihin EU:n rahastoihin verrattuna, ja pakollisiin rahoitusosuuksiin alueellisille kalastuksenhoitojärjestöille sekä kestävää kalastusta koskeviin sopimuksiin, ja katsoo, että tähän viimeksi mainittuun budjettikohtaan kohdistuvien jatkuvien määrärahaleikkausten hillitseminen on erittäin tärkeää, jotta varmistetaan, että sopimusverkoston laajentamista kolmansien maiden kanssa koskevat odotukset täyttyvät;

2.  korostaa, että unionin talousarviossa on otettava huomioon työllisyyttä, yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevat poliittiset tavoitteet; painottaa, että myös meri- ja kalatalousalat luovat työpaikkoja ja kasvua ja edistävät osaltaan aktiivisesti alueellista kehitystä ja luonnonvarojen hallintaa;

3.  korostaa kalastuksen sosiaalisen ja taloudellisen ulottuvuuden merkitystä paikallisyhteisöille sekä kalastuksesta erityisen riippuvaisille tietyille meri- ja rannikkoalueille; toteaa, että riittävät rahoitusvaraukset on säilytettävä, jotta mahdollistetaan pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavien laivaston osien rahoituksen saanti;

4.  korostaa, että meri- ja kalataloudella on tärkeä taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen ulottuvuus ja keskeinen rooli sinisessä taloudessa;

5.  korostaa, että YKP edistää myös sosiaalista yhteenkuuluvuutta syrjäisimmillä alueilla ja syrjäisimmillä saarilla; korostaa, että joissakin tapauksissa näiden alueiden kalastusyrityksille aiheutuu haittaa lisäkustannuksista ja ne olisi siksi otettava erityisesti huomioon ja niitä olisi tuettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 mukaisesti, kuten vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviä alueita tuetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan mukaisesti;

6.  korostaa, että uuden YKP:n täytäntöönpano edellyttää jäsenvaltioiden ja kalastajien kalastuksenhoitoon liittyvän ajattelutavan muutosta, ja palauttaa tässä yhteydessä mieliin aiempina varainhoitovuosina ilmenneet vaikeudet, kun määrärahoja vähennettiin;

7.  korostaa, että on taattava riittävä taloudellinen tuki siten, että aluksilla ja satamissa tapahtuvaa kalastustoimien ja investointien valvontaa varten myönnettäviä määrärahoja ei leikata purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon varmistamiseksi ja helpottamiseksi;

8.  korostaa, että kalastuksenvalvontatoimien nykyaikaistaminen voidaan toteuttaa ainoastaan nykyaikaistamalla sen välineitä, mitä ei voida tehdä määrärahoja lisäämättä;

9.  korostaa, että on tärkeää varmistaa tietojen keräämisen asianmukainen rahoitus ja ainakin säilytettävä kuluvana varainhoitovuonna sitä varten osoitettujen määrärahojen taso, koska se on keskeinen tehtävä, jonka avulla mahdollistetaan järkevien ja tieteelliseen tietoon perustuvien päätösten tekeminen kalastuspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä;

10.  korostaa, että koko toimitusketjussa on investoitava kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden markkinoita koskevan tiedon ja tietämyksen analysointiin ja levittämiseen, minkä vuoksi markkinatietoutta koskevassa budjettikohdassa on varmistettava ennakoitujen maksuarvioiden kattamiseen tarvittavat maksusitoumusmäärärahat;

11.  korostaa tarvetta asettaa etusijalle hankkeet, joissa keskitytään työpaikkojen luomiseen (erityisesti nuorisotyöllisyysaloitteen avulla), innovatiivisiin hankkeisiin ja paikallistalouden monipuolistamiseen kalastustoiminnan arvon lisäämiseksi – esimerkiksi tuotemerkintää tai kalastusmatkailua edistämällä – sekä kalakantojen ja meren ekosysteemien suojelemiseen ja elvyttämiseen;

12.  pitää nuorten työllisyystilannetta alalla poliittisena prioriteettina; tähdentää, että jäsenvaltioiden on ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin helpottaakseen nuorten pääsyä kalastusalan ammatteihin kaikkien niiden saatavilla olevien välineiden avulla, rakennerahastot mukaan luettuina;

13.  korostaa, että kun otetaan huomioon, että unionin vuoden 2017 talousarvion toteuttaminen osuu samaan aikaan monivuotuisen rahoituskehyksen 2014–2020 väliarvioinnin kanssa, varainhoitovuosi 2017 on sopiva ajankohta varmistaa, että unionille myönnetään riittävästi resursseja, jotta se voi hoitaa tehokkaasti sisäiset ja ulkoiset toimet, ja myöntää tarvittavat määrärahat, joilla vastataan YKP:n rahoitustarpeisiin;

14.  muistuttaa, että suurta osaa sekakalastusta koskee poisheitettävän saaliin purkamisvelvoite 1. tammikuuta 2017 alkaen, ja kehottaa tässä yhteydessä luomaan tämän velvoitteen täyttämistä tukevan erityisen budjettikohdan pyydysten valikoivuutta koskevan tutkimuksen ja kehittämisen turvaamiseksi ja edistämiseksi;

15.  korostaa, että jäsenvaltiot ovat hyväksyneet äskettäin kaikki kalastusta koskevat toimenpideohjelmat, joten varainhoitovuonna 2017 komission ja kansallisten hallintojen olisi nopeutettava toimia asiaankuuluvien hankkeiden oikea-aikaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi; katsoo, että unionin talousarvioon olisi varattava tasoltaan asianmukaiset maksumäärärahat ja maksusitoumusmäärärahat kalastustoimia koskevien maksuongelmien ja määrärahojen leikkausten välttämiseksi;

16.  toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen toimittaa parlamentille vuosittain jäsenvaltioittain eritelty edistymiskertomus kaikista maksusitoumuksista ja maksuista EMKR:n eri enimmäismäärien noudattamisen varmistamiseksi;

17.  kehottaa meri- ja kalastusasioiden pääosastoa seuraamaan kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten puitteissa tarkasti alakohtaista tukea hyödyntämällä projektitiedostoihin sisältyviin tietoihin perustuvia yksityiskohtaisia kaavioita;

18.  korostaa, että Euroopan kalastuksenvalvontavirasto (EFCA) voi hoitaa tehtävänsä vain, jos sille myönnetään riittävästi teknisiä ja taloudellisia resursseja, henkilöresursseja sekä rahoitusresursseja; kehottaa komissiota varmistamaan EFCAlle tarkoitettujen määrärahojen riittävän rahoituksen, jotta se voi hoitaa uudistetussa yhteisessä kalastuspolitiikassa sekä Euroopan raja- ja rannikkovartiostopaketista tehdyssä ehdotuksessa sille annetut uudet tehtävänsä; palauttaa mieliin tarpeen jättää kaikki muuttoliikekriisiä hoitavien virastojen toimet viiden prosentin henkilöstövähennystavoitteen ulkopuolelle;

19.  suosittelee, että EFCAn määrärahoja lisätään, jotta se voi hoitaa Euroopan raja- ja rannikkovartiostoa koskevan hankkeen mukaiset uudet tehtävänsä.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

31.8.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

16

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Clara Eugenia Aguilera García, Alain Cadec, Richard Corbett, Carlos Iturgaiz, António Marinho e Pinto, Gabriel Mato, Remo Sernagiotto, Ricardo Serrão Santos, Isabelle Thomas, Jarosław Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Izaskun Bilbao Barandica, José Blanco López, Nicola Caputo, Ole Christensen, Ian Duncan, Czesław Hoc, Cláudia Monteiro de Aguiar, Maria Lidia Senra Rodríguez, Nils Torvalds


KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (6.9.2016)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017

(2016/2047(BUD))

Valmistelija: Bogdan Andrzej Zdrojewski

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa, että esittelemällä vuoden 2017 talousarvioesityksen myöhässä komissio häiritsi huomattavasti parlamentin työtä; on sitä mieltä, että tällaisia viivästyksiä olisi vältettävä tulevaisuudessa;

2.   panee merkille vuoden 2017 talousarvioesityksessä ehdotetut lisäykset Erasmus+-, Luova Eurooppa- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien rahoitukseen; korostaa, että investointi näihin politiikan aloihin voi osaltaan edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitetta edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua ja EU:n nuorisostrategian tavoitetta tukea nuorten aktiivista osallistumista yhteiskuntaan ja osallisuutta siinä sekä edustaa kasvun ja hyvinvoinnin kannalta ratkaisevan tärkeää strategista investointia ihmisiin, jos investoinnit kohdennetaan asianmukaisesti;

3.  on ilahtunut Luova Eurooppa -ohjelman takausjärjestelmän käynnistämistä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta, sillä se on yksi tärkeimmistä keinoista parantaa kulttuurialalla ja luovilla aloilla toimivien pk-yritysten ja järjestöjen mahdollisuuksia saada lainarahoitusta ja taata tekijöille oikeudenmukainen palkka; pitää myönteisenä takausjärjestelmässä ehdotettua aloitetta integroidusta koulutusjärjestelmästä pankkiireille ja rahoituksen välittäjille; suosittaa voimakkaasti ottamaan vuoden 2016 kuluessa käyttöön kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta takausjärjestelmä saadaan täyteen vauhtiin mahdollisimman pian;

4.   korostaa, että unionin kulttuuri-, koulutus, nuoriso- ja kansalaisalojen ohjelmat täydentävät maahanmuuttajille ja pakolaisille suunnattuja kotouttamistoimia ja tarjoavat synergiaetuja niiden kanssa; kehottaakin unionin toimielimiä vastaamaan tilanteeseen lisäämällä asianmukaisesti suoraan hallinnoitavien ohjelmien, kuten Luova Eurooppa ‑ohjelman, sekä rakenne- ja investointirahastoja koskevien budjettikohtien rahoitusta;

5.   on edelleen sitä mieltä, että Erasmus+-ohjelman nuorisoa koskeva luku on merkittävä koulutukseen liittyvää liikkuvuutta koskeva ohjelma, joka antaa nuorille uusien haasteiden kohtaamiseen tarvittavia taitoja ja pätevyyksiä; korostaa, että perussäädöksen mukaisesti kyseiselle luvulle on osoitettava 10 prosenttia koko ohjelman määrärahoista;

6.   panee merkille Euroopan uudet yhteiskunnalliset haasteet huomioon ottaen, että eurooppalaista lähestymistapaa yhteisiin eurooppalaisiin haasteisiin vastaamiseksi on vahvistettava tukemalla Euroopan kansalaisyhteiskunnan verkkojen toteuttamia mittavia koulutus- ja nuorisoalan innovointihankkeita;

7.   pitää valitettavana, ettei esityksessä vuoden 2017 talousarvioksi nuorisotyöllisyysaloitteen maksusitoumusmäärärahoja ole lisätty; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan järjestelyn toiminnan jatkumisen vuonna 2017;

8.   korostaa, että vuonna 2017 vietetään Erasmus-ohjelman 30-vuotisjuhlaa; kehottaa siksi osoittamaan riittävästi varoja tämän juhlatilaisuuden hyödyntämiseen, jotta ohjelman Euroopalle ja sen kansalaisille tarjoamia etuja voidaan edistää entistä tehokkaammin; kehottaa lisäksi sidosryhmiä, myös nuorisojärjestöjä ja muita koulutusta tarjoavia tahoja, osallistumaan sankoin joukoin juhlavuoden viettoon laajan eurooppalaisen yleisön tavoittamiseksi;

9.   panee merkille, että komissio ei ole esittänyt otsakkeeseen 3 lainkaan liikkumavaraa sellaisia uusia määrärahalisäyksiä varten, joilla rahoitettaisiin pilottihankkeita tai valmistelutoimia; toteaa, että otsakkeeseen 1a on esitetty liikkumavara; korostaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet voivat olla tärkeitä välineitä unionin politiikan aloilla toteutettavien toimenpiteiden testaamiseksi ja sellaisten uusien innovatiivisten aloitteiden käyttöön ottamiseksi, joista voi tulla unionin pysyviä toimintoja;

10.  painottaa, että unionin tehokkaalla viestintäpolitiikalla on vahvistettava tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja uskottavuutta sekä edistettävä aitoa vuoropuhelua kansalaisten kanssa, mitä täytyy tukea asianmukaisilla määrärahoilla talousarvioesityksessä; muistuttaa tätä taustaa vasten paikallisista ja valtakunnallisista viestimistä muodostuvien yleiseurooppalaisten verkostojen, kuten Euranet Plus ‑verkoston, myönteisestä vaikutuksesta ja kehottaa esittämään talousarviotakauksen, jolla taataan sen toiminnan jatkuminen ja vakaa rahoitus;

11.  korostaa kulttuuridiplomatian merkitystä meneillään olevan muuttoliike- ja pakolaiskriisin, kuten myös terroriuhkien, yhteydessä; suhtautuu myönteisesti komission yhteiseen tiedonantoon ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia”; toteaa tässä yhteydessä, että tarvitaan riittävästi rahoitusta, jotta kulttuurista voidaan tehdä tehokas väline unionin ulkopolitiikalle ja jotta unionista tulisi vahvempi maailmanlaajuinen toimija;

12.  toteaa, että on varauduttava antamaan tarvittavat talousarviotakaukset kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 täytäntöönpanon valmistelutoimia varten;

13.  korostaa tilastollisten tutkimusten ja vertailukelpoisten tietoresurssien saatavuuden merkitystä, jotta kulttuurin ja koulutuksen alan toimintapolitiikkojen kulttuurisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia voidaan seurata ja analysoida tehokkaasti; palauttaa tässä yhteydessä mieliin tarpeen osoittaa riittävästi varoja tähän tarkoitukseen.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

5.9.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

2

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Andrea Bocskor, Silvia Costa, Mircea Diaconu, Jill Evans, Petra Kammerevert, Svetoslav Hristov Malinov, Stefano Maullu, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Rosa D’Amato, Eider Gardiazabal Rubial, Zdzisław Krasnodębski, Ernest Maragall, Martina Michels, Hannu Takkula

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Gerolf Annemans, Raymond Finch


KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.9.2016)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017

(2016/2047(BUD))

Valmistelija: Monica Macovei

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille unionin talousarvion otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahojen lisäämisen 5,4 prosentilla ja maksumäärärahojen lisäyksen 25,1 prosentilla vuoden 2016 talousarvioon verrattuna; pitää ilahduttavana vuoden 2017 talousarvion painotusta, sillä siinä myönnetään riittävästi resursseja, jotta muuttoliikekriisiin voidaan vastata tehokkaasti; tukee komission sitoumusta antaa riittävät resurssit käyttöön unionin ulkorajojen tehokkaaksi suojaamiseksi ja valvomiseksi, turvallisuuden lujittamiseksi unionin sisä- ja ulkopuolella, jäsenvaltioiden tukemiseksi niiden vastaanottaessa kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä ja muuttovirtojen perimmäisten syiden käsittelemiseksi lähtö- ja kauttakulkumaissa; toteaa kuitenkin, että vuodeksi 2017 otsakkeeseen 3 ja 4 suunniteltu 5,2 miljardin euron määrä pakolais- ja muuttoliikekriisin aiheuttamiin haasteisiin ja luonteeltaan monimutkaisen ja rajatylittävän vakavan järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja kyberrikollisuuden unionin kansalaisten turvallisuudelle aiheuttamaan vakavaan uhkaan vastaamiseksi on alle 3,5 prosenttia unionin kokonaistalousarviosta, mikä on vähän, kun pelissä on koko unionin olemassaolo; katsoo, että unionin olisi osoitettava solidaarisuutta todellisessa hädässä oleville henkilöille; toteaa, että unionin perustana olevien arvojen, joita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, säilyttämiseen olisi myönnettävä riittävästi rahoitusta;

2.  kehottaa tarkistamaan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä otsakkeen 3 ja 4 enimmäismääriä, jotta nykyisiin humanitaarisiin ja muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin voidaan vuodesta 2017 eteenpäin vastata määrätietoisemmin, joustavammin ja kestävämmin; pyytää yksinkertaistamaan varainhoitoasetusta ja menettelyjä ja pyytää jakamaan rahoituksen tasapuolisesti, avoimesti ja vastuullisesti sekä tarkistamaan, kuinka EU:n varat on käytetty;

3.  korostaa, että unionin nykyisiä toimia pakolais- ja maahanmuuttovirtojen käsittelemiseksi olisi mukautettava riittävällä tavalla siirtymään joutuneiden naisten ja tyttöjen kasvavan määrän aiheuttamiin erityistarpeisiin ja haavoittuvuuteen; kehottaa varmistamaan sekä otsakkeessa 3 että otsakkeessa 4 humanitaariseen apuun varatuilla varoilla monialaisen lähestymistavan, johon sisältyy hengen pelastavien seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen vähimmäisnormien riittävä täytäntöönpano, seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan ennaltaehkäisy ja siihen reagointi ja sosiaalityöntekijöiden ja terveydenhuoltohenkilökunnan koulutus koko unionin laajuisella pakolaisreitillä;

4.  olettaa muuttovirtojen jatkuvan monien alueiden poliittisen epävakauden ja konfliktien vuoksi; pitää ilahduttavana komission tiedonantoa Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvasta uudesta kumppanuuskehyksestä kolmansien maiden kanssa; kehottaa panemaan ehdotukset nopeasti täytäntöön, jotta voidaan puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin noudattaen täysimääräisesti unionin perustana olevia arvoja;

5.  palauttaa mieliin, että parlamentti piti ensisijaisena tavoitteena turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamista koskevien neuvottelujen yhteydessä sitä, että rahoitus jaetaan tasapuolisesti ja avoimesti rahaston eri tavoitteisiin; kehottaa komissiota lisäämään turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon liittyvien budjettikohtien määrää vastaavasti, jotta niitä voitaisiin seurata helpommin ja jotta niistä selviäisi helposti, kuinka eri tavoitteisiin ja eri budjettikohtiin osoitetut määrärahat käytetään; kehottaa komissiota erityisesti erottamaan kaikissa tulevissa talousarvioesityksissä oikeudenmukaisten palauttamisstrategioiden kehittämiseen tarkoitetut menot laillista muuttoa koskevista menoista ja menoista, joilla edistetään kolmansien maiden kansalaisten tehokasta integroitumista, kuten kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta ehdotti vuoden 2015 talousarviota koskevassa lausunnossa(1);

6.  panee tyytyväisenä merkille joustovälineen ja otsakkeen 3 ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käytön 1,7 miljardin euron arvosta, mutta on huolissaan siitä, että vuoden 2017 joustomahdollisuudet on käytetty; toteaa, että otsakkeen 4 alaiset toimet rahoitetaan ainoastaan osittain unionin talousarviosta; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan sitoumuksiaan ja komissiota tukemaan mahdollisuuksien mukaan sopimusten täytäntöönpanoa;

7.  pitää ilahduttavana terrorismin uhreille annettavan hätäavun koordinointikeskuksen perustamista (kaksi miljoonaa euroa), jonka avulla olisi voitettava sellaiset esteet, kuten vähäiset tiedot ja taitojen heikko kehitys, tuomalla yhteen tärkeimpiä asiantuntijoita, uhrien asianajajia ja järjestöjä kaikkialta Euroopasta, jotta voidaan yksilöidä terrorismin uhreja koskevat ensisijaiset tavoitteet ja ongelmat ja antaa koordinoitua tukea terrorismin uhreille yli rajojen, jotta voidaan omaksua uhreihin keskittyvä lähestymistapa hätäapua koskevissa infrastruktuureissa;

8.  on huolestunut rahoitusvälineiden perustamisesta unionin talousarvion ulkopuolelle, koska ne voivat uhata sen yhtenäisyyttä ja kiertävät tavanomaisen talousarviomenettelyn, joka edellyttää Euroopan parlamentin osallistumista ja kuuluu parlamentaarisen valvonnan piiriin;

9.  panee tyytyväisenä merkille rahoituksen AMIF-rahastolle (1,6 miljardia euroa) ja ISF-rahastolle (0,7 miljardia euroa); toteaa, että tämä lisäys tekee yhä tarpeellisemmaksi rahoituksen oikeudenmukaisen ja avoimen jakautumisen varmistamisen rahastojen eri ohjelmien ja tavoitteiden välillä; kannattaa 3 miljardin euron kokonaisrahoitusta Euroopan rajavartioviraston, uuden rajanylitystietojärjestelmän, uuden Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän ja nopean ja tehokkaan humanitaarista katastrofiapua unionin sisällä tarjoavan välineen perustamiselle;

10.  katsoo, että Frontexin olisi annettava perusoikeusvaltuutetulle riittävät resurssit ja henkilöstö valitusmekanismin perustamiseksi ja viraston strategian kehittämiseksi edelleen ja sen täytäntöönpanemiseksi, jotta voidaan valvoa perusoikeuksien suojelua ja varmistaa se;

11.  korostaa, että Euroopan rajavartioviraston talousarviomäärärahat ja virkojen määrä vaikuttavat nyt riittäviltä, mutta viraston tuleviin tarpeisiin liittyviä toimintamäärärahoja ja henkilöstöä on seurattava tiiviisti, jotta virasto ei jää jälkeen todellisesta tilanteesta; ehdottaa, että väliaikaisten toimien palkkaluokkia nostetaan, jotta ne vastaavat tarkistetulla asetuksella virastolle määrättyjen uusien tehtävien monimutkaista luonnetta;

12.  toteaa, että komission EASOlle ehdottamat talousarviomäärärahat ja henkilöstö vastaavat viraston tarpeita; korostaa, ettei kyseisiä määrärahoja ja henkilöstöä saa vähentää ja että kyseisiä resursseja ja henkilöstön määrää on tarkistettava, jos muuttovirta lähtee jälleen uuteen kasvuun;

13.  kannattaa erityisesti muuttoliikkeen ja turvallisuuden alalla toimivien tehokkaiden oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen talousarvion kasvattamista ja pyytää jättämään ne unionin viiden prosentin henkilöstövähennystarpeen ulkopuolelle; korostaa, että asiaankuuluvilla virastoilla on oltava riittävät määrärahat ja henkilöstö, kun niiden toimivaltuuksia lisätään; pitää ilahduttavana, että Europoliin kuuluva verkkorikostorjuntakeskus torjuu verkossa tapahtuvaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, ja korostaa, että tällä alalla tarvitaan enemmän henkilöresursseja; korostaa, että rahoitusta on mukautettava asianmukaisesti, jotta Eurojustia voidaan tukea sen työmäärän lisääntyessä huimasti sellaisilla aloilla, kuten terrorismin torjunta, verkkorikollisuus, maahanmuuttajien salakuljetus ja muu vakava rajatylittävä rikollisuus; pyytää yksityiskohtaisia lisäperusteluja eu-LISA-viraston talousarvion 92 prosentin eli 73 miljoonan euron lisäykselle rajanylitystietojärjestelmää, tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja Dublin-asetusten tarkistamista varten ja pyytää lisäksi selventämään, miten määrärahat jaetaan eu-LISA-viraston ja ISF-rahaston kesken;

14.  korostaa, että jäsenvaltioiden koordinoitu lähestymistapa järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin, verkkorikollisuuden ja muiden vakavien luonteeltaan rajatylittävien rikosten torjumiseksi on tärkeämpää kuin koskaan; katsoo, että unionin tason koulutukseen olisi myönnettävä lisäresursseja poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön puitteissa etenkin, kun kyse on Euroopan rajavartioviraston toiminnasta, ja korostaa, että Eurojustille ja Europolille on annettava asianmukaiset toimintamäärärahat, uusiin teknologioihin investoiminen mukaan luettuna; korostaa, että erityisesti Europol tarvitsee riittävät henkilöstö- ja toimintamäärärahat; katsoo, että lisävirkoja tarvitaan, jotta voidaan muun muassa parantaa uhrien tunnistamista, tuhota seksuaalisten hyväksikäyttäjien järjestäytyneitä verkostoja ja nopeuttaa verkossa ja muualla olevan hyväksikäyttömateriaalin havaitsemista, analyysiä ja käsittelyä;

15.  on tässä yhteydessä erittäin huolissaan ilman huoltajaa olevien alaikäisten haavoittuvuudesta, sillä he tarvitsevat erityishuolenpitoa, sekä nuorista naisista muuttoliikekriisin aikana; korostaa ilman huoltajaa olevien alaikäisten vaikeita olosuhteita pakolaisleireillä, sillä he voivat joutua hyväksikäytön ja ihmiskaupan uhreiksi, ja kehottaa perustamaan asianmukaiset välineet, joissa hyödynnetään hätärahastoja, jotta voidaan nopeasti parantaa nykytilannetta; pitää tärkeänä lisätä lasten tukipuhelinten rahoitusta, jotta voidaan estää lasten katoamisia ja suojella heitä;

16.  pitää ilahduttavana lisäresursseja, jotka on suunnattu Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) kehittämiseen; kehottaa komissiota varmistamaan talousarviosuunnittelussa, että EMCDDA saa riittävät määrärahat, joita tarvitaan EMCDDA:n perustamisasetuksen suunnitellun uusia psykoaktiivisia aineita koskevaan varhaisvaroitusjärjestelmään ja riskinarviointiin liittyvän lainsäädäntötarkistuksen täytäntöönpanoon;

17.  kehottaa komissiota varmistamaan, että Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirastolle (ENISA) varataan riittävästi määrärahoja, jotta se voi suorittaa sille EU:n lainsäädännöllä ja erityisesti verkko- ja tietoturvadirektiivillä siirretyt lisätehtävät sekä verkkorikollisuuden ennaltaehkäisyä ja torjuntaa koskevat tehtävät;

18.  panee merkille perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmaan kuuluvien budjettikohtien ”Oikeuksien suojelun varmistaminen ja kansalaisten voimaannuttaminen” ja ”Syrjinnän torjunnan ja tasa-arvon edistäminen” määrärahojen lisäyksen ja odottaa, että komissio tekee uusia ehdotuspyyntöjä erityisesti perusoikeuksien mahdollisimman korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi myös digitaalisessa ympäristössä ja tukee paikallisia toimijoita demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien edistämisessä unionissa esimerkiksi perustamalla rahaston demokratiaa varten rahoitusta myöntäville järjestöille;

19.  katsoo, että muuttoliikkeen ja terrorismin välillä ei ole suoraa yhteyttä Euroopassa; pyytää uutta rahoitusta nuorten radikalisoitumisen torjuntaan unionissa; katsoo, että nuorten radikalisoitumista voidaan torjua edistämällä kotouttamista ja torjumalla syrjintää, rasismia ja muukalaisvastaisuutta; kehottaa myöntämään erityisrahoitusta kasvavan homo- ja transfobian torjuntaan jäsenvaltioissa; kehottaa käynnistämään tukihankkeita, joilla pyritään naisten ja tyttöjen mahdollisuuksien lisäämiseen yhteisöissä, joita asia kaikkein eniten koskee;

20.  toistaa kehotuksensa erityisrahoituksen myöntämisestä kasvavan juutalaisvastaisuuden, islaminpelon, afrofobian ja romanivastaisuuden torjuntaan jäsenvaltioissa; kehottaa unionia tukemaan erityisesti hankkeita, joilla pyritään lisäämään naisten ja tyttöjen vaikutusvaltaa kyseisissä yhteisöissä, kuten LIBE-valiokunta ehdotti vuoden 2016 talousarviota koskevassa lausunnossa(2);

21.  korostaa, että unionin määrärahoja on lisättävä sukupuolten tasa-arvoa koskevan politiikan alalla ja sukupuoleen perustuvan väkivallan torjunnassa; pyytää komissiota selventämään Euroopan tasa-arvoinstituutille myönnettyjen määrärahojen vähennystä;

22.  kehottaa lujittamaan Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskusta (EMCDDA) suunnitteilla olevan uusia psykoaktiivisia aineita koskevan asetuksen antamisen yhteydessä, sillä keskus saa lisätehtäviä;

23.  korostaa oikeusalan ohjelman merkitystä, jotta voidaan edelleen kehittää Euroopan oikeuteen perustuvaa aluetta ja parantaa vastavuoroisen tunnustamisen soveltamista; kehottaa unionia tukemaan koulutus- ja tiedonlevitystoimintaa, jolla pyritään edistämään kaikkien eurooppalaisten oikeussuojan saantia sekä edistämään ja tukemaan etenkin ihmiskaupan ja sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien oikeuksia;

24.  vaatii, ettei unionin kehitysrahastoja ja humanitaarista apua liitetä kumppanuusmaiden valmiuteen ja/tai halukkuuteen tehdä yhteistyötä muuttoliikkeen valvonnassa esimerkiksi takaisinottolausekkeiden välityksellä;

25.  vaatii, että maahanmuuttajien oikeuksien vastaisia ja diktatuurihallintoja legitimoivia hankkeita ei pitäisi tukea;

26.  kehottaa komissiota varmistamaan, että molempien sisäasioiden rahastojen määrärahat jaetaan eri politiikan aloille siten, että otetaan täysimääräisesti huomioon unionin ja jäsenvaltioiden sitoumukset suojella muuttajien ihmisoikeuksia ja varmistaa ne; katsoo, että ei pitäisi tukea muuttajien perusoikeuksien vastaisia hankkeita; katsoo, että samanaikaisesti unionin rahoitusta olisi käytettävä ennakoivasti tukemaan oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa muuttoliikkeeseen.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

31.8.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

43

6

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jan Philipp Albrecht, Heinz K. Becker, Michał Boni, Caterina Chinnici, Rachida Dati, Frank Engel, Cornelia Ernst, Tanja Fajon, Monika Flašíková Beňová, Ana Gomes, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Jussi Halla-aho, Monika Hohlmeier, Brice Hortefeux, Sophia in ‘t Veld, Barbara Kudrycka, Marju Lauristin, Juan Fernando López Aguilar, Monica Macovei, Roberta Metsola, Claude Moraes, Soraya Post, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Csaba Sógor, Traian Ungureanu, Marie-Christine Vergiat, Udo Voigt, Josef Weidenholzer, Cecilia Wikström, Kristina Winberg, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Anna Maria Corazza Bildt, Gérard Deprez, Angelika Mlinar, Emilian Pavel, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Barbara Spinelli, Kazimierz Michał Ujazdowski, Daniele Viotti, Axel Voss

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Amjad Bashir, Fabio Massimo Castaldo, Daniel Dalton, Jørn Dohrmann, Elisabetta Gardini, Danuta Jazłowiecka, Georg Mayer, Maria Noichl, Keith Taylor, Marco Valli

(1)

Euroopan parlamentin vuoden 2015 talousarviota koskevan lausunnon 12 kohta.

(2)

Euroopan parlamentin vuoden 2016 talousarviota koskevan lausunnon 12 kohta.


PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (6.9.2016)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017

(2016/2047(BUD))

Valmistelija: György Schöpflin

EHDOTUKSET

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   panee merkille komission ehdotuksen otsakkeen 3 määrärahojen lisäämisestä 5,4 prosentilla maksusitoumusmäärärahojen osalta ja 25,1 prosentilla maksumäärärahojen osalta vuoden 2016 talousarvioon verrattuna; pitää myönteisenä, että tämä lisäys on 1 800 000 000 euroa enemmän kuin alun perin vuodelle ohjelmoitu määrä, jotta voidaan vastata muuttoliikkeen haasteeseen; panee merkille, että komissio ei jätä marginaalia otsakkeeseen 3 ja ehdottaa 530 000 000 euron käyttöönottoa joustovälineestä ja 1 164 400 000 euron varattua liikkumavaraa sitoumuksia varten, jotta voidaan vastata nykyiseen turvapaikka- ja muuttoliikekriisiin;

2.  pitää myönteisenä erityisesti Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan ehdotettua 4,3 prosentin lisäystä maksusitoumusmääräahoihin ja 10,7 prosentin lisäystä maksumäärärahoihin vuoden 2016 talousarvioon verrattuna, koska Kansalaisten Eurooppa -ohjelma auttaa vahvistamaan kansalaisten demokraattista osallistumista unionin tasolla ja nuorten sekä myös vanhempien sitoutumista unioniin ja auttaa kansalaisia ymmärtämään unionia, sen politiikkoja, historiaa ja monimuotoisuutta;

3.  panee merkille, että komissio ehdottaa 840 000 euron määrää maksusitoumusmäärärahoina erilliseen budjettikohtaan viime vuonna luotua eurooppalaista kansalaisaloitetta varten, ja painottaa, että tarvitaan riittävästi varoja tämän arvokkaan välineen edistämiseksi, jolla edistetään osallistavaa demokratiaa;

4.   korostaa, että on tärkeää kehittää edelleen välineitä sähköisen viranomaisasioinnin, sähköisen hallinnoinnin, sähköisen äänestämisen ja sähköisen osallistumisen tehostamiseksi ja digitaalisen kansalaisuuden sekä unionin kansalaisuuteen liittyvien oikeuksien edistämiseksi kehittämällä verkkokansalaisuuden toimintoja, joilla lisätään avoimuutta, vastuullisuutta, reagointikykyä, sitoutumista, asioiden käsittelyä, osallisuutta, esteettömyyttä, osallistumista, toissijaisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

5.  pitää myönteisenä, että lisätään komission edustustojen tiedotustoiminnan, kansalaisvuoropuhelun ja kumppanuustoimien rahoitusta, jonka määrä vuonna 2017 on 17 036 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 14 600 000 euroa maksumäärärahoina, sillä kyseisillä toimilla pyritään saavuttamaan unionin kansalaiset, voittamaan heidän luottamuksensa ja lisäämään heidän tietojaan unionin politiikoista ja politiikkatoimista;

6.  korostaa, että avoimuusrekisterin yhteiselle sihteeristölle olisi annettava riittävät ja asianmukaiset hallinnolliset ja taloudelliset resurssit, jotta se voi hoitaa tehtävänsä sitten kuin uusi avoimuusrekisteriä koskeva toimielinten sopimus on hyväksytty.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

5.9.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Mercedes Bresso, Fabio Massimo Castaldo, Richard Corbett, Danuta Maria Hübner, Ramón Jáuregui Atondo, Constance Le Grip, Jo Leinen, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Paulo Rangel, György Schöpflin, Pedro Silva Pereira, Barbara Spinelli, Josep-Maria Terricabras, Kazimierz Michał Ujazdowski, Rainer Wieland

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Max Andersson, Gerolf Annemans, Pervenche Berès, Charles Goerens, Jérôme Lavrilleux, Viviane Reding, Helmut Scholz

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Claudiu Ciprian Tănăsescu


NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (6.9.2016)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017

(2016/2047(BUD))

Valmistelija: Viorica Dăncilă

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että parlamentin, neuvoston ja komission marraskuussa 2013 antaman yhteisen lausuman mukaan vuotuisiin talousarviomenettelyihin olisi sisällytettävä sukupuolinäkökulmaan perustuvia tekijöitä; toteaa, että sukupuolitietoista budjetointia ei ole sovellettu johdonmukaisesti missään EU:n toimielimessä;

B.  ottaa huomioon, että Daphne-ohjelmalla oli keskeinen rooli lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnassa unionissa, koska siitä rahoitettiin valistuskampanjoita ja hankkeita, joilla tavoitettiin riskeille eniten alttiina olevia henkilöitä, ja että parlamentti pyysi toistuvasti varmistamaan, että Daphne-ohjelmien profiili pidetään mahdollisimman korkeana;

C.  toteaa aiemmin kehottaneensa lisäämään Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) henkilöstöä, jotta instituutti voi hoitaa uuden lisätehtävänsä sukupuoleen perustuvan väkivallan eurooppalaisena seurantakeskuksena;

D.  toteaa, että vuoden 2008 talouden taantuma johti säästötoimenpiteiden lisääntymiseen ja että niitä toteutettiin kaikissa jäsenvaltioissa pyrittäessä vakauttamaan taloutta;

1.  suhtautuu myönteisesti sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamiseen unionin rahastoissa ja ohjelmissa unionin talousarvion kokonaisvaltaisena tavoitteena; muistuttaa, että tuloja ja menoja koskevat päätökset vaikuttavat eri tavoin naisiin ja miehiin; painottaa tämän vuoksi, että sukupuolitietoinen budjetointi on keskeinen väline sukupuolten välisen eriarvoisuuden torjumisessa; kehottaa ottamaan sukupuolten tasa-arvon tehokkaampaa edistämistä koskevissa strategioissa sekä unionin että kansallisella tasolla käyttöön sukupuolitietoisen budjetoinnin, johon kuuluu määrärahojen arviointi määrällisesti, sukupuolivaikutusten arviointi, jossa tarkastellaan varainkäyttöä koskevien päätösten erilaisia vaikutuksia naisiin ja miehiin, sekä tulosindikaattoreita, jotta voidaan poistaa miesten ja naisten välinen eriarvoisuus; kehottaa myös noudattamaan suurinta mahdollista avoimuutta sukupuolten tasa-arvoon liittyviin toimiin osoitettavassa rahoituksessa;

2.  kehottaa käyttämään tuloksiin keskittyvää talousarviota koskevaa toimintasuunnitelmaa välineenä, jonka avulla jokainen talousarviomenoihin käytetty euro edistää sukupuolten tasa-arvoa;

3.  korostaa, että työllisyys, kasvu ja investoinnit ovat edelleen yleisenä tavoitteena unionin vuoden 2017 talousarviossa; pyytää kiinnittämään huomiota Eurooppa 2020 -strategian nykyisiin sukupuolta käsitteleviin tavoitteisiin, joita ovat naisten työllisyysasteen nostaminen nykyisestä vain 63,5 prosentista 75 prosenttiin, miesten ja naisten samapalkkaisuuden saavuttaminen sekä tasa-arvoisen sukupuolijakauman saavuttaminen kansallisissa parlamenteissa ja suurten yritysten johtokunnissa; toteaa, että näiden kaikkien tavoitteiden saavuttamisesta on vielä kaukana;

4.  korostaa tarvetta rahoittaa Euroopan rakenne- ja investointirahastoista riittävästi toimia, joilla edistetään ja tuetaan naisten ja tyttöjen laadukasta koulutusta ja työllistyvyyttä ja työpaikkojen luomista heitä varten, jotta voidaan parantaa heidän mahdollisuuksiaan saada laadukkaita työtarjouksia, jatko-opintomahdollisuuksia tai harjoittelupaikkoja; toteaa, että naisille ja tytöille, jotka haluavat perustaa oman yrityksen, ja yrittäjyyteen olisi osoitettava enemmän varoja;

5.  kehottaa osoittamaan unionin varoista määrärahoja toimiin, joilla edistetään naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa koulutuksen, terveyspalvelujen, etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien palvelujen, sekä tyttöjen voimaannuttamisen ja naisten poliittisen edustuksen lisäämisen avulla;

6.  kehottaa hyödyntämään vuoden 2017 talousarviossa Euroopan strategisten investointien rahastoa ja Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) laadukkaiden, helposti saatavien ja kohtuuhintaisten hoitopalveluiden rahoittamiseen alueilla, joilla niistä on pulaa, Barcelonan tavoitteiden saavuttamiseksi sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen edistämiseksi;

7.  painottaa, että sukupuolten eriytyminen on yksi merkittävimmistä osatekijöistä, jotka vaikuttavat sukupuolten väliseen palkkaeroon (16,1 prosenttia vuonna 2014) ja vastaavasti sukupuolten keskimääräiseen eläke-eroon (40,2 prosenttia vuonna 2014) unionissa; toteaa näin ollen, että enemmän varoja olisi osoitettava naisten osallisuuden lisäämiseen aloilla, joilla he ovat tällä hetkellä aliedustettuina, kuten luonnontieteet, teknologia, tekninen ala, matematiikka ja tieto- ja viestintätekniikka, ja käytettävä tätä välineenä palkkaerojen poistamiseksi, naisten taloudellisen itsenäisyyden lisäämiseksi sekä heidän työmarkkina-asemansa kohentamiseksi;

8.  toteaa, että finanssikriisi johti leikkauksiin jäsenvaltioiden julkisissa palveluissa ja etuisuuksissa; toteaa leikkausten kohdistuneen rankimmin naisiin; tähdentää, että taloudellinen epävarmuus on lisääntynyt epätyypillisten työsuhteiden ja määräaikaisten työsopimusten vuoksi ja että yhä useammat ikääntyneet naiset ja yksinhuoltajaäidit elävät köyhyydessä; kehottaa tämän vuoksi käyttämään Euroopan sosiaalirahastoa vuoden 2017 talousarviossa kaikissa jäsenvaltioissa siten, että investoidaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, jotta voidaan auttaa useampia naisia saamaan työtä ja parantaa heidän sosioekonomista tilannettaan; kehottaa käyttämään sukupuolitietoista budjetointia johdonmukaisesti;

9.  toteaa, että vuoden 2017 talousarviolla unioni pyrkii vastaamaan vaikuttavalla tavalla muuttoliikkeen aiheuttamaan haasteeseen; korostaa tarvetta osoittaa varoja erityisen avun tarjoamiseen, kotoutumisen edistämiseen ja sairaanhoidon varmistamiseen, mukaan lukien turvallisen abortin saanti naisille ja tytöille, jotka ovat joutuneet aseellisessa konfliktissa raiskauksen uhriksi, sekä naispuolisten pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tilanteen seurantaan unionissa, mukaan lukien ammatillinen koulutus, joustava kieltenopetus, koulutus, terveydenhoito ja laadukkaat lastenhoitopalvelut, jotta naispakolaisia voidaan auttaa kotoutumaan vastaanottavaan maahan; katsoo, että erityisesti olisi otettava käyttöön räätälöityjä palveluja äideille ja lapsille soveltuvien alueiden luomiseksi ja että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä väkivallan, myös sukuelinten silpomisen, uhreiksi joutuneisiin naisiin ja tyttöihin;

10.  pitää valitettavana, ettei Daphne-ohjelmalla ole enää omaa menoluokkaa; suhtautuu myönteisesti Daphne-ohjelman erityistavoitteen määrärahoihin kaavailtuun pieneen lisäykseen perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmassa; palauttaa mieliin, että suunnitellut määrärahat ovat alemmalla tasolla kuin edellisellä ohjelmakaudella; palauttaa mieliin kehotuksensa antaa Daphne-ohjelmalle riittävästi rahoitustukea ja ylläpitää sen näkyvyyttä ja käyttää osoitetut varat kokonaisuudessaan ja vaikuttavasti; painottaa Daphne-ohjelman rahoituksen merkitystä, koska se saavuttaa avoimella tavalla jäsenvaltioiden ruohonjuuritason järjestöt, joilla on tarvittavaa asiantuntemusta uhrien ja vaarassa olevien kohtaamiseen ja ennaltaehkäiseviin valistuskampanjoihin;

11.  kehottaa tehostamaan toimenpiteitä, jotka kohdistuvat suoraan muita heikommassa asemassa oleviin naisryhmiin, investoimaan korkealaatuisiin julkisiin palveluihin ja erityisesti takaamaan riittävästi korkealaatuisia lasten päivähoidon ja vanhusten huollon palveluja sekä muiden hoivaa tarvitsevien palveluja; vaatii aitoa talousarvion avoimuutta sukupuolten tasa-arvoa koskevaan politiikkaan osoitettujen varojen (ESR, Progress-ohjelma ja Daphne-ohjelma) käytön suhteen;

12.  kehottaa laatimaan strategioita miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämiseksi entistä tehokkaammin; korostaa, että kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän torjumiseen on kohdennettava lisää varoja;

13.  pitää ehdotettua Euroopan tasa-arvoinstituutin henkilöstövähennystä valitettavana; toistaa kehotuksensa myöntää tasa-arvoinstituutille enemmän taloudellisia ja henkilöresursseja, jotta se voi hoitaa uuden lisätehtävänsä sukupuoleen perustuvan väkivallan eurooppalaisena seurantakeskuksena parlamentin pyynnön mukaisesti;

14.  pitää valitettavana humanitaariseen apuun ja kehitysyhteistyöhön ehdotettuja leikkauksia, sillä nämä ovat erityisen tärkeitä naisille ja sukupuolten tasa-arvolle.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

1.9.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

17

1

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Beatriz Becerra Basterrechea, Malin Björk, Vilija Blinkevičiūtė, Anna Maria Corazza Bildt, Iratxe García Pérez, Mary Honeyball, Elisabeth Köstinger, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Angelika Mlinar, Angelika Niebler, Maria Noichl, Margot Parker, Marijana Petir, João Pimenta Lopes, Terry Reintke, Liliana Rodrigues, Jordi Sebastià, Ernest Urtasun, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Clare Moody, Julie Ward

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Emilian Pavel


LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

11.10.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

29

7

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Jonathan Arnott, Jean Arthuis, Richard Ashworth, Reimer Böge, Lefteris Christoforou, Jean-Paul Denanot, Gérard Deprez, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Jens Geier, Esteban González Pons, Ingeborg Gräßle, Iris Hoffmann, Monika Hohlmeier, Bernd Kölmel, Zbigniew Kuźmiuk, Vladimír Maňka, Ernest Maragall, Siegfried Mureşan, Jan Olbrycht, Urmas Paet, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Patricija Šulin, Eleftherios Synadinos, Indrek Tarand, Isabelle Thomas, Inese Vaidere, Daniele Viotti, Auke Zijlstra

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Afzal Khan, Claudia Țapardel, Derek Vaughan

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Daniela Aiuto, Lynn Boylan, Edouard Ferrand

Oikeudellinen huomautus